Sivistys RauhantyöTasa-arvo Koulutus Kulttuuri Tiede

Liikunta Oppiminen Kuvataiteet Yhteisöt Järjestöt

Kansan Sivistysrahaston rooli suomalai-sen kulttuuri- ja sivistystyön tukijana on vaikuttava. Säätiön tulevaisuudelta odotamme entistä enemmän. Haluam-me jatkaa työtä tavallisten suomalais-

ten unelmien toteuttamiseksi. Sivistysrahaston toiminta pohjaa ajatukselle, että jokaista tarvi-taan mukaan suomalaiseen sivistys- ja kulttuu-rityöhön.

Tukemme konkretisoituu joka vuoden alussa, jolloin jaamme satoja apurahoja tavallisille ih-misille, kulttuurista kiinnostuneille harrasta-jille ja lahjakkaille nuorille, joille opiskelu tai kulttuuriharrastus ei olisi mahdollista.

Säätiön pitkäjänteinen työ jatkuu vakaalla poh-jalla, kiitos lahjoittajien ja tukijoidemme. Tässä esitteessä annetaan ääni muutamalle heistä. Samalla esitellään, mitä arvokasta säätiön anta-milla apurahoilla saadaan aikaan. Lämpimästi tervetuloa yhteiseen työhön!

Kunnioittavasti,

Kansan Sivistysrahaston valtuuskunnan puheenjohtaja

– Kansan Sivistysrahasto tukee huomisen Suomea

Kulttuuri, oppiminen ja sivistys ovat tulevaisuuden tekijämme

Antero Kekkonen

Kansan Sivistysrahaston apurahat kannustavat eteenpäin

”Sadankomitea kouluttaa vuosittain nuoria rauhanlähet-tiläiksi. Rauhanlä-hettiläs-koulutuk-sessa perehdytään rauhankysymyksiin ja erilaisiin rauhantyön muotoihin. Olemme vuosien varrella saaneet KSR:n tukea useisiin rauhanprojekteihimme. Vuonna 2017 se mahdollisti oman rauhanlähettiläiden koulutuksen maahanmuuttajille.”

Anni Lahtinen on Sadankomitean pääsihteeri

”Olen ollut reilun neljän vuoden ajan kokopäivätyössä ja monimuoto-opiskelija-na. Töiden ja opiske-lujen yhdistäminen on tuntunut välillä todella raskaalta. Opintoni ovat nyt loppusuoralla, sillä KSR:n apura-ha mahdollisti kuukauden opintovapaan pitämisen. Viimeistelen nyt opinnäytetyötäni ja valmistun joulukuussa rakennusmesta-riksi. Tärkeä apuraha kannusti ja tsemppasi viemään opinnot loppuun.”

Henriikka Korolainen on tuotanto- ja asiakaspalveluinsinööri Kuopiosta

Väitöstutkimuksessani tarkastelen, miten amerikkalaiset arvot ovat näkyneet Yhdysvaltain presidenttien instituti-onaalisessa retoriikassa George Washingtonista Barack Obamaan. Kyseessä on pitkän aikavälin historiantutkimus, jonka päälähteinä ovat presidenttien tärkeimmät puheet.

Kansan Sivistysrahaston apuraha oli yksi ensimmäisis-tä apurahoista, jonka sain. Vaikka summa oli yleisesti apurahoihin verrattuna pieni, sen symboliarvo oli sitäkin suurempi. Sen saamisesta tuli nuorelle tutkijalle todella positiivinen tunne – varsinkin, kun saamani summa taisi olla KSR:n sen vuoden suurin yksityishenkilölle myönnetty apuraha. Se korosti entisestään apurahan arvoa itselleni. ”

Jani Kokko on poliittisen historian väitöstutkija Muuramesta

Kristiina ja Ulf Sundqvistilla oma nimikkorahasto

Kansan Sivistysrahaston työn edistäminen on ollut

Kristiina ja Ulf Sundvistilla aina verissä. Vuonna 2015 he perustivat oman KSR:n

nimikkorahastonsa.

Kristiina ja Ulf Sundqvistin rahaston tarkoituksenaon Kansan Sivistysrahaston sivistyksellisten pyrki-mysten hengessä edistää Suomen yhteiskunnan ja kulttuurin moniarvoisuutta mukaan lukien vähemmistö-jen perus- ja ihmisoikeuksia. Rahasto tukee erityisesti Suomen yhteiskunnan kaksikielisyyttä ja pohjoismaista yhteenkuuluvuutta myöntämällä apurahoja ja tukipal-kintoja nuorille hakijoille hankkeisiin, joilla vahvistetaan pohjoismaista, demokraattista elämänmuotoa ja kulttuuria maassamme.

