Romeo & Julia

Jokaisen romaanin,näytelmän ja elokuvantakana on jonkunlai-nen maailmankuva;lukijat ja katsojat puo-lestaan tuovat mukaanomansa.

Näistä yhteentörmäyk-sistä syntyy tulkintoja.Tarjoamme teille luet-tavaksi analyyseja Ro-meosta ja Juliasta -nuorten esseitä.

Opiskelijoiden tehtävä-nä on kirjoittaa niinvetävästi ja niin kiin-nostavasti, että te jak-satte lukea loppuunasti.

Liitteen ulkoasun ovatsuunnitelleet MarikaPihlajamaa ja AnuPyhälä.

Lukuiloa!toivottaa kirjasto- jakulttuurilautakunta!

Miksi tämäliite?

Rakastumisen ihanuus ja julmuus. Shakespearen klassinen tragedia, maailman kuuluisin rakkaustarina yhtä elinvoimaisena ja maa-gisena. Yhtä ihanana ja yhtä kauheana. Maarit Pyökärin ohjaaman Romeon ja Julian ensi-ilta oli Oulun kaupunginteatterissa 5.2.2000.Kuvassa Julia (Olka Harila) ja Romeo (Mikko Leskelä).

W I L L I A M S H A K E S P E A R E

Kymmeniä erilaisia tul-kintoja kokenut Shake-spearen klassikkoromaanijaksaa villitä edelleen. BazLuhrmanin ohjaama toi-seksi viimeisin Romeota jaJuliaa lainaava elokuva il-mestyi teattereihin muuta-mia vuosia sitten ja uusinversio, Andrzej Bartko-wiakin ohjaama RomeoMust Die on juuri saanutelokuvateatterit kierrettyä.Alkuperäistarinaa sekä pi-ristää että vaivaa Luhrma-nin ohjaustyössä liikaamerikkalaisuus ja Bartko-wiakin versiossa liioiteltuitämaisuus. Molemmatelokuvat ovat kuitenkinsaaneet yleisöltä hyvänvastaanoton.Perinteistä teatteria sa-

Turvamies mukaan matkalle vapauteenmainen tarina täyttää edel-leen. Alkuperäistä tarinaanoudattavaa versiota eitaida enää löytää juurimistään, mikä on petty-mys; kaikenlaisen liioitte-lun puuduttama alkupe-räistarina olisi hyvä nähdäjoskus omin silmin.Tarinan tulkitseminen

Luhrmanin elokuvan jaOulun kaupunginteatterinesityksen pohjalta jää hy-vinkin hajanaiseksi, kiitostarinaa kuivattavien oh-jaajien. Luhrmanin eloku-va pyöri rakkautta ensi sil-mäyksellä –teeman ympä-rillä, ja saman kaavan mu-kaan jatkaa Bartkowiaki.

Millaista opetustaShakespeare etsi?

Pitäisikö Romeon ja Juli-an teemaa lähteä tulkitse-

maan tarinan valintojenkiittelemisellä vai arvoste-lemisella? Rakkaushanjohti kuolemaan, muttaminkälaista opetustaShakespeare etsi? Älä ker-ro rakkaudesta vanhem-mille äläkä ystäville, valit-se rakkautesi kohteeksijoku sukusi ystävä, suun-nittele salajuonesi ennak-koon ja suunnittele sekunnolla… – vai pitäisikörakastuminen unohtaa ko-konaan? Tosiaan, arvoste-liko Shakespeare lievästikriittiseen sävyyn rakastu-mista ja kontrollin menet-tämistä?Manipuloivuudesta tari-

naa voi kyllä ylistää. Sekäelokuvissa että teatterissakäytetään hyväksi yleisönsinisilmäistä halua samais-tua pääosan esittäjiin, jamuutenkin koko tarinasta

on nykyään tehty oikeayleisön nuoleskelija. Pe-rimmäinen tarkoitus kuntuntuu olevan pikkutyttö-jen saaminen kyyneliin,keinolla millä hyvänsä.Minä saan tässä tapauk-

sessa rakkaudesta aikapessimistisen kuvan. Rak-kaus kun tuntui olevankiellettyä, negatiivista, las-ten leikkiä ja ailahtelua.Lapsia Romeo ja Julia oli-vatkin, kun todellisuus jamuu maailma unohtuivatrakkauden tieltä. Uskonkyllä sokeaan ja kaikenmuun unohtavaan rakkau-teen, mutta tässä tapauk-sessa liiottelu vie kyllä ja-lat alta.Romeo ja Julia eivät to-

