www.pohjanmaanmatkailu.fi/merenkurkku

Risteilyt ja retket maailmanperintökohteeseen

Merenkurkun saaristoon!

Lähde

KESÄ 2011

2 3

Risteilyt ja retket

Maailmanperintöristeilyt ValassaarilleVoitte nauttia ainutlaatuisesta, aidosta saaristosta osaavan oppaan johdolla. Saatte aidon kosketuksen alueen erikoispiirteisiin ja historiaan. Risteily Björköbystä, lähtö Svedjehamnin satamasta, opastettu vaellus Valassaarten luontopolulla sekä kahvi ja voileipä.

Lähtöpäivät: Tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin 21.6.2010 alkaen 13.8.2010 asti Kesto: Lähtö klo 11.00, kesto n. 4,5 h Hinta: 49 euroa/hlö, lapset alle 12 v. 29 euroa/hlö Hintaan sisältyvät veneretki, opastus, kahvi ja kalavoileipä Retki toteutuu jos on vähintään 6 matkustajaa. Ennakkoilmoitus. Varaukset ja tarkemmat tiedot: Merenkurkun retket, puh 050-355 3924 (Fredric Sandvik)

M/S Corinan maailmanperintöristeilytLähde M/S Corinan maailmanperintöristeilylle Merenkurkun saaristoon. Lähtö Merten Talon laiturista ravintola Bernyn kohdalta Raippaluodon sillan vierestä. Risteilemme Merenkurkun maailmanperintösaaristossa ja palaamme noin 2 h kuluttua.

Risteilyllä myydään virvokkeita, kahvia ja pientä purtavaa. A-oikeudet. Hinnat: 15 euroa/hlö, eläkeläiset 13 euroa, lapset alle 7v. 7,50 euroa Risteilyn toteutuminen edellyttää vähintään 10 osallistujaa. Varaudumme aikataulupoikkeuksiin. Säävaraus 12m/s. Tarkemmat aikataulut ovat luettavissa kotisivulla: www.berny.fi Lisätiedot ja varaukset: puh 0500-260 751 (M/S Corina)

Maailmanperintöristeilyt MikkelinsaarilleSaaristotila Varppi järjestää kesällä 2011 veneristeilyjä m/s Tritonilla Mikkelinsaarille. Lähtöpisteenä toimii Varpin saaristotila Maksamaan Vesterössä. Risteilykohteessa tehdään opastettu kävelyretki tutustuen paikan luontoon ja historiaan. Mikkelinsaarten luontoasemalla syömme kalalounaan ja paluumatkalla juomme kakkukahvit.

Risteilyt tehdään heinäkuussa 2011 maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Lähtö: klo10.00 Maksamaan Vesteröstä. Varaukset ja lisätiedot: puh: 044-3455065, varppi@kolumbus.fi, www.varppi.fi

Saaristoristeilyt m/s TiirallaVaasan sisäsatamasta päivittäin ajalla 25.6. – 14.8.2011.

Lähtö: klo 12.00, Kuusisaari klo 13.15-14.25, paluu 15.00 Lähtö: klo 15.30, Kuusisaari klo 16.45-17.55, paluu 18.30 Hinta: Aikuiset 15 euroa, eläkeläiset 13 euroa, lapset alle 12 v. 7 euroa Risteilyllä noin tunnin pysähdys Kuusisaaressa, jossa mahdollisuus ruokailuun ravintola Jannen Saluunassa. Lisätiedot ja varaukset: 050-5531236, www.jannensaluuna.com

1. Merenkurkun saaristo2. Korkea Rannikko

Tule tutustumaan merestä kohoavaan ainutlaatuiseen saaristoon. Merenkurkun laajassa

saaristossa voit kokea rauhan koskemattomassa luonnossa.

UNESCO arvostaa ainutlaatuista luontoa ja onkin nimennyt Merenkurkun saariston UNESCOn

maailmanperintökohteeksi. Tee oma löytöretki ja koe sinäkin alueen luonto ja kulttuuri!

KevätOle paikalla kun valoisuus palaa ja luonto herää eloon. Seuraa hauen, ahvenen ja särjen nousua kutualueil-leen, muuttolintujen paluuta ja luonnon heräämistä. Ehkäpä iso hauki piileskelee kaislikossa sinua odotellen? Patikoi alueen luontopoluilla ja nauti lämpimästä kevätauringosta.

KesäKesällä saaristo on parhaimmillaan. Lähde risteilylle ulkosaariston syrjäisille saarille. Vuokraa kanootti ja tee omia retkiä. Ehkäpä majesteettinen merikotka osuu reitillesi? Halutessasi voit yöpyä saaristossa perinteisessä kalamajassa. Tai tee tutkimusmatka Merenkurkun klassisille majakoille - Norrskär, Ritgrund, Valassaaret ja Strömmingsbådan.

SyksySyksyllä ja keväällä huomaat jääkauden jäljet parhaiten. Myös ruska näkyy saaristossamme. Metsät ovat täynnä marjoja ja sieniä, jotka odottavat poimijaansa. Kuka ties metsien kuningas hirvi käy tervehtimässä sinua...

TalviLähde hiihtoretkelle jäiselle merelle. Nykyajan ihminen ehkä valitsee moottorikelkan kulkuvälineekseen. Ko-keile kalaonneasi pilkillä tai käy saaristoravintoloissa, joissa voit nauttia herkullisesta kalakeitosta. Illalla voit loikoilla takan lämmössä mukavassa mökissä.

Tervetuloa Merenkurkun saariston maailmanperintökohteeseen!

Tervetuloa!Olet tervetullut tutustumaan tähän alati muuttuvaan maailmanpe-rintöön. Koulutetut oppaamme ovat valmiita viemään sinut maail-manperintösaaristoon jännittäville retkille oman makusi mukaan. Lisätietoja saat kotisivuiltamme tai ottamalla yhteyttä Vaasan mat-kailutoimistoon.

Merenkurkun saaristo hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluet-teloon heinäkuussa 2006. Alue on Suomen ensimmäinen luonnon-perintökohde. Merenkurkun matala saaristo ja Ruotsin jyrkkä Höga Kusten muodostavat yhdessä täydellisen geologisen esimerkin siitä miten maankohoaminen muovaa maisemaa.

