sade-ohjelma toimintasuunnitelma 2014 20140402 › documents › 10623 › 1249476 › sade... ·...

Valtiovarainministeriö Toimintasuunnitelma 2014 1(26) JulkICT-toiminto SADe ohjelma

SADe-ohjelma

Toimintasuunnitelma 2014

2.4.2014

Valtiovarainministeriö Toimintasuunnitelma 2014 2(26) JulkICT-toiminto SADe ohjelma VERSIOHISTORIA

versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä hyväksyjä 24.10.2013 ensimmäinen luonnos MS, TK-P, IA Ohjelman

johtoryhmä 14.1.2014 lisämuokkauksia

ohjelmatason toimenpiteet hyväksytty SADe-johtoryhmässä 11.12.2013, hankkeiden tiedot

MS, SS, TK-P, IA Ohjelman johtoryhmä

2.4.2014 lisätty taloustaulukko, tekstin siistiminen

MS, IA Ohjelman johtoryhmä

Valtiovarainministeriö Toimintasuunnitelma 2014 3(26) JulkICT-toiminto SADe ohjelma SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto ...................................................................................................................................................... 4 2. Ohjelman hankkeet ...................................................................................................................................... 5

2.1. Osallistumisympäristön palvelukokonaisuus ................................................................................. 6 2.2. Oppijan verkkopalvelukokonaisuus .............................................................................................. 6 2.3. Rakennettu ympäristö ja asuminen -palvelukokonaisuus ............................................................... 7 2.5. Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus ................................................................................. 8 2.6. Yrityksen palvelukokonaisuus ..................................................................................................... 9 2.6.1 Yrityksen palvelukokonaisuus, Työnantajavelvoitteet -osahanke ............................................... 10 2.7. Kansalaisen yleisneuvontapalvelu -erillishanke ........................................................................... 10 2.8. Etäpalvelut –erillishanke ........................................................................................................... 11

3. Ohjelman klusteriryhmät ja tiimit ................................................................................................................ 12 4. Toimintamallit, ohjeet ja työvälineet............................................................................................................ 12

4.1. Toimintamallit .......................................................................................................................... 12 4.2. Muut ohjeet ja työvälineet ......................................................................................................... 13

5. Ohjelman talousseuranta ........................................................................................................................... 14 6. Viestintä ..................................................................................................................................................... 15

6.1. Tapahtumat ............................................................................................................................. 15 6.2. Ohjelman sisäinen viestintä ...................................................................................................... 16 6.2. Viestintä sidosryhmien kanssa .................................................................................................. 16

7. Valmistuvien palvelujen käyttöönotto ......................................................................................................... 17 7.1. Asiakaskäyttöönoton tuki .......................................................................................................... 17 7.2. Palvelujen käyttöönoton suunnittelutuki ..................................................................................... 18

8. Raportointi ohjelman etenemisestä ............................................................................................................ 18 9. Rinnakkaishankkeet ja -strategiat .............................................................................................................. 19

9.1. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU) ........................................................................... 19 9.2. Kansallinen palveluarkkitehtuuri ................................................................................................ 19 9.3. Asiakkuusstrategia ................................................................................................................... 20 9.4. Asiakaspalvelu2014 -hanke ...................................................................................................... 21 9.5 Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen ja kuntien ICT-muutostuki ............................................. 21 9.6 Avoin hallinto –hanke (Open Government Partnership) ................................................................ 22 9.7 Sähköisen palvelutoiminnan kehittämisryhmä ............................................................................. 23 9.8 Avoimen tiedon ohjelma, Dataportaali, JulkICT Lab ja Palvelutietovaranto ..................................... 23

10. Ohjelman riippumaton arviointi ................................................................................................................. 23 10.1. Vuoden 2013 riippumattoman arvioinnin väliraportin toimenpidesuositukset ................................ 24

11. Ohjelman päättäminen ja jatkotoimenpiteet ............................................................................................. 25 Liiteluettelo ..................................................................................................................................................... 26


1. Johdanto

Tämä dokumentti on SADe-ohjelman toteutuksen toimintasuunnitelma vuodelle 2014. Suunnitelma kuvaa ohjelmakokonaisuuden ja sen toteuttamiseksi vuonna 2014 tehtävät toimenpiteet. Suunnitelmaa on käsitelty ohjelman johtoryhmässä 11.12.2013., 14.1.2014. ja 26.3.2014.

Vuoden 2014 ohjelmatoiminnan pääteemoja ovat ohjelmasta valmistuvien palvelujen käyttöönoton varmistaminen, palveluja ja niiden hyötyjä koskeva viestintä, hyvien käytäntöjen jakaminen verkostojen kesken, ja ohjelman jälkeiseen aikaan suuntaava tekeminen. Tämän lisäksi toteutetaan hankkeita ja palvelutoteutuksia tukevaa yhteistyötä sekä yhteisten toimintamallien kehittämistä. Valtiovarainministeriö asetti keväällä 2009 sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) perustuen hallituksen 6.3.2009 hyväksymään kannanottoon sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) puolsi kokouksessaan 8.12.2011 SADe-ohjelman toteuttamista koskevia uusia linjauksia, ja näiden pohjalta valtiovarainministeriö asetti ohjelman uudelleen 24.2.2012. Tällöin ohjelman toimikautta pidennettiin 2015 loppuun, ja ohjelma sai oman johtoryhmän. Ohjelman asettamispäätöksen (VM 038:00/2009, 24.2.2012) mukaisesti tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöisiä ja yhteentoimivia, julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua vahvistavia sähköisiä palvelukokonaisuuksia kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön. Lähtökohtana on asiakkaan palvelutarpeiden toteuttaminen elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Asiakkaan näkökulmasta tavoitellaan nykyistä sujuvampaa ja helpompaa asiointia sekä uusia osallistumisen ja vuorovaikutuksen muotoja. Tarkoituksena on uudistaa julkisen hallinnon palvelutuotantoprosesseja sähköistä asiointia ja tietoja viestintätekniikkaa hyödyntäen siten, että asiakkaiden saama hyöty lisääntyy, tuottavuus paranee ja syntyy aika- ja kustannussäästöjä. Kuntien tuottavuushyötyjen saavuttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. SADe-ohjelman toteuttaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista (strateginen painopistealue II – Julkisen talouden vakauttaminen). Ohjelma toteuttaa osaltaan julkisen hallinnon ICT-strategiaa ja osallistuu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan, asiakkuusstrategian toimeenpanoon, kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan, Suomen avoin hallinto -hankkeeseen ja julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun kehittämiseen. Ohjelman etenemisestä raportoidaan hallitusohjelman seurantamenettelyyn, Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle (HALKE) ja Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA). Tarvittaessa ohjelman etenemistä käsitellään lisäksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa (Talpol).

