Saamelaisten musiikit (ja niiden tutkimus)

Minna Riikka Järvinen5.11.2015

Musiikkitalo

Saamelaiset

• Sápmelaš, pl. Sápmelaččat• 75 000, Norja 40000-45000, Ruotsi 20000-

25000, Suomi 7000, Venäjä 2000

Omakulttuuristen musiikkien yhteiset piirteet

• Laulettua, vokaalimusiikkia, yksin• Yhden, kahden säkeen melodia-aiheen toisto

varioiden• Sävelmän omistaminen• Omakieliset nimet vokaalimusiikeille vs. Lávlut

(v.), lávlla• Eläinten äänten jäljittelythttp://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Musiikki

Virsiperinne

• En lijten Sångebook huruledes Messan skall hållas, läsas eller sjungas på Lappesko (toim. Nicolais Andrae Rheen 1619)

• Muttom Laulagak 1763• Yhteistyö Jens Andreas Friis ja Lars Hætta 1861

Muhtun Sálmmat ja 1870 Sálbmagirji (toinen laitos 1897 = Boares Sálmagirji)

• Mari Boine, Wimme http://audiovideo.fi/julkaisu/levyarvostelu-wimme-saari-ja-tapani-rinne-soabbi-rockadillo-records

Varhaisia muistiinmerkintöjä

• Samanointi Historia Norwegiae 1200-l, Olaus Magnus Gothus Pohjoisten kansojen historia 1555, muita: Jessen 1767, Leem 1767, Kildal 1807, Rheen 1897 jne.

• Johannes Schefferus 1673 Lapponia: Olaus Sirma Kuldnasatz ja Pastos päivva kiufvresist javra Orrejavra

• C.A. Gottlund Otava 1832 214-225 (sitaatti)• Otto Donner 1876: Lappalaisista Lauluista• Jakob Fellman 1903 ja 1906 (Launiksella)• https://www.youtube.com/watch?v=myVHFyWWM0

KieletA Läntiset1. Eteläsaame1.1 Jemtlannin saame1.2 Åselen saame2. Umeån saame3. Piitimen saame4. Luulajan saame

5. Pohjoissaame/tunturisaame/Finnmarkin saame5.1 länsimurteet/Länsi-Ruija5.2 iäsmurteet/Itä-Ruija5.3 merisaame

B Itäiset1. Inarinsaame

2. Koltansaame2.1 Näätämön murre2.2 Paatsjoen murre2.3 Suonikylän murre2.4 Nuortijärven murre

3. Akkalan saame4. Kildinin saame5. Turjan saame(Asp 1966, Korhonen 1981)

Kulttuurialueet ja niiden muotoutuminen

• Murre- ja kielirajat, etnisten ryhmien rajat, hallinnolliset rajat, nomadien muuttoreitit, uskonnolliset ja kirkolliset rajat, kaupankäynti, demogafiset suhteet

SAAMELAISTEN PERINTEISET VOKAALIMUSIIKIT

http://www.nordregio.se/Global/Publications/Publications%202015/Teksti_finnish.pdflobal/

Publications/Publicationhttp://www.nordregio.se/Global/Publications/Publications%202015/Teksti_finnish.pdfs%202015/Teksti_finnish.pdf

LUOHTILEU’DD

LUVVTLIVĐE

VUOLLE

FYI Tutkimuksia• Lähdekriittisiä tutkimuksia varhaisista: Qvigstad 1903: Kildeskrifter till den lappiske mythologieReuterskiöld 1910:Källskrifter till Lapparnas mytologi (Henrik Forbus, Simon ja Jens Kildal, Thomas von Westen)Edström 1967: Den samiska musikkulturen: en källkritisk översikt• Etelä- ja länsisaamelaisten musiikkien tutkimus: Wiklund 1906: Lapparnas song och poesiKarl Tirén 1942: Die Lappische Volksmusik (563 joikua, 450 fonografirullaa)Grundström, Väisänen, Smedeby 1958, 1960: Lappska sånger I ja II Uppsala Landsmåls och folkminnesarkivKjellström, Ternhag, Rydving 1988: Jojk• Pohjoissaamelaisten musiikit:Norja:Jon Eldar Einejord 1975: Luohti – juoigos – dajahusNils Jernsletten 1976: DajahusatAndreas Lüderwaldt 1976: Joiken aus NorwegenOla Graff 1985: Jojk som musikalsk språk. Litt om nordsamisk joik ut fra Per Hætta som trafitionsformidler.Harald Gaski 1987: Med ord skal tyvene fordrives: om samenes episk poetiske dikterOla Graff 2002: Jojk på nordkysten av Finnmark