4 5

Majakkaretket

Melonta

KalastusVeneretket Merenkurkun majakoihinMerenkurkun retket järjestää kesällä 2011 opastettuja päiväretkiä Merenkurkun majakoihin: Ritgrund, Valassaaret, Utgrynnan, Norrskär, Strömmingsbådan ja Rönnskär.

Rönnskär -> Strömmingsbådan -> Norrskär Opas mukana koko retken ajan Lähtö: klo 9.00, paluu noin klo 18.00

Ritgrund -> Valsörarna -> Utgrynnan -> Norrskär Opas mukana koko retken ajan Lähtö: klo 09.00, paluu noin klo 18.00

Lähtöpaikka: Svedjehamnin satama Mustasaaren Björköbyssä. Kaikille on kelluntatakit tai -liivit. Ei ylimääräisiä laukkuja johtuen tilan puutteesta. Ei eläimiä. Omat eväät mukaan, juomavettä löytyy kaikille. Min 8 hlöä, max 10-11 hlöä.Lisätiedot ja varaukset: www.kvarkenturer.fi, puh. 050-3553924

Merenkurkun melontakartta

Merenkurkun saaristo sopii sekä retkimelojille ja avomerimelojille. Ulkosaaristossa melominen vaatii kokeneita melojia, kun sisäsaa-ristoalueet sopivat myös vähemmän kokeneille melojille. Rauhaa ja hiljaisuutta luonnon helmassa löytyy riippumatta siitä, millä alueella haluat meloa.

Merenkurkun melontakartta sisältää ehdotuksia melontareiteistä, rantautumis- ja leirintäpaikoista ja palvelupisteistä saaristossa. Melontakartta kattaa Merenkurkun saariston maailmanperintö-aluetta Korsnäsista etelässä Maksamaalle pohjoisessa.

Kartan voitte noutaa Vaasan Matkailutoimistosta/Pohjanmaan Matkailusta, Raastuvankatu 30, Vaasassa tai tilata puh 06-325 1125, office@botniatourist.com

Kanoottien ja kajakkien vuokraus

Kanootit ja kajakit vuokraavat: - Outback, puh 050-581 1710 / 040-486 8256, johnny.norrgard@outback.nu - Varppi, puh 044-3455065, varppi@kolumbus.fi

Kalastamaan PohjanmaalleTervetuloa kalastamaan Pohjanmaalle. Kalastuksen lomassa voitte kokea pohjalaista saaristoa ja luonnon rauhaa lähietäisyydeltä. Pohjanmaa tarjoaa monipuolisia kalastusmahdollisuuksia. Lue lisää sivustolla www.kvarkenfishing.fi

Merenkurkun saariston kalastusoppaat Kalastusoppaat pystyvät tarjoamaan täydellisiä kalastuspaketteja tarvittavine välineineen ja varusteineen sekä yksityisille, perheelle että yrityksille.

Kalastusopas M. Laine 044-338 8321 www.yourfishingguide.fi Leisure Path (Baltic Pike Tours) 040-737 7440 www.balticpiketours.com Paniken Kalastusmatkailu 0500-863 009 www.panike.fi Saaristoretket 040-776 5077 www.saaristoretket.com Kvarken Safaris 044-527 2314 PescaMare 044-527 2314 carina.ronn@netikka.fi

25

TapahtumatPostisoutu 2.7.2011Jokavuotiseksi perinnetapahtumaksi muodostunut posti-soutu kerää suuren joukon asiasta kiinnostuneita Björköbyn Svedjehamniin. Soutaen ja purjehtien vanhan ajan tyylin mukaisilla veneillä saattue kulkee Ruotsin ja Suomen välillä.

Kesällä 2011 Postisoutu järjestetään lauantaina 2.7. Svedjehamnin satamasta lähdetään klo 9.00 ja Byvikenin satamaan Holmön saarelle veneet saapuvat iltapäivällä. Tervetuloa tutustumaan toisenlaiseen venekulttuuriin perinteisessä saaristoympäristössä.

Maailmanperintöpäivät 11.-14.8.2011Tervetuloa Maailmanperintöpäiville juhlimaan Merenkurkun saaristoa, ainutlaatuista maailmanperintökohdettamme! Ohjelmassa on saaris-toristeilyjä, yhteislaulua, opastettuja kävelyretkiä, työpajoja ja luentoja. Tapahtumia on kaikkialla Merenkurkun maailmanperintökunnissa!

Maailmanperintöpäivien ohjelman löydät osoitteesta: www.merenkurkku.fi Kaikki ovat tervetulleita Maailmanperintöpäivien tapahtumiin! Lisätietoja: - Terranova, puh. 0205 64 5281, terranova@metsa.fi - www.merenkurkku.fi

Palvelut Merenkurkun saaristossa

Terranova - Merenkurkun luontomuseo

Matkailuinfo

Infotoimisto

Maailmanperintöinfo

Kahvila

Ravintola

Mökki

Hotelli

Käsitöitä ja lahjatavaroita

Luontopolku

Kulttuurihistoriallinen kohde

Näkötorni

Näköalapaikka

Laituri/Pienvenesatama

Lossi

Majakka

Lentokenttä

Rautatieasema

Satama

Linja-autoasema

Utgrynnan

Åminne

Norrskär

Storskäret

Rönnskären

Strömmingsbådan

Molpehällorna

Bergö

MolpeMoikipää

Korsnäs

Söderfjärden

Sundom

SolfSulva

Långskäret

VaasaVasa

KorsholmMustasaari

VöråVöyri

SmedsbySepänkylä

MaxmoMaksamaa

VesteröÖsterö

Köklot

MickelsörarnaMikkelinsaaret

Ritgrund

Björköby

Svedjehamn

ReplotRaippaluoto

Sommarö

Norra Vallgrund

Södra Vallgrund

Söderudden

KlobbskatPanike

ValsörarnaValassaaret

Bredskäret

Iskmo

Alskat

JungsundDjupskäret

Norrskat

Särkimo

RödgrynnornaPunakarit

Östra Norrskär

Vanha VaasaGamla Vasa

Öjen

Vikarskat

6 7

Mastören

Slåttskäret

Vaasa

Helsinki

MalaxMaalahti

8 9

RyhmilleKvarkenturerin veneretketVeneretkiä Merenkurkun eksoottisille luodoille ja saarille järjestetään lyhyelläkin varoitusajalla toiveidenne mukaan. Yöpyminen ja ruokailut tilauksen mukaan.

