riihimÄen kaupunki järjestämistä 9 esityslista …...2017/01/31 · 1/2017 kulttuuri- ja...

Kokouksen osallistujat .................................................................................................................... 1

1 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ................................................................................. 2

2 § Pöytäkirjan tarkastajien valinta ................................................................................................ 3

3 § Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen ............................................................................... 4

4 § Vs. liikuntapäällikkö Teija Nevalaisen esittäytyminen .............................................................. 5

5 § Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto valtuustoaloitteeseen beachvolley -kenttienmäärän lisäämiseksi Riihimäellä ................................................................................................ 6

- Valtuustoaloite beachvolley-kenttien lisäämiseksi ........................................................................ 8

6 § Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto valtuustoaloiteeseen koskien uimakoulujenjärjestämistä ............................................................................................................................... 9

- Valtuustoaloite uimakoulujen järjestämisestä ............................................................................. 11

7 § Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto Riihimäen yleiskaavasta 2035 ................................. 12

- Yleiskaava 2035 kaupunginhallituksen päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta ................. 13

- Yleiskaava 2035 lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet ........................................................... 28

8 § Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelma ........................ 83

- Talousarvion 2017 täytäntöönpano-ohje .................................................................................... 85

- Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston käyttötalouden käyttösuunnitelma 2017 .................................... 89

- Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston investointiosan käyttösuunnitelma 2017 .................................... 90

- Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 2017 ............................... 91

9 § Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston vuoden 2016 toimintakatsaus ................................................ 92

- Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston toimintakatsaus vuodelta 2016 .................................................. 93

10 § Liikuntatoiminnan ja nuorisotyön yksikköhinnat vuonna 2017 .............................................. 96

11 § Tulokset yhdistyksille tehdystä kyselystä lasten ja nuorten matalan kynnyksentoiminnasta ............................................................................................................................... 97

- Yhdistyksille tehdyn kyselyn tulokset ......................................................................................... 98

12 § Osallistuminen Valtakunnallisille liikuntatoimen neuvottelupäiville 14.–15.2.2016Jyväskylässä .......................................................................................................................... 107

13 § Ilmoitusasiat ....................................................................................................................... 108

- Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston käyttötalouden ta 2017 ............................................................ 110

- Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisten viranhaltijoiden päätökset ........................................... 122

14 § Valitusosoitukset ................................................................................................................ 124

1/2017Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto

ESITYSLISTA

_______________________________________________________________________________

KOKOUSAIKA

KOKOUSPAIKKA

KÄSITELTÄVÄT ASIAT

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

31.01.2017 klo 18:00

Sivistyspalvelukeskus, Kalevankatu 5-11

KOKOUSAIKA 31.1.2017 klo 18:00

KOKOUSPAIKKA Sivistyspalvelukeskus, Kalevankatu 5-11

SAAPUVILLA OLLEETJÄSENET

Auvinen Pentti, puheenjohtajaTauru Niina, varapuheenjohtajaImmonen Anne, jäsenJormanainen Lauri, jäsenLiimatta Timo, jäsenLuoma Senja, jäsenRauta Okariina, jäsenSahlman Sami, jäsenSelenius Heidi, jäsenSihvonen Mervi, jäsenTuomi Ari, jäsen

MUUT Hirviniemi Erja, kh:n edustajaMattila Jere, nuorisovaltuuston edustajaSimovaara Neea, nuorisovaltuuston edustajaLaitinen Marko, sihteeriKoistinen Pasi, vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajaSantakallio Esa, sivistystoimenjohtajaNevalainen Teija, vs. liikuntapäällikkö § 4-6 ajan

ASIAT §:t 1-14

PÖYTÄKIRJANALLEKIRJOITUS JAVARMENNUS

Puheenjohtaja

Pentti Auvinen

Pöytäkirjanpitäjä

Marko LaitinenPÖYTÄKIRJANTARKASTUSTOIMITUS

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi.Tarkastusaika xx.xx.xxxx

PÖYTÄKIRJA ONOLLUT YLEISESTINÄHTÄVÄNÄ

Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus xx.xx.xxxx

vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen

1/2017Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto

ESITYSLISTA Sivu 1

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Ehdotus/PJ:Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Päätös:

1 §

31.01.2017Kulttuuri- ja vapaa-aikajaostoKokouspäivämäärä Sivu

2

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

Ehdotus/PJ:Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto valitsee kaksi tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaa.

Päätös:

2 §


3

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

Ehdotus/PJ:Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto hyväksyy tämän kokouksen työjärjestyksen.

Päätös:

3 §


4

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Vs. liikuntapäällikkö Teija Nevalaisen esittäytyminen

17.1.2017 aloittanut vs. liikuntapäällikkö Teija Nevalainen esittäytyy.

Ehdotus: vt.kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja:Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää merkitä esittäytymisentiedokseen.

Päätös:

4 §


5

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Dno KH/181/00.02.00.00/2017

Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto valtuustoaloitteeseen beachvolley -kenttien määrän lisäämiseksi Riihimäellä

Valtuutettu Pertti Mäkelä ym. ovat tehneet aloitteen beachvolley-kenttien määrän lisäämiseksi Riihimäellä. Aloite on LIITTEENÄ.

Valtuustoaloitteessa esitetty ensisijainen uusien beachvolley -kenttiensijaintipaikka on tekonurmen nykyisten aitojen sisäpuolella. Aitojensisäpuolelle tekonurmen yhteyteen on suunniteltuhiekkatekonurmipäätyjen ja juoksuradan rakentamista. Niidenrakentaminen on tärkeää erityisesti lähialueen kouluille.Sivistyslautakunta esittikin vuoden 2017 talousarvioon investointirahojako. keskusurheilukentän loppuunsaattamiseksi. Määrärahoja ei vuodelle2017 kuitenkaan saatu. Investointimäärärahojahiekkatekonurmipäätyjen ja juoksuradan rakentamiseen on tarkoitusesittää vuodelle 2018.

Riihimäen kaupunki on uusinut Riuttan majan alueen vuokrasopimuksenRiihimäen Pyrkivä ry:n kanssa toukokuussa 2016. Sopimus onmuuttunut aiemmasta sopimuksesta mm. siten, että Riuttan majanläheisyydessä sijaitseva beachvolley -kenttä ei kuulu enää vuokra-alueeseen. Riihimäen Pyrkivä ry on rakentanut ja ylläpitänyt kenttäävanhan vuokrasopimuksen aikana. Kenttä tulee Riihimäen kaupunginliikuntapalveluiden ylläpitämäksi. Ennen käyttöönottoa, kesällä 2017kenttään on tarkoitus lisätä hiekkaa ja turvallisuutta parannetaanlisäämällä huomiokylttejä alueella parkkeeraaville autoille. Kenttä myösmahdollisesti rajataan jollain tapaa parkkipaikasta. Kentästä tuleelähiliikuntapaikka, johon ei oteta liikuntapaikkavarauksia muutoin kuinisoimpiin tapahtumiin. Alueelle ei mahdu kenttiä yhtä olemassa olevaakenttää enempää. Liikuntapalveluille tulee kuitenkin jo ylläpitämiensäbeachvolley -kenttien määrään yksi Perheliikuntakeskus Riuttaansijoitettava kenttä lisää kesällä 2017.

Aloitteessa esitetään, että uudet mahdollisesti rakennettavat beachvolley-kentät (kaksi - kolme) rakentuvat samaan paikkaan Riihimäellä.Beachvolley –kentän, joka täyttää lajin vaatimat viralliset mitat, pelialueon 8 x 16 m + vapaa-alue 3 m. Sellaisen paikan löytäminen, joka onhelposti kuntalaisten saavutettavissa, ja johon voi sijoittaa useammankentän, on haasteellista. Yhtenä mahdollisena sijaintipaikkana voisi ollaTienhaaran kenttä, joka on muuten vähällä käyttöasteella. Muitamahdollisia sijoituspaikkoja voisi olla Palomiehenpuisto, raviradankenttä, Peltosaari ja Vahteristo. Myös keskusurheilukentän muutmahdollisuudet kuin nykyisen aidan sisäpuolelle, tulee vielä tutkia.Käytännössä edellä mainitut paikat vaativat myös kentän ympärillerakennettavan aidan.

Liikuntapalveluissa ei ole määrärahoja kenttien rakentamiseen vuodelle2017. Kustannuksia kenttien rakentamisesta tulisi beachvolley -kentänalueella käytettävästä hiekasta (raekoko 0,006-2,00 mm), verkkojentolpista (tulee pystyttää kiinteästi maahan), verkoista, rajoista sekäkylteistä ja muista turvamerkinnöistä. Kenttien läheisyyteen olisi myösmielekästä lisätä penkkejä tai pöytä- penkkiyhdistelmiä, joista pelejä

5 §


6

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

voisi seurata. Mikäli rakentamiseen löydetään toimija, joka kerääsponsorirahoitusta hankkeen toteuttamiseen, voi liikuntapalvelut ollamukana suunnittelussa ja työpanoksen kautta myös toteuttamassahanketta. Kentät tulisivat liikuntapalveluiden ylläpitämiksi, joskin kenttienpäivittäishuollosta on mahdollista sopia mm. aloitteessa mainitun Jujury:n kanssa. Tuleville vuosille sopimukseen ja kenttien vuosihuoltoon(kyltit, rajat, verkot, tolpat, hiekka) tulee varata lisää määrärahojaliikuntapalveluiden käyttötalouteen (vuosihuolto noin 500 €/ kenttä).Rakentamiskustannukset yhdestä kentästä tulevat olemaan arviolta noin5 000 - 8 000 euroa. Lisäksi tulee kustannuksia kentän ympärillemahdollisesti rakennettavasta aidasta.

Liikuntapalveluissa aloitetaan niin Juju ry:n kuin myös muidenmahdollisten toimijoiden kanssa keskustelut kevään 2017 aikanasopivasta kenttien sijaintipaikasta ja hankkeen mahdollisestatoteuttamisesta.

Mikäli yksityistä rahaa kentän rakentamiseen ei löydy, voidaan kentänrakentamiseen palata vuoden 2018 liikuntapaikkarakentamisentalousarvion valmistelussa.

Ehdotus/vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja (lp):Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää antaa otsikon mukaiseenvaltuustoaloitteeseen yllä olevan lausunnon.

Päätös:

Täytäntöönpano kaupunginhallitus

Oikaisuvaatimus ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL § 91)

Lisätietoja antaa vs. liikuntapäällikkö Teija Nevalainen, puh. 019 7584743


7

LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 5

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Dno KH/180/00.02.00.00/2017

Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto valtuustoaloiteesta koskien uimakoulujen järjestämistä

Valtuutettu Mauno Ovaskainen on tehnyt aloitteen uimakoulujen ja uimaopetuksen järjestämisen luopumisesta Riihimäen kaupungin liikuntapalveluissa. Aloite on LIITTEENÄ.

Valtuustoaloitteessa uimakoulujen ja uimaopetuksen luopumista on perusteltu säästöinä uimaopetukseen varatun henkilön palkkakustannuksissa. Liikuntapalveluiden palvelurakenneuudistuksen toteutus on aloitettu vuonna 2015 ja se toteutetaan kokonaisuudessaan vuoden 2017 aikana. Palvelurakenneuudistuksen myötä henkilöstön moniosaamista lisätty ja toimenkuvia monipuolistetaan. Uimakoulujen ja -opetuksen toiminnan kannalta merkittävin muutos liikuntapalveluissa on, että liikuntapalveluissa ei ole 1.6.2017 alkaen enää erillistä uinninopettajaa.

Uinninvalvojien ja uinninopettajan työnkuvaa monipuolistetaan ja 1.6.2017 alkaen uimaopetus toteutetaan ohjaaja-valvojien toimesta. Valtuuston vuoden 2017 talousarvion käsittelyn yhteydessä päätettiin uimavalvojien nimikkeenmuutos 1.6.2017 alkaen, jolloin uimavalvojien jauinninopettajan nimike muutetaan ohjaaja-valvojiksi. Samassa yhteydessä uimalasta lakkautetaan tehtävän kuvien monipuolistamisen myötä myös yksi uinninvalvoja- kassan tehtävä.

Uudelleenorganisoinnin ansiosta liikuntapalveluilta myös vapautuu resursseja perustoiminnan kehittämiseen, koska ohjaaja-valvojille siirtyymyös osa vesijumppien ohjauksista ja tuntiohjaajien käyttöä voidaan vähentää. Uimaopettaja ja uimavalvojat ovat suorittaneet vesitreenikurssin syksyllä 2016 ja uimaopettajan tutkinnon he suorittavatkevään 2017 aikana.

Nykyinen järjestelmä jossa kaupunkimme alakoululaisten ja esikoululaisten uimaopetuksesta vastaa kaupungin omat työntekijät ja lasten vapaa-ajalla tapahtuvasta uimaopetuksesta kolmas sektori eli urheiluseura, on osoittautunut toimivaksi. Tämän lisäksi kaupungin liikuntapalvelut on järjestänyt lapsille kesäuimakouluja. Kesäuimakouluissa opettajina ovat toimineet liikuntapalvelun työntekijä sekä kesätyöntekijä. Kesäuimakoulun hinta kuntalaisille on pyritty pitämään sellaisena, että perheen taloudellinen asema ei olisi esteenä lapsen uimakouluun osallistumiselle.

Ehdotus/ vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja (lp):Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää antaa otsikon mukaiseen valtuustoaloitteeseen yllä olevan lausunnon

Päätös:


6 §


9

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL § 91)

Lisätietoja antaa vs. liikuntapäällikkö Teija Nevalainen, puh. 019 758 4743


10

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Dno TEKE/11/10.02.02.00/2017

Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto Riihimäen yleiskaavasta 2035

Kaupunginhallitus on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausuntoa Riihimäen yleiskaavaehdotuksesta 2035. Oheisena:1) yleiskaava 2035, kaupunginhallituksen päätös ehdotuksen nähtäville

asettamisesta 2) yleiskaava 2035, lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet.

Riihimäen yleiskaava 2035 on kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston näkökulmasta lähtökohtaisesti hyvä. Edellisen lausuntokierroksen ja sen vastineiden osalta kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto lausuu seuraavaa:

AmpumarataVt:3 ja mt 130:n väliin yleiskaavassa merkitty ampumarata on tarkoitettukaikille ns. pienikaliiberisille aseille (max. .22 cal.), niin pienoispistoolille kuin pienoiskiväärillekin. Tekstistä saattaa saada käsityksen että ampumarata tulisi vain ampumahiihdon harrastamiseen, johon alue sinänsä kyllä myös hyvin sopii.

Ehdotus/vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja:Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää antaa kaupunginhallitukselle Riihimäen yleiskaavasta 2035 yllä mainitun lausunnon.

Päätös:


Muutoksenhaku ei muutoksenhakua (KuntaL § 91)

Lisätietoja antaa vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen p. 019 758 4707

7 §


12

Riihimäen yleiskaava 2035; yleiskaavaehdotuksen nähtäville asettaminen Tekla 24.05.2016 § 163 Khall. 30.05.2016 § 233 Kvalt. 06.06.2016 § 73 Yleiskaavan 2035 luonnos on ollut nähtävillä 25.1. - 23.2.2016 välisenä

aikana. Sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa 27.1.2016 ja mm. kaupungin-hallitukselle ja –valtuustolle sekä useille lautakunnille tammi-helmikuussa 2016.

Yleiskaavaluonnoksesta on saatu 28 lausuntoa ja 14 mielipidettä. Lau-

suntojen ja mielipiteiden lyhennelmät sekä vastineet ovat liitteenä. Mie-lipiteiden vastineet on laadittu yksityiskohtaisesti. Lausuntojen vastineita on laadittu niiltä osin, kuin niissä esitetään jatkosuunnitteluohjeita tai ne aiheuttaisivat muutoksen yleiskaavaluonnokseen.

Lausunnoissa esitetään sekä yleiskaavaluonnoksen ratkaisuja tukevia

että tarkistamista koskevia mainintoja. Mielipiteissä on pääosin tarkis-tamista koskevia mainintoja. Yleiskaavaluonnoksen esitystavasta on pääosin positiivisia kannanottoja, mutta samalla on todettu kokonaisuu-den yhdyskuntarakenteellinen tarkastelu vaikeaksi, kun nykyiset maan-käyttömuodot on osoitettu valkoisena alueena ja muutokset korostettui-na.

Hämeen liitto näkee, että uusien asuntojen tarve on mitoituksessa arvi-

oitu jossain määrin niukaksi. Vastineessa todetaan, että asemakaavojen muutokset ja yksityisten omistamat rakentamattomat tontit mukaan luki-en, uusien asuntojen tuotantomäärä on riittävä.

Varuskunta-Kokko-Taipaleen asumisen kasvualueella Puolustusvoimat

eivät näe lausunnossaan omalta osaltaan estettä kaavan jatkotyölle. Vastineena on todettava, että Riihimäen kaupungin olisi kuitenkin var-mistettava asumisen kaavalliset edellytykset ennen yleiskaavatyön jat-kamista varuskunta-alueella tapahtuvan harjoitusampumatoiminnan me-lun takia.

Lausunnoista ja mielipiteistä johtuvat tarkistuskohteet Lukuisista laajoista kehittämisalueista ja tiemerkinnöistä on todettu ai-

noastaan jatkosuunnittelun tarve, jolloin olisi tarvetta selostaa niiden oi-keusvaikutukset, kuinka ne vaikuttavat mahdollisiin rakennuslupiin sekä maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. (ELY-keskus, mielipide 3)

Seudullisen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydes-

sä on todettu, että Läntisen kehätien tarve selvitetään. Periaatevaih-toehtoja ja hankkeen ajoittumista on syytä selvittää maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden pohjalta. Kehittämisalue muutetaan esimer-kiksi kehittämisvyöhykkeeksi ja määräystä muutetaan siten, että hank-keesta laaditaan tarveselvitys sekä mahdollisesti poistetaan ohjeellinen tielinjaus väliltä Hirvijärventie-kt 54. Ohjeellinen tielinjauksen merkintä säilyy Riihimäen sisäisen tieverkon osalla Arolammin etl- Hirvijärventie. (Ympäristölautakunta, ELY, Hämeen liitto, MTK)

Työpaikka-alueita (TP) tarkennetaan ja supistetaan siten, että hyviä

peltoalueita ei varata työpaikka-alueiksi. Haapahuhdassa kantatie 54:n pohjoispuolelle merkittyä laajaa työpaikka-aluetta pääradan itäpuolella supistetaan ja tarkistetaan. (Tekla)


Riihiviidantien itäpuolella, kantatien 54 pohjoispuolella, n. 19 ha pelto-alue on osa yhtäjaksoista peltoaluetta, joka rajautuu Riihiviidanojaan. Tämä luonnoksen TP-alue muutetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. (MTK)

Valtatien 3 Hyvinkään pohjoiseen liittymään merkitään eritasoliittymä,

josta on yhteys moottoritien länsipuolelle Rappukallion alueelle. (Tekla) Suolijärven luoteispuolella on Hirvijärven rantaa seuraileva maakunta-

kaavan ulkoilureitti, joka suuntautuu Lopelle Ilvesreittiin. Tämän reitin puuttuvat osat voidaan lisätä yleiskaavaehdotukseen. Seitsemän veljek-sen vaellusreitti kulkee Riihimäen puolella Paalijoen kanjonin poikki ja yleiskaavaluonnoksessa luonnonsuojelualueeksi varatun alueen poikki. Ulkoilureitti voitaneen ottaa huomioon myös rauhoitusmääräyksissä. (Hyvinkään kaupunki)

Varuskunnan sairaalanmäen asuinaluetta (A) laajennetaan, kuitenkin

siten, että rautatien meluvyöhyke ja harjoitusampumatoiminnan melu otetaan huomioon. (Metsähallitus)

Lasin paineenvähennysasemalle johtava maakaasuputki merkitään

yleiskaavaehdotukseen. (Gasum Oy) Rappukallion alueen maankäyttömerkintää on syytä tarkentaa työpaik-

ka-alueeksi EOk/EJ1/TP. Alueelle voi sijoittua myös ylijäämämaiden loppusijoitusta tai ympäristöteknologian toimintaa tai muuta työpaikka-toimintaa. (Mielipide 8 ja 12 Rudus Oy)

Syrjäläntien päässä kantatien 54 eteläpuolella tilan 24:1 aluetta voidaan

osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yh-dyskuntarakennetta. Asemakaavoituksessa tulee osoittaa, että asuin-alueille hyväksyttävät melutasot alittuvat (Valtioneuvoston päätös melu-tason ohjearvoista 993/1992). (Mielipide 2)

Taipaleen kaupunginosassa Auratien päässä tilan 2:72 aluetta voidaan

osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yh-dyskuntarakennetta ja on siten kaavoitusohjelmassa esitetyn Kokko VI tavoitteen mukaista. Tilan rakentamismahdollisuudet ovat rinnemaaston vuoksi rajoitetut. (Mielipide 11)

Taipaleentien varrella tilan 2:43 aluetta voidaan osoittaa yleiskaavaeh-

dotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta ja on siten kaavoitusohjelmassa esitetyn Kokko VI tavoitteen mukaista. Ti-lan rakentamismahdollisuudet ovat rinnemaaston vuoksi rajoitetut. (Mie-lipide 10)

Jatkosuunnitteluohjeet yleiskaavaehdotusta varten Sammalisto, selvitysalue 2 Kantatien 54 eteläpuoleisella alueella, yleiskaavaluonnoksen selvitys-

alueella 2, on maanomistaja esittänyt työpaikkarakentamista tai asumis-ta. Liikenteen melu, AGA:n 1,5 km konsultointivyöhyke ja viereinen he-vostalli rajoittavat uuden asutuksen sijoittamista tälle alueelle.

Alueen maankäyttöä on selvitetty hulevesien hallinnan kannalta, kuten

selvitysalueen 2 määräyksessä on edellytetty. Selvityksessä (Punkan valuma-alueen hulevesiselvitys. Sito 21.3.2016) todetaan, että alueelle jo muodostuneilla kosteikoilla ei ole hulevesien valuma-aluemittakaavaisen hallinnan suhteen merkitystä. Kokonaisuuden kan-


nalta on oleellista, että selvitysalueella muodostuvista hulevesistä pide-tään huolta myös jatkossa maankäytön mahdollisesti kehittyessä eikä alueelta purkautuvien hulevesien määrää ja hetkellistä esiintymistä mer-kittävästi äärevöitetä. Selvitysalueen sisäisten hulevesien hallinnan kannalta on tärkeää, että alueen pohjoisissa osissa sijaitsevista kos-teikoista voitaisiin vähintään toinen säästää ja muodostaa osaksi alueel-le mahdollisesti sijoittuvan uuden rakentamisen hulevesien hallintaa.

Riihimäen linnustoselvityksessä 2013-2014 – loppuraportti (Kanta-

Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry) todetaan, että Sammalistonsuo, myös kantatien eteläpuolinen osa, on yksi linnustollisesti arvokkaimmis-ta alueista Kanta-Hämeessä ja valtakunnallisesti yksi merkittävimmistä lintujen sisämaan levähdysalueista.

ELY-keskuksen 8.10.2015 tekemän ympäristövaikutusten arviointime-

nettelyn soveltamisen tarpeellisuutta koskevan päätöksen johdosta Rii-hiviidanojan ja Pohjoisen Rautatienkadun välinen alue esitetään yleis-kaavaehdotuksessa selvitysalueena, jossa alueen pohjoisosa säilyte-tään hulevesien hallinnan tarpeisiin ja linnustolle soveliaana kosteikko-na. (Mielipide 13 Kekkilä Oy)

Yleiskaavaluonnoksen selvitysalueen 2 eteläosa, Riihiviidanojan etelä-

puoleinen alue siltä osin kuin perustamisolosuhteiden kannalta on edul-lista, voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavoituksessa tulee osoittaa asuinalueille hyväksyttävät melutasot alittuvan (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992).

Selvitysalueet 1 ja 5 Selvitysalueella 1 valmistuu elokuun 2016 loppuun mennessä vanhan

Riihimäen Lasin kaatopaikan pilaantuneisuuden selvitys, jonka jälkeen alueen maankäyttöä voidaan suunnitella. Alueelle voidaan karttatarkas-telun perusteella esittää sijoitettavaksi ampumahiihtorata.

Selvitysalueelle 5 esitetään olemassa oleva asutus ympäristöineen

maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi alueella vallitsevan liikenneme-lun takia. Asuinalueille hyväksyttävät melutasot ylittyvät (Valtioneuvos-ton päätös melutason ohjearvoista 993/1992).

Ekologiset yhteydet Riihimäen yleiskaavaluonnoksen ekologisia vaikutuksia koskevaa selvi-

tystä vielä viimeistellään. Selvityksessä todetaan tärkeä pohjois-eteläsuuntainen ekologinen yhteys kantatien 54 yli Lopen rajan tuntu-massa sekä koillis-lounaissuuntainen yhteys vt 3:n ja mt 130:n yli Aro-lammin seudulla. Selvityksen johdosta näille alueille yleiskaavaluonnok-sessa esitettyjen työpaikka-alueiden sijaintia ja laajuutta tarkistetaan.

Silmänkannon teollisuusalueeseen ja Sipiläntiehen tukeutuvat työpaik-

ka-alueet kaventavat selvityksen mukaan luontaista ekologista yhteyttä. Sipiläntien varrelle merkitty TP-alue poistetaan ja kantatien varren poh-joispuolista TP-aluetta pienennetään.

Arolammin koillis-lounaissuuntaisen ekologisen yhteyden toiminta var-

mistetaan jättämällä yhteyden kohdalle väljyyttä. Ekologinen yhteys va-rataan selvitysalueen 6 pohjoisosasta noin kilometrin levyisenä vyöhyk-keenä rajautuen etelässä Heiniläntiehen ja Mäenalustantiehen. Alue merkitään maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi.


Arolampi, Etelä-Vahteristo Hämeen liiton lausunnossa mainitun Tallinna-Helsinki -tunnelin toteut-

taminen saattaa vaikuttaa maankäytön tarpeisiin myös Riihimäellä. Rii-himäen seutu saattaa tulla kyseeseen tunneliradan tavaraterminaalin potentiaalisena sijaintipaikkana, josta on mahdollista järjestää edelleen jatkoyhteydet raideliikenteellä eri puolille Suomea. Aluekokonaisuutta on tarpeen selvittää erityisesti niiltä osin, kuinka asuminen ja logistiset toi-minnot sijoittuvat alueelle. (Hämeen liitto)

Pasilan-Riihimäen välin liikenteen välityskyvyn nostamista koskevan

ratasuunnitelman toisen vaiheen suunnittelualue käsittää välin Hyvin-kää-Riihimäki. Alueella varaudutaan lisäraiteisiin ja tavararaiteeseen vä-lille Hangonrata-Riihimäen ratapiha. (Liikennevirasto)

Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavatyötä jatketaan yh-

dessä Hausjärven kunnan kanssa. Osayleiskaava-aluetta on tarvetta laajentaa Teerimäenkadun tasalle saakka.

Ampumarata Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 perusselvityksenä on laadittu

Hämeen liiton toimesta Kanta-Hämeen ampumaratojen kehittämissuun-nitelma, jota viimeistellään ja julkistetaan maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen. Selvitys käsittää maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä ampumaratoja.

Kaupunginhallitus antoi päätöksessään 14.3.2016 teknisen lautakunnan

tehtäväksi osoittaa pienoiskivääri- ja pistooliammunnalle soveltuva am-pumarata-alue kaupungin maalle Riuttan ulkoilureitin tuntumaan, Vt 3:n ja Mt 130:n väliselle alueelle. Lisäksi kaupunginhallitus antoi sivistyslau-takunnan kulttuuri- ja vapaa-aikajaoksen tehtäväksi valmistella kuluvan vuoden aikana teknisen lautakunnan osoittamalle alueelle ampumarata-hanke.

Kivääriradan ja ampumahiihtoradan sijoittamisesta Riihimäellä on laadit-

tu alustava selvitys, jonka perusteella todetaan, että Riihimäen kaupun-gin alueella ei ole edellytyksiä melusuojaamattoman kivääriradan sijoit-tamiselle.

Ampumahiihtoon käytettävä ampumarata on tarkoituksenmukaista sijoit-

taa olemassa olevan kuntoradan yhteyteen. Ampumahiihtoradan osalta tarkasteltiin sijoittamista varuskunnan, Vahteriston ja Riuttan kuntorato-jen yhteyteen. Selvityksessä parhaat edellytykset ampumahiihtoradan sijoittamiselle on yleiskaavaluonnoksen selvitysalueella 1 Riuttan ulkoi-lureitin yhteydessä. Ampumaradan rakentaminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä ja mahdollista puhdistamista. Riuttan ul-koilualueella 1. luokan pohjavesialueella ampumaradan ampumaradaksi maastollisesti soveltuva alue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella ja Herajoen vedenottamon valuma-alueella. Pohjaveden pinta GTK:n selvityksen mukaan vanhan ajoharjoitteluradan alueella on n. 1-5 m maanpinnasta. Teoreettisen melumallin mukaan sopivassa pohjoisen-koillisen ampumasuunnassa ampumamelu ylittää 65 dBAeq:n arvon poh-joispuolella sijaitsevien asuinrakennusten kohdalla. Melun leviäminen voidaan selvittää tarkemmin vain mallinnuksen avulla. Herkän pohja-vesialueen vuoksi radan sijoittamista Riuttan virkistysalueelle ei esitetä.

Moottoriurheilukeskus


Pysyviä rakenteita sisältävän eri lajeja käsittävän moottoriurheilukes-kuksen sijoitukseen sopivaa aluetta ei ole osoitettavissa kaupungin omistamilta alueilta. Moottoripyörien maastoajo voi kuitenkin tapahtua maanomistajan kanssa sopien ja myönteisen maastoliikennelain mukai-sen luvan pohjalta sellaisilla alueilla, joita yleiskaavassa esitetään työ-paikkarakentamiseen. Näiden alueiden asemakaavoituksen ja toteutta-misen välinen aika mahdollistaa tilapäisen käytön moottoriratana mikäli toiminnalle voidaan myöntää lupa.

Ulkoilureitit Viheralueohjelmassa korostetaan Vantaanjokeen liittyviä kehittämisaja-

tuksia. Yksi ulkoilun ydinalueista kytkeytyy Vantaanjokeen ja jatkuu ret-keilyalueena alavirran suuntaan. Ulkoilun ydinalueita yhdistävät ulkoilu-reitit muodostavat tärkeän siteen kaikkiaan viiden ydinalueen välillä. Vantaanjoen varrella ulkoilureitit on merkitty korostetusti molemmin puo-lin jokea, mutta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa reitit voivat sijai-ta paikoin etäämmällä, paikoin vain joen toisella puolella. Ulkoilureitti-merkintä muutetaan rakennesuunnitelmassa käytettyyn merkintään: ”Vantaanjoesta kehitetään houkutteleva ympäristöelementti”:

Yleiskaavaluonnokseen merkityt ulkoilureitit ovat ohjeellisia. Ulkoilureitin

voi perustaa sopimalla maanomistajan kanssa tai laatimalla ulkoilulain nojalla ulkoilureittisuunnitelman, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskus vahvistaa (4 §), minkä jälkeen ulkoilureittitoimituksessa maan-mittauslaitos määrittelee mm. ulkoilureitin kulun ja korvaukset maan-omistajalle (7 §). (Mielipide 4)

Riihimäen kaupungin viheralueohjelmassa 2015-2035 esitetään laadit-

tavaksi ulkoilureittien yleissuunnitelma v. 2017. Keskusta Riihimäen kaupunki on laatimassa ensimmäistä rakennetun ympäristön

ohjelmaansa. Ohjelmassa määritetään Riihimäen rakennettua ympäris-töä koskevat laatutavoitteet sekä toimenpiteet, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan. Urban Zone III tutkimuksen tuloksena esitetään joukko ke-hittämisehdotuksia keskustan kaupunkiympäristön laadun parantami-seksi ja elävöittämiseksi.

Elinvoimaisen keskustan kehittämistä asumisen, palveluiden ja liiken-

teen näkökulmista esitetään ratkaistavaksi yleissuunnitelman avulla tai osayleiskaavalla. Edellinen keskustan osayleiskaava laadittiin 30 vuotta sitten.

Kulttuuriympäristöt Yleiskaavaluonnoskartalla on esitetty valtakunnallisesti merkittävät ra-

kennetut kulttuuriympäristöt tarkistetuin aluerajauksin. Lisäksi kartalla on esitetty maakunnallisesti merkittävät alueet, joiden aluerajauksia on tar-kistettu. Museovirasto esittää, että kulttuuriympäristöä koskevat liitekar-tat tulee sitoa oikeusvaikutteiseen kaava-aineistoon ja yksityiskohtai-semman kaavoituksen pohjaksi on syytä laatia tarkempi selvitys aluei-den ominaispiirteistä ja arvoista. Täydentävien kaavaselvitysten perus-teella määritellään, mikä itse alueella ja sen ympäristössä on säilyttämi-sen arvoista ja miten aluetta on mahdollista kehittää sen kulttuurihistori-allisten arvojen vaarantumatta.


Muinaisjäännöksiä ja muuta arkeologista perintöä koskevia määräyksiä kehitetään lausunnon perusteella. Yleiskaavan vaikutuksia muinaisjään-nöksiin arvioidaan kaavaratkaisun tarkkuus huomioon ottaen.

Kaavakartta ja teemakartat Lisäksi kaavakarttaa tarkennetaan olemassa olevien suunnitelmien ja

käynnissä olevien hankkeiden mukaan. Yleiskaavaluonnoksessa valkoi-sina alueina esitettyjen asemakaavoitettujen alueiden maankäyttö esite-tään yleiskaavaehdotuksessa yleistettynä. Laajemmat asemakaavojen muutoskohteet esitetään kaavakartalla, mutta muita teemoja esitetään teemakartoilla, joista osa voidaan sitoa oikeusvaikutteiseen kaava-aineistoon.

Teemakartoilla esitettäviä teemoja voivat olla mm. väestökehitys, nykyi-

set lähipalvelut, asemakaavojen toteutumattomat tontit, tekninen huolto, keskustan laatuanalyysit ja kehittämisehdotukset, liikenneverkko, pyö-räilyn tavoiteverkko, valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, kiinteät muinaisjäännökset ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimai-semat, maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, arvokkaat luon-tokohteet, moreenimuodostumat, kallioalueet, linnustoalueet, liito-orava- ja lepakkoalueet ja viherrakenne.

Yleiskaavaluonnokseen liittyvä aineisto on Riihimäen kaupungin luotta-

mushenkilöiden ekstranetissä. LIITTEET: - Lausunnot ja mielipiteet yleiskaavaluonnoksesta, lyhennelmät sekä

vastineet - Lausuntojen ja mielipiteiden kohdentuminen, kartta - Riihimäen yleiskaava 2035, yleiskaavaluonnoksen nähtäville asettami-

nen kh 18.1.2016 § 28 (si, rn) Ehdotus/kaavoituspäällikkö: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäisi edel-

leen kaupunginvaltuustolle, että 25.1.- 23.2.2016 nähtävillä ja lausun-noilla ollutta Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnosta koskien päätetään:

1. hyväksyä kaavoitusyksikön laatimat lausuntojen ja mielipiteiden vas-

tineet 2. tarkistaa ja kehittää yleiskaavaluonnosta yleiskaavaehdotukseksi lau-

suntojen ja mielipiteiden johdosta sekä valmistuneiden selvitysten että edellä esitettyjen jatkosuunnitteluohjeiden periaatteilla.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta esittää yksimielisesti, että ampumarata sijoitetaan

hiekkakuopalle Riuttan kuntoradan yhteyteen. Ekologisia yhteyksiä tulee suunnitella yhteistyössä naapurikuntien kans-

sa. _______ Khall. 30.05.2016 § 233 Ympäristöjohtaja Elina Mäenpää 26.5.2016: ”Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristönsuojelulain mukais-

ta ympäristölupaa, jonka käsittelee Riihimäellä ympäristölautakunta. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7

Ympäristölupaa ei ole mahdollista myöntää, jos toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Tärkeällä pohjavesialueelle pohjave-den pilaamiskielto on lainsäädännössä ehdoton, edes riskiä pohjavedel-le ei saa aiheutua. Pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi Riuttan pohja-veden muodostumisalueelle ei ole mahdollista puoltaa ympäristölupaa ampumaratatoiminnalle. Alueella harjoitetun maa-ainesten oton seura-uksena pohjavesi purkautuu paikoin maanpinnalle muodostaen lammi-koita, suojaava maakerros siis puuttuu paikoin kokonaan, mikä lisää pohjaveden pilaantumisriskiä.”.

Nuorisovaltuuston lausunto yleiskaavasta 2015 ja kaavoitusyksikön vas-

tine siihen on LIITTEENÄ. (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että 25.1.-

23.2.2016 nähtävillä ja lausunnoilla ollutta Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnosta koskien päätetään:

1. hyväksyä kaavoitusyksikön laatimat lausuntojen ja mielipiteiden

vastineet ja

2. tarkistaa ja kehittää yleiskaavaluonnosta yleiskaavaehdotukseksi lausuntojen ja mielipiteiden johdosta sekä valmistuneiden selvi-tysten että edellä esitettyjen jatkosuunnitteluohjeiden periaatteil-la.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 06.06.2016 § 73 Päätös: Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. ______ Khall. 480 § Kaupunginvaltuuston 6.6.2016 päätöksen mukaisesti yleiskaavaluon-

nosta on tarkistettu ja kehitetty yleiskaavaehdotukseksi lausuntojen ja mielipiteiden johdosta sekä valmistuneiden selvitysten että esitettyjen jatkosuunnitteluohjeiden periaatteilla.

Liikenne Kehäteiden kehittämisalueista karttamerkintänä on luovuttu ja merkitty

yleiskaavaan ohjeelliset tielinjaukset ja tieliikenteen yhteystarvetta osoit-tavat merkinnät. Eri tiejaksot: läntinen kehätie, Arolammin orsi ja itäinen kehätie on lisäksi numeroitu, jolloin niiden jatkosuunnittelutavoitteet, ai-kataulu ja kuvaus voidaan yksilöidä.

Maantie 130:n liittymäselvitystyö on meneillään Uudenmaan Ely-

keskuksen, Hämeen liiton sekä Janakkalan, Hyvinkään ja Riihimäen yh-teistyönä. Selvitys valmistuu keväällä 2017. Kantatie 54:n liittymien ke-hittämiseen vaikuttaa oleellisesti kantatien tuleva luokitus. Mikäli kanta-tie siirtyy liikennemääriensä perusteella valtatieluokkaan, turvallisuus- ja sujuvuusnäkökohdat tulevat uuteen tarkasteluun.

Sammalisto, selvitysalue 2 Yleiskaavaluonnoksen selvitysalue 2 sijaitsee Sammaliston entisellä

turpeen-/savenottoalueella kt 54:n eteläpuolella. Alueen länsiosa kt 54:n varrella merkitään mahdolliseksi työpaikka-alueeksi (TPres) ja itä- sekä


eteläosa virkistysalueeksi. Alueen kautta esitetään ulkoilureitti, joka yh-distyy Sammaliston ulkoilualueelle. Työpaikka-alueeksi merkityn alueen käyttöönotto vaatii alueen täyttämistä. Ely-keskuksen päätöksen 8.10.2015 mukaan maa-ainesluvan käsittelyn edellytyksenä on ympäris-tövaikutusten arviointi. Alueen täyttäminen ja käyttäminen rakentami-seen ei siis ole itsestäänselvyys. Ympäröivän alueen detaljikaavoituk-sessa on rakentamismahdollisuus otettava huomioon.

Selvitysalueet 1 ja 5 Yleiskaavaluonnoksen selvitysalue 1 käsittää mm. Lasin vanhan kaato-

paikka-alueen. Riihimäen Lasi Oy:n entisen kaatopaikan ”Jatkotutki-mukset ja pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi” sekä ”Kun-nostusvaihtoehtojen tarkastelu” raportit ovat valmistuneet (Ramboll, syyskuu 2016). Raporttien mukaan yleiskaavaluonnoksen selvitysalu-een 1 eteläosan puhdistaminen on tarpeen kaikilla maankäyttövaihtoeh-doilla. Alue merkitään mahdolliseksi työpaikka-alueeksi TPres ja viher-alueeksi V-1.

Riuttantien pohjoispuolella vain osa täyttöaineksesta on pilaantuneeksi

luokiteltavaa. Aluetta kehitettäessä ulkona tapahtuvaan harrastustoimin-taan soveltuvaksi pilaantuneiksi todetut maamassat voidaan sijoittaa maavalliin. Yleiskaavaehdotukseen alueelle merkitään jäljempänä mai-nittu ampumarata merkinnällä EA.

Sipiläntien pohjoispuolinen, yleiskaavaluonnoksen selvitysalue 5 on

osittain asumiskäytössä, mutta sen kaavoittaminen asumiseen ei ole mahdollista liikennemelun vuoksi. Alue merkitään mahdolliseksi työpaik-ka-alueeksi (TPres).

Ekologiset yhteydet Riihimäen yleiskaavan ekologiset vaikutukset –selvitys (Sito 17.6.2016)

on valmistunut. Selvityksen mukaiset ekologiset yhteystarpeet otetaan huomioon yleiskaavan rakentamisalueiden määrittelyssä ja tarkem-manasteisessa suunnittelussa. Tärkeät ekologiset yhteydet on merkitty yleiskaavakarttaan ja yhdyskuntarakenteen laajenemisalueen määräyk-seen.

Sipiläntien varrelta on poistettu yleiskaavaluonnoksessa merkitty työ-

paikka-alue ja kantatien 54 varren pohjoispuolista Lopen Silmänkannon teollisuusalueeseen kytkeytyvää TP-aluetta on supistettu.

Merkittävä ekologinen yhteys sijoittuu vt 3:n varrelle Arolammin eri-

tasoliittymän työpaikka-alueiden ja Hyvinkään pohjoisen liittymän väliin Kouluntien ja Heiniläntien väliselle metsäiselle alueelle. Valtatien 3 ja maantien 130 eritasossa risteävä eläimille soveltuva kulkuyhteys tulisi sijoittaa tälle vyöhykkeelle. Toteuttajataho on lähtökohtaisesti Uuden-maan Ely-keskus / Liikennevirasto.

Arolampi- Etelä-Vahteristo Riihimäen kaupunginhallituksen 5.5.2008 ja Hausjärven kunnanhallituk-

sen samoihin aikoihin hyväksymän kaavarunkotasoisen yhteisen suun-nitelman mukaisesti on merkitty työpaikka-aluetta Arolammin orren ja pääradan eritason molemmin puolin radan melualueelle. Radan itäpuo-linen työpaikka-alue liittyy Riihimäen tavararatapihaan ja sinne voidaan keskittää raideliikenteeseen tukeutuvaa logistiikkatoimintaa. Liikennevi-raston Pasila-Riihimäki hankkeen mukaisesti Riihimäen tavararatapihan ja Hangonradan välille syntyy uusi, sujuva tavararaideyhteys. Riihimäen raidelogistiikka-alue on mahdollisuus Riihimäelle ja saattaa muodostua tärkeäksi osaksi Etelä-Suomen raidelogistiikkajärjestelyitä.


Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavatyötä kuntien yhteis-työnä tulee jatkaa ja sisällyttää työhön myös uuden asemanseudun tar-kastelu. Tällöin riittävän asumisen sijoittelu mahdollisen aseman lähei-syyteen on avainasemassa. Kuntaraja Arolammin seudulla on haaste suunniteltaessa toimivaa ja tasapainoista yhdyskuntarakennetta.

Raidelogistiikka-alueen ja siihen liittyvien liikenneyhteyksien suunnitte-

luun ja toteuttamiseen tulee varautua jo ennen Arolammin asemanseu-dun ja siihen liittyvän asumisen tarkempaa kaavoittamista; tarvittaessa seuraavalla yleiskaavakierroksella.

Ampumarata Kaavoitusyksikössä on valmisteltu Riihimäen ampumarataselvitys,

8.8.2016. Selvityksessä käytettiin apuna Metropolia ammattikorkeakou-lun insinöörityötä Ampumaratatoiminnan sijoittamismahdollisuudet Rii-himäellä (Mäkelä 27.5.2016). Melutarkastelun ja ympäristölähtökohtien perusteella on sijoitettu ampumahiihdon harjoitteluun soveltuvan radan alue vt 3:n ja mt 130:n väliselle alueelle, Riuttantien pohjoispuolelle kun-toradan lähtöpaikan tuntumaan. Radalla on mahdollista harjoitella melu-tasoltaan enintään .22 kaliiperisten aseiden käyttöä. Yleiskaavakartalle on merkitty ampumarata-alue, EA. Kaavamääräyksellä rajoitetaan me-lun leviämismahdollisuutta ympäristöön.

Ampumaratatoiminta vaatii ympäristöluvan, jonka hakeminen on mah-

dollista, kun yleiskaava on saanut lainvoiman. Rakentaminen vaatii suunnittelutarveratkaisun ja rakennusluvan.