Ohjelmassa hyödynnetään julkisen hallinnon ICT-toiminnon arkkitehtuurityössä ja kansallisessa palveluarkkitehtuurihankkeessa syntyviä yhteisiä tuotoksia ja linjauksia, julkishallinnon suosituksia (JHS) sekä mahdollisuuksien mukaan julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluita, kuten esimerkiksi kansalaisen asiointitiliä tai tunnistamisratkaisuja.

Ohjelmalla on oma johtoryhmä, joka koostuu ministeriöiden ja kuntasektorin toimijoista. Johtoryhmän tehtävänä on ohjata ohjelman toteutusta, tukea ohjelmassa syntyvien palvelujen valtakunnallista ja alueellista käyttöönottoa sekä varmistaa poikkihallinnollisuuden toteutuminen ohjelman keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelman toteutuksen ohjaamista ja koordinaatiota varten valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnossa työskentelee ohjelmapäällikkö, kaksi


ohjelmakoordinaattoria ja ohjelma-assistentti (myöhemmin viitattuna ”SADe-tiimi”).

Valtiovarainministeriö tekee ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat rahoitus- ja käynnistyspäätökset, nimeää hankkeiden vastuuministeriöt (hankkeiden omistajat) ja asettaa hankkeille klusteriryhmät, jotka toimivat hankkeiden johtoryhminä. Valtiovarainministeriö määrittelee, tarjoaa ja ylläpitää eri hankkeissa ja niiden välisessä yhteistyössä hyödynnettäväksi toimintamalleja, ohjeita ja työvälineitä. Hankkeiden omistaja vastaa hankkeen toteuttamisesta ohjelman hallintamallin ja tavoitteiden mukaisesti, käyttöönotto- ja ylläpitovaiheen valmistelusta sekä hankkeen hankinnoista.

Ohjelman toteuttamisessa on ministeriöiden lisäksi mukana useita kuntia, valtionhallinnon virastoja, kolmannen sektorin toimijoita ja yrityksiä. Ohjelman toteutusta ja etenemistä arvioidaan koko sen toimikauden ajan riippumattoman arvioijatahon toimesta. Vuoden 2013 lopussa julkaistiin neljäs riippumattoman arvioinnin väliraportti.

Ohjelman rahoituskehys on yhteensä noin 70 miljoonaa euroa palveluiden kehittämiseen, pilotointiin ja erillispäätöksin tehtävään asiakaskäyttöönoton tukeen. Ohjelma rahoitetaan valtiovarainministeriön pääluokasta, valtion ja kuntien yhteisiä ICT-hankkeita varten perustetulta momentilta (28.90.20).

2. Ohjelman hankkeet

Ohjelman tehtävänä on toteuttaa ohjelmalle asetettujen tavoitteiden ja menettelytapojen mukaisesti sähköisen asioinnin palvelukokonaisuushankkeet (suluissa vastuutaho) Osallistumisympäristö (OM), Oppijan palvelukokonaisuus (OKM), Rakennettu ympäristö ja asuminen -palvelukokonaisuus (YM), Yrityksen palvelukokonaisuus (TEM) sekä Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus (STM). Vastaavin periaattein ohjelmassa toteutetaan erillishankkeet Kansalaisen yleisneuvontapalvelu (VM) ja Etäpalvelut (VM), joiden rahoitus sisältyy ICT:n kehittämisen osalta SADe-ohjelman rahoituskehykseen. Palvelujen toteutuksessa hyödynnetään yhteisiä rajapintoja ja palveluita sekä hyviä käytäntöjä ja tehdään yhteistyötä muiden kehityshankkeiden kanssa. Kehittämisessä noudatetaan SADe-ohjelman yhteisiä toimintamalleja (luku 4.1). ICT-kehittämisen lisäksi mukana on aina palveluprosessien ja toimintakonseptien uudistamista. Ohjelman hankkeet noudattavat SADe-ohjelman ohjausmallia ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria sekä raportoivat valtion yhteisellä hankesalkkuratkaisulla kuukausittain etenemisestään valtiovarainministeriön JulkICT-toimintoon ja ohjelman johtoryhmälle.

Valtiovarainministeriö myöntää hankkeiden toteuttamiseksi vuosittain hankkeiden vastuuministeriöille SADe-ohjelmaa koskevalle momentille (28.90.20.1) käyttö- ja kirjausoikeus tiettyyn euromäärään saakka. SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien ja erillishankkeiden suunnittelua ja toteutusta sekä ohjelman hankeohjausta varten saa vuoden 2014 talousarviossa momentilta 28.90.20 palkata projektihenkilöitä tai rahoittaa olemassa olevan henkilöstön työpanosta enintään 25 HTV vastaavan henkilöstön verran. Olemassa olevaa henkilöstöä hyödynnettäessä korvataan työpanos, joka kohdistuu SADe-hankkeen tai ohjelman hankeohjauksen toteuttamiseen. Useissa ohjelman hankkeissa työskentelee myös projektihenkilöstöä, jonka työpanosta ei korvata SADe-rahoituksesta.


2.1. Osallistumisympäristön palvelukokonaisuus

Hankkeen tavoitteena on: Saada aikaan sellaiset verkko-osallistumisen menetelmät ja kanavat, joiden välityksellä kansalaiset

voivat ilmaista mielipiteensä valmisteltavana olevista asioista, käydä puntaroivaa (deliberatiivista) keskustelua, nostaa omia näkökulmiaan ja teemojaan esille yhteiskunnallisessa keskustelussa, valmistelussa ja päätöksenteossa sekä saada vaikuttamisen kokemuksia ja elämyksiä. (lähde: SADe- hankkeen loppuraportti)

Tarjota käyttäjille helppokäyttöinen ja heidän omiin tarpeisiinsa räätälöitävissä oleva palvelukokonaisuus, jonka sisältöjä ja sovelluksia voi julkaista ja käyttää myös muissa verkkopalveluissa. (lähde: asettamispäätös)

Pilotoida ja ottaa käyttöön osallistumisympäristön toteutettavat palvelut.

Hankkeen tuotokset vuonna 2014 ovat: lausuntopalvelu.fi, otakantaa.fi, kansalaisaloite.fi- ja kuntalaisaloite.fi-palveluiden toteutuksien

loppuunsaattaminen avoimen tuotteen hallinnan, avoimen datan ja edustajien työn seurannan edellyttämät toimenpiteet palveluiden edellyttämät käyttöönoton edistämistoimet, viestintä ja markkinointi sekä konseptointi. nuorten aloitekanavan toteutus (OKM:n rahoitus)

Hankkeen kokonaisbudjetti: 3 070 000 euroa Henkilötyövuosia SADe-ohjelman kiintiöstä käytössä vuonna 2014: 2 Yhteyshenkilö: Mikko Levämäki, oikeusministeriö