Kristiina ja Ulf Sundqvist tapasi-vat toisensa Hämeentien diskos-sa Helsingissä reilut 50 vuotta sitten. Yhteistä matkaa on kuljet-tu siitä lähtien. Nykyisellä yrit-täjäpariskunnalla on takanaan pitkä ja monipuolinen työura. Kristiina Sundqvist on työsken-

nellyt pankissa ja mainosalalla, Ulf Sundqvist kan-sanedustajana, kolmen hallituksen ministerinä, puoluejohtajana sekä pankinjohtajana.

Sundqvistit ovat elämäntaipaleensa aikana ol-leet edistämässä Kansan Sivistysrahaston toimin-taa monin tavoin – lahjoittamalla ja keräämällä ra-haa. Ajatus oman KSR:n rahaston perustamisesta syntyi oman merkkipäivän myötä.

”Meillä oli yhteinen 140-vuotispäivä pari vuot-ta sitten, kun olemme molemmat syntyneet vuon-na 1945. Silloin mietimme, että muistamiset voisi ohjata myös omaan rahastoon. Sellaisen sitten perustimme”, Sundqvistit kertovat.

”Rahastomme tarkoitusperä on ajankohtainen ja sopii omaan ajattelutapaamme. Siinä koroste-taan suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuri-suutta, suvaitsevaisuutta, humanismia ja ihmis-oikeuksia.”

”Toisena johtotähtenä on kaksikielisyys sekä pohjoismaisen elämänmuodon ja yhteistyön vaaliminen. Kaksikielisyys on ollut sosialidemo-kratialle tunnusomaista jo sen perustamisesta lähtien, jopa niin, että ruotsinkielinen työväen-liitto on vuoden puoluetta vanhempi”, pariskun-ta kertoo.

Ulf Sundqvist muistuttaa nykypäivän eu-rooppalaista synkistä äänistä. Niissä kaikuva oikeistolainen yltiönationalismi on suurin uhka

Euroopan yhtenäisyydelle, kelloa halutaan kään-tää taaksepäin.

”Pohjoismainen demokraattinen perinne ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat paras vastavoi-ma tämän kehityksen estämiseksi. Me olemme rakentaneet yhdessä ja eläneet rauhassa keske-nämme.”

Ensimmäinen haaste edessä

Sundqvistit toteavat, että heidän rahastonsa on toki vain pieni ja symbolinen ele edellä mainittu-jen suurten periaatteiden eteen. Tuoreen rahaston pääomaa vasta kerrytetään, mutta mikä tärkein-tä - se on alku jollekin uudelle. Pienestä muutkin rahastot ovat lähteneet liikkeelle. Ja ensimmäinen haastekin on edessä.

”Ensi kesänä Valkeakoskella tuodaan esille ruot-sinsuomalaisten työväenkulttuuria ja meitä on pyydetty mukaan tämän ohjelman tukemiseen. Se on mieluisa tehtävä. Ruotsinsuomalaisten piirissä on ollut erittäin vahva, ikivanha kulttuurihenki. Tänään se elää vahvasti niin kirjallisuudessa kuin musiikissa.”

Monikulttuurisuustarvitsee nyt tukea

Koulutuksen kautta parempaan elämään

Pohjois-Karjalassa toimiva Antti Jussi Kososen rahasto on KSR:n maakuntara-hastoista suurin. Se on matkan varrella jakanut apurahoja yli 300  000 euron

edestä. Apurahan on saanut yli 600 henkilöä ja sata erilaista yhteisöä. Rahaston 55-vuotista taivalta juhlitaan tammikuussa 2018.

Joensuun kaupunginvaltuuston sosiaalide-mokraattien ryhmä perusti Antti Jussi Kososen nimeä kantavan rahaston vuonna 1962. Kunnal-lisneuvos Kosonen (1888–1962) oli arvostettu maakuntavaikuttaja, joka toimi 1950-luvulla Pie-lisensuun kunnanvaltuuston ja myöhemmin Jo-ensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Hän oli myös kansanedustajana useita kausia.

