s.9 paperoinnin niksit - · pdf filelua vanhan talon korjaamisesta, talon...
TRANSCRIPT
L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5 [1]
Esittelyssä LEIJONA-TUULENSUOJALEVYT
s.11
www.suomenkuitulevy.fi Suomen Kuitulevy Oy 2005
s.8
Haastattelussa korjausrakentamisen ammattilainen, arkkitehti Panu Kaila.
MALTTIA KORJAUS-RAKENTAMISEEN
s.4
OTA TALTEEN! Uusi lehti rakentajalle
Rolf Ringbom neuvoo
PAPEROINNIN NIKSIT
s.9
PINKOPAHVIN LIIMAAMINEN
Kalevi Järvinen opastaa seinät sileiksi
[2] L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5
LEIJONALEVY 20051. vuosikerta
Julkaisija: Suomen Kuitulevy Oy PL 418101 HEINOLA puh. 020 110 3300 faksi 020 110 3307 www.suomenkuitulevy.fi
Toimituspäällikkö: MarkkinointipäällikköJan Löfhjelmpuh. 020 110 3344jan.lofhjelm@fi nfi b.fi
Toimitus: Aptual OyPrikaatintie 945100 KOUVOLA puh. 0207 430 350www.aptual.fi
Päätoimittaja: Minna Rajala, Aptual Oypuh. 0207 430 [email protected]
Ulkoasu: Timo Ikonen ja Nora Nybonn,Aptual Oy
Valokuvat: Suomen Kuitulevy Oy ja Aptual Oy
Painopaikka: Multiprint 2005
Kannen kuva Jussi Rekiaro
2 SISÄLLYSLUETTELO
3 PÄÄKIRJOITUSJuhani Viitamo
4 KORJAA HARKITENArkkitehti Panu Kaila mukaut-taisi ennemmin ihmisen talon tarpeisiin, ei taloa ihmisen tarpeisiin. Korjausrakentami-nen kannattaa tehdä maltilli-sesti ja järjellä.
8 LEIJONAVINKITMaalarimestari Kalevi Järvisen neuvoilla pinkopahvi kiinnittyy huokoiseen puukui-tulevyyn siististi ja edullisesti – liimalla.
11 KOTIMAISTA TUULENSUOJAASuomen Kuitulevyn Leijona-tuulensuojalevyt ovat tehneet menestystarinaansa jo kym-menien vuosien ajan. Runkoleijona ja Tuulileijona ovat tämän päivän tuulensuo-jalevyjä, jotka vastaavat vaa-tivankin asiakkaan tarpeita, luontoa unohtamatta.
14 HAIHDUTUSLAITOSSuomen Kuitulevyn Heinolan tehtaille nousee modernia teknologiaa käyttävä haihdu-tuslaitos vastaamaan vuoden 2006 alussa voimaan tulevan ympäristöluvan päästörajoi-tuksia.
L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5 [3]
E nsi vuonna tulee kuluneeksi 75
vuotta siitä, kun Suomessa alet-
tiin valmistaa rakennuslevyjä puu-
kuidusta. USA:ssa kehitetyn mene-
telmän keskeinen idea oli, että levyn
valmistuksessa ei tarvittu käytännössä
lainkaan liima-aineita, vaan ne oli
korvattu puun omilla sidosaineilla.
Silti tuloksena oli luja, kosteutta hyvin
kestävä levy, jolla oli monia muitakin
rakennusteknisesti tärkeitä ominai-
suuksia kuten tiiviys, hyvä hengittävyys
sekä lämmön- ja ääneneristävyys.
Kuitulevyteollisuuden alkuvaiheissa
prosessin liimattomuus oli tärkeää, sillä
levyteollisuudessa nykyään käytettäviä
kosteudenkestäviä liimoja ei vielä ollut
saatavilla. Tänä päivänä kuitulevyn
liimattomuuden merkitys on edel-
leen keskeinen, mutta toisesta syystä.
Puhtaan, terveellisen ja energiankäy-
töltään tehokkaan asumisen merkitys
on kasvanut, ja koostumukseltaan
puuta vastaava kuitulevy vastaa tähän
haasteeseen.
Ei siis ole ihme, että kuitulevy on
vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa
asumisympäristössä. Ulkoseinät, ylä- ja
alapohjat, huonekalut ja keittiöka-
lusteet ovat tavallisimpia esimerkkejä
siitä, miten elämme erilaisten kuitu-
levytuotteitten keskellä. Ja hyvä niin,
sillä ainakaan tältä osin ei tarvitse olla
huolissaan elinympäristömme laadusta!
Me Leijona-levyjen valmistajat ja ke-
hittäjät emme kuitenkaan ole jääneet
lepäämään laakereillamme. Tuotteissa
riittää edelleen kehittämistä, jotta ne
vastaisivat entistä paremmin asiakkai-
den tarpeita. Tuotantoprosessin tehok-
kuuden ja laatuvarmuuden kehittämi-
nen tilanteessa, jossa kustannukset ovat
nousseet huomattavasti myyntihintoja
nopeammin, on suorastaan elinehto.
Ympäristönäkökohtien huomioimi-
nen tuotantoprosesseja kehitettäessä
on toiminnallemme keskeinen haaste,
joka edellyttää investointeja ja monia
kehittämisstrategioita.
Asiakaslehtemme tarkoitus on kertoa
Leijona-kuitulevyjen viimeisimmät uu-
tiset, joilla uskomme olevan merkitystä
sekä Leijona-levyjen käyttäjien että
muiden yhteistyökumppaneidemme
kannalta. Tervetuloa kysymään lisää
tuotteistamme, yhteystiedot löytyvät
tästä lehdestä.