Suomi: Jaakko Fellman 1903Väinö Salminen 1905Armas Launis 1905, 1906, 1907, 1908 Lappische Juioigos-Melodien, ks. Launis 2004 toim. JärvinenPedar Jalvi 1914, 1915A.O. Väisänen 1939T.I. ItkonenS. PaulaharjuE. Lagergrantz 1928, 1960, 1966Erkki Itkonen 1963: Lappalaisesta kansanrunoudestaAikio, Keckskemeti, Kiss 1972: Lappische Juoigos-Lieder aus KarasjokTuula Kantola (Landau) 1984: Talvadaksen joikuperinneVuokko Hirvonen 1991 Gumpe luođis Aillohažžii, 1995 Sydämeni palavaMinna Riikka Järvinen 1994: Kodasta konserttilavalle

1995 Voi allilintua velimiestä1996 Ja jurdagat girdet1999 Maailma äänessä. Tutkimus

pohjoissaamelaisesta joikuperinteestäMarko Jouste 2011: Tullâčalmaaš kirdâččij ´tulisilmillä lenteli´ Inarinsaamelainen 1900-luvun alun musiikkikulttuuri paikallisen perinteen ja ympäröivien kulttuurien vuorovaikutuksessa

• Itäisten saamelaisryhmien musiikkien tutkimusArmas Launis 1922A.O. Väisänen: 1942Israel Ruong 1960Mikko Korhonen 1959-1973 (1983)Heikki Laitinen 1977Ilpo Saastamoinen 1984, 1988Jaan ja Mikk Sarv, Ivan BogdanovSenkevič-Gudkova 1959, 1960, 1972, 1973, 1977, 1980Tavina 1987• YleisesityksetOm jojk 1988Ernst EmsheimerTimo Leisiö 1978Heikki Laitinen 1981Matti Lahtinen 1981Ilpo Saastamoinen 1998Manker 1938: Lappische Zaubertrommel 1-IIMarko Jouste 2006: Suomen saamelaisten musiikkiperinteet (Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki)Minna Riikka Järvinen 2011: Saamelaisten musiikit ja niiden tutkimus (Saamentutkimus tänään)• Tutkimushistoriasta: Armas Launis: Tunturisävelmiä etsimässä Lapissa 1904 ja 1905 toim. Minna Riikka

Järvinen 2004.

Itäiset saamelaisryhmät, vokaalimusiikin tyypit

1. Eeppiset henkilölaulut2. Paikannimilaulut3. Matka-ajolaulut4. Eläinaiheiset5. Lastenlaulut (kehto- ja

leikkilaulut)6. Leikki- ja pilkkalaulut

(juomalaulut, kaksimieliset)7. Saamenkieliset

venäläisperäiset 8. Katrillitanssilaulut9. Muiden kansallisuuksien laulut

Travina 1987 mukaan:• Henkilökohtaiset• Kosio- ja häälaulut• Lyyriset laulut• Legendat• Matkalaulut• Porotalous- ja paimenlaulut• Kalamiesten laulut• Neuvostoajan kolhoosilaulut• Kotityölaulut• Kehtolaulut• Tanssilaulut• PilkkalaulutKatrilli

LEU’DD• Widstrand: lähempänä vuollea kuin luohtia • https://vimeo.com/37804061 • Muutama paikkakuntakohtainen melodiatyyppi hallitsee kylän arkaaista

lauluperinnettä, laulullinen säkeistömuoto uudempaa• Myös itkuja (riahk), miesten itkuleu’ddeja (spontaaneja

onnettomuuskuolemien takia laulettuja)• Tekstisisällöt:o Runsassanainen, improvisoitu, eeppinen kerrontao Kertoo kohteesta sanallisestio Kertoo ihmisille sattuneista tapahtumista, nuorten rakkaus tavallisin aihe

