1

Toimintakertomus 2015

Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton 30. varsinainen liittokokous 14.-16.5.2015

Ruotsinsuomalaisten keskusliiton

liittohallituksen kokous 22.5.2016

2

Sisällysluettelo 1. Ruotsinsuomalaisten keskusliitto 2015 1.1. Yleistä 1.1.1. Toimintavuoden painopistealueet 1.1.2. Yhteiskunta- ja yhteistyökontaktit 1.1.3. Liittokokous 1.1.4. Ulkosuomalaisparlamentti 1.2. Kieli ja kulttuuri 1.2.1 Mukulat-toiminta 1.2.2. A Finntastic Evening 1.2.3. Lintujärven leiri 1.2.4. Axevallan kesä ja RSKL:n kesfestivaali 1.2.5. Kansantanssin ohjelmistokurssi 1.2.6. Jouluteemainen askartelukurssi 1.3. Vähemmistö- ja etujärjestötyö 1.4. Järjestön kehittämistoiminta 1.4.1. Hän&Hen 1.4.2. Kehitysparlamentti 1.4.3. Piirien ja seurojen koulutuksia 1.5. Tiedotus ja viestintä 1.5.1. Yleistä 1.5.2. TV Finland 2. Organisaatio 2.1. Jäsenet ja jäsenyhdistykset 2.1.1. Jäsenmäärän kehitys 2.1.2. Piirit ja jäsenmäärät 2.2. Liiton hallinto-organisaatio 2.3. Edustukset 2.4. RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä 2.5. RSKL:n kunniajäsenet 2.6. Karhun Kannu 2.7. Liittotoimisto 3. Erityisliittojen toiminta 3.1. Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto - RSHT 3.2. Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu - RSLU 3.3. Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset - RSE 3.4. Ruotsinsuomalainen Naisten Foorumi

3

1. Ruotsinsuomalaisten keskusliitto 2015

1.1. Yleistä

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu-, kulttuuri- ja vapaa-ajanjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä, demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa.

Työ suomen kielen ja kulttuurin hyväksi on Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tärkeä arvopohja ja liiton keskeistä toimintaa jo vuodesta 1957, jolloin liitto perustettiin. Suomiseurojen aktiiviset jäsenet ja edustajat eri puolilla maata ja RSKL:n piirien ja liiton edustajat ovat toimineet tärkeinä edunvalvojina eri tasojen neuvonpitoryhmissä kunnissa, maakäräjillä ja valtion tasolla, kun uutta vähemmistöpolitiikkaa on sovellettu käytäntöön.

Hallintoalueen laajennus

Vähemmistöpolitiikan kehitys sai yllättävän takaiskun Ruotsin hallituksen ilmoitettua, ettei Suomenkielen hallintoaluetta laajenneta, koska lakia on arvosteltu paikallisissa neuvonpidoissa. Kritiikki ei ole koskenut hallintoalueen laajentamista vaan lain puutteellisuuksia. Huolimatta RSKL:n protesteista hallitus vie vähemmistölain selvitykseen, joka vie useita vuosia.

1.1.1. Toimintavuoden 2015 painopisteet

1. Kieli ja kulttuuri 2. Vähemmistötyö 3. Lapsi- ja perhetoiminta 4. Kehitystyö 5. Tiedotus ja markkinointi

Toimintavuoden aikana liitto on toteuttanut painopistealueitaan erityisesti suurten lapsiin ja nuoriin kohdistuvien hankkeiden kautta. Nämä ovat demokratia- ja tasa-arvoprojekti Hän&Hen sekä lasten kulttuuriprojekti Mukulat. Suomeksi-projektia päätettiin jatkaa Suomeksi-toimintana sillä äidinkielen aseman vahvistaminen kaikin tavoin on keskeinen tehtävä ja samalla monikielisyyden vahvistamista.

1.1.2. Yhteiskunta- ja yhteistyökontaktit Toimintakauden aikana oli liitolla mm seuraavia yhteiskunta – ja yhteistyökontakteja:

Suomen Tukholman suurlähetystö, Kulttuuriministeriö ja kulttuuriministeri/vähemmistöministeri Alice Bah Kuhnke, Tukholman lääninhallitus, Sametinget, Suomi-instituutti, Institutet för språk och folkminnen/Kielineuvosto, Valtion kulttuurineuvosto, Tukholman yliopisto, Kouluvirasto, Syrjintäasiamies, Sosiaalihallitus, Ulkosuomalaisparlamentti, Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, Verovirasto, Työvoimatoimisto, Vakuutuskassa, Eläkevirasto, Föreningen Norden, Finnsam, Ideel

4

kulturallians (IKA), Myndighet för ungdoms- och civilsamhällesfrågor (Mucf), SVT World, RS, Viking Line, Sisuradio, Teracom, RSN, FRIS, Ruotsinsuomalaisten arkisto, Riksteatern, Ruotsinsuomalainen kulttuuriyhdistys (Uusi teatteri).

1.1.3. Liittokokous Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton 30. varsinainen liittokokous pidettiin 14.-16.5.2015 laivalla Tukholma-Helsinki linjalla. Kokouksessa valittiin liiton uusi johto, johon saatiin myös nuoria jäseniä. Osallistujia liittokokouksessa oli yhteensä 152.

Asiantuntija Lennart Rohdin oli liittokokouksen yksi kutsuvieraista ja piti vähemmistöpoliittisen esitelmän ”Nästa steg i Sveriges nationella minoritetspolitik”.

Liittohallituksen esitys talous- ja toimintaohjelmaksi vuosille 2016-2019 hyväksyttiin sekä jäsenmaksuosuudet ja jäsenmaksut vuosille 2016-2019 päätettiin. Kokouksessa päätettiin vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 sekä vuosien 2013 ja 2014 toimintakertomukset ja tilinpäätökset. Hyväksyttiin myös hallituksen esitys periaateohjelman ”Juuret ja siivet” täydentämiseksi sekä esitys ”kielipoliittiset lähtökohdat” kielipoliittiselle ohjelmalle, jonka työstämistä jatketaan.

Liittokokous päätti järjestää jäsenhankintakilpailun vuonna 2016, jotta jäsenluvut saataisiin nousemaan sekä organisaatioselvityksen, jossa käydään läpi liiton ja erityisliittojen säännöt ja jäsenasioita, joiden byrokratiaa pyritään keventämään. Liittokokous vahvisti Ruotsinsuomalaisten Eläkeläisten ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin erityisliittojen sääntömuutokset esitysten mukaisesti.

Lisäksi liittokokous antoi julkilausuman osoitettuna kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnkelle. Liittokokous katsoi, että hallituksen ja hallintoviranomaisten pitää panostaa suomenkielen opetukseen sekä suomenkieliseen vanhustenhuoltoon. Liittokokous esitti myös, että valtion avustuksia vähemmistöjen keskusliitoille nostettaisiin.

Liittokokous 2015

5

1.1.4. Ulkosuomalaisparlamentti Ulkosuomalaisparlamentti kokoontui kahdeksanteen istuntoon Helsingissä 22.-23.5.2015. Pohjois-Euroopan aluekokous pidettiin 21.5.2015. Pohjois-Euroopan alueen varapuhemieheksi valittiin liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt, joka on osallistunut istuntokausien väliseen valmistelutyöhön, ja hänen varamieheksi valittiin liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja Pirkko Karjalainen.

Liitosta osallistui kolme edustajaa. Lisäksi demokratiaprojekti Hän&Hen kustansi viiden nuoren tarkkailijan osallistumisen Ulkosuomalaisparlamenttiin.

RSKL jätti aloitteen, jossa kehotettiin kirjeäänestystä koskevan aiemman USP-päätöksen toimeenpanoa sekä aloitteen ulkosuomalaisparlamentin aseman vakiinnuttamiseksi lainsäädännöllä.

Ulkosuomalaisparlamentti 2015

1.2. Kieli ja kulttuuri Panostaminen kieleen ja kulttuuriin on ollut tärkein lähtökohta ruotsinsuomalaisuuden ja suomen kielen säilymiselle ja jatkuvuudelle Ruotsissa. Suomeksi-projekti muutettiin Suomeksi-toiminnaksi.