Juhani Viitamo, toimitusjohtaja
SUOMEN KUITULEVY OY
ARVOISAT ASIAKKAATJA YHTEISTYÖKUMPPANITKäsissäsi on ensimmäinen
Leijonalevy, rakentajan lehti ra-
kentamisesta ja korjaamisesta.
Suomen Kuitulevy Oy:n asia-
kaslehtenä pyrimme palvele-
maan kaikkia talonrakentajia,
-korjaajia ja muita rakentami-
sesta kiinnostuneita tarjoamal-
la ajankohtaista tietoa monista
rakennusalan asioista. Toivotta-
vasti viihdyt kanssamme!
L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5 [3]
[4] L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5
H aastattelimme arkkitehti Panu
Kailaa aikoinaan asiakaslehteem-
me Leijona Uutisiin. Tavatessamme
nyt kymmenisen vuotta myöhemmin
kahvila Engelissä, on asiakaslehti uu-
distunut ja monet asiat muuttuneet.
Jotkin asiat ovat kuitenkin säilyneet.
Panu Kaila on edelleen korjausraken-
tamisen asiantuntija, jonka mielipiteitä
ja neuvoja kuuntelemme mielelläm-
me. Tällä kertaa kävimme keskuste-
lua vanhan talon korjaamisesta, talon
hengittävyydestä sekä rakentamisen
ympäristöystävällisyydestä yleensä.
Korjausrakentamisessa maltti on valttia
Vanhan talon ostajaa Panu Kaila
kehottaa miettimään rakennuksen
mahdollisia korjauksia huolella – mitä
korjataan ja miten. Kailan mielestä
olisi hyvä, jos vanhasta rakennuksesta
pystyisi säilyttämään mahdollisimman
paljon.
- Miksi talon pitäisi mukautua sinun
tarpeisiisi, etkö itse voisi mukautua
talosi tarpeisiin, Kaila kysyy.
Kaila kehottaa korjaajaa myös malttiin;
kaikkea ei ole välttämätöntä muut-
taa kerralla. Korjaukset ja muutokset
voi tehdä vähän kerrallaan tarpeen
Va
lok
uva
: Ju
ssi
Re
kia
ro
L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5 [5]
Korjausrakentajan muistilista on pitkä. On monenlaista kysyttävää,
hankittavaa ja muistettavaa. Arkkitehti Panu Kailalta löytyy
neuvo jos toinenkin.
Korjaa harkiten
mukaan. Kaila kehottaakin asumaan
talossa vuoden, jotta korjausten tar-
peellisuus ja määrä selviäisi tarkoin.
Vanhaa talokantaa on pyritty säilyttä-
mään erityisesti Porvoossa ja Raumal-
la, jossa korjausrakentajan avuksi on
pystytetty erityiset korjausrakentami-
sen neuvontasäätiöt. Kaikki korjaus-
suunnitelmat on hyvä tarkistuttaa
rakennustarkastajalla, ja peruskorjausta
suunnittelevan kannattaa ottaa selvää
kuntansa peruskorjaussäännöksistä.
Ulkoseinän korjaaminen voi olla iso urakka
Vanhan talon korjauksessa ulkoseinän
kunnostus voi olla ison työn takana,
sillä jos puurakennuksen ulkoseinästä
suuri osa on vaurioitunut, joudutaan
koko laudoitus poistamaan ja vaihta-
maan uuteen. Ulkoseinää korjattaessa
täytyy taloon asentaa tuulensuojalevyt,
jotka vaikuttavat oleellisesti ulkosei-
nän sekä ylä- ja alapohjan lämmön-
eristävyyteen. Hyvä tuulensuojalevy
on tiivis, mutta kuitenkin hengittävä,
jotta rakenteeseen mahdollisesti päässyt
kosteus pääsee haihtumaan.
TEKSTI: Minna Rajala
HAASTATTELUSSA KORJAUSRAKENTAMISEN AMMATTILAINEN,
ARKKITEHTI PANU KAILA
Jatkuu seuraavalla sivulla...
[6] L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5
”Miksi talon pitäisi mukautua sinun tarpeisiisi, etkö itse voisi mukautua talosi tarpeisiin?” Panu Kaila
Panu Kaila
s. 1939
Arkkitehti Panu Kaila on tehnyt
asiantuntevaa työtä rakentamisen
parissa jo yli 30 vuotta.
Kaila on paitsi puurakentamisen, ulko-
maalauksen ja restauroinnin asiantun-
tija, myös perinnerakentamisen puo-
lestapuhuja. Hän on opettanut kaikissa
Suomen arkkitehtikouluissa ja toiminut
mm. Museoviraston arkkitehtina. Kai-
la palkittiin taiteen valtionpalkinnolla
vuonna 2003 ja on tullut tunnetuksi
suursuositun Talotohtori-kirjan kirjoitta-
jana. Panu Kailan opit koskettavat pait-
si muita rakentamisen osaajia, myös
tavallisia kuluttajia.
Hyvä talo hengittää
Vanhoissa ”mummonmökeissä” on
helppo hengittää. Siihen on syynsä
– mökit ovat huokoisuutensa vuoksi
säilyttäneet hengittävyytensä. Niissä
puun luonnollista hengittävyyttä ei ole
tukittu esim. muovia sisältävillä pin-
noitteilla. Hengittävillä rakenteilla on
kyky sitoa itseensä ja myös luovuttaa
niihin imeytynyttä kosteutta. Hengit-
tävyys on talolle tärkeää, sillä se pitää
rakennuksen kosteusprosentin kurissa
ja luo näin paremman huoneilman.
Korjausrakentamisessa talon seinien
hengittävyyden voi toteuttaa huokoi-
silla puukuitulevyillä, koska ne sitovat
hyvin ylimääräistä kosteutta itseen-
sä. Niitä voi sijoittaa kaikkiin mui-
hin huoneisiin paitsi märkätiloihin.
