ruukinrannan sataman historia - lepuski sataman... · •ensimmäinen maailmansota ja kansalaissota...

Ruukinrannan sataman historia

Markku Salmi 15.3.2014

Albergan kartano

Ruukinranta

Elfvik

Leppävaaran asema

1 Kuninkaallinen merikartasto 1790

Linnudd

Ruukinrannan sataman historia


Markku Salmi

• Albergan tiiliruukki ja sen vaiheet

• Albergan fajanssitehdas, sen vaiheet ja tuotteet

• Ruukinrannan rahti- ja matkustajasatama

• Mitä historiasta on nähtävissä tänään?

• Mitä pitäisi tutkia lisää?

2

Ruukinranta ja Albergan kartano

• Ruukinrannan sataman historia on osa Albergan kartanon historiaa ja sen omistajien liiketoimintaa: /2, 3/

– Carl Tersmeden - monipuolisia afäärejä Viaporiin (1752-65) /1/

– Christian von Zansen (1775-98)

– Fredrik E.G. von Zansen - perusti fajanssitehtaan ja rautakaivoksen (1798-1830)

– Fredrik von Zansen (1830-55) - laajensi fajanssitehdasta

– Feodor ja Amalia Kiselleff - Töölön sokeritehtaan omistaja (1855-1900)

• Isojaossa 1775 parhaat hiekka- ja savikuopat Albergalle /2/

– raaka-aineet tiili- ja fajanssi-tehtaille Markku Salmi 15.3.2014 3

Albergan tiiliruukki

Tiilentekoa Ranskassa 1760 /23/ Markku Salmi 15.3.2014 4

Tiilenvalmistus 1700-luvulla /24/

• Saven muokkaus – Saveen sekoitetaan hiekkaa, ettei se halkea poltossa

– Savi muokataan ja sen kosteus tasoitetaan

– Tähän on käytetty tiiliranaa (savimylly) • 1700-luvun keksintö

• Tiilet lyödään

• Tiilet esikuivataan ulkona – Kosteus n. 6 - 9 % ennen kuin voidaan polttaa

• Tiilet poltetaan – Polton vaiheet: lämmitys, tulistus (950-1050 oC), jäähdytys

Markku Salmi 15.3.2014 5

Tiiliruukin mallipiirros 1761 /23/


Tiilirana ja tiilenlyöjän pöytä


Tiilirana, Sotkamo 1860 /24/ Tiilenlyöjän pöytä, Englanti 1850 /23/

7

Tiiliuunin mallipiirros, 5 aukkoa /23/


Wijnbladh 1761 8

Tiiliruukin alku ja kultakausi

• Tersmeden omisti Albergan kartanon 1752-65 – Komentajakapteeni, vara-amiraali Viaporissa

• Tersmeden kunnosti jo toimineen tiiliruukin 1755 /1/

– Linnoituslaitoksen muurarimestari Meyer rakennutti tiiliuunit ja opasti tiilen valmistuksessa

– Yhtenä vuotena valmistui 50 000 muototiiltä ja 30 000 tavallista tiiliskiveä –> noin 50 tiiltä/päivä

– Tersmeden toimitti yhteensä vähintään miljoona tiiltä Viaporiin, arvoltaan 104 000 kuparitaaleria • Kumpulan kartanon arvo 20 000 kuparitaaleria

• Tersmeden teki vararikon ja jätti Albergan 1765 /1, 2/


Lastauslaituri ja tiilirana 1775

Markku Salmi 15.3.2014 Isojakokartta 1775

Tegelbruk 1780

Markku Salmi 15.3.2014 11 Kuninkaan kartasto 1980

Lastauslaituri ja rakennuksia 1790

Markku Salmi 15.3.2014 12 Kuninkaallinen merikartasto 1790

Tegelbruk 1838 ja 1859


Plan af Helsingfors 1838 Plan af Helsingfors 1859

Tiiliruukin loppuajat

• Albergan kartano siirtyi von Zansen -suvulle 1775 – Christian von Zansen ”kehitti ja laajensi ruukkia”