6

1.2.1. Mukulat-toiminta Vuoden 2015 aikana Mukulat toiminta on jatkanut monipuolista kulttuurituotantoa ruotsinsuomalaisille lapsille. Tapahtumia ja festivaaleja järjestettiin yhteistyökumppaneiden kanssa ympäri Ruotsia kirjastoissa, kulttuuritaloissa sekä museoissa. Mukulat on luonut oman satuseikkailun, jota on voitu tarjota osana Mukulat-ohjelmaa. Neljä hallintoaluekuntaa on ostanut lyhytelokuvan ”Minikurs i Finska” näyttöikeudet ja YouTubella sitä on katsottu yli 1500 kertaa.

Tapahtumat 1.2.2015 Uppsala Uppsalassa järjestettiin jo kolmatta kertaa Mukulat-festivaali metsä-teemalla. Ohjelmassa oli muun muassa teatteriesitys ”Elipä kerran/Det var en gång”, Mukulat-Rock ja taidepaja. Kävijöitä tapahtumassa oli noin 140. 21.2.2015 Skövde Metsä-teemainen festivaali matkusti myös Skövdeen. Ohjelmassa oli m.m. ”Elipä Kerran/Det var en gång”, Taikurin ilmapalloverstas, metsäteemaista askartelua sekä piirileikkiä. Osallistujia oli noin 65.

10.10.2015 Skogåsin kirjasto Kirjastossa järjestettiin satuseikkailu, laulutuokio ja taidepaja. Tapahtumassa kävi 10 lasta. 17.10.2015 Borås Boråsissa järjestettin Mukulat-tapahtuma jo neljättä kertaa. Borås on hieno esimerkki siitä, miten kunta on itse ottanut tapahtuman käsiinsä ja luo monipuolisen ja ammattilaismaisen ohjelman, jonka suunnitteluun he myös liittävät suomalaiset järjestöt. Tapahtuma järjestetään Kulttuuritalossa, johon sisältyy kirjasto, teatteri ja taidemuseo. Suomenkielistä ohjelmaa: Teatteri ”Clownen och Cirkusprinsessan”, lauluja ja satuja ja lapsikuoron esiintyminen. Mukulat esitti ”Minikurs i Finska” -lyhytelokuvan sekä satuseikkailun. Osanottajia oli noin 300-400.

7

Mukulat Boråsissa 7.11.2015 Ruotsinsuomalaiset kirja- ja kulttuurimessut Mukulat järjesti messuilla satuseikkailun ja taidepajan. Osanottajia Mukulat pajoissa oli noin 30. 6.12.2015 Farsta Bibiliotek Kirjastossa järjestettiin satuseikkailu, ilmapalloeläimiä ja taidepaja. Tapahtumassa kävi 30 lasta. Mukulat goes museo 15.11.2015 ArkDes/Moderna Museet Suomenkielinen opastus taiteilija Olafur Eliassonin näyttelystä ja sitä seuraava taidepaja. Osanottajia oli 26 lasta ja 23 aikuista. 21.11.2015 Naturhistoriska museet Dramatisoitu opastus näyttelystä ”Fossil och evolution” sekä siihen liittyvä taidepaja. Osanottajia oli 30 lasta ja 30 aikuista. Mukulat goes digi Mukulat on myös alkanut tutkia, miten lastenkulttuuria voidaan kehittää myös niille, jotka eivät pääse Mukulat-tapahtumiin. Syksyn aikana sävelsimme, kirjoitimme ja kuvasimme oman lastenlaulun ja siihen kuuluvan musiikkivideon nimeltä ”Tanssi niin kuin Supersankari”. Projekti jatkuu vuonna 2016.

8

1.2.2. A Finntastic Evening RSKL järjesti A Finntastic Evening - tapahtuman Suomi-instituutilla 25.4.2015 yhteistyössä Suomi-instituutin, Uusi teatterin, RSN:n, Nuorten äänet - projektin sekä FRIS:n kanssa. Mukulat-toiminta järjesti alkuillasta askartelupajan ja retrokampaamon. Illalla tarjolla oli kulttuuria moneen makuun 50-luvun teemalla. Tapahtumassa oli yhteensä noin 1200 osallistujaa.

1.2.3. Lintujärven leiri Perinteinen Lintujärven leiri järjestettiin Axevallan Kansankorkeakoululla 13.–18.6.2015. Leirille osallistui leiriläisiä eri puolilta Tukholmaa, Lundista ja Uppsalasta. Yhteensä leiriläisiä oli 19 ja ohjaajia viisi sekä yksi apuohjaaja. Sää oli aurinkoinen ja aikaa vietettiin paljon ulkona. Viikon aikana muun muassa leikittiin tutustumisleikkejä, pelattiin jalkapalloa ja kummituspalloa, pidettiin teatteri-, kankaanpainatus- ja askartelutyöpajat, paistettiin muurikkalettuja, uitiin ja saunottiin sekä viimeisenä päivänä järjestettiin leiriolympialaiset ja disco.

Lintujärven leiri 2015

1.2.4. Axevallan kesä ja RSKL:n kesäfestivaali

Ensimmäistä kertaa kokeiluna yhdistettiin Axevallan Kesä - tapahtuma RSKL:n Kesäfestivaalin kanssa Axevallan kansankorkeakoululla 14.-16.8.2015. Palautteen perusteella tämä oli toimiva ratkaisu, joka toteutetaan myös vuonna 2016.

Kesäfestivaalin monipuoliseen ohjelmaan kuului kansantanssia, senioritanssia, kuorolaulua, karaokea, teatteria, tanssia, taidetta sekä erityisliittojen omaa ohjelmaa.

9

RSKL:n karaokemestaruus ratkottiin jo seitsemättä kertaa. Karaokemestaruuden voittivat Tuula Ahola Hälleforsista ja Toni Autio Trollhättanista. RSKL:n vuotuinen ”tunnustuspalkinto” Karhun kannu luovutettiin senioritanssiohjaajalle Pentti Nimellille Köpingiin.

Lisäksi lauantain ohjelmassa oli nuorille oma tapaaminen, jossa pohdittiin, millaista toimintaa RSKL voisi kehittää nuorille ja millaista yhteistyötä voisi tehdä muiden järjestöjen kanssa. Tapaamisessa oli yhteensä 13 nuorta.

Axevallan kesä ja RSKL:n kesäfestivaali 2015

1.2.5. Kansantanssin ohjelmistokurssi

25.–27.9.2015 järjestettiin Kansantanssin ohjelmistokurssi Skövdessä, Suomi-seuran tiloissa. Kurssilla opeteltiin ohjelmistoa vuoden 2016 Kesäfestivaaleille. Kouluttajana toimi Pia Pyykkinen. Osallistujia kurssille oli 20.

1.2.6. Jouluteemainen askartelukurssi

31.10.-1.11.2015 järjestettiin liittotoimistolla jouluteemainen askartelukurssi, joka oli avoin kaikille mutta suunnattu lapsien kanssa työskenteleville. Kurssin vetäjänä toimi vantaalainen Inkeri Angelin. Kurssilla oli yhteensä 18 osallistujaa. Aiheina olivat muun muassa kartonkityöt sekä joulutonttukynttilät.

10

1.3. Vähemmistö – ja etujärjestötyö

Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä on saanut lisänäkyvyyttä uusien laitosten ja virastojen kautta toimintavuoden aikana.

Liitto edisti ja tuki ruotsinsuomalaista vähemmistötyötä. Liiton edustajat ovat esittäneet eri tavoin vähemmistön vaatimuksia/tarpeita yhteiskunnan päättäjille. Liiton edustajat ovat myös vaikuttaneet paikalliseen kenttätyöhön ja alueelliseen vaikuttamistyöhön vähemmistölain käytännön toteutuksen ja suomenkielen hallintoalueen laajentamisen hyväksi. Liitto on seurannut kuntakohtaisia tilanteita yhdessä seurojen kanssa ja osallistunut kuntakäynteihin yhdessä paikallisseurojen kanssa sekä laatinut ja lähettänyt kirjeitä kunnille koskien vähemmistölain seurantaa.

