ruosteesta rosoiseen kasvuun

RUOSTEESTA ROSOISEEN KASVUUN

Case PoriKehittämispäällikkö Timo Aro 19.4.2012

© Timo Aro 2012

SISÄLTÖAlueiden kehityskuva: muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät

Teollisen seudun uusiutuminen ruosteisesta rosoisesti kiinnostavaksi, case Pori

© Timo Aro 2012

I Aluekehitys: muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät

© Timo Aro 2012

1. ALKUETU: alue saa puolellaan alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai sattuman ansiosta. Alkuetu muodostuu keskittymis-kehityksen tuloksena. Kasvukehä laajenee ja lukkiutuu positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen jne

1. Alku-etu

4. Rakennettuetu

5. Mentaalinen

etu

2. Sijainti-etu

3. Demografi-

nen etu

2. SIJAINTIETU perustuu optimaaliseen sijaintiin suhteessa muihin keskittymiin. Sijaintietua tukee saavutettavuus eli hyvät maantie-, rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä- ja käytävä-yhteydet

3. DEMOGRAFINEN ETU perustuu positiiviseen väestönkehitykseen, joka pitää sisällään luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen (maassamuutto ja siirtolaisuus)

4. RAKENNETTU/STRATEGINEN ETU perustuu tietoisiin strategisiin valintoihin ja pitkäjännitteiseen kehittämiseen, jolloin kaupunkiseutu panostaa järjestelmällisesti valittuihin toimi-aloihin tulevaisuuslähtöisesti seudun yhteisen edun näkökulmasta. Positiivinen uusiutuminen käynnistyy usein sisäisen tai ulkoisen shokin seurauksena. Ennakointiherkkyys korostuu

5. MENTAALINEN ETU perustuu uskoon, tahtoon ja kasvureto-riikkaan. Positiivisten mielikuvien luominen korostuu. Onnellisilla sattumilla, tapahtumilla ja ulko-puolisilla päätöksillä iso merkitys. Pienestä tai vähäpätöisestä voi kasvaa vähitellen isoa ja merkit-tävää jne.

© Timo Aro 2012

Aluekehityksen neljä isoa teemaa 2010-luvulla

- Keskittymät (+elinkeinorakenteen jatkuva monipuolistaminen ja syvä toimialakohtainen erikoistuminen/kärjet)

- Vyöhykkeet, verkostot, kehityskäytävät ja kasvukehät

- Kaupunkiseutulähtöisyys ja sopimuksellisuus (MAL, kasvu-ja kaupunkisopimukset, inno-vaatiokeskittymäpolitiikka)

- Vetovoima

© Timo Aro 2012

870 000 © Timo Aro 2012

Muuttoa keskimäärin vuodessa 2000-luvulla

Joka kolmas kunta (116) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2005-2010

Muuttovoitot keskittyivät:

-a) suuriin kasvukeskuksiin ja/tai kasvukeskusten kehyskuntiin

-b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueelle

-C) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille

© Timo Aro 2012

Kasvukäytävien ja –vyöhykkeiden merkitys korostuuHelsingin ja Tampereen välisellä kasvu-käytävällä asuu joka kolmas suoma-lainen, mutta koko maan

muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-2010

© Timo Aro 2012

Helsingin vaikutusalueen jatkuva laajeneminen

- Länsi-Uudenmaan sijaintietu korostuu entisestään jatkossa

- Pääkaupunkiseudun pendelöintialue on laajentunut noin 25 km vuosikymmenessä 1970-2010

Lähde: http://www.hsy.fi © Timo Aro 2012

Muuttovetovoima on suhteellisesti korkein Vesilahdella, Limingalla, Pirkkalassa ja Maskussa!

Länsi-Uudenmaan kuntien vetovoima ensimmäiseksi ja toiseksi parhaimmassa luokassa.

© Timo Aro 2012

Muuttajien määrään liittyvät tiedot

Muuttajien rakenteeseen, profiiliin liittyvät tiedot

© Timo Aro 2012

11

Muuttajien tulokertymä positiivinen 162 kunnassa

Neljä kymmenestä kunnasta (137) sai muuttovoittoa työllisistä

© Timo Aro 2012

Länsi-Uudenmaan muuttoliikkeen rakenne

Kunta Maassamuutonnettomuutto vuosina 2005-2011

Työllistennettomuutto 2005-2008

Muuttajien tulokertymä €/v(2005-2008)

Muuttajien tulokertymä €/asukas vuodessa (2005-2008)

Hanko -571 12 122.000 13

Inkoo 313 265 2.448.000 265

Karjalohja 24 49 425.000 49

Karkkila 149 228 1.489.000 228

Lohja 874 777 7.717.000 194

Nummi-Pusula 156 115 1.089.000 115

Raasepori 343 292 3.897.000 292

Siuntio 435 334 2.652.000 334© Timo Aro 2012

14

Kuuden tähden kunnat eli ne kunnat, joissa kaikki muuttoliikkeen kaksi määrällistä (maassamuutto ja siirtolaisuus) ja neljä laadullista (työlliset, 25-34-vuotiaat, korkea-asteen suorittaneet ja positiivinen tulokertymä) mittaria olivat positiivisia vuosina 2005-2008