– Albergaan uusi tiilinavetta 1800 /2/

• Tiilitehtaasta ei von Zansenien ajalta muita tietoja /2/

• Tiilien kysyntä väheni Viaporin rakentamisen loputtua n. 1800 - tehtaan toiminta loppuu n. 1850

• Albergan kartanon huutokauppa-ilmoituksessa 1853 enää maininta ”tillfälle till tegelbruket” /4, 17.1.1853/

• Feodor Kiseleff osti Albergan 1855 /2/

– Kiseleffillä oli oma tiilitehdas Töölön Sokeritehtaan tontilla Markku Salmi 15.3.2014 14

Albergan Fajanssitehdas

Albergan vati punasavea, koristelu bolussavella ja kuparioksidilla /7/ Markku Salmi 15.3.2014

15

Fajanssin tuotanto Suomessa • Kiinalaisen posliinin tuonti yleistyy ja eurooppalainen

posliini keksitään 1709

• Ruotsin lainsäädännön muutos helpottaa tehtaiden perustamista

• Herttoniemi Suomen vanhin, Alberga toiseksi vanhin /7/

• Suomen fajanssitehtaat 1947

– työntekijät, tuotanto hopearuplia /4, 9.10.1848/


Fajanssin valmistus • Savimassan valmistus

– Tavoitteena saven tasainen rakenne ja kosteus

• Esineiden muotoileminen – Dreijaus, ruukut, maljat, lautaset, kupit yms.

– Valaminen muottiin, uunikaakelit yms.

• Polttaminen – Aihio ilmakuivataan ennen polttoa

– Raakapoltto, punasavella 950 oC, sama kuin tiilenpoltossa

• Jälkikäsittely – Maalaus, pinnan muotoilu, lasituspoltto


Fajanssitehtaan malli n. 1790 /7/


Herttoniemen tehtaan

suunnitelma

1. Raakapolttouuni

2. Lyijyn, tinan ja pii-

kiven kalsinointi-

uunit

3. Savenpolttouuni

4. Lasitetun tavaran

polttouuni

5. Dreijaushuoneet

6. Maalaushuone

7. Raaka-ainevarasto

5 6

7

2, 3 1, 4

18

Albergan Fajanssitehtaan alku /7/

• Erik Adolf Schenbomille privilegio fajanssi- ja saviastiatehtaan perustamiseen (1798)

• Tehdas perustettiin toimivan tiiliruukin yhteyteen

• Nimi: ”Gröfre Faijance och Lerkärls Fabrik”.

• Fredrik von Zansen kunnosti tehtaan (1812)

• Savenvalaja Duboen työsopimus (1810): – ”… sitoutuu työskentelemään yhtä hyvin ja perusteellisesti

kuin tähän asti täällä toimineessa Porsliini Ruukissa ja polttamaan vähintään kuusi uunia vuodessa…”

– Työsuhdeasunto: Porsliini ruukista huone sekä polttopuut

– Oikeus lehmänpitoon, laitumiin ja ”talliin” Markku Salmi 15.3.2014 19

Fajanssitehtaan vaiheita 1838

• Fredrik von Zansen laajensi tehdasta /4, 10.4.1838/

• Ensimmäinen uuninkaakeleiden alennusmyynti:

/4, 10.4.1838/

– Lasittamattomat kaakelit ennen 16, nyt 14 kopeekkaa/kpl

– Muoto- ja kulmakaakelit ennen 18, nyt 15 kopeekkaa/kpl

– Valmiiksi tehdyt tuotteet halvalla



Senaatin teollisuuskatsaus:/8, 9/

• Tehtaan vuosittainen tuotannon määrä 24 000 kpl

• Kolme työpajaa, 7 käsikäyttöistä savenvalupyörää

• Uusi harmaakivinen, tiilillä vuorattu polttouuni

• Yhteensä 11 työntekijää: 1 mestari, 2 kisälliä, 3 oppipoikaa, 2 apupoikaa ja 3 muuta työntekijää