Helmikuun alusta seitsemän uutta kuntaa (Ludvika, Malmö, Mariestad, Nykvarn, Oxelösund, Smedjebacken ja Trelleborg) liitettiin hallintoalueeseen, joka käsittää näin ollen 59 suomenkielen hallintoaluekuntaa. Viisi kuntaa Gislaved, Järfälla, Skellefteå, Söderhamn ja Örnsköldsvik tekivät päätöksen ennen 1. huhtikuuta jäsenyyden anomisesta hallintoalueeseen vuoden 2016 alusta, mutta Ruotsin hallitus jäädytti hallintoalueen laajennuksen viitaten epäselvyyksiin lain suhteen aikomuksena tehdä selvitys asiasta. Näin viisi kuntaa jää odottamaan hallituksen selvitystä. Liiton mielestä ei ollut ollenkaan motivoitua hallintoalueen laajentamisen jäädytys, sillä ei ole mitään yhtymäkohtaa mahdollisten muiden ongelmien kanssa lain suhteen.

Hallituksen toimenpiteistä huolimatta paikallista työtä on jatkettu ja ainakin Laxån kunta on päättänyt hallintoalueeseen liittymisestä. Monessa muussa kunnassa on keskustelut pitkällä koskien hallintoalueeseen liittymisestä.

Koulukysymyksissä mentiin askel eteenpäin kun RSKL:n vaatimus äidinkielen opetuksen laajentamisesta hyväksyttiin käsittämään myös lapsia, joiden suomenkieli on puutteellinen tai jotka eivät osaa ollenkaan suomenkieltä, mutta joiden tausta on ruotsinsuomalainen. Uudistus astui voimaan heinäkuun alusta.

Yhteys syrjintäasiamieheen jatkui vuoden aikana koskien Örebron koulukiistaa, mutta ei johtanut DO:n puolelta jatkotoimenpiteisiin.

Yhteistyö Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa on jatkunut vuoden aikana. Valtuuskunnan puheenjohtajistoon on kuulunut RSKL:n liittohallituksen jäsen Jouni Slagner. Vähemmistöpoliittista koulutusta on järjestetty yhdessä seurojen ja piirien kanssa. Liiton puheenjohtaja Voitto Visuri piti Malmön kunnassa koulutusta vähemmistöpolitiikasta kunnan virkamiehille ja vähemmistön edustajille 3.9.2015.

11

1.4. Järjestön kehittämistoiminta

1.4.1. Hän&Hen

Liiton Hän&Hen –hankkeelle saadun Ruotsin valtion myöntämän tuen avulla koulutettiin nuorempaa polvea luottamustehtäviin. Tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän vastustaminen sekä vähemmistöoikeuksien tunnetuksi tekeminen olivat osa koulutuksen ydinsisältöä. Toimintavuoden aikana järjestettiin kolme tapahtumaa nuorille ruotsinsuomalaisille: Göteborg, Malmö ja Uumaja sekä osallistuttiin moniin tapahtumiin, mm Ulkosuomalaisparlamentti Projektissa oli neljä määräaikaista työntekijää.

Hän&Hen projektin työryhmä järjesti syntymäpäiväjuhlat kolmella paikkakunnalla sen kunniaksi, että sana Hen on saatu ruotsalaiseen sanakirjaan. Päiväohjelmana tapahtumissa oli Finnkampen eli viisiottelu, jossa lajeina muun muassa pöytäjääkiekko. Iltaohjelmaan kuului kansanlauluja Anna Fältin tulkitsemana sekä Janne Westerlundin stand up – komiikkaesitys: Maailman hauskin suomen kielen kurssi. Göteborgin tapahtumassa oli noin 20 osallistujaa 18.4., Malmön tapahtumassa 25.4. oli noin 40 osallistujaa ja Uumajan tapahtumassa 5.9. oli noin 20 osallistujaa.

Hän&Hen

Hän&Hen-projekti on sponsoroinut nuoria osallistumaan tapahtumiin, kuten RSKL:n Liittokokoukseen, Ulkosuomalaisparlamenttiin sekä nuorten tapaamiseen, joka järjestettiin RSKL:n kesäfestivaaliin yhteydessä Axevallan kansankorkeakoululla.

1.4.2. Kehitysparlamentti

Kehitysparlamentti järjestettiin 21.-22.2.2015 m/s Cinderellalla. Teemana oli sosiaalinen media. Mattias Vepsä, ABF - liiton viestintäasiantuntijan, aiheena olivat Modernit mediat ja kampanjointi. Piritta Seppälä, järjestöjen sosiaalisen median käytön johtava asiantuntija Suomessa, luennoi aiheesta Sosiaalinen media ja järjestötoiminta. Osallistujia oli 44 liittohallituksesta, erityisliitoista, piireistä ja seuroista.

1.4.3. Piirien ja seurojen koulutuksia

Järjestöllinen kehitystyö ja koulutus olivat osa seurojen ja liiton välisessä vuorovaikutuksessa. Kouluttajina toimivat Voitto Visuri, Sinikka Lindquist ja Jouko Ojala.

12

Voitto Visuri piti Gimon, Dannemoran sekä Österbybrukin suomiseuroille järjestökurssin Gimon Suomi-Seuralla 10.1. Sinikka Lindquist piti järjestökurssin Uumajan Suomalaisella kerholla 17.–18.1.2015. Jouko Ojala piti järjestökurssin Etelä-Ruotsin piirille 14.3. Olofströmissa. Voitto Visuri piti järjestö- ja vähemmistökoulutuksen Örnsköldsvikin suomi seuralla 13.-14.6.

1.5. Tiedotus ja viestintä

1.5.1. Yleistä

Liitto kehitti tiedotus- ja markkinointitoimintaa käytettävissä olevien mahdollisuuksien mukaisesti. Liitto ylläpiti kotisivuaan www.rskl.se sekä päivitti facebook- sivuaan.

Liitto lähetti useita jäsenkirjeitä seuroille.

Liiton jäsenlehti rskl.se ilmestyi neljä kertaa vuoden aikana.

Liitto tiedotti toiminnastaan lehdistölle ja sähköiselle medialle. Liitolla oli muun muassa kerran kuukaudessa ilmestyvä tiedotussivu Ruotsin Suomalainen -lehdessä.

1.5.2. TV Finland

TV Finlandin toimilupa on ollut RSKL:lla vuodesta 1986. Nykyinen toimilupa on voimassa vuoteen 2020.

Lähetystuntimäärä vuonna 2015 oli 4 990, joka jakautui ohjelmapääluokittain seuraavasti:

Pääluokka /YLE-ohjelmat Tuntia/vuosi Osuus prosenteissa

Ajankohtaisohjelmat 571 11,5%

Asiaohjelma 1640 32,9%

Kotimainen elokuva 523 10,5%

Viihdeohjelma /leikki 510 10,2%

Kotimainen fiktio-ohjelma 301 6,0%

Kulttuuriohjelma 187 3,7%

Urheiluohjelma 76 1,5%

Opetus- ja tiedeohjelmat 89 1,8%

Lastenohjelma 459 9,2%

Uutiset 626 12,5%

Muu ohjelma 8 0,2%

Yhteensä 4 990 100,0%

13

2. Organisaatio

2.1. Jäsenet ja jäsenyhdistykset

Toimintavuoden 2015-01-01 - 2015-12-31 lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä 117 ja niiden yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli 12 049. Yhdistyksiä oli 88 kunnassa ja 17 läänissä. Jäsenmäärään kuuluu myös kuusi suorajäsentä.