Korjausrakentamisessa on muistettava
myös talon kivijalan ilmanvaihto.
Kivijalkaan täytyy jättää ns. ”kissan-
luukkuja” – noin 20 cm:n levyisiä
aukkoja, jotta ilma vaihtuu kivijalassa
esteettömästi.
- Aukot kannattaa sijoittaa eri puolille
kivijalkaa, jokaiselle seinälle, jotta ilma
vaihtuu koko kivijalassa.
Jos aukot sijoittaa vierekkäin esimer-
kiksi kahdelle vierekkäiselle seinälle,
ilma vaihtuu vain näiden aukkojen
välillä, Kaila muistuttaa.
Pinkopahvi vai paperi
Korjausrakentamisessa myös pintatöillä
on suuri merkitys, varsinkin esteetti-
seltä kannalta. Paperoinnilla seinästä
saadaan tasainen ja kaunis. Jos tapetin
kiinnittäisi suoraan seinälevyjen päälle,
tapetti vetäytyisi levyjen saumakohtiin
muodostaen ryppyjä. Jos seinä on suh-
teellisen tasainen, voidaan saumojen
päälle asettaa kasteltuja, noin
10 cm:n levyisiä paperisuikaleita. Sau-
masta tulee tällä tavoin tasainen eikä
se näy tapetin alta. Paperointipaperia
myydään rullissa, mutta materiaaliksi
käy myös makulatuuripaperi tai jopa
sanomalehtipaperi.
- Esimerkiksi kitin käyttö saumakoh-
tien peittämisessä vaatii ammattitaitoa;
usein epätasaisesti levitetty, paksuhko
kittikerros näkyy tapetin alta. Pape-
rin kanssa tätä ongelmaa ei ole, Kaila
sanoo.
Jos seinä on epätasainen, kätevintä on
käyttää koko seinän peittävää pinko-
pahvia. Pinkopahvi on paksuhkoa pah-
via, joka kastellaan ja sitten naulataan
seinään. Huokoiseen puukuitulevyyn
pinkopahvi liimataan paikoilleen.
Rintamamiestalot haluttuja korjauskohteita
Rintamamiestaloja on sanottu ”vii-
meisiksi terveiksi taloiksi”. Vaikka
moni rintamamiestaloista on edelleen
hyvässä kunnossa, löytyy joukosta toki
huonokuntoisiakin yksilöitä. Varsinkin
saneeraus on aiheuttanut joihinkin
taloihin homevaurioita. Viime aikoina
rintamamiestalot ovat kuitenkin olleet
kysyttyjä, joten niiden korjaus lienee
ajankohtainen asia monelle korjausra-
kentajalle.
Val
oku
va:
Juss
i R
eki
aro
L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5 [7]
Huokoleijona
Huokoleijona on huokoinen puukuitulevy, joka sopii erinomai-
sesti puutalon peruskorjaukseen ja lisäeristykseen. Huokoisuutensa vuoksi levy on
lämpöä eristävä ja hengittävä materiaali. Puukuitulevy on myös tuulitiivis ja seinää
jäykistävä elementti.
Tekniset tiedot:
Käyttökohde sisäpuolinen lisälämmöneristäminen
Paksuus, mm 12 ja 22
Mitat, mm (12 mm) 1200 x 2700 / 3000
(22 mm) 1200 x 3000
Tiheys, kg/m³ 280
Taivutuslujuus (RH 65), N/mm² 2,5
Lämmönjohtavuus 0,055
Vesihöyrynvastus m² s Pa / kg 1040 x 10-6
Ilmanläpäisy m³/m² s Pa 15 x 10-6
Tekniset tiedot: Suomen Kuitulevy Oy
Huokoisen puukuitulevyn ansiosta vanha hirsiseinä säilyttää luonnollisen hengittävyytensä.
Rintamamiestalosta Panu Kaila korjaisi
ensimmäisenä vesikaton. Toki löytyy
muutakin tarkistettavaa:
- Rintamamiestaloissa lautalattiat ja
seinätkin on korjauksen yhteydessä
piilotettu muovin alle. Tällöin niiden
kuntoa ei voi seurata. Usein käykin
niin, että esimerkiksi lattialaudat pää-
sevät menemään huonoiksi ikään kuin
vaivihkaa, ja korjauksessa joudutaan
sitten uusimaan koko lattia, Kaila
huomauttaa.
Rintamamiestaloissakin Panu Kaila
haluaisi säilyttää niiden alkuperäisen
tunnelman ja siksi kehottaakin remon-
toijia kohtuullisuuteen.
Rakennusmateriaalit ja luonto-ystävällisyys
Rakentamisessakin pyritään löytämään
mahdollisimman vähän luontoa rasit-
tavia ratkaisuja. Ympäristöystävällisyyt-
tä on pyritty lisäämään erilaisten direk-
tiivien lisäksi suosimalla luonnon omia
materiaaleja. Panu Kaila pitää hyvänä
asiana sitä, ettei kyllästettyä puuta juu-
ri enää käytetä. Myös rakennusjätteen
lajittelu on luonnon kannalta oikea
ratkaisu. Sen sijaan materiaalien puhta-
usluokitus on kaksipiippuinen juttu:
- Puhtausluokitellut materiaalit voivat
sellaisenaan olla puhtaita, mutta toi-
saalta eri materiaalien yhteisvaikutuksia
ei ole tutkittu tarpeeksi. Voihan olla,
että nämä materiaalit eivät enää ole
luontoystävällisiä yhdessä käytettynä.
Puhtausluokitus ei siis välttämättä
tarkoita luontoystävällisyyttä,
Kaila sanoo. .