• Kaikki raaka-aineet saatiin omalta maalta, lukuun ottamatta lyijyä ja väriaineita

• Uuninkaakelit myytiin tehtaalta, muut tuotteet torilla Markku Salmi 15.3.2014 21


Toinen alennusmyynti: /5, 10.6.1843/

• Valmiita porsliiniesineitä,

• lasitettuja ja lasittamattomia uuninkaakeleita edelleen alennettuihin hintoihin!

• Erityisalennus suuremmista eristä!



Teollisuustilasto: /4, 9.10.1948/

• Mestari ja 6 henkilöä töissä, vähennystä 4 (1840-47)

• Tehtaan tuotannon arvo oli 1 050 hopearuplaa


Fajanssitehtaan vaiheita 1849 - 51 1849 Palvelukseen halutaan ilmoitus:/5, 28.11.1849/

• 3 ruukuntekijää saa paikan

1851 Tilastotietoa: /5, 17.4.1852/

• 5 työntekijää, 3 rakennusta, tuotanto 800 ruplaa


Fajanssitehtaan loppu

1853 Von Zansen teki vararikon, tehdas siirtyi velkojille

• Tehtaasta muodostettiin osakeyhtiö

1855 Fajanssitehdas myytiin Feodor Kiseleffille /2/

1855-57 Tehtaan toiminnasta vastasi savenvalaja Sven Åkesson /8/

• Åkesson omisti Töölön keramiikkatehtaan 1864-77

1857 ?

• Albergan fajanssitehdas lopettaa toimintansa /8/


Fajanssitehtaan tuotteita /7, 8/

• Lasitettuja ja lasittamattomia uuninkaakeleita,

• Kattotiiliä, ruukkuja, yöastioita, vateja,

• Maljoja, astioita, leikkikaluja sekä tilaustöitä

• Syväleimattuja tuotteita oli kolmea tyyppiä:

– Vadit, kaksikorvaiset ruukut ja punasavikannut


Fajanssitehtaan tuotteita

• Tuotteita säilynyt huonosti:

– Kaksikorvainen ruukku Perniön museossa ja yksityishenkilöllä

– Astiafragmentteja museoissa, vati Helsingin kaupunginmuseo


Vanha rahti- ja matkustajasatama

Rahtijaaloja satamassa /21/ Pieni höyrysluuppi /Turkusteamers


Ruukinrannan rahtiliikenne • Puutavaraa 1700 luvulla /1/

- Tersmeden myi puuta, turvetta ja vitsakimppuja Albergan metsistä Viaporiin

- Rahtasi puuta kalkinpolttoon

- Kaksi omaa jaalaa ja 7 vuokrattua

• Tiiliä: ainakin miljoona tiiltä Viaporiin n. 1750 – 65 /1/

• Kalkkia Laaksolahden kaivokselta Viaporiin

• Puutarhatuotteita Elfvikistä Viaporiin

• Fajanssitehtaan tuotteita: 24 000 kpl/v 1840 /7, 9/

• Kiveä Laajalahden kivimäestä Helsinkiin Markku Salmi 15.3.2014 29

Matkustajaliikenteen aika 1868 -


Höyrysluuppi Pohjoisrannassa 1800-luvulla /21/

Höyrysluuppiliikenne alkaa

Huvudstadsbladetin uutinen 12.6.1868:

• ”Laivaliikenne Helsingistä itään on ollut säännöllistä, mutta länteen liikennettä ei ollut

• Usealta tahoilta on toivottu jonkun pienen höyry-sluupin alkavan liikennöidä Helsingistä länteen

• Hagnäs Verkstad päätti asettaa ”Oihonnan” Eteläsataman ja Albergan väliseen liikenteeseen”