Moottoriurheilukeskus Riuttan ajoharjoittelurata merkitään moottorirata-alueeksi. Uutta pysyvää

paikkaa moottoriradan sijoittamiselle yleiskaavaan ei ole merkitty. Kau-pungin toimintatapana on ollut, että kaupunki vuokraa tilapäiseen toimin-taan rakentumatonta tulevaa työpaikka-aluetta. Moottorirataharjoittelu sopii tilapäisenä toimintana tuleville työpaikka-alueille silloin, kun melulle herkkiä toimintoja ei ole lähistöllä.

Ulkoilureitit Yleiskaavakartalle on merkitty ulkoilun ydinalueita yhdistävät ja seudulli-

set reitit sekä Vantaanjoen virkistyskäyttöön liittyviä reittejä. Merkinnät ovat ohjeellisia ja tarkentuvat asemakaavoituksen tai erillisen ulkoilureit-tisuunnitelman ja -toimituksen yhteydessä. Ulkoilureittien yleissuunni-telman tekeminen on ohjelmoitu Riihimäen viheralueohjelmassa vuodel-le 2017.

Ulkoilureittien yleissuunnitelma esitetään tehtäväksi seuraavalla yleis-

kaavakierroksella. Keskusta Keskusta-alueelle on merkitty uusia keskustatoimintojen alueita: Pelto-

saaren länsiosa, Jokikylä ja veturitallien alue. Näille alueille on tavoit-teena sijoittaa keskustatyyppistä asumista, työpaikkoja ja palveluita. Peltosaaren länsiosassa on yleissuunnitelman mukaan kapasiteettia ra-kentamiseen n. 32 000 kem2 v. 2016 vahvistuneen asemakaavan (n. 15 000 kem2) lisäksi. Alue on kaupungin omistuksessa.

Jokikylään on mahdollista sijoittaa alueen maanomistus ja nykyinen

rakenne huomioiden arviolta n. 15 000 kem2 asuinrakentamista. Veturitallien alueella uuden rakentamisen reunaehtoja asettavat ennen

kaikkea säilytettävät rakennukset ja pilaantunut maaperä. Alueelle mah-tuu jonkin verran uutta asuin- tai liikerakentamista. Alueen käyttöönotto


keskustan osana edellyttää junien huollon ja tankkaamisen sekä pysä-köinnin poistumista alueelta. Alue on pääosin Senaatin ja VR:n omistuk-sessa.

Keskustan alueelle esitetään laadittavaksi keskustan yleissuunnitelma.

Alueeseen voi kuulua sekä C-alueita radan molemmin puolin että A-alueita. Alueen rajaus määritellään yleissuunnitelmaa ohjelmoitaessa. Suunnitelmaan tulee sisältyä keskustan liikennejärjestelmän ja pysä-köinnin sekä kevyen liikenteen ratkaisut. Selvitys- ja lähtöaineistona voi toimia Keskustan liikennesuunnitelma vuodelta 2013.

Keskustan yleissuunnitelma esitetään tehtäväksi seuraavalla yleiskaa-

vakierroksella. Keskustatoimintojen alueeseen liittyen Pohjois-Peltosaaren alueelle

tulee laatia liikuntapaikkojen maankäytön yleissuunnitelma, joka on oh-jelmoitu Riihimäen viheralueohjelmassa vuodelle 2017.

Kulttuuriympäristöt Yleiskaavakartalla on esitetty valtakunnallisesti merkittävät rakennetut

kulttuuriympäristöt ja kiinteät muinaisjäännökset kohdemerkinnöin. Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet on esitetty oikeusvaikuttei-sina kohteina teemakartassa. Lisäksi teemakartalla on esitetty Silmäke-nevan muinaisjärvi. Yleiskaavatyöhön liittyen on tekeillä Riihimäen ra-kennetun ympäristön ohjelma, jonka yhteydessä on mm. tarpeen tarkis-taa Riihimäen rakennuskulttuuria 2010 –selvitys. Ohjelmassa määritel-lään rakennettua ympäristöä koskevat laatutavoitteet ja niitä varten tar-vittavat toimenpiteet sekä mahdolliset asemakaavoituksen tavoitteet.

Rakennetun ympäristön ohjelma esitetään tehtäväksi seuraavalla yleis-

kaavakierroksella. Yleiskaavan maankäyttöluokat Asumisen alue A Asemakaavoitetut asuinalueet on merkitty yleistäen yleiskaavakartalle.

Kadut, puistot, lähipalvelut ja muu asuinalueeseen sisältyvä maankäyttö on yhtenäisen aluemerkinnän alla samoin kuin mahdolliset pienet kaa-vamuutoskohteet.

Taajamaa täydentävät asuinalueet on merkitty uusina asuntoalueina

värillisellä reunaviivalla. Näille alueille tulee laatia asemakaava. Alueet on numeroitu tavoitteiden ja alueen kuvauksen yksilöimiseksi. Selostuk-sen liitteessä on esitetty näille alueille suunnittelusuositukset.

Varuskunta-Kokko -alueen asemakaavoittaminen edellyttää sopimuksia

ja maanomistusjärjestelyitä valtion eri toimijoiden ja kaupungin kesken. Alueen asemakaavoituksessa reunaehtoja asettavat mm. pääradan ja varuskunnan toimintojen (harjoitusammuntojen) aiheuttama melu ja ta-varalogistiikka. Alueelle on tavoitteena sijoittaa monipuolista asumista ja asumisen lähipalvelut. Aikataulutavoitteena asuntotuotannon näkökul-masta on, että alue rakentuu vaiheittain 2025-2030 mennessä.

Varuskunta-Kokko –alueelle esitetään laadittavaksi yleissuunnitelma vv.

2017-18. Kalmun osayleiskaava on voimassa koko kaupungin yleiskaavan osana.

Kalmun rakentamisen aloitusta voidaan lykätä, mikäli Varuskunta-Kokko –alueelle ja taajamaa täydentäville alueille päästään rakentamaan uutta omakotiasutusta.


Teollisuus- ja työpaikka-alueet T, TP ja TPres Asemakaavoitetut työpaikka- ja teollisuusalueet on merkitty yleistäen

yleiskaavakartalle. Uudet, vielä asemakaavoittamattomat työpaikka-alueet on sijoitettu lii-

kenneväylien solmukohtiin ja olevien työpaikka-alueiden tuntumaan. Laajimmat yhtenäiset uudet alueet sijoittuvat vt 3:n länsipuolelle Riuttan ja Riihimäen portin kohdalle, Arolammin eritason molemmin puolin rata-pihan varrelle sekä pääradan ja kantatien risteysalueen läheisyyteen. Sammaliston ulkoilun ydinalueeseen sisältyvän työpaikka-alueen raken-taminen voi liittyä ulkoiluun ja virkistykseen.

Työpaikka-alueita, joihin liittyy ympäristöstä johtuvia rajoitteita, on mer-

kitty työpaikka-alueiden reservialueeksi (TPres). Keskustatoimintojen alue C C-alueeseen sisältyvät keskusta-alueet voivat sisältää asumista, työ-

paikkoja, palveluita, puistoja, katuja ym. kaupunkirakenteen elementtejä. Elinvoimainen keskusta on yleiskaavan keskeinen tavoite. Uusissa kes-kustan täydennysrakentamiskohteissa on runsaasti kapasiteettia kes-kusta-asumiselle palveluineen.

Yhdyskuntarakenteen laajenemisalue

Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavatyössä on tutkittava sekä Arolammin orren tarkempi sijoittuminen ja risteäminen radan kans-sa että tulevan aseman ja asemanseudun asuinalueiden sijoittuminen. Tuleva asemanseudun kehittämisvyöhyke on pitkän aikavälin hanke. Tarkemmanasteisessa kaavoituksessa ja liikenteen suunnittelussa alu-een kehittämismahdollisuus on otettava huomioon.

Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajenemisalue

Monnin taajaman maankäytön ja uuden rautatieseisakkeen suunnittelu tulee kytkeä toisiinsa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen toteuttamisen ehtona edellytetään rautatieseisakkeen sitovaa toteutta-mispäätöstä. Yleiskaavamääräyksen mukaan alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan suuryksikköä

Kaupan alueet KM ja KM-1

Uutta kaupan aluetta, KM-1 on merkitty Merkoksen alueelle ja vt 3:n Kormuntien liittymään. KM-merkinnät mahdollistavat kaupan suuryksi-kön sijoittamisen alueelle.

Palveluiden alue PY

Julkisten palveluiden laajemmat kohteet on merkitty PY –alueiksi. Ala-asteen koulut ja päivittäistavarakaupat on merkitty kohdemerkinnöin.

Erityisalueet EP, ET, EM, EA, EJ, EH ja EO

Puolustusvoimien alue on merkitty EP-alueeksi. Alue on puolustushal-linnon edustajien kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella rajattu puolustusvoimien tarpeiden mukaiseksi. Varuskunnan eteläosa on mer-kitty pääosin uudeksi asuinalueeksi. Jätevedenpuhdistamon alue on merkitty ET-alueeksi. Riuttan ajoharjoittelurata on merkitty EM-alueeksi. Ampumarata sijoittuu EA-alueelle Riuttantien pohjoispuolelle. Hautaus-maa on merkitty EH –merkinnällä. Jätehuollon alueita (EJ) on Ekokemin alueella ja Rappukallion alueella kaupungin eteläosassa, jossa alue va-rataan maa-ainesten oton jälkeen jätehuollon tarpeisiin ja työpaikka-alueeksi (EO/TP/EJ). Kinturin maankaatopaikka on merkitty jätteenkäsit-telyalueeksi (EJ-1sel), jossa alueen jatkokäyttömahdollisuus on selvitet-tävä ennen ympäristöluvan päättymistä 2026.


Virkistysalueet V ja VU Yleiskaavakartalla on esitetty viherrakenne, joka muodostuu asemakaa-

voitetun alueen viheralueiden verkostoa luovista osista ja taajaman ul-kopuolella ulkoilun ydinalueista. Pienempiä viheralueita ei ole esitetty. Ne sisältyvät asuinalueisiin. Sammalistonsuon alueen kehittäminen vir-kistyskäytön tarpeisiin on mahdollista turpeenoton jälkeen. Viheralueoh-jelmassa osoitetun Vantaanjoen/Silmäkenevan ulkoilun ydinalueen ke-hittämisajatus painottuu liikuntaan ja retkeilyyn.

Loma-asuntoja matkailualue RA ja RM Loma-asuntoalueet on merkitty ranta-asemakaavojen mukaisesti (RA).

Leirintäalue on merkitty matkailualueeksi (RM). Vantaanjoki Vantaanjoen alue merkitään pääasiassa virkistyskäyttöön tarkoitetuksi

alueeksi, jonka saavutettavuutta parannetaan. Maa- ja metsätalousalueet M ja MUY Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) on merkitty alueet, joille ei

aseteta erityisiä maankäyttötavoitteita. Nämä ovat kartalla valkoisia alu-eita.

MUY-alueeksi eli maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaa-

mistarvetta ja erityisiä ympäristöarvoja on merkitty luonnonoloiltaan ar-vokkaat ulkoiluun sopivat alueet. Kaavamerkintää koskee yleiskaavalla määrättävä Mrl 43 § 2. mom mukainen toimenpiderajoitus. Alueita ovat mm. Kytäjä-Järviseudun gabroalue, Kalmun eteläpuolinen vyöhyke ja Riuttanlukkojen alue. Riuttan alue on virkistyskäytön ohella edustava geologisesti sekä luonto- ja maisema-arvojen osalta.

Kytäjä-Järviseudun alue on osa Hyvinkään puolelle ulottuvaa laajaa vir-kistys- ja ulkoilualuetta, joka tulisi säilyttää ja varata jatkossakin pääasi-assa ulkoilun ja retkeilyn tarpeisiin.

Luonnonsuojelualue SL Luonnonsuojelualuemerkinnällä on merkitty perustetut ja perustettavat

suojelualueet. Joukossa on sekä vapaaehtoiseen suojeluun että maa-kunnalliseen ja paikalliseen inventointiin perustuvia kohteita.

Arvokas geologinen kalliomuodostuma, ge Yleiskaavakartalle on merkitty arvokkaat geologiset kalliomuodostumat. Teemakartat 11 ja 12 Kaavakarttaa täydentää kaksi teemakarttaa, jotka sisältävät oikeusvai-

kutteisia osia. Osa karttojen kohteista on sellaisia, joista on jo muussa lainsäädännössä kuten muinaismuistolaissa tai luonnonsuojelulaissa säädetty tai jotka sisältyvät valtakunnallisiin tai maakunnallisiin tavoittei-siin tai suojeluohjelmiin.

Liito-orava-alueet, lepakkoalueet ja arvokas moreenimuodostuma on

esitetty oikeusvaikutteisina kohteina teemakartassa. Lisäksi teemakar-talla on osoitettu arvokkaat linnustoalueet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet (LUMOS).

Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Maakuntakaava laaditaan yleispiirteisempänä kuin edellinen kokonais-

maakuntakaava ja kaavan on määrä olla otteeltaan strateginen. Maa-kuntakaavan joustavuutta ja nopeampaa uusimismenettelyä tavoitel-


laan. Luonnos on valmisteltavana ja ehdotus on määrä olla käsiteltävä-nä vuoden 2017 lopulla.

Yleiskaavan oikeusvaikutukset Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Aiemmin hyväksytyt oikeus-

vaikutteiset osayleiskaavat, ranta-asemakaavat ja asemakaavat säilyvät lainvoimaisina lukuun ottamatta Kuulojan ja Kapulan osayleiskaavaa, jotka tämä kokonaisyleiskaava korvaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n mukaisesti yleiskaava on ohjeena

laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suun-nitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleis-kaavan toteutumista. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 § mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaa-vasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyh-teisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus).

Tällä yleiskaavalla määrätään MRL 43 § 2. mom. mukainen toimenpide-

rajoitus MUY-alueille. Tämä yleiskaava ei oikeuta myöntämään suoria rakennuslupia asema-

kaavoitetun alueen ulkopuolelle. Yleiskaavasta vahvistuva osa on yleiskaavakartta määräyksineen sekä

teemakartat 11 ja 12 merkityiltä osiltaan.

Yleiskaavalla ei voi syrjäyttää muussa lainsäädännössä olevia määrä-yksiä. Esimerkiksi luonnonsuojelulain mukaiset suojeltavat kohteet ja muinaismuistolain kohteet on rakentamisessa ja suunnittelussa otettava huomioon vaikka kohteita ei olisi yleiskaavassa esitettynä.

Yleiskaavan hyväksymisen vaiheet MRL 65 §:n mukaisen nähtävillä olon jälkeen yleiskaavaehdotusta tarvit-

taessa tarkistetaan saadun palautteen perusteella. Kaupunginhallituk-selle esitetään hyväksyttäväksi em. tarkistukset. Näin muutettu yleis-kaava selostuksineen viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä hyväksytään seuraavan valtuus-to- / yleiskaavakauden päätavoitteet ja -tehtävät yleiskaavan osalta. Mi-käli valituksia ei säädetyn määräajan sisällä tule, yleiskaavakartta mää-räyksineen tulee lainvoimaiseksi kuulutuksen kautta. Yleiskaavan toteu-tus- ja seurantaohjelma laaditaan seuraavan yleiskaavakauden alussa.

Yleiskaava ja kaupungin strategia Yleiskaava toteuttaa kaupungin strategiaa ja on sen kuva. Siten strate-

giatyö ja yleiskaavan laatiminen kytkeytyvät yhteen. Molempia tarkiste-taan valtuustokausittain. Edellinen valtuusto antaa seuraavalle ”eväät” yleiskaavan ja strategian muodossa.

Aineisto


Yleiskaavaan kuuluu yleiskaavakartta määräyksineen ja yleiskaavan selostus teemakarttoineen. Tämä aineisto laitetaan nähtäville ja lausun-noille MRL 65 § mukaisesti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetään tehtyjen selvitysten ja

aikataulun osalta. Aineisto tulee nähtäville Riihimäen verkkosivuille osoitteeseen

http://www.riihimaki.fi/palvelut/asuminen-ja-rakentaminen/kaavoitus/yleiskaavoitus/yleiskaava-2035/ sekä Riihimäen tekniikan ja ympäristön toimialan neuvontaan ja kaavoitusyksikköön Ete-läinen Asemakatu 4, II ja III krs.

Riihimäen yleiskaava 2035 ehdotuksen aineisto laitetaan luottamushen-

kilöiden extranettiin. Yleiskaavaa esitellään kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle ennen yleiskaavan nähtäville laittamista.

Liitteet:

- Riihimäen yleiskaava 2035 ehdotus, kaavakartta määräyksineen. - Riihimäen yleiskaava 2035 ehdotus, teemakartat 11 ja 12: Luon-

nonympäristön arvot, kartta ja taulukot sekä Kulttuuriympäristön vaaliminen, kartta ja taulukot.

(rn, si, nm, ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää asettaa yleiskaavaehdotuksen maankäyttö- ja

rakennuslain 65 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää siitä mää-räaikaan 10.3.2017 mennessä seuraavat lausunnot:

Hausjärven, Janakkalan ja Lopen kunta sekä Hyvinkään kaupunki Riihimäen kaupungin tekninen lautakunta, ympäristölauta-kunta, sivistyslautakunta sekä kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto, sosiaali- ja terveyslautakunta, nuorisovaltuusto ja vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy Riihimäen Kaukolämpö Oy Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Hämeen liitto Uudenmaan liitto Museovirasto Liikennevirasto Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Puolustusvoimien logistiikkalaitos Millog Oy Senaatti-kiinteistöt Metsähallitus Caruna Fingrid Oyj Gasum Oyj Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen Yrittäjät ry Riihimäki-Seura ry Riihimäen vanhusneuvosto Riihimäen vammaisneuvosto Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Maataloustuottajain Riihimäen yhdistys – MTK-Riihimäki ry Hausjärven-Riihimäen Riistanhoitoyhdistys


Ekokem Oyj Oy Aga Ab Wurth Oy

Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys Metsäkeskus Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kaupunginhallitus päätti yksimielisesti muuttaa yleiskaavaehdo-

tuksen Yleiskaavaratkaisu/Työpaikka ja yritysalueet -osion (s. 9) viimei-sen kappaleen

”Keskustatoimintojen alueen eteläpuolella sijaitsevan teollisuus- ja va-

rastoalueen T/C -merkinnällä osoitetaan mahdollinen muutos nykyisen toiminnan siirtyessä pois kaupungin keskustasta. Tällöin asemakaavalla on tarkoitus osoittaa alue palveluja, hallintoa sekä keskustaan soveltu-via ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkatoimintoja ja asumista varten.” kuulumaan seuraavasti:

”Keskustatoimintojen alueen eteläpuolella sijaitsevan teollisuus- ja va-

rastoalueen T/C -merkinnällä osoitetaan mahdollinen muutos, mikäli yri-tystoiminta alueella päättyy. Tällöin asemakaavalla on tarkoitus osoittaa alue palveluja, hallintoa sekä keskustaan soveltuvia ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkatoimintoja ja asumista varten.”.

Määräyksen muodossa edellä oleva kuuluu seuraavasti: ”Teollisuus- ja varastoalue. Alue on asemakaavoitettu teollisuus- ja va-

rastotoimintoja varten. T/C -merkinnällä osoitetaan mahdollinen muutos keskustatoimintojen alueeksi, mikäli yritystoiminta alueella päättyy. Kes-kustatoimintojen alue on tarkoitettu palveluja, hallintoa sekä keskustaan soveltuvia ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkatoimintoja ja asumista varten.”.

______ Täytäntöönpano kuulutus, nähtäville asettaminen lausuntopyynnöt Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL § 91) Lähempiä tietoja antaa yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen, p. 019 758 4809


1

Riihimäen yleiskaava 2035 5.1.2017

Yleiskaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipiteet (lyhennelmät) sekä kaavoitusyksikön vastineet niihin. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 25.1.-23.2.2016. Kaavoitusyksikkö on vas-tineiden kohdistamiseksi numeroinut mielipiteet. Erityisesti huomioon otettavat seikat on allevii-vattu (L28 museoviraston lausunnossa viraston omat korostukset). Tähän koosteeseen ei ole sisällytetty liitteitä eikä mielipiteiden esittäjien henkilötietoa.

Sisällys LAUSUNTOJEN LYHENNELMÄT JA KAAVOITUSYKSIKÖN VASTINEET .................................. 3

L1 Ympäristölautakunta ............................................................................................................. 3

L2 Sivistyslautakunta ................................................................................................................. 5

L3 Sosiaali- ja terveyslautakunta ............................................................................................... 6

L4 Tekninen lautakunta ............................................................................................................. 7

L5 Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta ..................................................................................... 10

L6 Riihimäen Kaukolämpö Oy ................................................................................................. 11

L7 Hausjärven kunta ............................................................................................................... 11

L8 Hyvinkään kaupunki ........................................................................................................... 13

L9 Janakkalan kunta ............................................................................................................... 15

L10 Lopen kunta ...................................................................................................................... 16

L11 Hämeen liitto .................................................................................................................... 16

L12 Uudenmaan liitto............................................................................................................... 19

L13 Liikennevirasto ................................................................................................................. 19

L14 Metsähallitus .................................................................................................................... 21

L15 Hyvinkään-Riihimäen kauppakamari................................................................................. 22

L16 Riihimäen Yrittäjät ............................................................................................................ 22

L17 Riihimäki-Seura ry ............................................................................................................ 23

L18 Vammaisneuvosto ............................................................................................................ 25

L19 Vanhusneuvosto ............................................................................................................... 25

L20 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry .............................................. 26

L21 Riistanhoitoyhdistys .......................................................................................................... 27

L22 Fingrid Oyj ........................................................................................................................ 28

L23 Gasum Oy ........................................................................................................................ 28

L24 Tukes ............................................................................................................................... 28

L25 MTK-Hausjärvi-Riihimäki .................................................................................................. 29

L26 Puolustusvoimien logistiikkalaitos, 2. Logistiikkarykmentti ................................................ 30

L27 ELY-keskus ...................................................................................................................... 31

L28 Museovirasto .................................................................................................................... 35

L29 Nuorisovaltuusto ............................................................................................................... 38

MIELIPITEIDEN LYHENNELMÄT JA KAAVOITUSYKSIKÖN VASTINEET ................................ 39

Mielipide 1 ............................................................................................................................... 39

Mielipide 2 ............................................................................................................................... 39

Mielipide 3 ............................................................................................................................... 40


2

Mielipide 4 ............................................................................................................................... 41

Mielipide 5 ............................................................................................................................... 41

Mielipide 6 ............................................................................................................................... 42

Mielipide 7 ............................................................................................................................... 45

Mielipide 8 ............................................................................................................................... 45

Mielipide 9 ............................................................................................................................... 46

Mielipide 10 ............................................................................................................................. 48

Mielipide 11 ............................................................................................................................. 49

Mielipide 12 Rudus Oy ............................................................................................................ 49

Mielipide 13 Kekkilä Oy ........................................................................................................... 51

Mielipide 14 Arolampi-Seura ry ................................................................................................ 53

LIITTEET (liitteitä ei ole sisällytetty tähän kosteeseen)

Mielipide 1 Kirjelmä ja piirroksia

Mielipide 12 Rudus Oy Kartta

Mielipide 13 Kekkilä Oy Sammalistonsuon alustava kehitys- ja maankäyttösuunnitelma


3

LAUSUNTOJEN LYHENNELMÄT JA KAAVOITUSYKSIKÖN VASTINEET

L1 Ympäristölautakunta

Ympäristölautakunta on antanut lausunnon yleiskaavan 20135 rakennemalleista 28.5.2014 ja rakennesuunnitelmasta 29.4.2015. Lausunnoissa esitettyjä asioita on otettu huomioon yleiskaavaluonnoksessa ja siihen liittyvässä vaikutusten arvi-oinnissa. Kaikilta osin lausuntoja ei kuitenkaan ole huomioitu. Näiltä osin ympä-ristölautakunnan kannanotot on syytä toistaa.

Yleiskaavan laadinnan yhteydessä ympäristövaikutuksia on tunnistettu ja selvitet-ty kiitettävästi.

Yleiskaavaluonnoksesta on vaikea hahmottaa tulevan yleiskaavan rakennetta ja esitystapaa sekä sitä, mihin esitettyä muutosta asemakaava-alueen ulkopuolella verrataan, aiempaan yleiskaavaan vai maakuntakaavaan. Koska Riihimäellä ei ole aiempaa oikeusvaikutuksista yleiskaavaa, on tärkeää, että nyt laadittava yleiskaava ohjaa rakentamisen ja muun maankäytön lisäksi myös viheraluever-kostoa ja turvaa luontoarvojen säilymisen myös asemakaava-alueiden ulkopuo-lella. Mikäli riittäviä kaavamääräyksiä ei yleiskaavassa anneta, ei luontoarvojen tai ekologisten yhteyksien säilymistä voida turvata.

Luonnoksessa esitettyjen virkistysalueiden sekä luonnonsuojelualueiden lisäksi yleiskaavassa tulee osoittaa myös muut arvokkaat luontokohteet, merkittävät ekologiset yhteystarpeet sekä merkittäviä luontoarvoja sisältävät metsätalousalu-eet. Myös kalataloudellisesti arvokkaat pienvedet (Epranoja, Herajoki, Vantaan-joki) sekä arvokkaat kallioalueet on esitettävä. Laadittu viheralueohjelma ei riitä varmistamaan luontoarvojen säilymistä. Em. luonnoltaan arvokkaiden alueiden hoidosta on annettava yleiskaavassa määräykset, joilla luontoarvojen säilyminen turvataan (esim. maisematyöluvan hakeminen toimenpiteille).

Kantatien 54 eteläpuolinen, turvetuotannosta poistunut kosteikkoalue on linnus-tollisesti arvokas. Jatkosuunnittelussa alueen luontoarvot on tärkeää pyrkiä säilyt-tämään.

Viheryhteyksien toteuttamiseen ja suunnitteluun tulee kiinnittää yleiskaavassa eri-tyistä huomiota, liian kapeina viherväylinä ekologiset yhteydet eivät ole toimivia. Riuttasta Kalmun kautta etelään suuntautuva seudullinen ekologinen yhteystarve on turvattava ja huomioitava jatkosuunnittelussa. Ekologisten yhteyksien toimi-vuus on varmistettava myös uuteen tielinjaukseen liittyen Varuskunta-Kokko-Taipaleen alueella. Ekologisen verkon yhteystarpeen suunnittelu valtatien 3 ja maantien 130 poikki on merkittävä jatkosuunnittelussa huomioitava asia. Mootto-ritien reuna-alueiden rakentaminen liian tiiviiksi vyöhykkeeksi, saattaa estää toi-mivan ekologisen yhteyden syntymisen.

Viher- ja virkistysalueet myös kaupunkirakenteen sisällä tulee säilyttää riittävinä, jotta elinvoimainen kaupunkiluonto säilyy ja asukkaiden virkistysmahdollisuudet turvataan. Hulevesien hallinnan vaatimat aluetarpeet on myös huomioitava. Il-mastonmuutoksen edetessä ja lisätessä sademääriä tulvariski on otettava huo-mioon erityisesti suunniteltaessa toimintojen sijoittumista tulvariskialueelle. Tulva-alueelle uutta asutusta osoitettaessa tulee huolehtia Vantaanjoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa maankäytön suunnittelulle esitetyistä toimenpiteistä. Ai-nakin tulva-alueella yleiskaavassa on syytä antaa rakentamista ja hulevesien hal-lintaa ohjaavia määräyksiä.

Asemakaava-alueiden ulkopuolisille haja-asutusalueille on tässä vaiheessa hyvä antaa selkeät ohjeet rakentamiseen mm. suunnittelutarveratkaisujen ohjeistuk-seksi. Lisäksi haja-asutusalueilla tapahtuvat maisemaa muuttavat toimenpiteet tulee saattaa luvanvaraisiksi (esim. yli 1 hehtaarin avohakkuut).


4

Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma tulee huomioida yleiskaavan laadinnassa. Rakentaminen tulee ohjata pohjavesialueiden ja etenkin pohjave-den muodostumisalueiden ulkopuolelle. Käpälämäkeen pohjavesialueelle ja poh-javeden muodostumisalueelle sekä arvokkaalle luontokohteelle esitetty selvitys-alue tulee poistaa. Rakentamista alueelle ei tule osoittaa, alue tulee säilyttää vi-heralueena. Myöskään uutta työpaikka-aluetta pohjavesialueelle ei tule osoittaa.

Läntinen kehätie ja Arolamminorsi uusina tieyhteyksinä aiheuttavat merkittäviä ympäristövaikutuksia ja luonnonalueiden pirstoontumista. Ilman todellista tarvetta ei kehäteitä tule toteuttaa eikä suunnitelmissa esittää. Kehätiet tuovat mukanaan maankäyttöä, joka on irrallaan muusta kaupunkirakenteesta, toteutuessaan tiet hajottavat kaupunkirakennetta.

Yleiskaavaluonnoksen mukaisesti läntisen kehätien myötä rakentaminen saattaa laajentua Paalijärven pohjoispuolelle asti. Tällainen hajautunut kaupunkirakenne ei ole ekologisesti kestävä eikä siten ole kaupungin strategian mukainen. Mikäli kehätiet eivät ole toteutumassa vuoteen 2035 mennessä, ei niitä ole syytä esittää yleiskaavassa.

Arolamminorsi on merkitty kulkemaan Herajoen pohjavesialueen varsinaiselle pohjaveden muodostumisalueelle. Uusi tielinjaus aiheuttaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle. Esitetty linjaus poikkeaa aiemmasta suunnittelusta. Jatko-suunnittelussa Arolamminorsi tulee linjata kulkemaan pohjaveden muodostumis-alueen ulkopuolelle. Pohjavesialueella.tien rakentaminen tulee edellyttämään pohjavesisuojauksien toteuttamista.

Moottoritien ja Hämeenlinnantien välisellä selvitysalueella suoritetaan pilaantu-neen maaperän ja pohjaveden lisätutkimuksia keväällä 2016 pilaantumisen laa-juuden selvittämiseksi. Samalla selvinnee, onko alue kunnostettavissa ja millaista maankäyttöä alueelle voidaan osoittaa.

Myös veturitallien alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee huomioida alueen pohjaveden ja maaperän pilaantuminen ja alueella todettu jätetäyttö. Tiedossa olevat pilaantuneen maaperän kohteet, jotka on huomioitava tulevassa asema-kaavoituksessa/rakentamisessa, on syytä lisätä yleiskaavaan.

Vastine:

Lausunnossa esitetään jatkosuunnitteluohjeita yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten. Näistä kaavoitusyksikkö on alleviivannut erityisesti huomioitavia asioita: selvitysalueen-2 luontoarvot, ekologisten yhteyksien toimivuus, tulvariski ja hule-vesien hallinta, haja-asutusalueille ohjeistus rakentamiselle ja määräykset toi-menpiteille, pohjavesialueiden huomioon ottaminen, kehäteiden tarpeellisuus se-kä pilaantuneiden maiden merkitseminen yleiskaavaan.

Riihimäen yleiskaavaluonnoksen kehäväyliä on nimitetty seutu- ja tieverkkosuun-nittelussa 1960-luvulta lähtien eri tavoin. Niiden toiminnallinen rooli on ollut pit-kämatkaisen liikenteen välittäjinä, kuten Radanvarsitie Hämeenlinna-Järvenpää, poikittaisyhteys välille valtatie 3 ja Itäinen radanvarsitie sekä Riihimäen läntinen sisääntuloväylä. Yleiskaavaluonnoksessa kehäteiden rooli on ohjata pitkämatkai-nen liikenne taajaman reunoille pois keskustan katuverkosta. Niiden toteuttami-nen on taloudellisista syistä jakaa vaiheisiin, jotka palvelevat tulevaa maankäyt-töä, toistaiseksi kehittämisalueina osoitetuilla alueilla

Eteläisen kehätien (Arolammin orsi) mahdolliset linjausvaihtoehdot sijoittuvat pohjavesialueelle. Ohjeellisen tielinjauksen kehittämisalue sijoittuu pohjaveden muodostumisalueelle, mutta vyöhykkeen sisällä linjauksen tarkemmassa suunnit-telussa on mahdollisuus muodostumisalueen sivuuttamiseen. Yleiskaavaluon-noksen kehittämisaluemerkinnät mahdollistavat Riihimäen kehätien/ Arolammin orren linjauksen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle.


5

Läntinen kehätie on esitetty 2. vaihemaakuntakaavassa yhteystarvemerkinnällä, jota koskee suunnittelumääräys: Uuden tien suunnittelussa tulee kiinnittää erityis-tä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. Yleiskaavaluonnoksen ohjeellinen tielin-jauksen kehittämismerkintä on pääsuuntaselvityksen mukainen. Hanke on perus-tunut Riihimäen läntisen sisääntulotien suunnitteluun. Tiehankkeen tarvetta, peri-aatevaihtoehtoja ja hankkeen ajoittumista selvitetään maakuntakaavan ja yleis-kaavan periaatteiden pohjalta.

Lausunnon perusteella yleiskaavaratkaisua muutetaan läntisen kehätien osalta siten, että laaditaan yhteydelle vt 3 Arolammin etl-Launonen tarveselvitys.

L2 Sivistyslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto pitää yleiskaavaluonnosta yleisesti ottaen hyvänä. Siinä on huomioitu liikkumisen ja kulttuurin näkökulmia hyvin. Erityisesti pyöräily-olosuhteiden parantaminen ja kaupunkia kiertävät, ulkoilun ydinalueet yhdistävät ulkoilureitit, parantavat kuntalaisten hyvinvointia edistävää liikkumista merkittä-västi.

Melua aiheuttavien liikuntapaikkojen, moottoriurheilun ja ammunnan, sijoittami-nen yleiskaavaan on vielä kesken. Olisi toivottavaa, että moottoriurheilulle, vaikka se ei olisikaan täysimittainen moottoriurheilukeskus, osoitettaisiin tarkempi paikka yleiskaavaluonnoksessa. Ammunnan osalta tulisi huomioida ampumahiihdon li-säksi muut pienikaliiperisille aseella ampuvat ampumaurheilulajit.

Peltosaaren urheilupuistoon rakennettu toinen jäähalli, skeittiparkki sekä raken-teilla on uusi palloiluhalli. Peltosaaren urheilupuiston kokonaissuunnitelma ei ole enää ajan tasalla. Yleiskaavaluonnoksessa tulisi ottaa huomioon myös Peltosaa-ren urheilupuiston tulevat tarpeet.

Sivistyslautakunta

Yleiskaavan laadinnan pohjaksi asetettu tavoite 0,7 %:n vuosittaisen väestön-kasvun varautumiseen vastaa Riihimäen kaupungin pitkän aikavälin väestönkas-vua ja soveltuu siten uusien asuinalueiden kaavoitustyön lähtökohdaksi. Sivistys-toimen palvelumitoituksen näkökulmasta yleiskaavassa esitetty väestöennuste on kuitenkin ylimitoitettu seuraavan kymmenen vuoden periodilla.

Yleiskaavaluonnoksessa Varuskunta-Kokko-Taipaleen alueen suunnittelun prio-risointi yhdyskuntarakenteen ja palvelujen kannalta parhaana uuden asumisen alueena tukee lautakunnan linjauksia sivistystoimen palveluverkon kehittämiseksi ja tiivistämiseksi.

Vastineet:

Kulttuuri- ja vapaa-aikajaos

Moottoriurheilulle sopivaa aluetta ei ole voitu osoittaa tässä vaiheessa kaupungin omistamille alueille. Yksityisten omistamille alueille sijoittuville hankkeille on haet-tava ympäristölupa, jossa harkitaan soveltuvuus alueelle.

Ampumarata-alueensijoittumista koskeva yleiskaavaselvitys on vireillä.

Sivistyslautakunta

Kaupunginvaltuuston päätöksen 8.6.2015 68 § mukaan uusien alueiden mitoituk-sessa varaudutaan 0,7 % vuosittaiseen väestönkasvuun. Väestönkasvun seuran-ta ja ennusteen tarkistaminen on mahdollista seuraavalla yleiskaavakierroksella, kuten muukin jatkuvaan yleiskaavaprosessiin perustuva seuranta ja tavoitteiden tarkistaminen.


6

Lausuntojen perusteella yleiskaavaratkaisua ei ole tarvetta muuttaa.

L3 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Yleiskaavaluonnos on täsmentynyt kaupunkirakennemallilausuntojen jälkeen vä-estönkasvun osalta siten, että suunnitelmassa varaudutaan 0,7 prosentin vuotui-seen väestön kasvuun. Uuden ennusteen mukaan väestö olisi vuonna 2035 noin 34500 henkeä, jossa on lisäystä 5200 henkeä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että tällä hetkellä Riihimäen seudun väkilu-vun suunta on aleneva. Kasvutavoitteen toteutumista tuleekin seurata tarkoin, jot-ta sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelu voi pohjautua todelliseen ja realisti-seen arvioon väestön kasvusta ja ikärakenteesta.

Tällä hetkellä käynnissä oleva laajamittainen maahanmuutto voi jatkossa vaikut-taa väestön määrän kehitykseen myös Riihimäellä. Sen vaikutuksia on toistai-seksi vaikea arvioida.

Asuntotyyppijakaumaa on muutettu siten, että omakotitalojen ja rivitaloasuntojen suhteellista osuutta on hieman vähennetty, ja kerrostaloasuntojen osuutta on hieman lisätty.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää asuntotyyppijakauman muutosta oikean suuntaisena huomioiden erityisesti ikääntyvien palvelutarpeet keskustassa ja palvelujen välittömässä läheisyydessä.

Ydinkeskustan maankäytön, palveluverkon ja liikenteen kehittämistä on katsottu hyväksi valmistella yhteistyössä asukkaiden ja keskustan yrittäjien kanssa. Eri-tyisryhmien, ja etenkin ikäihmisten asumista ja asumispalveluja tulisi järjestää jatkossa keskustassa, missä niiden välittömässä läheisyydessä olisi monipuoli-sesti palveluja helposti saavutettavissa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että keskustan palveluverkon ja liikenteen kehittämisen suunnittelussa otettaisiin sosiaali- ja terveystoimen edustajat mu-kaan suunnitteluun sekä kuultaisiin erikseen vanhus- ja vammaisneuvostojen nä-kemyksiä.

Seudullisesti merkittävälle tilaa vievän kaupan yksikölle varataan alue valtatie 3 Riihimäen eteläisen liittymän luoteisneljännekseen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että kaupan palveluja suunniteltaessa tulee huomioida myös ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuus käyt-tää palveluja. Siten isojen keskustan ulkopuolelle sijoittuvien liikekeskittyminen rinnalla tulisi luoda edellytyksiä palvelujen tuottamiselle myös lähipalveluina.

Asuntostrategia- ja palvelustrategiatyö ovat olleet keskeytyksissä vuodesta 2013 lähtien.

Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että nämä suunnitelmat saatetaan ajan ta-salle ja suunnittelutyöhön kutsutaan mukaan myös sosiaali- ja terveystoimen edustajat.

Muilta osin sosiaali- ja terveyslautakunta viittaa aiemmin rakennemalleista anta-miinsa lausuntoihin.

Vastine:

Kaupunginvaltuuston päätöksen 8.6.2015 68 § mukaan uusien alueiden mitoituk-sessa varaudutaan 0,7 % vuosittaiseen väestönkasvuun. Väestönkasvun seuran-ta ja ennusteen tarkistaminen on mahdollista seuraavalla yleiskaavakierroksella, kuten muukin jatkuvaan yleiskaavaprosessiin perustuva seuranta ja tavoitteiden tarkistaminen.


7

Lausunnossa esitetään palvelujen, asumisen ja liikenteen kehittämiseen liittyvien intressiryhmien osallistumisesta suunnitteluun. Asuntostrategia kytkeytyy asunto-tuotanto-ohjelmaan. Palvelustrategiaan liittyvä palvelujen nykytilan kuvaus (Pal-veluverkkoselvitys 2012-2035) on vuodelta 2012, joka tulee ajantasaistaa. Kau-pungin palvelutuotannon kehittämisohjelma on vuodelta 2013. Palvelustrategian valmistelussa tulee ottaa huomioon sosiaali- ja terveysalan valtakunnallinen uu-distus.

L4 Tekninen lautakunta

Riihimäen yleiskaavaa 2035 laaditaan oikeusvaikutteisena, strategisena ja paik-katietopohjaisena yleiskaavana, jota on tarkoitus tarkistaa, päivittää ja täydentää valtuustokausittain. Strategisen toimintatavan haasteena on epävarmuuden hal-linta. Alueidenkäytön strategisessa ohjaamisessa haetaan tiettyä tavoitesuuntaa. Strategista ulottuvuutta korostetaan, kun yleiskaavaluonnoksessa on esitetty ke-hittämiskohteita ja ns. pysyvät alueet ovat valkoisia. Yleiskaavaehdotuksessa on tarkoitus esittää yleistäen myös ne maankäyttömuodot, joihin ei kohdistu muutos-tarvetta.

Kaupunginvaltuuston rakennesuunnitelman hyväksymistä koskevassa päätök-sessä 8.6.2015 § 68 esitettyjä tavoitteita ja jatkosuunnittelun ohjausta on teemoi-tettu seuraavasti: väestönkasvu, asuminen ja palvelut, kaupunkikeskusta, elin-keinot, liikenne, viherrakenne, ympäristö, ulkoilu ja liikunta sekä seutu.

Tekninen lautakunta arvioi yleiskaavaluonnosta erityisesti liikenteen, virkistyksen, yritysalueiden ja asumisen näkökulmista sekä kaupungin maanomistuksen ja –hankinnan kannalta.

Väestönkasvu

Yleiskaavan pohjaksi uusien alueiden mitoituksessa varaudutaan 0.7 %:n vuosit-taiseen väestönkasvuun. Asumisen alueiden mitoitusta vuosille 2015-2035 on tarkistettu Kaupunkitutkimus TA:n laatiman tarkistetun ennusteen mukaisesti. Väestö v. 2035 olisi tämän mukaan noin 34500 ja uusien asuntojen tarve noin 2600. Tarkistetussa ennusteessa asuntotyyppijakaumaa on tarkistettu kerros- ja rivitalotalopainotteisemmaksi.

Liikenne

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma työ toteutetaan kaksivaiheisena. Loppuvuodesta 2015 valmistui työn ensimmäinen vaihe, jossa tarkasteltiin olemassa olevan tie- ja katuverkoston tilaa maankäytön kehittyessä ennusteen mukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Tarkastelussa oli nykyisen tie- ja katuverkon lisäksi mukana Arolammen eritasoliittymä, jonka ra-kentamine käynnistyi 2015. Kaupunkiseudun liikenne ei mallin mukaan näytä ruuhkautuvan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Riihimäellä liikennevirroissa muutokset kohdistuvat maankäytön kasvualueiden ja työpaikkakeskusten väli-seen liikkumiseen. Suurimmat liikennemäärien kasvut kohdistuvat kaupunkialu-eella V.I. Oksasen kadulle ja sen jatkeelle Uudelle Karhintielle, Kokonkadulle se-kä Pohjoiselle Rautatienkadulle.

Työssä tehtiin myös herkkyystarkasteluja, jossa katuverkkoa kuormitettiin ennus-tetta isommalla kasvulla ja näin tunnistettiin kohteet joiden käyttöaste nousee lii-an suureksi ja toimivuus heikkenee ensimmäisenä. Tällaisiksi kohteiksi nousi Sil-takatu ja Arolammintien risteys sekä Mattilantie v. Herajoentie – Junttatie.

Työn toisessa vaiheessa tarkastellaan sitä tie- ja katuverkkoa, joka toteutues-saan parantaa kaupungin kehittymisen edellytyksiä. Tarkasteltavaksi tulee mm. kt 54 kehittäminen seudullisena tienä ja siihen liittyminen Riihimäen katuverkosta,


8

vt 3 Arolammin liittymän ja Arolammintien välinen kehäyhteys edelleen Erkylän-tielle ja Karhintielle sekä vt 3 Arolammin liittymän läntinen kehäyhteys.

Viheralueet

Yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskeva selvitys, Viheralueohjelma 2015–2035, on huomioitu yleiskaavaluonnoksessa hyvin. Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty viisi ulkoilun ydinaluetta ja niitä yhdistävät ohjeelliset ja kehitettävät ulkoi-lureitit.

Viheralueohjelmassa on esitetty yleiskaavaa varten tarvittavia selvityksiä ja suunnitelmia, joista jatkosuunnittelun kannalta tärkeimpiä on lähdetty vuonna 2015 toteuttamaan mm. Punkanjoen valuma-aluekohtainen hulevesiselvitys ja Ekologisien yhteyksien selvitys.

Laajoja viheraluekokonaisuuksia ja niitä yhdistäviä reittejä tulee suunnitella yleis-kaavatasolla, jotta varmistetaan ulkoilureittien yhtenäisyys ja viheralueiden hyvä saavutettavuus ja sitä kautta koko viherverkon vetovoimaisuus.

Työpaikka-alueet

Yleiskaavaluonnoksessa on uusia työpaikka-alueita 580 ha, 100 ha enemmän kuin rakennesuunnitelmassa. Tavoitteena on tarjota monipuolisia mahdollisuuk-sia yritysten sijaintipaikoiksi pääliikenneväylien varrella. Yleiskaavaluonnoksen selvitysalueilla 1, 2 ja 6 on potentiaalia työpaikka-alueina. Selvitysten perusteella näiden alueiden maankäyttö voidaan ratkaista yleiskaavaehdotuksessa.