2.2. Oppijan verkkopalvelukokonaisuus

Oppijan palvelukokonaisuudessa rakennetaan koulutuksen sähköistä sivistyskeskusta, josta löytyvät jatkossa kaikki sekä kansalaisten että koulutuksen ja opetuksen järjestäjien palvelut esiopetukseen ilmoittautumisesta aikuiskoulutukseen asti. Luvassa on helppokäyttöinen palveluportaali, joka tarjoaa kattavasti opiskelua ja siihen hakeutumista sekä oppimista ja urasuunnittelua tukevia palveluita elinikäisen oppimisen periaatteella. Palvelu tukee yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelua ja toteuttamista. Hanke tukee omalta osaltaan hallitusohjelmaan kirjattua nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hankkeen tuotokset vuonna 2014 ovat:

Oppijan verkkopalvelun keskitettyjen palveluiden (Hakeutujan palvelut, Todennetun osaamisen rekisteri, ja Asiakaspalveluratkaisu) vaiheittainen käyttöönotto

Palvelukokonaisuuden jatkuvuussuunnitelma Keskitettyjen palveluiden lähdekoodien ja avointen rajapintojen jukaisu Githubissa Palveluiden toteutusvaiheen asiakaskäyttöönottosuunnitelma ja aikataulusuunnitelman päivitys Nykyisten opiskelijahaku- ja valintapalvelujen alasajo Palveluiden hallintamalli Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli Opintopolku.fi -verkkopalvelun käyttöönotto jatkuu


Opetuksen järjestäjien palveluiden (ilmoittautuminen ja hakeutuminen esi- ja perusopetukseen) toteutuksen jalkautuminen.

Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin hallintamalli ja jalkauttaminen Viestintä- ja markkinointi

Hankkeen kokonaisbudjetti: 13 100 000 euroa Henkilötyövuosia SADe-ohjelman kiintiöstä käytössä vuonna 2014: 4

Yhteyshenkilö: Ritva Sammalkivi, Opetushallitus

2.3. Rakennettu ympäristö ja asuminen -palvelukokonaisuus

Rakennettu ympäristö ja asuminen -palvelukokonaisuuden tavoitteena ja tarkoituksena on tuottaa asumiseen ja rakentamiseen liittyviä lupa-, haku-, tietoja analyysipalveluita verkkoon. Kansalaiset, asunto-osakeyhtiön toimihenkilöt, yritykset ja yhteisöt voivat niiden avulla asioida viranomaisten kanssa ja esimerkiksi aloittaa lupaprosesseja. Palvelut avaavat uusia mahdollisuuksia osallistua ympäristön kehittämiseen, parantavat kansalaisten mahdollisuuksia löytää tarpeitaan vastaava asunto sekä keventävät hallinnollista taakkaa. Rakennettu ympäristö ja asuminen -palvelukokonaisuuden tuotokset vuonna 2014:

Rakentamisen lupa-asiointipalvelun (Lupapiste) pilotointi jatkuu (n. 20 kunnassa) ja laajenee uusilla lupatyypeillä (mm. ympäristöluvat) sekä muutamilla uusilla kunnilla (mm. Parainen ja Forssa) ja uusien KRYSP-rajapintojen käyttöönotoilla palvelussa.

Rakentamisen lupa-asiointipalvelu (Lupapiste) valmistuu kaikkien lupatyyppien osalta KRYSP-rajapintojen päivitysprojeksti päättyy ja raja-pinnat ovat sen jälkeen kaikkien kuntien

käyt-töönotettavissa Energiatodistustietojärjestelmä valmistuu ARA:n määrärahojen käsittelyjärjestelmä toteutetaan ja käyttöönotetaan Liiteri-tietopalvelun toteutus kilpailutetaan ja tietovarasto sekä ensimmäiset tietopalvelupaketit

valmistuvat Haravan pilotointi jatkuu Tarkkailijan pilotointi jatkuu Lupapisteen, Haravan ja Tarkkailijan jatkokehitys pilotointikokemusten pohjalta Koko hankkeen ja palveluiden yleisviestintä (mm. seminaarit, messut, alueelliset tilaisuudet ja

lehtijutut) Asunto-osakerekisteriselvitys valmistuu

Hankkeen kokonaisbudjetti: 10 367 700 euroa Henkilötyövuosia SADe-ohjelman kiintiöstä käytössä vuonna 2014: 3,75 Yhteyshenkilöt: Pirjo Saksa ja Joona Majurinen, ympäristöministeriö


2.5. Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus

SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden tavoitteena on tuottaa ja ottaa käyttöön toimintamalleja ja niissä hyödynnettäviä kansallisesti yhtenäisiä ja yhteentoimivia sähköisiä palveluita, jotka tukevat kansalaisia oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hoito- tai palveluyksikön valinnassa ja palveluun hakeutumisessa, parantavat kansalaisen osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnittelussa sekä tehostavat kansalaisen ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. Palvelukokonaisuus koostuu: kansallisesti toteutettavista sähköisistä palveluista kansalaisille (sosiaali- ja terveysalan

palveluhakemisto, yleinen sosiaali- ja terveystieto, avuntarpeen itsearviointi, palautepalvelut) kansallisesti määriteltävistä, kuntatoimijoiden yhteistyönä tai valtakunnallisena yhteistyönä

toteutettavista sähköisistä palveluista (esim. ajanvarauspalvelu kansalaiselle, turvallinen viestinvälitys asiakkaan ja palvelunantajan välillä) sekä

kehitystyön tuesta ja koordinaatiosta, joka sisältää muun muassa kansallisten määritysten ja käytännön yleisohjeistuksien jakelun ja ylläpidon, kehityshankkeiden yhteistyön ja tiedonvälityksen ja neuvontapalveluja sekä kehittäjäverkoston yhteistoiminnan eri muotoja ja kuntatoimijoiden hankintayhteistyötä.

Hankkeen tuotokset vuonna 2014 ovat: Kansallisesti toteutettavat palvelut

- palveluhakemiston toteutuksen kilpailutus, perusosien toteutus ja pilotointi sekä alueellisten käyttöönottojen suunnittelu

- yleisen sote-tiedon ja avuntarpeen itsearvioinnin määrittelyn viimeistely, toteutuksen kilpailutus ja toteutuksen käynnistys

- strukturoidun palautteen keruu- ja hallintajärjestelmän toteutus ja pilotointi Alueelliset yhteistyöprojektit

- HyvisSADe: palveluun hakeutumisen ja ajanvarauksen määrittelyjen viimeistely, toteutuksen kilpailutus ja käynnistys

- SADe-Mielenterveystalo: uusien kehityspiirteiden toteutus, alueellisten käyttöönottojen toteutus

- SADe-PSOP: Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän ensimmäisten vaiheiden toteutus, pilotointi ja käyttöönotto

Kansalliset määrittelyt - Ajanvarauksen kansallisten määrittelyjen toteutus - Turvallisen viestinvälityksen kansalliset määrittelyt kansallisiin palveluihin ja tukipalveluihin

perustuvien ratkaisujen osalta - Spontaanin palautteen konsepti, määrittely ja alueellisen pilotoinnin käynnistäminen