[8] L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5
M aalarimestari Kalevi Järvinen on
puhunut pinkopahvin puolesta
jo vuosia. Eikä suotta. Pinkopahvi on
kätevä ja edullinen, tosin viime aikoina
hieman unohduksiin jäänyt sisäseinien
tasoitus- ja alustusmateriaali. Puuhiok-
keesta tehty pinkopahvi huomattiin jo
1800-luvun loppupuolella oivalliseksi
seinien ja katon maalipinnan tai tape-
tin alustaksi. 1950-luvulla pinkopahvin
käyttö kasvoi huippuunsa, mutta lähti
sen jälkeen jyrkkään laskuun. 1990-
luvulta lähtien pinkopahvia on jälleen
kiinnitetty suomalaisten seinille, mutta
taitavista pahvitöiden osaajista on ollut
pula. Kalevi Järvisen neuvoilla tämäkin
asia on nopeasti korjattu - uusi mene-
telmä pinkopahvien kiinnittämiseksi
on niin helppo, että sen voi oppia
kuka tahansa.
Pinkopahvin kiinnittäminen innostaa
Huokoinen kuitulevy on hengittävyy-
tensä ansiosta ensiluokkainen valinta
talon sisäseinien materiaaliksi. Pinko-
pahvin kiinnittäminen huokoiseen kui-
tulevyyn eroaa kuitenkin jonkin verran
perinteisestä kiinnityksestä. Esimer-
kiksi nauloja ei tarvita lainkaan vaan
pinkopahvi liimataan seinään.
Kalevi Järvinen on käyttänyt menetel-
määnsä loistavin tuloksin jo kolmen
vuoden ajan niin kotimaassa kuin
rajan toisella puolen Venäjälläkin, jossa
pinkopahvin liimaamista on kokeil-
tu esimerkiksi Pietarissa. Venäjällä
Järvinen piti myös erityisiä kursseja
pinkopahvin kiinnittämisestä, ja innos-
SILEÄT, HENGITTÄVÄT SEINÄT KÄDENKÄÄNTEESSÄ
Työn valmistelu:
Varmista, että alusta on kiinteä.
Poista liimauksen kohdalta tapetti ja
irtoava maalikerros.
Pinkopahvien kasteluja leikkaus
1 Aseta lattialle muovikelmua siten,
että kelmua on vähintään puoli
metriä vapaana pinkopahvin ympärillä.
2 Kastele pinkopahvi pinkopahvirul-
lan avautuvalta, harmaalta puolelta
”räpsimällä” veteen kastetulla luonnon-
harjaksisella maalausharjalla pahville
vesipisaroita tasaisesti.
3 Katko kastellut pahvit 5 cm yli
seinän korkeuden mittaisiksi. Käytä
katkaisuun laudasta tehtyä, viivoittimen
muotoista linjaaria. Aseta linjaari kat-
kaisukohtaan ja katkaise pahvi repimällä
pahvirullasta kiinni pitäen.
Miltä tuntuisi saada talosi si-
säseinät kuntoon nopeasti ja
vaivattomasti – ja vielä edul-
lisesti? Maalarimestari Kalevi
Järvisen kehittämällä menetel-
mällä se on mahdollista.
PINKOPAHVIN kiinnittäminen huokoiseen PUUKUITULEVYYN
Huokoleijonalla ja pinkopahvilla
LÄHDE: Kalevi Järvinen: Pinkopahvi. Kustannus Oy Hakkuri, Porvoo 2003
TEKSTI: Minna Rajala
L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5 [9]
Hangossa nousee hyvää vauhtia Villa NiRo, alun perin Pohjanmaalle rakennettu vanha hirsitalo.
Korjausrakentaja Rolf Ringbom kertoo
talon toimineen aikoinaan sekä maatilana
että kouluna Pohjanmaalla. Sokkelikivet
hirsitalolle löytyivät sen sijaan Perniöstä.
Seuraavaksi Villa NiRossa paperoidaan
seinät.
Rolf Ringbom kertoo käyttävänsä pape-
rointiin puhdasta paperia. Paperin on ol-
tava sekä lujaa että hengittävää. Ennen
verhoilua tehdään esiliisteröinti; kuitu-
levyt käsitellään liimatärkkelysliisterillä,
jotta varsinainen tapettiliisteri ei imeytyisi
liikaa kuitulevyihin. Liimatärkkelysliiste-
ri kuivuu noin kahdessa vuorokaudessa,
minkä jälkeen seinän voi paperoida tai
tapetoida. Rolf Ringbom painottaa, että
liisteri ja tapetti eivät saa sisältää muovia,
sillä muuten seinä menettää hengittävyy-
tensä. Epätasaisen hirsi- tai lautaseinän
verhoilussa käytetään pinkopahvia; pin-
kopahvi kastellaan ja kiinnitetään seinälle
nauloilla. Seinälle kiinnitetyn pinkopahvin
voi tapetoida tai maalata kuten paperoin-
tipaperin. .
tus onkin ollut suurta. Kursseilla myös
nähtiin, että ensikertalainenkin voi
onnistua pinkopahvin kiinnittämisessä;
monella kurssilaisista ei ollut min-
käänlaista rakentamisosaamista. Tätä
nykyä kurssien kysyntä on kuitenkin jo
liiankin laajaa, ja niinpä maalarimestari
onkin joutunut kieltäytymään kurssien
ohjaamisesta.
Järvinen löytää pinkopahville monia
käyttökohteita. Erityisesti vanhat, kun-
nostamisen tarpeessa olevat rakennuk-
set voisivat hyötyä pinkopahvin käytös-
tä; jos talous ei anna periksi kunnostaa
arvokasta rakennusta kerralla, seinät
voi peittää pinkopahvilla. Pinkopahvin
alla seinä säilyy suojattuna odottamassa
varsinaista kunnostusta.