Taajaman sisälle uutta toimitilarakentamista voidaan sijoittaa keskustatoimintojen muutosalueille Peltosaaren länsiosaan ja Veturitallien alueelle sekä jonkin verran, myös Jokikylään. Kehittämisalueita, jotka soveltuvat työpaikkarakentamiseen, on merkitty Siltakadun ja Tavara-aukion väliseen kortteliin, Etelän Viertotien keskus-tan puoleiselle jaksolle sekä Pohjois-Peltosaareen.

Arolammin–Herajoen seudusta on kehittymässä Riihimäen tärkein elinkeinoalue. Alueella on vielä merkittävästi mahdollisuuksia tarjota sijoittumispaikkoja elinkei-noelämälle. Liittymän läheisyydessä on tällä hetkellä yhteensä noin 68 ha kaavoi-tettua kerrosalaa valtatie 3:n molemmin puolin. Kaupunki omistaa noin 18 ha maata Arolammin eritasoliittymän kaakkoissektorissa ja n. 7 ha luoteissektorissa. Liittymän lähialueelle on päätetty kaavoittaa noin 7 ha:n ja 4 ha:n alueet elinkei-noelämän tarpeisiin. Rakentaminen alueella on todennäköisesti lähdössä liikkeel-le niin pian kuin kaava mahdollistaa. Maanhankinnan painopiste on tarpeen aset-taa Herajoen ja Arolammin seudulle.

Kaupungin ulkokehälle osoitetuille kehittämisalueille ja kehäväylien varsille voi-daan sijoittaa liikennehakuisia työpaikka-alueita. Itäinen kehätie on osa Itäistä ra-danvarsitietä ja se on suurimmaksi osaksi Hausjärven kunnan alueella. Läntinen kehätien vyöhykkeellä olemassa oleva asutus tulee ottaa suunnittelussa huomi-oon.

Arolammin hyvät peltoalueet, jotka ovat maakuntakaavassa työpaikka- ja asuin-alueita, ovat yleiskaavaluonnoksessa valkoisilla alueilla, toisin sanoen ne on tar-koitettu maa- ja metsätalouden käyttöön. Selvitysalue 6:n peltoalue ja itä-länsisuuntainen ulkoilureitti katkaisevat alueen luontevasti niin, että eteläinen alue voi tukeutua Hyvinkään pohjoiseen liittymään ja pohjoinen Arolammin eri-tasoliittymään.

Kantatie 54:n pohjoispuolelle on merkitty suhteellisen laaja työpaikka-alue päära-dan itäpuolelle. Alueella on asutusta ja Karantien liittymä on jo nykyisellään kehit-tämisen tarpeessa. Alueen rajausta tulisi tarkentaa ja mahdollisesti supistaa. Käyttöönotto voi edetä vaiheittain.

Sammaliston suon itälaidalle, pääradan varteen on mahdollisuus kehittää yritys-alue, joka voi tukeutua viereisen virkistyskäytön tarpeisiin ja painottua vaikkapa


9

urheilun ja liikunnan sekä hevosurheilun rakentamiseen. Kantatien ylitys päära-dan länsipuolella tukisi myös virkistysalueen käyttöä. Maakuntakaava sisältää kantatien ja Pohjoisen Rautatiekadun risteyksen eritasovarauksen.

Riihimäen tavararatapihan eteläpuolinen yritysalue saattaa nousta kiinnostuksen kohteeksi jos mahdollisesti toteutuvan Rail Baltican tavaraliikenteen sisämaan ”satama-aluetta” haetaan. Tällöin pääradan alitus tai ylitys on välttämätöntä ra-kentaa. Arolammin orren rakentaminen toisi liikenteen suoraan Arolammin eri-tasoliittymään, mutta alkuun liikenteen järjestelyt onnistuvat myös Hyvinkään pohjoisen liittymän kautta. Rautatie-eritason paikka sekä Arolammin orren vaih-toehtoiset paikat on tutkittu Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavan alustavassa luonnoksessa, jossa myös työpaikka-alueiden laajuutta on tutkittu. Hausjärven ja Riihimäen kunnanhallitus on v. 2008 tehnyt päätöksen alustavasta suunnitelmasta, jonka mukaisesti osayleiskaavoituksessa tulisi edetä. Arolammin seudun jatkosuunnittelu ei voi edetä ennen kuin orren ja eritason paikka on pää-piirteissään paikoillaan.

Yleiskaavan jatkokäsittelyssä on syytä täsmentää työpaikka-alueiden profilointia niin, että asemakaavoituksessa ja yritysten sijainninohjauksessa voidaan muo-dostaa puoleensavetäviä, kiinnostavia ja synergiaetuja tuovia yritysalueita.

Hyvinkään pohjoisen liittymän kehittäminen olisi hyvä merkitä yleiskaavaan. Rii-himäen kannalta olisi hyvä, että liittymästä voisi liittyä myös valtatie 3:n länsipuo-lelle.

Kaupan alueet

Valtatie 3:n ja Kormuntien liittymän luoteisneljänneksessä ja Merkoksen itäosas-sa on alueet paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Alueille ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa.

Vireillä olevan maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvityksen luonnok-sessa on esitetty näille kohteille seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alara-jaksi 10000 k-m2. Liiketilatarpeen mukaiseksi Merkoksen mitoitusarvoksi esite-tään 60000 k-m2 eli n. 31000 k-m2 uutta liiketilaa varten. Liiketilan lisätarpeeksi esitetään keskustassa 48000 eli n. 31000 k-m2 uutta liiketilaa.

Asuminen

Yleiskaavaluonnoksen asuinkerrostalokapasiteetti 2300 asuntoa osoittaa ylimitoi-tusta tarpeen ollessa koko kaupungin alueella väestökehityksen perusteella n. 850 asuntoa. Varuskunta-Kokko-Taipaleen alueen asuntotuotantomääräksi on laskettu n. 850 asuntoa, joista 250 kerrostaloissa. Rivitaloasuntoja alueelle tulisi n. 200 ja omakotitontteja n. 390. Kalmussa asuntotuotanto on kokonaisuudes-saan samaa luokkaa, mutta jakauma pientalopainotteinen AK 0 /AR 380/ AO 490.

Lisäksi kaupungin tonttivarannon ja asemakaavojen muutosten muodostama asuntorakentamisen potentiaali osoittaa mm., että Riuttan alueelle ei ole tarvetta osoittaa uutta asuntorakentamista tavoitevuoteen 2035 mennessä. Riuttan kehit-tämisalueella tulee kuitenkin varautua osayleiskaavan ja asemakaavan laatimi-seen 2035 mennessä.

Keskustan merkittävät muutosalueet Peltosaaressa, Jokikylässä ja Veturitallien alueella merkitsevät noin 900 uuden asunnon sijoittumista alle puolen kilometrin etäisyydelle asemasta. Keskustatoimintojen alueelle esitetään laadittavaksi kes-kustan osayleiskaava, jonka pohjaksi tulisi maankäyttöä, rakentamista, palveluita ja liikennettä tarkastella kehittämisen näkökulmasta ja osana vireillä olevaa ra-kennetun ympäristön ohjelmaa.

Kaupungin maanomistus ja maanhankinta


10

Kaupungin tulee turvata tulevan maankäytön kehityksen kannalta riittävä maan-omistus. Yleiskaava osoittaa kaupungin kehityksen kannalta keskeiset kasvu-suunnat ja ohjaa siten maanhankinnan resursseja oikeisiin kohteisiin sekä toimii samalla perusteena maanhankintatarpeen toteuttamiselle.

Yleiskaavaluonnoksessa esitetyillä asumisen alueilla Varuskunta-Kokko-Taipaleen suunnalla sekä elinkeinoalueilla Herajoen ja Arolammin seudulla ei kaupungilla ole riittävästi maanomistusta alueiden kehittämisen varmistamiseksi. Yleiskaavaluonnoksessa esitetyt kehittämisalueet tulee priorisoida raakamaan hankinnassa sekä tarvittaessa käyttää kaikkia kaupungin maapoliittisen ohjelman ja lain kaupungille sallimia maanhankintainstrumentteja raakamaatarpeen tyydyt-tämiseksi.

Vastine:

Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoi-mintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maan-käytöllä. Haapahuhdassa kantatie 54:n pohjoispuolella kaupunki on hankkinut maata n. 60 ha. Tilat eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä aluetta. Alueella on mm. kaksi palstoitettua asuinaluetta ja kolme asuinkiinteistöä. Yleiskaavaluon-noksen työpaikka-alueeksi merkittyä aluetta tarkennetaan siten, että hyviä ja yh-tenäisiä peltoja voidaan säilyttää. Riihiviidantien itäpuolella oleva n. 19 ha pelto-alue on osa yhtäjaksoista peltoaluetta, joka rajautuu Riihiviidanojaan. Tämä TP-alue muutetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi.

Vielä luonnosvaiheessa olevan Riihimäen yleiskaavan ekologisia vaikutuksia kä-sittävän selvityksen mukaan Kytäjä-Usmin alueen ja kantatien 54 luoteis- ja poh-joispuolella sijaitsevien laidunalueiden välillä Kormun kohdalla on tärkeä ekologi-nen yhteys, joka ylittää kantatien 54. Lopen kunnan puolella Silmänkannon teolli-suusalueeseen ja Sipiläntiehen tukeutuvat työpaikka-alueet kaventavat selvityk-sen mukaan luontaista ekologista yhteyttä. Sipiläntien varrelle merkitty TP-alue poistetaan ja kantatien varren TP-aluetta pienennetään. Arolammin koillis-lounaissuuntaisen ekologisen yhteyden toiminta tulee varmistaa jättämällä yhtey-den kohdalle väljyyttä. Arolammin yhteys osoittautui selvityksen mukaan tär-keimmäksi ja samalla ainoaksi toimivaksi yhteydeksi Hämeenlinnanväylän moot-toritien ylitse Riihimäen ympäristössä. Alueella on vireillä asemakaavan laatimi-nen.

Valtatien 3 Hyvinkään pohjoiseen liittymään merkitään eritasoliittymä, josta on yhteys moottoritien länsipuolelle Rappukallion alueelle.

L5 Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta

Yleiskaavassa ei ole varattu aluetta Riihimäen kaupungin alueelta syntyvien yli-jäämämaiden läjittämiseen.

Yleiskaavoituksessa tulisi varata riittävä määrä alueita ylijäämämaiden varastoin-tiin ja läjitykseen kaupungin pitkän aikavälin tarpeisiin. Rakentamisen ylijäämä-maa-ainekselle on tärkeä varata varastointi- ja läjitysalue Riihimäelle, koska yli-jäämämaiden kuljetusetäisyyksien lyhentäminen vähentää kustannuksia ja ener-giankulutusta sekä kuljetusten ympäristöpäästöjä. Virallisten läjityspaikkojen puu-te voi johtaa jopa laittomaan läjitystoimintaan ja aiheuttaa vakavaa ympäristön turmeltumista, mm. pohjaveden pilaantumista.

Vastine:

Kinturin maankaatopaikan kapasiteetti riittää muutaman vuoden ajaksi. Tekniikan ja ympäristön toimialan asiantuntijat ovat selvittäneet v. 2014 puhtaiden ylijää-mämaiden sijoituspaikkoja. Joitakin maisema- ja meluvalleja on luvitettu, mutta uutta ylijäämämaiden läjitysaluetta ei ole voitu osoittaa kaupungin omistamilta


11

mailta. Ylijäämämaiden kuljettamisessa on varauduttava kustannuksiin 1 €/m3/km. Mahdollisia maankaatopaikkoja on seuraavaksi selvitettävä yksityisten omistamien mailta ja naapurikuntien alueilta.

L6 Riihimäen Kaukolämpö Oy

Yhtiöllä ei ole huomauttamista yleiskaavan luonnokseen.

Varsinkin kaupunkirakenteen täydennysrakentamiseen soveltuvien alueiden käyt-töönotto ja keskustatyyppisen asumisen lisääminen edesauttavat yhtiön mahdol-lisuuksia palvella uusia kaukolämpöasiakkaita.

Vastine:

Asuntorakentamisen potentiaalia on selvitetty sekä kaupungin että yksityisten omistamien tonttien osalta, mutta suurin kapasiteetti syntyy asemakaavamuutos-ten ja laajennusten myötä.

L7 Hausjärven kunta

Kaavoitustyötä varten laadittiin aloitusvaiheessa rakennemallit, tavoitteet ja ra-kennesuunnitelma. Kaupunginvaltuusto on 8.6.2015/68 § päättänyt yleiskaavan tavoitteista ja antanut jatkosuunnitteluohjeet, joiden pohjalta yleiskaavakarttaan on tehty tarkennuksia.

Kaavaluonnosvaihetta varten perusselvityksiä on tarkistettu, kaupunkirakenteen täydentämismahdollisuuksia on selvitetty ja uusien alueiden kapasiteettiä on arvi-oitu. Kaavakartalle merkityt muutoskohteet korostavat yleiskaavan strategista merkitystä. Alueisiin, joilla ei ole erityistä merkintää (valkoiset alueet), ei asema-kaavaan tai ympäristöön kohdistu tiedossa olevaa muutostarvetta.

Yleiskaavan laatimisessa on huomioitu Riihimäen kaupungin strategia 2015. Kaupun-gin strategisista päämääristä yleiskaavan tavoitteisiin limittyy erityisesti päämääristä Ekologisesti kestävä ja toimiva yhdyskuntarakenne.

Riihimäen strategian 2015 painopisteisiin liittyvät toimenpiteet on tarkoitettu toteu-tettavaksi valtuustokauden 2013-2016 aikana. Uuden valtuustokauden alkaessa on yleiskaavan tavoitteita tarpeen tarkistaa uuden strategian mukaisiksi.

Yleiskaavasuunnittelua ohjaavat kaupunginvaltuuston 8.6.2015 hyväksymät ta-voitteet, joista merkittävimmät koskevat väestöennustetta, uusia asumisen aluei-ta, täydennysrakentamista, elinkeinoalueita, kehäteiden ja keskustan liikennettä sekä viherrakennetta.

Lisäksi on esitetty mm. kaupungin asumista ja palvelujen järjestämistä sekä Aro-lammin asemanseudun kehittämistarvetta koskevia selvitystarpeita.

Yleiskaavaluonnoksen alue-, kohde- ja muut merkinnät poikkeavat rakennesuun-nitelmasta monella tavalla. Rakennussuunnitelmassa kuvataan Riihimäen yhdys-kuntarakennetta kokonaisuutena. Siinä eri maankäyttömuodot palveluja ja maa-seutua lukuun ottamatta muodostavat kokonaissuunnitelman. Yleiskaavaluonnok-sessa pyritään esittämään vain se, mikä muuttuu. Tästä periaatteesta on kuiten-kin poikettu esimerkiksi väylien ja pohjavesien kohdalla. Pyrkimyksenä on koros-taa kehittämiskohteita. Yleiskaavaehdotus on tarkoitus laatia kokonaisyleiskaava-na. Muutoksia peilataan nykyiseen asemakaavaan. Jos asemakaavaa ei ole esi-tetty muutettavaksi, se esitetään ilman merkintää "valkoisena alueena" samoin kuin laaja maaseutu, jonne ei ole tarkoitus laatia asemakaavaa.

Riihimäen yleiskaavan 2015 luonnoksessa uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet on esitetty havainnollisuuden vuoksi väritettyinä.

Yleiskaavaluonnoksessa naapurikuntien rajapinnassa olevia kehittämisalueita on esitetty erivärisillä vinoviivoitettuina alueina. Hausjärven ja Riihimäen rajanseudun


12

kehittämisalueet on merkitty vihreällä, Lopen punaisella ja Janakkalan sinisellä viivoituksella.

Hausjärven ja Riihimäen yhteiset kehittämisalueet käsittävät Arolammin orresta alkaen Pohjois-Monniin ja Riihimäen eteläosaan, jatkuen itäisen ohikulkutien lin-jauksen ympäristöä lähelle Kuulojan eteläosaan. Näille alueille on laadittava osayleiskaavatasoinen, liikenteen ja maankäytön ratkaisuja yhteen sovittava suunnitelma. Vastaavalla tavalla on esitetty Läntisen ja itäisen kehäteiden väylät.

Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty rataverkosta päärata, Lahdenrata ja näitä yhdistävä Kolmioraide sekä kaksi uutta asemaa Arolammi ja Hausjärven Monni. Arolammin aseman ympäristöön on osoitettu Riihimäen puolelle raideliikentee-seen tukeutuvaa asemanseudun kehittämisaluetta oranssilla reunaviivoituksella rajatulle alueelle.

Monnin aseman Riihimäen puoleiselle alueelle on osoitettu raideliikenteeseen tu-keutuva asemanseudun kehittämisalue ruskealla reunaviivoituksella täplämerkin-nöin. Kaavamerkinnän määritetään että alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti mer-kittävää vähittäiskaupan suuryksikköä. Alueen maankäytön ja uuden raideliiken-neyhteyden ja aseman suunnittelu tulee kytkeä toisiinsa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden aseman sitovaan toteut-tamispäätökseen.

Ehdotus: Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan kunnanhallitukselle Riihimäen yleiskaava 2035 luonnoksesta seuraavaa:

Riihimäen yleiskaava 2035 luonnoksessa on huomioitu kaupunkirakenteen sisäi-set muutosalueet ja myös naapurikuntien kanssa yhteiset kehittämisaluekokonai-suudet.

Hausjärven ja Riihimäen yhteinen kehittämisalue sisältää Pohjois-Monnin ja Ete-lä-Vahteriston samanaikaisesti laadittavaksi linjatun osayleiskaava-alueen ja li-säksi itäisen ohikulkutien ympäristön. Kaavamerkinnöissä ohikulkutie on myös omana kehittämisalueena, merkinnällä ohjeellinen tielinjaus, aikaisemmin laadit-tua väyläsuunnitelmaa tulee tarkistaa. Monnin aseman Riihimäen puoleiselle alu-eelle osoitettu raideliikenteen kehittämisalue tukee Monnin yhteistä maankäytön kehitystyötä.

Yleiskaavaluonnoksen jatkotyössä Hausjärven kunta painottaa kuntien välistä ra-kentavaa yhteistyötä koko seutua kokonaisuutena kehittäen.

Kunnanhallitus päättää, että Hausjärven kunta lausuu asiassa seuraavaa:

Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnoksessa on huomioitu kaupunkirakenteen si-säiset muutosalueet ja myös naapurikuntien kanssa yhteiset kehittämisaluekoko-naisuudet.

Hausjärven ja Riihimäen yhteinen kehittämisalue sisältää Pohjois-Monnin ja Ete-lä-Vahteriston samanaikaisesti laadittavaksi linjatun osayleiskaava- alueen ja li-säksi itäisen ohikulkutien ympäristön. Kaavamerkinnöissä ohikulkutie on myös omana kehittämisalueena, merkinnällä ohjeellinen tielinjaus, aikaisemmin laadit-tua väyläsuunnitelmaa tulee tarkistaa. Monnin aseman Riihimäen puoleiselle alu-eelle osoitettu raideliikenteen kehittämisalue tukee Monnin yhteistä maankäytön kehitystyötä.

Yleiskaavaluonnoksen jatkotyössä Hausjärven kunta painottaa kuntien välistä ra-kentavaa yhteistyötä koko seutua kokonaisuutena kehittäen.

Vastine:

Riihimäen kaupungin ja Hausjärven kunnan yhteisenä hankkeena on Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaava käynnistynyt v. 2006. Itäisen radan-varsitien Hyvinkää-Riihimäki yleissuunnitelma on valmistunut v. 1995 ja siten


13

vanhentunut. Arolammin orresta on Riihimäenkaupungin ja Hausjärven kunnan v. 2007-2008 teettämä liikennesuunnitelma.

Seudullisen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman laatimistyö valmis-tuu kesään 2016 mennessä. Se on samalla maakuntakaavan 2040 liikenneselvi-tys, jossa tarkastellaan mm. kehäteiden tarpeellisuutta. Yleiskaavaluonnoksessa esitetty Itäisen kehätien kehittämisalue osoittaa ohjeellisen linjauksen sekä melu-vyöhykkeen laajuuden. Maakuntakaavan mukainen uusi tieyhteys Teerimäenka-tu-Erkyläntie rajaa maakuntakaavan uutta asumisen aluetta etelästä. Yleissuun-nitelma on myös maankäytön osalta vanhentunut ja sitä on syytä tarkistaa maan-tielain mukaisesti.

Rautatie-eritasoristeyksen paikka sekä Arolammin orren vaihtoehtoiset paikat on tutkittu Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavan alustavassa luon-noksessa, jossa myös työpaikka-alueiden laajuutta on selvitetty. Hausjärven ja Riihimäen kunnanhallitukset ovat v. 2008 tehneet päätöksen alustavasta suunni-telmasta, jonka mukaisesti osayleiskaavoituksessa tulisi edetä. Arolammin seu-dun jatkosuunnittelu ei voi edetä ennen kuin orren ja eritason paikka on pääpiir-teissään paikoillaan.

Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaluonnoksen väyläratkaisua tu-lisi tarkistaa ja suunnittelualuetta laajentaa siten, että pääradan ylitys/alitus ja liit-tyminen Arolammintiehen voidaan ratkaista. Arolammin orren suunnittelu tulee kytkeä Arolammen alueen maankäytön suunnitteluun.

Hämeen liitto esittää, että Tallinna-Helsinki -tunnelin toteuttaminen vaikuttaa maankäytön tarpeisiin myös Riihimäellä. Riihimäen seutu saattaa tulla kyseeseen tunneliradan tavaraterminaalin potentiaalisena sijaintipaikkana, josta on mahdol-lista järjestää edelleen jatkoyhteydet raideliikenteellä eri puolille Suomea. Aro-lammin aluekokonaisuutta on tarpeen kaavan jatkovalmistelussa selvittää erityi-sesti niiltä osin kuinka asuminen ja logistiset toiminnot alueelle sijoittuvat. Myös pääradan itäpuoli on tällöin syytä ottaa mukaan tarkasteluun.

L8 Hyvinkään kaupunki

Kaupunginhallitus on antanut lausunnon Riihimäen yleiskaavan 2035 kaupunki-rakennesuunnitelmasta 11.5.2015 § 99. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota tar-peeseen selvittää eri kehittämiskohteiden toteutusjärjestystä sekä sitä, missä määrin Hyvinkään rajan läheisyydessä olevat alueet tukeutuvat Hyvinkään kun-nallistekniikkaan. Lisäksi todettiin, että uusilla asemaseuduilla ja kehämäisillä lii-kenneyhteyksillä on ylikunnallista ja seudullista merkitystä, mikä tulisi jatkosuun-nittelussa ottaa huomioon. Rajaseutujen suunnittelussa tulisi tehdä yhteistyötä naapurikuntien, myös Hyvinkään, kanssa. Muina Hyvinkään kannalta tärkeinä asioina mainittiin Kapulan-Rappukallion alueen kehittäminen ympäristöteknologi-an alueena, Vantaanjoen varren kehittäminen houkuttelevana ympäristöelement-tinä sekä ekologisen verkon itä-länsisuuntaisten yhteystarpeiden selvittäminen Hyvinkään, Riihimäen ja Hausjärven rajalla.

Yleiskaavaluonnos

Riihimäen osayleiskaavaa laaditaan strategisena osayleiskaavana ja se on tar-koitettu tarkistettavaksi, päivitettäväksi ja täydennettäväksi valtuustokausittain. Suunnittelualueena on koko Riihimäen kaupungin alue. Osayleiskaavan mitoitus perustuu 0,7 %:n vuosittaisen väestönkasvuun. Ennusteen mukaan väestö olisi noin 34500 vuonna 2035.

Kalmun osayleiskaava-alueelle esitetään uutta sisääntulotietä Läntiseltä kehätiel-tä. Kapulan yleiskaavassa Hämeenlinnantiehen rajoittuva alue on muutettu suo-javiheralueesta työpaikka-alueeksi. Erityisellä kaavamääräyksellä esitetään, että


14

edellä mainituin poikkeuksin osayleiskaavat jäävät voimaan oikeusvaikutteisina osayleiskaavoina.

Uusiksi asuinalueiksi on osoitettu Varuskunta-Kokko-Taipaleen ja Kalmun alueet. Keskusta-alueen korttelialueiden asuntorakentamisen kapasiteetti on noin 1200 asuntoa ja asemakaavan muutoksilla ja laajennuksilla asuntoja voidaan saada noin 1500.

Uusia työpaikka-alueita on osoitettu kantatien 54 pohjoispuolelle, Haapahuhdan nykyisen teollisuusalueen pohjoispuolelle ja valtatien 3 Arolammin liittymän länsi-puolelle. Lisäksi luonnoksessa on osoitettu useita selvitysalueita, joiden potenti-aalia elinkeinoalueiksi arvioidaan. Seudullisesti merkittävälle tilaa vievän kaupan yksikölle varataan alue valtatien 3 Riihimäen eteläisen liittymän luoteisneljännek-seen. Kapulan-Rappukalllion aluetta kehitetään jätehuollon ja ympäristöteknolo-gian alueena.

Vireillä olevan seudullisen osayleiskaavatasoisen maankäytön ja liikenteen kehit-tämissuunnitelman yhteydessä selvitetään kehäteiden tarpeellisuus, toteutta-misedellytykset ja toteuttamisjärjestys. Kaavakarttaan on merkitty kaupungin raja-alueille merkintöjä, joissa liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen tulisi rat-kaista naapurikunnan kanssa yhteisellä osayleiskaavatasoisella suunnitelmalla.

Rakennesuunnitelmasta puuttunut ja viheralueohjelmassa ulkoilun ja virkistyksen tarpeisiin esitetty Vantaanjoki/ Silmäkeneva -alue on esitetty yleiskaavaluonnok-sessa. Vantaanjoen vartta kehitetään houkuttelevana ympäristöelementtinä mm. ulkoilureittien avulla.

Hyvinkään kaupungin lausunto

Osayleiskaavaluonnoksen arviointia vaikeuttavat useat laajat kehittämis- ja selvi-tysaluemerkinnät. Vain joihinkin näistä merkinnöistä sisältyy viitteitä tulevasta maankäyttömuodosta. Lisäksi kehittämisaluemerkinnät ovat osittain päällekkäi-siä. Näin on esimerkiksi Monnin pohjoispuolella, jonne on osoitettu raideliiken-teeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisalue, kehittämisalue Hausjärven Pohjois-Monnin ja Riihimäen itäosan alueelle sekä kehittämisalue ohjeelliselle tielinjalle. Sinänsä ratkaisua, jossa maankäytön kehittämistä tutkitaan kuntien ra-ja-alueilla yhteistyössä naapurikuntien kanssa, on pidettävä hyvänä. Toisaalta yleiskaavan kehittyessä yleiskaavaehdotukseksi on vaarana, että selvitys- ja ke-hittämisalueiden laajuuden vuoksi syntyy aluevarausten ylimitoitusta, joka pa-himmillaan voi johtaa yhdyskuntarakenteen hajaantumiskehitykseen.

Jatkosuunnittelussa tulisi selvittää, onko kahden uuden rautatieaseman/ -seisakkeen toteuttamiselle olemassa edellytyksiä ja riittääkö asukaspohja tule-vaisuudessakaan kahdelle uudelle asemalle. Kehäteiden tarpeellisuuden, toteut-tamisedellytysten ja toteuttamisjärjestyksen selvittäminen ennen osayleiskaavan ehdotusvaihetta on tärkeää.

Pääradan ja Riihimäentien (mt 2850) väliin, Hyvinkään rajaan kiinni osoitetun rai-deliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisalueen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavassa Hyvinkään puolelle osoitettu maankäyttö. Muutoinkin kuntien raja-alueille sijoittuva maan-käyttö pitäisi suunnitella yhteistyössä kuntien kesken. Yhteistyö on tärkeää myös siinä tapauksessa, että Hyvinkään rajan tuntumaan suunnitellut alueet tukeutuvat Hyvinkään kunnallistekniikkaan.

Ulkoilureiteistä Uudenmaan puolella maakunnallinen Seitsemän veljeksen vael-lusreitti kulkee lyhyen matkan Riihimäen puolella. Tämä tulisi merkitä osayleis-kaavakarttaan. Kytäjä-Usmi alueella ulkoilureitit tulisi sovittaa yhteen niin, että niihin ei tulisi epäjatkuvuuskohtia kuntarajalle. Itä-länsisuuntaisen ekologisen yh-teyden selvittäminen Hyvinkään pohjoispuolella on tarpeen.


15

Yleiskaavaluonnoksen selostuksessa mainittu Kapulan-Rappukallion alueen ke-hittäminen jätehuollon ja ympäristöteknologian alueena sopii hyvin Hyvinkään kaupungin suunnitelmiin Hyvinkään puoleisten alueiden kehittämisessä.

Vastine:

Useita kehittämisaluemerkintöjä on tarpeen käyttää, jotta Arolammin raideliiken-teeseen tukeutuvan alueen maankäytön ja liikenteen sekä yhdyskunta-/aluerakenteen tulevaa kehitystä voidaan suunnitella oikea-aikaisesti. Yleiskaa-vaehdotuksessa on tavoitteena selvittää laajojen kehittämisalueiden tarve, niiden alustava mitoitus, vaiheistus, kehittämispolku ja aikataulu. Riihimäen kaupunki-seudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma on vireillä, samoin Kan-ta-Hämeen maakuntakaavan 2040 laatiminen, jolloin uuden asemanseudun mer-kitystä voidaan arvioida osana maakuntakaavan kaupunkikehityksen kohdealu-etta. Riihimäen väestönkehityksen edellyttämä asuntotuotanto vuoteen 2035 voi-daan toteuttaa asemakaavoitetuilla ja yleiskaavaluonnoksen asumiseen osoite-tuilla alueilla.

Hyvinkään Kytäjä-Usmin osayleiskaavaan merkittyjen ulkoilureittien Riihimäen puoleiset yhteydet on otettu huomioon kolmessa kohdassa. Suolijärven luoteis-puolella on Hirvijärven rantaa seuraileva maakuntakaavan ulkoilureitti, joka suun-tautuu Lopelle Ilvesreittiin. Tämän reitin puuttuvat osat voidaan lisätä yleiskaava-ehdotukseen. Seitsemän veljeksen vaellusreitti kulkee Paalijoen kanjonin poikki ja yleiskaavaluonnoksessa luonnonsuojelualueeksi varatun alueen poikki. Ulkoi-lureitti voitaneen ottaa huomioon rauhoitusmääräyksissä.

Hyvinkään, Hausjärven ja Riihimäen radanvarsikuntien raja-alueiden maankäytön suunnittelun työryhmään esitetään nimettäväksi maankäytön ja liikenteen asian-tuntijat näistä kunnista ja ohjausryhmään mm. maakuntaliiton sekä ELY-keskusten asiantuntijoita.

L9 Janakkalan kunta

Laadittavana oleva yleiskaava koskee koko kaupungin aluetta, mutta se sisältää merkitsemättä jätettyjä alueita (valkoiset alueet), joilla ei ole strategisena laaditta-van kaavan kannalta muutostarpeita. Kaavahanke on käsittänyt useita vaiheita. Perusteellinen kaavan pohjatyö perustuu kaupunkirakennemalleihin, useisiin sel-vityksiin ja rakennesuunnitelmaan. Kaavan keskeisiä tavoitteita ja selvityksiä on vielä luonnosvaiheessa tarkistettu, joka vahvistaa luonnoksen valmiusastetta.

Yleiskaavaluonnoksessa esitetyt aluevaraukset ovat kasvuhakuiselle kaupungille ominaisia. Yhdyskuntarakenteen kehittymistä tuetaan sisältä päin mm. asumisen täydentämisrakentamisella, joka tukeutuu oleviin liikenneyhteyksiin sekä moni-puolisiin palveluihin. Väestösuunnite on hyvin positiivinen, jonka kaavan tavoit-teellisuus perustelee. Keskustatoimintojen aluetta (C) on käsitelty kaupallisen ja asumiskeskustan elinvoimaisuuden turvaaminen huomioiden. Erityistä huomiota on kohdistettu myös liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuuteen.

Kaavaan liittyy aluerajaus Janakkalan kunnan alueella. Aluemerkintä, selvitys-alue, tarkoittaa kuntien välistä yhteissuunnittelun aluetta, johon perustuen Riihi-mäen kaupunki ja Janakkalan kunta yhdessä laativat yleiskaavatasoisen maan-käytön suunnitelman. Maakuntakaavassa on osoitettu vastaava merkintä Janak-kalan ja Hämeenlinnan rajaseudulle Harvialassa. Janakkala on osallistunut tois-ten Riihimäen naapurikuntien ohella yhteiseen maankäytön ja liikenteen selvitys- ja suunnittelutyöhön. Työ on edennyt toisen osion suunnitteluvaiheeseen. Työn tuloksena syntyy em. aluemerkinnän mukainen runko yleispiirteiselle suunnitel-malle raja-alueella, eli Tervakoskesta etelään.

Vastine:


16

Maakuntakaavassa Janakkalan kunnan alueelle on merkitty työpaikka-alueita valtatien ja Hämeenlinnantien väliselle alueelle ja valtatien 3 itäpuolelle. Molem-pia kuntia koskee Hämeenlinnantien (mt 130) liittymäjärjestelyt, jota koskeva sel-vitys on ajankohtainen. Valtatien itäpuolella Riihimäen kaupungin uutena suunnit-telukohteena Riihimäenportti V rajautuu kunnan rajaan ja on kaavoitusohjelmas-sa arvioitu asemakaavoitettavaksi 2017-2018, jolloin yhteys Janakkalan kunnan puolelle tulee ratkaistavaksi.

L10 Lopen kunta

Yleiskaavan suunnittelualueena on koko Riihimäen kaupunki. Yleiskaavan alu-eella on kolme voimassa olevaa oikeusvaikutteista osayleiskaavaa; Kalmu, Ka-pula ja Kuuloja. Kalmun ja Kapulan osayleiskaavat jäävät voimaan samanaikai-sesti Riihimäen yleiskaava 2035:n kanssa. Suunnittelutyössä otetaan huomioon naapurikuntien maankäytön yhteensovittaminen.

Riihimäen yleiskaava 2035 laaditaan oikeusvaikutteisena, strategisena ja paikka-tietopohjaisena yleiskaavana. Tarkoituksena on, että yleiskaavaa tarkistetaan, päivitetään ja täydennetään valtuustokausittain.

Kaavaprosessin aloitusvaiheessa laadittiin rakennemallit, tavoitteet ja rakenne-suunnitelma. Valmisteluvaiheessa (luonnos) on tarkistettu perusselvityksiä, selvi-tetty kaupunkirakenteen täydentämismahdollisuuksia ja arvioitu uusien alueiden kapasiteettia.

Yleiskaavatyössä on hyvin huomioitu kaikki kaupunkirakenteen osatekijät, ja har-kittu aluevaraukset realistisen mitoituksen kautta. Näin on löydetty todelliset tar-peet ja pystytty laatimaan suunnitelma, jolla on perusteet. Tiiviillä kaupunkialueel-la tämä on ehdottoman tärkeää. Projektiin lisätään myös toteuttamisohjelman laatiminen ja seurannan järjestäminen. Jatkuvan yleiskaavaprosessin kautta poikkeamiin voidaan reagoida riittävällä nopeudella.

Suoranaisesti Lopen kuntaa koskee yleiskaavakartassa osoitettu ohjeellinen tie-linjaus, ns. läntinen kehätie Arolammin liittymästä kantatie 54:lle Launosiin. Linja-us perustuu pääsuuntaselvitykseen vuodelta 2001. Yhteystarvemerkintä on esi-tetty myös Hämeen 2. vaihemaakuntakaavassa. Väylän tarve ja vaikutukset on arvioitava erikseen. Lopen kunnan puolelle on myös esitetty havainnollistavana Launonen–Kormu-osayleiskaavassa oleva merkintä kehitettävästä liittymästä Silmänkannon kohdalle. Vireillä olevassa seudullisessa maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmassa selvitetään mm. uusien liikenneyhteyksien tarvetta ja liikenteellisiä palvelutasopuutteita.

Lopen kunnalla ei ole yleiskaavaluonnoksesta huomautettavaa.

Vastine:

Yleiskaavaluonnoksen ohjeellinen tielinjauksen kehittämismerkintä on pääsuun-taselvityksen mukainen. Hanke on perustunut Riihimäen läntisen sisääntulotien suunnitteluun. Tiehankkeen tarvetta, periaatevaihtoehtoja ja hankkeen ajoittumis-ta selvitetään maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden pohjalta.

Yleiskaavaratkaisua muutetaan läntisen kehätien osalta siten, että laaditaan yh-teydelle vt 3 Arolammin etl-Launonen tarveselvitys.

L11 Hämeen liitto

Hämeen liitto pitää erittäin hyvänä, että Riihimäen kaupunki on käynnistänyt koko kuntaa koskevan yleiskaavan laadinnan. Laadinta ajoittuu hyvin samaan aikaan valmisteilla olevan seudullisen maankäytön ja liikenteen kehittämisselvityksen kanssa. Näin myös naapurikuntien rajavyöhykkeiden maankäytölliset kysymykset


17

voidaan ottaa huomioon ja saattaa yhteisen tarkastelun piiriin. Yleiskaava toteut-taa yhdessä edellä mainitun seudullisen kehittämisselvityksen kanssa maakunta-kaavassa esitettyä suositusta kuntien yhteisestä yleiskaavatasoisesta maankäy-tön ja liikenteen suunnittelusta.

Mitoituksesta

Riihimäen yleiskaavassa on väestön vuosittaiseksi kasvuksi arvioitu 0,7 %. Se on hyvin linjassa valmisteilla olevan maakuntakaavan 2040 väestösuunnitteen kans-sa, joskin maakuntakaavan valmistelussa arvioitu vuosikasvu on hieman pie-nempi, 0,55 %.

Riihimäen yleiskaava 2035 on mitoitettu siten, että vuonna 2035 asukkaita on noin 34500 ja uusien asuntojen tarve on runsaat 2600 asuntoa. Kyseinen mitoi-tus tarkoittaa noin 5200 asukkaan väestönkasvua vuoteen 2035.

Uusien asuntojen tarve 2640 kpl on mitoituksessa arvioitu jossain määrin niukak-si. Se kattaa tarpeen vain kotitalouksien eli asuntokuntien nykyisen keskikoon mukaisena eikä riitä huomioimaan asuntojen poistumaa. Asuntokuntien keskiko-ko on Suomessa pienentynyt viimeiset vuosikymmenet ja sama kehitys tulee jat-kumaan tosin yhä hitaampana. Asuntojen vuotuinen poistuma on Suomessa vaihdellut ja on noin 0,2-0,5 % asuntokannasta suhdanteista riippuen. Mata-lasuhdanteen aikana poistuma on alhaisempi. Riihimäen yleiskaavan asuntojen tarpeen mitoituksessa tulisikin huomioida väestökehityksen lisäksi myös kotitalo-uksien keskikoon pieneneminen ja asuntojen poistuma. Uusien asuntojen tarve on kyseiset seikat huomioiden todennäköisesti noin 1000-1500 asuntoa suurempi kuin yleiskaavan arvio vuoteen 2035.

Yleiskaavan mitoituksen mukaan uusien asuntojen asuntotyyppijakauma on mie-lenkiintoinen kun otetaan huomioon Riihimäen tämän hetkinen asuntojakauma ja sen mennyt kehitys. Se kuvastaa tietyllä tavalla kysyntää ja tarvetta tähän asti. Riihimäen asuntokanta jakaantuu tällä hetkellä asuntotyyppeihin siten, että oma-kotiasuntojen osuus asuntokannasta on noin 35 %, rivitaloasuntojen osuus noin 11 % ja kerrostaloasuntojen osuus on noin 54 %. Vuonna 2000 kerrostaloasunto-jen osuus oli noin 57 %. Osuuksien muutokset ovat vuosien mittaan olleet siten suhteellisen vähäisiä.

Riihimäen yleiskaavan uusien asuntojen tarvelaskelman mukainen asuntotyyppi-jakauma on omakotiasunnot 41 %, rivitaloasunnot 27 % ja kerrostaloasunnot 32 %. Kyseisessä jakaumassa on mennyttä kehitystä ajatellen suhteellisen suuri ero. Se voi johtaa markkinointiin, joka ei tavoita kysyntää. Toteutuessaan kehitys muuttaisi koko asuntokannan jakauman seuraavasti: omakotiasunnot 36 %, rivi-taloasunnot 14 % ja kerrostaloasunnot 50 %. Toteutus tarkoittaisi asutusraken-teen muuttumista nykyisestä enemmän pientalojen suuntaan. Asuinalueiden määrä on yleiskaavassa merkittävästi pienempi kuin nykyisissä maakuntakaa-voissa. Tämä johtuu yleiskaavan mitoituksesta ja siitä, että maakuntakaavoissa on varauduttu suurempaan alueiden varaumaan ja vaihtoehtoihin.

Yleiskaavaratkaisu

Samanaikaisesti yleiskaavan laadinnan kanssa on käynnissä seudun kuntien: Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen sekä Janakkalan eteläosan yhteinen maankäytön ja liikenteen kehittämisselvitys. Tärkeätä on kytkeä prosessit yhteen siten, että seudun yhteisessä maankäytön ja liikenteen kehittämisselvityksessä linjatut ja ratkaistut asiat voivat aidosti heijastua yleiskaavaan.

Yleiskaavaluonnos on ratkaisuiltaan ja myös esitystavaltaan strateginen. Kaava-luonnoksessa esitetään nyt pääsääntöisesti vain muuttuvat alueet ja kohteet. Ke-hittämiskohteita korostetaan. Esitystapa tuo havainnollisesti esille ympäristön muutokset. Uusia asuinalueita yleiskaavaluonnoksessa ovat Varuskunta - Kokko-Taipale ja Kalmun alue vt 3:n länsipuolella. Nykyisessä maakuntakaavassa on


18

Riutan alue Kalmun pohjoispuolella osoitettu tulevaisuuden asuinalueena. Mitoi-tuksesta johtuen Riihimäen yleiskaavan luonnoksessa ei aluetta esitetä vielä asumisen alueena. Alue osoitetaan yleiskaavassa kehittämisalueena, jolla tulee varautua osayleiskaavan laatimiseen vuoteen 2035 mennessä.

Tallinna-Helsinki -tunnelin toteuttaminen vaikuttaa maankäytön tarpeisiin myös Riihimäellä. Riihimäen seutu saattaa tulla kyseeseen tunneliradan tavaratermi-naalin potentiaalisena sijaintipaikkana, josta on mahdollista järjestää edelleen jatkoyhteydet raideliikenteellä eri puolille Suomea. Yleiskaavassa on osoitettu nykyisen ratapiha-alueen eteläpuolelle ”Raideliikenteeseen tukeutuvan aseman-seudun kehittämisalue”. Merkintä on tässä vaiheessa perusteltu. Arolammin aluekokonaisuutta on kuitenkin tarpeen vielä kaavan jatkovalmistelussa selvittää erityisesti niiltä osin kuinka asuminen ja logistiset toiminnot alueelle sijoittuvat. Myös pääradan itäpuoli on tällöin syytä ottaa mukaan tarkasteluun.

Maakuntakaavassa on osoitettu uusi taajamajuna-asema Hausjärven Monniin. Riihimäen yleiskaavassa on osoitettu sitä tukevana ja aseman toteuttamiseen si-dottuna asemanseudun kehittämisalue. Alue määräyksineen on tarkoituksenmu-kainen ja ottaa oikealla tavalla huomioon mahdollisen uuden asemanseudun muodostumisen.

Yleiskaavaluonnos sisältää useita kehittämisalueita ja selvitysalueita. Selvitys-alueiden tulevan maankäytön sisällön suuntaa olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä selkiyttää kaavaehdotusta laadittaessa. Kehittämisalueiden maankäytön täsmentäminen edellyttää yleiskaavaluonnoksen mukaisesti seudun kuntien yleiskaavallista yhteistyötä. Valmisteilla oleva seudun kuntien yhteinen maankäy-tön ja liikenteen kehittämisselvitys tuonee tähän osaltaan ratkaisupohjaa.

Yleiskaava sisältää ohjeellisella rasterimerkinnällä (kehittämisalue) läntisen kehä-tien, ns. Arolammin orren ja itäisen kehätien. Näistä läntinen kehätie sisältyy 2. vaihemaakuntakaavaan yhteystarpeena. Muilta osin kehätiekokonaisuus on maakuntakaavassa ohjeellisella merkinnällä. Kaupunkiseudun maankäytön ja lii-kenneverkon johdonmukaisen kehittämisen kannalta olisi hyvä jos edellä mainit-tujen väylien sijainti ja toiminnallinen rooli voisivat tarkentua seudun kuntien yh-teisessä maankäytön ja liikenteen kehittämisselvityksessä ja edelleen yleiskaa-vaehdotuksen laadinnassa.

Hämeen liitto on käynnistänyt uuden kokonaismaakuntakaavan laadinnan. Yleis-kaava mahdollistaa hyvän vuoropuhelun ja tietopohjan myös maakuntakaavan laadinnassa.