2.1.1. Jäsenmäärän kehitys

Liiton jäsenmäärä on laskenut 417 jäsentä eli 3,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. 41 yhdistystä nosti jäsenmääriänsä yhteensä 434 jäsenellä ja 76 yhdistystä laski jäsenmääräänsä yhteensä 722 jäsenellä. Ikäryhmät jakautuivat seuraavasti:

Ikäryhmä 2015 2014 2013 Erotus 15 - 14

Erotus 15 – 14 %

0-6 tytöt 120 120 143 0 0 0-6 pojat 148 125 157 +23 +18,4 0-6 yhteensä 268 245 300 +23 +9,3 7-15 tytöt 292 234 260 +58 +24,7 7-15 pojat 275 260 260 +15 + 5,7 7-15 yhteensä 567 494 520 +73 +14,7 16-25 naiset 119 164 165 -45 -27,4 16-25 miehet 152 177 182 -25 -14,1 16-25 yhteensä 271 341 347 -70 -20,5 26-64 naiset 1846 2160 2255 -314 -14,5 26-64 miehet 1394 1554 1712 -160 -10,2 26-64 yhteensä 3240 3714 3967 -474 -12,7 Yli 64 naiset 4450 4376 4307 +74 +1,6 Yli 64 miehet 3244 3277 3272 -33 -1,0 Yli 64 yhteensä 7694 7653 7579 +41 +0,5 Yhteensä naiset 6827 7054 7130 -227 -3,2 Yhteensä miehet 5213 5393 5583 -180 -3,3 Jäsenet yhteensä 12040 12447 12713 -407 -3,2

14

2.1.2. Piirit ja jäsenmäärät Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat yhdeksään piiriin seuraavasti:

Piiri Yhdistyksiä Jäseniä Erotus 15-14 Erotus % Tukholman piiri 20 1744 -120 -6,4 % Södermanlannin Östergötalannin piiri 12 1317 -146 -9,9 % Etelä-Ruotsin piiri 8 742 -16 -2,1 % Länsi Götanmaan piiri 22 2817 +35 1,2 % Örebro – Värmlannin piiri 9 880 -19 -2,1 % Västmanlannin piiri 9 1427 -181 -11,2 % Etelä- Norrlannin piiri 12 1161 -27 -2,2 % Pohjois-Ruotsin piiri 12 1149 7 0,6 % Göteborg- Bohusläänin piiri 12 799 19 2,4 %