Risteilyt 6 -12 henkilön ryhmille. Yhteystiedot: Kvarkenturer, puh 050-355 3924 (Fredric Sandvik).

M/S Corinan maailmanperintöristeilyt Nauti mukavasta risteilystä esim. Valassaarille, Mikkelinsaarille tai Rönnskärille isolla risteilyaluksella. Lisäpalveluina voi tilata ruoka-paketin (sisältäen aamupäiväkahvi ja voileipä, lounas, iltapäiväkahvi ja pulla). Sertifioitu maailmanperintöopas lisämaksusta.Oikeudet aikataulumuutoksiin pidätetään. Säävaraus 12 m/s. Maksimi henkilömäärä 45 henkilöä. Lisätiedot ja varaukset: puh 06-3521 200 tai 0500 260 751.

Vaasan Saaristopalvelun tilausristeilytTilausristeilyt voidaan tehdä Vaasan luonnonkauniissa sisäsaaristossa monine salmineen tai ulkosaaristoon Vaasan Saaristopalvelun aluksilla M/S Tiira tai M/S Tuulia.

M/S Tiira toimii vuodesta 1996 risteilyaluksena Vaasan saaristossa. Matkustajapaikkoja on 60. Ulkosaaristoristeilyissä max. 40 paikkaa. Veneessä on kaksi salonkia ja wc. Tilausristeilyt 300 euroa/tunti (sis. alv)

M/S Tuulia on rakennettu vuonna 1998 Vaasassa. Matkustaja- paikkoja on 18. Ulkosaaristoristeilyissä max. 16 paikkaa. Tilausristeilyt 250 euroa / tunti (sis. alv)

Lisätiedot ja varaukset: puh 050-5531236, www.jannensaluuna.com

Merellä ja Vesterön luontoreiteilläPidä kokous Saaristotila Varpissa. Oheisohjelmana onnistuvat risteily ja patikointi Maksamaan saaristossa ja Vesterön luontopoluilla.

Yhteystiedot ja varaukset: Saaristotila Varppi, puh 044-3455 065, varppi@kolumbus.fi

Qvarken Boat CharterVeneretkiä Mikkelinsaarille yksityisille ja ryhmille järjestetään toiveidenne mukaan. Risteilyt 6 -12 henkilön ryhmille nopealla alumiiniveneellä.Heinäkuussa aikataulun mukaiset lähdöt Mikkelinsaarille – muutoin tilauksesta.

Yhteystiedot: Qvarken Boat Charter (Stig-Erik Herrgård) 0500-166 263 Mikkelinsaarten luontoasema (Hanna Carlsson) 040-745 5437

Meloen Vaasan saaristossaMelominen on aktiivinen ja ympäristöystävällinen tapa nauttia Vaasan saaristosta. Outback järjestää päiväretkiä Vaasan saaristoon, sään ja toiveenne huomioiden 1-6 osallistujalle. Lähtö valitsemastanne paikasta Vaasassa. Hinta: Aloitusmaksu 150 euroa + 25 euroa/henkilö. Hintaan sisältyvät aukkopeitteellä ja melalla varustetut yhdenmie- henkajakit, pelastusliivit ja kajakkien kuljetus Vaasan alueella. Opastus ja turvallisuusinfo annetaan ennen lähtöä. Yhteystiedot: Outback, puh 050-5811 710 tai 040-486 8256, johnny.norrgard@outback.nu

Nauti Merenkurkun maustaRavintola Berny tarjoaa ryhmille paikallisista herkuista koostuvan maailmanperintölounaan.

Alkuruoka: Salaattia, kastike, marinoituja suppilovahveroita, karpaloita, tillikurkkua, katajanmarjasilakkaa, tillisilakkaa, herukkassilakkaa, graavattua lohta, savustettua siikaa, paahtopaistia, cumberland- kastiketta, Raippaluodon limppua, ruisleipää. Pääruoka: Paistettua siikaa, naudanpaistia, kantarellikastike, keitetyt perunat, perunagratiinia, paahdettuja porkkanoita. Jälkiruoka: Kahvia ja tyrnimousse

Hinta: 16 euroa/hlö (9 euroa/hlö 4-12v.) Varaukset: Ravintola Berny´s, puh 06-3521 200, restaurant@berny.fi Ryhmille (yli 20 hlöä) – tilattava etukäteen.

Vaasanseutu ryhmilleSekä Vaasan matkailutoimisto että Pohjanmaan Matkailu järjestävät räätälöidyt retket maailmanperintöalueelle muutamaksi tunniksi tai koko päiväksi. Lukekaa lisää kotisivu: www.visitvaasa.fi tai tilatkaa esite Vaasanseutu ryhmille.

Yhteystiedot ja varaukset: - Vaasan matkailutoimisto, puh 06-325 1145, touristinfo@vaasa.fi - Pohjanmaan Matkailu, puh 06-325 1125, info@botniatourist.com

10

Kenraali Wasa Hostel 0400-668 521 Korsholmanpuist. 6-8 Omenahotelli www.omenahotels.com Hovioikeudenp. 23, VaasaRadisson Blu Royal Hotel 020 123 4720 Hovioikeudenp. 18, VaasaRantasipi Tropiclandia 06-283 8000 Lemmenpolku 3, VaasaSokos Hotel Vaakuna 020 123 4671 Rewell Center 101, VaasaWestbay Inn 040-750 5777 Västervikintie 271, VaasaEFÖ kesähotelli 06-317 4913 Rantakatu 21-22, Vaasa