”Saimme tänäkin vuonna tuettua merkittäviä hankkeita ympäri Pohjois-Karjalaa. Sivistystyö-tä ja kulttuurihankkeita tehdään laajalla rinta-malla, paikallisuutta ja historiaa kunnioittaen. Rahasto pyrkii kannustamaan tätä hienoa työtä. Paljon taloudellista tukea tärkeämpää on usein noteeraaminen: haluamme antaa tekijöille ar-vostusta ja kannustaa heitä eteenpäin”, kertoo Matti Mikkonen, Antti Jussi Kososen rahaston asiamies.

Matti Mikkonen on toiminut Antti Jussi Koso-sen rahaston asiamiehenä jo neljännesvuosisa-dan ajan. Hän sanoo maksavansa toiminnallaan omia oppirahojaan takaisin.

”Intoni opiskeluun syttyi metsäkämpällä, nuo-rena metsurina. Kirjojen pariin kannustivat oma työporukka ja raskaat olosuhteet metsätöissä. Lukuhommat alkoivat iltasella Työväen Sivistys-liiton siirtokirjaston kirjoista.”

”Metsähommia olin tehnyt pienen ikäni, ja teen vieläkin. Jo pikkupojasta aloitin taimisavotassa, ensimmäisen moottorisahan ostin kansalaiskou-

Antti Jussi Kososen rahaston asiamies Matti Mikkonen:

Työtä oman maakunnan hyväksi

lusyksynä.”Savotasta Mikkosen elämänpolku suuntautui

Voionmaan opistolle Ylöjärvelle. Sen jälkeen hän jatkoi kahden vuoden opintoihin Työväen Akate-miaan. Sen mahdollisuuden toteutumista edes-auttoi Antti Jussi Kososen rahaston apuraha.

Mikkosen työt vaihtuivat toimistohommiin, aina ministerin avustajaksi asti. Eläkkeelle hän siirtyi Pohjois-Karjalan läänin neuvottelukunnan pääsihteerin tehtävistä.

”Opiskelu ei koskaan jäänyt. Työn ohessa suo-ritin hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon. Nyt oikeustieteen opinnot ovat viimeistelyä vaille”, Matti Mikkonen sanoo.

Toimittaja Leena Niinimaa ymmärtää opiskelun merkityksen ja sen, että aina se ei ole helppoa. Hän sanoo, että oma elämä olisi voinut olla kovin toinen il-

man oppimisen mahdollisuutta. Kansan Sivis-tysrahaston työ on siksi ensiarvoisen tärkeää.

”Jäin puoliorvoksi seitsemän vuoden vanha-na. Isä elätti viittä lasta yksin. Kun perheemme oli vähävarainen, linttasin polkupyörällä kym-menen kilometrin koulumatkan Revonlahdelta Siikajoelle kunnalliseen keskikouluun. Ei ollut varaa bussiin, mutta koulutien poljin kesät talvet mielelläni, oppimisen halusta”, Leena kertoo.

Lukion priimuslikka muutti Ouluun ja aloitti opiskelut. Käyttäytymistieteet vaihtuivat ennen pitkää viestintään ja kansainväliseen politiik-kaan Tampereen yliopistossa. Valmistuttuaan Leena työskenteli toimittajana Yleisradiossa ja Työväen Sanomalehtien Tietotoimisto TS-T:ssä. Sen jälkeen hän on toiminut kahden europarlamentaarikon, Riitta Myllerin ja Liisa Jaakonsaaren avustajana.

Kaksi rahastokohdetta

Leena Niinimaa täytti kesällä 60 vuotta. Merk-kipäivän huomionosoitukset hän ohjasi KSR:n Tarja Halosen rahastoon.

”Vaikka rahasto karttui, niin kyllä lahjojakin tuli. Nyt riittää villasukkia seuraavaan vuosi-juhlaan saakka. Viimeksi eilen minulla oli hai-luotolaisen pässinpökkimät jalassa”, Leena naurahtaa.

Jo viisikymppisiä viettäessään Leena Niini-maa toimi samalla tavalla. Tuolloin hän ohjasi lahjoitukset KSR:n Tapio Rautavaaran rahastoon.

”Nyt aika on sellainen, että urheilun sijasta halusin suunnata lahjoitukset moniarvoisen kulttuurin sekä vähemmistöjen perus- ja ihmis-oikeuksien tukemiseen, joka kuuluu presidentin rahaston toimialaan.”