JÄSENRAKENNETIEDOT 31.12.2015

Erotus Erotus

Tukholman piiri Jäseniä 15-14 2015-14 %

Bålstan Suomalainen Yhdistys 107 -33 -23,5 %

Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo 161 -45 -21,8 %

Finlandia Seura 91 -1 -1 %

Gimon Suomi-Seura 98 32 48 %

Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa 8 -1 -11 %

Huddingen Suomalainen Seura 76 +4 5,5 %

Knivstan Suomalaiset 20 -5 -20 %

Kulttuuri Klubi, Södertälje 49 - 8 -14 %

Märstan Suomalaiset Eläkeläiset 52 2 4 %

Nackan ruotsinsuomalainen yhdistys 49 1 2 %

Nykvarnin Suomalaiset 14 -5 -26,3 %

Nynäshamnin Suomalainen Seura 33 -3 -8,3 %

Solnan Suomi Seura 5 0 100 %

Sydänystävät-yhdistys 19 -2 -9,5 %

Trångsundin Eläkeläisyhdistys "Virkeät" 72 3 4,3 %

Tukholman Suomalainen Seura 218 -11 -4,8 %

15

Tullinge-Tumba Suomi-Seura 286 34 13,4 %

Tyresön Suomi Seura 121 -14 -10,3 %

Upplands Väsbyn Suomi Seura 118 -7 -5,6 %

Åkersbergan Suomi Seura 147 38 34,8 %

Södermanlandin-Östergötalandin piiri Jäseniä 15-14 2015-14 %

Eläkeläisyhdistys Aura 28 -3 -10,7 %

Eläkeläisyhdistys Sisu 56 2 3,7 %

Eskilstunan Suomi-Seura 220 -31 -12,3 %

Finspångin Suomi Seura 106 0 0 %

Katrineholmin Eläkeläisyhd."Pirteät" 54 0 0 %

Motalan Suomi Seura 212 -44 -17,1 %

Norrköpingin Suomi-Seura 39 7 21,8 %

Nyköpingin Suomi-Seura 87 0 0 %

Oxelösundin Suomi Seura 77 -24 -23,7 %

Torshällan Suomalainen Seura 249 -1 -0,4 %

Trosa-Vagnhäradin Suomi Seura 98 -24 -19,6 %

Åkerin Suomi Seura 94 -1 -1,0 %

Etelä-Ruotsin piiri Jäseniä 15-14 2015-14

Helsingborgin Suomi-Seura 74 -3 -3,8 %

Landskronan Suomiyhdistys 78 -1 -1,2 %

Lundin Suomi-Seura 21 10 90,9 %

Malmön Suomi Yhdistys 129 -7 -5,1 %

Olofströmin Suomi Seura 231 10 4,5 %

Ruotsinsuomalainen Eläkeläisyhdistys Ikihonka 43 -7 -14 %

Trelleborgin Suomi-Seura 107 -15 -12,2 %

Åstorpin Suomi Seura 59 -3 -4,8 %

Länsi-Götanmaan piiri Jäseniä 15-14 2015-14

Boråsin Suomi-Seura 508 38 8 %

Eläkeläisseura Hoijakka 26 -3 -10,3 %

16

Eläkeläisyhdistys Vipinä 120 6 5,2 %

Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 123 -1 -0,8 %

Gislavedin Suomi Seura 159 -4 -2,4 %

Götan Suomi-Seura 106 -7 -6,1 %

Herrljungan Suomi Seura 31 -1 -3,1 %

Huskvarnan Suomi Seura 58 -3 -4,9 %

Jönköpingin Suomi Seura 151 28 22,7 %

Kulttuuri 75 370 6 1,6 %

Lillan Suomi Klubi 44 14 46,6 %

Mariestadin Suomenkielinen Eläkeläisyhdistys 55 2 3,7 %

Mariestadin Suomi Seura 313 -1 -0,3 %

Markin Suomi Seura 93 -3 -3,1 %

Skövden Suomi-Seura 226 -24 -9,6 %

Tranemon Suomi Seura 56 -1 -1,7 %

Trollhättanin Suomalainen Eläkeläisyhdistys Ketterät 91 17 22,9 %

Trollhättanin Suomi-Seura 134 -8 -5,6 %

Ulricehamnin Suomi Seura 39 -4 -9,3 %

Vetter Kipinä 45 -9 -16,6 %

Vårgårdan Suomalainen Seura 38 -3 -7,3 %

Värnamon Suomi-Seura 31 -4 -11,4%

Örebro-Värmlandin piiri Jäseniä 15-14 2015-14

Bergslagenin Suomi-Seura 37 -7 -15,9 %

Eläkeläisyhdistys Iltarusko 53 3 6 %

Eläkeläisyhdistys Tähti 134 -4 -2,8 %

Hälleforsin Suomi Seura 115 -4 3,3 %

Hälleforsin Suomi Yhdistys Sarastus 73 2 2,8 %

Karlskogan Suomi Seura 207 -6 -2,8 %

Karlstadin Suomalainen Seura 49 0 0 %

Suomi Seura Kristinehamn 57 -2 -3,3 %

Örebron Suomalainen Seura 155 -1 -0,6 %

17

Västmanlandin piiri Jäseniä 15-14 2015-14 %

Fagerstan Suomalainen Seura 269 -40 -12,9 %

Hallstahammarin Suomalainen Seura 169 -75 -30,7 %

Kolsvan Suomalaiset Seura 175 6 3,5 %

Köpingin Pesäpallo 15 -1 -6,2 %

Köpingin Suomalainen Yhdistys 159 -3 -1,8 %

Skinnskattebergin Suomi Seura 152 3 2 %

Suomi Seura Katajaiset 323 -52 -13,8 %

Suran Suomi Seura 92 6 6,9 %

Virsbon Suomi Seura 73 -25 -25,5 %

Etelä-Norrlandin piiri Jäseniä 15-14 2015-14

Borlängen Suomi-Seura 184 6 3,3 %

Dannemora-Österby Suomi Yhdistys 72 7 10,7 %

Grängesbergin Suomi Kerho 42 -10 -19,2 %

Gävlen Suomalainen Kerho 208 0 0 %

Hoforsin Suomi-Seura 145 2 1,3 %

Hudiksvallin Seudun Suomi Seura 36 -1 -2,7 %

Kramforsin Suomi-Seura 79 -27 -25,4 %

Ljusnan ja Woxnalaakson Suomi Seura 17 1 6,2 %

Skutskärin Suomi-Seura 105 6 6 %

Smedjebackenin Suomi-Seura 43 -3 -6,5 %

Sundsvallin Suomi Seura 168 4 2,4 %

Söderhamnin Suomi-Seura 62 -12 -16,2 %

Pohjois-Ruotsin piiri Jäseniä 15-14 2015-14

Gällivaaran Suomi Kerho 113 6 5,6 %

Haaparannan Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset 35 6 20,6 %

Haaparannan Suomalainen Seura 140 23 19,6 %

Kalixin Pirteät 51 0 0 %

Kirunan Suomalaisten Kerho 91 0 0 %

18

Luulajan Suomi-Seura 163 -21 -11,4 %

Pajalan Suomi-Seura 52 3 6,1 %

Piteån Suomi Seura 68 -8 -10,5 %

Skellefteån seudun Suomi-Seura 83 2 2,4 %

Suomalainen Kulttuuriseura 73 -1 -1,3 %

Uumajan Suomalainen Kerho 176 -31 -14,9 %

Örnsköldsvikin seudun Suomalaiset 104 28 36,8 %

Göteborg-Bohusläänin piiri Jäseniä 15-14 2015-14

Bergsjön Suomi-Seura 122 -23 -15,8 %

Club 2000 114 30 35,7 %

Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 154 15 10,7 %

Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys 48 -2 -4 %

Härrydan Suomi Seura 16 -20 -55,5 %

Klubi 13 10 0 0 %

Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 114 8 7,5 %

Partillen Suomi-Seura 33 1 3,1 %

Ruotsinsuomalainen Kulttuuriseura 40 6 17,6 %

Saanko Luvan Seuratanssijat 68 6 9,6 %

Teatteri Ilona 8 0 0 %

Uddevallan Suomi-Seura 70 -4 -5,4 %

Suorajäseniä 6 4

Yhteensä jäseniä 12040 -407 -3,2 %

2.2. Liiton hallinto-organisaatio

Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liittohallitukseen kuuluvat liiton puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston työhuonekunnan edustaja ja tämän varahenkilö. Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset 12.-14.maaliskuuta, 13. toukokuuta, 14.-16.elokuuta ja 20.-22. marraskuuta.

Liiton puheenjohtajana ennen liittokokousta toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Sinikka Lindquist ja 2. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt.

19

Liittokokouksen 14.-16.5.2015 jälkeen liiton puheenjohtajana toimi Voitto Visuri, 1.varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt ja 2. varapuheenjohtajana Pirkko Karjalainen.

Liittohallitus

Varsinaiset jäsenet ennen liittokokousta olivat Jouni Slagner, Juha Sarajärvi, Teuvo Nevala, Pirkko Karjalainen, Sirpa Kyllönen ja Sirpa Humalisto.

Liittokokouksen jälkeen varsinaiset jäsenet olivat Sirpa Humalisto, Pekka Erikoinen, Jaana Paldanius, Saara Ludvigsen, Niina Laitila ja Jouni Slagner.

Varajäsenet:

Ennen liittokokousta varajäseniä olivat Aune Laakkonen, Pekka Erikoinen ja Jarno Ovaska.

Liittokokouksen jälkeen varajäseninä toimivat Jarno Ovaska, Teuvo Nevala ja Hannele Oikarinen.

Työvaliokunta

Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista. Työvaliokunnan kokoonpano ennen liittokokousta: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Sinikka Lindquist ja Seija Sjöstedt. Työvaliokunnan kokoonpano liittokokouksen jälkeen: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Seija Sjöstedt ja Pirkko Karjalainen. Työvaliokunta piti toimintavuoden 2015 aikana 11 kokousta.

Tilintarkastajat

RSKL:n tilintarkastajina toimi ennen Liittokokousta Per Engzell sekä hänen varamiehenään tilitoimiston nimeämä henkilö. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija Noppa ja hänen varamiehenään Raimo Kaihlavirta.

RSKL:n tilintarkastajina toimi Liittokokouksen jälkeen Per Engzell sekä hänen varamiehenään tilitoimiston nimeämä henkilö. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija Noppa ja hänen varamiehenään Esa Immo.

Liittohallituksen apuelimet

Vähemmistökysymykset

Vähemmistökysymyksistä vastasi työvaliokunta.

Kehitystyöryhmä

Kehitystyöryhmään kuuluivat liittohallituksesta Seija Sjöstedt, Saara Ludvigsen, Jouni Slagner sekä liittotoimistosta Mari Lamminpää.

20

Lapsi- ja leiritoiminnan ryhmä

Lapsi- ja leiritoiminnan työryhmä liittohallituksesta oli Saara Ludvigsen, Pekka Erikoinen ja Hannele Oikarinen sekä liittotoimistosta Mari Lamminpää.

Kulttuuriasiat

Kulttuuriasioista vastaava liittohallituksessa oli Pirkko Karjalainen.

Kansantanssi ja -musiikki

Kansantanssin ja -musiikin vastuuhenkilöt olivat Pirkko Karjalainen ja Pekka Takula. Työryhmään kuului myös Helena Heiniluoma ja Veijo Oksman.

Organisaatioselvitys

Organisaatioselvitystyöryhmään kuului liittohallituksesta Voitto Visuri, Seija Sjöstedt ja Saara Ludvigsen sekä liittotoimistosta Tuija Kalliomäki.

2.3. Edustukset RSKL:n edustajat ovat RSKL:n nimeäminä tai kutsuttuina edustajina laitoksissa, yhteisöissä tai niiden elimissä.

RSKL:n edustajat olivat:

Axevallan kansankorkeakoulu

Puheenjohtaja Voitto Visuri (varalla Ilkka Pasanen) Muut jäsenet: Raija Arvidsson, (varalla Sirpa Kyllönen) Aira Rajavuori Ludvigsen (varalla Pirkko Karjalainen) Kai Kangassalo (varalla Juha Sarajärvi) Seppo Remes (varalla Erkki Jokinen) Vuxenskolan nimeämät Lars Karlsson (varalle Ulf Eriksson) ABF nimeämä Ola Wirtberg Urho Kaleva Kekkosen Stipendirahasto (UKK)

RSKL ja FRIS päämiehiä

Rahaston hallintoa hoiti Kammarkollegiet. Rahaston puheenjohtaja oli Esko Melakari.

Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys (Uusi teatteri)

Liittohallitus päättää edustuksesta kulloinkin erikseen.

21

Nordlek

Pirkko Karjalainen

Ruotsinsuomalaisten arkisto

Raija Kärkkäinen Eriksson ja varajäsen Seija Sjöstedt.

Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys 2011–2015:

Raimo Pärssinen 1.5.2013 alkaen ja Voitto Visuri

Ruotsinsuomalaisten kulttuurirahaston hallitus 15.8.2015 lähtien

Pirkko Karjalainen, puheenjohtaja Saara Ludvigsen varapuheenjohtaja Jäsenet Varajäsenet (henkilökohtaiset) Seija Sjöstedt Teuvo Nevala Jarno Ovaska Sirpa Humalisto Jouni Slagner Pekka Erikoinen Niina Laitila Hannele Oikarinen Suomi-instituutti, säätiön johtokunta

Voitto Visuri ja varalla Sirpa Humalisto.

FOLKSPEL- Folkrörelsernas samarbetsorgan för spel och lotterifrågor

Nimetään tarvittaessa.

Förening Finnstigen

Osmo Holappa

Siirtolaisinstituutin valtuuskunta

Raija Kärkkäinen Eriksson ja varalla Seija Sjöstedt

Brf Magdalena 4

RSKL:n edustajana Brf Magdalena 4:n vuosikokoukseen osallistui Voitto Visuri.