dellakaan tienneet toisis-taan mitään - eivät tarinanalussa eikä lopussa.Mikä sai kaksi sukujensa

kautta toisilleen vihoissaolevaa nuorta rakastu-maan toisiinsa? Miten Ro-meon entinen, Rosalina,unohtui taka-alalle välittö-mästi, kun rakkauden hul-laannuttama päähenki-lömme törmäsi Juliaan?Romeo ei yksinkertaisestitiennyt rakastamisesta mi-tään. Jos hän olisi ollut ra-kastunut Rosalineen, Juliaei olisi tilannetta oikeas-taan muuttanut juuri min-nekään.

Erilaisten ihmistenerilainen rakkaus

Romeon ja Julian erilai-suus on vielä oma osaston-sa. Vaikka kumpikin olirikkaasta, Veronaa vallitse-vasta suvusta, erot olivatmahtavia. Julia oli kilttiäidin ja isän tyttönen, jokaei pahemmin kaveripiiris-sä rällästellyt. Romeonkanssa kaikki oli toisin:Benvolion ja Mercutionkanssa räjähti bensa-ase-ma, kuoli muutama ”vi-hollinen” ja ruttaantuimuutama auto, kaikki su-vun nimen suojelemiseksi.Ei Romeokaan ystäväpii-

rinsä kopio ollut, ja se juu-ri ihmetyttääkin – miksiRomeo pysyi muiden mu-kana, vaikka kolmas ratasolikin koko ajan?Suhteen etenemisen mat-

kassa ei myöskään pysy-

nyt hyvällä tahdollakaan.Ensin nähdään, sitten ra-kastutaan ja huomennamennään naimisiin. Van-hemmillehan ei tietenkäänkerrottu sanallakaan, jahips hips… sitten kirk-koon.Amerikkalaisen saippua-

sarjan tyyliin tässä vai-heessa mukaan hyökkäsi-vät vanhemmat, uusi sul-ho kainalossaan. Vanhem-pien manipuloinnin voimamenetti tehonsa täydelli-sesti, kun Julian itsetuntoavahvisti Romeon rakkaus.Oliko Romeo Julialle vainpieni turvamies matkallavanhempien monarkiastavapauteen?Usein sanotaan, että tuli-

nen rakkaus ei kestä. Ei sekestänyt Romeossa ja Juli-assakaan, ja sehän nämälapsoset ajoikin itsemur-haan.Mitä Romeo etsi Juliasta?

Tässä vaiheessa mukaantulevat alkuperäisteoksen,elokuvan ja teatterin erot.Elokuva keskittyi lähinnätoimintaan, mutta teatte-rissa: ehkä ensimmäisenäRomeolla mielessä olivatsilmät, kasvot, hiukset,mutta sitten...Erilaiset ihmiset, erilai-

sista perheistä, erilaisinnäkökulmin. Pikainen ra-kastuminen johti pikai-seen kuolemaan, onnelli-sella mutta ennätykselli-sen teatraalisella lopulla:suvut sopivat riitansa.Romeon ja Julian tarina

on herättänyt paljon aja-tuksia viimeisten satojenvuosien aikana. Itse juo-neltaan teos on loistava te-kele, mutta nykytoteutuk-silla samaan produktioonyritetään tunkea liikaa ele-menttejä: esimerkiksi Ro-meo Must Die yrittää sum-mata yhteen modernin ko-mean räiskintäleffan, itä-maisen kamppailun, jengi-sodat, ammattirikolliset, jakaiken taakse vielä rak-kauden. Tällaiset moni-tyyppielokuvat yrittävätehkä saada teattereihinmonenlaisia katsojia, mut-ta katsojien tyydyttämises-tä ei sitten tule mitään.Nykyään siihen eivät tun-nu kykenevän elokuvateikä teatteri.

Simo Rajaniemi

tilanteesta kuullessaan Ju-lian makaavan hautakap-pelissa. Hänen täytyi hoi-taa asia loppuun asti. Pal-jon Romeon kuoleman-päätökseen saattoi vaikut-taa myös kuoleman lähei-syys Mercution ja Tybal-tin surmien jälkeen. Semitä kuolema on, hän eikuitenkaan voinut käsit-tää. Julialla taas ei ollutmitään muuta mahdolli-suutta kuin tappaa itsensä,sillä kaikki luulivatkin hä-nen jo kuolleen.