94 kuuden tähden kuntaa, joista:

Uudellamaalla 23 kuntaa (28):

Varsinais-Suomessa 14 kuntaaPirkanmaalla 12 kuntaaPohjois-Pohjanmaalla 9 kuntaaKanta-Hämeessä 6 kuntaaAhvenanmaalla 6 kuntaa

© Timo Aro 2012

Kartta: Timo WidbomAnalyysi: Timo Aro

Luokitus 94 AAA –muuttoliikekunnat, ”kuuden tähden kuntaa”

AAA Asikkala, Askola, Aura, Akaa, Espoo, Eurajoki, Finnström, Geta, Hailuoto, Hammarland, Hattula, Haukipudas, Hausjärvi, Vantaa, Hollola, Hyvinkää,

Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ii, Ilmajoki, Inkoo, Janakkala, Jomala,

Kangasala, Kaarina, Kannonkoski, Karjalohja, Karkkila, Kempele, Kerava, Kiiminki, Kirkkonummi, Kittilä, Kontiolahti, Laihia, Lapua, Laukaa, Lemland, Lempäälä, Lieto, Liminka, Loppi, Loviisa, Lumijoki, Luumäki,

Lohja, Länsi-Turunmaa, Maalahti, Maaninka, Masku, Muhos, Mustasaari, Muurame, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nilsiä, Nokia,

Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Orivesi, Paimio, Petäjävesi, Pirkkala, Pornainen, Pukkila, Pyhtää, Pälkäne, Pöytyä,

Porvoo, Riihimäki, Rusko, Raasepori, Salo, Saltvik, Sauvo, Seinäjoki,

Sipoo, Siuntio, Sotkamo, Sastamala, Tammela, Toivakka, Tuusula, Tyrnävä, Uurainen, Valkeakoski, Vesilahti, Vihti ja Ylöjärvi

© Timo Aro 2012

II Teollisen seudun uusiutuminen, case Pori

”Porissa smalltalkia ei ole edes olemassa, koska sitä pide-tään paskanpuhumisena. Jos ei ole mitään sanottavaa, niin sitten ei myöskään sanota mitään”

- Jyrki Kangas -© Timo Aro 2012

” Kulmikas, karhea, vastakohdista rakentuva kaupunki, jossa on särmää. Tätä kaupunkia voi vain rakastaa tai vihata. Pyöreä-kulmaisia muumilaaksokaupunkejaSuomessa on jo liikaa”

- Jouko Jokinen, Aamulehden päätoimittaja -

© Timo Aro 2012

”Porilainen vitutus on ikiliikkuja. Esimerkiksi porilaisia vitutti kun Sonispehere tuli Poriin ja porilaisia vitutti kun se lähti Porista”- Promoottori Harri Vilkuna -

© Timo Aro 2012

”Porissa eivät nallekarkit mene aina tasan”

- Jalkapalloilija Timo Furuholm -

Porin kehitystarina sisältää hyvän (ja ehkä) onnellisen draaman ainekset! © Timo Aro 2012

Alkuetu: Pori oli Suomen

kolmanneksi suurin kaupunki

1900-luvun vaihteessa

Kasvu: jatkuva ja voimakas nousu 1880-luvulta 1970-

luvun puoliväliin

Syöksykierre: radikaali ja

ilkeä teollinen rakennemuutos

1975-2000

Käänne: hidas uudelleennousu 2000-luvulla

Porin tarinaPorin ulkoinen kuva oli vielä 1960-luvun lopulla erittäin vetovoimainen

Väestö ja aluetalous kasvoivat räjähdysmäisestiPori oli houkutteleva työ- ja asuinpaikka: kuuden nopeimmin kasvavan kunnan joukossa koko maassa…mutta opiskelumahdollisuuksille ja korkeakouluille ei osattu antaa paljon arvoa: kaikki tapahtui raskaan savupiipputeollisuuden ehdoilla

Alamäki alkoi öljykriisin jälkeen 1970-luvun puolivälin jälkeen ja muuttui krooniseksi syöksykierteeksi 1980-luvun aikana

Piittaamattomuus ympäristöstä Massatyöttömyys, teollisuustyöpaikkojen määrän laskuMuuttotappiot yhtäjaksoisia 1975-2004

Käänne 2000-luvun vaihteessa

© Timo Aro 2012

Pitkä rakennemuutos ja voimakas ulkoinen shokki loivat vahvan perustan uusiutumiselle. Rakennemuutos nykyisin selviytymistarinana

© Timo Aro 2012

Ruosteesta rosoiseen kasvuun!Teollisuuden uusiutumisen tukeminen ja kärkitoimialojen erikoistuminen

Elinkeinorakenteen vähittäinen monipuolistaminenPerusteollisuuden kivijalan ympärille muita kivijalkoja: alueelle jäänyt teollisuus uusiutunutta, kilpailukykyistä ja globaaliaTyöllisistä teollisuuden palveluksessa edelleen noin kolmannes

Panostukset osaamisrakenteeseen (erityisesti yliopistokeskus)Positiivinen väestönkehitys ja muuttovoitotMyönteinen työllisyyskehitysVarovainen rohkeus tehdä valintoja (meriteollisuus, (aurinko)energia, tapahtumateollisuus/luova pöhinä, opiskelu- ja korkeakoulukaupunki, kasvuretoriikka)

Kielteisten mielikuvien kääntäminen vahvuudeksi (rosoisuus, ruosteisuus, vastakohdat, tylyys, omaleimaisuus jne.)