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta:

Ennen liittokokousta

Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet:

Seppo Puolle (Skövde) Seija Sjöstedt (Tukholma) Tarmo Ahonen (Göteborg) Liisa Kirjavainen Hyväri (Göteborg) Sinikka Lindquist (Skellefteå) Tuula Fomin (Nacka) Voitto Visuri (Gävle) Pirkko Karjalainen (Skövde) Birgit Selmosson (Mariestad) Seppo Remes (Hallstahammar) Anneli Ylijärvi (Göteborg) Eine Pekkala (Åkers Styckebruk)

22

Teuvo Nevala (Skultuna) Pirkko Ervasti (Luulaja)

Sinikka Lindquist toimi valtuuskunnan puheenjohtajiston jäsenenä valtuuskunnan täysistuntoon saakka. Liittokokouksen jälkeen Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Tarmo Ahonen (Göteborg) Seppo Remes(Hallstahammar) Voitto Visuri (Gävle) Sirpa Humalisto (Botkyrka) Jouni Slagner (Haaparanta) Pekka Erikoinen (Uumaja) Niina Laitila (Karlskoga) Seija Noppa (Borås) Seija Sjöstedt (Tukholma) Pirkko Karjalainen (Skövde) Teuvo Nevala, RSLU (Västerås) Pirkko Ervasti, RSLU (Luulaja) Anneli Ylijärvi, Foorumi (Göteborg) Anneli Thylin Foorumi (Sandviken) Jouni Slagner toimi valtuuskunnan puheenjohtajiston jäsenenä. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö RSKL 1. varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt on toiminut ulkosuomalaisparlamentin, USP:n Pohjois-Euroopan varapuhemiehenä ja varaedustajana RSKL:n 2. varapuheenjohtaja Pirkko Karjalainen.

2.4. RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä

RSKL oli toimintavuoden aikana jäsenenä seuraavissa yhteisöissä:

Suomi-instituutti Axevallan kansankorkeakoulun säätiö Haaparannan Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys Ideell Kulturallians Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta ABF (Arbetarnas Bildningsförbund) Ruotsinsuomalaisten Arkisto Nordlek Föreningen Finnstigen (Stiftelsen Hälleforsfestivalen) Föreningen Norden C.I.O.F.F. (Conseil International des Organisations de Festivals de Folklore et d’Arts Traditionnels) Asumisoikeusyhdistys Magdalena 4 Folkspel - Folkrörelsernas Samarbetsorgan för Spel- och Lotterifrågor

23

Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys Suomi-Seura r.y. Ulkosuomalaisparlamentti KFO (Kooperationens Förhandlingsorganisation) Centrum mot Rasism Sveriges Kvinnolobby Korpen Svenska Motionsidrottsförbundet Överenskommelsen 2.5. RSKL:n kunniajäsenet

Liiton kunniajäsen on Heikki Talvitie.

2.6. Karhun Kannu Vuoden 2015 Karhun kannu myönnettiin Pentti Nimellille Köpingiin.

2.7. Liittotoimisto Liittotoimistossa työskenteli toimintavuoden aikana yhteensä 12 henkilöä, joista naisia oli 9 ja miehiä 3.

3. Erityisliittojen toiminta 3.1. Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto - RSHT

Yleistä

RSHT toimii ruotsinsuomalaisten teatteriharrastajien yhteisenä järjestönä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomenkielisen harrastajateatterin toimintaedellytyksiä Ruotsissa. RSHT koostuu jäsenryhmistä, joita oli vuoden 2015 päättyessä noin 30, näistä 20 aktiivisia.

Vuoden 2015 toiminta keskittyi kiertuetoimintaan, koulutukseen sekä uuteen ohjaajaprojektiin. Jäsenryhmät pystyivät tarjoamaan useita kokoillan näytelmiä ja esitykset vierailivat lukuisilla paikkakunnilla.

Teatteriliitto on RSKL:n osana toimiva erityisliitto ja sen jäsenryhmät ovat joko paikallisten suomi-seurojen teatterijaostoja tai itsenäisiä teatteriyhdistyksiä, joita oli kolme. Kaikki teatteriliiton henkilöjäsenet ovat RSKL:n jäseniä.

Teatteriliiton talous rakentuu Valtion kulttuurineuvoston avustuksen, projektituen sekä oman toiminnan tuottojen varaan. Jäsenryhmät maksavat vuosittaisen ryhmämaksun teatteriliitolle.

24

Järjestö

Teatterihallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Osmo Holappa, varsinaiset jäsenet Erkki Kellokumpu, Anita Bemerstam Tapio Tamminen ja Jarno Ovaska sekä varajäsenet Kaj Mara ja Pertti Koistinen. Anita Bemerstam toimi liiton varapuheenjohtajana.

Teatterihallitus piti toimintakauden aikana kuusi kokousta. Näistä yksi pidettiin Axevallan Kesän/Kesäfestivaalin yhteydessä. Lisäksi teatterihallituksen edustajat osallistuivat toukokuussa RSKL:n liittokokoukseen ja kesäkuussa Ulkosuomalaisparlamenttiin. RSKL:n liittokokouksessa teatteriliiton aloite yhteisestä suurtapahtumasta vuonna 2017 sai myönteisen päätöksen.

Teatterihallituksen tiedotuksesta ja sihteeriydestä vastasivat Erkki Kellokumpu ja Jarno Ovaska. RSKL:stä eläkkeelle siirtynyt Aira Rajavuori Ludvigsen jatkoi teatteriasioiden hallinnon hoitoa vapaaehtoistyönä.

Teatteriliiton edustajana Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan kokouksessa maaliskuussa oli Osmo Holappa

Jäsenryhmät ja projektit

RSHT:n jäsenryhmät kävivät lukuisilla esiintymismatkoilla eri puolilla Ruotsia. Esityksistä mainittakoon Teatteri Lillukan Yksinäisyyden Salonki sekä Tuulisänky -lukuteatteriesitys , Pohjoisen ryhmän Yrttitarha ja valmisteilla oleva Repusta poimittua , Teatteri Ilonan Baari, Arkkipelaan Kuntopiiri ja lähes valmis Filifjonka, Karlskogan Näyttämörenkaan kaksi näytelmää, TSS:n Pihkateatterin esitys Aleksis Kivestä ja ryhmän uusi esitys Hölmöläiset sekä Tuikku –teatterin uudelleen esitetty Reviisori. Tuikku valmisteli laulunäytelmää. Tiedossa on myös göteborgilaisen Aikamoiset – ryhmän työskentely, Hallstahammarin Moninaiset ryhmän esitykset, Eskilstunan Hopsan Hupsis – ryhmän seurassa tapahtuvat esitykset sekä Skövdessä alulle pantu yhteistyöprojekti.

Kauden aikana aloitettiin kaksivuotinen ohjaajaprojekti, jonka tavoitteena oli kouluttaa 5-6 uutta ohjaajaa ja tämän työn kautta herättää henkiin lepääviä ryhmiä sekä aloittaa uusia. Projektin taiteellinen vetäjä oli rehtori Carita Välitalo. Projektissa olivat mukana ohjaaja Leena Pasanen ja Skellefteån uudelleen aloitettu ryhmä, ohjaaja Tapio Tamminen sekä Uumajan herätetty ryhmä Kirput, ohjaaja Kaj Mara sekä Göteborgin Ruotsinsuomalaisen koulun lapsiryhmä, ohjaaja Kimmo Tetri Tukholmasta sekä hänen aloittamansa nuorten aikuisten ryhmä, ohjaaja Seija Själander sekä hänen tuleva ryhmänsä Tukholmasta sekä avoimeksi jäänyt hanke Skoonessa. Ohjaajaprojekti aloitettiin Axevallan kesätapahtuman yhteydessä.

Loppuvuodesta tehtiin valmistelevaa työtä vuoden 2017 erityisen projektin aloittamiseksi.

25

Edustajakokous ja koulutus

Teatteriliiton edustajakokous pidettiin 18.-19.4. Eskilstunassa. Tässä yhteydessä järjestettiin koulutuspäivä teemalla ” harrastajateatterin tulevaisuus ja visiot”, kouluttaja toimi Carita Välitalo. Paikalla oli 40 jäsenryhmän edustajaa.

Ideapäivät järjestettiin 25.-27.9. Eskilstunassa. Teema oli jatkokoulutus improvisaatioteatteriin, kouluttajana toimi Micke Rejström helsinkiläisestä Stella Polaris – improvisaatioteatterista. Koulutukseen osallistui 50 henkilöä.

Lokakuussa järjestettiin ohjaajapäivät.