Siellä mihin he kuolemanjälkeen pääsevät, he saavatelää onnellisina yhdessä jarakastaa toisiansa estotta.Silti kumpikaan ei ajatel-lut sitä, että heidän ainoaelämänsä täällä maan pääl-lä oli vasta orastamassa jaheillä olisi ollut vielä pal-jon upeita kokemuksiaedessään. He pelasivatvaarallisilla ja tärkeillä asi-oilla, joita he eivät itse-kään ymmärtäneet. Hei-dän kiivautensa ja ajatte-lemattomuutensa oli se,mikä heidät johti kuole-maan. Pappi Lorenzon vii-sain sanoin: “ Noin hur-jall’ ilolla on hurja loppu.Se kuolee riemuunsa kuinsuuteloonsa tuli ja ruutiriutuu. Siis lemmi maltil-la, se lempi kestää.”

Oliko Romeon rakkausJuliaan pelkkää murros-ikäisen poikasen kiinnos-tusta keneen tahansa vas-takkaisen sukupuolenedustajaan vai aitoa kiin-nostusta? Käyttikö hänvain hyväkseen Julianviattomuutta ja hyväus-koisuutta? Millainen Ro-meo todellisuudessa oliluonteeltaan?Maailman tunnetuin rak-

kaustarina, WilliamShakespearen “Romeo jaJulia” on oiva kuvaus kah-den kokemattoman nuo-ren kiivaudesta ja ajattele-mattomuudesta.

Näytelmän alussa Ro-meo on palavasti rakas-tunut Rosalina nimiseenneitoon, joka on kaunis javiaton. Vastarakkautta eikuitenkaan tule, sillä Ros-alina aikoo ilmeisesti teh-dä luostarilupauksen.Tämä musertaa Romeon,joka kylpee rakkaudentus-kissaan vielä mennessäänrikkaan vihamiehensä,Capuletin juhliin. Juhlissahän tapaa Julian, Capule-tin tyttären, rakastuu en-silmäyksellä ja samalla se-kunnilla unohtaa Rosali-nan, suuren rakkautensa.Tunne, jonka nuoret koke-vat nähdessään toisensa,ei mielestäni voi missääntapauksessa olla vielä rak-kautta, sillä eiväthän hevielä edes tunne toisiaan!Mitä se sitten on? Julia onvasta neljätoistavuotias,neitseellisyyden ja viatto-muuden ruumiillistuma,paljon Rosalinan kaltai-nen. Onko Romeolla jokinpakkomielle rakastua neit-seellisiin ja siveisiin tyttöi-hin? Onko hänellä vainkiihkeä halu saada joku lä-helleen ja saada osakseenrakkautta? Romeo meneesuoraan Julian luokse jasuutelee häntä ja paljastaakiinnostuksen upein koru-lausein. Tämä sokaistaaJulian, joka ei koskaan olesellaista kokenut.

Rakkaussuhde edistyynopeasti, sillä jo samanailtana he lupaavat naidatoisensa. Mitä Romeo täl-lä hakee? Voiko hän aidos-ti rakastua ja luvata men-

‘Hiljalleen vaan; ken juoksee, lankeaa’

nä naimisiin, kun vieläedellisenä päivänä rypirakkaudesta toiseen nai-seen? Hän ei ajattele yh-tään huomista pidemmäl-le ja haluaa vain saada Ju-lian itselleen. Ehkä hän lii-oittelee tunteitaan myös it-selleen. Hän on rakastu-nut rakkauteen ja haluaaelää vain rakkaudelle. Jär-jelle hän ei anna tilaa aja-tusmaailmassaan. Julia onuskollinen ja tottelevainenlapsi ja aina toiminut van-hempiensa tahdon mukai-sesti. Nyt räiskyvän ensi-rakkauden ja Romeon rak-kausriimien huumaamanahän unohtaa täysin van-hempansa, eikä tahdoenää ajatellakaan muutakuin rakkauttaan ja rakas-ta Romeotaan. Ja Julianvastarakkaus vain lietsooRomeota, joka on siitä in-nostunut entisen rakkau-den epäonnistuttua: “Uusi kulta antaa lem-

mestä lemmen, tulta tu-leen kantaa; sit ei tuo toi-nen.” Vai onko rakkausmolemmilta osapuoliltaepäsuoraa uhmaa vanhem-milleen ja sukupolvia kes-täneelle vihalle heidän su-kujensa välillä?