Vastine:

Maakuntakaavan 2040 väestönkasvusuunnitteen mukaan Riihimäen asukasmää-rä 2035 on 33300, kun kasvuprosentti on 0,55. Yleiskaavaluonnos on mitoitettu n. 34500 asukkaalle, kun kasvuprosentti on 0,7. Riihimäen asuntojen poistumas-ta ei ole käytettävissä rekisteritietoa, mutta arvio on pienempi kuin lausunnossa esitetty 50-75 asuntoa vuodessa eli noin 10 asuntoa vuodessa. Yleiskaavan seu-rannan ohjelmoinnissa on syytä kiinnittää huomiota asuntojen poistuman rekiste-röintiin.

Uudet asumisen alueet, asemakaavojen muutokset ja yksityisten omistamat ra-kentamattomat tontit mukaan lukien vastaavat uusien asuntojen tuotantomääränä n. 4500 asuntoa, joka asukasmääräksi muutettuna vastaa n. 11000 asukasta.

Asuntokuntien keskikokoina on mitoituslaskelmissa käytetty seuraavia arvoja: kerrostaloasunnossa 1,9 henkilöä, rivitaloasunnossa 2,2 henkilöä ja omakotita-lossa 3,7 henkilöä. Asuntotyyppijakaumaa on tarkistettu kerrostalopainotteisem-maksi verrattuna viime vuosien toteutuneeseen trendiin.

Ratapiha-alueen eteläpuolella raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun ke-hittämisalueen aluekokonaisuutta on tarpeen selvittää erityisesti niiltä osin, kuin-


19

ka asuminen ja logistiset toiminnot alueelle sijoittuvat. Myös pääradan itäpuoli Hausjärven kunnan alueella on syytä ottaa mukaan tarkasteluun. Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavatyötä jatketaan yhdessä Hausjärven kunnan kanssa. Osayleiskaava-aluetta on tarvetta laajentaa Teerimäenkadun ta-salle saakka.

Selvitysalueiden tulevan maankäytön sisällön suuntaa voidaan selkiyttää niitä koskevien selvitysten valmistuttua.

Läntinen kehätie on esitetty 2. vaihemaakuntakaavassa yhteystarvemerkinnällä, jota koskee suunnittelumääräys: Uuden tien suunnittelussa tulee kiinnittää erityis-tä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. Yleiskaavaluonnoksen ohjeellinen tielin-jauksen kehittämismerkintä on pääsuuntaselvityksen mukainen. Hanke on perus-tunut Riihimäen läntisen sisääntulotien suunnitteluun. Tiehankkeen tarvetta, peri-aatevaihtoehtoja ja hankkeen ajoittumista selvitetään maakuntakaavan ja yleis-kaavan periaatteiden pohjalta.


L12 Uudenmaan liitto

Uudenmaan liitto ei anna lausuntoa Riihimäen yleiskaava 2035 luonnoksesta.

L13 Liikennevirasto

Yleiskaava-alue kattaa koko Riihimäen kaupungin. Kaava laaditaan oikeus-vaikutteisena, strategisena ja paikkatietopohjaisena yleiskaavana. Yleiskaa-va-alueelle sijoittuu Pasila - Riihimäki, Riihimäki -Tampere ja Riihimäki - Lahti -rataosat sekä Riihimäen henkilö- ja tavararatapihat.

Riihimäen henkilö- ja tavararatapiha

Riihimäen ratapiha toimii henkilöliikenteessä lähiliikenteen pääteasemana ja kaukoliikenteessä vaihto- ja pysähdyspaikkana sekä tavaraliikenteen valta-kunnallisena järjestelyratapihana. Tavararatapiha on myös yksi Suomen kol-mestatoista vaarallisten aineiden kuljetusten ratapihasta (VAK-ratapiha). Rii-himäen ratapiha toimii lisäksi radanpidon tukikohtana. Riihimäen ratapihan ke-hittämistarpeet tulee huomioida tulevaisuudessa ratapihan ympäristön maan-käyttöä suunniteltaessa.

Riihimäen henkilöratapihan parantaminen sisältyy Pasila - Riihimäki -hankkeen 1. vaiheeseen, jonka ratasuunnitelma valmistui vuonna 2014. Henkilöratapihan pa-rantaminen sisältää mm. raide- ja vaihdemuutoksia, henkilölaitureiden korotuk-sen ja laiturikatosten peruskorjauksen. Parhaillaan Liikennevirastossa on käyn-nissä hankkeen 1. vaiheen rakentamissuunnittelu. Pasila - Riihimäki -hankkeen 2. vaiheen ratasuunnittelu on käynnistymässä kevään 2016 aikana. Ratasuunnit-telu käsittää mm. uuden tavaraliikenneraiteen suunnittelun väillä Hyvinkää - Rii-himäki. Yleiskaavaratkaisuun em. hankkeilla ei ole suuria vaikutuksia.

Riihimäen henkilöratapihan läheisyydessä sijaitseva veturitallien alue on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu keskustatoimintojen muutosalueeksi. Yleiskaavan tavoitteena on, että veturitallien aluetta kehitetään osana kau-punkikeskustaa, kun alueella sijaitsevat nykyiset toiminnot väistyvät. Veturital-lin alueella sijaitsee nykytilanteessa radan kunnossapidon toimintoja. Riihi-mäellä on myös jatkossa tarve radanpidontukikohdalle, mutta korvaavaa alu-etta ei tällä hetkellä ole olemassa. Liikenneviraston hallinnassa olevan alueen vapauttaminen muuhun käyttöön edellyttää korvaavien raiteistojen selvittä-mistä ja toteuttamista uuteen sijaintiin. Edellä mainitut toimenpiteet tulisi to-teuttaa muulla kuin valtion rahoituksella.


20

Liikennevirastossa on tunnistettu myös tarve tavararatapihan kehittämisel-le tulevaisuudessa. Muun muassa nykyisten raiteiden määrän riittävyyttä ja raiteiden pidentämistä on tarvetta tarkastella jatkossa. Yleiskaavaluon-noksessa tavararatapihan ympäristöön on osoitettu uusia työpaikka-alueita (TP). Tavararatapihan kehittäminen edellyttänee nykyisen raiteiston laajen-tamista yleiskaavaluonnoksen työpaikka-alueelle. Mahdolliset uudet työpaik-ka-alueet tulee jatkossa yhteen sovittaa tavararatapihan kanssa huomioiden myös VAK-ratapihasta alueen ympäristöön aiheutuvat riskit. Tavararatapihan itäpuolelle osoitetulle TP-alueelle tulisi olla mahdollista sijoittua pitkällä ai-kavälillä terminaali- ja logistiikkatoimintoja, jotka hyödyntävät raideliikennet-tä ja tavararatapihan raiteita.

Riihimäen tavararatapihan yhteydessä sijaitsee myös nykyinen Riihimäen raakapuuterminaali. Yleiskaavaluonnoksessa raakapuuterminaalin alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Riihimäen raakapuuterminaali kuuluu Liikenne-viraston vuoden 2018 raakapuuterminaalien ja raakapuun kuormauspaikko-jen tavoitetilaan. Liikennevirasto pitää tärkeänä, että radan länsipuolella ole-vaa raakapuuterminaalia voidaan käyttää siinä tarkoituksessa pitkään.

Lisäraidevaraukset

Pasila - Riihimäki ja Riihimäki - Tampere -rataosilla tulee pitkällä tähtäimellä varautua kahteen lisäraiteeseen (yhteensä 4 raidetta). Pääradan lisäraitei-den tilantarve tulee huomioida radan vartta asemakaavoitettaessa.

Yleiskaavaluonnoksessa on huomioitu Riihimäen kolmioraide.

Arolammin ja Monnin uudet asemanseudut

Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu Pasila - Riihimäki -radan varrelle uusia asemanseutuja Riihimäen Arolammelle ja Hausjärven Monniin. Ase-manseudut on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu Raideliikenteeseen tu-keutuva asemanseudun kehittämisalue -merkinnöillä. Monnin alue on osoi-tettu uutena raideliikenneasemaan tukeutuvana alueena ja Arolampi pitkäl-lä aikavälillä, pääasiassa yleiskaavan suunnittelukauden jälkeen toteutetta-vana, uutena raideliikenneasemaan tukeutuvana alueena.

Hausjärven Monniin sijoittuvan aseman toteuttamisedellytyksiä on selvitetty Liikenneviraston selvityksessä (Esiselvitys lähiliikenteen uusista seisakkeista Kerava- Riihimäki ja Kerava-Lahti -väleillä, Liikennevirasto 2015). Selvityk-sessä on tutkittu uusien lähijunaliikenteen seisakkeiden toteuttamismahdolli-suuksia pääradalle. Selvityksen perusteella Monniin on mahdollista toteuttaa uusi seisake alueen maankäytön kehittyessä riittävästi, mutta pientalovaltai-nen asuminen ei tue merkittävästi raideliikenteen kysyntää. Liikennevirasto toteaa, että Monnin seisake nähdään pitkän tähtäimen varauksena, jonka to-teuttaminen edellyttää huomattavaa maankäytön tehostumista.

Riihimäen Arolampi ei sisältynyt lähiliikenteen uusia seisakkeita tarkastellee-seen selvitykseen, eikä asemanseudusta Liikenneviraston tietojen mukaan ole muitakaan selvityksiä.

Raideliikenteen melu, Kuten kaavaselostuksessa on todettu, tulee Arolammin uuden asemanseudun tarvetta, ajoitusta ja sen toteuttamisedellytyksiä selvit-tää tarkemmin jatkossa maakuntakaavoituksen yhteydessä.

Runkomelu ja tärinä

Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheutta-mat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavahankkeiden yhteydessä tulee tehdä riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden poh-jalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi.


21

Yleiskaavaan ei ole sisällytetty meluaja tärinää koskevia määräyksiä eikä kaava- aineistossa käsitelty raideliikenteestä aiheutuvia haittoja. Yleiskaavan tulisi sisällyttää melua ja tärinää koskevat yleismääräykset ohjaamaan ase-makaavoitusta rautatien läheisyydessä.

Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta. Maantei-den osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus.

Vastine:

Kun veturitallien alueella nykyisin sijaitsevat toiminnot, radanpitotukikohdan ja mm. dieselvetureiden tankkaus, siirtyvät muualle, aluetta kehitetään keskusta-toimintojen alueena (C). Veturitallien alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen pohjaveden ja maaperän pilaantuminen ja alueella todettu jätetäyttö. Tiedossa olevat pilaantuneen maaperän kohteet, jotka on huomioitava tulevassa asemakaavoituksessa ja rakentamisessa, lisätään yleiskaavaehdotuk-seen.

Riihimäen tavaraterminaali sijaitsee Arolammintiehen liittyen radan länsipuolella. Lausunnossa mainitulla tavararatapihalla tarkoitettaneen itäpuolella sijaitsevaa järjestelyratapihaa. Sen itäpuolelle on Suomen valtion omistamalle maalle esitet-ty työpaikka-aluetta (TP). Maankäyttömerkintään voidaan lisätä järjestelyratapi-han laajentamista ja logistiikkatoimintoja koskevat määräykset, esim. TPlog/LR tai tavaraliikenteen terminaalialue (LTA).

Riihimäen tavaraterminaalin alueelle lastataan raakapuuta ja kuljetetaan edelleen teollisuuden käyttöön. Vaunuista kootaan junat järjestelyratapihalla. Tavaratermi-naalissa käsitellään myös haketta. Tavaraterminaalin alue voidaan merkitä logis-tiikka-alueeksi (TPlog ) tai tavaraliikenteen terminaalialueeksi (LTA). Pitkällä ai-kavälillä keskustaa pyritään rauhoittamaan läpiajoliikenteeltä ja raskaan liiken-teen kulkua pyritään ohjaamaan keskusta väistäen.

Pääradan lisäraiteisiin voidaan varautua merkinnällä merkittävästi parannettava päärata.

Yleiskaavaluonnoksen Arolammen asemanseutu esiintyy ensimmäisen kerran Riihimäen yleiskaavan rakennemallissa ”Visio 2050” ja on huomattava, että ky-seessä on yleiskaavaa 2035 pitempi suunnittelujakso sekä että rautatie sijaitsee Vahteriston eteläpuolella Hausjärven kunnan alueella, joten Riihimäen kaupunki ei voi yksin suunnitella ko. aluetta. Ennustetun väestökasvun perusteella yleis-kaavaluonnoksen varausten lisäksi uusia Riihimäen kasvualueita tarvitaan vasta 2035 jälkeen. Hausjärven Monnin asemanseudun kehittämistä ohjaavan osayleiskaavan ehdotus on ollut nähtävillä syksyllä 2015. Siinä esitetään keskus-tatoimintojen ja asumisen alueita 7000-9000 asukkaalle, mutta pääradan seisak-keen toteuttamista edellyttävä väestöpohja on mahdollista saavuttaa pitemmän aikavälin kuluessa.

Lausunnossa viitataan liikenneviraston selvitykseen (Esiselvitys lähiliikenteen uusista seisakkeista Kerava- Riihimäki ja Kerava-Lahti -väleillä, Liikennevi-rasto 2015). Selvityksessä on tutkittu uusien lähijunaliikenteen seisakkeiden toteuttamismahdollisuuksia pääradalle, mutta Riihimäen kaupunkia ei pyydet-ty selvitykseen mukaan.

Yleiskaavaehdotukseen lisätään melua ja tärinää koskevat yleismääräykset ohjaamaan asemakaavoitusta rautatien läheisyydessä.

L14 Metsähallitus

Kaavoitettavalla alueella sijaitsee Metsähallituksen hallinnassa olevia maa-alueita. Kaavaluonnoksessa Metsähallituksen hallinnassa oleville alueille on osoitettu TP (työpaikka-alue), A (asuinalue), SL (luonnonsuojelualueeksi va-


22

rattu alue), EP (Puolustusvoimine alue), uusi kokoojakatu merkintä ja ohjeel-linen ulkoilureitti merkintä.

Kaavaluonnoksessa esitetyt alue- ja reittivaraukset soveltuvat hyvin Metsä-hallituksen hallinnassa oleville maa-alueille. Metsähallitus esittää, että varus-kunta-alueen luoteisosassa olevaa A-aluetta voitaisiin laajentaa etelään päin. Mahdollinen uusi A- alue sijaitsee hyvin uuden kokoojakadun läheisyydessä ja näin ollen alueen yhdistäminen liikenneverkkoon olisi myös luontevaa.

Kaavaluonnoksen EP-alueen itäpuolella sijaitseva laaja A-aluevaraus jättää hieman tulkinnan varaa sen suhteen, onko tarkoituksena mahdollistaa myös lisärakentaminen Metsähallituksen hallinnassa olevalle alueelle vai onko tar-koituksena ollut se, että A- alue rajautuu vain Metsähallituksen hallinnassa olevaan maa-alueeseen.

Metsähallituksen mielestä A-aluetta voidaan laajentaa enemmän Metsähalli-tuksen hallinnassa olevalle alueelle.

Metsähallituksella ei muilta osin ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Metsähallitus pyytää, että lausuntoon lähetetään vastine [email protected].

Vastine:

Varuskunnan sairaalanmäen asuinaluetta (A) voidaan laajentaa, kuitenkin siten, että rautatien meluvyöhyke otetaan huomioon. Kokon asuinalueen (A) länsiosan maankäyttö ratkaistaan yksityiskohtaisen kaavoituksen yhteydessä. Peltosaaren ja Hatlamminsuon väliselle virkistysalueyhteydelle ja ulkoilureiteille on varattava riittävästi tilaa.

Lausunnon johdosta varuskunnan sairaalanmäen asuntoaluetta pyritään laajen-tamaan.

L15 Hyvinkään-Riihimäen kauppakamari

Kaavaluonnos ilmaisee selkeästi Riihimäen kaupungin vahvan tahtotilan mahdollistaa elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet sujuvien liikenneyh-teyksien varrella. Tämä ilmenee lukuisina työpaikka-aluemerkintöinä merkit-tävimpien väylien ja risteysalueiden välittömässä läheisyydessä.

Lisäksi kaupunkirakenteen tiivistämistavoite ja Varuskunta-Kokko-Taipaleen asuinalueen priorisointi ovat luontevia strategisia valintoja, jotka osaltaan tukevat kaupallista että muuta palvelukysyntää.

Vastine:

Haapahuhdassa kantatie 54:n pohjoispuolella kaupunki on hankkinut maata n. 60 ha. Tilat eivät muodosta yhtenäistä aluetta. Alueella on mm. kaksi palstoitettua asuinaluetta ja kolme asuinkiinteistöä. Työpaikka-aluetta (TP) tarkennetaan ja supistetaan siten, että hyviä peltoalueita ei varata työpaikka-alueiksi.

Valtatien 3 Hyvinkään pohjoiseen liittymään merkitään eritasoliittymä, josta on yhteys moottoritien länsipuolelle Rappukallion alueelle.

L16 Riihimäen Yrittäjät

Riihimäen Yrittäjät näkee hyvänä sen, että yleiskaavan valmistelun lähtökohtana on ollut Riihimäen kaupunkistrategia 2015 ja sen mukaiset päämäärät. Yksi tavoitteista on menestyvät yritykset ja osaavat ihmiset. Kaavoituksen tehtävä on tukea tätä mahdollistaen liiketoiminnan toteuttamisen siellä, missä se tuo kil-pailuetua. Toisena tulokulmana on lähipalveluiden merkitys kaupunkirakenteelle, liikenteen vähentämisen ja toisaalta asukasviihtyvyyden kannalta.


23

Riihimäen Yrittäjät näkevät, että yleiskaavaluonnos mahdollistaa tavoitteiden täyttymisen, mikäli maankäytön, palveluverkon ja liikenteen kehittämistä valmistellaan tiiviissä yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa.

Riihimäen Yrittäjien mielestä tämä valmistelu tulisi aloittaa jo nyt yhteistoimin-takeskusteluiden muodossa. Tällöin keskustelun kohteena olisi samalla välipor-taan suunnitelmataso, eli maakuntakaavan kokonaisuudistus sekä nyt päivit-tyvä yleiskaava suhteessa elinkeinojen tarpeisiin asemakaavoituksessa tai ra-kennusjärjestyksen päivittämisessä.

Riihimäen Yrittäjät näkee kannatettavana myös kaavaluonnoksessa olevat viit-taukset seudullisiin tavoitteisiin. Yhteistyö naapurikuntien kanssa ei ole näky-nyt sujuvana ja seudun taajamarakennetta kokonaisuutena kehittävänä toi-mintana. Osayleiskaavatasoisen suunnitelmatyön edistyminen erityisesti Haus-järven ja Lopen kanssa selkiinnyttäisi erityisesti elinkeino- ja työpaikka-alueiden kehittämistä sekä liikenneratkaisuja.

Vastine:

Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:ssä säädetään, että alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arvioin-tiin perustuen edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä. Viimeksi mainittua koskeva lain muutos tuli voimaan 1.4.2015. Täs-sä yhteydessä toimivalla kilpailulla tarkoitetaan sitä, että alalla on elinkeinonhar-joittamisen vapaus ja useampia keskenään kilpailevia yrityksiä, joilla on tasapuo-liset toimintaedellytykset, eikä alalle tulolle, sieltä poistumiselle tai siellä toimimi-selle ole perusteettomia esteitä. Tasapuoliset toimintaedellytykset tarkoittavat mm. sitä, että isompia toimijoita ei perusteettomasti suosita pienempien toimijoi-den kustannuksella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä kohta 6 säädetään, että on otettava huomi-oon yleiskaavaa laadittaessa kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset.

Kaupunginhallitus on 1.6.2015 päättänyt, että elinkeinostrategian täytäntöönpa-noa valvomaan muodostetaan elinkeinopoliittinen neuvottelukunta, johon tulee edustus Riihimäen kaupungilta, Riihimäen Yrittäjiltä, Riihimäen-Hyvinkään kaup-pakamarilta, riihimäen Tilat ja kehitys Oy:ltä, Hämeen Ammattikorkeakoululta, Hyria Koulutukselta ja yritysvoimala Oy:ltä.

Hyvinkään, Hausjärven ja Riihimäen radanvarsikuntien raja-alueiden maankäytön suunnittelun työryhmään esitetään nimettäväksi maankäytön ja liikenteen asian-tuntijat näistä kunnista ja ohjausryhmään mm. maakuntaliiton sekä ELY-keskusten asiantuntijoita.

L17 Riihimäki-Seura ry

Riihimäki-Seura ry haluaa nostaa yleiskaavaluonnoksesta 2035 esille seuraa-vat seikat:

- Kaupunkirakenteen tiiviys

- Kestävä kehitys, jossa luontoarvot ja hyvät liikenneyhteydet olennaisia

- Eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa elävien asukkaiden huomioiminen

- Keskusta on kaupungin sielu

- Keskusta on kuva koko kaupungista

Riihimäki-Seura ry haluaa lausunnossaan korostaa sitä, että kaupungin kes-kustan tiivistäminen on tärkeintä. Kaikille yhteinen kaupunki on vireä keskus-ta. Se syntyy asukkaista, jotka tuovat mukanaan yrittäjiä. Palvelut vetävät puoleensa ihmisiä taajamista. Jos keskusta autioituu, Riihimäki vetovoimai-sena kaupunkina kuihtuu.


24

Riihimäen vetovoimatekijöitä ovat pienen kaupungin viihtyisyys, palvelujen help-po saatavuus, kulttuuritarjonta ja hyvät liikenneyhteydet. Riihimäen keskustassa on selkeä ja hyvä asemakaava ja se muodostaa arkkitehtuurisesti arvostetun kaupunkimaisen keskustan, jonka ilmettä tulee vaalia ja kohentaa. Rautatiepuisto ja asemanseutu tulee säilyttää ja sitä kehittää yhtenäisenä kokonaisuutena.

Asukkaita erityisesti huolestuttava kaupungin liiketilojen autioituminen pitää saa-da keskeytettyä. Kaupungin keskusta tarvitsee asukkaita, joiden lähipalvelujen keskustaan saaminen vireyttää kaupunkikuvaa. Kaikki mahdolliset asuntotuotan-toon sopivat tontit tulee kaavoittaa asumiskäyttöön. Kerrosmäärää voi kasvattaa sekä vanhoissa että uusissa rakennuksissa. Puistot ja viheralueet tulee jatkossa-kin hoitaa laadukkaasti. Ikääntyvät ihmiset tarvitsevat asuntoja keskustasta pal-velujen ja kulttuuritarjonnan ääreltä. Vapautuvien omakotitalojen määrä taajamis-sa tulee olemaan korkea. Tontteja ydinkeskustaan ja sen tiiviiseen läheisyyteen tulee kaavoittaa senioriasunnoille sekä uudentyyppiseen yhteisölliseen asumi-seen. Tiivis keskusta on hyvä eri-ikäisille ihmisille ja se pitää kaupungin vireänä. Nuoret Riihimäelle kotiutuneet ihmiset haluavat kasvattaa lapsensa täällä ja täl-löin suurilta ikäluokilta vapautuvat omakotitalot keskustan ulkopuolella löytävät ostajansa.

Riihimäki sijaitsee metropolialueen laidalla lähiliikenneyhteyksien päässä pääkaupunkiseudulta. Tämä on Riihimäelle vahvin vetovoimatekijä. Pää-kaupunkiseudulla työssäkäyvät ihmiset voivat asua kauniissa pikkukau-pungissa hyvien palvelujen ja kulttuuritarjonnan äärellä ilman autoa. Maa-ilmalla metropolialueitten laitamilla sijaitsevat kauniit pikkukaupungit ovat haluttuja asuinpaikkoja. Sen sijaan autioituneita, hoitamattomia taajama-kaupunkeja uhkaa näivettyminen. Myös Suomessa pääkaupunkiseutu kasvaa. Pitämällä huolta kaupungin keskustan elinvoimaisuudesta ja tii-viistä kaupunkirakenteesta Riihimäki kuuluu niihin tulevaisuuden kukoista-viin kaupunkeihin, joissa asukkaat viihtyvät ja joihin myös matkailijat suuntaavat päiväretkille vireyttäen kaupunkikuvaa entisestään.

Vastine:

Riihimäen kaupunki on laatimassa ensimmäistä rakennetun ympäristön oh-jelmaansa, joka on tarkoitus saattaa hyväksyttäväksi yleiskaavaehdotuksen yhteydessä. Ohjelmassa määritetään Riihimäen rakennettua ympäristöä koskevat laatutavoitteet sekä toimenpiteet, joilla asetetut tavoitteet saavute-taan. Ohjelmassa huomioidaan Riihimäen kulttuurihistoriallisesti ja arkkiteh-tonisesti arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet ja aluekokonaisuudet. Ohjelmassa on mukana Riihimäen rakennetun ympäristön ominaispiirteitä koskeva osuus. Verkossa on huhtikuun alussa toteutettu avoin karttakysely, jossa vastaajat voivat esittää oman näkemyksensä kaupungille ominaisista rakennetun ympäristön piirteistä ja myös muun muassa kehittämistä kai-paavista paikoista.

Yleiskaavaluonnoskartalla on esitetty valtakunnallisesti merkittävät rakenne-tun kulttuuriympäristön alueet, joihin Riihimäen rautatieasema ja rautatien-puisto kuuluu yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi kartalla on esitetty maakun-nallisesti merkittävät alueet.

Riihimäki on mukana Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Urban Zone III - hankkeessa, jossa tarkastellaan kaupunkirakenteen kehittymistä aina vuoteen 2030 saakka. Osana hanketta on julkaistu Riihimäen keskustaa koskeva kaupunkiympäristön monipuolisuus- ja laatuanalyysi. Tutkimuksen erityisenä näkökulmana ovat pyöräilyn ja kävelyn yhteydet. Tutkimuksen tu-loksena esitetään joukko kehittämisehdotuksia keskustan kaupunkiympäris-tön laadun parantamiseksi ja elävöittämiseksi.


25

Nykyisten asemakaavojen toteuttamisen edistäminen on yksi tekeillä olevan yleiskaavan lähtökohdista. Aihetta tarkastellaan paikkatietoanalyysien avul-la.

L18 Vammaisneuvosto

Yleiskaava on strateginen asiakirja, jossa ei sinänsä oteta kantaa rakenteiden yksityiskohtiin, jotka vammaispolitiikan kannalta ovat oleellisia arjen sujumi-sen suhteen. Silti yleiskaava on yksi tärkeimmistä kunnallisen suunnittelun asiakirjoista ja vammaisneuvosto haluaakin kiinnittää huomiota joihinkin suunnittelun keskeisiin periaatteisiin.

Riihimäellä on päästävä siihen, että kaikessa suunnittelussa yhtenä keskeisenä tarkastelukulmana on esteettömän yhteiskunnan rakentuminen. Yleiskaavatar-kastelussa se tarkoittaa ainakin seuraavia asioita:

Keskustan täydennysrakentaminen. Kaikessa kaupungin keskusta-alueen uudisrakentamisessa, saneerauksessa ja remontoinnissa on suunnittelun ja toteutuksen yhtenä keskeisenä periaatteena oltava esteetön rakentaminen. Asunto- ja liikerakentamisessa yli kaksikerroksiset rakennukset on varustet-tava hissillä eikä sisääntuloissa ennen hissiä saa olla yhtään rappusta tai as-kelmaa. Myös kevyen liikenteen väylissä, jalkakäytävissä ja pyöräteissä on huolehdittava siitä, että risteyskohdissa reunakivet on viistetty niin, että reu-nus ei ylitä 10 mm.

Liikenteen kehittämissuunnitelmassa on erikseen huomioitava ne kuntalaiset, joiden liikkuminen ei tukeudu oman auton käyttöön. Tämä tarkoittaa joukkolii-kenteen ja ns. palveluliikenteen entistä tehokkaampaa suunnittelua.

Asuntotuotanto-ohjelma. Asuntotuotanto-ohjelman yhteydessä on laadittava Riihimäen soveltamat esteettömyysohjeet ja normit koskien kaikkia rakentaja-tahoja.

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelussa on pyöräilyn edellytysten ohella tarkasteltava erikseen pyörätuolin, rollaattorin yms. apuvälineen avulla liikkumisen vaatimuksia.

Viher- ja virkistysalue suunnittelussa on huomioitava myös esteettömien ul-koilureittien lisääminen.

Väestön ikääntyminen koskettaa myös Riihimäkeä. Siksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että palvelut ja asuminen eivät kaavoituksessa eriydy liian kauaksi toisistaan. Palveluita on oltava saatavilla siellä, missä ihmiset asuvat.

Vastine:


Erityisryhmien asumista ja asumispalveluja tulisi järjestää jatkossa keskustassa, missä niiden välittömässä läheisyydessä olisi monipuolisesti palveluja helposti saavutettavissa.

L19 Vanhusneuvosto

Suunniteltu yleiskaava antaa ryhtiä tulevalle kaupunkisuunnittelulle ja on laa-dittu varsin huolellisesti maankäyttöä ajatellen. Yleiskaava painottuu lähinnä asuntorakentamiseen ottaen huomioon väestön kasvun alueella. Työpaikko-jen kaavailtua kasvua ei ole määritelty.


26

Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta toiminnallisuus ja turvallisuus ovat tärkeitä asioita asukkaille, mutta ikäihmisten ja toimintakyvyltään rajoittunei-den henkilöiden elämässä niillä on ratkaiseva merkitys. Mahdollisuus liikkua, ulkoilla ja virkistyä lähellä kotia ja helposti eri vuoden aikoina sekä turvalliset kulkureitit edistävät hyvinvointia ja lisäävät turvallisuudentunnetta.

Liikkumiseen aktivoivat riittävät ja toimivat kevyen liikenteen väylät, samoin yhteiseen käyttöön tarkoitetut aktiivipuistot sekä viheralueet. On hyvin tärke-ää, että kaavoituksen keinoin edistetään em. toimintaa. Tämä tulee ottaa huomioon muun muassa reittien ja väylien suunnittelussa. Myös toimivat lii-kenneratkaisut helpottavat ikäihmisten kulkemisen sujuvuutta kodin ja palve-luiden välillä.

Ikäihmisten itsenäisen selviytymisen ja hyvän elämänlaadun kannalta on tär-keää myös, että asuinalueilla on tarjolla ainakin päivittäis- ja muita usein tar-vittavia palveluita niin lähellä, että se mahdollistaa palveluiden käyttämisen myös henkilöille, joiden toimintakyky ja liikkumismahdollisuudet ovat alentuneet.

Ennusteiden mukaan ikäihmisten määrä Riihimäellä kaksinkertaistuu jo seu-raavan kymmenen vuoden aikana. Hyvillä rakenteilla edistetään ikäihmisten elä-mänlaatua. Erityisesti tulee varmistaa ikäihmisten kotona asumisen mahdollista-mien rakenteiden luominen. Etäämpänä kaupunkikeskustasta asuville on taattava mahdollisuus vaivattomaan palveluiden käyttöön.

Ikäihmisten palvelupisteiden kuvaaminen puuttuu yleiskaavaluonnoksesta. Li-säksi olisi toivottavaa, että olisi kuvattu myös mm. pururadat ja vastaavat ul-koilureitit.

Vastine:


Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että kaupan palveluja suunniteltaessa tulee huomioida myös ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuus käyt-tää palveluja. Siten isojen keskustan ulkopuolelle sijoittuvien liikekeskittyminen rinnalla tulisi luoda edellytyksiä palvelujen tuottamiselle myös lähipalveluina.

Erityisryhmien, ja etenkin ikäihmisten asumista ja asumispalveluja tulisi järjestää jatkossa keskustassa, missä niiden välittömässä läheisyydessä olisi monipuoli-sesti palveluja helposti saavutettavissa.

L20 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry pitää Riihimäen kau-punginhallituksen yleiskaavaluonnosta monipuolisesti eri kaupunkirakenteen osa-tekijät hyvin huomioon ottavana. Yhdistys arvostaa Vantaanjoen merkityksen nostamista tärkeäksi Riihimäen virkistys- ja viheralueeksi, sillä joen tilassa on tapahtunut merkittävää paranemista ja edellytykset virkistyskäyttöön ovat myös kohentuneet. Myös yhtenäisten ulkoilureitistöjen luominen jokivarteen ja eri osiin kaupunkia on kannatettavaa.

Yleiskaavaluonnoksessa on tuotu hyvin esiin valuma-aluelähtöiset hulevesisuun-nitelmat. Riihimäki tulvariskialueena tulee kaavaluonnoksessa esiin mm. vi-heralueiden osalla. Suoalueet pidättävät ja viivyttävät hyvin tulvavesiä, joten ra-kentamista näille alueille on syytä rajoittaa. Taajama-alueiden täydennysraken-tamisessa hulevesien määrää on pyrittävä rajoittamaan.

Kaavaluonnoksessa on tarkasteltu toimintojen sijoittamista ottaen huomioon päivitetyt pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, joilla turvataan Riihimäen


27

vesihuolto. Yhdistys pitää kannatettavana kuntarajat ylittävää yhteistyötä kunta-tekniikan osalta Hyvinkään suuntaan.

Vastine:

Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Punkanjoen alueellinen hulevesiselvitys on valmistunut maaliskuussa 2016. Vantaanjoen valuma-alueella on laadittu joitakin alueellisia hulevesiselvityksiä.

Viheralueohjelmassa korostetaan Vantaanjokeen liittyviä kehittämisajatuksia. Yk-si ulkoilun ydinalueista kytkeytyy Vantaanjokeen ja jatkuu retkeilyalueena alavir-ran suuntaan. Ulkoilun ydinalueita yhdistävät ulkoilureitit muodostavat tärkeän si-teen kaikkiaan viiden ydinalueen välillä. Vantaanjoen varrella ulkoilureitit on mer-kitty korostetusti molemmin puolin jokea, mutta yksityiskohtaisemmassa suunnit-telussa reitit voivat sijaita paikoin etäämmällä, paikoin vain joen toisella puolella.

L21 Riistanhoitoyhdistys

Ekologisten käytävien sijoittaminen kulun kannalta oikeisiin paikkoihin kaavaa laadittaessa on erittäin tärkeää. Koska valtatie 3:n ylittävän ekologisen käytävän sijainti ei ole täsmällisesti tiedossa (SE-6), toteamme, että käytävän tulisi eläinten kulun varmistamiseksi sijaita siten, että moottoritien molemmin puolin on met-sää.

SE-6 selvitysalueen kulkureittiä suunniteltaessa on otettava huomioon myös käy-tävä Silmäkenevalta ja miten kulku ohjataan, Vantaanjoen vartta seuraten vai He-rajoen teollisuusalueen reunaa kiertäen etelään vaiko kaakkoon radan suuntaan Hausjärven puolelle.

Kun itäistä ohitustietä suunnitellaan, seudullisessa suunnittelussa on otettava huomioon, että idän radan ylittävä ekologinen käytävä kulkee Hausjärven puolella Hatlammin suolle päin.

Pienikaliiperisten aseiden ampumaradalle on tarvetta ja siihen liittyvä selvitysalue on sijainniltaan mahdollinen, mikäli toiminta ei aiheuta kohtuutonta haittaa ympä-ristölle.

Ulkoilualuereitistön tulisi suuntautua enemmän jo olemassa oleville teille, jotta häiriöt eläimistölle ja linnustolle pienenisivät.

Vastine:

Yleiskaavaluonnoksen muutosalueiden vaikutuksia on selvitetty ekologisen ver-koston toimivuuteen. Selvitys valmistuu keväällä 2016.

Pienikaliiperisten aseiden ampumarataa koskeva selvitys on vireillä yleiskaava-työn yhteydessä.

Viheralueohjelmassa esitetään ulkoilureittien yleissuunnitelman laatimisen tarve. Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty vain pääulkoilureitit. Kaupungin eteläosissa ulkoilureitit ovat pääosin nykyään käytössä ja ne yhdistyvät Hyvinkään puolella oleviin ulkoilureitteihin. Kaupunkirakenteen ulkopuolella ulkoilureittien ”ulkokehä” käsittää uusia yhteyksiä välillä Hirvijärventie-Teerimäenkatu.

Vantaanjoen varteen välille Arolammi-Käräjäkoski ulkoilureitit on esitetty joen mo-lemmille puolille. Viheralueohjelmassa korostetaan Vantaanjokeen liittyviä kehit-tämisajatuksia. Yksi ulkoilun ydinalueista kytkeytyy Vantaanjokeen ja jatkuu ret-keilyalueena alavirran suuntaan. Ulkoilun ydinalueita yhdistävät ulkoilureitit muo-dostavat tärkeän siteen kaikkiaan viiden ydinalueen välillä. Vantaanjoen varrella ulkoilureitit on merkitty korostetusti molemmin puolin jokea, mutta yksityiskohtai-semmassa suunnittelussa reitit voivat sijaita paikoin etäämmällä, paikoin vain jo-en toisella puolella.


28

L22 Fingrid Oyj

Riihimäen alueella on Fingridin 2x110 kV voimajohto Hikiä – Forssa (nk. Rauta-rouva), jota ollaan parhaillaan korvaamassa 400 + 110 kV voimajohdolla Hikiä – Forssa. Hanke valmistuu keväällä 2016. Olemme lausuneet kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 29.11.2013 ja esittäneet tiedot em. voimajohdoista. Li-säksi lausuimme 20.5.2014 rakennemallivaiheista ja 16.4.2015 kaupunkiraken-nesuunnitelmasta.

Fingridillä ei ole huomautettavaa strategisen tason yleiskaavasta, jossa on otettu huomioon voimajohtoreitit. Fingridin edellisissä lausunnoissa mainitut periaatteet voimajohtojen rajoituksista maankäytön suunnittelulle on otettava huomioon kui-tenkin maankäytön laajenemisalueiden kaavoituksessa ja muussa tarkemmassa suunnittelussa.

Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla myös esimerkiksi maan-rakennus, tie, katu, rakennelma tai rakennus, joka sijoittuu voimajohdon läheisyy-teen. Risteämälausunto tulee pyytää, vaikka suunnitelma olisi osoitettu kaavas-sa. Risteämälausunnossa esitetään annettua kaavalausuntoa yksityiskohtai-semmin ne seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suunnittelijan ja to-teuttajan on voimajohdon kannalta otettava huomioon.

Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 § tarkoit-tamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee Fingrid Oyj:n voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajilta.

Vastine:

Voimajohtojen ympäristön suunnittelua rajoittavat tekijät otetaan huomioon yksi-tyiskohtaisessa suunnittelussa. Asia voidaan ilmaista suunnitteluohjeessa ja paikkatietopohjaisen yleiskaavan voimajohdon ominaisuustietona.

L23 Gasum Oy

Gasum Oy on antanut yleiskaavan kaupunkirakennesuunnitelmasta lausun-non LAK-2015-0064-TMO.

Korkeapaineiset maakaasun siirtoputket on merkitty yleiskaava luonnok-seen ("korkeapaineinen maakaasuputki"). Yleiskaavaluonnoksesta puuttuu Lasin paineenvähennysasemalle johtava Riihimäen haara, joka pyydetään mer-kitsemään yleiskaavaan.

Muilta osin Gasum viittaa aikaisemmin annettuun lausuntoon LAK-2015-0064-TMO.

Vastine:

Kaasujohtojen ympäristön suunnittelua rajoittavat tekijät otetaan huomioon yksi-tyiskohtaisessa suunnittelussa. Asia voidaan ilmaista suunnitteluohjeessa ja paikkatietopohjaisen yleiskaavan korkeapaineisen maakaasuputken ominaisuus-tietona.

Lasin paineenvähennysasemalle johtava maakaasuputki merkitään yleiskaava-ehdotukseen.

L24 Tukes

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo laajamittaista vaarallisten kemi-kaalien käsittelyä ja varastointia ja siihen liittyvää suuronnettomuusvaarallisten tuotantolaitosten lähellä tapahtuvaa kaavoitusta turvallisuusnäkökohdasta kemi-kaaliturvallisuuslain (390/2005) nojalla.


29

Tukesilla ei ole huomautettavaa yleiskaavaluonnoksesta.

Tukes päivittää nettisivuillaan www.tukes.fi vuosittain paikkakunnittain luetteloa Kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet. Näillä konsultointivyöhykkeillä tapahtu-vista kaavoitusmuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä lausunto Tukesilta ja pelastusviranomaiselta. Kaavasuunnittelussa tulee ottaa huomioon suuronnettomuusvaarallisten tuotantolaitosten riittävät suojaetäisyydet erityisesti herkkiin kohteisiin, kuten päiväkoteihin ja kouluihin sekä pyytää tulevissa kaavoituksissa lausuntoa sekä kyseiseltä tuotantolaitokselta että valvontaviran-omaiselta.

Vastine:

Konsultointivyöhykkeellä tapahtuvaa suunnittelua rajoittavat tekijät otetaan huo-mioon yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Asia voidaan ilmaista suunnitteluoh-jeessa ja paikkatietopohjaisen yleiskaavan konsultointivyöhykkeen ominaisuus-tietona.

Laajamittaisia vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia ja siihen liittyviä suuronnettomuusvaarallisia tuotantolaitoksia ja niiden konsultointivyöhykkeiden laajuuksia ovat: Aga Oy Ab (1,5 km), Ekokem Oyj (1 km), Würth Oy (0,5 km) ja Valio Oy (0,5 km) sekä Janakkalan kunnan alueella Helsingintie 2669 Moxom Oy (1 km).

L25 MTK-Hausjärvi-Riihimäki

Maatalouselinkeino

Maatalouselinkeinon näkökulmasta on olennaisen tärkeää, että maankäytön suunnittelulla ei vaikeuteta elinkeinon harjoittamista. Yleiskaavan elinkeinovaiku-tuksissa ei ole käsitelty lainkaan yleiskaavan vaikutuksia maatalouselinkeinoon, jonka yksi ja perustava tuotantotekijä on peltomaa ja jolle siten maankäytön suun-nittelulla on eri tavalla ratkaiseva merkitys kuin muille elinkeinoille. MRA 1§:n muu-toksella on lisätty selvitettäväksi myös vaikutukset kilpailuedellytyksiin, mikä on teh-tävä, mikäli maatalousmaata jää kaavan alle muulla käyttötarkoituksella.

Yleiskaavan ohjausvaikutus yksityiskohtaiseen kaavoitukseen on vahva, joten yleiskaavavaiheessa on todettava, että maatalouselinkeinon toimintaedellytykset turvataan.

Elinkeinon kannalta on ensiarvoisen tärkeää maatalousyrittäjien elinkeinon harjoit-tamiseen välttämättömien maa- ja metsätalousalueiden säilyminen elinkeinon käytössä. Riihimäellä ei ole osoittaa korvaavia maita, joten aktiivikäytössä olevien maa- ja metsätalousmaiden säilyminen tulee turvata kaavassa. Esim. Arolam-min/Monnin ja Riihiviidan alueilla, jotka on merkitty kehittämisalueiksi, on laajoja viljelyssä olevia alueita, joita ei saa pirstoa, vaan toiminnot tulee limittää siten, et-tä peltoalueet on mahdollista säilyttää viljelykäytössä. Tämän tulisi näkyä jo yleis-kaavassa.

Arolammin kehätie tulisi rakentuessaan olemaan haittavaikutuksiltaan massiivinen kaupungin koko etelä- ja itäosan alueen asukkaille ja vaikeuttaisi myös maatalou-den harjoittamista. Hanke vaatii toteutuessaan suuria maa-alueita ja jättää alleen myös nykyisiä aktiivisessa käytössä olevia peltoja. Länsisuuntaan Arolammilta kul-kevan tielinjauksen vaikutukset ovat vastaavia myös Hiivolan laajalle viljelyalueelle.

Ekologiset yhteydet, jotka on merkitty yleiskaavaan tässä vaiheessa selvitysalueina, tulee sijoittaa siten, että ne kulkevat metsässä, ei pellolla.

Ulkoilureitit ja luonnonsuojelu/maanomistus

Yksityisen maanomistajan velvollisuus ei ole ylläpitää ulkoilureittejä, luonnonsuo-jelualueita ja maisemia eikä niillä olevia laitteita tms. Ulkoilureitit tulisi osoittaa kul-


30

kemaan kunnan omistamilla mailla ja esimerkiksi kyläteillä, jolloin linnuston ja ni-säkkäiden pesimiselle aiheutuva häiriökin vähenisi. Muutoin aiheutuvista kustan-nuksista ja huollosta on kussakin tapauksessa tehtävä maankäyttösopimus.

Yleiskaavaselostuksen liitteissä arvokkaiksi luontokohteiksi on merkitty alueita mm. liito-oravalle. Liito-oravan elinikä on lyhyt ja se vaihtaa usein paikkaa, joten pitkävai-kutteisen kaavan yhteydessä mainintaa ei voine pitää ohjaavana ja sille ei ole tar-vetta, koska liito-oravan elinalue suojataan Luonnonsuojelulain perusteella.