Helppoa ja hengittävää
Huokoisen kuitulevyn ja pinkopahvin
yhdistelmä on oivallinen juuri hengit-
tävyytensä ansiosta. Kuitulevy on myös
helppo asennettava – sen voi kiinnittää
jopa tiiliseinän päälle ilman minkään-
laista tasoitusta. Niinpä helpon asen-
nuksen jälkeen onkin oltava tarkkana,
ettei työ mene hukkaan, sillä seinän
hengittävyys on helppo pilata esimer-
kiksi vääränlaisella maalilla. Järvinen
kertoo suosivansa seinäpintojen yhden
4 Kastele ja katko seiniin tarvittava
määrä pinkopahvia. Asettele pahvit
pinoon toistensa päälle.
5 Käännä pahvipinkka siten, että
pahvin valkoinen puoli tulee päälle
ja ensiksi kasteltu jää aloituspahviksi.
Levitä päälle alusmuovin kokoinen muo-
vikelmu ja paina se tiiviisti pahvipinkkaa
vasten.
6 Anna pinkopahvien kostua 8 - 10
tuntia mahdollisimman vedottomas-
sa paikassa. Kastellut pinkopahvilevyt
säilyvät käyttökelpoisina 2 - 3 päivää.
Pinkopahvien kiinnitys
7 Sivele huokoiselle puukuitulevylle
pinkopahvien kiinnityssaumoihin
liimaa noin 12 cm:n leveydeltä. Kalevi
Järvinen käyttää itse Kiilto Oy:n 66
-liimaa. Pinkopahvin kiinnittämisen voi
aloittaa, kun liima on kuivunut.
8 Aloita pinkopahvien kiinnitys
ikkunoiden ylä- ja alakappaleista
sivelemällä kiinnityskohtiin liimaa uudes-
taan. Etene pinkopahvien kiinnityksessä
ikkunasta kohti nurkkaa.
9 Kiinnitä pinkopahvi painamalla
pahvi ensin yläosan keskeltä kiinni
levyyn. Paina sen jälkeen yläosan sivut
kiinni tukevalla muovilastalla yläviistoon
työntäen. Kiinnitä yläosan jälkeen ala-
osa. Sivele tämän jälkeen pysty-
kerran maalauksessa akryylimaaleja
niiden käytännöllisyyden vuoksi.
Kuitulevyn rappausmenetelmä kehitteillä
Kalevi Järvinen on kehittämässä me-
netelmää, jolla huokoista kuitulevyä
voidaan rapata. Yksi näistä menetel-
män kokeilukohteista on rakennusmes-
tari Jarno Pirhosen omistama, vuonna
1953 rakennettu rintamamiestalo.
Rakennus koki peruskorjauksen yhte-
ydessä varsinaisen muodonmuutoksen.
Sisäpuolella ulkoseinät saivat ylleen
kaksinkertaiset 22 mm:n Huoko-
leijonat, joiden päälle kiinnitettiin
pinkopahvi, joka sitten maalattiin.
Tuulikaappi tehtiin Tuulileijonasta,
joka rapattiin ulkopuolelta Järvisen
kehittämällä menetelmällä.
Uudempi kokeilukohde on vasta
rakenteilla oleva Helsingin Merkuriuk-
sentiellä sijaitsevan talon kaksipaikkai-
nen autotalli. Seinät tehdään Run-
koleijonasta ja vahvistetaan Tammet
Oy:n rappausverkolla, minkä jälkeen
rappaus tehdään värilaastilla. .
Paperoinnilla seinät kauniiksi
Jatkuu seuraavalla sivulla...
[10] L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5
saumoihin liimaa, minkä jälkeen sauma
kiinnitetään muovilastalla työntäen ja
keskeltä aloittaen.
10 Kiinnitä pinkopahvit siten, että
ne limittyvät pystysaumojensa
kohdalta noin 15 cm:n alueelta.
11Jos kiinnityksessä muodostuu
kohoumia, paina niitä edelleen
niin kauan, että pahvi tarttuu levyyn.
Yleensä tämä kestää noin 10 - 20
minuuttia.
Kiinnityksen jälkeen
12 Kun kiinnitetyt pinkopahvit
ovat kuivuneet, silota niiden
saumat muovitasoitteella.
13 Siistin lopputuloksen saat
päällystämällä pinkopahvinur-
kat ohennetuilla pahvinauhoilla. Ohen-
nus tapahtuu viiltämällä pinkopahvinau-
haan kevyt viilto 7 - 10 mm:n etäisyy-
delle reunasta linjaaria apuna käyttäen.
Revi nauhasta suikale viiltoa apuna
käyttäen. Näin reuna ohenee sopivasti.
Nurkan päällystämiseen tarvitset
12 cm:n ja 10 cm:n levyiset, toisesta
reunastaan ohennetut nauhat.
14 Sivele alustaan liimaa ja aseta
leveämpi nauha seinään siten,
että se taittuu toiselle seinälle 2 cm:n
alueelta. Aseta kapeampi nauha toiselle
seinälle siten, että ohentamaton reuna
on nurkassa kiinni. Apuna kiinnityksessä
voi käyttää kasteltua sientä.
Kiinnitetyn pinkopahvin maalaaminen
15 Kalevi Järvinen käyttää pinko-
pahvin maalaamiseen Fintex
Oy:n valmistamaa Fintex Plus tai Fintex
+ 7 -akryylilateksimaalia. Näiden maali-
en peittävyyden vuoksi maalauskertoja
tarvitaan vain yksi. .
...jatkoa sivulta 9
ULKOSEINÄN SISÄPUOLINEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMINEN
Jos rakennuksen ulkoverhous on hyvässä kunnossa, voidaan lisä-
eristys sijoittaa seinärakenteen sisäpuolelle. Levytykseen voidaan
käyttää 22 mm:n Lämpöleijonaa. Mikäli kohteessa ei tarvita Läm-
pöleijonan palo-ominaisuuksia, voidaan lisäeristämisessä käyttää
Huokoleijonaa joko yhtenä (22 mm) tai kahtena (2 x 12 mm)
levykerroksena.