“Fransiscus pyhä! Häi-lyväisyyttäsi! Siis rak-kaan Rosalinan mieles-täsi jo heitit?” Näin pap-

pi Lorenzo vastaa, kun Ro-meo kertoo hänelle rak-kaudestaan Juliaan. Rome-on luonne on hyvin kiivasja ajattelematon. Romeoomistautuu niin täysinrakkaudelleen, että unoh-taa kaiken muun. Hän ko-kee hyvin raskaasti petty-mykset rakkaudessa, jaylitsevuotavan voimak-kaasti rakkauden tunteen.Mielestäni tämä hipoo johulluutta, sillä Romeolla eiole minkäänlaista realis-mia ajattelussaan. Kaikkeahän katsoo vain syvästi ra-kastuneen nuoren miehennäkökulmasta. Hän ohit-taa vastuun omista teois-taan ja itsestään. Näytel-mässä pappi Lorenzo jaRomeon ystävä Mercutiotuntevat parhaiten Rome-on luonteen ja huomaavatmuutoksen Romeossa tä-män rakastuessa. Mercu-tio jopa hieman pilkkaahäntä ja on ehkä suivaan-tunutkin tästä muutokses-ta. “ No niin, eikö tämänyt ole hauskempaa kuinrakastuneena voihkimi-nen? Nyt sinä olet ihmis-mäinen, nyt sinä olet Ro-meo; nyt olet luonnolli-nen, niin luontosi kuintaitosi puolesta. Sillä tuohöperö rakkaus on suuripökkelö-pää, joka kieli roi-kollaan juoksee edes-takai-sin, etsien jotakin läpeä,

johon narrinaamansa pii-lottaisi.” Lorenzo taas tuo-mitsee Romeon kiivaudenja vastuuttomuuden: “Oletko mies? Sun muotossanoo: olet; mut kyyneleeson naisen; tekos hurjat to-distaa pedon järjetöntävimmaa. Sua säikyn: py-hän munkistoni kautta!Tasaisemmaksi mielenlaa-tus luulin. Tybaltin tapoit;tapatko nyt itses?”

Romeon ja Julian rak-kaustarina kestää vainmuutaman päivän, ja setarina päättyy molempienkuolemaan. Miksi näinkäy? Kuolevatko he todel-lisesta rakkaudesta, uh-masta vai olosuhteiden pa-kottamana? Mikä voimasaa kaksi nuorta ihmistätappamaan itsensä ihmi-sen puolesta, jonka ontuntenut vain hetken? Us-kon, ettei kumpikaan heis-tä loppujen lopuksi edestajunnut, mistä oli kyse jamitä he olivat tekemässä.Julian ja Lorenzon ideasaada muut uskomaan Ju-lian kuolleen oli hyvä,mutta sen epäonnistumi-nen sekoitti kaiken. Vaik-ka Romeo leijailikin kokoajan ilmassa vastuun ja ar-jen yläpuolella, hän kadot-ti lopussa viimeisenkin to-dellisuuden tajunsa. Juurisen takia hän ei paennut

Jonna Hintsala

“Siis lemmi maltilla,se lempi kestää.”

Romeo ja Julia - ikuisetrakastavaiset? Ei, vaankaksi onnetonta teiniä. Herakastuivat toisiinsa sellai-sella intohimolla, josta voilukea suurista rakkausro-maaneista. Mutta oliko setodella oikeaa rakkautta?Kaikilla meistä on murros-iässä kuvitelmia siitä, mi-ten on toimittava kun ra-kastuu. Teinilehtien nuo-risopalstoilta voi vuodestatoiseen lukea valituksiatyyliin “Mä-rakastan-sitä-hirveesti-mitä-teen?” ky-symyksiin vastaileva Jam-mu-setä sanoo, että annaitsellesi aikaa eli kasva ai-kuiseksi. Kun sitten pikkuhiljaa vanhenemme, taju-amme, kuinka kaukanarakkaudesta nuo tunteettodella olivat. Mutta voim-meko syyttää Romeota jaJuliaa siitä, että he toimi-vat kuten kaikki muutkinnuoret?