Alueellisen kehittäjäverkoston kokoaminen ja toiminnan käynnistys yhteistyössä Kuntaliiton kanssa Viestinnän ja kansalaiskyselyn toteutus Valtionapuviranomaistehtävät

- palveluiden toteutusta ja käyttöönottovalmiuksia tehostavan täydentävän haun toteutus - yhteistyöhankkeiden kehitystyön seuranta ja valvonta - väliraporttien ja maksatushakemusten käsittely

Hankehallinta ja hanketason tukipalvelut projekteille


Hankkeen kokonaisbudjetti: 14 766 000 euroa Henkilötyövuosia SADe-ohjelman kiintiöstä käytössä vuonna 2014: 7 Yhteyshenkilö: Minna Angeria, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

2.6. Yrityksen palvelukokonaisuus Yrityksen palvelukokonaisuus tarjoaa asiointi-, tietoja neuvontapalveluja Yrityssuomi.fi-verkkopalvelussa. Entistä monipuolisempia sähköisiä palveluja kehitetään yrityksen perustamisen sekä työnantajana toimimisen tueksi. Yrityksen perustajan palvelut mahdollistavat sähköisen asioinnin ja tarjoavat työkaluja henkilöille, jotka harkitsevat yrittäjyyttä tai ovat perustamassa yritystä. Työnantajan palvelut on suunnattu työnantajayrityksille ja –yhteisöille sekä työnantajana toimiville kotitalouksille. Niiden ansiosta työnantajapalveluihin ja –velvoitteisiin liittyvää asiointia voi hoitaa verkossa. Tavoitteena on asiakaslähtöisten ja sujuvien palvelujen avulla lisätä elinkelpoisten uusien yritysten määrää, tukea työpaikkojen syntymistä sekä keventää yritysten hallinnollista taakkaa. Yrityksen palvelukokonaisuuden tuotokset vuonna 2014:

Oma Yritys-Suomi: Oma Yritys-Suomi-palvelun jatkokehittäminen Oma Yritys-Suomi-palvelun tutustumisversion jatkokehittäminen Asiakaspalvelun Oma Yritys-Suomi –työtilan pilotointi, toteutus ja käyttöönotto (käyttöönoton

pilotointi, 1 ELY-keskus) Asiantuntijahaku.fi:n integrointi Yrityssuomi.fi ja Oma Yritys-Suomi-palveluun Alkavan yrityksen rahoituksen (TE-toimiston Starttiraha ja Finnveran lainat) hakeminen Oma Yritys-

Suomi-palvelun kautta Käsittelijän Oma Yritys-Suomi-palvelun esiselvitys

Muu kehittäminen:

Yrityssuomi.fi;n tietopalvelut: Yrityksen perustajan ja työnantajan tietosisältöjen täydentäminen sekä Yrityssuomi.fi:n seudullisten sivujen jatkotyö (tavoitteena saada valmiiksi 69 seudun yrityspalveluista kertovat sivut, lisäksi sivujen ylläpidon aktivointi ja ohjeistus)

Lausuntotyökalun pilotointi Yleinen lupien ja ilmoitusten asiointipalvelu; Elintarvikehuoneistoluvan ja Valmismatkaluvan

pilotointi, toteutus ja käyttöönotto Yrityssuomi.fi ja Oma-Yrityssuomi.fi, tulorekisterin yritysten käyttöliittymä

Hankkeen kokonaisbudjetti: 12 734 057 euroa, josta Työnantajavelvoitteet –osahankkeen osuus on 1 524 906 euroa. Henkilötyövuosia SADe-ohjelman kiintiöstä käytössä vuonna 2014: 3 Yhteyshenkilö: Benita Troberg, työ- ja elinkeinoministeriö


2.6.1 Yrityksen palvelukokonaisuus, Työnantajavelvoitteet -osahanke

Työnantajavelvoitteet -osahankkeen tarkoituksena on toteuttaa olemassa olevan työnantajavelvoitteiden sähköisen palvelun laajentaminen ja integroiminen muihin palveluihin. Toteutus pitää sisällään muutoksien määrittelyn, suunnittelun, toteutuksen ja testauksen Verohallinnon ja työeläkeyhtiöiden palvelun osalta. Työnantajavelvoitteet –osahankkeen tuotokset vuonna 2014:

liittymä Yritys- Suomen palvelupolkuihin liittymä Kelan sähköisiin työnantajapalveluihin, (eSARA) taloushallintoliittymä soveltamalla FIA2/FIP –tuotoksia (aloitettu 2012) työntekijän liittymän tuotantoon otto (PTMJ-lakimuutos) työaikakirjanpitoon liittyvät tietyt toiminnot lomapalkan laskenta sähköinen työsopimus työsopimuksen ja työsuhteen muutoshallinta palkkatuen maksatushakemus Palkka.fi-palvelusta

Osahankkeen kokonaisbudjetti: 1 524 906 euroa Henkilötyövuosia SADe-ohjelman kiintiöstä käytössä vuonna 2014: 0,5 Yhteyshenkilö: Anna Veijola, Verohallinto

2.7. Kansalaisen yleisneuvontapalvelu -erillishanke

Kansalaisen yleisneuvontapalvelun päätavoitteena on luoda julkisen hallinnon palvelujen loppukäyttäjille keskitetty neuvontapalvelu. Neuvonta sisältää informaation antamista julkisista palveluista ja ohjausta niiden käytöstä. Neuvontapalvelun lisäksi yleisneuvontapalvelua käytettäisiin myös kansallisten sähköisten palveluiden (esim. asiointitili, verkkotunnistamis- ja maksamispalvelu Vetuma) asiakaspalveluna. Neuvontapalvelun ei ole tarkoitus korvata kunkin viranomaisen omaa palveluneuvontaa. Yleisneuvontapalvelun tavoitteena on myös vähentää hätänumeroon tulevia kiireettömiä neuvontapuheluita, joita tällä hetkellä tulee vuodessa 350 000 kappaletta. Yleisneuvontapalvelu toteuttaa pääministeri Kataisen hallitusohjelman linjausta järjestää hätäkeskuksia kuormittavien kiireettömien puheluiden palveluneuvonta. Kansalaisneuvonta on avattu 25.11.2013. Kansalaisen yleisneuvontapalvelu -hanke jatkuu SADe-ohjelmassa (5/2015). Hanke vastaa yhteistyössä palvelun tuottajan Valtiokonttorin kanssa palvelun toiminnan seurannasta, kehittämisestä ja markkinointiviestinnästä sekä hallinnoi palvelun kehittämistä. Erillishankkeen tuotokset vuonna 2014:

Hankkeessa seurataan yhdessä palvelun tuottajan Valtiokonttorin kanssa Kansalaisneuvonnan

toiminnan käynnistymistä ja sitä arvioidaan raporttien sekä erilaisten tutkimusten (esim. Kansalaisraati) avulla. Palvelu-prosesseihin tehdään tarvittaessa muutoksia. Markkinointia kohdennetaan tarpeen mukaisesti, jotta toiminta saadaan vakiinnutettua ja sen kysyntä ja


resurssit kohtaavat. Markkinoinnin erityisiä kohderyhmiä ovat nuoret ja ikääntyneet. Markkinointitoimenpiteitä ovat esimerkiksi ilmoitukset lehdissä ja radiomainonta.