• Hagnäs Verkstad valmisti mm. höyrykoneita ja höyrysluuppeja /21/

– Sluuppeja: Oihonna, Sköna Helena


Höyrysluuppi Oihonna 1868

• Rakennettu 1866, 14,4 x 4 m, 8 ihv /6, 15.6. ja 6.7.1868/

• Eteläsatama – Hietalahti – Munkkiniemi - Alberga

• Eteläsatama klo 7 ja 3 ip, Alberga klo 8½ ja 4½ ip


Höyrysluuppi Nadeshda 1881

• Rakennettu 1786, 10,2 x 3 m, 5 tn, 6 ihv /21/

• Hietalahti – Lauttasaari - Mustasaari – Kuusisaari – Lehtisaari - Otaniemen laituri - Alberga

• Hietalahti klo ½ 7, 5 ip, Alberga klo 8 , ½8 ip /6, 30.7.1881/


Höyrysluuppi Vester 1902

• Sluupista ei ole löytynyt teknisiä tietoja

• Hietalahti – Lauttasaari – Seurasaari – Munkkiniemi – Tarvo – Alberga (Pellavaniemi) – Ruukinranta - Elfvik

• Hietalahti klo 7,30, klo 2 ip, klo 4,30 ip

• Alberga klo 8,45, klo 3 ip, klo 6 ip /6, 30.6 ja 9.7.1902/


Höyrysluuppi Fölisön 1906 -1909

• Rakennettu 1905, 19,5 x 4,3 m, 50 ihv /21/

• Hietalahti – Seurasaari – Kuusisaari – Laajalahti

• Laajalahteen 1 vuoro/pv klo 8.15, paluu klo 9 /6, 1906-9/


Höyrysluuppi Senta 1910 -1911

• Aikaisemmin nimeltään Fölisön /21, 6, 14.8.1910/

• 1 vuoro Hietalahdesta Laajalahteen klo 8.15, paluu 9


Palstamyynti-ilmoituksia 1906-07

37 Markku Salmi 15.3.2014

Höyrylaivaliikenteen loppu

• Laivaliikenteen kysyntä hiipuu 1900-luvulla

• Rautatieyhteys Leppävaaraan avattiin 1904

– 9 paikallisjunavuoroa päivittäin (1908)

– myös pikajunat pysähtyivät Leppävaarassa (1908)

• Maantieyhteydet paranivat ja autokanta kasvoi

• Ensimmäinen maailmansota ja kansalaissota vaikeuttivat laivaliikennettä

• Bussiliikenne Leppävaarasta käynnistyi 1925

– Albergan Auto Oy


Mitä historiasta on jäljellä?

Kivijalka 2

Kivijalka 1

Savenottokuoppia


Tiilijätettä Ville Valgrenin tien ja Joel Rundtin tien kulmassa

Hylky ja ruukku- löydöt

Tiiliä ja tiilijätettä satama-alueella

Kivijalka 1: Rakennuksen pohja


Rakennuksen pohja, noin 1870 (EKM Maastotutkimuskartta 1987, /16/)

Kivijalka 2: Asuinrakennus


Asuinrakennuksen kesken jäänyt kivijalka 1900 –luvun alusta (Kaista 6.3.2014)

Tiiliskivi ja tiilijätekasa


Käsinlyöty tiili (26x11x7 cm) Tersmedenin puutarhasta (Arja ja Markku Salmi 2014)

Tiilijätekasa (kork. 5 m) Ville Vallgrenin tien ja Joel Rundtin tien risteyksessä, vanhan jäätien varressa

Ruukkulöytö n. 1985

• Kalastajien verkkoon tarttunut ruukku /15/

• Rikkoutunut myöhemmin


Muistinvarainen piirros 1985 löytyneestä ruukusta ja Albergan leimattu ruukku (Piirros Heikki Aura)

Hylkylöytö 2013 /15/

• hylyn rakenneosa, ilmeisesti perästeevi (kesä 2013)