11

Ravintolat/Kahvilat

Majoitus

Yövy maailmanperintöalueellaMökit ja leirintäalueetMustasaariAurinkomäki www.lomarengas.fi Strandgränd, Norra VallgrundBjörkö Camping 050-526 2300 Replotvägen 1089, Björköby Finngrundet 06-352 6403 / 050-595 5692 Klobbskat, Söderudden Hanneles mökit 040-734 9286 Björkövägen 981, Björköby Torpet mökit 06-352 4118 / 050-593 8928 Storåkersvägen 28, Björköby Villa Hansus 06-352 7511 / 050-313 7027 Sommarösundvägen 33, Norra Vallgrund Villa Vargvik 06-352 6328 / 050-594 3036 Vargviksvägen 51, Söderudden Villa Vistan 050-323 0230 Idören 64 G, BrändövikBjörkören & Wargis 0205 64 5281 SöderuddenSommarön vartiotupa 0205 64 5281 Södra VallgrundVilla Lipkin Revöfjärden, Vallgrund 050-3641447

MaalahtiÅminne lomakylä 06-365 1135 / 050-468 4822 Åminnevägen 409, Åminne

VöyriKlemetsgårdarnas stugförmedling 06-345 0122 / 050-342 2201 Kärklaxvägen 308, Maxmo

VaasaAijan lomamökit 050-523 0156 Utterö, SundomBetel B&B 050-585 0866 Norrbacken 54, SundomVästerstrand lomamökit 06-587 7606 Utterö, SundomTop Camping 020 796 1255 Niemeläntie 1, Vaasa

Hotellit ja kievaritMustasaariBjörkö Wärdshus 06-352 4194 / 050-407 2776 Björkövägen 856, Björköby Grönvikin kartano 06-343 6660 / 050-516 6380 Alskatintie 944, Iskmo Hotel Vallonia Garden 06-328 8200 Keskustie 3, SepänkyläSulvan Kestikievari 06-344 0999 Solfvägen 199, Sulva

VöyriVarppi 06-345 5065 / 044-345 5065 Vesterö 1587, Maxmo

VaasaHotel Astor 06-326 9111 Asemakatu 1, VaasaHotel Fenno 06-324 1500 Niemeläntie, VaasaHotel Kantarellis Suites 06-357 8100 Rosteninkatu 6, VaasaHotel Tekla 06-327 6411 Palosaarentie 58, Vaasa

Syö maailmanperintöalueella Ravintolat ja kahvilat MustasaariBerny’s Café & Restaurant 06-352 1200 Replot Bro, RaippaluotoCafe & Restaurant Compass 06-352 6395 / 050-520 6235 Klobbskatvägen 164, SöderuddenCafé Arken – kesäravintola 06-352 0329/ 0500-161 553 Byhamnsvägen 194, RaippaluotoCafé Salteriet – kesäkahvila 045-129 6460 / Svedjehamn, Björköby 06-352 4016 kesälläTesse’s Café 06-346 4392 Kokkolantie 2063, KuniBjörkö Wärdshus – tilausravintola 06-352 4194 / 050-407 2776 Björkövägen 856, BjörköbyFinngrundet – tilausravintola 06-352 6403 / 050-595 5692 Klobbskat, SöderuddenKalle’s Inn – tilausravintola 06-352 6364 / 050-502 2021 Klobbskat, SöderuddenVilla Bullerås – tilausravintola 050-568 0586 Bulleråsvägen 330, Södra Vallgrund

MaalahtiLenie’s Café & Bar 06-343 0307 Bergö Nyvägen, BergöStrandcafé – kesäkahvila 06-343 0307 Bredhällan, BergöÅminne Sommarrestaurang - kesäravintola 06-365 1215 Paviljongvägen 21, ÅminneÅminne Strandservice – kesäkahvila 050-3546008 Åminnevägen 302 b, ÅminneÅminne lomakylä – kesäravintola 06-365 1135 / 050-4684822 Åminnevägen 409, Åminne

VaasaJannen Saluuna 06-358 1888 / 050-553 1236 Kuusisaari, Vaasa

VöyriCafé Klemetsgårdarna – kesäkahvila 06-345 0122 Kärklaxvägen 308, MaksamaaGranholms 06-345 5002 / 050-325 1766 Vesterö 1707, MaksamaaRestaurant Nabben – kesäravintola 040-510 7536 Tottesund 598, MaksamaaVarppi – tilausravintola 06-345 5065 / 044-345 5065 Vesterö 1587, MaksamaaCafé Kummelskär - kesäkahvila 040-7455437 Mikkelinsaaret

Info

Terranova - Merenkurkun luontokeskusTerranova maailmanperintönäyttely kertoo maankohoamisesta, Merenkurkun luon-nosta ja luonnonsuojelualueista. Lisäksi tarjolla on esitteitä ja asiakaspalvelua maa-ilmanperinnöstä ja alueen luontoharrastus- sekä luontomatkailutarjonnasta.

Terranova - Merenkurkun luontokeskus toimii Pohjanmaan museon yhteydessä. Käyntiosoite: Museokatu 3, Vaasa Aukioloajat 2011: Ti, to-su klo 12 - 17, ke klo 12 - 20, maanantaisin suljettu Terranova ja Pohjanmaan museo: puh (06) 325 3800 Metsähallituksen asiakaspalvelupiste: puh 0205 64 5281

Merten Talo infopisteMerten Talon infopiste Raippaluodon sillan vieressä informoi Meren-kurkun maailmanperintökohteesta ja saariston matkailupalveluista. Avoinna kesä-elokuu 2011. Puh 050-378 5988

Café SalterietBjörköbyn Svedjehamnissa sijaitseva kahvilasta saatte tietoa Merenkurkun ja Björköbyn tapahtumista ja matkailupalveluista. Avoinna kesä-elokuu 2011. Puh 045-129 6460 (kesäisin 06-352 4016)

Mikkelinsaarten luontoasema / Kahvila KummelskärMikkelinsaarten luontoasema Kummelskärissä palvelee kesäkahvilana sekä majoitus- ja kokoustilana. Ruokailu ja saunominen järjestyy tilauksesta. Avoinna: Heinä-elokuu 2011, ti-la klo 12-20, su klo 12-15 Puh ja info: 040-745 5437 (Johanna Carlsson)

Vaasan matkailutoimisto / Pohjanmaan MatkailuMatkailutoimistosta saatte tietoa Vaasan ja Vaasan ympäristön nähtävyyksistä, majoitus- ja ohjelmapalveluista, tapahtumista, ulkoilu- ja ostosmahdollisuuksista, saaristoristeilyistä, ravintoloista ja kahviloista. Matkailutoimistossa löytyy Vaasan ja alueen esitteitä ja karttoja.