Toimintaa laajennetaan palvelussa olevien resurssien salliessa sosiaaliseen mediaan hyödyntämällä sitä yhtenä palvelukanavana. Selvitetään chat-kanavan käyttöä yhtenä palvelukanavana Kansalaisneuvonnassa.

Kansalaisneuvonnan tietojärjestelmiä (OC, tiketöintijärjestelmä, verkkosivusto) kehitetään saatujen kokemusten pohjalta. Käynnistetään Kansalaisneuvonta.fi:n siirto uudelle julkaisualustalle.

Selvitetään Kansalaisneuvonnan ja Asiakaspalvelu2014 -hankkeessa rakennettavien asiakaspalvelu-pisteiden tiiviimpi yhteistyömahdollisuus ja selvityksen pohjalta tehdään esitetyt toimenpiteet.

Hankkeen kokonaisbudjetti: 2 245 000 euroa Henkilötyövuosia SADe-ohjelman kiintiöstä käytössä vuonna 2014: 1 Yhteyshenkilö: Heli Parikka, valtiovarainministeriö

2.8. Etäpalvelut –erillishanke Hankkeen tarkoitus ja tehtävä on saattaa mahdollisimman suuri määrä julkisia palveluja asiakkaiden (kansalaisten, yritysten ja kolmannen sektorin) saataville etäpalvelujen kautta. Etäpalvelut toteutetaan kahdessa vaiheessa; ensin keskitytään yhteispalvelupisteiden ja viranomaisten välillä siirtyvien etäpalveluiden toteuttamiseen sekä niihin liittyvien prosessien ja tukipalvelutoimintatarpeiden tunnistamiseen ja maakuntapilottien pilottien avulla niiden todentamiseen. Seuraavassa vaiheessa käynnistetään kotoa yms. paikoista pääsy etäpalveluihin omilla laitteilla. Tavoitteena vuoden 2014 aikana on saattaa tuotantokäyttöön Etelä-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien uudet etäpalvelua tarjoavat pisteet ja mahdolliset ulkopuolelta tulevat Asiakaspalvelu 2014 pilotit.

Hankkeen tuotokset vuonna 2014 ovat: Määritellään hallintamalli ja siirretään toiminnassa olevat keskitetyt palvelut hallinnoijan

ylläpidettäviksi. Ensimmäisenä siirtyy ajanvarausjärjestelmä. Olemassa olevat etäpalvelua tarjoavat pisteet siirretään vuoden lopuksi pysyvän hallintamallin piiriin (ohjelman rahoitus välineisiin päättyy).

Määritellään ja toteutetaan etäpalvelulle palveluhakemisto ja siirretään se hallinnoijan ylläpidettäväksi.

Määritellään (=valmistellaan) etäpalvelulle järjestelmä, joka ohjaa asiakkaan ensimmäisen vapaan asiakaspalvelijan luo.

Käynnistetään kotikäyttö-alaprojekti ja asetetaan sille tavoitteet. Tehdään palvelupistekäytön arkkitehtuuri ja aloitetaan kotikäytön arkkitehtuurin laatiminen. Hankkeen kokonaisbudjetti: 2 420 000 euroa Henkilötyövuosia SADe-ohjelman kiintiöstä käytössä vuonna 2014: 2,75 Yhteyshenkilö: Jarmo Riipinen, valtiovarainministeriö


3. Ohjelman klusteriryhmät ja tiimit

SADe-ohjelman hankkeiden johtoryhmiksi on asetettu klusteriryhmät, joissa on edustus hankkeen kannalta keskeisistä toimijoista ja sidosryhmistä. SADe-tiimi järjestää tapaamisen klusterien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille klusterityöskentelyn kehittämisestä. SADe-ohjelmassa kokoontuu SADe-tiimin koordinoimana säännöllisesti kolme yhteistyötä ja tiedonvaihtoa edistävää tiimiä: projektipäällikkötiimi, viestintätiimi ja palvelukokonaisuustiimi. Projektipäällikkötiimiin kuuluvat hankkeiden hankepäälliköt. Kuukausittain järjestettävissä projektipäällikkötiimin kokouksissa käsitellään keskeiset ohjelman ja hankkeiden toteutukseen vaikuttavat ajankohtaisasiat. Ohjelman viestintätoimenpiteitä suunnittelevassa ja yhteen sovittavassa viestintätiimissä on mukana hankkeiden viestintäasiantuntijoita, valtiovarainministeriön viestinnän edustaja, Kuntaliiton edustaja ja Valtiokonttorin edustajia. Palvelukokonaisuustiimiin kuuluvat hankepäälliköt, Valtiokonttorin edustaja ja valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon sähköisen asioinnin ja kokonaisarkkitehtuurin asiantuntijat. Vuoden 2014 aikana uudistetaan ohjelman eri tiimien toimintaa tarpeen mukaan. Viestintätiimin toimintaa on kehitetty syksystä 2013 lähtien ottamalla käyttöön teemakokoukset ja ulkopuoliset asiantuntija-alustukset. Kehittämissuunta on koettu hyväksi ja vastaavaa toimintatapaa jatketaan 2014.

4. Toimintamallit, ohjeet ja työvälineet

Valtiovarainministeriön rooliin SADe-ohjelman omistajana kuuluu määritellä, tarjota ja ylläpitää eri hankkeissa ja niiden välisessä yhteistyössä hyödynnettäviä toimintamalleja, ohjeita ja työvälineitä. Toimintamallien päivittämisessä on havaittu toimivaksi menettelyksi hankkeita ja ohjelmatoimijoita osallistava työskentely esimerkiksi työpajojen muodossa. Myös kommentoinnista ja keskustelusta otakantaa.fi -palvelussa on saatu hyviä kokemuksia. Näitä käytäntöjä jatketaan tarpeen mukaan myös vuonna 2014.

4.1. Toimintamallit

SADe-ohjelman yhteiset toimintamallit ohjelman hankkeiden toteutuksessa ja palvelujen kehittämistyössä hyödynnettäväksi ovat:

Avoin lähdekoodi Kansalliset kielet Tietosuoja Vuorovaikutus markkinoiden kanssa Vuorovaikutus käyttäjien kanssa Esteettömyys ICT:n ympäristövaikutukset


Avoimen lähdekoodin toimintamalli päivitettiin vuonna 2012, ja se täydentyy keväällä 2014 valmistuvalla Avoimen ohjelman siirto tuotteenhallintaan -projektin tuloksilla. Tässä projektissa muodostetaan valitun SADe-palvelun ja sen ohjelmiston tuotteenhallinnan määrittelyt, konsepti ja menettelyt, joita voidaan hyödyntää myös muiden palveluiden tuotteenhallinnassa. Kevään 2014 aikana järjestetään erilliset tilaisuudet/työpajat Tietosuoja-toimintamallin ajankohtaisiin asioihin liittyen ja Kansalliset kielet –toimintamallista selkeän kielen teemalla.