Lokakuussa pidettiin Skövdessä näyttelijäkurssi, johon osallistui 25 henkilöä, kouluttajana toimi Jemina Sillanpää ja järjestäjänä liiton kanssa SKövden suomi-seura.

Lisäksi järjestettiin paikallisia ja alueellisia koulutuspäiviä mm Pohjois-Ruotsissa ja Tukholmassa.

Muuta

Vuoden aikana ryhmillä on ollut mahdollisuus lainata materiaalia vaate- ja rekvisiittavarastosta, jonka teatteriliitto sai Uudelta Teatterilta ja jonka hoidosta vastasi Erkki kellokumpu.

Jäsenryhmillä oli mahdollisuus anoa projektitukea teatteriliitolta hankkeisiin, jotka tehdään ryhmän ja liiton yhteistyönä. Tukea anoi 11 ryhmää, kahdeksan ryhmää sai myöntävän vastauksen ja kolme ryhmää kieltävän. Tukea jaettiin yhteensä 93 000 kruunua.

Teatteriliitolla oli oma sivu lehdessä rskl.se. Teatteriliitto tiedottaa myös keskusliiton kotisivun kautta sekä omin yhteiskirjein.

Vuoden vaihteessa saatiin painosta teatteriliiton uusi esite, jonka suunnitteli Kai Kangassalo. Samoihin aikoihin avattiin teatteriliiton facebook –sivu, josta vastaavat Anita Bemerstam ja Jarno Ovaska.

3.2. Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu – RSLU

Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu (RSLU) toimii ruotsinsuomalaisten hyvinvoinnin puolesta ja vastaa keskusliiton liikunta- ja urheilutoiminnasta. RSLU levittää liikunnan ilo sanomaa, kannustaa liikunnallisiin ja terveellisiin elämäntapoihin ja levittää liikunnan iloa. RSLU:n toiminta on kaikille avointa.

Vuonna 2015 RSLU:lla oli jäsenseuroja 26. Toimintavuoden teemana oli terveysliikunta.

26

Järjestö

Liikuntaliiton hallitukseen valittiin edustajakokouksessa vuonna 2014 RSLU:lle hallitus kaudelle 2014-2016.

RSLU:n hallituksen kokoonpano

Puheenjohtaja Teuvo Nevala

Varsinaiset jäsenet Varajäsenet

Pirkko Ervasti Juhani Haapasaari

Toni Vaara

Jaana Paldanius

Anna-Greetta Rantakrans

Vuonna 2015 tehtiin yhteistyötä Viking Linen kanssa.

Toimikauden 2015 liikuntahallitus piti kaksi kokousta.

Terveysliikunta, toiminta

Terveysliikunnan vastuuhenkilönä oli Pirkko Ervasti.

Kuntovaunu-iloa ja terveyttä

Huhti-syyskuussa 2015 järjestettiin Kuntovaunu – iloa ja terveyttä elämään –kiertue seitsemällä paikkakunnalla (Åkersberga, Gävle, Tukholma, Västerås, Märsta, Borlänge ja Finspång). Tänä vuonna kiertäviä testaajia oli kolme.

Tupenpeluun mestaruuskilpailut 21.3.2015

Kilpailut järjestettiin Fagerstassa Suomalaisen Seuran tiloissa. Kilpailuun osallistui 32 pelaajaa eli 16 paria. Fagerstan Suomalainen seura voitti mestaruuden.

Valtakunnallinen kävelypäivä 11.10.2015

Kävelypäivä järjestettiin 11.10.2015. Raportit saimme kolmelta seuralta. Palkintojen arvonta suoritetaan edustajakokouksessa 20.3.2016.

3.3. Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset – RSE Yleistä Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset on suomenkielisten eläkeläisten vähemmistö- ja etujärjestö. RSE toimii suomenkielisen vanhusten hoidon ja huollon sekä muiden palvelujen käynnistämiseksi. RSE täytti tänä vuonna 25 vuotta.

Toimintavuosien aikana ovat monet saaneet tukea sekä tietoa vanhusten hoidon, huollon sekä muiden palvelujen käynnistymisestä sekä niihin liittyvistä sopimuksista. Ruotsinsuomalaisten eläkeläisten ja vanhusten lukumäärä lisääntyy edelleen ja suomenkielisten vanhustenhuoltopalvelujen tarve käy entistä tärkeämmäksi.

27

Edunvalvontatyö jatkui kuluneen vuoden aikana panostamalla suomenkielisten eläkeläisten hoidon ja hyvinvoinnin kehitykseen. Yhdistysten jäsenet ovat aktiivisesti osallistuneet toimintoihin ja toimivuuden vireään ylläpitämiseen kouluttamalla, tiedottamalla, kehittämällä ja yhteistyötä vaalimalla.

Vapaaehtoistyö vanhusten parissa jatkui tuki, toiminta – ja ystäväpalvelun merkeissä. Uusia osastoja suomenkielisille vanhuksille avattiin toimintavuoden aikana suomen kielen hallintoalueen kunnissa.

Vuoden aikana lähdettiin toteuttamaan päätettyä strategiaa lisäjäsenten hankkimiseksi ja tätä tullaan hyödyntämään tulevinakin vuosina lisäten RSE:n näkyvyyttä julkisessa mediassa. Sosiaalihallitus myönsi RSE:lle valtionavustusta vuoden 2015 toimintaan.

Järjestön organisaatio ja hallinto Organisaatio RSE:n perusjärjestöjä ovat eläkeläisyhdistykset ja jaostot. Toimintavuoden lopussa kuului liittoon 26 eläkeläisyhdistystä -ja 41 eläkeläisjaostoa. Yhteinen jäsenmäärä oli 31.12.2015 5600, joista naisia 3335 ja miehiä oli 2265. Järjestöllä on 9 piiriä, joiden rajat ovat samat kuin RSKL:n piirien. Hallinto Järjestön puheenjohtajana toimi Kaisa Lamu ja varapuheenjohtajana Seppo Puolle. Hallituksen varsinaiset jäsenet Varajäsenet Ritva Järvinen Eino Björn Rauni Virtanen Hilkka Loimi Arvo Hellman Aira Niitenberg Pentti Nimell Onni Mustonen Kerttu Myllykoski Riitta Kilpinen Hallitus piti vuoden aikana neljä kokousta 27. – 29.1.2015, 5. – 7.5.2015, 15. – 17.9.2015 ja 10.11.2015.

Työvaliokuntaan kuuluivat Kaisa Lamu, Seppo Puolle ja Pentti Nimell. Työvaliokunnan puhelinkokoukset pidettiin 17.4.2015 ja 15.12.2015.

Toimintavuoden aikana varsinaisena tilintarkastajana toimi Irmeli Parkkinen ja varatilintarkastajana Terttu Suvinen.

Senioritanssityöryhmään kuuluivat toimintavuoden aikana Kaisa Lamu, Pentti Nimell, Annica Remes, Kaisa Meriläinen, Tuulikki Ritakorkia, Markku Juntunen ja Eira Lavio.

RSE:n edustajia Ruotsin hallituksen eläkeläiskomitean kokouksissa ovat olleet Kaisa Lamu ja Seppo Puolle. Kokouksia on pidetty neljä.

Kaisa Lamu ja Seppo Puolle ovat edustaneet RSE:tä Ulkosuomalaisparlamenttissa. Kaisa Lamu osallistui 8.9. 2015 Suomen suurlähetystön seminaariin ”Hur stimuleras vardagen för sverigefinländare med minnessjukdomar?”