(Henkilölauluista puuttuu persoonasidonnainen musiikillinen piirre vrt. luohti)o Kylähistoriikkeja, jopa yi sadan säkeen pituisiao Ei merkityksettömiä tavuja, sidevokaaleja voi olla

Leu’dd…• Muoto: kaksi pituudeltaan vaihtelevaa säettä tai melodia-aihetta• Melodia: o Suonikylän tyyppi mollisävyineno Aukoton asteikkoo Samaa melodiaa voidaan käyttää useiden tekstien kanssa• Laulutyyli:o Muistuttaa karjalaista joikua tai itkujao Laajat niekut ja vibratoo Sävelkorkeus nousee säkeen/säkeistön aikana, seuraava säe aloitetaan uudestaan

matalalta• Rytmiikka:o Arkaaisissa leu’ddeissa voi olla täysin vapaamittaistao Synkopointia, Länsi-Kuolassa esim. Anastassia Osipovna Gerassimova, Kolme valkeaa

porohärkää. http://www.globalmusic.fi/en/son-vuäinn-she-sees-skolt-sámi-leudd-kola-peninsula

http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Leudd

Kuola 1994

http://www.helsinki.fi/~sugl_smi/kuvat/Minna-Riikka_Jarvinen/

http://www.helsinki.fi/~sugl_smi/kuvat/Minna-Riikka_Jarvinen/

Kildinin luvvt• Lovozero, Loparskaja, Teriberka, Shongui, Varsina 1000-1500• https://drive.google.com/open?id=

0Bw48QVPTwp0eR2JBTXc5ZnFZS0k • Äänenkäyttö:o Ulkonaiset puitteet kuten leu’ddissa, mutta falsettiin saakka

ulottuvat niekut (mm. ylöspäiset niekut ennen pääsäveltä) ja tiheät vibratot

o Säveltason nousu niin nopeaa, että jokainen säe joudutaan aloittamaan hyvin matalalta, voi johtaa atonaaliseen vaikutelmaan (Saastamoinen 1998)

o Korut lisääntyvät itään päin• Rytmiikka:Ilpo Saastamoisen rytmikaavamalli 2+3 yhdistelmillä 1998, 528 ja 556)

Luvvt…• Tekstio Pitkä, eeppinen, kertovao Aiheina elämän kokonaisuus, elinympäristön kuvaikset vertauksino Erikoisuuksina legendat, alkuperä vanhao Teksti luvvtin varioiva osuus, sävelmät informanttien mukaan arkaaisia• Melodiao Yleisesti tunnettu melodia-aihe, jota muunnellaan esityksen kuluessa,

yhteisesitykset muuntelun vuoksi hankalia ja siksi epätavallisiao Usein ”aukoton” asteikkorakenne, useita asteikkoja, huojuva terssio Mikrointervallito Sävelkorkeuden nousuo Mollisävy• Muoto: AB rakenne tavallinen• http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Luvvjt

Kuolan soittimet• Kanteletta muistuttava 3-7 kielinen soitin• 5-6 huilun yht’aikainen soittaminen• Pan-huilun kaltainen koivuinen soitin• Isommasta päästä soitettava lehmän sarvi• Hampailla toisesta päästä puristettava lanka• Maljamainen rumpu• Haitari• Shereda, riekon tai poron kurkkutorvesta tehty maracas-

tyyppinen helistin• Soittotuohi piessj, pajupillimäinen sointi

Etelä- ja länsisaamelaisten VUOLLE• Piitimen ja Luulajan saamessa tsåbmut (cåb’mut), tsubmut (cub’mut) joikujen sanat tsåbme (coabmi)(Ruong 1969)• Eleet ja ilmeet tärkeitä sanattomissa joiuissa, sisältö saattaisi muutoin jäädä hämäräksi (Tirén 1942)• Joikutyypit:1. Henkilöjoiut2. Pilkka- ja ivajoiut3. Kehtojoiut4. Muuttojoiut5. Kohtaamis- ja erojoiut6. Työjoiut7. Rakkausjoiut8. Kosiojoiut9. Hääjoiut10. Juomajoiut11. Surujoiut12. Muut aiheet13. Uskomuksiin liittyvät (Edström 1978)• Smedebyn kokoelma Piitimestä: henkilöjoiut 50%, eläinoiut 25%, luonto ja sivilisaatio 25%• Tirénin aineisto Lyckselestä etelään: henkilöjoiut 45%, 30% eläin, 24% luonto ja sivilaatio