Ohjelman johtoryhmä seuraa ja arvioi toimintamallien hyödyntämistä ohjelman hankkeissa. Toimintamallien hyödyntäminen huomioidaan myös ohjelman riippumattomassa arvioinnissa. SADe-toimintamallit on julkaistu kaikkien kiinnostuneiden hyödynnettäviksi ohjelman verkkosivuilla ja Yhteentoimivuusportaalissa.

4.2. Muut ohjeet ja työvälineet

Ohjelmassa ja hankkeissa jatketaan 2013 käynnistettyä SADe-palveluarkkitehtuurityötä. Tässä huomioidaan JulkICT-linjaukset ja käytetään JulkICT:n välineitä kuvaamiseen. SADe -ohjelmassa kehitettävistä palveluista muodostettiin keväällä 2013 julkisen hallinnon yhteiseen kokonaisarkkitehtuurin mallinnuspalveluun yhdenmukainen loogisen tason yleinen kokonaisarkkitehtuurikuvaus. Tavoitteena on ollut luoda ohjelman johdolle, palveluita hyödyntävien organisaatioiden johdolle sekä palveluiden kehittäjille keskitetysti ylläpidettävä julkinen malli, joka toimii viestinnän välineenä SADe-palveluiden hyödyntämisen, käyttöönoton sekä jatkokehittämisen suunnittelussa. Tätä jatkokehitetään vuonna 2014.

Hankkeiden kehittämistyössä hyödynnetään julkisen hallinnon ICT -toiminnon arkkitehtuurityössä ja kansallisessa palveluarkkitehtuurihankkeessa syntyviä yhteisiä tuotoksia ja linjauksia kuten palveluväylä ja tunnistamisratkaisut. SADe-tiimi varmistaa tarvittavan tiedonkulun JulkICT-toiminnon ja hankkeiden välillä ja järjestää tarvittaessa tapaamisia.

SADe-ohjelman avoimen lähdekoodin toimintamallissa linjataan, että kaikista ohjelmassa toteutetuista komponenteista ja ohjelmistoista ylläpidetään tietoja valtionvarainministeriön ylläpitämässä Yhteentoimivuus-portaalissa. Kansainvälisesti kiinnostavista hankkeista voidaan jakaa tietoa myös yleiseurooppalaisen EU JoinUp-portaalin kautta. SADe-tiimi ohjeistaa ja tukee hankkeita erityisesti Yhteentoimivuus-portaalin käytössä. Hankkeet ylläpitävät hankkeiden toteutusta ja palveluja koskevia kustannus-hyötylaskelmia. SADe-tiimi kilpailuttaa yhteisen tuen kustannus-hyötylaskelmien päivittämistarpeisiin. Ohjelmatason ja hankkeiden tilanneraportoinnissa otetaan valtion yhteinen hankesalkkuratkaisu käyttöön 15.1.2014 alkaen. SADe-tiimi tukee hankkeita salkkuratkaisun käytössä ja varmistaa, että hankkeet saavat riittävästi palautetta tilanneraportointiin liittyen. Osallistutaan yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa (esteettömyyden indikaattorityöryhmä) internetin käyttämättömyyden syitä koskevan Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohjaukseen. Opinnäytetyö valmistuu keväällä 2014.


5. Ohjelman talousseuranta Ohjelman talousseurannan vuosittainen sykli on kuvattu ohjelman hallinnollisessa vuosikellossa (Liite 1). Vuosikello kuvaa talousarviovuoden elinkaarenvaikutuksen ohjelman hallinnolliseen rytmiin, mm. milloin valmistellaan ja tehdään HTV- ja rahoituspäätöksiä sekä millä tasolla ja kuinka usein hankkeet raportoivat valtiovarainministeriölle hankkeen etenemisestä. Vuosikellossa kuvataan myös, miten ohjelman etenemisestä raportoidaan eri tahoille (kuvattu tarkemmin tämän raportin luvussa 8 Raportointi ohjelman etenemisestä) sekä miten ohjelman riippumaton arviointi etenee vuoden aikana. Vuosikellon kuvaamien hallinnollisten prosessien lisäksi SADe-tiimi seuraa jatkuvasti hankkeiden ja ohjelmakoordinaation rahan käyttöä. SADe-tiimi ylläpitää seurantataulukoita, joiden avulla on jatkuvan seurannan lisäksi mahdollista raportoida tarvittaville tahoille ohjelman taloustilanteesta. Alla olevassa taulukossa on kuvattu miten määrärahoja on käytetty edellisinä vuosina ja miten näitä kohdennetaan vuonna 2014.

Ohjelman hankkeissa noudatetaan vuonna 2014 joulukuussa 2013 tehtyä SADe-momentin käytön yleisohjetta SADe-ohjelman hankkeiden vastuuviranomaisille myönnettävän rahoituksen periaatteista ja käytännöistä.

Toteuma hankkeittainmyönnetty

2010toteuma

2010myönnetty

2011toteuma

2011myönnetty

2012toteuma

2012 myönnetty

2013toteuma

2013myönnetty

2014toteuma

2014Arvioitu kokonais-

budjetti Osallistumisympäristö 505 200 224 450 785 335 456 401 730 000 643 181 575 000 1 103 379 490 000 3 070 000Oppija 551 000 551 000 3 154 149 903 110 4 099 800 1 015 041 4 150 000 3 556 014 800 000 13 100 000Rakennettu ympäristö 406 000 261 418 1 842 418 859 776 3 916 000 1 636 771 1 950 000 3 834 515 1 500 000 10 367 700Sosiaali- ja terveysalan palv. Kok 2 600 000 554 000 3 000 000 1 764 888 4 200 000 14 766 000

Oma Terveys 480 000 70 000 230 000 640 000Kansalaisen hyvinvointipalvelusuunnittelu 270 000 30 000 210 000 450 000

Yrityksen palvelukokonaisuus 2 902 179 3 726 915 1 594 234 11 229 151Yrityksen perustajan palvelukokonaisuus 350 000 226 434 2 136 434 627 965 600 000 1 608 512Työnantaja 319 500 225 542 1 859 042 250 269 300 000 1 422 248

Työnantaja/ Työnantajavelvoitteet -osahanke 248 500 171 506 275 032 322 136 308 660 313 289 692 714 423 864 0 1 524 906Kansalaisen yleisneuvontapalvelu 38 500 38 500 300 000 38 572 2 222 600 131 750 1 470 800 900 828 300 000 2 245 000Etäpalvelut 21 000 21 000 142 900 133 446 952 640 223 500 995 600 392 010 ei vielä 2 420 000