Avoinna: ma-pe klo 9-16 Kesällä: 1.6.-28.8.2011 ma-pe klo 9-18, la-su klo 10-18 Käyntiosoite: Raastuvankatu 30, 65100 Vaasa Puh: (06) 325 1145

Esitteet ja infomateriaaliVierailuopasVierailuopas, jossa on alueen palvelukartta ja palveluhakemisto, päivi-tetään kerran vuodessa. Opas löytyy kahtena versiona (suomi-ruotsi ja englanti-saksa) ja suppeampana venäjänkielisenä esitteenä.

Internet Portaaliin www.pohjanmaanmatkailu.fi/merenkurkku kerätään tietoa Merenkurkun maailmanperintöalueen käyntikohteista ja palveluista. Tiedot päivitetään jatkuvasti.

Yhteystiedot/julkaisijaTämän tiedotteen on julkaissut markkinointi- ja kehityshanke The Land of the Rising Stones II. Lisätietoja Merenkurkun saariston matkailumarkkinoinnista antaa hanke-päällikkö Kenth Nedergård: puh 050-5222644, kenth.nedergard@botniatourist.com

År / vuosi 1978År / vuosi 1978

År / vuosi 2006År / vuosi 2006

SvedjehamnDagens landskap i skärgården är ett resultat av densenaste istiden. Det geomorfologiska särdrag som görKvarkens skärgård unik är de imponerande De Geer-moränerna, eller “tvättbrädesmoränerna”, som visarden gradvisa avsmältningen av inlandsisen. De Geer-moränerna är välformade, representativa, och deförekommer i svärmar i området. Mitt i världsarvet vid Svedjehamn i Björköby synsde långsmala moränerna som långsträckta parallellaryggar som dyker upp ur vattnet med jämna mellan-rum. Att färdas med båt i området är ett sant äventyr.Vandringslederna i Björköby går ställvis längs medoch tvärs över De Geer -moräner.

SvedjehamnNykypäivän saaristomaisema on viimeisimmän jääkau-den tulos. Geologinen ominaisuus, joka tekee Meren-kurkun saariston ainutlaatuiseksi, on edustavien DeGeer -moreenien esiintyminen. De Geer -moreenit,tai “pyykkilauta-moreenit”, kuvastavat mannerjäänasteittaista sulamista. De Geer -moreenit ovat poik-keuksellisen hyvin muodostuneita ja edustavia, jaesiintyvät röykkiöissä alueella. Björköbyn Svedjehamnin alueella keskellä maa-ilmanperintöaluetta, moreenit näkyvät selvästi me-restä nousevina sivuttaisina pitkinä harjoina. Veneelläliikkuminen alueella on todellinen elämys. Björkö-byn vaellusreittien varrella on hienoja moreeneja jareiteillä pääsee jopa patikoimaan niiden ylitse.

Kvarken och Höga KustenKvarkens skärgård infördes sommaren 2006 påUNESCOs världsarvslista som en utvidgning av HögaKusten, vilken infördes redan år 2000. Tillsammans bildar Kvarkens skärgård och HögaKusten en enastående geologisk helhet, där landhöj-ningsfenomenet präglar landskapet på ett unikt sätt. På de två skärgårdsområdena syns spåren avinlandsisen och land-höjningen, som pågåttunder de senaste tu-sentals åren, i naturenoch i den mänskligakulturen. Som en följdav den pågående land-höjningen utgör om-rådet ett unikt exempelpå ett kontinuerligtföränderligt landskap. I Kvarkens skärgård finns debästa förutsättningarna för att undersöka landhöj-ningens följder för en långgrund moränskärgård, somligger nära havsnivån.

Landarealen i Kvarkens skärgård ökar årligen med1 km . Den grunda Kvarkentröskeln kommer att stigatill havsytan om ca 2500 år så att en landförbindelsebildas mellan Finland och Sverige. Höga Kusten innehar världsrekordet i isostatisklandhöjning: landet har stigit 286 m på 10 000 år.

Merenkurkku ja Korkea RannikkoMerenkurkun saaristo liitettiin UNESCOn maailman-perintöluetteloon Ruotsin Korkean Rannikon laajen-nuksena. Korkea Rannikko hyväksyttiin jo v. 2000maailmanperintökohteeksi. Merenkurkun saaristo ja Korkea Rannikko muo-dostavat yhdessä geologisen maankohoamismaisemanääripäät (korkeus-mataluus) Itämerellä. Merenkurkun molem-milla puolilla mannerjää-tikön jäljet ja viimeistenvuosituhanten aikanatapahtunut maankohoa-minen näkyvät luonnossaja ihmisen kulttuurissa.Jatkuvan maankohoami-sen seurauksena alue onainutkertainen esimerkkimaisemasta, joka muuttuu jatkuvasti. Merenkurkunsaaristossa on maapallon parhaat edellytykset tutkiamaakohoamisen vaikutuksia matalassa, lähellä me-renpinnan tasoa sijaitsevassa moreenisaaristossa. Merenkurkun saaristossa maa-ala kasvaa 1 km :nvuosinopeudella. Matala Merenkurkun kynnys Suo-men ja Ruotsin välissä saavuttaa merenpinnann. 2500 vuoden kuluessa ja muodostaa maiden välillemaasillan.

Korkea Rannikolla on isostaattisen maankohoamisenmaailmanennätys: maa on noussut 286 m 10 000vuodessa.