Nykyisin Leena Niinimaa on sairaseläkkeellä. Vuosi sitten hän sai aivoinfarktin, joka vei aluk-si puhekyvyn, mutta ei silloinkaan tavaramerk-kiä hyväntuulisuutta. Nyt puhuminen sujuu jo, joskin vähän hakien, ja samaa vaivaa on liikku-misessakin.

”Yhtä sairaus ei vienyt ollenkaan. Halua uuden oppimiseen ja paremman tulevaisuuden tekemi-seen”, Leena Niinimaa sanoo.

”Halusin suunnata lahjoitukset moniarvoisen kulttuurin sekä vähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien tukemiseen.”

Vähävaraisten nuorten opinto- ja koulutusmahdollisuuksien lisääminen oli Kansan Sivistys-rahaston kantavana teemana, kun säätiö virallisesti perus-

tettiin vuonna 1956. KSR:n asiamies Ulla Vuolanne kertoo tavoitteen säilyneen yhä keskeisenä osana Kansan Sivistysra-haston työtä.

– Säätiön tehtävänä on kannustaa hei-tä, jotka kannustusta kaipaavat. Vähä-varaisten perheiden lahjakkaat nuoret ja yhteiskunnallista tutkimusta tekevät opiskelijat ovat erityisessä roolissa, kun säätiömme jakaa vuosittaisia apurahoja.

Kansan Sivistysrahaston perustamis-kokouksessa 1954 kirjattiin myös kaksi muuta keskeistä tavoitetta: ”On tarpeel-lista aikaansaada sellainen keskuselin, jonka ympärille työväestöä lähellä ole-vat kirjailijat, taiteilijat, tutkijat sekä uudet lupaavat kyvyt saadaan kerätyk-si”. Perustamiskokouksessa kirjattiin myös erikseen, kuinka tärkeänä tutki-mustyön ja kulttuurityön avustamista pidettiin.

Asiamies Ulla Vuolanne säätiön periaatteista:

Kannustamme heitä, jotka kannustusta kaipaavat

– Piilevien kykyjen esiintuominen nä-kyy Sivistysrahaston työssä. Me tuemme apurahoin tekijöitä, joita joku sanoisi amatööreiksi, tai vasta-alkajiksi. Tämä siksi, että heistäkin voisi ponnahtaa jo-takin suurta, kunhan he saavat osakseen rohkaisua.

– Useat nykypäivän suuret toimijat ovatkin työnsä alkutaipaleella saaneet sää-tiön tuen. Haluamme kannustaa erityisesti nuoria ihmisiä kehittämään itseään, innos-tumaan uusista haasteista ja uskaltautu-maan luovaan elämään, Vuolanne kuvaa.

Työväenliikkeen tärkein kulttuurin vaalijaKansan Sivistysrahasto on vakaalla pohjalla toimiva, hyvin hoidettu säätiö. Edelleen toimintaa tehdään pääomaa kar-tuttaen ja lahjoitustahoja kunnioittaen. Sivistysrahaston varallisuus on sijoitettu turvallisesti, tuottavasti ja pitkäjänteises-ti. Lahjoittajien oman elämän arvopoh-jasta nousevat painopisteet huomioidaan apurahojen jaossa.

Rahasto on perustamisestaan lähtien nojannut ajatukseen, että työväenkult-tuuria ja työväenliikettä lähellä oleviin hankkeisiin on löydyttävä varoja. Varma ja vakaa varallisuuden hoito varmistaa myös tukemisen jatkuvuuden, Vuolanne kertoo.

Kansan Sivistysrahaston perustajajä-senten lista on vaikuttava: Työväen Si-vistysliitto, Suomen Ammattiyhdistysten keskusliitto, Kulutusosuuskuntien keskus-liitto, Osuustukkukauppa, Työväen Urhei-

lu-liitto, Sosialidemokraattinen naisliitto ja Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Pääasiassa Kustannusosakeyhtiö Tam-men ja Helsingin Työväen Säästöpankin lahjoituksen turvasivat ensimmäiset pie-net kirjailija-apurahat sekä opiskelijatu-et. Myöhemmin Kansan Sivistysrahaston merkittävä varainhankinnan väline oli suurkeräys, jonka tunnukseksi valittiin Kalevi Sorsan ajatus ”Huominen kasvaa tänään.” Keräyksen tuotoilla sekä käyn-nistyvällä adressi- ja kirjekukkatoimin-nalla kerrytettiin onnistuneesti Kansan Sivistysrahaston ensimmäistä pääomaa.