Yhteensä 3 189 700 1 819 850 10 935 310 4 681 675 13 507 100 7 548 292 15 736 293 15 702 413 58 722 757toteuma

2010toteuma

2011toteuma

2012toteuma

2013arvio 2014

toteuma 2014

Arvioitu kokonaisbudjetti

SADe-ohjelman hallinnon tuki* 97 233 7 837 187 041 809 028 670 000 2 592 837SADe-ohjelman viestintä 5 877 1 511 51 373 76 830 170 000 700 000SADe-ohjelman riippumaton arviointi 66 414 24 169 17 550 25 619 133 752Asiakaskäyttöönottotuki 5 000 000 8 500 000

myönnetty 2013

myönnetty 2014

Arvioitu kokonaisbudjetti

Asiakaskäyttöönottotuki 170 000 1 570 230 8 500 000Ohjelmakoordinaatio yhteensä 169 524 33 517 255 964 911 477 0 11 926 589

70 649 346

Ohjelmakoordinaatio

Ohjelman budjetti yhteensä

Myönnetty asiakaskäyttöönoton tuki

*SADe-ohjelman hallinnon tukeen on nyt sisällytetty varaus muille kehittämistoimenpiteille ja arvio vuoden 2014 ja 2015 riippumattoman arvioinnin kustannuksista. Ohjelman riippumaton arviointi kilpailutetaan keväällä 2014, joten arvio vuoden 2014 riippumattoman arvioinnin kustannuksista lisätään taulukkoon vasta hankintapäätöksen julkaisemisen jälkeen.

HUOM. Kunakin vuonna käytössä on 3-vuotisen siirtomäärärahan turvin myös aiempina vuosina myönnettyä rahaa. Näin ollen toteuma voi olla suurempi kuin ko. vuoden myöntö.

SADe-ohjelman johtoryhmä saa jokaisessa kokouksessaan katsauksen ohjelman määräraha-tilanteeseen johtoryhmän kuukausittaisessa tilanneraportissa. Talousseurantaa ja -raportointia kehitetään tarpeen mukaan edelleen vuoden 2014 aikana.


6. Viestintä

SADe-ohjelman kokonaisuuden viestinnästä vastaa valtiovarainministeriö. Hankkeiden ja niissä tehtävien palveluiden viestinnästä vastaa kukin omistajaministeriö. SADe-ohjelman viestintää suunnitellaan viestintätiimissä, jossa on edustajia valtiovarainministeriöstä, Valtiokonttorista, Kuntaliitosta sekä jokaisesta hankkeesta. Ryhmä suunnittelee ja yhteensovittaa palveluiden viestintää sekä ylläpitää yhteistä viestintä- ja toteutussuunnitelmaa. Ryhmässä kehitetään myös mahdollisia yhteistyötapoja sekä yhteisiä keinoja ja kanavia viestiä ja markkinoida. Ohjelmasta viestimisessä hyödynnetään monia eri kanavia, painottaen kuitenkin erityisesti sähköisiä viestintäkanavia. Ohjelman riippumattoman arvioinnin neljännessä väliraportissa (2013) ohjelman toimeenpanon johtopäätöksissä ja toimenpidesuosituksissa (kappale 6.3.) on useita viestintään kohdistuvia suosituksia. Raportin johtopäätöksen 9 mukaisesti (s. 52) viestintä ja markkinointi nähdään entistä tärkeämpänä palvelujen käyttöönottojen ytheydessä. Johtopäätöksessä todetaan, että erilaiset tilaisuudet, alue- ja kuntakohtaiset tietoiskut ja sosiaalisen median tempaukset käytännönläheisine viestintäsisältöineen eri kohderyhmille ovat keskeinen osa palveluiden käyttöönottoa. Toimenpidesuosituksissa (s. 53-54) arvioijat suosittavat, että ohjelman hankkeita tulee aktiivisesti ohjelmatasolta kannustaa yhteisten synergioiden löytämiseen palvelujen käyttöönottoihin liittyen viestinnän ja markkinoiden osalta. Synergioiden löytämiseksi esimerkiksi kunnan kannalta eri hankkeiden ja eri palvelujen yhteiset kampanjat voisivat tukea tätä. Myös onnistuneiden käyttöönottojen toimintamalleista ja menetelmistä viestimisen tulisi olla aktiivista. Jatkossa viestinnän ja markkinoinnin tulisi olla tiukemmin yhdistettynä palveluihin ja niiden käyttöönottoihin. Niitä organisaatioita varten, jotka ottavat palveluita käyttöön, on tarpeen koota palvelukohtaisesti tärkeää tietoa yhteen paikkaan. Vuoden 2014 viestinnän painopisteiden suunnittelussa ja toimeenpanossa huomioidaan erityisesti edellä mainitut suositukset.

6.1. Tapahtumat

SADe-päivä järjestetään maaliskuussa (27.3.2014) Wanhassa Satamassa. Tilaisuudessa esillä ovat muun muassa ohjelman palvelut. SADe-päivän teema ja sisältö tarkentuvat alkuvuoden 2014 aikana. Valtion virkamiehille vuoden päätiedotustapahtuma on Valtio Expo, joka järjestetään 20.5.2014. SADe-ohjelmalla on tapahtumassa oma osasto ja yksi tunnin esitysaika. Kuntien edustajille vuoden päätiedotustapahtuma on Kuntamarkkinat, joka järjestetään 10.-11.9.2014. SADe-ohjelmalla on tapahtumassa oma osasto, jossa keskitytään esittelemään ohjelman hankkeissa kehitettyjä palveluita. Lisäksi ohjelmalle on varattu tapahtumassa kaksi tietoiskuaikaa. Kuntamarkkinoiden yhteydessä SADe-ohjelma on esillä Kuntalehdessä. Osallistuminen tapahtumiin suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä ohjelman viestintätiimin ja hankkeiden kanssa. SADe-tiimi on käytettävissä puhujina ja/ tai kouluttajina myös muissa tilaisuuksissa, jossa tarvitaan tietoa ohjelmaan tai sen teemoihin liittyen. Vuonna 2014 jatketaan ”SADe-ohjelman Roadshown, eli kuntiin suuntautuvan jalkautuskierroksen, suunnittelua ja aloitetaan sen toteutus. Roadshown tarkoitus on lisätä kunta- ja muiden alueellisten


toimijoiden tietoisuutta ohjelmassa valmistuvista palveluista ja näiden käyttöönottojen merkityksestä ja vaikutuksista toimijoiden omassa organisaatiossa. Kierroksella pyritään edistämään SADe-palveluiden käyttöönottoa. Roadshown suunnittelua ja valmistelua varten hankitaan suunnittelu- ja toteutustuki. Lisäksi kiertuetta varten järjestetään yhteinen suunnittelutyöpaja hankkeille, missä suunnitellaan ja ideoidaan kiertueen sisältöä ja palveluiden markkinointia.