Julia oli kiltti perhe-tyttö. Äidin suurien odo-tuksien kohde ja isän sil-mäterä. Niin kauan kunhän kyselemättä tottelivanhempiaan, hän sai kai-ken periksi. Maailma olihänelle kaunis ja viaton.Imettäjä, joka myötäilihemmotellun tytön mieli-haluja, vain vahvisti tätäkuvaa entisestään.Ensimmäinen särö Juli-

an täydelliseen maailmaantapahtui, kun vanhemmatesittelivät Julialle tulevanaviomiehen, kreivi Pari-sin. Julia kieltäytyi tar-jouksesta kohteliaasti jaaikoi lähteä huoneeseensarunoilemaan. Mutta enääkaikki ei ollutkaan niinkuin ennen. Julian isäsuuttui ja aikoi heittääniskuroivan tytön kadulle.Kuva rakastavista van-hemmista tippui alas jasärkyi tuhansiksi sirpa-leiksi.

Todellisuudessa Julia olivanhemmilleen vain väli-kappale, jolla he yrittävätparantaa omaa yhteiskun-nallista asemaansa. Taisitten he todellakin toimi-vat vain Julian parhaaksi.Ehkä iäkkäät vanhemmatolivat huomanneet, ettäon parempi elää rikkaana

Kapina ja kuolemaja terveenä kuin köyhänäja sairaana. Mutta silti hevaativat Julialta hiemanliikaa. Tähän asti Juliaaoli pidetty lapsena, suojel-tu kaikelta pahalta. Nytyhtäkkiä hänen olisi pitä-nyt hypätä lapsen roolistavaimoksi. Kaikki se mihinJulia oli opetettu usko-maan, kääntyi häntä vas-taan. Kun hän kaiken tä-män jälkeen tapasi Rome-on, onko ihmekään, ettäJulia takertui tähän sellai-sella vimmalla? Romeoedusti kaikkea sitä, mitäJulian vanhemmat vihasi-vat. Hän oli nuori ja hui-kentelevainen, ja mikä pa-rasta: Montaque.

Mutta miksi sitten Ro-meo rakastui Juliaan?He olivat täysin toistensavastakohtia. Romeota eiyritetty pitää erossa elä-män pimeästä puolesta,hän oli kasvanut sen kans-sa. Vaikka häntä ei suora-naisesti yllytetty ottamaanosaa tappeluihin, ei häntäsuuremmasti yritetty pitääniistä erossa. Maailma olihänelle kova ja ilkeä paik-ka. Kaduilla vallitsivatluonnon lait: nopeat elä-vät - hitaat eivät.

Silti Romeon kovankuoren alla asui vainpikku poika, joka halusiuskoa, että oli olemassavielä jotain kaunista japuhdasta. Tämä heijastuihänen naissuhteistaan.Romeon rakastettu ennenJuliaa oli Rosalina, joka oliantanut luostarilupauk-sen. Romeo nosti Rosali-nan melkein enkelin tasol-le, pyhäksi ja puhtaaksi.Hänen oli hyvin helppouskoa kuvitelmiinsa, silläkukaan ei pystyisi kos-kaan todistamaan niitävääriksi. Romeo nauttirakkaudessa riutumisesta.Hän oli juuri sitä tyyppiä,joka kerjää murheillaantoisten huomiota. Romeouskoi, tuhansien muidenteinien tavoin, että ku-kaan muu maailmassa eivoi kokea yhtä syvää tus-kaa kuin hän.

Kun Romeo ja Julia sit-ten tapasivat toisensa,he löysivät juuri sen,mitä sillä hetkellä kai-pasivat. Julia oli kaunis ja

lapsellisen viaton. Romeooli taas vaarallinen ja kiih-keä. Julia ei ollut koskaantavannut ketään hänenkaltaistaan. Julialle esitel-tiin vain ihmisistä par-haat: hyvin käyttäytyvätja etiketin hallitsevat seu-rapiirit. Romeossa Julianäki tilaisuuden kapinoi-da. Ikävä kyllä, hän ereh-tyi luulemaan tunnettarakkaudeksi.

Julialla ei ollut minkää-laista vertailupohjaa tun-teilleen, sillä miesten suh-teen hän oli täysin koke-maton. Hänen tietoutensaperustui ainoastaan kirjoi-hin ja omiin nuoren tytönkuvitelmiin. Kun hän sit-ten kuuli, että poika oliMontaque, hänen vilkasmielikuvituksensa kehittitästä “rakkaudesta” entis-täkin jännittävämpää.