Vastine:

Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:ssä säädetään, että alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arvioin-tiin perustuen edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä. Viimeksi mainittua koskeva lain muutos tuli voimaan 1.4.2015. Täs-sä yhteydessä toimivalla kilpailulla tarkoitetaan sitä, että alalla on elinkeinonhar-joittamisen vapaus ja useampia keskenään kilpailevia yrityksiä, joilla on tasapuo-liset toimintaedellytykset, eikä alalle tulolle, sieltä poistumiselle tai siellä toimimi-selle ole perusteettomia esteitä. Tasapuoliset toimintaedellytykset tarkoittavat mm. sitä, että isompia toimijoita ei perusteettomasti suosita pienempien toimijoi-den kustannuksella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä kohta 6 säädetään, että on otettava huomi-oon yleiskaavaa laadittaessa kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:ssä kiinnitetään huomiota siihen, että sel-vitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteut-tamisen vaikutukset, tässä yhteydessä ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden mukaan hyviä yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön ilman erityisiä perusteita.

Elinkeinovaikutuksissa otetaan huomioon vaikutukset maatalouselinkeinoon. Haapahuhdan alueella ja Riihiviidantien varrella työpaikka-alueita (TP) tarkenne-taan ja supistetaan siten, että hyvä peltoalueita ei varata työpaikka-alueiksi.

Seudullisen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä on to-dettu, että Läntisen kehätien tarvetta, periaatevaihtoehtoja ja hankkeen ajoittu-mista on syytä selvittää maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden pohjalta.

L26 Puolustusvoimien logistiikkalaitos, 2. Logistiikkarykmentti

Taustatietoa

Yleiskaavassa ratkaistaan yhdyskuntarakenteellisia ja maankäytöllisiä asioita, jotka vaikuttavat vuosikymmeniä kaupunkirakenteen toimivuuteen ja taloudelli-suuteen. Se ilmentää kaupungin strategisia linjauksia maankäyttöä koskevien ta-voitteiden osalta. Yleiskaava soveltuu erinomaisesti strategisen suunnittelun väli-neeksi. Riihimäen yleiskaava 2035 on strateginen yleiskaava. Ajantasaisen ja ta-voitteellisen suunnittelun helpottamiseksi on perusteltua laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava koko kaupungin alueelle.

2. Logistiikkarykmentin (2LOGR) lausunto Riihimäen yleiskaavan 2035 yleiskaa-valuonnokseen

Puolustusvoimat ilmoittaa olevansa osallinen yleiskaavan laatimisessa. 2. Logis-tiikkarykmentti alueellisena edunvalvojana ei näe omalta osaltaan estettä kaavan jatkotyölle.

Niin kutsutun ”Rautarouvan” sähkölinjan eteläpuolella varuskunnalta vapautuvat alueet on pääosin merkitty asumisen alueiksi (A) sekä työpaikka-alueeksi (TP). Alueelle on tarkoitus toteuttaa pientalojen lisäksi kerrostaloja alueen keskustaa


31

lähinnä oleviin osiin. Asutus / työpaikka-alue ei kuitenkaan saa asettaa rajoituksia eteläiselle alueelle jääville puolustusvoimien toiminnoille (SOTLK:n rakennukset ja PVTUTKL rakennuksen ”Orava” säilyttäminen niin kauan kuin puolustusvoimat niitä tarvitsevat). Puolustusvoimat tulee pitää tietoisena alueen tulevasta maan-käytöstä ml. myös kaupungille vapautuvat alueet pohjoiselta alueelta. Puolustus-voimat haluavat olla myös mukana laadittaessa uutta itä-länsisuunnassa kulke-vaa tielinjausta. Lisäksi liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että puolustusvoi-mille jäävälle alueelle pääsee myös raskaalla kalustolla.

Puolustusvoimille jäävien alueiden EP-merkintä on säilytettävä kaavakartassa ja lisäksi kaavamerkintöihin lisättävä seliteosio.

Jatkotyöt

Rakennus- ym. töitä tehtäessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mah-dollisesti olevat kaapelilinjat. Mahdollisten puolustusvoimia palvelevien kaapelilin-jojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään kymmenen (10) työpäivää ennen aiottua rakentamista Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä (STUVE), jolta on myös pyydettävä kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen lausunto.

Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirto-jen, kaapeleiden rakentamisen aikaisen suojaamisen tai muiden muutosten osal-ta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle.

Vastine:

”Rautarouvan” eteläpuolelle jäävien puolustusvoimien toiminnoille on yleiskaava-luonnoksessa osoitettu merkinnät Puolustusvoimien alue (EP). Alueet tarkentuvat yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Pohjoiselta alueelta puolustusvoimilta vapautuville asuinalueille ei yleiskaavaluonnoksessa ole osoitettu erityistä maan-käyttömerkintää, mutta läheisen Riihimäen vankilan asuinkerrostaloalueen tavoin myös valtakunnallisesti arvokkaan varuskunta-alueen pohjoisosalle voidaan laa-tia arvot säilyttävä asemakaava. Pohjoiselta alueelta vapautuvista muista alueista ei ole toimitettu kaupungille yksilöityä tietoa.

Liikennejärjestelyistä käytyjen neuvottelujen mukaan pääsy varuskunta-alueelle tapahtuu portin kautta. Raskaan liikenteen kulkua rajoittaa rautatien alikulkukor-keus 4,62 m. Pääsy varauskunta-alueelle turvataan myös etelästä ja uuden yleiskaavaluonnokseen merkityn kokoojaväylän kautta idästä.

L27 ELY-keskus

Riihimäen yleiskaava 2035 laaditaan oikeusvaikutteisena, strategisena ja paikka-tietopohjaisena, ja sitä on tarkoitus päivittää ja täydentää valtuustokausittain. Malli mahdollistaa sen, että yksityiskohtaisempi maankäytön suunnittelu ja pää-töksenteko pohjautuu ajantasaiseen tietoon ja tavoitteisiin.

Luonnos on selkeän ja johdonmukaisen prosessin tulos, jossa on laadittu vaihto-ehtoiset rakennemallit, tavoitteet ja rakennesuunnitelma, ja jatkettu niistä saadun palautteen pohjalta selvitysten täydentämiseen ja tarkistamiseen sekä laadittu kaavaluonnos. Mitoitus perustuu laadittuun väestöennusteeseen ja toteutumat-toman kaavavarannon tarkasteluun, joten esitetyllä maankäytöllä on realistiset lähtökohdat.

Nykyiset maankäyttömuodot on osoitettu kaavaluonnoksessa "valkoisena aluee-na", mikä helpottaa muutosten tunnistamista, mutta vaikeuttaa kokonaisuuden yhdys-kuntarakenteellista tarkastelua.

Kaavaluonnoksessa on osoitettu useita alueita kehittämisalueiksi, joista on todettu ainoastaan jatkosuunnittelun tarve. Mikäli maankäyttöä ei haluta määritellä tarkem-


32

min kaavamääräyksessä, olisi hyvä ainakin kuvata alueiden suunnittelun tavoitteita ja reunaehtoja siten, että muodostuu käsitys alueiden kehityssuunnasta. Jatkossa on tärkeää tarkentaa tarkoitetaanko kehittämisalueella MRL 110 § mukaista kehit-tämisaluetta vai tulisiko ne osoittaa selvitysalueiksi.

Luonnonarvot, pohja- ja hulevedet, tulvariskialueet. ekologiset yhteydet ja viheralue-verkosto sekä rakennettu kulttuuriympäristö on kaavaluonnoksessa huomioitu. Vai-kutusten arviointi on huolellista, ja selkeä, taulukkomainen esitystapa helpottaa arvi-ointia ja varmistaa tarpeellisten näkökohtien huomioon ottamisen. Vaikutusten arviointia on syytä hyödyntää kun luonnosta kehitetään ehdotukseksi, ja olemassa oleva yhdyskuntarakenne tulee siinä ottaa huomioon.

Kaavaluonnos poikkeaa joissain kohdin voimassa olevasta maakuntakaavasta, mm. moottoritien länsipuolella ja Arolammintien varrella, mikä on tuotu selkeästi esiin selostuksessa. Kanta-Hämeen maakuntakaavan uudistaminen on käynnissä samanaikaisesti yleiskaavan laatimisen kanssa, joten ristiriitojen ratkaisemiselle on hyvät edellytykset.

Uudenmaan ELY-keskus kommentoi kaavaluonnosta liikenteen ja liikennejärjes-telmän kannalta:

Riihimäen seudun kuntien, Hämeen liiton ja ELY-keskuksen kesken on ollut käyn-nissä Riihimäen seudun liikenteen ja maankäytön kehittämisselvityksen laadinta. Selvityksessä on tehty liikennemalli jonka avulla on pyritty arvioimaan liikenteen kuormittuneisuutta nyt ja vuonna 2035. Työtä on jatkettu palvelutasoselvityksellä.

Yhdyskuntarakenne ja kaavan toteuttamisen taloudellisuus ja esitystapa

Yleiskaavalla osoitetaan kaupungin tahtoa maankäytön järjestämiseksi. Liikenne-turvallisuuden kannalta on keskeistä miten eri toiminnot sijoitellaan, millaiselle lii-kenneverkolle liikenne ohjautuu ja missä järjestyksessä liikennejärjestelmää, -verkkoa ja maankäyttöä kehitetään.

Joihinkin yleiskaavassa esitettyihin ratkaisuihin liittyy yhdyskuntarakenteen ha-jaantumisen riski. Yhdyskuntarakenteen ja sen liikennejärjestelmän toimivuus ja taloudellisuus tulee varmistaa. Samalla tulee osoittaa, että kaavan toteutumisella luodaan mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön. Yhdyskun-tarakenteen tulisi kannustaa liikkumiseen kestävillä kulkutavoilla.

Maankäyttömerkinnät

Uutta asutusta kehitetään yleiskaavassa keskustaa täydentämällä ja kaavoitta-malla uutta asuinaluetta Varuskunta-Kokko-Taipale alueelle, joka sijaitsee melko lähellä Riihimäen keskustaa, palveluiden ja yhdyskuntarakenteen kannalta suo-tuisassa paikassa. Suuri alue asumiselle on varattu myös Kalmuun. Kalmu sijait-see kuitenkin yhdyskuntarakenteen kannalta epäedullisessa paikassa moottoritien länsipuolella aiheuttaen paljon henkilöautoliikennettä ja kevyen liikenteen yhteys-tarpeita ja siten liikennevaikutuksia kustannuksineen. Mikäli Kalmun alueelle halu-taan sijoittaa asumista, Riihimäen kaupungin tulee varmistaa, että Kalmun liiken-nejärjestelmä ei perustu yksinomaan yksityisautoiluun.

Asumisen ja virkistysalueiden osalta tulee huomioida liikenteen melu- ja tärinäris-kit/vaikutukset. Uusien asuinalueiden, palveluiden alueiden ja työpaikka-alueiden osalta tulee varmistaa jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus myös alueen sisäisten yhte-yksien osalta.

Merkoksen työpaikka- ja KM-alue (tilaa vaativan kaupan alue) moottoritien länsi-puolella aiheuttaa kustannuksia liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä turvalli-semmaksi. Moottoritien länsipuoliset alueet (Kalmu ja Merkoksen läntiset alueet) hajaannuttavat Riihimäen yhdyskuntarakennetta ja aiheuttavat paineita mm. maantien 130 liittymissä. Riihimäen tulee huolehtia, että moottoritien länsipuoliset alueet ovat saavutettavissa myös muulla tavoin kuin henkilöautolla. Kehittäes-


33

sään maankäyttöä Riihimäen kaupungin tulee muuttaa Kormuntien kaduksi Mattilan-tieltä länteen ja vastata tarvittavien liikennejärjestelyiden kustannuksista.

Työpaikka-alueet kantatien 54 pohjoispuolella tukeutuvat täysin kantatiehen 54 ja aiheuttaa lyhytmatkaisen ja pitkämatkaisen liikenteen sekoittumista, joka lisää Iii-kenneonnettomuusriskiä. ELY-keskus on tehnyt selvityksen kantatien 54 ja valta-tien 10 roolista liikennejärjestelmässä (raportteja 61/2014). Selvitys osoittaa, että kantatiellä 54 on merkittävämpi rooli kuin valtatiellä 10 pitkämatkaisen henkilölii-kenteen ja kuljetusten kannalta Forssan ja lahden välillä.

Tästä johtuen kantatien 54 varren ja erityisesti uuden pohjoispuolisen maankäy-tön kytkemistä kantatiehen 54 tulee selvittää tarkemmin ja tutkia liikenneturvalli-suutta parantavat ratkaisut (mm. jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, alikulut) ja varau-tua riittävään rinnakkaistieverkkoon. Sipiläntien varren ja Lopen Silmänkannon te-ollisuusalueen itäpuoleisten työpaikka-alueiden toteuttamisessa tulee huomioida kulkuyhteyksien järjestäminen ensisijaisesti Lopen kunnan tai maantien 130 kautta.

Arolammin uudet teollisuus- ja työpaikka-alueet valtatien 3 varressa ovat raskaan lii-kenteen kannalta hyvin saavutettavissa uuden eritason toteuttamisen myötä. ELY-keskus ehdottaa, että logistiikka- ja teollisuusalueiden sekä paljon raskasta liiken-nettä synnyttävien työpaikka-alueiden yhteyteen lisättäisiin kaavamääräyksiin, et-tä alueilla varaudutaan myös raskaan liikenteen pysäköintiin ja levähtämiseen.

Kehitettävät liittymät

Kaavaluonnokseen on osoitettu Maakuntakaavan (2006) mukaiset kehitettävät liitty-mät sekä muut kehitettävät liittymät. ELV-keskus haluaa huomauttaa, että kehitettä-vien liittymien ja muiden kehitettävien liittymien osalta ei voida varmuudella sa-noa voidaanko niitä parantaa nykyisillä paikoillaan. Kohteissa saattaa olla tarpeen toteuttaa mittavia rinnakkaistieratkaisuja, alikulkuja tms. Liittymien parantamistar-peet liittyvät keskeisesti uusiin maankäytön varauksiin, mutta nyt nähtävillä olleessa luonnoksessa alueiden tarkempaa rakennetta ei ole ratkaistu kaavan strategisuudesta johtuen.

Selvitysalueet, kehittämisalueet ja ohjeellinen tielinjaus kehittämisaluemerkintä, ulkoilureitit ja ekologinen yhteys

Kaikkien selvitysalueiden osalta tulee huomioida, että alueet sijaitsevat myös lii-kenteellisesti haastavissa paikoissa ja sen lisäksi, että selvitetään kaavamäärä-yksissä esitettyjä teemoja (kuten maan pilaantuneisuus, hulevedet, melu) ennen tarkempaa maankäytön suunnittelua, tulee myös niiden liikenteelliset edellytykset varmistaa ennen alueen tarkempaa suunnittelua.

Yleiskaavaan on osoitettu kehittämisaluemerkinnällä ohjeellisia tienlinjauksia, joi-den osalta on kirjattu, että ”aikaisemmin laadittua väyläsuunnitelmaa tulee tarkis-taa". Tällaisella merkinnällä on osoitettu Riihimäen läntinen sisääntulotie kanta-tien 54 ja vt 3 välillä, yhteys valtatien 3 itäpuolella kantatielle 54 ja Arolammintien ja seututien 290 välinen yhteys sekä yhteys kantatieltä 54 kehitettävästä liitty-mästä Riihiviidantielle. ELY-keskus katsoo, että yhteyksien toteuttamiselle ei ole tarvetta valtakunnallisen liikennejärjestelmän kannalta kun tarkastellaan yleis-kaavan aikajännettä, mutta esim. yhteyttä kantatieltä 54 Riihiviidantielle saate-taan tarvita kantatien 54 turvallisuuden parantamiseksi ohjaamalla valtakunnalli-nen ja paikallinen liikenne eri väylille. Liikenteen mallinnus osoitti, että nykyiset väylät (KT 54 ja VT 3) riittävät pitkämatkaisen liikennetarpeen tyydyttämiseen yleiskaavan aikajänteellä. Riittävään rinnakkaistieverkostoon kannattaa kuitenkin satsata päätieverkon turvallisuuden parantamiseksi. ELY-keskuksella ei ole nä-köpiirissään mahdollisuutta esitettyjen väylähankkeiden edistämiseen rahoituk-sellaan, mutta yhteyksien kehittämistä voidaan tutkia maankäytön suunnittelun yhteydessä. Uusien linjauksien tarve riippuu pitkälti uuden maankäytön aiheutta-mista tarpeista. Arolammilla uusi raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun


34

kehittämisalue ja rautatien itäpuoleiset työpaikka-alueet eivät ole liikennejärjes-telmän kannalta optimaalisia alueita kyseisiin tarkoituksiin ilman nykyistä parem-pia tieliikenneyhteyksiä. Rautatien varren maankäytön osalta tulee huomioida eri-tyisesti kaavaratkaisun taloudelliset vaikutukset (uusien väylien investointikus-tannusten ja uuden maankäytön synnyttämien hyötyjen suhteellisuus). Kaavaan on esitetty myös Hausjärven Monnin seisakkeeseen liittyen toinen ”raideliiken-teeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue".

Kaavaan on osoitettu ohjeellisia ulkoilureittejä jotka risteävät merkittävien päätei-den kanssa (KT 54 ja VT 3). Kaavan yhteydessä selvitetään ekologisen yhteyden sijaintia valtatien 3 Arolammin ja Hyvinkään pohjoisen liittymän välillä. Ulkoilureit-tien ja ekologisten yhteyksien osalta ei ole vielä luonnosvaiheessa esitetty, miten pääteiden estevaikutusta vähennetään. Viheryhteystarpeet ja ulkoilureitit on hyö-dyllistä määritellä, jotta ne voidaan ottaa huomioon jatkosuunnittelussa, mutta ELY-keskuksella ei ole valitettavasti erillistä rahoitusta ulkoilureittien ja viheryhte-yksien toteuttamiseen.

Vastine:

Maankäyttö- ja rakennuslain 110 §:n mukaiseksi kehittämisalueeksi voidaan ni-metä alue, milloin sen rakentaminen on asunto- tai elinkeinopoliittisista syistä tar-peen ja sen toteuttaminen maanomistuksen pirstoneisuudesta, kiinteistöjaotuk-sen hajanaisuudesta tai muusta vastaavasta syystä edellyttää erityistä kehittä-mis- tai toteuttamistoimenpiteitä. Yleiskaavaehdotuksessa kehittämisaluemerkin-tä muutetaan esimerkiksi kehittämisvyöhykkeeksi, jotta se eroaisi MRL:n kehit-tämisalueesta.

Yhdyskuntarakenteen hajautumista voidaan arvioida mm. asukkaiden ja asunto-jen sijoittumisella jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin. Palveluiden saavutettavuusanalyysissä voidaan selvittää alle 500 metrin etäisyydellä tärkeäs-tä lähipalvelusta asuvien osuus nykyisin ja tulevaisuudessa. Yhdyskuntaraken-teen vyöhykkeitä selvitetään parhaillaan Suomen ympäristökeskuksen tutkimus-hankkeessa Urban Zone III.

Kalmun osayleiskaavassa on arvioitu alueen tuottamien matkojen määrää, joista lähes 80 % arvioidaan tehtävän henkilöautolla, kun Riihimäellä keskimäärin hen-kilöautolla tehtävien matkojen määräksi on arvioitu 53 %. Joukkoliikenteen käy-tön edellytykset on esitetty paranevan alueen rakentumisen ja Kalmuun suuntau-tuvan paikallislinjan ajoreitin myötä.

Liittymien parantamis- ja rinnakkaistieverkon tarvetta arvioidaan maankäytön ja liikenteen näkökulmista seudullisen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunni-telman yhteydessä.

Lausunnossa esitetään, että työpaikka-alue ja tilaa vaativan kaupan alue moot-toritien länsipuolella aiheuttavat kustannuksia liikenneinfrastruktuurin kehittämi-sessä turvallisemmaksi, mutta tähän ei kaavoitusyksikkö voi yhtyä. Alue sivuaa Kormuntietä, jossa on kevytliikenteen väylä.

Kalmun alueen yhdyskuntarakenteen eheyttä ja kytkeytymistä olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen on arvioitu Riihimäen uusien asuntoalueiden kas-vusuuntavertailussa (Riihimäen kaupungin tekninen virasto. WSP LT-Konsultit Oy 15.11.2005), jossa todetaan, että toteutuessaan Kalmun osayleiskaavan mu-kaiset asuinalueet sijoittuvat hienoisesti irti Riihimäen nykyisestä yhdyskuntara-kenteesta.

Yleiskaavaluonnokseen on osoitettu kehittämisaluemerkinnällä ohjeellisia tienlin-jauksia neljä, joiden osalta on kirjattu, että ”aikaisemmin laadittua väyläsuunni-telmaa tulee tarkistaa", mutta tällaisella merkinnällä ei ole osoitettu Riihimäen läntistä sisääntulotietä kantatien 54 ja vt 3 välillä, joka on kumottu myös maakun-


35

takaavasta. Sen sijaan yhteyden vt 3/Arolammin eritasoliittymä-Launonen tar-veselvitys esitetään laadittavaksi.

Arolammilla uusi raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue ja rautatien itäpuoleiset työpaikka-alueet edellyttävät vanhentuneiden väyläsuunni-telmien tarkistamista ja mm. arkeologisia tutkimuksia museoviraston edellyttämäl-lä tavalla, josta on esimerkkinä aikaisemmin laadittu tutkimussuunnitelma vuodel-ta 2008. Toisaalta väyläsuunnitelmia ei voi laatia ilman niihin liittyvää maankäy-tön suunnittelua. Strateginen yleiskaava ei ole yksityiskohtainen suunnitelma, vaan yhdistävä tekijä, joka antaa suunnan toiminnalle ja päätöksille. Täsmällisesti määritellyn lopputuloksen sijaan alueidenkäytön strategisessa ohjaamisessa hae-taan tiettyä tavoitesuuntaa. Strategisen toimintatavan haasteena on epävarmuu-den hallinta ja erityisen haasteellista on tässä kahden kunnan yhteinen suunnitte-lu.

Lausunnon johdosta yleiskaavaratkaisua tarkistetaan nimeämällä raideliikentee-seen tukeutuvan asemanseudun kehittämisalue esimerkiksi kehittämisvyöhyk-keeksi erotuksena MRL 110 § mukaisesta kehittämisalueesta.

Yleiskaavaehdotukseen lisätään melua ja tärinää koskevat yleismääräykset ohjaamaan asemakaavoitusta väylien läheisyydessä.

L28 Museovirasto

Museovirasto on osallistunut useaan kaavaa koskevaan viranomais- ja työneu-votteluun ja kuuluu Riihimäen rakennetun ympäristön ohjelman ohjausryhmään. Yleiskaavatyöhön liittyvä ohjelmatyö on hyvä tapa koota yhteen kulttuuriympäris-tötietoa kaavatyön pohjaksi.

Riihimäen yleiskaava 2035 laaditaan oikeusvaikutteisena, strategisena ja paikka-tietopohjaisena kokonaisyleiskaavana. Tarkoituksena on, että yleiskaavaa tarkis-tetaan, päivitetään ja täydennetään esimerkiksi osayleiskaavojen avulla valtuus-tokausittain. Yleiskaavan pohjana on Riihimäkistrategia 2013–2016. Kaavaluon-nos perustuu aloitusvaiheessa laadittuihin rakennemalleihin, tavoitteisiin ja ra-kennesuunnitelmiin. Yleiskaavaluonnoksessa keskitytään esittämään muutoksia ja kehittämiskohteita. Tämä painotus tuo selkeästi esiin sen, mitä muutoksia kun-nan alueelle on suunnitteilla, mutta tekee kokonaisuuden hahmottamisesta han-kalaa.

AINEISTOJEN TÄYDENNYSTARPEET

Yleiskaavaluonnokseen on merkitty Hämeen liiton julkaisuun Rakennettu Häme (2003) pohjautuvat maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet, joiden rajauksia on luonnosta varten tarkennettu. Tarkennukset on kaavaselostuksen mukaan tarkoitus selvittää rakennetun ympäristön ohjelman yhteydessä. Tarkennukset tulee liittää kaavan aineistoihin siten, että niihin on mahdollista tutustua ja ottaa kantaa muun kaava-aineiston ohella.

Riihimäen rakennetun ympäristön ohjelman ohjausryhmän kokousmuistion liit-teestä (14.12.2015) käy ilmi, että alustavasti on suunniteltu maakunnallisesti ar-vokkaiden maisema-alueiden rajausten tarkistamista kaavatyötä varten. Maa-kunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön sekä maisema-alueiden päivitysten suhteen on syytä huomioida, että Kanta-Hämeen maakuntakaavan uudistaminen on alkanut ja aineistojen päivitys lienee ajankohtaista myös maa-kunnan liitossa. Aineistojen pitäminen ajan tasalla on kannatettava tavoite ja mahdollistaa kulttuuriympäristön vaalimisen osana maankäytön suunnittelua. Museovirasto pitää hyvin tervetulleena tavoitetta paikallisesti arvokkaiden kohtei-den ja alueiden selvittämisestä rakennetun ympäristön ohjelman yhteydessä.


36

Kaavan nettisivuille tulee linkittää kaavan laadinnan kannalta olennaiset selvitykset ja aineistot, jotta niiden riittävyyttä ja ajantasaisuutta on mahdollista tarkastella.

Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta keskeisiä, jo valmistuneita selvityksiä ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella esimerkiksi seu-raavat Riihimäen kaupungin kaavoitusyksikön tuottamat aineistot: Riihimäen maisemaselvitys (Carita Uronen 2013) sekä Riihimäen rakennuskulttuuria 2010.

RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA MAISEMAN HUOMIOIMINEN KAAVASSA

Yleiskaavassa on esitetty valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympä-ristöt (RKY 2009) rajauksiltaan monin paikoin muutettuina. Tarkennuksia ei ole perusteltu, vaan on todettu, että perustelut tarkennuksille on tarkoitus selvittää rakennetun ympäristön ohjelman yhteydessä.

RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriym-päristön osalta 1.1.2010 alkaen. Inventoinnin alueiden kuvauksissa tuodaan esiin kunkin kohteen valtakunnallisesti merkittävät erityispiirteet. Koska kuvauksiin ei-vät sisälly kaikki ne tekijät, joista kohteen merkitys muodostuu, on yksityiskohtai-semman kaavoituksen pohjaksi syytä laatia tarkempi selvitys alueen ominaispiir-teistä ja arvoista. Myös rajauksen ulkopuolella voi olla ympäristöä, joka on arvo-kasta samalla perusteella kuin kohteen rajojen sisällä olevat ympäristöt. Täyden-tävien kaavaselvitysten perusteella määritellään, mikä RKY- alueella ja sen ympäristössä on säilyttämisen arvoista ja miten aluetta on mahdollista ke-hittää sen kulttuurihistoriallisten arvojen vaarantumatta. RKY-alueet merki-tään kaavakartalle inventoinnin mukaisessa laajuudessaan.

Kulttuuriympäristöä koskevat liitekartat tulee sitoa oikeusvaikutteiseen kaava- aineistoon. Nyt kaavakartalla on osoitettu valtakunnallisesti ja maakun-nallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, mutta maakunnallisesti arvok-kaat maisema-alueet sekä muinaisjäännökset eivät ole mukana oikeusvaikuttei-sessa aineistossa. Kaavaan sidottavilla liitekartoilla tulee osoittaa myös erityis-lainsäädännön nojalla suojellut ja rautatiesopimuksen mukaiset kohteet. Esitys-tapaan voi hakea ideoita esimerkiksi Jyväskylän strategisesta yleiskaavasta.

Valtakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöalueiden merkintää kaavakartalla tulee kehittää havainnollisemmaksi. Nyt valtakunnal-lisesti ja seudullisesti arvokkaat alueet eivät erotu toisistaan kaavakartalla. Lisäk-si yksittäiset kohteet tai pinta- alaltaan pienet alueet erottuvat heikosti tai eivät ol-lenkaan.

Arvokasta kulttuuriympäristöä koskevia kaavamääräyksiä tulee kehittää si-ten, että ne sisältävät seuraavat asiat: ”Aluetta koskevissa toimenpiteissä, alu-een tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa läh-tökohdaksi on otettava kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö, jonka arvot säilytetään. Asema- ja osayleiskaavoitettavilla alueilla suojelu ratkaistaan tar-kemman kaavoituksen yhteydessä.

Aluetta koskevista merkittävistä suunnitelmista ja toimenpiteistä on museoviran-omaiselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen.” RKY-alueiden kaavamää-räyksessä on lisäksi hyvä olla viittaus Museoviraston laatimaan ja valtioneuvos-ton vahvistamaan inventointiin, kuten luonnoksessa on esitettykin.

Maakunnallisesti arvokkaiden maisemien ominaispiirteet eivät käy kaava-aineistosta ilmi. Koska kaava parhaimmillaan paitsi ohjaa maankäytön suunnitte-lua, myös antaa käsityksen alueen ominaispiirteistä, on maisema-alueet hyvä nimetä.


37

Kulttuuriympäristön arvoalueiden kanssa päällekkäisten tai niihin rajautu-vien aluevarausten sisältöä ja kaupunkikuvallista merkitystä on syytä avata kaava- aineistossa tarkemmin. Kaavaselostuksessa tai -määräyksissä tulee kuvata selvemmin esimerkiksi sitä, mitä muutoksia kaupunkikuvaan aiheuttaa Riihimäen kasarmialueeseen rajautuvaksi suunniteltu työpaikka-alue.

KIINTEIDEN MUINAISJÄÄNNÖSTEN JA MUUN ARKEOLOGISEN KULTTUU-RIPERINNÖN HUOMIOIMINEN KAAVASSA

Muinaisjäännökset ja muu arkeologinen kulttuuriperintö on otettu Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnoksessa huomioon tavalla, joka on niin puutteellinen, ettei Museovirasto voi sitä hyväksyä.

Esimerkiksi

kaavaselostuksessa muinaisjäännökset mainitaan vain kaksi kertaa: sisällysluet-telossa Liitteen 3 yhteydessä ja sivulla 13, jossa viitataan tuohon liitteeseen.

Mainitulla selostuksen liitteellä 3, joka on kartta kulttuuriympäristöstä, on esitetty kiinteät muinaisjäännökset punaisin ympyröin ja selityksellä ”Muinaisjäännös”, il-man viittausta muinaismuistolakiin (295/1963).

Muinaisjäännökset tulee merkitä asianmukaisella kohdemerkinnällä joko itse kaavakartalla tai siihen liitetyllä oikeusvaikutteisella liitekartalla (3). Kohdemerkin-tään tulee liittää määräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittami-nen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto) lausunto”. Jos liitekarttaa ei sidota oikeusvaikutteiseen kaava-aineistoon, tulee vähintään laatia muinaisjäännösten suojelun huomioiva yleismääräys.

Museovirasto, kuten myös Ympäristöministeriö (opas 2003), suosittelee, että kohdemerkinnät varustetaan numeroindeksillä, jolla viitataan kaavaselostuksen kohdeluetteloon. Kaavaselostuksen luonnoksesta muinaisjäännösten kohdeluet-telo puuttuu.

Muinaismuistolakia ei myöskään mainita kaavaselostuksessa tai osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavaselostuksessa lain sisältö, muinaisjäännösten ja muun arkeologisen kulttuuriperinnön merkitys tulee esitellä.

Mistään ei selviä, mihin liitteen 3 muinaisjäännösten paikkatiedot perustuvat (Mu-seoviraston muinaisjäännösrekisteri?), ja milloin päivitys on tehty.

Yleiskaavassa on hyvä huomioida, että joissakin tapauksissa tarkemman suun-nittelun yhteydessä (osayleiskaavat, asemakaavat, tiesuunnittelu) pitää järjestää MML 13§:n mukainen neuvottelu.

Koska muuttuvan maankäytön alueilla ei ole tehty arkeologista inventointia, tulee yleiskaavassa mainita, että arkeologiset selvitykset tulee tehdä tarkemman suun-nittelun yhteydessä.

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Liitteistä löytyvä taulukkomuotoinen vaikutusten arviointi on rakenteeltaan selkeä, mutta sen sisältöön tarvitaan kulttuuriympäristön osalta lisää sy-vyyttä. Kaavan mukanaan tuomia muutoksia todetaan, mutta niiden vaikutusta kulttuuriympäristöön ei tuoda esiin. Vaikutusten arvioinnissa on syytä pohtia yleisten linjausten lisäksi yksittäisiä konkreettisia muutoksia, kuten uuden rauta-tielinjauksen ja kokoojakadun vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaaseen Riihi-mäen kasarmialueeseen, korkeapaineisen kaasuputken ohjeellisen linjavarauk-sen vaikutuksia Hiivolan kulttuurimaisemaan, ohjeellisen tielinjauksen vaikutuksia maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin sekä raideliikenteeseen tukeutu-


38

van asemanseudun kehittämisalueen vaikutuksia maakunnallisesti merkittävään Arolammin Rauhasaareen.

Kaavan vaikutuksia muinaisjäännöksiin ei ole lainkaan arvioitu, vaikka esim. nk. Arolamminorren rakentaminen välille vt 3 ‒ Arolammintie tulee vaikuttamaan suuresti Silmäkenevan ja Arolammen alueen muinaisjäännöksiin ja niiden ympä-ristön olosuhteisiin.

Vastine:

Lausunnossa esitetään jatkosuunnitteluohjeita yleiskaavaehdotusta varten. Näis-tä lausunnon laatija on korostanut erityisesti huomioitavia asioita. Lausunnon vastine on laadittu niiltä osin, kuin ne aiheuttaisivat muutoksen yleiskaavaluon-nokseen. Museovirasto esittää, että kulttuuriympäristöä koskevan liitekartat sidotaan oikeusvaikutteiseen kaava-aineistoon sekä yksityiskohtaisemman kaavoituksen pohjaksi on syytä laatia tarkempi selvitys alueiden ominaispiir-teistä ja arvoista. Täydentävien kaavaselvitysten perusteella määritellään, mikä itse alueella ja sen ympäristössä on säilyttämisen arvoista ja miten aluetta on mahdollista kehittää sen kulttuurihistoriallisten arvojen vaarantu-matta.

Muinaisjäännöksiä ja muuta arkeologista perintöä koskevia määräyksiä ke-hitetään lausunnon perusteella. Yleiskaavan vaikutuksia muinaisjäännöksiin arvioidaan kaavaratkaisun tarkkuus huomioon ottaen.

L29 Nuorisovaltuusto

Yleiskaavan suunnittelussa on otettu hyvin huomioon virkistysalueiden riittävyys. Virkistysalueista täytyy pitää huolta ja niitä täytyy kehittää. Esimerkiksi roska-astioita ja istumapaikkoja on lisättävä. Ulkoilureittien lisääminen on tarpeellista ja kannattavaa.

Väestön kasvaessa on otettava huomioon koulujen määrä ja riittävyys. Ryhmä-kokojen kasvua tulee ehkäistä. Peltosaaren yhteiskoulun ja Uramon alueelle suunnitellun alakoulun toteutuminen ehkäisisivät ryhmäkokojen kasvua. Päiväko-teja on kattavasti Riihimäen alueella. Yleiskaavassa näkyvät reitit asuinalueilta kouluihin sekä keskustaan ovat toimivat.

Melua aiheuttavien liikuntalajien harrastuspaikkojen sijoitusta on harkittava tar-koin, jottei meluhaittoja aiheudu asukkaille. Nuorisotiloja on kehitettävä sekä nuo-risolle suunnattua toimintaa ja tapahtumia lisättävä. On tärkeää ettei harrastus-mahdollisuuksia vähennetä.

Kaupungin keskustan toimivuutta olisi hyvä kehittää. Alueelle voisi aueta uusia työpaikkoja. Myös kauppakeskus Liikeradan hyötykäyttöä tulisi miettiä.

Yleiskaava 2035 on looginen ja pulmiin on keksitty hyviä ratkaisuja.

Vastine:

Lausunnossa esitetään jatkosuunnitteluohjeita yleiskaavaehdotuksen laatimista ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten.

Virkistysalueiden kehittämisestä huolehditaan Riihimäen viheralueohjelmassa 2015-2035 esitetyllä tavalla. Jatkosuunnittelua varten esitetään selvitettäväksi mm. ulkoilureittisuunnitelma koko kaupungin alueelle ja liikuntapaikkojen maan-käytön yleissuunnitelma.

Moottoriurheilukeskukselle ei ole osoitettavissa aluetta kaupungin alueilta, mutta mahdollisuuksia moottoripyörien tilapäiselle maastoajolle ovat mm. yleiskaavassa esitetyt uudet tai rakentamattomat työpaikka-alueet, kun maanomistajan kanssa voidaan asiasta sopia ja toiminnalle voidaan myöntää lupa.


39

Pienikaliiberisten aseiden ampumaradalle esitetään paikkaa moottoritien, Hä-meenlinnantien ja Riuttantien väliselle alueelle. Ampumaradan rakentaminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä ja mahdollista puhdistamis-ta.

Elinvoimaisen keskustan kehittämiseksi esitetään laadittavaksi yleissuunnitelma tai osayleiskaava. Vireillä olevassa rakennetun ympäristön ohjelmassa määrite-tään rakennettua ympäristöä koskevat laatutavoitteet.

Riihimäen kaupungin nuorisotoimi laatii valtuustokausittain nuorisotyön toimenpi-deohjelman Nuorten Riihimäki. Nuorisotiloja koskevia tavoitteita ovat olleet nyky-aikaiset ja mielekkäät nuorisotilat, lähipalveluperiaatteen toteuttaminen ja nuori-sotilat näyttävät nuorisotiloilta. Toimenpideohjelman päivittäminen seuraavaa kautta varten alkaa syksyllä 2016.

MIELIPITEIDEN LYHENNELMÄT JA KAAVOITUSYKSIKÖN VASTINEET

Mielipide 1

Kannanottoja Peltosaaren tonttien käyttöön ja pysäköinnin järjestämiseen. Ehdo-tettu rajaus on osoitettu liitteessä: Saturnuksenkadun länsipää, Otavankatu (Ota-vankadun etäosa ja Otavankadun tontit 6 ja 8) sekä Venuksenkatu. 1. Peltosaaren yleissuunnitelmaan tontti ja paikoitusalueiden järjeste-

lyihin. 2. Yleiskaava

Liite. Kirjelmä ja piirroksia.

Vastine:

(1) Asemakaavassa on osoitettu pysäköintialueiden (LPA) korttelit, joiden käyt-töön ne on tarkoitettu. Peltosaaren yleissuunnitelmassa (maankäyttösuunnitelma 20.3.2013) autojen paikoitusalueita on esitetty myös korttelialueille. Asemakaavo-jen uudistaminen on käynnistynyt alueen luoteisosasta.

(2) Yleiskaavaluonnoksessa Peltosaaren yleissuunnitelman mukainen muuttuva länsiosa on esitetty keskustatoimintojen muutosalueena (C); kaupunkikeskustan osana kehitettävä alue, jolle voidaan sijoittaa asumisen kanssa yhteen sopivia työpaikkatoimintoja. Alueen asemakaava tulee uudistaa.

Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua ei ole tarvetta tarkistaa.

Mielipide 2

Akuutein asia koskee tilaa 694-403-0005-0024-1.

1. Kyseisen maa-alueen huomioon ottaminen a) rivitalo b) pienkerrostalo-tyyppiseen asuntorakentamiseen.

2. Vaihtoehtoisesti kyseisen maa-alueen huomioon ottaminen pienimuotoisen teollisuuden tai palvelun tarpeisiin.

Vastine:

(1) Tila sijaitsee kantatien 54 eteläpuolella Kirjauksen ja Uramon kaupunginosien välissä. Tilalle on tieoikeus Kilinkulmankujalta ja alueeseen rajoittuu Syrjäläntie niminen pihakatu asemakaava-alueelta. Kantatielle ei ole liittymää. Riihimäen meluselvityksen 2008 melutason ennuste vuodelle 2020 osoittaa, että asuinalu-eelle hyväksyttävät melutasot alittuvat osalla aluetta. Jos liikennemelun voidaan osoittaa alittuvan myös pitemmällä aikavälillä, osa alueesta voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi voimassa olevan Riihimäen yleiskaava 2010 mukaisesti. Asemakaavoituksessa tulee osoittaa asuinalueille hyväksyttä-


40

vät melutasot alittuvan (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992).

(2) Asuinalueelle soveltuvia työpaikkatoimintoja tulee arvioida niiden vaikutusten perusteella.

Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua voidaan tarkistaa kohdissa 1 ja 2 esite-tyllä tavalla.

Mielipide 3

1. Läntisen kehätien (ns. Arolammin orsi) tarve tulee perustua realistisiin kus-tannus- ja hyötylaskelmiin. Logististen toimintojen hajauttaminen sivuun Suo-men kasvukäytävältä (VT3) pääradan itäpuolelle ei ole järkevää. Arolammin junaseisake siihen liittyvine asutusalueineen vaikuttaa täysin epärealistiselta, varsinkin jos Monniin kaavailtu asutuksen keskittymä lähtee toteutumaan. Mi-käli kuitenkin läntisen kehätien aluevaraukseen päädytään, on luontainen ja taloudellisin radan ylityspaikka nykyisen radan ylikulkusillan kohdalla. Siihen voitaneen kaikkein parhaiten järjestää ns. viheralueyhteys radan yli.

Kehittämisaluemerkinnät ja tievaraukset ovat tarpeettoman laajoja. Kaa-vaselostukseen tulee lisätä selkeät maininnat siitä, kuinka aluevaraukset vai-kuttavat kehittämisalueiden maankäyttöön, mahdollisiin rakennuslupiin ja ta-vanomaiseen maa- ja metsätalouden harjoittamiseen.

2. Näkisimme, että Arolammin, Vahteriston ja Pohjois-Monnin aluetta voitaisiin kehittää maaseutumaisen, laadukkaan ja maisema-arvot huomioonottavan asumisen alueena.

3. Mielestämme Korttionmäen länsipuolelle Silmäkenevan suolle suunniteltu vir-kistysalue on tarpeeton tai ainakin liian suuri. Onko kaupungilla varaa uuden alueen perustamiseen ojitetulle suolle? Vieressähän on radan itäpuolella Vah-teriston laaja suojelualue, joka hyvin ja riittävästi palvelee kaupunkilaisten tar-peita.

Vastine:

(1) Läntinen kehätie käsittää yhteyden valtatien 3 Arolammin liittymästä länteen Lopen Launosiin. Tätä kehittämisvyöhykettä mielipide ei näytä kuitenkaan koske-van. Arolammin orsi käsittää nykyisin yhteyden valtatien 3 Arolammin liittymästä itään pääradan tuntumaan Arolammintielle saakka. Alun perin sen tehtävänä on ollut yhdistää Itäinen radanvarsitie valtatiehen 3. Vuosikymmenten saatossa sen sijainti on vaihdellut mm. seutukaavoissa.

Vahvistetussa maakuntakaavassa Arolammin orren merkintänä on uusi tielinja, ohjeellinen merkintä. ”Mikäli suunniteltu maankäytön kasvu kohdentuu Riihimäen etelä- ja itäpuolelle, on Itäiseen kehäväylään ja Arolammin orteen syytä varau-tua”. Arolammin alue on maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdealuetta, jossa suunnittelumääräys: ”Kaupunkikehittämisen kohdealueen alueidenkäytössä tulee turvata pitkän tähtäimen maankäytölliset kehittämisperiaatteet ja turvata raideliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuudet”. kehittämissuosituksena esitetään: ”Kaupunkikehittämisen kohdealueen maankäy-tön kehittämistarpeet tulisi selvittää yleiskaavoituksella”.

Yleiskaavaluonnoksen laajaan kehittämisaluemerkintään liittyy määräys: ”Alueel-le tulee laatia maankäytön ja liikenteen osayleiskaavatasoinen suunnitelma”. ja ohjeellisen tielinjauksen merkintään liittyy määräys: ”Aikaisemmin laadittua väy-läsuunnitelmaa tulee tarkistaa”.

(2) Vahteriston ja Arolammin alueita koskee maakuntakaavan suunnittelumäärä-ys: ”Alueen kaavoituksessa ja toteuttamisessa tulee edetä siinä järjestyksessä, että otetaan riittävästi huomioon peruspalveluiden saavutettavuudelle, hyvälle


41

energiataloudelle ja maaperän rakentamiskelpoisuudelle asetettavat kohtuulliset vaatimukset sekä suoritettujen kunnallisteknisten investointien mahdollisimman suuri hyödyntäminen. Vesistöjen rantavyöhykkeet tulee osoittaa ensisijaisesti vir-kistys- ja puistoalueiksi. Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö tulee turvata ja uudisrakentaminen sovittaa maisemaan. Rautateiden ja tiestön melu- ja tärinä-vaikutukset tulee ottaa suunnittelussa huomioon”.

(3) Silmäkenevan pohjoisosaan merkitty virkistysalue on Riihimäen viheralueoh-jelman 2015-2035 mukainen ulkoilun ydinalue, joka jatkuu Vantaanjoen myötäi-sesti retkeilykohteena. Alueen kehittämisessä tulee ottaa huomioon hulevesien hallinta, mm. hidastus- ja viivytysmahdollisuudet viivytysaltaiden ja kosteikkojen avulla, kalasto sekä veden rooli osana virkistyskäyttöä.


Mielipide 4

1. Omistamalleni maalle (Lehtola 1:100 ja Ojala 1:5, Herajoki), keskelle yhtenäistä peltoaluetta, on merkitty yleiskaavassa 2035 ohjeellinen linjavaraus korkeapaineista maakaasuputkea varten.