Världsarv i FinlandI Finland finns år 2009 sex kulturellavärldsarv och ett naturvärldsarv.1. Sveaborg (infördes på UNESCO:S lista över världsarv 1991)2. Gamla Raumo (1991)3. Petäjävesi gamla kyrka (1994)4. Verla träsliperi och pappfabrik (1996)5. Sammallahdenmäki rösgravfält från bronsåldern (1999)6. Struves kedja (2005)7. Kvarkens skärgård (2006)

Suomen maailmanperintökohteetSuomessa maailmanperintökohteitaon 2009 kuusi kulttuuriperintökohdettaja yksi luonnonperintökohde.1. Suomenlinna (liitettiin maailmanperintöluetteloon 1991)2. Vanha Rauma (1991)3. Petäjäveden vanha kirkko (1994)4. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996)5. Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue (1999)6. Struven ketju (2005)7. Merenkurkun saaristo (2006)

Stenarnas rikeEnligt en sägen uppstod Kvarkens skärgård när jätten Finn blev utdrivenfrån Sverige. Finngubben, som han kallades, tog en stor skinnsäck ochfyllde den med stenar och begav sig över Kvarken för att finna ett nyttland där han kunde slå sig ned. Då han kommit halvvägs över Kvarken,gick det hål på säcken och stenar började falla ut. Av dessa stenar bildadesValsörarna och de många skär och holmar som finns i området. Då jättenkom fram till det ställe som idag kallas Panike, brast hela bottnen på säckenoch alla stenar föll ur. Jätten blev arg och kastade stenarna omkring åt allahåll. Av dessa stenar bildades de otaliga holmar, klippor och skär som synsidag. I Bergö skärgård hamnade tydligen en hel av stenarna eftersom storadelar av området utgörs av “stenåkrar till havs”, svårtillgängliga såväl medbåt eller till fots.

För sjöfartens bästaPå medeltiden började de viktigaste farlederna i Finland märkas ut. Mananvände spiror, träremmare och tunnor i form av bojar. Vattnen i Kvarken är steniga och fulla med farliga grund. Farleden tillVasa hamn började vid Molpehällorna och därför uppfördes 1668 Bottniskavikens första båk. Båken var en sk vippfyr som försågs med belysning ochbemannades från 1681. Båken med fyrvaktare fanns på plats till augusti1808, då ryska soldater övermannade den sista fyrvaktaren och förstördebåken. En replik av vippfyren uppfördes på samma plats år 2001 och finnsbredvid naturstigen på Molpehällorna.

Världsarvsguider till er serviceDet bästa sättet att uppleva Kvarkens världsarvsområdeär tillsammans med en kunnig guide. Tillsammans med en guide kan du vandra längsutmärkta vandringsleder, åka båt, paddla eller t.o.m.åka bil och samtidigt lära dig det som är unikt medKvarkens skärgård.

Viralliset maailmanperintöoppaatpalveluksessanneOsaavan oppaan avulla tutustut parhaiten saaristoom-me. Voit käydä merkityillä patikointi- ja vaellusreiteillä,veneillä, meloa tai vain liikkua autolla saaristossa jatehdä havaintoja ainutlaatuisesta saaristostamme.

TERRANOVA- Kvarkens naturcentrumTerranova,”det nya landet”, skildrar landhöjningen,Kvarkens natur och naturskyddsområden samt gerinformation om områdets möjligheter till naturakti-viteter och naturturism. Terranova finns i anslutningtill Österbottens museum i Vasa. Vid kundbetjäningen får du information om Kvar-kens natur, naturskyddsområden och utflyktsmål. Terranovas permanentautställning visar landhöj-ningen och naturen i Kvarken-regionen. Sommaren 2006öppnades specialutställningen“Stenarnas rike”. I auditorietkan du dessutom se filmen“Istidens spår”, som presen-terar istiden och hur denpåverkat det nuvarandelandskapet i Kvarken.

TERRANOVA- Merenkurkun luontokeskusTerranova, ”uusi maa”, kertoo maankohoamisesta, Me-renkurkun luonnosta ja luonnonsuojelualueista sekäantaa tietoja alueen luontoharrastus- ja luontomatkai-lutarjonnasta. Terranova toimii Pohjanmaan museonyhteydessä Vaasassa.

Asiakaspalvelupisteessä saat tietoa Merenkurkunluonnosta, luonnonsuojelualueista ja retkikohteista. Terranovan pysyvän näyt-telyn pääteema on maanko-hoaminen Merenkurkussa.Kesällä 2006 avattiin erikois-näyttely “Kivien valtakunta”.Auditoriossa esitetään “Jää-kauden jäljet” -video, jokakertoo havainnollisesti kuinkajääkausi muokkasi Meren-kurkun maisemaa.

Saaristossa käytöstä pois jääneet merivartio- ja luot-siasemat ovat nykyisin Metsähallituksen hallinnassaja niitä kehitetään luontoasemina.• Mikkelinsaarten luontoasema on kesäisin miehitetty käyntikohde, joka ottaa vastaan kävijöitä.• Alueella on lukuisia hylkeenpyyntiin, kalastukseen ja merenkulkuun liittyviä muinaisjäännöksiä, kuten jatulintarhoja ja kompassiruusuja.• Merenkurkussa löytyy luontoasemia myös Bergön Rönnskäristä ja Korsnäsin Moikipäästä.

I dag är det möjligt att besöka och övernatta ute i denyttersta skärgården i Forststyrelsens naturstationer,som utvecklats för rekreationsändamål.• På Mickelsörarna finns en sommartid bemannad naturstation, som står öppen för besökare med båt, egen eller hyrd sådan. • På området och öarna invid finns det ett flertal fornlämningar, såsom jungfrudanser och kompass- rosor, som har att göra med fiske och sjöfart.• I Kvarken finns även naturstationer på Rönnskär i Bergö samt på Molpehällorna i Molpe.

Mickelsörarnas naturstation Mikkelinsaarten luontoasema

Finlands första ochenda geologiskavärldsarvKvarkens landhöjningsskärgård har inskrivits påUNESCOs världsarvslista enligt kriteriet:“Området utgör ett enastående exempel på viktigautvecklingsstadier i jordens historia omfattandelivets ursprung, pågående geologiska processer ibildningen av landformer eller betydelsefulla geo-morfologiska eller naturgeografiska former.”