Romeo puolestaan olitaas kerran löytänyt it-selleen saavuttamatto-man kohteen. Heidän en-simmäinen suudelmansaei merkinnyt Romeollemitään. Hän vain yrittityydyttää kaipuutaan Ro-saliinaan. Vasta kun hänkuuli, että tyttö oli Capul-let, hän alkoi uskoa todel-la rakastuneensa. Rosalii-naa ei ollut hänelle enääolemassakaan.

Jos nuorten rakkaus eitodellisuudessa ollut-kaan aitoa, miksi hetappoivat itsensä sentakia? Tai miksi Romeopyysi Juliaa vaimokseen?Syvällä sisimmässään Ro-meo ei varmaankaan us-konut koskaan saavansaJuliaa, joten hän halusi ot-taa tilanteesta kaiken irti.

Mutta kohtalo sotkee asi-oita mielellään. Julianserkku Tybalt haastaa Ro-meon kaksintaisteluun.Romeo kieltäytyy Julianvuoksi, ja Tybalt tappaaRomeon ystävän Mercuti-on. Siitä vihastuen tulinenRomeo tappaa Tybaltin.Sen jälkeen ei paluutaenää ole. Romeon on kan-nettava vastuu teoistaan.Mutta koska hän on poh-jimmiltaan vain huomiotakerjäävä lapsi, hän vetäärakkauden nimissä Julianmukaansa.

Julia herää kammotta-vassa hautaholvissa janäkee vierellään kuol-leen Romeon. Se on lii-kaa Julian mielentervey-delle. Parissa päivässä Ju-lian maailma on muuttu-nut melkein toiseksi ulot-tuvuudeksi. Hänen ihaile-mansa vanhemmat ovatkääntäneet selkänsä. Juliaon lähtenyt mukaan jär-jettömään suunnitelmaankomean muukalaisen täh-den. Julia, jota on kokoelämän ajan suojeltu japalvottu, herää yhtäkkiäkylmien ruumiiden kes-kellä suljetussa haudassa.Tämä on Julian viimeinentilaisuus kostaa vanhem-milleen kaikki valheet, joi-ta hänelle on syötetty. Eimaailma ole ihana, eivät-kä Montaquet ole paholai-sia. Ei ainakaan Romeo!Julia tarttuu Romeon veit-seen ja lyö sen suoraan sy-dämeensä.

Romeo ja Julia ovat kuol-leet. Ei heidän kuoleman-sa ollut suuren rakkaudenhuipentuma, eikä se ollutepäitsekäs marttyyrikuo-lema. Eivätkä he olleet

olosuhteiden uhreja. Itsehe loivat oman kohtalon-sa. Ehkä Julia ei olisi todel-lisuudessa halunnut naidaRomeota. Ehkä hän ei vainuskaltanut sanoa itseäänvanhemmalle ja koke-neemmalle nuorukaisellevastaan. Luultavasti häntunsi itsensä myös ylpeäk-si Romeon huomiosta. Seoli mannaa hänen runoty-tön sielulleen. Se voitelivanhempien aiheuttamathaavat. Romeo taas olipohjimmiltaan liian herk-kä kestämään maailmaasellaisena kuin se on. Häntarvitsi jotain kaunista jahyvää, jotta jaksaisi elää.Itselleen hän uskotteli,että se oli Julia. Lopulta hehuomasivat vajonneensaniin syvälle, että eivät enääjaksaneet pyrkiä pinnalle.He näkivät kuoleman ai-noana vaihtoehtona.

Olisivatko he nyt on-nellisia, jos Julia olisinainut Parisin ja Romeokärsinyt rangaistuksen-sa Mantuassa? Julia aina-kin olisi saanut kaikkimahdollisuudet hyväänelämään. Sitä paitsi Parisoli niin vanha, että hän oli-si kuollut pian ja jättänytJulialle omaisuutensa. Senjälkee Julia olisi voinutelää aivan niin kuin halu-aa. Vaikka Romeo ei kos-kaan voisi palata Veron-aan, karkoitus olisi tehnythänelle vain hyvää. Ehkähän olisi oppinut kanta-maan vastuun itsestään jakasvanut mieheksi. Ku-kaan ei voi tietää, mitenheille olisi käynyt tai olisi-vatko he onnellisia, muttahe olisivat elossa. Se onkuitenkin kuolemaa pa-rempi vaihtoehto.

Jenni Mattila

“Niin synkkää tarua eikuultu konsa, kuin Julian ja hänen Romeonsa.”