ULKOSEINÄN LISÄLÄMMÖNERISTÄMINEN ULKOVUORAUKSEN UUSIMISEN YHTEYDESSÄ
Rakennuksen ulkopuolinen lisälämmöneristäminen on perusteltua
silloin, kun seinien ulkovuoraus joudutaan uusimaan. Ulkopuolisena
lisäeristyslevynä voidaan käyttää yhtä tai kahta kerrosta Runkoleijonaa
tai vaihtoehtoisesti muita lämmöneristykseen sopivia Leijona-puukuitu-
levyjä.
Ulkoseinä / sisäpuolinen lisälämmöneristäminen
HUOKOLEIJONA12 tai 22 mm
LÄMPÖLEIJONA22 mm
Nurkkiin tarvittaessa ilmansulkupaperi
Leijona-levyt lisälämmöneristämisessä
Ulkopuolinen lisälämmöneristäminen /
ulkovuorauksen uusiminenHirret haluttu jättää näkyviin
RUNKOLEIJONA25 mm
Tuuletustila
Ulkoseinäpaneeli
PINKOPAHVIN kiinnittäminen huokoiseen PUUKUITULEVYYN
L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5 [11]
Kotimaista TUULENSUOJAA
Tuulensuojalevy on erittäin tärkeä osa
rakennuksessa; se suojaa eristeitä ja
vaikuttaa siten ulkoseinän sekä ala- ja
yläpohjan lämmöneristävyyteen ja
toimintaan eri sääolosuhteissa. Tuu-
lensuojalevyn täytyy olla tiivis mutta
myös hengittävä, jotta rakenteisiin
mahdollisesti päässyt kosteus pääsee
haihtumaan pois. Suomen Kuitulevyn
kotimaiset tuulensuojalevyt Runko-
leijona ja Tuulileijona ovat erityises-
ti Suomen sääoloihin kehitettyjä
puukuitulevyjä, jotka ovat
hengittäviä, tiiviitä ja kosteutta
kestäviä. Ne myös toimivat
rakennuksen rungon jäy-
kistäjinä.
Säänkesto
Rakennusvaiheen aikana
Runkoleijona ja Tuuli-
leijona toimivat lämpöeris-
teiden säänsuojana.
Rakennuksessa tuulensuojalevy joutuu koville; sen pitää olla yhtä aikaa tiivis ja hengittävä. Suomen koviin sääolosuhteisiin kehitetyt Runkoleijona ja Tuu-lileijona ovat toimineet lämmöneristäjinä menestyksekkäästi jo kymmenien vuosien ajan.
Levyjen säänkesto-ominaisuuksia on
parannettu lisäämällä puukuitulevyyn
hartsia ja vahaa. Näin käsitellyt levyt
soveltuvat etenkin puurunkoisiin
ulkoseiniin tuulensuojamateriaaliksi.
Lisäksi ne jäykistävät seinärakennetta.
Leijona-tuulensuojalevyt kestävät hy-
vin Suomen vaihtelevia sääoloja – oli
sitten luvassa paukkupakkasia
tai syyssateita.
Puhtaasti puusta
Leijona-tuulensuojalevyt on valmistet-
tu pääosin luonnonpuusta, jossa pää-
sideaineena toimii puun oma ligniini.
Levyistä ei irtoa haitallisia päästöjä, ja
ne kuuluvat puhtaimpaan M1-pääs-
töluokkaan. Esimerkiksi Runkoleijo-
naa voidaan puhtautensa vuoksi
käyttää huoletta sisätilojen
remontoinnissa ja li-
sälämmöneris-
teenä.
Suomen oloihin
TEKSTI: Minna Rajala
[12] L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5
Runkoleijona
Tekniset tiedot:
Paksuus, mm 25
Leveys, mm 1200
Pituus, mm 2700, 3000 ja 3100
Tiheys, kg/m³ 230...300
Taivutuslujuus, N/mm² ≥1,0
Lisäaineet hartsi ja vaha
Paloluokitus -/-
Lämmönjohtavuus 0,055
Vesihöyrynläpäisy kg/m² s Pa 2x10-9
Ilmanläpäisy m³/m² s Pa 14x10-6
Tuulileijona
Tekniset tiedot:
Paksuus, mm 12
Leveys, mm 1200
Pituus, mm 2700, 3000
Tiheys, kg/m³ 240...300
Taivutuslujuus, N/mm² ≥1,2
Lisäaineet hartsi ja vaha
Paloluokitus -/-
Lämmönjohtavuus 0,055
Vesihöyrynläpäisy kg/m² s Pa 3x10-9
Ilmanläpäisy m³/m² s Pa 15x10-6
Runkoleijonalla kestävyyttä yksirunkojärjestelmiin
Sininen Runkoleijona-tuulensuojalevy
sopii erityisen hyvin yksirunkojärjes-
telmärakennuksiin, joissa se toimii
rungon jäykistäjänä. Tällöin vinojäy-
kisteitä ei tarvita lainkaan. Runkolei-
jona toimii myös lämmöneristeenä,
varsinkin silloin jos vanha ulkoseinä
korjataan ulkopuolelta ja verhous uu-
sitaan. Lisäksi Runkoleijonaa voidaan
käyttää kannaterakenteissa, alapohjissa
ja lämpöeristeen kannattajana.