• 15-20 m pitkän aluksen osa, n. 100 vuotta vanha

• Alus on ollut mahdollisesti purjealus tai proomu /17, 18/


Yhteenveto sataman historiasta

• Ikivanha rahti- ja matkustajaliikenteen satamapaikka • Merkittävä oman aikansa teollisuuskeskittymä

– Tiiliruukki 1750-1850 – Fajanssitehdas 1810-1857

• Rikasta historiaa tunnetaan huonosti • Satama-alueen muinaisjäännöksiä on suojeltava

rakentamiselta ja kaivutöiltä – Otettava huomioon Ruukinranta-Tarvaspään

kaavoituksessa

• Tarvitaan pikaisesti meriarkeologisia ja maastotutkimuksia


Mitä pitäisi tutkia? • Tiiliruukki

– Ruukin rakennusten, tiiliranan ja polttouunien sijainti eri aikoina

– Ruukin toiminta ja tuotanto von Zansenien aikana

• Fajanssitehdas – Rakennusten ja uunien sijainti – Etsiä Albergan fajanssituotteita, mm. Laajalahden pohjasta

• Satama – Sataman laiturien rakenteet eri aikoina – Satamaliikenne ja toiminta, hylkyjen tutkimukset

• Luvassa voisi olla merkittäviä löytöjä Leppävaaran, Espoon ja koko maan teollisuushistorian kannalta


Keskeiset lähteet 1. Aatelismies porvarina. Granqvist-Gustafsson. Historiallinen aikakauskirja 2/2013

2. Alberga. Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia 4, s. 11

3. Albergasta Leppävaaraan. Sata vuotta ihmisiä, elämää ja kehitystä. Leppävaara- seura ry. Saarijärvi 2011

4. Finlands Allmänna Tidning /Kansallisarkisto

5. Helsingfors Tidningar /Kansallisarkisto

6. Huvudstadsbladet /Kansallisarkisto

7. Hyvönen Heikki. Suomalainen keramiikkateollisuus, teoksessa Rakkaat vanhat tavarat. Keuruu 1998

8. Hyvönen Heikki. Suomalaista keramiikkaa. WSOY 1983

9. Härö Erkki. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Espoon kaupungin museo 1984

10. Isojakokartta 1775

11. Kuninkaan kartasto 1780

12. Kuninkaallinen merikartasto 1790

13. Kansallisbibliografia, Jouni Yrjänä 2004, päivitetty 2008


Keskeiset lähteet


14. Leppävaara-seura ry. Kansalaismuistipiirin kokoelmat

15. Lepuski-lehti 5/2013. Keijo Nikanderin haastattelu hylkylöydöstä

16. Museovirasto 1999. Albergan fajanssitehtaan arkeologiset paikantamis- tutkimukset 1987.

17. Museovirasto 2013. Espoo, Laajalahti, Ruukinranta. Muistio tarkastuskäynnistä 24.9.3013

18. Museovirasto muinaismuistorekisteri, kohde 1000022632

19. Plan af Helsingfors 1838. Helsinki, Historiallinen kaupunkikartasto. Helsingin kaupunki, Tietokeskus 2009

20. Plan af Helsingfors 1859. Helsinki, Historiallinen kaupunkikartasto. Helsingin kaupunki, Tietokeskus 2009

21. Riimala Erkki. Höyryä Helsingin vesillä. Helsinki 1987

22. Ruukintanta-Tarvaspää asemakaavan valmisteluaineisto. Vanhojen huviloiden arvottaminen. Arkkitehtitoimisto Inkeri Makkonen, Espoon kaupunki 2012

23. Suomen tiiliteollisuuden historia I-II. Tiilikeskus Oy. Helsinki 1981

24. Tiilen historiaa Suomessa. Museovirasto. www.nba.f i 2014

48

ruukinrannan sataman historia - lepuski sataman... · •ensimmäinen maailmansota ja kansalaissota...

Documents