Suomen ensimmäinen jaainoa geologinenmaailmanperintökohdeMerenkurkun maankohoamissaaristo on nimettyUNESCOn maailmanperintöluetteloon seuraavankriteerin perusteella: “Kohde on huomattava esi-merkki maapallon historiallisesta aikakaudesta,todistusaineistoa elämän kehityksestä tai merkit-tävästä käynnissä olevasta geologisesta proses-sista maanmuodostomisessa tai fyysisiltä piir-teiltään ainutkertainen luontokohde.”

Tack vare den mosaikartade skärgården är specielltfågellivet rikt i Kvarken. Landhöjningen blottar helatiden nya skär och kobbar medan de större öarna blirskogsbevuxna. I den yttersta skärgården trivs tobis-grisslan, tordmulen, labben och den hotade berganden.Höjdpunkten på ett besök i skärgården är säkert synenav en majestetisk havsörn, som svävar över havet. Steniga stränderna är mer regel än undantag iKvarken. Mellan stenarna finns små naturängar, somhålls lågvuxna på grund av isens och vågornas nötan-de kraft. Gultåtel och strandögontröst hör till de växtersom är specialister på att erövra ny mark och sominte finns någon annanstans i världen. Havsvikarna, som småningom förändras till glonoch glosjöar, utgör havets barnkammare. I de grundaoch varma vattnen trivs mängder av bottendjur ochvarje vår strömmar oräkneliga mängder abborre, mört,gädda och id upp i dem för att leka.

Istidernas relikter ochendemiska arterFlera arter i området härstammar från istiderna ochde efterföljande varmare perioderna. Det finns 24endemiska växtfamiljer som är begränsade tillÖstersjöns stränder, varav 16 hittas i Kvarkens skärgård. Endemiska arter är sådana som inte hittas någonannanstans i världen. Förekoms-ten av endemiska arter iområdet återspeglar

den pågående evo-lutionära processsom beror pålandhö jn ingenoch variationeni vattenstånd.

Mosaiikkimainen saaristo luo erinomaiset olo-suhteet rikkaalle linnustolle. Maankohoaminen tuot-taa jatkuvasti uusia pieniä kareja ja luotoja samallakun isommat saaret muuttuvat metsäisiksi. Ulkosaa-ristossa viihtyvät riskilä, ruokki, merikihu ja myösharvinaistunut lapasotka. Saaristokäynnin kohokohtaon varmasti näky meren yllä majesteetillisesti liukuvamerikotka. Merenkurkussa kiviset rannat ovat pikemmin sääntökuin poikkeus. Kivien väliin mahtuu pieniä niittyjä,jotka pysyvät matalakasvuisina jään ja aaltojen vai-kutuksesta. Pohjanlahdenlauha ja perämerensilmä-ruoho ovat kasveja, jotka eivät esiinny missään muu-alla maailmassa ja ovat erikoistuneet valloittamaanmerestä paljastuvan maan. Merenlahdista syntyvät kluuvit ja kluuvijärvet toi-mivat meren lastenkamareina. Fladojen lämpimissäja matalissa vesissä viihtyy suuri määrä pohjaeläi-miä ja keväisin lukematon määrä ahvenia, särkiä,haukia ja säynäviä nousevat niihin kutemaan.

Jääkauden jäänteet jaendeemiset lajitAlueella on useampia lajeja, jotka ovat peräisin jää-kausilta ja niiden jälkeisiltä lämpimiltä kausilta. Itäme-ren rannoille rajautuvia endeemisiä lajeja on 24 janiistä 16 löytyy Merenkurkun saaristosta. Endeemiset lajit ovat sellaisia, joita ei löydy mistäänmuualta maailmasta. Kotoperäisten eli endeemistenlajien esiintyminen alueella kuvastaa käynnissäolevaa evolutionaarista prosessia, joka on riippu-

vainen maankohoa-misesta ja meren-

pinnan muu-toksista.

Tobisgrissla / Riskilä

Havtorn / Tyrni

Ishavsgråsugga / Kilkki

Gultåtel/Pohjanlahdenlauha

Rödblära/ Puna-ailakki

Kivien valtakuntaTarinan mukaan Merenkurkun saaristo syntyi kun Finn-niminen jättiläinenkarkotettiin Ruotsista. Jätti otti suuren nahkasäkin, täytti sen kivillä ja lähtiylittämään Merenkurkkua löytääkseen uuden maan, johon asettua aloilleen.Puolimatkassa säkkiin tuli reikä, ja kivet alkoivat vieriä ulos säkistä. Näistäkivistä muodostui Valassaaret ja alueen lukuisat luodot ja pikkusaaret. Kunjättiläinen pääsi nykyisen Paniken kohdalle, säkin pohja repesi kokonaan jaloputkin kivet vierivät ulos. Tästäkös jätti vihastui ja alkoi viskellä kiviäympäriinsä. Näistä kivistä syntyivät saariston lukuisat saaret, luodot ja karit. Bergön saaristoon joutui näköjään suurin osa kivistä ja ne muodostavattänä päivänä sekä veneellä että jalkaisin erittäin vaikeasti saavutettavia“merellisiä kivipeltoja”.

Meriliikenteen parhaaksiSuomen tärkeimpiä vesireittejä alettiin merkitä keskiajalla. Merkitsemisessäkäytettiin piiruja, puisia reimareita ja poijuina tynnyreitä. Merenkurkun vedet ovat kivisiä ja täynnä vaarallisia kareja. Vesireitti Vaasansatamaan alkoi Moikipäästä ja siksi sinne rakennettiin 1668 Pohjanlahdenensimmäinen pooki. Pooki oli ns. vipumajakka joka valaistiin ja miehitettiinvuonna 1681. Pooki ja majakanvartija pysyivät Moikipäässä elokuuhun 1808asti, jolloin venäläiset sotilaat voittivat viimeisen majakanvartijan ja tuhosivatpookin. Pookin kopio rakennettiin samalle paikalle vuonna 2001 ja se löytyyMoikipään luontopolun varrelta.