Runkoleijona on tehty huokoisesta
puukuitulevystä, jonka kosteuden-
kestävyyttä ja lujuutta on tehostettu
hartsilla. Levy on myös käsitelty vettä
hylkiväksi. Huokoisuutensa vuoksi
Runkoleijona päästää lävitseen raken-
teista mahdollisesti tulevan vesihöyryn,
säilyttäen kuitenkin samalla hyvän
ilmatiiviytensä. Säänkestävyytensä
vuoksi Runkoleijonalla päällystetyn ra-
kennuksen voi huoletta jättää talvehti-
maan ilman lopullista ulkoverhousta.
Rakentamisessa Runkoleijona on help-
po työstettävä. Levyn asennus sujuu
nopeasti joko paineilmanaulaimella tai
käsin. Kiinnitykseen käytetään nauloja
tai hakasia. Naula- tai hakasväli on le-
vyn reunoilla noin 200 mm ja keskellä
noin 300 mm. Runkoleijona helpottaa
myös muita rakennustöitä; esimer-
kiksi naulausrimat voidaan kiinnittää
suoraan levyn päälle – naulauslevyjä tai
naulausvälikkeitä ei tarvita. Vahva ja
kestävä Runkoleijona ei piittaa raken-
nusvaiheen iskuista ja kolhuista.
L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5 [13]
Tuulileijona – oikeaoppinen tuulensuojalevy
Mustaa Tuulileijonaa käytetään uudis-
ja korjausrakentamisessa ristirunkora-
kenteisten seinien ja rossipohjien ala-
pinnan tuulensuojalevynä. Levy sopii
myös yläpohjan tuulensuluksi.
Runkoleijonan tapaan Tuulileijona on
huokoinen puukuitulevy, joka antaa
rakenteiden hengittää. Valmistusvai-
heessa levyyn on lisätty vahaa ja hart-
sia, jotka lisäävät Tuulileijona-levyn
jäykkyyttä, tiiviyttä ja säänkestävyyttä.
Tuulileijona ei kuitenkaan ole yhtä
säänkestävä kuin Runkoleijona, joten
ulkoverhous on kiinnitettävä paikoil-
leen heti Tuulileijona-levyjen asentami-
sen jälkeen.
Tuulileijona on oikeaoppinen, puu-
perustainen tuulensuojalevy, jolla on
puurunkorakenteisiin sopivat kosteus-
ja lämpölaajenemisominaisuudet. Tuu-
lileijona on kevyt eikä sen käsittelyyn
tarvita erikoistyökaluja.
Ennen kiinnitystä Tuulileijona-levyt
on ilmastoitava. Jos Tuulileijonaa
käytetään tuulensuojana tai tuulijäy-
kisteenä, kiinnitetään se aina runko-
tolppien suuntaisesti joko pysty- tai
vaakasuuntaan. Levyn kiinnittymi-
nen runkoon kokonaan on varmis-
tettava erikseen. Tuulileijona-levyjen
kiinnitykseen voidaan käyttää naulo-
ja tai hakasia. Naula- ja hakasväli
on levyn reunoilla 75 – 100 mm ja
keskellä 150 – 200 mm. Etäisyys
levyn reunasta on runkotolpan koh-
dalla 10 mm ja ylä- ja alajuoksun
kohdalla 25 mm. .
MUISTATHANaina varmistaa että hank-kimiesi Leijona-tuulen-suojalevyjen pakkausma-teriaali sisältää seuraavat merkinnät:
Avainlippu Suomes-
sa tehdyn tuotteen tai
palvelun merkki. Leijona-
tuulensuojalevyt ovat
kotimaisia.
CE CE-merkki kertoo,
että Leijona-levyt täyt-
tävät rakennustuotedi-
rektiivin vaatimukset ja
standardin EN 13162.
M1 Rakennustietosää-
tiö RTS:n myöntämä
rakennusmateriaalien
päästöluokitusmerkki.
Leijona-levyt kuuluvat
puhtaimpaan eli M1-
päästöluokkaan.
PEFC Suomen Metsä-
sertifi ointi Ry:n myöntä-
mä merkki. PEFC-merkki
kertoo, että Leijona-
levyillä on alkuperäis-
sertifi kaatti – levyjen
valmistusta seurataan
aina metsästä valmiiksi
tuotteeksi asti.
STF Ympäristöminis-
teriön STF-sertifi kaatti
annetaan tyyppihyväksy-
tyille tuotteille. Leijona-
tuulensuojalevyt ovat
saaneet tyyppihyväksyn-
nän rungon jäykistäjinä
tuulikuormia vastaan.
Puukeskus Oy: www.puukeskus.fi
Puumerkki Oy (tukkumyynti):
www.puumerkki.fi
K-Rauta: www.k-rauta.com
Rautia: www.rautia.fi
Starkki: www.starkki.fi
Hartman: www.hartman.fi
Carlson Oy: www.carlson.fi
Muut SPY:n jäsenliikkeet
(puuinformaatio): www.puuinfo.fi
Leijona-tuulensuojalevy-jä varastoivat yhteistyö-kumppanimme:
[14] L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5
Lämmönsiirtimet
Puhdistetun veden säiliö (kondensaatti)
Matalapainesäiliö
Separaattori
Haihduttimen pesusäiliöt
Puhallin
Esilämmittimet
S uomen Kuitulevy Oy:n Heinolan
tehtaan jätevesien käsittely perus-
tuu nykyisin mahdollisimman vähäi-
seen tuoreveden käyttöön ja ylimääräi-
sen veden kaksivaiheiseen selkeytyk-
seen. Tehtaan uusi ympäristölupa tulee
voimaan 1.1.2006. Uuden luvan vaa-
Haihdutuslaitos pitää
LUONNON PUHTAANA
Suomen Kuitulevy Oy panostaa ympäristönsuojeluun modernia haihdutustekniikkaa soveltamalla.