Koska peltojeni ja moottoritien väliin on merkitty uusi TP-alue, maakaasuputken linjaukselle olisi luontaisempi reitti ja peltoalueelle vähemmän haitallista sijaita pitkin TP-alueen reunaa pohjoista kohti ja siitä edelleen länteen.

2. Koskien ulkoilureittiä omistamallani maalla (Yli-Laurila 3:706) vastustan sen rakentamista jo pelkästään roskaamisongelmien vuoksi, mutta erityisesti, mikäli se tuottaa rakennelmia tai rakennettua kulkureittiä.

Vastine:

(1) Maakaasuputken Mäntsälä-Turku linjaus perustuu vuonna 2002 valmistunee-seen yva-lain mukaiseen selvitykseen. Gasum Oy on luopunut maakaasuputki-hankkeen toteuttamisesta, mutta jos siirtoputkiston länsisuunnan laajennussuun-nitelmaa halutaan tarkistaa, tulee se tehdä Riihimäen kaupungin toimesta erilli-sen selvityksen pohjalta.

(2) Viheralueohjelmassa korostetaan Vantaanjokeen liittyviä kehittämisajatuksia. Yksi ulkoilun ydinalueista kytkeytyy Vantaanjokeen ja jatkuu retkeilyalueena ala-virran suuntaan. Ulkoilun ydinalueita yhdistävät ulkoilureitit muodostavat tärkeän siteen kaikkiaan viiden ydinalueen välillä. Vantaanjoen varrella ulkoilureitit on merkitty korostetusti molemmin puolin jokea, mutta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa reitit voivat sijaita paikoin etäämmällä, paikoin vain joen toisella puolella.

Yleiskaavaluonnokseen merkityt ulkoilureitit ovat ohjeellisia. Ulkoilureitin voi pe-rustaa sopimalla maanomistajan kanssa tai laatimalla ulkoilulain nojalla ulkoilureittisuunnitelman, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa (4 §), minkä jälkeen ulkoilureittitoimituksessa maanmittauslaitos määrittelee mm. ulkoilureitin kulun ja korvaukset maanomistajalle (7 §).

Riihimäen kaupungin viheralueohjelmassa 2015-2035 esitetään laadittavaksi ul-koilureittien yleissuunnitelma v. 2017.

Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua voidaan tarkistaa kohdassa 1 esitetyllä tavalla.

Mielipide 5

Vastustan yleiskaavaluonnoksessa esitettyä tielinjausta moottoritieltä Vahteris-toon ja tiehanketta kokonaisuudessaan useiden painavien syiden vuoksi:


42

1. Toteutuessaan hanke tuhoaisi satoja vuosia jatkuneen elinvoimaisen maa-

seutuelinkeinon.

2. Suunnitellun linjauksen alle jäävällä alueella on tehty arkeologista tutkimusta ja merkittäviä arkeologisia löytöjä. alueen kulttuurihistoriallinen arvo on kiista-ton.

3. suunniteltu tielinjaus kulkee pohjavesialueen läpi.

4. alueen maaperä on pehmeää eikä sovellu tiepohjan rakentamiseen.

5. alueella tulvii usein ja runsaasti, ja vesimassat peittävät alleen suuria maa-alueita.

6. suunnitellun tielinjauksen alueella on huomattava riistanhoidollinen merkitys riistan elin- ja lisääntymisalueena.

7. Vastustan myös ohjeistusta käyttää jokivartta yleisenä ulkoilureittinä, pitkälti yllä lueteltuihin syihin vedoten. Lisäksi joen ranta- alueet ovat merkittäviä lin-tujen pesimäpaikkoja, ja pesimärauha häiriintyisi, mikäli kulku alueella lisään-tyisi.

8. Merkittävä kaavaluonnoksen tielinjausta vastaan puhuva seikka on se tosi-asia, että yleiskaavaluonnoksen tielinjaus moottoritieltä Vahteristoon ei vas-taa maakuntakaavassa esitettyä.

Vastine:

(1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 8) Arolammin orsi käsittää tieverkossa nykyisin yhteyden valta-tien 3 Arolammin liittymästä itään pääradan tuntumaan Arolammintielle saakka, kun alun perin sen tehtävänä on ollut yhdistää Itäinen radanvarsitie valtatiehen 3. Vuosikymmenten saatossa sen sijaintikin on vaihdellut. Vahvistetussa maakunta-kaavassa Arolammin orren merkintänä on uusi tielinja, ohjeellinen merkintä. ”Mi-käli suunniteltu maankäytön kasvu kohdentuu Riihimäen etelä- ja itäpuolelle, on Itäiseen kehäväylään ja Arolammin orteen syytä varautua”. Arolammin alue on maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdealuetta, jossa suunnittelumäärä-ys: ”Kaupunkikehittämisen kohdealueen alueidenkäytössä tulee turvata pitkän tähtäimen maankäytölliset kehittämisperiaatteet ja turvata raideliikenteeseen tu-keutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuudet”. Kehittämissuosituk-sena esitetään: ”Kaupunkikehittämisen kohdealueen maankäytön kehittämistar-peet tulisi selvittää yleiskaavoituksella”.

Yleiskaavaluonnoksessa laajaan kehittämisaluemerkintään liittyy määräys: ”Alu-eelle tulee laatia maankäytön ja liikenteen osayleiskaavatasoinen suunnitelma” ja ohjeellisen tielinjauksen merkintään liittyy määräys: ”Aikaisemmin laadittua väy-läsuunnitelmaa tulee tarkistaa”.

(7) Yleiskaavaluonnokseen merkityt ulkoilureitit ovat ohjeellisia. Ulkoilureitin voi perustaa sopimalla maanomistajan kanssa tai laatimalla ulkoilulain nojalla ulkoilu-reittisuunnitelman, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa (4 §), minkä jälkeen ulkoilureittitoimituksessa maanmittauslaitos määrittelee mm. ulkoi-lureitin kulun ja korvaukset maanomistajalle (7 §).

Riihimäen kaupungin viheralueohjelmassa 2015-2035 esitetään laadittavaksi ul-koilureittien yleissuunnitelma v. 2017.


Mielipide 6 1. Strategisen yleiskaavan oikeusvaikutukset on syytä esittää luonnoksen selos-

tuksessa. Kehittämisalue tai kehätielinjaus ei saa rajoittaa asukkaan tai maanomistajan omistusoikeutta. Virkamiehet ja poliitikot eivät saa evätä esim. rakennuslupaa haja-asutusalueelle vain sillä perusteella, että vuosikymmeni-


43

en kuluttua lähistölle saattaa tulla kehätie. Kehittämisalue ei ole myöskään peruste kunnan etuosto-oikeudesta yksityisten välisissä maakaupoissa. Hy-vänä mallina on Heinolan strateginen yleiskaava; katso selostuksen kohta 1.4.

2. Asukasmäärän kehitys esitetään selostuksessa ennusteiden mukaan toteutu-neena. Todellisuudessa kehitys on ollut vaatimatonta, reilusti alle 0,7% ja vii-mevuonna Riihimäki oli muuttotappiokunta. Uudellamaalla on runsas tonttiva-ranto jo valmiina asemakaavoina. Hyvänä esimerkkinä tulevaisuuden asuin-paikasta on Palopuron alue Hyvinkäällä, johon kaavoitetaan 10.000 asukkaan taajama pääradan varteen. Mielestäni Riihimäen kaavoituksen tulisi perustua huomattavasti pienempään väestönkasvuennusteeseen kuin 0,7%.

3. Läntisen kehätien linjaus ja uusi tieyhteys Kalmun alueelle romuttaa Kalmun liikennesuunnitelman ja palvelualueen sijainnin. Kalmun alueesta muodostuu henkilöautoiluun perustuva satelliittikaupunki. Läntisen kehätien tarpeellisuus ja tulevat liikennemäärät eivät ole esitetty luonnoksessa. Tuliko läntisen kehä-tien tarve vain siksi, että Valion Arolammin moottoritieristeys saisi valtion ra-hoitusta. Läntisen kehätien linjaus pirstoo yhtenäiset peltoja metsäalueet sekä tuhoaa viimeisen hiljaisen alueen Riihimäellä.

Läntisen kehätien linjaus on tarpeettoman leveä. Linjauksen alle jäävät mm. Valion hulevesialue, Kassoskivet ja sen viereinen jylhä kallio, Takalan tilan rauhoitettu metsä ja vanhat kiviaidatut pellot ja asukkaiden kaivot. Kehätien linjaus tulisi sijaita etelämpänä, mikäli kehätie on pakko ottaa kaavaan.

4. Vanhan Kormuntien linjaus ja tien läheinen laaja yhtenäinen peltoaukea sekä Epranojan ympäristö on esitetty jo 1600-luvun kartoissa. Kyseinen kulttuu-riympäristö on havaittu jo Kalmun kaavoituksen yhteydessä ja myös museovi-rasto pitää sitä arvokkaana. Yleiskaavaluonnoksessa tulee huomioida tämä kulttuuriperintö.

5. Yleiskaavaluonnoksessa ei huomioida alkutuotantoa. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen halutaan lopettaa esittämällä laajoja kehittämisalueita ja kehä-teitä jopa naapurikuntien alueille. Mielestäni tämä aiheuttaa kohtuutonta hait-taa alkutuotannolle. Ilman kotimaista tuotantoa ei ole Valion, Ullan Pakarin, Versowoodin eikä monen muun Riihimäkeläisen työpaikkaa!

Vastine:

(1)Yleiskaavan oikeusvaikutuksia on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitel-man liitteessä.

(1) Asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle lu-van lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Asian-omainen ministeriö voi antaa kaavan toteuttavalle viranomaiselle oikeuden lunas-taa myös maakuntakaavan otetun alueen tai sen käyttöoikeuden supistamisen, jos se on tarpeellista maakuntakaavan toteuttamiseksi valtion, seudun, kuntayh-tymän tai kunnan väestön yhteisiä tarpeita varten. Asianomainen ministeriö voi li-säksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentami-seen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakenta-miseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suoja-aluetta (MRL 99 §).


44

(1) Maankäyttö- ja rakennuslain 43 § mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kui-tenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta koh-tuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus).

Yleiskaavassa voidaan myös erityisellä määräyksellä määrätä alueita, joita kos-kee rakentamisrajoitus tai toimenpiderajoitus. Määräaikaisella rakentamisrajoi-tuksella voidaan lisäksi säädellä yleiskaavan toteuttamisaikataulua siten, että säädetään rakennustoimintaan tarkoitetuille alueille enintään 5 vuoden raken-nuskielto, jolla kielletään muu kuin maatalouden ja siihen verrattavien elinkeino-jen tarpeisiin rakentaminen.

Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolinen alue on suunnittelutarvealuetta. Maankäyttö- ja rakennuslain 44 § mukaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan kylä-alueella, jolla rakentamispaine on vähäistä, voidaan 137 §:n 1 momentin estä-mättä myöntää rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen raken-tamiseen. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämises-tä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta ker-rallaan.

(1) Kunnan etuosto-oikeus ei lähtökohtaisesti edellytä kaavaa. Etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö. Etuostolain 1 momentissa asetetusta pinta-alarajoituksesta 5000 m2 riippumatta kunnalla on etuosto-oikeus maankäyttö- ja rakennuslain 110 § mukaisella kehittämisalueella, jossa kunta tai useampi kunta voivat yhdessä nimetä rajatun alueen kehittämisalueeksi, jolla voidaan päättää sovellettavaksi erityisjärjestelyjä. Heinolan strategisen yleiskaa-van kehittämisalueet eivät ole MRL 110 §:n mukaisia.

(2) Kaupunginvaltuuston päätös vuosittaiseksi keskimääräiseksi väestönkasvuksi on 0,7 %. Jos maankäytön aluetarpeita mitoitetaan pienemmälle kasvulle, vaiku-tukset kohdistuvat nykyisten asemakaavojen pienempään muutostarpeeseen ja yksityisten omistamien tonttien toteuttaminen ei olisi tarpeen. Kaupunginvaltuusto päätti, että Varuskunta-Kokko-Taipale on ensisijainen asumisen laajentumissuun-ta. Pientaloaluealueita olisi kuitenkin toteutettava 2035 mennessä myös Kalmun osayleiskaava-alueella, jossa on arviolta 870 asunnon kapasiteetti.

(3) Läntisen kehätien tarpeellisuutta selvitetään vireillä olevissa seudullisessa maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmassa ja Kanta-Hämeen maakunta-kaavassa 2040. Läntinen kehätie on esitetty 2. vaihemaakuntakaavassa yhteys-tarvemerkinnällä, jota koskee suunnittelumääräys: Uuden tien suunnittelussa tu-lee kiinnittää erityistä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. Yleiskaavaluonnoksen ohjeellinen tielinjauksen kehittämismerkintä on pääsuuntaselvityksen mukainen. Hanke on perustunut Riihimäen läntisen sisääntulotien suunnitteluun.

Tiehankkeen tarvetta, periaatevaihtoehtoja ja hankkeen ajoittumista selvitetään maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden pohjalta.


Sisääntuloväylä Läntiseltä kehätieltä Kalmun pientaloalueelle sivuaa julkisten palvelujen aluetta. Tämä on ollut myös Kalmun osayleiskaavan maankäyttö-vaihtoehdon A periaate.

(4) Vanhan Kormuntien, valtatien 3 ja Kormuntien välinen alue on merkitty yleis-kaavaluonnokseen kehittämisalueeksi, jossa tulee varautua osayleiskaa-van ja asemakaavan laatimiseen 2035 mennessä.


45

(5) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan hyviä yhtenäisiä pelto-alueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön ilman erityisiä perusteita. Joitakin hyviä peltoalueita, jotka rajoittuvat valtatiehen, kantatiehen ja päärataan, on yleis-kaavaluonnoksessa osoitettu muuhun kuin maa- ja metsätalouden käyttöön.

Yleiskaavaratkaisua tarkistetaan läntisen kehätien ja eräiden kantatien 54 varrel-la olevien peltoalueiden osalta.

Mielipide 7 Kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämisessä etusijalla on olemassa olevien asemakaava-alueiden tiivistäminen ja niihin välittömästi liittyvät mahdolliset asu-misalueet. 1. Kyseessä oleva omistamani alue siirtyy todennäköisesti kaupungin omistuk-

seen jossain vaiheessa. Siksi esitän, että nyt ”omituisesti” TP merkitty alue (n. 7 ha) sekä kaupungin omistama TP merkinnällä varustettu alue yhteneväisesti muutettaisiin asuntorakentamiseen soveltuvaksi alueeksi.

2. Kyseinen aluekokonaisuus muodostaa jo olemassa olevan asuinalueiden kanssa yhtenäisen kokonaisuuden, kun huomioidaan myös Juppalan alueen rakentamisesitys.

Vastine:

(1) Mielipiteessä esille tuotu kaupungin omistaman TP-merkityn alueen asema-kaavoitus on ollut vireillä vuodesta 2012 lähtien (Petsamonkadun pohjoispää). Petsamonkatu on tarkoitus liittää pohjoispäästään Pohjoiseen Asemakatuun ja tarkoitus on kaavoittaa kolme – neljä teollisuustonttia. Muistuttajan omistuksessa oleva alue on Riihimäen yleiskaavassa 2010 ympäristöhäiriöttömän teollisuuden aluetta (TY). Alueen hankkiminen kaupungille ei ole ajankohtaista.

(2) Tilan etäisyys rautatiestä on 100-320 m ja se on kokonaan junaliikenteen me-lualueella (Riihimäen meluselvitys 2008), jonka perusteella sitä ei voi suunnitella asumiseen ilman melusuojausta. Alue sijaitsee Aga Oy Ab:n konsultointivyöhyk-keen sisällä (1,5 km). Tilan länsipuolella sijaitsee hevostalli yli 60 hevoselle.

Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua ei ole tarvetta tarkistaa, mutta koko tila voidaan merkitä yleiskaavaehdotuksessa työpaikka-alueeksi voimassa olevan Riihimäen yleiskaava 2010 mukaisesti.

Mielipide 8

1. Moottoritien länsipuolella on merkitty Hyvinkään rajalle uusi TP-alue, jonka alle on jäänyt maakuntakaavassa mainittu yhdistetty kallioaineksenottoalue ja yli-jäämämaiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen varattu alue EOk/EJ1. Yleiskaa-va-arkkitehdilta saadun tiedon mukaan alue on TP-alueen alla, vaikka sitä ei ole karttaan merkitty. Esitän, että merkintä tulee saattaa näkyviin myös yleis-kaavassa. Kallioaineksen oton kaavamerkintä on osaltani hyvin merkitykselli-nen, koska merkintäalue ulottuu omistamalleni kallioalueelle. Sillä on merkitys-tä erityisesti, koska alueella on jo olemassa olevaa kallioaineksen ottoa.

2. Moottoritien reunoille on merkitty selvitysalueet SE-6 mm. ekologista käytävää varten. On luonnollista ja hyvä, että alueen riistaeläimille taataan kulku mootto-ritien yli. Kuitenkaan, kun ei ole vielä tietoa käytävän sijainnista, ei voi ottaa kantaa käytävän aiheuttamiin mahdollisiin haittoihin. Totean siten, että käytä-vän sijainnilla ei saa aiheuttaa haittaa maatalouselinkeinolle.

3. Yleisellä tasolla pitkän tähtäimen maankäytön suunnittelussa maatalouselinkei-non kannalta on ensiarvoisen tärkeää päätoimisten maatalousyrittäjien elin-keinon harjoittamiseen välttämättömien maa- ja metsätalousalueiden säilyminen elinkeinon käytössä.


46

Kaikki maatalouden käytössä oleva peltomaa on joko elinkeinon omistuksessa tai vuokrattuna elinkeinon käyttöön. Riihimäen alueella, jossa ei ole osoittaa korvaavia peltomaita, tulisi maankäytön suunnittelulla mahdollistaa aktiivikäy-tössä olevien peltoalueiden säilyminen.

Vastine:

(1) Maakuntakaavassa Rappukallion alue on merkitty yhdistetyksi kalliokiviaines-ten ottoalueeksi ja ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatuksi alueeksi (EOk/EJ1). Nykyiselle ottotoiminnalle on myönnetty maa-aineslupa vuoteen 2027 asti ja ympäristölupa toistaiseksi voimassa olevana.

Yleiskaavan tavoitteita koskevassa kaupunginvaltuuston päätöksen 8.6.2015 § 68 pohjalta Kapula-Rappukallion aluetta kehitetään jätehuollon ja ympäristötek-nologian alueena. Ylijäämämaiden loppusijoitus ja ympäristöteknologia ovat jäte-huollon eri näkökulmia, mutta ympäristöalan liiketoiminnan näkökulmasta alueen maankäyttömerkintää on syytä tarkentaa myös työpaikka-alueeksi EOk/EJ1/TP.

(2) Yleiskaavan suhdetta ja vaikutuksia ekologisen verkoston toteutumiseen maankäytön muutosalueilla selvitetään koko kaupungin alueella. Valtatien 3 selvi-tysalueella selvitetään ekologisen yhteyden sijoittaminen ja aluetarpeet sekä sel-vitetään itä-länsisuuntainen ekologinen yhteys Hyvinkään, Riihimäen ja Hausjär-ven rajalla yhteyksiä selvitetään yleiskaavan muutosalueilla. Selvitys valmistuu keväällä 2016.

(3) Arolammin hyvät peltoalueet, jotka ovat maakuntakaavassa työpaikka- ja asuinalueita, ovat yleiskaavaluonnoksessa valkoisilla alueilla, toisin sanoen ne on tarkoitettu maa- ja metsätalouden käyttöön. Hämeen liitolla on tarkoitus selvittää Kanta-Hämeen maakuntakaavaa 2040 varten maatalouden kannalta hyvät ja yh-tenäiset peltoalueet. Selvityksen laadintaa ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyt-tötavoitteet, joiden mukaan hyviä yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoi-mintojen käyttöön ilman erityisiä perusteita.


Mielipide 9

1. Raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisaluemerkinnät tulee poistaa. Merkinnän alue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (Kaavaselostuksen liite 3), ja sen sisällä on maakunnallisesti arvo-kas kulttuuriympäristö Rauhasaari ja Erkylän metsästysmaja (Selostuksen liite 4), lisäksi siellä on arvokas luontokohde (Selostuksen liite 5). Kaavamerkintä aiheuttaa alueella sijaitsevan maatilan toiminnalle ja kehittämiselle merkittävää haittaa.

Lisäksi tulee ottaa huomioon se, että pääradan Helsinki-Riihimäki varrelta lä-hes kaikki viljelymaisemat on rakennettu. Jäljellä olevat peltoaukeat Riihimäen eteläpuolella tulee säilyttää ensisijaisesti maa- ja metsätalouskäytössä.

2. Pääradan varrelta on lakkautettu useita asemia ja osaa jäljellä olevista asemis-ta ollaan lakkauttamassa. Lakkautettaviksi suunniteltujen asemien sijainti on huomattavasti parempi, kuin luonnoksen Monnin ja Arolammin asemien. Tällä perusteella voi kysyä, kuinka realistisia kaavaluonnoksen kaksi uutta asemaa ovat?

Uusia asemia tulee suunnitella pääradan varteen yhteistyössä maanomistajien kanssa siten, että asemat suunnitellaan paikkoihin, joissa maanomistajat mo-lemmilla puolilla rataa ovat halukkaita aseman vaativan väestöpohjan mukai-seen rakentamiseen. Lisäksi uudet asemat tulee sijoittaa siten, että ne tukeu-


47

tuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja ensisijaisesti mahdolli-simman lähelle pääkaupunkia.

Uuden Monnin taajaman rakentaminen keskelle peltoa hajauttaisi olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Sen sijaan tulisi pyrkiä tiivistämään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta nykyisten asemien lähellä.

Monnin asema hyödyttäisi lähinnä Uudenmaan elinkeinoelämää. Hämeen maakunnalle siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Riihimäen tulee aktiivisesti vastustaa Monnin aseman rakentamista. Asema tulee poistaa maakuntakaavasta meneillään olevan Maakuntakaava 2040 laa-timisen yhteydessä.

3. Vaihtoehtoina Monnin ja Arolammin asemille voi harkita uusien asemien sijoit-tamista Lahden radan varteen, sekä pääradan ja 54-tien risteykseen.

Riihimäen kannalta Riihimäki-Lahti rata on erityisen tärkeä yhteys. Riihimäen tulisi edistää matkustajamäärän lisäystä tällä välillä. Muussa tapauksessa lii-kenne lakkautetaan tai vähenee olemattomiin. Päärata sen sijaan säilyy var-muudella ilman uusia asemiakin.

4. Asema pääradan ja 54-tien risteyksessä olisi samalla etäisyydellä suunnitellun Arolammin aseman kanssa, mutta tukeutuisi olemassa olevaan yhdyskuntara-kenteeseen paremmin, eikä vaatisi uusien tieyhteyksien rakentamista.

5. Kapulan ja Rappukallion alueelle lisätyt työpaikka-alueet tulee poistaa. Selos-tuksen mukaan niitä kehitetään jätehuollon ja ympäristöteknologian alueena. Tälle on vaikea ymmärtää tarvetta ja perustelua. Riihimäellä on samaan käyt-töön Ekokemin Kiertotalouskylän alue, jonka kehittäminen on huomattavasti järkevämpää kuin samankaltaisten toimintojen hajauttaminen toiselle puolelle kaupunkia.

6. Kehittämisalue/Ohjeellinen tielinjaus merkinnät tulee poistaa tarpeettomina. Kolmostieltä on olemassa oleva erinomainen yhteys 54-tielle. Uusille oikoteille ei kaavaselostuksessa ole osoitettu tarvetta eikä riittäviä perusteluja.

7. Työpaikka-alueiksi (TP) merkittyjä alueita tulee muuttaa siten, että 3-tien län-sipuolella olevan KM-1 alueen pohjoispuolella olevalle TP-alueelle, 54-tien varren TP-alueille ja Pohjoisen rautatienkadun TP-alueille on mahdollista si-joittaa myös asuinalueita. Alueet tulisi suunnitella yhdessä mahdollisten mui-den maanomistajien kanssa siten, että työpaikat sijoittuisivat lähinnä valtatien varteen ja asuinalueet kauemmaksi tiestä.

8. Selostuksessa on otettu lähtökohdaksi asuntotyyppijakauma asuinkerrostalot 32%, rivitalot 27% ja omakotitalot 41%. Kerrostalojen osuutta tulisi lisätä, mm. väestön ikääntymisen takia. Kerrostalojen rakennusluvissa tulisi kiinnittää eri-tyistä huomiota lapsiperheiden perustarpeisiin, esim. lastenvaunuille luonteva paikka asunnon eteisessä ja mahdollisuus viedä vaunut helposti parvekkeelle. Omakotialueet tulisi suunnitella nykyisiä huomattavasti tiiviimmiksi.

9. Yleinen kommentti koskien kaikkia luonnoksen kaavamerkintöjä: Yleiskaavaan tulee lisätä kaavamerkintä ainoastaan siinä tapauksessa, että kaavamerkin-nälle on maanomistajan suostumus.

Vastine:

(1, 2, 3 ja 4) Monnin asemanseutu on maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdealuetta, jossa suunnittelumääräys: ”Kaupunkikehittämisen kohdealueen alueidenkäytössä tulee turvata pitkän tähtäimen maankäytölliset kehittämisperi-aatteet ja turvata raideliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittä-mismahdollisuudet”. Kehittämissuosituksena esitetään: ”Kaupunkikehittämisen kohdealueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi selvittää yleiskaavoituksella”.


48

Yleiskaavaluonnoksessa raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittä-misaluemerkintään liittyy määräys: ”Alueen maankäytön ja uuden raideliiken-neyhteyden ja aseman suunnittelu tulee kytkeä toisiinsa. Yksityiskohtaisemmas-sa suunnittelussa alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden aseman sitovaan to-teuttamispäätökseen”.

Hämeen liitolla on tarkoitus selvittää Kanta-Hämeen maakuntakaavaa 2040 var-ten maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet. Selvityksen laadintaa ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan hyviä yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön ilman erityisiä perusteita.

(5) Rappukallion alue täydentää seudun jätehuollon tarpeita.

(6) Useita kehittämisaluemerkintöjä on tarpeen käyttää, jotta maankäytön ja lii-kenteen sekä yhdyskunta-/aluerakenteen tulevaa kehitystä voidaan suunnitella oikea-aikaisesti. Yleiskaavaehdotuksessa on tavoitteena esittää laajojen kehittä-misalueiden tarve, alustava mitoitus, vaiheistus, kehittämispolku ja aikataulu. Rii-himäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma on vi-reillä, samoin Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 laatiminen.

(7) Järjestäytynyttä asutusta varten on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan laa-dittava asemakaava. Yleiskaava osoittaa kaupungin kehityksen kannalta keskei-set kasvusuunnat ja ohjaa siten maanhankinnan resursseja oikeisiin kohteisiin sekä toimii samalla perusteena maanhankintatarpeen toteuttamiselle. Kaupungin maapoliittinen ratkaisu kaavoittaa raakamaan ensimmäinen asemakaava pää-sääntöisesti vain kaupungin omistamalle maalle rajoittaa merkittävästi yksityises-sä omistuksessa olevan maareservin kasvua ja korostaa kaupungin oman toi-minnan merkitystä asumiseen varattujen tonttien riittävyyttä arvioitaessa.

(8) Asemakaavoitettuja kerrostaloasuntoja on nykyisin noin 800, mikä vastaa tar-vetta 20 vuodeksi. Asemakaavojen muutokset mahdollistavat lisäksi noin 1200 asunnon rakentamisen, minkä lisäksi Varuskunta-alueelle on esitetty 250 asun-non kaavoittamista kerrostaloihin.

(9) Maanomistajat, asukkaat ja muut osalliset voivat esittää mielipiteensä kaava-merkintöihin ja –määräyksiin.


Mielipide 10

Taustaa: Omistamme veljeni kanssa Karhin alueella perintötilan 2:43 (2550m2).

Voimassaolevassa yleiskaavassa 2010 omistamamme tila on merkitty virkistys-alueeksi (VR). Viereinen tontti 2:27 on kaavassa ja on rakennettu.

Uudessa yleiskaavaluonnoksessa kolmioalue Karhintien ja Uuden Karhintien vä-lissä näyttäisi olevan merkitty asuinalueeksi.

1. Kannanottonamme haluamme esittää, että Karhintien länsipuoli nykyiseltä kaava-alueelta Uudelle Karhintielle kaavoitetaan asuinkäyttöön niiltä osin kun maasto-olosuhteet sen sallivat.

Omistamamme tilan osalta maasto asuinrakennustontiksi on erinomainen.

2. Karhintien itäpuolella (M alueella) on jo rakennus- ja asuntokantaa. Miksi Karhintie vastakkainen länsipuoli jätettäisiin "tyhjäksi"?

Vastine:

(1)Tila 2:43 on voimassa olevassa yleiskaavassa retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Tila rajoittuu asemakaavoitettuun omakotitonttiin. Riihimäen kaupungin kaavoi-tusohjelmassa 2016 tila sijoittuu kohteeseen Kokko VI, joka on arvioitu ajoittuvan vuosille 2017-2018. Yleiskaavaluonnoksessa tila sijoittuu kehittämisalueelle: Hausjärven Pohjois-Monnin ja Riihimäen itäosan alueelle tulee laatia yhteinen


49

maankäytön ja liikenteen osayleiskaavatasoinen suunnitelma. Tilan pohjoispuo-lelle kaupungin omistamalle alueelle on merkitty asuinaluetta. Tila 2:43 voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskunta-rakennetta ja on siten kaavoitusohjelmassa esitetyn tavoitteen mukaista. Tilan rakentamismahdollisuudet ovat rinnemaaston vuoksi rajoitetut.

(2)Tilan 2:43 kohdalla Karhintien itäpuolella oleva asutus on muodostunut ilman asemakaavaa ja sijoittuu kaavoitusohjelmassa 2016 kohteeseen Kokko VI. Kok-ko VI suunnittelualue voidaan osoittaa kokonaisuudessaan yleiskaavaehdotuk-sessa asuinalueeksi.

Mielipide 11

Liittyen Yleiskaava 2035 luonnokseen toivomme että alueen Kokko VI "pientalo-valtainen omakotialue" sisältäisi myös tilan 694-406-2-72 kaavoittamattoman osuuden. Vastine:

Tila 2:72 on voimassa olevassa yleiskaavassa retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Tila rajoittuu asemakaavoitettuun virkistysalueeseen. Riihimäen kaupungin kaavoi-tusohjelmassa 2016 tila sijoittuu kohteeseen Kokko VI, joka on arvioitu ajoittuvan vuosille 2017-2018. Yleiskaavaluonnoksessa tila sijoittuu kehittämisalueelle: Hausjärven Pohjois-Monnin ja Riihimäen itäosan alueelle tulee laatia yhteinen maankäytön ja liikenteen osayleiskaavatasoinen suunnitelma. Tilan pohjoispuo-lelle kaupungin omistamalle alueelle on merkitty asuinaluetta. Tila 2:72 voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskunta-rakennetta ja on siten kaavoitusohjelmassa esitetyn tavoitteen mukaista. Tilan rakentamismahdollisuudet ovat rinnemaaston vuoksi rajoitetut.

Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua voidaan tarkistaa vastineessa esitetyllä tavalla.

Mielipide 12 Rudus Oy

Olemme tutustuneet 19.1.2016 päivättyyn Riihimäen yleiskaavaa 2035 koskevaan luonnokseen. Maanomistajana sekä kiviaines- ja betoniliiketoimintaa Riihimäen kaupungissa harjoittavana yrityksenä esitämme mielipiteenämme kaavaluonnok-sesta seuraavaa:

Rudus Oy:n omistamat ja hallitsemat kiinteistöt

1. Rudus Oy omistaa Riihimäen kaupungissa sijaitsevat kiinteistöt 694-401-6-10 (Rappukallio) ja 694-401-13-21 (Mäkikalllo). Rudus Oy on lisäksi 30.11.2012 solminut kalliokiviainesten otto-oikeuden luovutussopimuksen kiinteistöllä 694-401-6-6 (Koivula) olevien kalliokiviainesten hyödyntämisestä. Kyseisillä kiinteistöillä yhtiö harjoittaa kalliokiviainesten ottamis- ja hyödyntämistoimin-taa. Toiminnalle on myönnetty maa-aineslupa 25.5.2027 asti ja ympäristölupa toistaiseksi voimassa olevana.

2. Kiinteistön 694-401-13-21 (Mäkikallio) noin 2,5 ha:n suuruisella määräalalla, jota koskevan hallintaoikeuden Rudus Oy on luovuttanut 26.11.2007 päivätyllä maanvuokrasopimuksella, toimii lisäksi NCC Roads Oy:n asfalttiasema.

Edellä mainittujen kiinteistöjen alueet (jäljempänä yhdessä "Rappukallion alue") on osoitettu oheisessa liitekartassa (Liite 1).

3. Rudus Oy omistaa myös Riihimäen kaupungissa sijaitsevat kiinteistöt 694-401- 2-54 (Hinka 1) ja 694-401-8-33 (Hlnka II), joilla sijaitsee Rudus Oy:n be-toniasema. Tehtaalla on toistaiseksi voimassa oleva rakennuslupa sekä tois-


50

taiseksi voimassa oleva ympäristölupa, jonka luvanmukainen tarkistus on teh-tävä 31.12.2020 mennessä.

Kaavoitustilanne

Rappukallion alue on 28.9.2006 vahvistetussa Kanta-Hämeen maakuntakaavas-sa osoitettu kaavamerkinnöin EOk/ej ja MYg. Riihimäen kaupunginvaltuuston 9.6.1997 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Riihimäen yleiskaavassa 2010 Rappukallion alue on osoitettu kaavamerkinnöin EO, SL ja MT.

Nyt nähtävillä olevassa Riihimäen yleiskaavaa 2035 koskevassa luonnoksessa sanottu alue on varattu osin työpaikka-alueeksi (TP).

Rudus Oy:n esitys ja perustelut

4. Em. Kanta-Hämeen maakuntakaavan mukaiseen aluevaraukseen (EOk) viita-ten Rudus Oy esittää, että Helsinki-Tampere moottoritien länsipuoleinen TP - aluevaraus, johon osa em. Rappukallion alueesta sisältyy, muutetaan maa-kuntakaavan kaavamerkinnän kanssa yhdenmukaiseksi EOk/TP- aluevara-ukseksi oheisen karttaliitteen (Liite 1) mukaisesti.

Esitystämme perustelemme myös sillä, että Rappukallion alueella on ollut maa-ainesten ottamistoimintaa jo vuosien ajan ja että se sijaitsee moottoritien välittömässä läheisyydessä tien länsipuolella ja on myös raskaan liikenteen vaatimukset huomioiden varsin hyvin saavutettavissa. Sanotun olemassa ole-van ottoalueen toiminta- ja laajentumismahdollisuuksien turvaaminen vähen-tää uusien neitseellisten maa-ainesalueiden avaamistarvetta muualla. On myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaista hyödyntää olemassa olevat maa- ainesten ottoalueet mahdollisimman tehokkaasti.

Rappukallion alueen osalta haluamme myös tähdentää, että Rappukallion alueella tulee jatkossa olemaan huomattava merkitys Hyvinkää-Riihimäki ta-lousalueen ja osin koko pääkaupunkiseudun kiviaineshuollon turvaamiselle. Rappukallion kiviaines on ns. Usmin Gabroa, tummaa ja kulutuskestävää ki-viainesta, jonka erityiskäyttökohteita ovat mm. asfalttipäällysteet sekä tummat pesubetonirakenteet. Mainituista syistä korostamme, että em. kaavavarauk-sen (EOK/TP) mukainen alueen jälkikäyttömuoto tulee Rappukallion alueen osalta käytännössä mahdolliseksi vasta sen jälkeen, kun yhtiömme on omien tuotanto- ja markkinointiaikataulujensa sekä luontaisen markkinakysynnän puitteissa hyödyntänyt mainitulla alueella olevat kalliokiviainekset siinä laa-juudessa, että se mahdollistaa ko. alueen tai sen osan käyttöönottamisen työ-paikka-alueena.

5. Ilmoitamme kuitenkin olevamme kiinnostuneita kehittämään omistamiemme Rappukallion kiinteistöjen aluetta kaavaluonnoksen mukaisena pidemmän tähtäimen työpaikka-alueena yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa.

6. Rudus Oy haluaa vielä lausuntonsa lopuksi todeta, että kiviaineshuolto on kuntarajat ylittävä ja ympäristövaikutuksiltaan merkittävä sekä välttämätön koko yhteiskuntaa ja kaikkia sen yksilöitä koskeva toiminto, jonka asianmu-kainen järjestäminen edellyttää myös sen huomioon ottamista kaikissa kaavoi-tuksen vaiheissa. Kiviaineshuollon huomioiminen jo maakunta- ja yleiskaava-tasolla antaa hyvät ja pitkäjänteiset perusteet yksityiskohtaisempien kaavojen suunnittelulle ja tukee harkittua ja todellista kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakenteen suunnittelua sekä mahdollistaa varsin pitkäaikaiset ja hitaasti etenevät kiviaineksen ottotoiminnan edellyttämät luvitusprosessit sekä usein vuosikymmeniä kestävän varsinaisen ottotoiminnan.

Liite Kartta

Vastine:


51

(1, 2 ja 3)Yleiskaavaluonnoksen työpaikka-alue, johon kyseisten tilat liittyvät, ra-jautuu moottoritiehen ja Hyvinkään kaupungin rajaan. Kaupunginvaltuuston päätti 8.6.2015, että Kapulan-Rappukallion aluetta kehitetään jätehuollon ja ympäristö-teknologian alueena. Hyvinkääntiehen rajoittuva betoniaseman alue on yleiskaa-valuonnoksen valkoisella alueella.

(4, 5 ja 6) Maakuntakaavassa Rappukallion alue on merkitty yhdistetyksi kallioki-viainesten ottoalueeksi ja ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatuksi alueeksi (EOk/EJ1). Nykyiselle ottotoiminnalle on myönnetty maa-aineslupa vuoteen 2027 asti ja ympäristölupa toistaiseksi voimassa olevana.

Yleiskaavan tavoitteita koskevassa kaupunginvaltuuston päätöksen 8.6.2015 § 68 pohjalta Kapula-Rappukallion aluetta kehitetään jätehuollon ja ympäristötek-nologian alueena. Ylijäämämaiden loppusijoitus ja ympäristöteknologia ovat jäte-huollon eri näkökulmia. Ympäristöalan liiketoiminnan näkökulmasta alueen maankäyttömerkintää tarkennetaan työpaikka-alueeksi EOk/EJ1/TP.


Mielipide 13 Kekkilä Oy

Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnokseen / Sammalistonsuon alueen (pinta- ala 203,68ha) huomioiminen Riihimäen 2035 yleiskaavassa

Olemme tutustuneet 25.1.2016 nähtäväksi asetetun Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnokseen ja haluamme ohessa tuoda esille mielipiteemme luonnokseen Kek-kilä Oy:n omistaman Sammalistonsuon turvetuotantoalueen (kiinteistötunnus: 694-410-26-2) osalta.

1. Mielestämme Sammalistonsuon alue tulisi huomioida yleiskaavasuunnittelus-sa ja pohtia sen mahdollisia käyttömuotoja myös muiden käyttötarkoituksien kuin virkistysalueen osalta, joka yleiskaavaluonnoksessa esiintyy vallitsevana käyttötarkoitusmuotona Sammalistonsuon maa-alueella.

Kekkilä Oy on tehnyt yhdessä GSP Group Oy:n kanssa Sammalistonsuon alustavan kehitys- ja maankäyttösuunnitelman syksyllä 2013 (liitteessä luon-noskuvia suunnitelmasta). Suunnitelmassa on huomioitu hyvin Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnoksessa Sammalistonsuon osalta esitetty alueen käyttö virkistysalueena, sillä 75 % yli 200ha:a käsittävästä maa-alueesta on luonnosteltu ulkoilu-, viher- ja vapaa- ajankäyttöä palveleviksi alueiksi jakau-tuen seuraavasti:

Ulkoilu- ja virkistysalue sis. tekojärven 133,5ha

Viljelypalstat 10 ha

Siirtolapuutarha-alue 10ha

Yhteensä 153,5ha

2. Koska kyseessä on pinta-alaltaan varsin suuri maa-alue (yli 200ha), katsom-me että maanomistajan näkökulmasta olisi kohtuullista suunnitella alueelle myös muitakin kuin virkistystoimintoja.

Kekkilän laatimassa suunnitelmassa muita alueita ovat:

Yritysalue 22,5ha

Green Living pientaloalue 27ha

Yhteensä 49,5ha

Riihimäen yleiskaava 2035 luonnokseen on kuvattu selvitysalue Sammalis-tonsuon kantatie 54:n eteläpuoleiselle alueelle. Heti alueen länsipuolella on kehittämisalue sekä lounaispuolella työpaikka-alue. Haluaisimme, että asumi-


52

sen mahdollisuus Sammalistonsuon alueella (joko kantatie 54:n eteläpuolella tai Sammalistonsuon Itä- tai Länsilaidalla) otettaisiin myös mukaan tarkaste-luun. Perusteluna tälle mm. että Sammalistonsuon alue sijaitsee mm. lähem-pänä olemassa olevaa kouluverkostoa ja muita lähipalveluja kuin esim. nyt kaupunkirakenneluonnoksessa esiintyvä, Sammalistonsuon länsipuolelle si-joittuva kehittämisalue.

Lisäksi Visio 2050 –mallissa on aivan Sammalistonsuon (’Sammalisto gar-den’) välittömään läheisyyteen suunniteltu Resort style living –asumista. Suunniteltu asumistyyppi soveltuisi näkemyksemme mukaan Sammaliston-suon alueelle paremmin. Tällöin alue olisi hieman etäämmällä pääjunaradas-ta sekä lähempänä olemassa olevaa infra- ja palveluverkostoa. Lisäksi Visio 2050:ssä osoitetulla alueella ei ole vettä lähistöllä. Sipti Infra Oy on keväällä 2014 laatinut alueen maaperä- ja rakennettavuusselvityksen, jonka mukaan alueelle on mahdollista rakentaa tekojärvi, joka osaltaan lisäisi viher- ja ulkoi-lualueen viihtyisyyttä ja käyttöarvoa sekä tukisi Resort style living -asumista.

Kaupungin edustajille on esitelty edellä mainittua Sammalistonsuon kehitys-suunnitelmaa useissa tilaisuuksissa viime vuosina. Sipti Infra Oy:n laatiman alueen maaperä- ja rakennettavuusselvityksen mukaan alueen rakentaminen on toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin kun maa-alueen esikuormitetaan ja rakennettavuutta parannetaan suunnitelman mukaisesti ja toimenpiteeseen on käytettävissä riittävästi aikaa.

3. Kekkilä Oy:n tekemän suunnitelman mukaan Sammalistonsuon turvetuotanto loppuu alueelta vaiheittain ja tämän hetkisen arvion mukaan viimeiset alueet poistuvat turvetuotannon käytöstä vuoden 2035 tienoilla. Alueen rakennetta-vuuden parantamiseksi tarvittavat maan esikuormitus- ja täyttötoimenpiteet voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti vaiheistetusti ja esim. kantatie 54:n eteläpuoleisella alueella, josta turvetuotanto on jo loppunut (mm.) esi-kuormitustoimenpiteet voitaisiin käynnistää jo pikaisesti tarvittavan luvituksen saamisen jälkeen.

4. Nyt esitetyn Riihimäen yleiskaavan 2035 mukaisen kaupunkirakennemallin perusteella Sammalistonsuon esikuormitusta ei ole järkevää toteuttaa kuin mahdollisesti selvitysalueena olevan kantatie 54 eteläpuoleisen alueen osal-ta. Mikäli kaupunki harkitsisi ja indikoisi alueen kaavoittamista osittain myös asumistarkoitukseen, olisi Kekkilä Oy halukas luomaan edellytykset puhtaan, esikuormittamiseen soveltuvan maa-aineksen vastaanottopaikalle. Em. joh-dosta voitaisiin esikuormitustoimenpiteet alueen rakennettavuuden paranta-miseksi aloittaa välittömästi maan vastaanoton käynnistyttyä. Tällöin alue olisi rakentamiskelpoinen ja rakentaminen voitaisiin aloittaa osalla Sammaliston-suon alueesta (etelä- ja itälaidalla) jo ennen lopullista turvetuotannon loppu-mista.

Vastine:

(1) Kaupungin viherrakennetta, virkistysalueverkostoa, viherpalveluita ja mm. hu-levesien hallintaa on selvitetty Riihimäen viheralueohjelmassa 2015-2035, jossa Sammalistonsuo on uusi ulkoilun ydinalue. Luonto, erityisesti linnusto, on alueen vetovoimatekijä. Kohde sopii myös opetuskäyttöön. Kohteen kehittämisessä ko-rostuu luontoarvojen huomioiminen ja niiden esiin tuominen.