28

Vaalivalmisteluvaliokunta Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Hannes Rissanen Pentti Rantala Tauno Lehtola Matti Partanen Ulla Autio Ulla Posti Maarit Mertala Vaalivaliokunnan kokoonkutsujana toimi Maarit Mertala. Toiminta Toimintavuoden aikana tiedotettiin jäsenistölle mm. ajankohtaisista kursseista, tapahtumista jne. yhteiskirjeissä/eläkeläispostissa, RSKL-lehdessä, Ruotsinsuomalaisen lehden keskusliiton ilmoitussivulla sekä RSKL:n kotisivulla, että RSE:n Facebook sivustoilla. RSE jatkoi ”Aktiivinen ikääntyminen”- teemaa panostaen kansanterveystyöhön ja liikuntaan sekä jatkaen ohjaajakoulutusta tukien piirejä teemapäivien, kunto- ja virkistysleirien, ulkoilu ja liikuntapäivien järjestämiseksi. Kurssit, projektit, tapahtumat 7.2. Senioritanssin ohjaajakoulutus, peruskurssi, Kaisa Lamu, Pentti Nimell Örebro 14.2. Järjestötietous, RSE/RSKL Kaisa Lamu Karlskoga 21.–22.2 RSKL:n Kehitysparlamentti Laivaristeily 26.2. Kirjanpito tietokoneella, Irmeli Parkkinen, Kaisa Lamu Örebro 7.3. Kirjanpito tietok. jatko, Irmeli Parkkinen, Kaisa Lamu Örebro 19.4. Senioritanssin ohjaajakoulutus, jatkokurssi, Örebro 14. – 16.8. Axevallan kesä – Kesäfestivaali Axevall 29. – 30.8. Seniorijumppakurssi, Kaisa Lamu, Pirkko Ervasti Axevall 11. – 13.9. Senioritanssin ohjaajakoulutus, Kaisa Lamu, Pentti Nimell Axevall 6. – 8.10. Kulttuuripäivät, RSE 25 – v, Laivaristeily 16. – 18.10. Nykytekniikan ohjaajakurssi, Seppo Puolle Axevall RSE toteuttaa yhteisyössä Suomen instituutin, ruotsinsuomalaisten koulujen ja suomen kielen hallintoalueiden kanssa kaksivuotinen lukuprojektin ”Lue lapsenlapselle”.

RSE toteuttaa valtakunnallisen ”Kävellen kuntoon” kävelyprojektin 11.10.2015 - 29.2.2016.

3.4. Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi - NF

Yleistä

Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi perustettiin Tukholmassa 9.4.2000. Foorumi toimii ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön kuuluvien naisten etu- ja harrastusjärjestönä sekä

29

yhteistyöfoorumina. Se toimii mm. naisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tasa-arvoisten toimintaedellytysten luomiseksi naisille.

Foorumi kuuluu erityisliittona RSKL:ään. Foorumiin voivat liittyä mm. naisyhdistykset, naisryhmät, ja naisverkostot sekä suomiseurojen naisjaostot ja naisvaliokunnat. Toimintavuoden lopussa Foorumin jäseniä oli yksi (1) naisyhdistys, 20 naisjaostoa, neljä (4) piirin naisjaostoa ja yksi (1) ryhmäjäsen eli yhteensä 26 jäsentä.

Foorumi kannusti naisjaostojen ja ryhmien perustamista yhdistyksiin ja piireihin ja jo toimivien naisjaostojen liittymistä Foorumiin sekä yhdyshenkilöiden nimeämisestä. Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin Malmö Suomi- yhdistyksen naistoimikunta ”Afterwork” ja Skellefteån Suomiseuran naisjaosto.

Foorumi tiedotti tavoitteistaan ja toiminnastaan yhteiskirjeissä, kotisivulla, sähköpostin välityksellä, rskl.se jäsenlehdessä, Ruotsin Suomalainen – lehden RSKL:n ilmoitussivujen kautta ja ylipäätään ruotsinsuomalaisessa mediassa.

Järjestön organisaatio ja hallinto

Puheenjohtajana toimi Anneli Ylijärvi edustajakokoukseen 7.3. saakka. Hallituksen varsinaiset jäsenet edustajakokoukseen 7.3. saakka olivat Paula Ehrnebo, Anneli Rautio, Ritva Sorsa ja varajäsenet Anneli Rantanen ja Tuula Jäkärä. Vaalivaliokuntaan kuuluivat kokoonkutsuja Arja Tamminen, Helena Kivisaari, Kielo Penttinen ja Maija Himanen

Edustajakokous pidettiin 7.3.2015 RSKL:n liittotoimistossa, Tukholmassa.

Hallitus

Puheenjohtaja Anneli Ylijärvi

Varapuheenjohtaja Anneli Thylin

Varsinaiset jäsenet Ritva Sorsa Anneli Rautio Kaisa Bragenfelt

Varajäsenet Irma Kario Minna Nordin Vaalivaliokunnan jäsenet Arja Tamminen kokoonkutsuja Helena Kivisaari Maija Himanen Leena Kanerva

Nuoriso- ja siviiliyhteiskunta-asiain virasto (Mucf) myönsi Foorumille vuodeksi 2015 avustusta naisten organisointiin. Foorumi on Sveriges Kvinnolobbyn ja Kvinnor Kan järjestön jäsen.

Toiminta

Foorumi on toiminut tavoitteidensa saavuttamiseksi kurssiensa, tapahtumiensa, rskl.se-lehden, yhteiskirjeiden ja kotisivunsa kautta. Liitto on tukenut naisten järjestäytymistä omissa ryhmissä. Foorumi on edistänyt naisten osallistumista demokraattiseen prosessiin ja yhteiskuntaelämään

30

kurssien, tapahtumien ja keskustelujen kautta. Tiedottamalla naisille heidän oikeuksistaan Foorumi on tukenut naisia valvomaan oikeuksiaan ja tarjonnut heille mahdollisuuden ajaa vaatimuksiaan.

Tapahtumat, kurssit ja opintotoiminta

Vuoden 2015 Naistenpäivät ja messut järjestettiin 8. maaliskuuta Suomen Instituutissa Tukholmassa yhteistyössä Suomen Tukholman Instituutin ja Tukholman Suomalaisen Seuran kanssa.

Saimme kuulla toimittaja, kirjailija Päivi Istalaa, jonka aihe oli Yksi askel eteen, kaksi taakse, naisliike tasa-arvon edistäjänä. Istala kertoi, miten tasa-arvo oli edennyt Suomessa. Draamaopettaja ja trubaduuri Margareta Huhta luennoi Minna Canthin elämäntyöstä kirjailijana ja naisasianaisena. Saimme kuulla myös kaunista laulua Margareta Huhdan esittämänä.

Yleislääketieteen erikoislääkäri Leena Laitinen luennoi teemasta ” Tasa-arvo- naisten hyvinvointi ja terveys”. Väliajalla saimme tutustua ruotsinsuomalaisten naisyrittäjien tuotteisiin ja palveluihin.

Hallitus osallistui Axevallan Kesäfestivaaleihin 14-16.8. omalla ohjelmalla mm. pistekävelyä aiheena naisasia.

ÖVP:n Naisten Foorumi ja Eläkeläisyhdistys Tähti järjesti Hyvänolon päivän 18.4. yhdessä Foorumin kanssa Karlskogassa.

Olofströmin Suomi Seuran naisjaosto järjesti keväällä Virkistyspäivän yhteistyössä Foorumin kanssa.

Profiilituotteet

Foorumin T-paitoja ja kasseja on jaettu eri tapahtumien yhteydessä.

Osallistuminen

21-22. helmikuuta osallistui kaksi hallituksen jäsentä RSKL:n järjestämään kehitysparlamenttiin, jonka aiheena oli sosiaalinen media.

Puheenjohtaja osallistui 1.3. Liittotoimistossa järjestettyyn valmistelevaan kokoukseen Valtuuskunnan täysistuntoa varten.

Puheenjohtaja osallistui Ruotsinsuomalaisella koululla Tukholmassa 21-22.3. pidettyyn Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan täysistuntoon.

Puheenjohtaja osallistui 27.3. Kvinnor Kan vuosikokoukseen Tukholmassa.

Puheenjohtaja osallistui 28.3. KvinnoLobbyn vuosikokoukseen Tukholmassa.

Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuivat RSKL:n liittokokoukseen 14-16.5. laivaristeilyllä Tukholma-Helsinki.

Kaksi hallituksen jäsentä osallistui Ulkosuomalaisparlamenttiin 21-23.5. Helsingissä.

Puheenjohtaja osallistui 10.10. KvinnoLobbyn puheenjohtajakokoukseen.

Kaksi hallituksen jäsentä osallistui 16-18.10.nykytekniikan koulutukseen Axevallassa.