TEKSTI: Antti Snellman KUVITUS: Saku Mikkola
timukset ovat oleellisesti vanhaa lupaa
tiukempia, eikä niitä voida saavuttaa
nykyisillä menetelmillä. Ennakkotie-
tojen mukaan uudet päästörajat ovat
50 - 70 % nykyisiä rajoja tiukempia.
PIIRROSMALLI HAIHDUTUSLAITOKSESTA JA SEN ERI OSISTA
Jotta uuden ympäristöluvan asettamat
vaatimukset pystytään täyttämään,
tuotantoprosessissa syntyvät jätevedet
johdetaan käsiteltäviksi uuteen kaksi-
vaiheiseen alipainehaihduttamoon.
[14] L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5
L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5 [15]
Haihduttamon tekninen toimintaperiaate
1. Ensin prosessivedet esisuodatetaan,
jotta niissä jäljellä oleva pienkuituaines
saadaan palautettua takaisin tehtaan
kuitukiertoon.
2. Suodatettu prosessivesijae pum-
pataan haihduttamon ensimmäiseen
vaiheeseen, joka perustuu MVR-tek-
niikkaan (Mechanical Vapor Recom-
pression).
2.a MVR-tekniikassa prosessissa syn-
tyvä höyry komprimoidaan (paineiste-
taan) puhaltimella.
2.b Prosessissa kiertävää jätevettä läm-
pimämpi paineistettu höyry johdetaan
lämmönsiirtimiin, jolloin höyry lauh-
tuu ja latentti lämpö siirtyy takaisin
lämmönsiirtimen toisella puolella vir-
taavaan jäteveteen, josta osa höyrystyy.
2.c Syntynyt höyry johdetaan edelleen
puhaltimelle ja muodostunut puhdas
lauhde virtaa kondensaattisäiliöön,
mistä se on luontevasti pumpattavissa
takaisin tehtaan käyttövedeksi. MVR-
haihdutin toimii siis energiataloudelli-
sen lämpöpumpun tavoin!
3. Jäteveden kuiva-ainepitoisuus
kasvaa haihduttamon ensimmäises-
sä MVR-vaiheessa 2,0 %:sta noin
40 %:iin. Tämä väkevöity jätevesi eli
konsentraatti pumpataan seuraavaksi
haihduttamon toiseen vaiheeseen eli
TVR-haihduttimeen (Th ermal Vapor
Recompression).
3.a TVR-haihduttimen lähellä loppu-
väkevyyttä oleva konsentraatti pumpa-
taan pakkokiertoisesti putkilämmön-
vaihtimeen, jossa sitä lämmitetään.
3.b Konsentraatti virtaa alempipai-
neiseen tilaan, jolloin konsentraatti
loppuväkevöityy (fl ash-efekti) noin
50 % kuiva-ainepitoisuuteen.
Haihdutuslaitos käyttöön ennen vuoden vaihdetta
Haihdutuksesta syntyvällä korkeakui-
va-aineisella konsentraatilla on selkeä
lämpöarvo, sillä se sisältää puusta
peräisin olevia aineita eli on luon-
teeltaan orgaaninen. Tämän vuoksi
sitä voidaankin käyttää polttoaineena
samalla Sahaniemen teollisuusalueella
sijaitsevalla voimalaitoksella. Uuden
puhdistuslaitoksen ansiosta Suomen
Kuitulevyn Heinolan tehtaalle syntyy
lähes täysin suljettu vesikierto, jossa
puhdistetut vedet palautetaan pää-
osin takaisin tehtaalle prosessivesiksi
ja haihdutuskonsentraatit poltetaan
energiaksi.
Tämä kaikkiaan noin kahden miljoo-
nan euron suuruinen ympäristöinves-
tointi käynnistettiin jo syksyllä 2004
ja haihduttamo asennetaan Heinolan
tehtaalle vuoden 2005 kesäseisokin
aikana. Syksyllä laitosta käynnistetään
ja tuotannolliseen käyttöön se otetaan
ennen vuodenvaihdetta. Laitoksen
toimittaa yhdysvaltalaisen CPS-kon-
sernin (Carlisle Process Systems Inc.)
tanskalainen tytäryhtiö Carlisle Process
Systems A/S. Perustustyöt tekee Ra-
kennustoimisto Valve Oy ja varsinai-
sen haihduttamorakennuksen urakoi
PPTH-Solutions Oy. .
HAIHDUTUSLAITOKSEN ENSIMMÄISESSÄ VAIHEESSA HÖYRYPAINEISTETAAN MVR-TEKNIIKKAA KÄYTTÄEN
Paineistettu höyry
Prosessivesi
Kiinteä jäännös
Paineistettu höyry
Puhdas vesihöyry
Paineistettu höyry
Matalapaineinen höyry
Separaattori
Puhallin
L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5 [15]
[16] L E I J O N A L E V Y 2 0 0 5
ValmistajaSuomen Kuitulevy OyPL 4, 18101 HEINOLA puh. 020 110 3300faksi 020 110 3307www.suomenkuitulevy.fi
Tekninen neuvontaLeijona-Wilhelmi LevymyyntiPL 46, 18101 HEINOLA puh. 020 110 3300faksi (03) 589 8731 www.leijona-wilhelmi.fi
Puukeskus Oy: www.puukeskus.fi
Puumerkki Oy (tukkumyynti):
www.puumerkki.fi
K-Rauta: www.k-rauta.com
Rautia: www.rautia.fi
Starkki: www.starkki.fi
Hartman: www.hartman.fi
Carlson Oy: www.carlson.fi
Muut SPY:n jäsenliikkeet (puuinformaatio): www.puuinfo.fi
LEIJONA-LEVYJEN jälleenmyyjät:
Puhtaasti puusta
www.suomenkuitulevy.fi Kerro mielipiteesi uudesta lehdestä osoitteessa