Riihimäen linnustoselvityksessä 2013-2014 – loppuraportti (Kanta-Hämeen lintu-tieteellinen yhdistys ry) todetaan, että Sammalistonsuo on yksi linnustollisesti ar-vokkaimmista alueista Kanta-Hämeessä ja valtakunnallisesti yksi merkittävimmis-tä lintujen sisämaan levähdysalueista. Sammalistonsuo on tärkeä kohde myös lintuharrastajille. Raportin mukaan Sammalistonsuolla on hyvät edellytykset lintu-kosteikoksi ja virkistysalueeksi.


53

(1) Kekkilän laatimassa Sammalistonsuon kehittämissuunnitelmassa on esitetty 160 omakotitonttia, 50-100 siirtolapuutarhamökkiä, n. 10 ha puutarha- ja pienvil-jelypalstoja, n. 130 ha virkistys- ja ulkoilualueita, jossa mm. tekojärvi. Yritysalue on esitetty kantatien eteläpuolelle. Alueesta on selvitetty rakennettavuus ja to-teuttamisen rakennuskustannukset. Maaperän heikot pohjaolosuhteet edellyttä-vät asuinrakennusten perustusten paalutusta ja kunnallistekniikan rakentaminen edellyttäisi mittavaa esirakentamista painumien hallitsemiseksi. Pientaloasutusta ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa yhdyskuntarakenteen laidalle ja kantatien pohjoispuolelle, jossa lähipalvelujen järjestämiseksi ei ole riittävää väestöpohjaa. Suunnitelmassa esitetyt siirtolapuutarha- /ryhmäpuutarhamökkialue sekä puutar-haja pienviljelypalstat voidaan sijoittaa yleiskaavan virkistysalueelle.

(2) Yleiskaavan 2035 rakennemallin Visiossa 2050 on Sammalistonsuon (’Sam-malisto garden’) läheisyyteen suunniteltu Resort style living –asumista, joka tar-koittaa vapaa-ajan ja asumisen yhdistävää asumista. Yleiskaavaluonnoksessa asumista ei ole enää esitetty mm. junaliikenteen melun vuoksi. Yleiskaavaluon-noksessa Sammalistonsuon maankäyttö on virkistysalue.

Kantatien 54 eteläpuoleisella alueella turpeen otto on loppunut ja jälkihoidolle on esitetty työpaikkarakentaminen tai asuminen. Liikenteen melu, AGA:n 1,5 km konsultointivyöhyke ja viereinen ratsutila rajoittavat uuden asutuksen sijoittamista tälle alueelle. Alueelle soveltuvaa maankäyttöä on selvitetty hulevesien hallinnan kannalta. Osalle aluetta voidaan sijoittaa työpaikkarakentamista.

(3 ja 4) Hämeen ELY-keskus on 8.10.2015 tehnyt ympäristövaikutusten arvioin-timenettelyn soveltamisen tarpeellisuutta koskevan päätöksen Sammalistonsuon eteläisimmän osan täytöstä maa-aineksella alueen korkotason nostamiseksi ym-päröivän maanpinnan tasolle ja maan tiivistämiseksi esikuormittamalla rakenta-mista varten. Päätöksen mukaan hankkeessa on tarpeen soveltaa yva-lain mu-kaista arviointimenettelyä. Yva-menettelyn ja kaavoituksen olisi hyvä edetä sa-manaikaisesti, yva-menettely hieman kaavoitusta edellä.

Hankkeen vesistöön liittyviä vaikutuksia voidaan tunnistaa Riihimäen kaupungin teettämän Punkanjoen alueellisen hulevesiselvityksen (21.3.2016) pohjalta. Vaik-ka alue sijaitsee sekä Punkanojan että Riihiviidanojan päävirtausreittien välittö-mässä läheisyydessä, ei alueelle jo muodostuneilla kosteikoilla ole hulevesien valuma-aluemittakaavaisen hallinnan suhteen merkitystä. Kokonaisuuden kan-nalta on oleellista, että selvitysalueella muodostuvista hulevesistä pidetään huol-ta myös jatkossa maankäytön mahdollisesti kehittyessä eikä alueelta purkautuvi-en hulevesien määrää ja hetkellistä esiintymistä merkittävästi äärevöitetä. Selvi-tysalueen sisäisten hulevesien hallinnan kannalta on tärkeää, että alueen pohjoi-sissa osissa sijaitsevista kosteikoista voitaisiin vähintään toinen säästää ja muo-dostaa osaksi alueelle mahdollisesti sijoittuvan uuden rakentamisen hulevesien hallintaa.

Kaavoitusyksikkö esittää, että Riihiviidanojan ja Pohjoisen rautatiekadun välinen alue esitetään yleiskaavaehdotuksessa selvitysalueena, jossa alueen pohjoisosa säilytetään hulevesien hallinnan tarpeisiin ja linnustolle soveliaana kosteikkona.

Mielipide 14 Arolampi-Seura ry

Riihimäen yleiskaava 2035 on valmisteilla ja tulee kaupunginvaltuuston päätettä-väksi todennäköisesti ensi vuoden aikana. Yleiskaava on koko kaupungin kattava yleispiirteinen suunnitelma, jossa osoitetaan alueiden pääasiallinen käyttö ase-makaavoituksen pohjaksi. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi.

1. Yleiskaavasuunnitelmiin liittyvä Arolammin kehätie (orsi) on alueen asukkai-den mielestä epärealistinen ja tarpeeton. Vuonna 2008 tiehanke saatiin estet-tyä kuntalaisten voimakkaan vaikuttamisen ansiosta. Alueen asukkaat ovat


54

kuitenkin edelleen huolestuneita kyseisen hankkeen suunnittelun ja toteutuk-sen suhteen.

2. Arolampi – seura ry:n kanta on, että Arolammin seudulle ei tarvita kehätien kaltaista tieratkaisua ja rakennushankkeesta aiheutuisi kohtuutonta haittaa asutukselle.

3. Arolammilla asukkaat haluavat säilyttää alkuperäisen luonnon. Kehätie aihe-uttaisi valtavia ympäristöhaittoja. Paikallinen luonto on ainutlaatuinen, ja alu-eella sijaitsee kivikautisia asuinalueita. Alueella on kuuluisa melulle altis lintu-järvi. Liikenteen äänet haittaisivat myös asutusta laajalti. Arolammin kehätien linjalla on lisäksi ensimmäisen luokan pohjavesialue.

4. Silmäkenevan ylitys ei millään tavoin olisi järkevää. Mahdolliselle kehätielle tulisi myös kaksi radan ylitystä tai alitusta. Erityisesti Suomen pääradan ylitys tai alitus johtaisi suuriin kustannuksiin ja massiivisiin rakennelmiin. Riihimäen kaupunki joutuisi yksin kustantamaan kehätien rakentamisen ja ylläpidon. Rii-himäen kaupungin taloustilanne on jo nyt todella tukala.

5. Arolammin kehätie ei ole järkevä vaihtoehto muun muassa ympäristöhaittojen sekä vaadittavien alhaisten ajonopeuksien vuoksi; asutusta on lähellä ja maasto on hankalaa. Ammattiliikenne valitsee automaattisesti helpoimman reitin ja vaihtoehdon. Suorin tieyhteys ei ole aina nopein ja mukavin. Arolam-min kehätiellä ratojen ylitykset ja alitukset sekä asutuksen läheisyys hidastai-sivat matkan tekemistä.

6. Kaavoituksessa tulee ottaa oppia muista maista, joissa osa luonnosta on jä-tetty asukkaiden virkistyskäyttöön. Arolammin idyllinen kyläyhteisö on malli-esimerkki säilyttämisen arvoisesta alueesta, jota ei saa pilata kehätien raken-tamisella. Arolampi edustaa Hämeen kulttuuriperintökohteita. Arolammin ke-hätietä ei voida mitenkään pitää välttämättömänä. Hanke on tarpeeton ja pai-kalliset asukkaat vastustavat voimakkaasti tien rakentamista.

Vastine:

(1, 2 ja 4) Maakuntakaavassa esitettyjen uusien ohjeellisten kehäväylien kuormi-tusta selvitetään yleiskaavatyössä uusien maankäyttöajatusten pohjalta. Edelli-nen selvitys Riihimäen kehätien osalta (Itäinen radanvarsitie ja Arolammin orsi) vuonna 2007 laadittiin yhdessä Hausjärven kunnan kanssa Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaa varten. Riihimäen kaupunginhallitus on 8.5.2006 tehnyt kaavoituspäätöksen Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavan laatimisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 15.3.2007 al-kaen. Arolammin orren linjausvaihtoehtoja on selvitetty v. 2008 ja kaupunginhalli-tus on valinnut radan alittavan vaihtoehdon 5.5.2008.

Pääradan itäpuolelle suunniteltiin yhdistettyjen rautatie- ja maantiekuljetusten lo-gistiikkakeskusta ja länsipuolelle logistiikka-aluetta tukevaa yritystoimintaa. Aro-lammin orren ja logistiikka-alueen suunnittelun johdosta museovirasto on laatinut tutkimusohjelmat muinaisjärven kivikauden muinaisjäännösten arkeologisia selvi-tyksiä varten. Tutkimussuunnitelmat ovat valmistuneet 2007-2008.

(3) Arolammin kehätien ympäristövaikutuksia on selvitetty vuosina 2007-2008 ra-jatulta Etelä-VAhteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaava-alueelta. muita vaiku-tusselvityksiä ei ole tehty. Luontotekijöiden perusteella vaikutusten kuvaaminen ilman ajankohtaisia linjausvaihtoehtoja antaa vain yleispiirteisen käsityksen alu-eella mahdollisesti sijoittuvista toiminnoista, kuten teistä, asumisesta tai työpaik-ka-alueista.

(5) Hämeen liiton johdolla Riihimäen kaupunkiseudulle (mukana myös Hausjärvi, Loppi ja Janakkala) laaditaan seudullinen maankäytön ja liikenteen kehittämis-suunnitelma, joka valmistuu kesällä 2016.


55

(6) Virkistys- ja muita viheralueita on selvitetty Riihimäen viheralueohjelman laa-timisen yhteydessä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan hyviä yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön ilman erityisiä pe-rusteita.



RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Dno KH/15/02.02.00.00/2017

Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelma

Sivi § 18/24.1.2017 Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2017 talousarvion 14.11.2016. Talousarviossa valtuusto hyväksyi toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat sekä tuloarviot.

Riihimäen kaupungin hallintosäännön mukaan toimielimet hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Lautakuntien tulee käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä vastuuttaa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttaminen sekä määrätä ne viranhaltijat, joilla on oikeus vahvistaa alemmantasoiset käyttösuunnitelmat ja päättää, mikä on viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien sitovuustaso.

Käyttösuunnitelmat tulee laatia siten, että valtuuston hyväksymät määrärahat riittävät koko vuodeksi ja että ne riittävät lakisääteisten tehtävien hoitoon.

OHEISEN vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaan toimielimet jakavat käyttösuunnitelmilla valtuuston myöntämän käyttötalouden sitovan määrärahan ja tuloarvion alemmille tasoille ja päättävät tarvittaessa tarkemmista tavoitteista, joiden on sopeuduttava valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin. Toimielin päättää, millä tasolla käyttösuunnitelma toimielimen osalta hyväksytään. Käyttösuunnitelma laaditaan myös investointiosasta.

(mv)Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää, että:- sivistyslautakunnan sitovuustaso on tulosalue. - sivistyslautakunta hyväksyy LIITTEEN 1 mukaisen tulosaluetasoisen

käyttötalousosan ja LIITTEEN 2 mukaisen investointiosan käyttösuunnitelman.

- sivistystoimenjohtaja vahvistaa kustannuspaikkatasoisen käyttösuunnitelman.

- toimintayksiköiden päälliköt vastaavat oman yksikkönsä osalta tavoitteiden saavuttamisesta ja määrärahojen käytöstä sekä seurannasta.

- sivistyslautakunta hyväksyy LIITTEEN 3 mukaisen vastuutuksen valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden saavuttamisesta vuodelle 2017.

- sivistyslautakunta käsittelee tavoitteiden ja määrärahojen toteutumista tulosaluetasolla toukokuussa ja syyskuussa sekä tilinpäätöksen yhteydessä.

- sivistyslautakunnalle annetaan toimialan tulosaluetasoinen, kulttuuri-ja vapaa-aikatoimen sisältävä toimialakatsaus sekä toimielintasoinen talouskatsaus jokaisessa kokouksessa.

Päätös:Esittelijä totesi, että talousarviokirjaan on jäänyt virheellinen teksti strategiaan liittyvien kehittämiskohteiden 2017 – 2019 ja niihin liittyvien toiminnallisten tavoitteiden kohtaan 1.2 Painopiste talouden

8 §


83

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

tasapainottaminen ja toiminnan kustannustehokkuus: ”Varhaiskasvatuksessa nostetaan päivähoidossa 1.8.2017 alkaen lapsi/aikuissuhdetta lain sallimalle enimmäistasolle, jolloin päiväkotihoidossa voi laskennallisesti yhtä hoitajaa kohden olla kahdeksan yli kolmevuotiasta lasta.”

Kaupunginvaltuuston 14.11.2016 tekemän päätöksen mukaisesti päiväkotien varhaiskasvatuksen kasvattajien ja lasten välinen suhde pidetään ennallaan. Jatkossakin yli 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmänlapsi-aikuinen suhde säilyy 1:7.

Ehdotus hyväksyttiin.

Kuvajaosto § 8/31.1.2017Sivistyslautakunta on hyväksynyt 24.1.2017 § 18 sivistyslautakunnan ja kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisen toiminnan käyttösuunnitelmat.

Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ovat OHEISENA 1.

Ehdotus/SiTJ (kuvaj.):Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää - merkitä tiedokseen kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisen toiminnan

OHEISEN 2 mukaisen käyttötalousosan ja OHEISEN 3 mukaisen investointiosan käyttösuunnitelmat

- merkitä tiedokseen kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisen toiminnan OHEISEN 4 mukaisen vastuutuksen valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden osalta vuodelle 2017

- että, jaostolle annetaan jaoston alaisen toiminnan tulosaluetasoinen käyttötalouden toteumaraportti jokaisessa kokouksessa.

Päätös:

Täytäntöönpano kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tulosalueiden päälliköt

Muutoksenhaku ei muutoksenhakua (kuntaL § 91)

Lähempiä tietoja antaa vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen p. 019 758 4451


84

Dnro 182/2016

Riihimäen kaupunki

Konserni- ja hallintopalvelut PL 125, 11101 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi

Rahoitus/Talousarvio 2017/Täytäntöönpano/Täytäntöönpano-ohjeet 2017/30.11.2016

Jakelu: Hallintokunnat

VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Riihimäkistrategia, taloussuunnitelmakauden kehittämiskohteet ja talousarviovuoden sitovat

toiminnalliset tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2017 talousarvion 14.11.2016. Talousarviossa

valtuusto hyväksyi toimielimille (=keskushallinto ja lautakunnat) sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot.

Kuntalaki velvoittaa noudattamaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa talousar-viota. Kaupungin taloudenhoitoa koskevat keskeiset määräykset on annettu hallinto-säännössä, talousohjeissa ja hankintaohjeissa.

Riihimäki strategia on esitetty kokonaisuudessaan omana kohtanaan talousarviokirjan alussa. Strategisiin päämääriin liittyvät taloussuunnitelmakauden kehittämiskohteet ja niistä johdetut talousarviovuoteen kohdistuvat sitovat tavoitteet on esitetty yhteenvetona käyttötalousosan alussa. Nämä yhdessä muodostavat raportoitavan kokonaisuuden. Si-tovien tavoitteiden vastuutuksen tekee kukin toimielin käyttösuunnitelmassaan.

Käyttösuunnitelmat Hallintosäännön mukaan toimielimet hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuun-

nitelmat. Toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää päätös-valtaa alaisilleen viranhaltijoille.

Valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuus on esitetty talousarviokirjassa. Käyttöta-

lousosan määrärahat ja tuloarviot ovat pääsääntöisesti sitovia toimielintasolla.

Toimielimet päättävät harkintansa mukaan toimialan erityisasiantuntemusta käyttäen miten toimielimelle myönnetty kokonaismääräraha käytetään. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toimielimet voivat harkintansa mukaan järjes-tää toimintansa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla määrärahojen puitteissa il-man, että yksityiskohdissa noudatetaan esim. talousarviossa hahmoteltuja ta-louden sopeuttamistoimia. Toimialojen tulee kuitenkin sitovuustasonsa sisällä huolehtia siitä, että valtuuston hyväksymät toiminnalliset tavoitteet saavute-taan. Esimerkiksi valtuusto päätti, että Riihimäen kaupunki maksaa myös vuonna 2017 Riihimäki-lisää ja varasi tarkoitukseen määrärahan. Tämä asia si-sältyy myös valtuuston päättämiin toiminnallisiin tavoitteisiin.


Toimintamenoihin sisältyy vuonna 2017 koko kaupunkia koskeva 0,5 milj.euron ja taloussuunnitelmavuodelle 2018 1.5 milj.euron toimintamenovähennys. Vä-hennys koskee kaikkia toimialoja, mutta on nyt budjetoitu keskushallinnon talousarvi-on vastuualueelle ”Konserni- ja hallintopalvelut”. Tavoitteena on tasapainottaa kau-pungin taloutta vuosina 2017 – 2018 yhteensä 2 milj.eurolla henkilöstömenoja vähen-tämällä tai muilla säästötoimenpiteillä. Vähennys kohdistetaan myöhemmin toimi-alojen talousarvioihin tehdyn suunnitelman mukaisesti.

Toimielimet jakavat käyttösuunnitelmilla valtuuston myöntämän käyttötalouden sitovan

määrärahan ja tuloarvion alemmille tasoille ja päättävät tarvittaessa tarkemmista ta-voitteista, joiden on sopeuduttava valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin. Toimielin päät-tää, millä tasolla käyttösuunnitelma toimielimen osalta hyväksytään. Käyttösuunnitelma laaditaan myös investointiosasta.

Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä on toimielimelle esitettävä valtuuston

asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttösuunnitelmat tulee laatia si-ten, että valtuuston hyväksymät määrärahat riittävät koko vuodeksi ja että ne riittävät lakisääteisten tehtävien hoitoon.

Toimielinten tulee huolehtia, että valtuuston asettamien linjausten, vuoteen 2017 koh-

distuvien toimenpiteiden sekä taloudellisten tavoitteiden toteuttamiseksi ryhdytään tar-peellisiin toimenpiteisiin.

Toimielimen tulee käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä vastuuttaa ja aikatau-

luttaa tavoitteiden toteuttaminen sekä määrätä ne viranhaltijat, joilla on oikeus vahvis-taa alemmantasoiset käyttösuunnitelmat ja päättää, mikä on viranhaltijoiden käyttö-suunnitelmien sitovuustaso.

Viranhaltijat voivat jakaa edelleen toimielimen vahvistaman osamäärärahan ja osatulo-

arvion tarkempiin osiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien on puolestaan sopeudutta-va kaikilta osiltaan toimielinten käyttösuunnitelmiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien vahvistamisesta ja muuttamisesta on pidettävä päätöspöytäkirjaa.

Käyttösuunnitelmat on käsiteltävä ja toimitettava taloushallintoon taloussuunnitte-

lusihteeri Tarja Lumme-Virtaselle 31.1.2017 mennessä. Muutokset talousarvioon Lähtökohta on, että vuoden 2017 talousarvioon ei tehdä toimintamenoja lisääviä

muutoksia. Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää, että toimielinten on seurattava budjetin toteutumista kuukausittain. Tällöin on määrärahoja tarkasteltava kokonai-suutena ja haettava sisäinen ratkaisu toimielinten määräraha- ja tuloarviomuu-toksille. Määrärahojen ja tuloarvioiden muutosesitysten yhteydessä on esitettävä, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty toiminnan sopeuttamiseksi olemassa oleviin resurs-seihin. Samalla tulee selvittää muutosten vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin.

Nämä ns. toimielimen sisäiset muutokset on saatettava tiliöintitunnisteineen tiedoksi

taloushallintoon taloussuunnittelusihteeri Tarja Lumme-Virtaselle muutosten kirjaami-seksi talousarviopohjaan. Kaikki muutokset talousarvioon tulee esittää talousarvio-esitysten tapaan 100 euron tarkkuudella.

Talousarvion ja käyttösuunnitelmien toteutumisen raportointi Talousarvion toteutuminen raportoidaan kaupunginhallitukselle vähintään viisi kertaa

vuodessa. Raportit sisältävät ennusteen talousarvion toteutumiseksi. Kaupunginval-tuustolle taloudesta raportoidaan neljä kertaa vuodessa.

Kuukausiraportit


Kuukausiraporteissa esitetään tulos- ja rahoituslaskelma sekä yhteenveto käyttötalo-

usosasta ja investointiosasta. Hallintokunnilta raporttiin tarvittavat tiedot ja ennusteet antavat toimialajohtajat.

Osavuosikatsaukset Osavuosikatsauksia laaditaan kaksi, ensimmäinen ajalta 1.1. – 30.4. ja toinen ajalta

1.1. – 31.8. Talousarvion toteutumisraportti ajalta 1.1. – 31.12. esitetään vuoden 2017 tilinpäätöksessä.

Kaupunginhallitus korostaa sitä, että mikäli talousarvion määrärahat näyttävät

ennusteen mukaan ylittyvän tai tuloarviot alittuvan, raportissa tulee aina esittää ne toimenpiteet, mihin hallintokunnat ovat ryhtyneet tai aikovat ryhtyä toimin-nan sopeuttamiseksi olemassa oleviin resursseihin.

Tekninen lautakunta ja kuukausiraporttien osalta tekninen johtaja vastaa investointien

raportoinnista lukuun ottamatta seuraavia investointikohteita, joiden raportointivastuu on seuraava: - osakkeet, jotka eivät liity kiinteistö- ja asuntoyhtiöihin / konserni- ja hallintopalve-

lukeskus ja kuukausiraportit hallintojohtaja - perusparannukset / kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto/ kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto ja

kuukausiraportit kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja - muut kuin teknisen lautakunnan kalustohankinnat / ao. toimielin ja kuukausirapor-

teissa ao. toimialajohtaja Raportoinnin käytännön toteutus ohjeistetaan erikseen. Raportointiaikataulu on

LIITTEENÄ. Toimielimen tulee käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päättää, miten toi-

mielimen ja viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien seuranta muutoin järjestetään sekä meno- että tulomäärärahojen kuin myös tavoitteiden toteutumisen osalta.

Rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi hallintokuntien tulee pitää myös kassa-

suunnitelmat ajan tasalla annettujen ohjeiden mukaisesti. Omistajaohjaus

Kaupunginvaltuusto on antanut osana talousarvioprosessia merkittävimmille konser-niyhteisöille toimintalinjaukset vuosille 2017 – 2019. Ao. vastuutoimielin seuraa toi-mintalinjojen toteutumista ja käsittelee ne muiden hallinnonalansa tilinpäätösrapor-toinnin yhteydessä.

Virkojen ja toimien täyttäminen Virkojen ja toimien täyttämiseen voidaan ryhtyä aikaisintaan tammikuussa 2017 tai tä-

tä myöhemmin valtuuston päätöksen mukaisesti. Virkojen ja toimien täyttämisessä tulee noudattaa kaupunginhallituksen täyttölupamenettelyä koskevaa päätöstä.

Menojen hyväksyjät ja kirjaaminen Toimielinten on heti vuoden alussa, kuitenkin viimeistään 31.1.2017 mennessä, ilmoi-

tettava RHL-Data Oy:lle/Nina Åström ne henkilöt, jotka on oikeutettu hyväksymään menotositteet toimielimen puolesta. Menotositteiden hyväksyjissä ja ostolaskujen sähköisen käsittelyjärjestelmän (Rondo) käyttäjissä kesken vuotta tapahtuvat muu-tokset tulee myös välittömästi ilmoittaa RHL-Data Oy:lle/Nina Åström. Hyväksyjiä koskeviin ilmoituksiin on aina liitettävä nimikirjoitusnäytteet.


Hyväksyjän vastuulla on, että ostolaskut kirjataan suoriteperiaatteen mukaan eli las-kut kirjataan menoksi sille tilikaudelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu.

Tilikartta

Vuoden 2017 tilikartta päivitetään Palvelukeskuksen toimesta intranettiin ”Taloushal-lintopalvelut” kohtaan ”Kirjanpito”.

Täytäntöönpano-ohjeista tiedottaminen Toimielinten tulee huolehtia siitä, että nämä ohjeet toimitetaan hallintokunnassa kaikille

ohjeita tarvitseville henkilöille. Ohjeet löytyvät intranetistä ”Taloushallinto” kohdalta ”Ta-loussuunnittelu”.

Talousarviokirjan tilaukset Vuoden 2017 talousarviota ja vuosien 2017 - 2019 taloussuunnitelmaa voi tilata kau-

pungintalon monistamosta. Tilaukset tulee tehdä sähköpostilla monistamoon 31.12.2016 mennessä.

RIIHIMÄEN KAUPUNGINHALLITUS Sami Sulkko Aila Ylioja

kaupunginjohtaja talousjohtaja


TALOUSARVIO 2017: SIVISTYSLAUTAKUNNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA

Sivistystoimenjohtaja vahvistaa kustannuspaikkatasoisen käyttösuunnitelmanja toimintayksiköiden johtajat vastaavat oman kustannuspaikkansa osaltamäärärahojen käytöstä sekä seurannasta

Kustannuspaikkatasoinen vastuuPäävastuu 2017 määrärahojen käytöstä ja seurannasta

Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto

Kulttuuri-, matkailu- ja tukipalvelutKulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja

Toimintatuotot 83 600Toimintakulut -1 180 900TOIMINTAKATE -1 097 300

NuorisopalvelutNuorisotoimenjohtaja Nuorisotoimenjohtaja

Toimintatuotot 77 900Toimintakulut -684 200TOIMINTAKATE -606 300

LiikuntapalvelutLiikuntapäällikkö Liikuntapäällikkö

Toimintatuotot 989 900Toimintakulut -4 268 000TOIMINTAKATE -3 278 100

Suomen lasimuseo (netto)Museonjohtaja Museonjohtaja


Riihimäen kaupungin museot (netto)Johtava intendentti Johtava intendentti


Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto yhteensäToimintatuotot 1 325 700Toimintakulut -7 646 100TOIMINTAKATE -6 320 400


TALOUSARVIO 2017 SIVISTYSLAUTAKUNNAN INVESTOINTIOSAN KÄYTTÖSUUNNITELMA

INVESTOINTISUUNNITELMA 2017-2021

INVESTOINTIKOHDE Kustan- Edell. TA TA 2016 Ennuste Ta Ts Ts nusarvio vuosien 2016 + muutos 2016 2017 2018 2019 2020 2021veroton käyttö

TILAHANKKEET

Perusparannukset/kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Menot 100 000 100 000 100 000 50 000 100 000 100 000 100 000 100 000 - uimahallin kulunvalvonta Tulot 0 0 30 000 0 0 0 0 0sisäinen sitovuustaso: kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Netto 100 000 100 000 70 000 50 000 100 000 100 000 100 000 100 000

Tilahankkeet yhteensä Menot 100 000 100 000 100 000 50 000 100 000 100 000 100 000 100 000Tulot 0 0 30 000 0 0 0 0 0Netto 100 000 100 000 70 000 50 000 100 000 100 000 100 000 100 000

KALUSTOHANKINNAT

Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Menot 30 000 30 000 30 000 180 000 - jäänhoitokone 120 000 euroa Tulot 0 0 0 0 - erittelemättömät kalustohankinnat 60 000 euroa Netto 30 000 30 000 30 000 180 000sisäinen sitovuustaso: kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja

Kalustohankinnat yhteensä Menot 30 000 30 000 30 000 180 000 0 0 0 0Tulot 0 0 0 0 0 0 0 0Netto 30 000 30 000 30 000 180 000 0 0 0 0

INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Menot 130 000 130 000 130 000 230 000 100 000 100 000 100 000 100 000Tulot , joista 0 0 30 000 0 0 0 0 0Netto 130 000 130 000 100 000 230 000 100 000 100 000 100 000 100 000

Luonnos jatkovuosiksi


STRATEGIAAN LIITTYVÄT KEHITTÄMISKOHTEET 2017 - 2019 JA NIIHIN LIITTYVÄT TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 Strategisten päämäärien alla on esitetty kaikki valtuuston päättämät ko. päämäärään liittyvät painopisteet ja toimenpiteet. Toimialat ovat asettaneet toiminnalliset tavoitteet kuhunkin toimenpiteeseen liittyen. Jokaisen toimenpiteen kohdalle ei ole asetettu toiminnallista tavoitetta. Toiminnallisia tavoitteita asetetaan koko kau-pungin tasolla enintään 30 - 40, jolloin niitä voi olla suurimmilla lautakunnilla enintään 5 - 7 tavoitet-ta/lautakunta ja pienimmillä 2 - 3 tavoitetta/lautakunta 1. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ TOIMIVAT PALVELUT 1.1. PAINOPISTE KUNNAN PALVELUTUOTANTO Sivistyslautakunta

- Nuorisotoimessa kehitetään palveluja opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä sidosryhmien kanssa yhteistyössä. Tavoitteena on lisätä nuorisotyöntekijöiden suoraan asiakkaisiin kohdistuvan työn suhteellista määrää, vahvistaa nuorisovaltuuston asemaa kunnallisessa päätöksenteossa sekä lisätä etsivän nuorisotyön vaikuttavuutta

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 1.1.1. Toimenpide/ Kaikki toimialat: Kaupungin keskeisten palveluprosessien tarkistaminen ja uu-

distaminen niin, että prosessit ovat optimaaliset ja kustannustehokkaat • Keskeisten vuonna 2016 kuvattujen palveluprosessien hallintokuntarahat ylittävät prosessit käy-

dään läpi ja tarkistetaan hallintokuntien kanssa yhdessä. Mittari: Keskushallinnon keskeiset hallintokuntarajat ylittävät prosessit on käyty läpi ja tarkistettu

yhdessä hallintokuntien kanssa 31.12.2017 mennessä.

Sivistyslautakunta • Nuorisoasuntojen avustus säilytetään vuonna 2017 vuoden 2016 tasolla. Raportointivastuu: nuorisotoimenjohtaja

• Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston avustukset yhdistyksille säilytetään vuoden 2016 talousarvion ta-solla .

Raportointivastuu: kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja

1.1.2. Toimenpide: Perustason lähipalveluihin panostaminen erityispalveluiden menokehityksen

hillitsemiseksi Sivistyslautakunta • Nuorisotoimessa kehitetään palveluja opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä sidosryhmi-

en kanssa yhteistyössä. Mittari: Nuorisotyön vaikuttavuuden lisääminen yhteisöllisen, yhteiskunnallisen ja kohdennetun

nuorisotyön keinoin. Tavoitteena on, että nuoriso-ohjaajien työpanoksesta 65 % kohdistuu suo-raan nuorten kanssa tehtävään työhön. Lisäksi etsivässä nuorisotyössä tavoitteena on, että asiakaskontaktit ja eteenpäin ohjattujen asiakkaiden määrä etsivää nuorisotyöntekijää kohden pysyy vähintään vuoden 2016 tasolla (vähintään 110 asiakasta/etsivä nuorisotyöntekijä).

Raportointivastuu: nuorisotoimenjohtaja


RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Dno KH/10/02.02.02.00/2017

Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston vuoden 2016 toimintakatsaus

Sivi § 17 /24.1.2017 Kaupungin konserni- ja hallintopalveluiden antaman vuoden 2016 tilin-päätöksen laadintaohjeen mukaan hallintokuntien on jätettävä vuoden 2016 toimintakatsaukset toimintakertomukseen 31.1.2017 mennessä. Katsauksessa on oltava olennaiset ja merkittävät tiedot vuodelta 2016.

Sivistyslautakunnan vuoden 2016 toimintakatsaus on LIITTEENÄ.

Ehdotus/SiTJ:Sivistyslautakunta päättää hyväksyä vuoden 2016 toimintakatsauksen.

Päätös:Ehdotus hyväksyttiin

Kuvajaosto § 9/31.1.2017Sivistyslautakunta on hyväksynyt 24.1.2017 § 17 sivistyslautakunnan ja kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisen toiminnan toimintakatsauksen vuodelta 2016.

Ehdotus/kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja:Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto merkitsee tiedokseen OHEISEN kulttuuri- ja vapaa-aikajaostoin alaisen toiminnan toimintakatsauksen vuodelta 2016.

Päätös:

Täytäntöönpano -

Muutoksenhaku ei muutoksenhakua (KuntaL § 91)

Lähempiä tietoja antaa vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen p. 019 758 4707

9 §


92

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2016 Yleistä Uuden sivistystoimen hallinto- ja johtamisjärjestelmän kehittämistyötä jatkettiin, tavoitteena uuden hallinto-mallin käyttöönotto 1.6.2017. Riihisalon toiminta matkailukeskuksena päättyi 31.12.2016. Riihisalon ylläpi-dosta ajalla 1.2 - 31.12.2016 vastasi Lissun Kahvio. Kulttuuritoiminta Kulttuuripalvelut järjesti vuoden aikana lähes 40 tapahtumaa ja tilaisuutta yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tapahtumia tuotettiin monille eri kohderyhmille niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Kokonaisyleisö-määrä tapahtumissa oli n.13 680 hlöä. Perinteisiin tapahtumiin kuuluivat ystävänpäiväjuhla, kansallisen vete-raanipäivän juhla, Asematapahtuma ja Urpo&Turpo –näytökset Riihimäki-viikolla sekä itsenäisyyspäivän tilai-suudet. Suurponnistuksena tuotettiin samaan aikaan Riihimäen pääsiäinen ja valtakunnalliset Spotti Lasten-teatteripäivät yhdessä Riihimäen Nuorisoteatterin ja Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa. Lisäksi järjestet-tiin valtakunnallinen kunta-, alue- ja yhteisötaiteilijaseminaari Riihimäen Teatterilla yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Taiteenedistämiskeskuksen ja Humakin kanssa. Kulttuurialan keskinäistä yhteistyötä kehitettiin säännöllisesti sekä seutukunnallisessa kulttuuriyhteistyöryh-mässä, kaupungin omille kulttuuritoimijoille suunnatussa Kulttuuriklubissa että lastenkulttuuritoimijoiden LA-KU-työryhmässä. Yhdistystoimijoiden yhteistyötä viritettiin myös kahdessa Suomi100 -juhlavuoden infotilai-suudessa. Peltosaaren lähiöaluetta elävöitettiin asukkaille suunnatulla monipuolisella kulttuuritoiminnalla Kulttuuriviritys-hankkeessa. Hanke tuotti Peltosaareen mm. laskiaistapahtuman, katutaidetapahtuman ja Taiteiden yön tori-tapahtuman sekä osallistui juhannusjuhlien järjestelyihin. Hanke tuotti kaikkiaan 21 tapahtumaa ja sen toi-mintaan osallistui yli 1200 henkilöä. Tavoitteista haastavin oli toiminnan vakiinnuttaminen osaksi kaupungin omaa toimintaa. Vuoden 2017 osalta tavoite saavutetaan yhteistyössä Tekniikan ja ympäristön toimialan Peltosaari-projektin kanssa. Projekti mahdollistaa sosiokulttuurisen lähiökehittämisen ja asukastoiminnan koordinoinnin hankkimisen ostopalveluna, johon sisältyy myös hankkeen jatkokehittäminen ja uusien rahoi-tuslähteiden hyödyntäminen. Kulttuuripalvelut isännöi myös Suomen kasvukäytävän alueella toimivaa Yhteiskuntataiteilija-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää kuntien yhteisiä taiteen asiantuntijapalveluita ja edistää taidetta rakennetussa ympä-ristössä. Taidekonsepteja kehitettiin seitsemässä kunnassa ja verkostotilaisuuksia järjestettiin yksi. Hanke sai myös jatkorahoituksen vuodelle 2017. Kulttuurimatkailuun kehittämiseksi tuotettiin Riihimäen Kulttuurikesä-esite, jota jaettiin kulttuurilaitoksissa, hotelleissa ja matkailuinfoissa. Culture Finland –kulttuurimatkailun aluekoordinaatiohankkeessa tuotettiin Riihimäelle kulttuurimatkailupaketteja lasi- ja metsästysteemojen ympärille. Nuorisotoiminta Nuorisotyön prosesseja on kuvattu sekä työkuvia tarkasteltu. Organisaatiossa on uudistettu tiimejä ja palave-rikäytänteitä jakaen yksikkö yhteisöllisen nuorisotyön (ent. perusnuorisotyö) ja kohdennetun nuorisotyön (erityis- ja etsivä nuorisotyö) tiimeihin. Kolmantena osa-alueena on yhteiskunnallinen nuorisotyö, joka käsit-tää nuorisovaltuuston toiminnan ja nuorten vaikuttamisen. Etsivä nuorisotyö kotiutettiin osaksi kaupungin nuorisopalveluita vuoden 2016 alusta ja tehtäviä hoitaa kolme etsivää nuorisotyöntekijää. Säännöllistä yhteistyötä tehdään oppilaitosten ja seurakunnan kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen kanssa yhteistyö on tiivistynyt. Sivistyspalveluiden sisällä yhteistyö on lisääntynyt opetuspalveluiden kanssa kouluis-sa tehtävän työn vakiinnuttua ja yhteishankkeiden myötä esim. Tajua Mut -hanke. Nuorten elinoloja ja nuorten palvelujen indikaattorien kokoamista ja kehittämistä on jatkettu. Nuorisopalvelut on koordinoinut lakisääteistä nuorten ohjaus- ja palveluverkostotyöryhmää, joka on kokoontunut säännölli-sesti. Kaupunginhallitukselle tuotettiin kesäkuussa raportti nuorisotakuun toteutumisesta. Nuorisovaltuuston järjestämään nuorten ja päättäjien tilaisuuteen osallistui 60 keskustelijaa.


Nuorisokeskus Monarin ilmastointi- ja tilaremontin myötä työhyvinvointi ja tilojen käytettävyys parani. Nuori-sotilojen käyttöaste on pysynyt hyvällä tasolla Jukolan nuorisotilaa lukuun ottamatta. Peltosaaren nuorisoti-lan tarveselvitystä on tehty ja tulevaisuudessa siintävän koulun peruskorjauksen suunnitteluun on otettu osaa nuorisotilojen osalta. Avoin Nojatuoli -toiminta peruskoulun päättäneille ja 18-vuotta täyttäneille on va-kiintunut Peltsin Clubilla ja laajentunut myös Monarille. Kaikilla nuorisotiloilla on vuoden aikana toiminut enti-seen tapaan avoin- ja kerhotoiminta, joissa on tarjontaa ala- ja yläkoululaisille. Suosittuja kerhoja olivat kok-kikerho, mediapaja, kansainvälisyyspaja, Mimmis -tyttökerho, AniManga-kerho, Ilmaisutaito -paja, pienten poikien Junnuklubi. Jukolan tila saatiin myös syksyllä toimimaan ja suosittu kokkikerho toimi viikoittain. Mo-narilla on bänditilojen lisäksi ollut käytössä studio, jossa on voinut ohjatusti tehdä tallenteita Kesätoimintaa oli päiväleirien muodossa kesäkuun 2 ensimmäistä viikkoa: 2 leiriä, yhteensä 76 lasta. Sisältö tuotettiin yhteistyössä kulttuurin ja liikunnan kanssa. Yhteisöllinen ja kohdennettu nuorisotyö toteuttivat muu-ta kesätoimintaa mm. tarjoamalla yläikärajatonta avointa toimintaa ulkotiloissa, kaikille avoimia askartelu- ja pihaleikkipäiviä sekä ”ikärajoitettua” (7.luokka-17 vuotta) avointa toimintaa. Talvilomatoiminnassa osallistujia oli 252. Syyslomatoiminta neljännen kerran järjestettyine taidetehtaineen kokosi 130 osallistujaa. Syksyn toimintakausi alkoi kymmenennen kerran järjestetyllä Beach Party -tapahtumalla, joka kokosi noin 3 000 kävijää. Liikuntatoiminta Liikuntayksikössä jatkettiin palvelutoiminnan rakenteen kehittämistyötä. Johtamisjärjestelmää selkeytettiin ja työntekijöiden toimenkuvia tarkistettiin. Uimalan lipunmyyntipalvelut ulkoistettiin Hyvinkään-Riihimäen seu-dun Ammattikoulutusäätiölle, joka tuottaa myös uimalan kahviopalvelut. Nuorten lähiliikuntapaikka, skeittiparkki Peltosaaren liikuntapuistossa valmistui. Peltosaaren urheilupuiston Riutan maastopyörärata on opastauluja vaille valmis. Riuttan juoksuportaat valmistuivat. Ilves-reitin kartoitus ja kunnostus aloitettiin. Keskusurheilukentän aidoitus ja juoksuportaat valmistuivat. Vahteriston ulkoilureittiä kunnostettiin. Uimala on vakiinnuttanut kävijämääränsä edellisvuosien tasolle, ollen näin suosituin yksittäi-nen liikuntapaikka. Uimalassa vuoden 2016 aikana on järjestetty liikuntatoimen ohella myös muita tapahtu-mia, joista suurimpina mainittakoon Beach party ja Halloween uinti. Terveysliikunnan tarjonta on pysynyt vakiona ja toimintaa on kohdistettu erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuville. Uusina aikuisten liikunnanohjauksen toimintoina olivat mm. syvän veden vesijumpat sekä osallistuminen Unelmien liikuntapäivään ja Liikkujan viikolle. Hyvinvointineuvontapiste jatkoi toimintaansa uimahallilla ja liikuntaneuvontaa sai aikavarauksella terveyskeskuksella. Kortteliliikunta ikääntyville –toimintaan tuli mukaan uusi taloyhtiö kattaen nyt 7 taloyhtiötä. Uutena ikääntyvien toimintana oli heikkokun-toisten aktivoimiseen suunnattu Sakilla salille -kampanja. Isoimpina liikuntatapahtumina olivat Pyörillä ilman moottoreita -kampanja, Ikääntyneiden messut, lasten temmellyspäivät, Halloween-uinti, lasten ja nuorten harrastemessut ja Riksu on ice -tapahtuma. Liikuntapalvelut järjesti vuoden 2016 aikana yhteensä 20 mak-sutonta liikuntamaailmaa/peuhapäivää perheille, joissa on ollut kussakin 25 - 250 kävijää. Liikuntapalvelut oli mukana toteuttamassa lasten kesäleiriä 2016. Hankkeissa painottui terveyden edistäminen, omaehtoinen liikunta ja koulupäivien liikunnallistaminen. Eloisa Riksu -hankkeen ensimmäinen toimintakausi käynnistyi ja se jatkaa edelliskausien hyvinvoiva lasten ja nuor-ten Riihimäki sekä Ensi Askel -hankkeita. Hankkeessa käynnistettiin nuorille suunnatun harrastepassisovel-luksen suunnittelu, jonka tavoitteena on tarjota nuorille tietoa Riihimäellä olevasta harrastustoiminnasta sekä aktivoida harrastamaan. Hankkeessa luotiin yhteistyöpolku liikuntaneuvonnan osalta kaupungin työter-veyshuoltoon, josta liikuntareseptilähetteellä ohjataan asiakkaita maksuttoman liikuntaneuvonnan piiriin. Perheliikuntaa edistettiin aloittamalla uusi perheen hyvinvointikurssi ja erityistoimia vaativien väestöryhmien liikuntaa edistettiin järjestämällä työttömille suunnattu maksuton kuntopiirikurssi. Hankkeen avulla jatkettiin edellisessä Ensi Askel -hankkeessa aloitettua TEO -ohjausryhmän toimintaa ja päivitettiin hyvinvointikerto-mus vuodelle 2015. Hanke toteutti syksyllä paikallisten yhdistysten kanssa harrastemessut lapsille ja nuoril-le. Eloisa Riksu ja Sportti Steppi- Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hankkeet olivat mukana toteuttamassa lasten kesäleiriä 2016. Sportti Steppi jatkoi toimintaansa edellisen toimintavuoden tavoin jär-jestäen toimintakaudella mm. Nuorten liikuntakerhon, maahanmuuttajien oman kerhon, naisten ryhmätoimin-taa, yksilöohjausta, mielenterveyskuntoutujien sählyä, Peltosaaren ip- toimintaa ja Olohuone does sport- toimintaa. Liikkuva koulu -hankkeen ensimmäinen toimintakausi käynnistyi syyskuussa ja hankkeen alkuvai-heessa panostettiin Riihimäen peruskoulujen sitouttamiseen hankkeeseen ja koulukohtaisten kehittämistar-peiden kartoittamiseen. Museotoiminta Suomen lasimuseon näyttelyohjelma toteutui suunnitellusti. Erikoisnäyttelyitä oli yksitoista, joista päänäytte-ly oli Accident, 10 suomalaisen lasitaiteilijan yhteisnäyttely. Näyttely toi esiin taidelasia tuoreesta ja erilaises-ta näkökulmasta. Töiden taustalla liikkuvat ideat, tekijät ja teosten valmistumisprosessien avaaminen katso-


jalle teki tunnetuksi tämän päivän lasintekijöiden maailmaa. Näyttelyn tuloksena syntyi ’lasipolku’ Suomen lasimuseolta entiseen Riihimäen Lasin kiinteistöön. Vaikuttava näyttelyjulkaisu tukee näyttelyn pohjalta syn-tyvän kiertonäyttelyn järjestelyjä. Slovakialaisen taiteilijan Palo Machon taideteokset ovat ainutlaatuisia. Te-okset oli suunniteltu lasimuseon suureen näyttelytilaan, mikä näkyi näyttelyn poikkeuksellisena vaikuttavuu-tena. Hän käyttää teostensa valmistamisessa lukuisia eri tekniikoita, mm. piirtämistä ja maalaamista. Johtajan valinta -näyttely liittyi julkaisuineen kirjaimellisesti museonjohtaja Heikki Matiskaisen eläkkeelle jäämiseen. Kansainvälinen Gravur on Tour -kiertonäyttely esitteli hienolla tavalla kaiverretun lasin nykyaikaa. Salaisuus-näyttely puolestaan oli jurytetty lasimaalausnäyttely. Pienemmät taiteilijakohtaiset näyttelyt täy-densivät monipuolista näyttelytarjontaa. Kannattaa mainita erikseen ylimääräisenä näyttelynä esitelty Lasi-voltteja 31.5.–21.8.2016. Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijat ja Ammattiopisto Tavastian lasinpuhallusopiskelijat näyttivät Nuutajärvellä, että perinteinen muotoilija-lasinpuhaltajayhteistyö sujuu myös nykypäivänä. Ulkomaisista kiertonäyttelyistä Tapio Wirkkala -näyttely Grassi-museossa Leipzigissa 2.6. - 3.10.2016 oli todellinen menestys. Kotimainen kiertonäyttely Taidetta ja arkitavaraa, suomalaista lasia 1950-luvulta oli esillä Rosenlew-museossa Porissa 2.4.2016–28.8.2016. Suomen lasimuseon valtakunnallinen erikoismuseotoiminta tarkoitti vuonna 2016 mm. yhteistyötä alan oppi-laitosten ja muiden toimijoiden kanssa, sekä asiantuntija-apua lukuisille suomalaisille ja ulkomaisille museoil-le. Riihimäen kaupunginmuseon näyttelyt, kokoelmatoiminta ja muu toiminta toteutettiin suunnitelman mukai-sesti. Kaupunginmuseossa järjestettiin kaksi omaa tuotantoa olevaa näyttelyä: Koivistonmäki -valokuvanäyttely ja Leikkimään! Päivähoitoa Riihimäellä. Riihimäkeläinen Petruska Design-Studio Kiema Ky järjesti museon aulaan näyttelyn Petruska 40 vuotta. Museossa vieraili 12 521 kävijää. Virallisia avoinna olopäiviä 100, asiointipäiviä 185, asiantuntijapalveluita annettiin 55 kertaa. Näyttelyihin liittyvien oheistapah-tumien lisäksi museo osallistui paikallisten tapahtumien järjestämiseen. Tapahtumia oli yhteensä 21. Yhteis-työtä tehtiin riihimäkeläisten yhdistysten, yritysten, museoiden, päiväkotien, liikuntapalveluiden ja yksityis-henkilöiden kanssa. Museorakennuksen ulkopuolelle rakennetuissa näyttelyissä vieraili arviolta n. 20 000 kävijää Esineiden aika -hankkeella pyrittiin esinekokoelmien hallinnan ja hoidon parantamiseen kokoelmien inven-toinnin, täydennysluetteloinnin, arvoluokittelun ja varastoinnin optimoinnin avulla. Hanke auttoi tuomaan ko-koelman paremmin näkyväksi ja saavutettavaksi sekä palvelee paremmin asiakkaita. Riihimäen Sussex kuntoon! -hanke käynnistyi syyskuussa. Sen taloudellisina tukijoina on riihimäkeläisiä yrityksiä ja Mesenaatin kautta järjestettyyn joukkorahoituskampanjaan osallistuneet 100 mesenaattia. Kau-punginmuseo osallistui edellisen vuoden tavoin kansalliseen TAKO-projektiin. Riihimäen taidemuseon näyttelyt, kokoelmatoiminta ja muu toiminta toteutettiin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Riihimäen taidemuseossa järjestettiin kolme näyttelyä: Inari Krohnin laaja retrospektiivinen näyt-tely, Kati Mikolan näyttely Tule kaunis päivä sekä kokoelmanäyttely Kutojat, jonka yhteydessä oli esillä riihi-mäkeläislähtöisten taiteilijoiden Katja Luodon ja Justus Kantakosken teoksia. Kokoelmanäyttely Helenen puutarhassa sekä Riihimäellä asuneen Ilmari Grytan näyttely Kadonnut aika jatkuivat vuodelta 2016. Inari Krohnin näyttelyn yhteydessä julkaistiin kirja, jonka mahdollisti Suomen Kulttuurirahaston myöntämä apura-ha. Taidemuseoon asetettiin esille myös kokonaisuus Helene Schjerfbeckin teoksia Riihimäen taidemuseon kokoelmista. Vuonna 2016 museossa kävi enemmän kävijöitä kuin kahdeksaan edelliseen vuoteen, yhteensä 10 576. Riihimäen taidemuseon kokoelman teoksia oli lainassa yhdeksässä taidemuseossa Suomessa ja kahdessa taidemuseossa Japanissa. Lisäksi valokuvia kokoelman teoksista tilattiin runsaasti erilaisia julkaisuja varten. Taidemuseossa panostettiin koululaisille ja päiväkoti-ikäisille kohdennettuun taidekasvatukseen ja työpajoi-hin sekä koko perheelle suunnattuihin tapahtumiin ja oheistoimintaan sekä ikäihmisille suunnattuun toimin-taan esim. v. 2016 aloitetut Tiistain tarinatuokiot. Lisäksi museossa järjestettiin mm. taiteilijatapaamisia, tee-maopastuksia, asiantuntijatapaamisia, vauvojen värikylpytoimintaa ja työpajoja, konsertteja, teatteriesityksiä ja yksityistilaisuuksia sekä lanseerattiin Taiteiden yö-tapahtuma. Yleisötapahtumia ja tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 32, joista muutamat yhteistyössä muiden riihimäkeläisten toimijoiden kanssa.


RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Liikuntatoiminnan ja nuorisotyön yksikköhinnat vuonna 2017

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt vahvistaa opetus- jakulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 33 §:n nojallaliikuntatoimen ja 34 §:n nojalla nuorisotyön yksikköhinnat vuodeksi 2017seuraavasti edellyttäen, että eduskunta hyväksyy valtion vuoden 2017talousarvioesityksen.

Liikuntatoimen yksikköhinta vuodelle 2017 on 12,00 euroa asukastakohden ja nuorisotyön 15,00 euroa kunnan alle 29 -vuotiasta asukastakohden. Yksikköhinnat ovat samat kuin vuonna 2016. Riihimäenkaupungin liikuntatoimen laskennallinen peruste vuodelle 2017 on351 228 euroa, joten Riihimäen kaupungille maksetaan vuonna 2017valtionosuutta liikuntatoimintaan 105 368 euroa. Riihimäen kaupunginnuorisotyön laskennallinen peruste vuodelle 2017 on 147 045 euroa,joten Riihimäen kaupungille maksetaan vuonna 2017 valtionosuuttanuorisotyöhön 44 113 euroa.

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua opetus- jakulttuuriministeriöltä kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedonsaatuaan.

Ehdotus/vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja:Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto merkitsee tiedokseen liikuntatoiminnan januorisotyön yksikköhinnat vuodelle 2017.

Päätös:

Täytäntöönpano kaupunginhallitus; tiedoksi/talousjohtaja

Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL § 91)

Lisätietoja antaa vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen, p. 019 758 4707

10 §


96

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Dno

Tulokset yhdistyksille tehdystä kyselystä lasten ja nuorten matalan kynnyksen toiminnasta

Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto on § 97/27.9.2016 päättänyt, että syksyllä 2016 tehdään kysely paikallisille yhdistyksille kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisista toiminnoista ja selvitetään yhdistysten tukitoiveet lasten ja nuorten matalan kynnyksen maksuttomaan/edulliseen harrastetoimintaan.

Kysely toteutettiin 9.-22.12.2016. Kyselyllä kartoitettiin yhdistysten tämän hetkistä tilannetta lasten ja nuorten matalan kynnyksen toiminnanjärjestämisessä, mahdollisuutta järjestää toimintaa tulevaisuudessa sekä tukitoiveita toiminnan järjestämiseen. Kyselyn vastaanotti 59 kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoyhdistystä, joista kyselyyn vastasi yhdeksän. Kyselyn vastaukset ovat OHEISENA.

Kaikki kyselyyn vastanneet yhdistykset toivoivat kohdeavustusta lasten ja nuorten matalan kynnyksen toiminnan järjestämiseen sekä mahdollisuutta käyttää kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston hallinnoimia tiloja maksutta.

Kyselyn tulokset otetaan huomioon valmisteltaessa sivistystoimen avustusääntöä vuodelle 2018.

Ehdotus/vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja:Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää merkitä kyselyn tulokset tiedokseen.

Päätös:


Muutoksenhaku oikaisuvaatimus

Lisätietoja antaa vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen, puh. 019 758 4707

11 §


97

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Osallistuminen Valtakunnallisille liikuntatoimen neuvottelupäiville 14.–15.2.2016 Jyväskylässä

Kuntaliitto järjestää vuosittaiset valtakunnalliset liikuntatoimenneuvottelupäivät Jyväskylässä 14.-15.2.2017 Jyväskylässä.Neuvottelupäivien aiheita ovat mm. liikunnan merkitys yhteiskunnan jakuntien muutoksessa, valmistautuminen sote-uudistukseen sekä lastenja nuorten tulevaisuuden kunta. Neuvottelupäivät ovat tarkoitettu kuntienviranhaltijoille sekä luottamushenkilöille.

Riihimäen kaupungilta on viime vuosina osallistunut liikuntatoimenneuvottelupäiville kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja, liikuntapäällikkö sekäyksi luottamushenkilö.

Ehdotus/ vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja:Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää valita keskuudestaan yhdenosallistujan liikuntatoimen neuvottelupäiville vuonna 2017.

Päätös:


Muutoksenhaku oikaisuvaatimus

Lisätietoja antaa vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen, p. 019 758 4707

12 §


107

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Ilmoitusasiat

Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston tietoon saatetaan seuraavat asiat:

1. Riihimäen vanhusneuvoston muistio 8.12.2016

2. Sivin ote § 249/13.12.2016; Ilmoitus sivistyslautakunnalta, että se ei ota käsiteltäväkseen kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston kokouksen 7.12.2016 pöytäkirjalla ilmeneviä otto-oikeuden alaisia asioita

3. Liikuntapalvelut 14.12.2016; Lähtenyt Aluehallintovirastolle liikuntapaikkarakentamista koskevan valtionavustuksen maksatuspyyntö, Keskusurheilupuiston rakentamista tekonurmen aitaaminen (dno 1495/2015).

4. Liikuntapalvelut 14.12.2016; Lähtenyt Aluehallintovirastolle liikuntapaikkarakentamista koskevan valtionavustuksen maksatuspyyntö, Skeittiparkki (dno 8/2014)

5. Liikuntapalvelut 14.12.2016; Lähtenyt Opetus- ja kulttuuriministeriölle valtionavustushakemus Sportti Spurtti – Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla –hankkeeseen (dno 1775/2016).

6. Kh:n ote § 490/15.12.2016; Ilmoitus kaupunginhallitukselta, että se ei ota käsiteltäväkseen kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston kokouksen 7.12.2016 pöytäkirjalla ilmeneviä otto-oikeuden alaisia asioita.

7. Nuorisopalvelut 15.12.2016; Lähtenyt Opetus- ja kulttuuriministeriölle valtionavustushakemus lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan (dno 1778/2016).

8. Nuorisopalvelut 21.12.2016; Lähtenyt Aluehallintovirastolle selvitys etsivän nuorisotyön valtionavustuksen käytöstä (dno 1546/2014).

9. Sivistyspalvelut 22.12.2016; Lähtenyt Aluehallintovirastolle valtionavustushakemus liikuntapaikan perustamishankkeeseen, Uramonkoulu ja päiväkoti (dno 1810/2016).

10. Liikuntapalvelut 22.12.2016; Lähtenyt Aluehallintovirastolle valtionavustushakemus liikuntapaikan perustamishankkeeseen, Uimalan kulunvalvontajärjestelmä (dno 47/2017).

11. Talousjohtajan päätös § 13/2017; Riihisalon ja Riuttan käteiskassojen lopettaminen

12. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastokatsaus; Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016

13. Valtuuston hyväksymä kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston käyttötalouden talousarvio vuodelle 2017 (OHEINEN)

14. Luettelo kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisten viranhaltijoiden päätöksistä (LIITTEENÄ).

13 §


108

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

15. Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan toimintakatsaus sekä kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajien puheenvuoro.

Ehdotus/vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja:Ilmoitusasiat merkitään tiedoksi.

Päätös:


109

Talousarvio 2017

TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO

Tp Ta Ta 2016 Ta Muutos € vrt Muutos % vrt2015 2016 + muutos 2017 Ta 2016+m Ta 2016+m

Menot 7 305 691 - 7 145 900 - 7 127 000 - 7 646 100 - 519 100 7,3 Tulot 1 490 128 1 330 200 1 330 200 1 325 700 4 500 - 0,3 - Netto 5 815 563 - 5 815 700 - 5 796 800 - 6 320 400 - 523 600 9,0

TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2016 Ta Muutos € vrt Muutos % vrt2015 2016 + muutos 2017 Ta 2016+m Ta 2016+m

Myyntituotot 95 956 89 300 89 300 100 300 11 000 12,3 Maksutuotot 539 620 529 500 529 500 518 500 11 000 - 2,1 - Tuet ja avustukset 306 191 155 800 155 800 192 100 36 300 23,3 Vuokratuotot 501 199 551 200 551 200 506 900 44 300 - 8,0 - Muut toimintatuotot 47 162 4 400 4 400 7 900 3 500 79,5 Toimintatuotot 1 490 128 1 330 200 1 330 200 1 325 700 4 500 - 0,3 -

Henkilöstökulut 2 824 611 - 2 805 500 - 2 786 600 - 2 617 900 - 168 700 - 6,1 - Palvelujen ostot 892 865 - 770 000 - 770 000 - 791 700 - 21 700 2,8 Aineet ja tarvikkeet 302 440 - 278 700 - 278 700 - 257 500 - 21 200 - 7,6 - Avustukset 171 132 - 174 900 - 174 900 - 711 800 - 536 900 307,0 Vuokrakulut 3 082 095 - 3 097 500 - 3 097 500 - 3 246 900 - 149 400 4,8 Muut toimintakulut 32 548 - 19 300 - 19 300 - 20 300 - 1 000 5,2 Toimintakulut 7 305 691 - 7 145 900 - 7 127 000 - 7 646 100 - 519 100 7,3

Toimintakate 5 815 563 - 5 815 700 - 5 796 800 - 6 320 400 - 523 600 9,0 Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset on esitetty kunkin vastuualueen kohdalla


Talousarvio 2017

TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO VASTUUALUE KULTTUURI-, MATKAILU- JA TUKIPALVELUT


Menot 521 257 - 9 200 518 300 - 1 180 900 - 662 600 127,8 Tulot 67 702 - 57 600 83 600 26 000 45,1 Netto 453 555 - 9 200 460 700 - 1 097 300 - 636 600 138,2


Myyntituotot 1 530 - - 11 000 11 000 - Maksutuotot - - - - - - Tuet ja avustukset 54 124 - 52 000 67 000 15 000 - Vuokratuotot 4 734 - 5 600 5 600 - - Muut toimintatuotot 7 314 - - - - - Toimintatuotot 67 702 - 57 600 83 600 26 000 45,1

Henkilöstökulut 247 254 - 9 200 252 300 - 259 200 - 6 900 2,7 Palvelujen ostot 105 263 - - 117 400 - 84 900 - 32 500 - 27,7 - Aineet ja tarvikkeet 18 584 - - 11 200 - 11 700 - 500 4,5 Avustukset 47 785 - - 45 900 - 582 800 - 536 900 1 169,7 Vuokrakulut 96 766 - - 82 400 - 233 200 - 150 800 183,0 Muut toimintakulut 5 605 - - 9 100 - 9 100 - - - Toimintakulut 521 257 - 9 200 518 300 - 1 180 900 - 662 600 127,8

Toimintakate 453 555 - 9 200 460 700 - 1 097 300 - 636 600 138,2 Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Jaoston toiminta loppuu 31.5.2017, mistä syystä kokouspalkkioista on vähennetty 7.800 euroa. Harkinnanvaraisesta markkinointirahasta leikataan 5.700 euroa. Kaupungin järjestämiin tapahtumiin on varattu 15.000 euroa, joka on 20.000 euroa vähemmän kuin vuonna 2016. Granitin yhteistyösopimus lakkaa, mistä aiheutuva säästö on 3.000 euroa. Yhteistyösopimuksella Pompoti on pitänyt yllä Granitin varauslistaa ja järjestänyt palvelut (tilojen avaukset ja neuvonta) tapahtumajärjestäjille. Toimintamenoista on vähennetty vuoden 2016 kertaluonteinen meno Spotti Lasten teatteripäivän tapahtuman järjestelykulut 3.000 euroa. Riihimäen Teatterille myönnettävä avustus on vuonna 2017 500.000 euroa ja Riihimäen Kesäkonserteille 35.000 euroa. Määrärahat on siirretty keskushallinnon talousarviosta kuvajaoston talousarvioon. Metsästysmuseon vuokra on 147.600 euroa ja avustus Työväen Perinteen ry:lle on 1.900 euroa. Määrärahat on siirretty keskushallinnon talousarviosta kuvajaoston talousarvioon. Henkilöstömuutokset -


Talousarvio 2017

Hankkeet Hanketoiminnan menot kuin myös tulot kasvat 26.000 euroa kuluvasta vuodesta. Hankkeiden menot ovat yhteensä 78.000 euroa ja tulot 78.000 euroa. Henkilöstömenoihin sisältyy Yhteiskuntataiteilija -hankkeeseen palkattujen projektityöntekijöiden palkkakustannukset 68.000 euroa. Yhteenveto hankkeista on esitetty talousarviokirjan lopussa kohdassa ”Liitteet”. Kertaluonteiset menot - Tunnusluvut Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 3 3 3 3 Muut tunnusluvut: Kulttuuripalveluiden järjestämät tapahtumat ja -tilaisuudet

- tapahtumien ja tilaisuuksien määrä - kävijämäärä

8 -

9 -

10 12 300

7 10 000


Talousarvio 2017

TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO VASTUUALUE RIIHISALO (netto)


Menot 149 401 - 126 200 - 125 800 - - 125 800 - 100,0 - Tulot 70 430 75 800 75 800 - 75 800 - 100,0 - Netto 78 971 - 50 400 - 50 000 - - 50 000 - 100,0 -


Myyntituotot - - - - - - Maksutuotot 12 374 18 000 18 000 - 18 000 - 100,0 - Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot 58 055 57 800 57 800 - 57 800 - - Muut toimintatuotot 1 - - - - - Toimintatuotot 70 430 75 800 75 800 - 75 800 - 100,0 -

Henkilöstökulut 91 658 - 35 600 - 35 200 - - 35 200 - 100,0 - Palvelujen ostot 15 480 - 34 400 - 34 400 - - 34 400 - 100,0 - Aineet ja tarvikkeet 34 140 - 46 600 - 46 600 - - 46 600 - 100,0 - Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 7 873 - 9 600 - 9 600 - - 9 600 - 100,0 - Muut toimintakulut 250 - - - - - - Toimintakulut 149 401 - 126 200 - 125 800 - - 125 800 - 100,0 -

Toimintakate 78 971 - 50 400 - 50 000 - - 50 000 - 100,0 - Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Riihisalon toiminta osana kulttuuri- ja vapaa-aikatoimea lakkaa. Kiinteistön hallinta siirtyy teknisen toimen alaisuuteen. Henkilöstömuutokset Lakkautetaan siivoojan ja ulkoilualueenhoitajan vakanssit 1.1.2017 alkaen. Hankkeet - Kertaluonteiset menot - Tunnusluvut Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 2 2 2 0 Muut tunnusluvut: Kausipaikat 63 61 75 0 Majoitusvrk 514 518 600 0 Saunat/h 622 584 600 0 Tilauskävijät 950 1 160 800 0


Talousarvio 2017

TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO TULOSALUE NUORISOPALVELUT


Menot 669 265 - 708 900 - 707 600 - 684 200 - 23 400 - 3,3 - Tulot 63 112 77 600 77 600 77 900 300 0,4 Netto 606 153 - 631 300 - 630 000 - 606 300 - 23 700 - 3,8 -


Myyntituotot - - - - - Maksutuotot 1 855 3 300 3 300 3 300 - - Tuet ja avustukset 37 548 68 800 68 800 69 100 300 0,4 Vuokratuotot 3 427 3 600 3 600 3 600 - - Muut toimintatuotot 20 282 1 900 1 900 1 900 - - Toimintatuotot 63 112 77 600 77 600 77 900 300 0,4

Henkilöstökulut 358 738 - 425 900 - 424 600 - 398 600 - 26 000 - 6,1 - Palvelujen ostot 79 364 - 67 700 - 67 700 - 72 600 - 4 900 7,2 Aineet ja tarvikkeet 20 517 - 23 700 - 23 700 - 26 400 - 2 700 11,4 Avustukset 53 714 - 48 000 - 48 000 - 48 000 - - - Vuokrakulut 154 680 - 141 500 - 141 500 - 136 300 - 5 200 - 3,7 - Muut toimintakulut 2 252 - 2 100 - 2 100 - 2 300 - 200 9,5 Toimintakulut 669 265 - 708 900 - 707 600 - 684 200 - 23 400 - 3,3 -

Toimintakate 606 153 - 631 300 - 630 000 - 606 300 - 23 700 - 3,8 - Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Nuorisotyössä keskeistä on kasvatuksellinen ja ennaltaehkäisevä työ, jonka taloudellinen merkitys realisoituu korjaavien - ja erityispalvelujen tarpeiden määrän maltillisuutena. Nuorten kasvun tukemiseen, hyvinvointiin, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen on kohdistettava huomiota. Etsivää nuorisotyötä ja erityisnuorisotyötä kehitetään. Toimintamenoihin sisältyy sisäisen vuokran 5.200 euron vähennys sekä hanketoiminnan 5.100 euron ja sisäisen siivouksen 3.800 euron lisäykset. Nuorisopalvelujen tuntityöntekijöiden määrä vähenee merkittävästi eli 10.000 eurolla vuodesta 2016. Tämä aiheuttaa kesäleiritoiminnan sisältöön merkittäviä muutoksia supistuksia sekä muutoksia nuorisotilojen palveluihin. Henkilöstömuutokset Etsivään nuorisotyöhön on saatu valtionavustusta kolmen henkilön palkkauskuluihin ajalle 1.10.2016-30.9.2017. Yhden määräaikaisen etsivän nuorisotyöntekijän toimen määräaikaisuus päättyy 31.12.2016 ja toimea esitetään jatkettavaksi ajalle 1.1.2017-31.12.2019. Toimen palkkauskustannus on 35.200 euroa, josta hankerahoituksen osuus on 28.500 euroa ja omarahoituksen 6.700 euroa. Toimi täytetään hankekausittain, mikäli hankkeelle saadaan jatkorahoitusta. Hankkeet


Talousarvio 2017

Hankkeiden menot ovat 74.100 euroa ja tulot 69.100 euroa. Yhteenveto hankkeista on esitetty talousarviokirjan lopussa kohdassa ”Liitteet. Kertaluonteiset menot - Tunnusluvut Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 7 7 9 9 Muut tunnusluvut: Kävijät - tilaisuudet ja tapahtumat 5 742 5 921 5 000 5 000 - Nuorisokeskus Monari 13 558 13 793 12 000 12 000 - Peltosaaren nuorisotila 3 755 3 793 2 500 3 000 - harrastekerhojen kävijät Etsivän työn asiakasmäärä/etsivä nuorisotyöntekijä

1 709 -

1 404 -

1 200 -

600 110

Nuorisovaltuuston kokousten lkm 9 9 10 10


Talousarvio 2017

TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT


Menot 4 179 149 - 4 217 800 - 4 210 700 - 4 268 000 - 57 300 1,4 Tulot 964 150 926 900 926 900 989 900 63 000 6,8 Netto 3 214 999 - 3 290 900 - 3 283 800 - 3 278 100 - 5 700 - 0,2 -


Myyntituotot 160 - - - - - Maksutuotot 464 570 445 400 445 400 455 400 10 000 2,2 Tuet ja avustukset 65 902 - - 40 000 40 000 - Vuokratuotot 431 022 481 500 481 500 494 500 13 000 2,7 Muut toimintatuotot 2 496 - - - - - Toimintatuotot 964 150 926 900 926 900 989 900 63 000 6,8

Henkilöstökulut 1 377 261 - 1 321 400 - 1 314 300 - 1 231 600 - 82 700 - 6,3 - Palvelujen ostot 398 785 - 408 300 - 408 300 - 524 800 - 116 500 28,5 Aineet ja tarvikkeet 148 664 - 165 800 - 165 800 - 187 300 - 21 500 13,0 Avustukset 68 433 - 81 000 - 81 000 - 81 000 - - - Vuokrakulut 2 181 541 - 2 238 600 - 2 238 600 - 2 240 100 - 1 500 0,1 Muut toimintakulut 4 465 - 2 700 - 2 700 - 3 200 - 500 18,5 Toimintakulut 4 179 149 - 4 217 800 - 4 210 700 - 4 268 000 - 57 300 1,4

Toimintakate 3 214 999 - 3 290 900 - 3 283 800 - 3 278 100 - 5 700 - 0,2 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Liikuntapalveluiden palvelurakenneuudistuksen toteutus aloitettiin vuonna 2015. Uudistus toteutetaan koko laajuudessaan vuoden 2017 aikana, jolloin toimintaan tulee muutoksia. Hyvinkään- Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö hoitaa uimalan kassapalveluita 5.9.2016 alkaen. Ostopalvelusopimuksen mukainen kustannus lisää palvelujen ostoja 78.000 euroa. Liikuntapalveluiden henkilöstön moniosaamista lisätään ja toimenkuvia monipuolistetaan. Henkilöstöresurssit saadaan kohdennettua tarpeen mukaan eri liikuntapaikoille. Palvelurakenneuudistuksen myötä henkilöstömenoista säästyy 68.400 euroa. Toimintamenoista on vähennetty vuoden 2016 kertaluontoinen erä 7.500 euroa. Sisäiset vuokrat ja siivouskustannukset kasvavat 29.400 euroa. Liikuntapaikkojen kunnossapitoa vähennetään viikonloppuisin, mistä aiheutuu 5.000 euron säästö. Hanketoiminnan menot kasvavat 76.000 euroa ja tulot 40.000 euroa. Liikuntatilojen tulojen tarkistuksen johdosta tulot kasvavat 23 000 euroa. Henkilöstömuutokset Liikuntapalveluiden palvelurakenneuudistukseen liittyen yhteensä neljä toimea lakkautetaan liikuntapalveluissa vuonna 2017. Uimalasta lakkautetaan yksi lippukassanhoitajan, yksi laitosmiehen ja yksi osa-aikaisen kassa-valvojan vakanssi. Säästö lakkautettavista vakansseista on yhteensä 76.400 euroa. Lisäksi lakkautetaan liikuntapaikanhoitajan vakanssi, jonka palkkauskustannus 36.400 on vähennetty jo vuoden 2016 talousarviossa. Henkilöstöresurssien uudelleen järjestelyt lisäävät henkilöstökuluja 8.000 euroa.


Talousarvio 2017

Liikkuva koulu –hankkeeseen on saatu 70.000 euron valtionavustus ajalle 1.8.2016-31.7.2017. Hankkeen jatkumisen edellytyksenä on koululiikuntakoordinaattorin määräaikaisen toimen perustaminen hankekaudelle 1.1.2017-31.7.2019. Toimen palkkauskustannus on 36.000 euroa, joka on osa hankkeen omarahoitusosuutta. Toimi täytetään hankekausittain, mikäli hankkeelle saadaan jatkorahoitusta. Hankkeet Hankkeiden menot ovat 61.000 euroa ja tulot 40.000 euroa. Yhteenveto hankkeista on esitetty talousarviokirjan lopussa kohdassa ”Liitteet” Kertaluonteiset menot - Tunnusluvut Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 29,6 29,6 29,6 26 Muut tunnusluvut: Käyttäjät - jäähalli 73 607 110 426 85 000 110 000 - Peltosaaren liikuntapuisto 27 068 27 085 30 000 30 000 - urheilupuisto 16 671 49 200 25 000 50 000 - urheilutalo 87 440 90 800 110 000 110 000 Kävijät - uimahalli 160 900 152 704 155 000 155 000 - maauimala 36 850 26 520 30 000 35 000 Liikunnanohjaus (asiakasmäärä) - hyvinvointineuvonta - työikäisten liikunnanohjaus - lasten ja nuorten liikunnanohjaus - erityisliikunnanohjaus - liikuntatapahtumat

- - - - -

- - - - -

300

10 000 15 000 7 000 6 000

300

10 000 15 000 7 000 6 000


Talousarvio 2017

TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO TULOSALUE SUOMEN LASIMUSEO (netto)


Menot 1 057 971 - 894 400 - 893 600 - 853 200 - 40 400 - 4,5 - Tulot 261 832 153 500 153 500 138 500 15 000 - 9,8 - Netto 796 139 - 740 900 - 740 100 - 714 700 - 25 400 - 3,4 -


Myyntituotot 78 957 73 200 73 200 73 200 - - Maksutuotot 49 739 46 100 46 100 46 100 - - Tuet ja avustukset 118 935 29 000 29 000 14 000 15 000 - 51,7 - Vuokratuotot 3 087 2 700 2 700 2 700 - - Muut toimintatuotot 11 114 2 500 2 500 2 500 - - Toimintatuotot 261 832 153 500 153 500 138 500 15 000 - 9,8 -

Henkilöstökulut 419 581 - 456 600 - 455 800 - 434 600 - 21 200 - 4,7 - Palvelujen ostot 219 280 - 79 700 - 79 700 - 48 100 - 31 600 - 39,6 - Aineet ja tarvikkeet 47 558 - 14 700 - 14 700 - 14 700 - - - Avustukset 1 200 - - - - - - Vuokrakulut 358 345 - 341 600 - 341 600 - 354 000 - 12 400 3,6 Muut toimintakulut 12 007 - 1 800 - 1 800 - 1 800 - - - Toimintakulut 1 057 971 - 894 400 - 893 600 - 853 200 - 40 400 - 4,5 -

Toimintakate 796 139 - 740 900 - 740 100 - 714 700 - 25 400 - 3,4 - Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Suomen lasimuseolle johtosäännössä määritetyt perustehtävät ja valtakunnalliselta erikoismuseolta vaadittavat tehtävät toteutetaan talousarvion puitteissa. Vuonna 2016 tehdyt säästöt vaikuttavat edelleen toimintaan siten, että toiminta on talousarvion puitteissa vuoden 2016 tapaan aikaisempaa haastavampaa. Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden juhlavuosi ja näyttely 100 lasissa on hyväksytty osaksi juhlavuoden ohjelmaa. Toimintamenoihin sisältyy sisäisen vuokran 12 400 euron lisäys sekä hanketoiminnan 15 000 euron ja sisäisen siivouksen 16 600 euron vähennykset. Toimintatulot vähenevät johtuen hanketoiminnan 15 000 euron vähennyksestä. Henkilöstömuutokset - Hankkeet - Kertaluonteiset menot -


Talousarvio 2017

Tunnusluvut Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 10 10 10 10 Muut tunnusluvut: Kävijät Kävijät, ulkomailla järjestetyt näyttelyt

16 983 40 000

19 358 45 000

17 500 40 000

20 000 45 000

Näyttelyt 11 11 9 11 Tutkimukset 1 3 1 1


Talousarvio 2017

TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO TULOSALUE RIIHIMÄEN KAUPUNGIN MUSEOT (netto)


Menot 728 545 - 671 100 - 671 000 - 659 800 - 11 200 - 1,7 - Tulot 62 889 38 800 38 800 35 800 3 000 - 7,7 - Netto 665 656 - 632 300 - 632 200 - 624 000 - 8 200 - 1,3 -


Myyntituotot 15 306 16 100 16 100 16 100 - - Maksutuotot 11 080 16 700 16 700 13 700 3 000 - 18,0 - Tuet ja avustukset 29 680 6 000 6 000 2 000 4 000 - 66,7 - Vuokratuotot 871 - - 500 500 - Muut toimintatuotot 5 952 - - 3 500 3 500 - Toimintatuotot 62 889 38 800 38 800 35 800 3 000 - 7,7 -

Henkilöstökulut 330 100 - 304 500 - 304 400 - 293 900 - 10 500 - 3,4 - Palvelujen ostot 74 649 - 62 500 - 62 500 - 61 300 - 1 200 - 1,9 - Aineet ja tarvikkeet 32 949 - 16 700 - 16 700 - 17 400 - 700 4,2 Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 282 886 - 283 800 - 283 800 - 283 300 - 500 - 0,2 - Muut toimintakulut 7 961 - 3 600 - 3 600 - 3 900 - 300 8,3 Toimintakulut 728 545 - 671 100 - 671 000 - 659 800 - 11 200 - 1,7 -

Toimintakate 665 656 - 632 300 - 632 200 - 624 000 - 8 200 - 1,3 - Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Riihimäen kaupungin museoille johtosäännössä määriteltyjen perustehtävien hoito. Molemmat museot ovat mukana valtakunnallisessa Suomi 100 –ohjelmassa. Vuonna 2016 tehdyt säästöt vaikuttavat edelleen näyttelyiden ja tapahtumien toteuttamisresursseihin. Toimintaa sopeutetaan käytettävissä oleviin resursseihin, oheispalveluita lisätään ja tiivistetään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Toimintamenot vähenevät johtuen hanketoiminnan 3 000 euron sekä sisäisten vuokra- ja siivouskustannusten 700 euron vähennyksistä. Toimintatulot vähenevät johtuen hanketoiminnan 3 000 euron vähennyksestä. Henkilöstömuutokset - Hankkeet - Kertaluonteiset menot -


Talousarvio 2017

Tunnusluvut Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 6 6 6 6 Muut tunnusluvut: Kävijät - Riihimäen kaupunginmuseo 9 505 9 130 5 000 9 000 - Riihimäen taidemuseo, 9 463 9 144 7 000 9 000 joista maksaneita 2 484 2 538 2 400 2 400 Näyttelyt - Riihimäen kaupunginmuseo 4 2 2 4 - Riihimäen taidemuseo

4 3 2 3


LIITE § 14, kohta 14

Luettelo kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisten viranhaltijoiden päätöksistä

Vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja

§ 30/19.12.2016 Liikuntapäällikön sijaisuus 17.1.-31.5.2017

§ 31/20.12.2016 Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan ratkaisuvallan siirtäminen, Riihimäen kau-pungin museot johtavan intendentin tehtävät ja ratkaisuvalta

§ 32/20.12.2016 Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan ratkaisuvallan siirtäminen, Suomen lasimu-seon museonjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta

§ 33/20.12.2016 Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan ratkaisuvallan siirtäminen, liikuntapäällikön tehtävät ja ratkaisuvalta

§ 34/20.12.2016 Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan ratkaisuvallan siirtäminen, nuorisotoimen-johtajan tehtävät ja ratkaisuvalta

Vs. liikuntapäällikkö

§ 263/12.12.2016 Liikkuva koulu –hankkeeseen toiminnallinen oppitunti/-luokkahuone välinei-den ja varusteiden hankinta

§ 264/19.12.2016 Sirkus Tähden Palomiehen puiston käyttölupa 28.5.2017 Käyttöoikeus myönnetty hinnaston mukaisella maksulla.

§ 265/20.12.2016 Kehonkoostumusmittarin hankinta Eloisa Riksu –hankkeelle

§ 266/20.12.2016 Ville Viidan valinta Liikkuva koulu –hankkeeseen koululiikuntakoordinaatto-riksi ajalle 9.1.-31.7.2017

§ 267-268/20.12.2016 Erityisliikuntakortin/-alennuksen myöntäminen

§ 269/27.12.2016 Nuorten vapaa-ajan esite/kausijulkaisun suunnittelun ja toteutuksen hankin-ta

§ 270/27.12.2017 Pomppulinnan hankinta liikuntapalveluihin Eloisa Riksu –hankkeen avus-tusmäärärahoista

§ 1-5/17.1.2017 Erityisliikuntakortin/-alennuksen myöntäminen

§ 6/17.1.2017 Teemu Koskimäen valinta projektikoordinaattoriksi Eloisa Riksu –terveydenedistämishankkeeseen ajalle 17.1.-31.3.2017

§ 7 ja 9/20.1.2017 Erityisliikuntakortin/-alennuksen myöntäminen

§ 13/25.1.2017 Tarja Sahlstedtin valinta liikkunnanohjaaja/projektikoordinaattoriksi Maa-hanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla –hankkeeseen ajalle 30.1.-31.3.2017


§ 17-19/25.1.2017

Erityisliikuntakortin/-alennuksen myöntäminen

Nuorisotoimenjohtaja

§ 20/16.12.2016 Monarin bändiharjoitustilan vuokraaminen

§ 2/2.1.2017 Äänitekniikkahankinnat

Johtava intendentti

§ 13/16.12.2016 Riihimäen taidemuseo on suljettu yleisöltä lauantaina 17.12.2016 ja sun-nuntaina 18.122.016 sekä loppiaisena 6.1.2017


RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Dno

Valitusosoitukset

OIKAISUVAATIMUSOHJE

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä:

se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava Riihimäen kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedonantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perilleoikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

14 §


124

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Riihimäen sivistyslautakunta. Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoitteet ovat:

Postiosoite: Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RiihimäkiSähköpostiosoite: [email protected]: 019 758 4000/vaihde, 019 758 4014/kirjaamoKirjaamon aukioloaika ma-to 8-15, pe klo 8-14.30

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan, sekä millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaatiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona on ilmoitettava myös sähköpostiosoite.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia maksullisia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Riihimäen kaupungin kirjaamosta.

Tämä päätös on lähetetty tiedoksi kirjeellä (kuntalaki 95 §).

Annettu postin kuljetettavaksi ____/____/____/_________________ tiedoksiantaja

Tämä päätös on lähetetty tiedoksi sähköisesti ___.___.______.


125

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

VALITUSOSOITUS

OIKAISUVAATIMUSOHJE

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajanviimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapun päivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoitteet ovat:

Postiosoite: Birger Jaarlin katu 15, PL 150, 13101 HämeenlinnaSähköpostiosoite: [email protected]: 0295 016 000Kirjaamonaukioloaika: ma-pe klo 8.00 - 16.15


126

mailto:[email protected]

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan, sekä millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona on ilmoitettava myös sähköpostiosoite.

Pöytäkirja




Annettu postin kuljetettavaksi ____.____.____/___________________tiedoksiantaja

Tämä päätös on lähetetty tiedoksi sähköisesti ___.___.______


127

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Valitusosoitus

KUNNALLISVALITUS

Päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella valituksella se, johon päätöson kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös asianosainen sekä kunnan jäsen.

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedonantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.


Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon, kun päätös on kuntalain 63 §:n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai päätös on muuten lainvastainen

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.


128

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden asiointiosoitteet ovat:

Postiosoite: Raatihuoneenkatu 1, 13100 HämeenlinnaSähköpostiosoite: [email protected]: 029 56 42269Puhelinnumero: 029 56 42200Hallinto-oikeudenkirjaamon aukioloaika: ma-pe 8-16.15

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

päätös johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia

siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä,

todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä

asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


129

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Oikeudenkäyntimaksu

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritäänhallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu (250 euroa 1.1.2016). Oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia maksullisia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Riihimäen kaupungin kirjaamosta. Kirjaamon asiointiosoitteet ovat:



Annettu postin kuljetettavaksi ____.____.____/___________________ tiedoksiantaja



130

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Valitusosoitus

HALLINTOVALITUS

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettutai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista lukuunottamatta Perusopetuslain 36 §:n nojalla oppilaalle annettavaa varoitusta ja oppilaan määräaikaista erottamista koskevaa päätöstä, jolloin valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedonantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden asiointiosoitteet ovat:

Postiosoite: Raatihuoneenkatu 1, 13100 HämeenlinnaSähköpostiosoite: [email protected]: 029 56 42269Puhelinnumero: 029 56 42200Hallinto-oikeudenkirjaamon aukioloaika: ma-pe 8-16.15

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

päätös johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia

siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan.


131

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona on ilmoitettava myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä,

todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksut

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritäänhallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu (250 euroa 1.1.2016). Oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

Pöytäkirja




132

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

HANKINTAOIKAISU- JA OIKAISUVAATIMUSOHJE HANKINTALAIN 25 §:N MUKAISISSA, KANSALLISET KYNNYSARVOT ALITTAVISSA HANKINNOISSA

Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa tehtyyn kunnan viranomaisen (hankintayksikkö) päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä annettuun ratkaisuun tyytymätön voi tehdä hankintayksikölle hankintalain 81 §:ssä tarkoitetun vaatimuksen hankintaoikaisusta hankintalain perusteella tai kuntalain 89 §:ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen kuntalain perusteella. Hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen voi lisäksi tehdä kunnan jäsen.

Määräaika oikaisua koskevien vaatimusten tekemiselle:

Oikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa siitä, kun oikaisuvaatimuksen tekijä on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta.

Asianosaisen katsotaan saaneen hankintapäätöksen oheisasiakirjoineen tiedoksi sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viestion vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.

Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.


Hankintaoikaisun ja oikaisuvaatimuksen sisältö:

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Valitukseen on merkittävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi.

Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jos ne eivät jo ole hankintayksikön hallussa.


133

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Toimitusosoite:

Hankintayksikön yhteystiedot:

Riihimäen sivistyslautakuntaPL 125, 11101 Riihimäkikäyntiosoite: Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäkipuh. 019 758 4000/vaihdesähköposti: [email protected]


Annettu postin kuljetettavaksi ____.____.____/______________________

tiedoksiantaja



134

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

HANKINTAOIKAISUOHJE JA VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN

Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista hankinnoistaannetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaavalituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 25 §:n mukaisen kynnysarvon1.

I Hankintaoikaisuohje

Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain132-133 §:ien mukaan hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjoaja, ehdokas tai muu taho, jota asia koskee (asianosainen).

Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta.

Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa hankintayksikön on merkittävä viestiinsä erikseen tieto viestin lähettämispäivästä.

Päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje voidaan antaa tiedoksi myös postitse kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen sisältö

Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Vaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi.

Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jos ne eivät jo ole hankintayksikön hallussa.

1 Kansallisen kynnysarvon suuruus ilman arvonlisäveroa on:- 60 000 € tavara- ja palveluhankinnat ja suunnittelukilpailut- 150 000 € rakennusurakat- 400.000 € sosiaali- ja terveyspalvelut (hankintalain liite E 1-4 kohdissa tarkoitetut hankinnat)- 300 000 € muut erityiset palvelut (hankintalain liite E 5-15 kohdissa tarkoitetut hankinnat)- 500 000 € käyttöoikeussopimukset


135

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Toimitusosoite

Hankintaoikaisuvaatimus toimitetaan hankintayksikölle.

Hankintayksikön yhteystiedot:

Riihimäen sivistyslautakuntaPL 125, 11101 Riihimäkikäyntiosoite: Eteläinen Asemakatu 2puh. 019 758 4000/vaihdesähköposti: [email protected]

Hankintaoikaisuvaatimuksen vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.

II Valitusosoitus markkinaoikeuteen

Tarjoaja, ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen 130 §:n 1 tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen.

Valitus on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa hankintayksikön on merkittävä viestiinsä erikseen tieto viestin lähettämispäivästä.

Päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje voidaan antaa tiedoksi myös postitse kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin.


136

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Valituksen sisältö

Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan ja dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevan hankintayksikön ratkaisun osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myöstämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettavavalituskirjelmä.

Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain 21 §:ssä säädetään.

Valituksen toimittaminen

Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan.

Valituksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensiksi seuraavana arkipäivänä.

Valituskielto

Hankintalain 163 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaanasiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla.

Hankintalain 146 §:n mukaan 42 §:ssä tarkoitettuun puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan tai 51 §:ssä tarkoitettuun dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevaan hankintayksikön ratkaisuun ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa.


137

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle

Hankintalain 148 §:n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön kohdassa I mainittuun osoitteeseen.

Oikeudenkäyntimaksu

Markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksu on 2.000 euroa.

Jos markkinaoikeudessa käsiteltävässä julkisia hankintoja koskevassa asiassa hankinnan arvo on vähintään 1 miljoona euroa, maksu on 4.000euroa. Jos hankinnan arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa, maksu on 6.000 euroa.

Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu on 500 euroa.

Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedot

MarkkinaoikeusRadanrakentajantie 500520 Helsinkipuh. 029 564 3300fax 029 564 3314sähköposti: [email protected]


Annettu postin kuljetettavaksi ____.____.____/___________________ tiedoksiantaja

Tämä päätös on lähetetty tiedoksi sähköisesti ____.____.______.


138

riihimÄen kaupunki järjestämistä 9 esityslista …...2017/01/31 · 1/2017 kulttuuri- ja...

Documents