Pohjoissaamelainen LUOHTI”joikujen joiku”

• MuotoNelisäkeinen ABAB’, ABAC tavallinenKahden tai useamman säkeen muodostaman

säkeistön toistojaToistoja kolmesta kuuteen, variointiTalvadaksessa yli 20 säkeistöisiä joikujaMuotorakenne joustaa: ”kuin vesi, joka liikkuu

sopusoinnussa maiseman kanssa; tuuli, joka koskettaa tunturilakeuksien pintaa”

…luohti…

• MelodiaPentatonia, duuriterssi tyypillinen, puoliaskelet

harvinaisia (erityisesti Tenon tradLauniksen aineisto itämurteilta 59.9%

puolisävelaskeleton pentatoniikka, koko aineisto 66%

Guttormilla 91%, Talvadaksessa 84,5%, Ala-Könni 70%; % vaikuttaa, pidetäänkö koruja asteikkosävelinä

…luohti…• Laulutapa Niekut, heleet, liukusävelet tavallisia Eritoten alaspäiset jälkiheleet tyypillisiä, hele ulottuu kvinttiin, terssiin tai oktaaviin,

itäpuolella etu- ja jälkiheleitä, Tenolla enemmän kuin Inarissa Laulutavan massiivinen ero luvvtiin ja leu’ddiin, osin vuolleen voi selittyä elinympäristön

vaikutuksesta joukujen funktioihin (poropaimennus, biotooppi) Livđet vs. Javzat https://www.youtube.com/watch?v=vTOFZ2plBiw Laulutapa tärkein kriteeri erottaa joiku ei-saamelaisesta vokaalimusiikista; äänenkäytöllä

joiun sointi ”laulaessa ääni tulee suusta, joikatessa rintakehästä, vatsasta, alkuäänenä” Runsaasti ylä-ääneksiä; mitä enemmän, sen parempi joikaaja Länsipuolella joikataan kurkusta, kerronnan pääpaino sävelellä, tekstiä vähän Itäpuolella myös tekstillä merkitystä Hoám ja joikuseppä Joikaajan status

…luohti…

• RytmiMuotoa luova tekijäJoiku aloitetaan tapailemalla sopivaa rytmiä

ennen aloittamistaMukautuu joikaajan mielenliikkeisiin ja

tekstiin: säkeiden pituus voi vaihdella tekstisisällön mukaan

Saamen kieli ja sanarytmi

…luohti…

• Luohti, juoiggus, dajahus• Juoiggalmas (ihmiset, eläimet, uskomukset..)• Kerronnan tavat: kuvailevuus, ikonisuus, metaforat,

antropomorfismi• Konteksti• Funktiot: kommunikaatio, viestintä, yhteisöä vahvistava,

sosiaaliset normit, käytännölliset, neuvoa-antava, emotionaalinen, viihdyttävä, itsesäätely, supranormaali välittäjä, esteettinen

http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Joiku

Inarinsaamelainen LIVĐE

• Upoksissa pohjoissaamelaisten aineistojen joukossa

• Kulttuurien liudentuminen, 1852 rajansulku, läntiset porosaamelaissuvut länsi-Inariin

• Laulullisempi, runsastekstisempi, pentatonia haipuu, akkulturaation vaikutus?

• Myös loullotteluosuuksia• Karhun livđe esim. Frans Äimä 1902, Väisäselle

Anna Briitta Mattus 1845, Juhan Högman 1960

Mennyt palaa

Nykyisethttp://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/19/ailu-valkeapaa-toi-joiun-julkisuuteen

Ja kaikkea…• https://www.youtube.com/watch?v=0JNrFlPRQdQ• https://www.youtube.com/watch?v=VYQ25Z4wP7I • https://www.youtube.com/watch?v=gOWTJgRMTDo• https://www.youtube.com/watch?v=0AKXbfcyjvo• https://www.youtube.com/watch?v=J7aDHSSFVqQ • Adjágas• Orbina• Vilddas• Áigi• Sančuari• Johan Anders Bær

Olu giitu!

Minnariikka.jarvinen@opinkirjo.fiTwitter @MinnaRiikkahttps://fi.linkedin.com/in/minnariikkajarvinen