Periaatteet elävät Nyt, yli 60 vuotta myöhemmin Sivistys-rahaston työ jatkuu entisillä periaatteil-laan, Vuolanne korostaa.

– Säätiön jakamat ensimmäiset apura-hat pyrkivät aivan samaan tarkoitukseen kuin työmme nyt ja tulevaisuudessa. Ha-luamme olla tekemässä yhteiskunnasta oikeudenmukaisempaa luovuuden tu-kemisen kautta. Meidän arvojemme mu-kaan jokaisella tulisi olla mahdollisuus harrastamiseen, oppimiseen ja uusien kynnysten ylittämiseen.

– Tätä työtä jatkamme ylpeänä niin seu-raavat 60 vuotta kuin siitä eteenpäinkin, kuvaa Vuolanne ylpeänä.

”Haluamme olla tekemässä yhteiskunnasta oikeudenmukaisempaa luovuuden tukemisenkautta.”

Kiitokset 2015-2016Seuraavat henkilöt ja yhteisöt ovat ohjanneet merkkipäiväonnittelunsa KSR:n rahastoihin tai muistaneet säätiötä lahjoituksella:

Aaltonen Markus Ahonen Kari T. Ahtiainen Lassi Artell Eeva-Sisko Eloranta Jarkko Friberg Ralf Halvorsén Raimo Heikkilä Veli Helsing Alf-Erik Häsä Esko Immonen Pentti Kallio Nina Kannisto Tuulikki Kekkinen Ari Kiuru Sakari Knuuttila Sakari Kontkanen Arvo Kupiainen Juhani Lahtinen Esa Laine Jermu Leino Marja Erkki Liikanen Liikkanen Antti Lipponen Paavo Louekoski Matti Luokkala Paavo Lyytikäinen Voitto Lång Irene Makkonen Timo Mantere Sirkka Mäkinen Terttu Nieminen Erkki Nieminen Esko Paakkinen Pertti Paasivuori Leena Paukku Ossi Piimies Kari Piipari Matti Pöysälä Martti Riepula Esko Roos Timo Sarkkinen Pekka Selander Leena

Sella Seela Setälä Eira Simonen Leena Sinisalmi Martti Sivill Pekka Suopelto Teuvo Syrjänen Olavi Tahvanainen Sakari (kuollut) Tapiola Kari Tolvanen Matti Torikka Erkki Tuomi-Koskelin Terttu Tuomioja Erkki Ulmanen Arto Alhainen Raija Antti Vuorenrinne

Ahde Matti Ahonen Arto Almqvist Fredrik Antikainen Ari Antila Harri Fröjd Kalle Haapala Aune Hako Jukka Häikiö Ahti Hämäläinen Anu Hämäläinen Juha Joentausta Jouko Jokela Antti Jungner Mikael Jussila Jouko Järvinen Risto K. Kalima Kai Kantola Raimo Kantosalo Jarmo Karvinen Vesa Kasurinen Anna-Liisa Kautonen Esa Kivilahti Ritva Knuuttila Sakari Koikkalainen Leena

Kolehmainen Johannes Korpelainen Ilkka Koskelin Erkki Koski Heikki Kulmala Antti Käpylä Markku Kärki Simeon Lahtinen Matti Laine Matti J. Lenares Tuula Leväaho Tapio Leväaho Kauko-Aatos Liiten Ossi Lindblom Seppo Lyra Markus Mikkonen Risto Myllyniemi Pekka Niinimaa Leena Näätsaari Ari Ojala Irma Paavola Paavo J. Pakaslahti Johannes Petäkoski-Hult Tuula Puhakka Matti Pulkkinen Rauno Puura Heli Pyymäki Ilpo Riikonen Kerttu Rintala Pertti Roininen Mirja Ruusunen Leena Saari Seppo Sairo Kari Sedig Mikko Seppänen Asko Silvennoinen Pekka Sudqvist Kristiina Sundqvist Ulf Taavila Jukka Tahvanainen Aarno H. Takkunen Pertti Tarvainen Matti J.