Unik skärgårdLandskapet i Kvarken förändras hela tiden. Genom attlandhöjningen grundar upp havet och kraftigahavsströmmar och vågor sköljer bort finsedimenten,träder alltjämt nya moränformationer fram. Vågornabearbetar hela tiden moränformationerna och toppenav holmar som sakta stiger upp ur havet, vilket gerupphov till kullar av klapperfält och strandvallar. BakomDe Geer -moränvallarna bildas som en följd avlandhöjningen biologiskt variationsrika laguner ellerflador som vartefter landhöjningen fortgår avsnörsfrån havet och bildar s.k. glosjöar. Den långa strandlin-jen, flador och glon samt havets kylande effekt påvåren och värmande inverkan på hösten utgör grundenför områdets mångfaldiga växt- och djursamhällen.

Ainutlaatuinen saaristoMaankamara muokkautuu alueella edelleen. Maan-nousu mataloittaa merta, ja alueen voimakkaat meri-virrat ja aallokko kuluttavat hienosedimenttejä paljas-taen uusia moreenimuodostumia. Aaltovoimatmuokkaavat jatkuvasti hiljaa merestä kohoavienmoreenimuodostumien ja pienten mäkien lakiosia,joiden päälle syntyy rantakivikoita ja rantavallisarjoja.Maankohoamisen seurauksena De Geer -moreeni-vallien taakse syntyy bioympäristölään monipuo-lisia laguuneja eli fladoja ja lopulta maan kohotessans. kluuvijärviä. Runsas rantaviivan määrä, fladatja kluuvit sekä talven ja kevään kylmä, vastakohtana kesän ja syksyn meren lämmittämä paikallisilmas-to ovat pohjana alueen monipuoliselle kasvi- jaeläinkunnalle.

Ejder / Haahka

Havsörn / Merikotka

Fisken stiger till sin lekplats / Kalan nousua kutualueelle

Merenkurkun alueen geologinen historia ulottuunoin 2 miljardin vuoden taakse. Kallioperän kehityk-sessä on tunnistettavissa erilliset vaiheet, joidenseurauksena syntyi nykyinen Pohjanmaan tasankoalue.Lopullisen silauksen nykyiselle maisemalle loi viimeisenjääkauden aikana laajan alueen Pohjois-Euroopastakattanut mannerjäätikkö. Maankamara Merenkurkussa painui paksuimmillaannoin 3 kilometrisen mannerjäätikön painon allalommolle noin 800 metrin verran. Mannerjäätikönsulamisvaiheessa noin 10 000 vuotta sitten, jäätikönreunan ollessa nykyisen Merenkurkun alueella, olimuinaisen Itämeren veden syvyys lähes 300 metriä. Maa nousi tuolloin voimakkaasti, jopa metrienluokkaa vuodessa. Nykyisin maannousu on hitaampaa,noin 8-8,5 mm vuodessa. Nämä tekijät yhdessämannerjäätikön toiminnan kanssa loivat ainutlaatuisetolosuhteet, joiden aikana syntyi nykyisin Merenkurkunsaaristossa nähtävillä oleva moreenimuodostumienkirjo.

Kvarkenområdets geologiska historia sträcker sigca 2 miljarder år tillbaka i tiden. I berggrundensutveckling kan man urskilja olika skeden, vilka bidragittill uppkomsten av Österbottens slättlandskap. Denslutliga finslipningen av dagens landskap gjordes avinlandsisen, som under den senaste istiden täcktestora delar av Nordeuropa. Jordytan i Kvarken trycktes ner ca 800 m underden upp till 3 km tjocka isens tyngd. I inlandsisensavsmältningsskede för 10 000 år sedan, när iskantenbefann sig i det nuvarande Kvarkenområdet, var dendåvarande Östersjöns djup nästan 300 meter. Marken steg när isens tryck lättade i början överen meter i året. Numera är landhöjningen långsam-mare, ungefär 8-8,5 mm i året. Dessa faktorer skapadetillsammans med inlandsisens verksamhet exceptionel-la förhållanden, under vilka de brokiga moränforma-tionerna i Kvarken uppkom.

Vad är ett världsarv?Efter andra världskriget då stora kulturella värdengick förlorade, väcktes tanken på att ge unika objektoch områden ett globalt skydd. 1972 godkändesUNESCOs konvention om skydd av världens kultur-och naturarv. På världsarvslistan finns år 2009 sammanlagt890 världsarv fördelade på 689 kulturella världsarv,176 naturarv och 25 kombinerade världsarv. Definns utspridda i 148 olika länder. Antalet objektpå Världsarvslistan ökar varje år. På världsarvslistan tillsammans med Kvarkenfinns områden som Grand Canyon och Yellowstonei USA, Galapagosöarna utanför Ecuador, Storabarriärrevet i Australien, Sumatras regnskogar iIndonesien... Listan kan göras lång.

Mitä on maailmanperintö?Toisen maailmansodan jälkeen, kun isoja kulttuuri-historiallisia arvoja menetettiin, heräsi ajatus ainut-laatuisten kohteiden ja alueiden maailmanlaajui-sesta suojelemisesta. UNESCOn yleissopimus maa-ilman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksihyväksyttiin vuonna 1972. Maailmanperintöluettelossa on vuonna 2009yhteensä 890 kohdetta, joista 689 kulttuurikohdet-ta, 176 luontokohdetta ja 25 yhdistettyä kohdetta.Ne sijaitsevat 148 eri valtioissa. Luettelon kohteidenmäärä kasvaa joka vuosi. Samassa maailmanperintöluettelossa Meren-kurkun kanssa on kohteita kuten Grand Canyon jaYellowstone USA:ssa, Galapagossaaret Ecuadorissa,Iso valliriutta Australiassa, Sumatran sademetsätIndonesiassa...Listaa voisi jatkaa vielä pitkälle.

Höga Kusten / Korkea Rannikko

Kvarkens skärgård / Merenkurkun saaristo

Fisken stiger till sin lekplats / Kalan nousua kutualueelle

1.2 .

3 .4 .

5 .

7 .6 .

Merenkurkun saariston tiedot:Pinta-ala: 194 400 ha, josta 85 % on mertaRannikkoa: 2416 kmSaaria: 5600Asukkaita: 2500

Fakta om Kvarkens skärgård:

Fäliskär, Rönnskär

Kvarkens SkärgårdVärldsarv

MerenkurkunsaaristoMaailmanperintökohde

Mai

nost

. Hei

kki J

ärvi

nen

1/20

11. 2

000