Jatkuva kasvupuhe ja edunvalvonta © Timo Aro 2012 © Timo Aro 2012

-818

-1053

-256

237

372

-193-117

194281 248

-1200-1100-1000-900-800-700-600-500-400-300-200-100

0100200300400500

1990-1994 1995-1999 2000-2004 2005-2009 2010-2011

Porin muuttotase maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 1990-2011

Kaikki ikäryhmät

Nuoret 15-24-vuotiaat

Lähde: Tilastokeskus 2011, Väestötilastot

-225-200-175-150-125-100-75-50-25

0255075

100125150175

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Porin nettomuutto 15-25-vuotiaissa 1987-201020 - 24 v.15 - 19 v.

Lähde: Tilastokeskus 2011, Väestötilastot

AMK 1990-luku AMK + yliopistokeskus 2000-luku

Porin työttömyysaste (%)verrattuna 20 suurimpaan kaupunkiin vuosina 2000-2011

- Porin työttömyysaste laski yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 vuoteen 2008 saakka

- Porin työttömyysasteen ero 20 suurimpaan kaupunkiin kaventui yhtäjaksoisesti vuosina 2000-2011: ero 5,0 %-yksikköä vuonna 2000 ja enää 0,3 %-yksikköä vuonna 2011

- Porin työttömyysaste oli 20 suurimman kaupungin joukossa toiseksi tai kolmanneksi heikoin vuosina 2000-2007, mutta vuosien 2010-2011 parempi jo kuin kahdeksassa muussa kaupungissa. 5

7

9

11

13

15

17

19

21

Työt

töm

öyys

aste

%

Porin työttömyysaste %* 20 suurinta %

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011Lähde: TEM, vuosikeskiarvot

© Timo Aro 2012

Hallitusohjelman kaupunki- ja aluekehitykseen liittyvät linjaukset

Valtion toimintaa ohjaavat periaatteet- Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma 2012

- Alueiden kehittämisen tavoitepäätös- Innovaatio-, korkeakoulu-, liikenne-, asunto-, maahanmuutto-, kunta-,

ilmasto- ja energiapolitiikka yhteistyössä kaupunkien kanssa

MAL-sopimukset-Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu

- Kaupunkikohtainen profilointi

Sosiaalinen eheys.

EU:n kaupunkikehittäminen(EAKR kaupunkiulottuvuus, Urbact jne.)

Innovaatiokeskittymä-Innovaatiokeskittymä-politiikka

-2-vaiheinen hakuprosessi- Arviolta 10-12 aluetta

Kuntarakenneuudistus

© Timo Aro 2012 © Timo Aro 2012

Kasvu- tai kaupunkisopimus strategisen kehittämisen tukena(sisältää kaupungin kasvu-, palvelu- ja innovaatio & elinkeinostrategian)

Sopimuksellisen kaupunkipolitiikan työkalupakki

1. Kaupunkipolitiikantyökalupakki

• MAL + PE -aiesopimukset• Innovaatiokeskittymäpolitiikka• Sosiaalinen eheys• EU:n kaupunkikehittäminen ja

kaupunkiulottuvuus• Kuntarakenneuudistus

2. Seudulliset kasvu- tai kaupunkisopimukset• Sopimusosapuolet valtio + kunnat,

korkeakoulut, elinkeinoyhtiöt, muut kehittäjäorganisaatiot jne.

• Strategisten painopistevalintojen + teemojen määrittely

• Lähtökohtana seutujen oma strategiatyö, vahvuudet ja profilointi

• Uudet sisällöt• Osapuolten pitkäjänteinen

sitoutuminen

3. Neuvottelumenettely•Kytkentä aluekehittämisen ”normi-järjestelmään”• Työnjako valtion, kaupunkien, aluehallinnon ja innovaatiokeskittymä-politiikan välillä • Kaupunki- tai kaupunkiseutukohtainen toimenpiteiden räätälöinti• Voimavarojen kokoamisen ja kansallisen työnjaon edistäminen• Käytettävissä olevat resurssit, kepit ja porkkanat• Kehittämistarpeet ja –haasteet, jatkuva vuorovaikutteisuus

© Timo Aro 2012

Summa summarumKehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa: strategisilla valinnoilla vaikutetaan 2020-luvun kehitykseenElinkeinorakenteen jatkuva aktiivinen monipuolistaminen, mutta ei saa unohtaa keskittymien määrätietoista vahvistamista ja toimialakärkiäYlipanostaminen osaamisrakenteeseenRohkeus tehdä valintoja, radikaali ja pakottava asennemuutosLuova pöhinä, törmäyttävä yhteistyöKasvupuhe

© Timo Aro 2012

ruosteesta rosoiseen kasvuun

Documents