Tavenius Olavi Tukiainen Matti Tumanoff Eila Tuovinen Seppo Tuovinen Hannu Uhlenius Jani Urpilainen Pirjo Vehkaoja Marjatta Vettenranta Seppo Vikman Hannu Vilponiemi Väinö Virtanen Kari Virtanen Paula Vuolanne Kaisa Väänänen Pentti Vallittu Timo

AKT ry Annikki ja Vilho Virran perikunta Augusta af Heurlinin säätiö Elinkeinoelämän Keskusliitto ry Helsingin Työväen Mieskuoro ry Jyväskylän Asuntosäästäjät ry Keskinäinen Vakuutus yhtiö Turva Kustannusosakeyhtiö Tammi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, PAMin rahastoon Puuliitto Seinäjoen kaupunki Suomen Työväen Musiikkiliitto ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto TTT-Teatteripalvelut Oy Turun Tennistuki ry

Työväen Retkeilyliitto Borgström Kokkolan kaupunki Korsholman kunta Malax kommun Raideammattilaisten yhteisjärjestö ry Riihi-säätiö Suomen Sosiali- demokraattinen Sanoma lehtimiesliitto ry Tampereen Urheilijain Sos.dem. yhdistys ry Toholammin kunta TTT Teatteripalvelut Työterveyden edistämisyhdistys ry, Yleinen Lehtimiesliitto ry Tatsi ry STM Uudenmaan piiri ry Viikko Pohjois-Karjala Taloushallinnon ammattilaiset ry

Yhdessä tekemällä saadaan aikaan paljon. Tämän ajatuksen pohjalle rakennettiin Kulttuurilahja, uudenlainen joukkorahoituk-sen muoto. Kulttuurilahja on Kansan Sivistysrahaston uusi tuote. Sitä voisi kuvata kolehdiksi, jota kierrätetään tavoitteena hankkia rahoitus tiettyyn projektiin.

Kulttuurilahjan avulla tuetaan suomalaista kulttuuria, tiedettä, taidetta, sivistystä ja osaamista. Sen avulla jokainen suomalainen voi olla tukemassa tärkeitä hankkeita ja edistää osaamista lähellä meitä.

Jouluna 2016 käynnistynyt Kulttuurilahja on antanut mahdolli-suuden tukea vähävaraisten perheiden lasten pääsyä teatteri-harrastuksen pariin, kotimaisen talvisotaan sijoittuvan elokuvan tekoa ja Sairaalaklovnien työtä pienten potilaiden eteen. Tässä on vain muutama esimerkki mainioille hankkeille, joiden tukemiseen Kulttuurilahja antaa kanavan.

Lahjoitukset täysimääräisesti hankkeille, säätiöltä 20 prosentin lisätukiKulttuurilahja.fi-sivuston kautta lahjoittaminen on tehty helpoksi ja lahjoitettava summa voi olla pienimmillään kymmenen euroa. Ihmisten tekemien lahjoitusten päälle Kansan Sivistysrahasto on tukemassa hankkeita 20 lisäprosentilla lahjoitusten arvosta.

Kulttuurilahjan hankkeet vaihtuvat tasaisin väliajoin, joten lahjoi-tuskohteiksi tarjolla on aina tuoreimmat sekä kiinnostavimmat projektit ja hankkeet.

Kulttuurilahja on keino tehdä asioita mahdolliseksi.

Tutustu osoitteessa www.kulttuurilahja.fi

Yhteinen kolehti hyvän hankkeen puolesta

Säästöpankinranta 2 A 8 krs., 00530 Helsinki p. 050 3200 272www.sivistysrahasto.fi muista@sivistysrahasto.fi

Pidetään yhteyttä!

Lahjoituksen kauttaSuurin osa Kansan Sivistysrahaston säätiön apurahojen jaosta

tapahtuu testamenttilahjoitusten tuotoilla. Lahjoituksen tekemällä voi perustaa omiin arvoihin toimintansa nojaavan, ja omaa nimeä kantavan rahaston.

Vaihtoehtoisesti lahjoituksen voi tehdä jo olemassa olevaan rahastoon. Erilaisia rahastovaihtoehtoja on lukuisia. KSR:n säätiöllä on oikeus saada

testamenttilahjoitus perintöverosta vapaana, jolloin lahjoituksen koko määrä tulee siihen käyttöön, johon lahjoittaja on sen tarkoittanut.

Annamme mielellämme lisätietoa eri mahdollisuuksista sekä ohjeita ja lisätietoja testamentin laadinnassa.

Merkkipäiväonnittelujen kauttaOmat merkkipäiväonnittelut on mahdollista ohjata säätiöön tai onnitella syntymäpäiväsankaria Kansan Sivistysrahaston kautta

kauniilla adressilla tai kirjekukalla. Verkkosivuiltamme ja säätiömme toimistosta annetaan

lisätietoa erilaisista vaihtoehdoista.

Miten osallistua KSR:n työhön?