6.2. Ohjelman sisäinen viestintä Ohjelman viestintätiimin kokouksien toimintatapojen uudistamista jatketaan edelleen. Kokouksien sisältö rakennetaan erilaisten teemojen ympärille ja kokouksiin tuodaan ulkopuolisen asiantuntijan esitysosuuksia. Hankkeiden välistä yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista tuetaan vuoden 2014 aikana ohjelman eri tiimeissä ja näiden kokouksissa. Ohjelman sisäisten toimijoiden kesken viestitään tapaamisten lisäksi työryhmäohjelmiston, eli SharePoint-pohjaisen SADe-pilven, avulla. Sinne tallennetaan mm. klusteriryhmien pöytäkirjat, viestintäaineistot ja ohjelman johtoryhmän materiaalit. SADe-pilven käyttöä ja hyödyntämistä kehitetään edelleen vuoden aikana. Tavoitteena on myös saada ratkottua SADe-pilven käytettävyyteen liittyvät ongelmat. SADe-pilven päivitysvastuu hajautetaan vuoden aikana ohjelman eri toimijoiden kesken tiedon kattavuuden ja ajantasaisuuden parantamiseksi.

6.2. Viestintä sidosryhmien kanssa SADe-ohjelmassa on tärkeää viestiä ohjelmatasolla erityisesti julkishallintoon (valtio ja kunnat) yhteistyön lisäämiseksi ja palvelujen käyttöönottoon motivoimiseksi. Hallinnon sisäinen viestintä on tärkeää edelleen vuonna 2014, jotta tietoisuus jo käyttöönotettavista sekä tulossa olevista palveluista lisääntyisi sidosryhmissä. Itse palveluista viestiminen sidosryhmille ja myös loppukäyttäjille on ohjelman hankkeiden vastuulla. Ohjelman viestintäsuunnitelma ja hankekohtaiset viestintäsuunnitelmat päivitetään. Ohjelmatason esitemateriaali päivitetään vastaamaan nykytilannetta ja tarvetta viestiä myös ohjelmatasolla enemmän valmistuvista palveluista kuin itse ohjelmasta. SADe-uutiskirjeen julkaisemista jatketaan. Palvelujen yhteiset viestintälinjaukset -oppaan hyödyntämistä hankkeista ja palveluista viestiessä jatketaan. Selvitetään ja keskustellaan viestintätiimin kanssa siitä, onko opasta tarvetta päivittää. Valtiovarainministeriön ulkoiset nettisivut uudistuvat vuoden 2014 aikana. Tähän hankkeeseen liittyen myös SADe-ohjelman ulkoisten Internet-sivujen (www.vm.fi/sade) sisältö suunnitellaan ja kirjoitetaan kokonaan uudelleen. SADe-ohjelmalle julkaistaan oma alasivu Kuntarakenne.fi -sivustolle. Sivulle viedään tietoa mm. ohjelman palveluista ja asiakaskäyttöönoton tuesta kuntanäkökulmaa palvelevasti.


Ohjelman palveluiden valmistumisaikataulua kuvaavasta SADe-palvelukartasta julkaistaan uusi versio. Palvelukartan yhteyteen toteutetaan visuaalinen listaus ohjelman käyttöönotetuista palveluista. Ohjelma hyödyntää vuonna 2014 markkinoinnissaan Kuntalehteä, Kuntatekniikka-lehteä, Fikt-lehteä ja Kunta TV:tä. Viestinnän välineinä hyödynnetään myös ohjelman yhteistä kustannushyötylaskelmaa ja vuonna 2013 valmistunutta ohjelman palveluarkkitehtuurikuvausta. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta kehitetään vuonna 2014 erityisesti seuraavien toimijoiden kanssa: Kuntaliitto Kuntien Tiera Valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Valtiovarainministeriö, Budjettiosasto Liikenne- ja viestintäministeriö Sitra

Muita tarpeellisia yhteistyöavauksia haetaan aktiivisesti tukemaan ohjelman toteuttamista ja palvelujen kehittämistä sekä käyttöönottoa. Erityisesti kuntien suuntaan kehitetään yhteistyötä sekä hankkeissa että ohjelmakoordinaatiossa.

7. Valmistuvien palvelujen käyttöönotto

7.1. Asiakaskäyttöönoton tuki

SADe-ohjelman rahoituskehyksessä 2010–2015 on varauduttu tukemaan ohjelman hankkeissa aikaansaatavien palveluiden asiakaskäyttöönottoa keskitetyllä käyttöönoton tuella yhteensä 10 000 000 euroa. Tukea kohdennetaan ohjelman johtoryhmän hyväksymien yhteisten periaatteiden mukaisesti viestintään, koulutukseen ja valmennukseen sekä käyttöönottovalmiuksien varmistamiseen. On tärkeää, että palveluille saadaan alusta asti riittävä käyttäjämäärä. Tuella helpotetaan kuntien, kuntayhtymien sekä valtionhallinnon organisaatioiden liittymistä palveluiden käyttäjiksi. Käyttöönoton tuen tavoitteena on saada palvelut mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön julkisen hallinnon palvelutoiminnassa. Sitoutuneille palvelujen käyttöönottajille hankkeista tarjottavat tukitoimet ovat konkreettisesti joko käyttöönottopakettien toteutusta, viestintää, käyttäjäkoulutusta, käyttäjä- tai kehittäjäryhmien perustamista tai käyttökokemusten selvittämistä. Tukea ei voi käyttää teknisiin toteutuksiin, määrityksiin, palveluiden käyttömaksuihin eikä hankehenkilöstön työn korvaamiseen.

Tukitoimien toteutus käynnistyi syksyllä ensimmäisissä palveluissa, ja tuen suunnittelua ja kohdentamista jatketaan vuoden 2014 aikana kaikissa hankkeissa. Tukitoimien suunnitelmat käsitellään hankkeiden klustereissa ja SADe-ohjelman johtoryhmässä, ja niiden vaikuttavuutta ja etenemistä seurataan ohjelmassa säännöllisesti.


7.2. Palvelujen käyttöönoton suunnittelutuki Käynnistetään toteutetun kilpailutuksen pohjalta SADe-palvelujen käyttöönottojen yhteinen suunnittelutuki -projekti ohjelma- ja hanketasoilla. Tavoitteena on:

edistää palvelujen käyttöönottoja, saada tarjolle käyttöönottajia palvelevaa tietoa ja tehdä laadukkaita käyttöönottoprojekteja

luoda ja toteuttaa yhteisiä hyviä käytäntöjä esim. palvelujen käyttöasteen, käyttökokemusten ja kustannus-hyötyjen seurantaan

Käynnistettävä suunnittelutukiprojekti pohjautuu ohjelmassa ja hankkeissa jo tehtyyn aikaisempaan valmisteluun, suunnitteluun ja toteutuksiin: esim. mitä dokumentteja tarvitaan, olemassa olevan tiedon jäsentäminen uudelleen ja tähänastiset kokemukset käyttöönotoista. Suunnittelutuen keskeinen tarkoitus on varmistaa, että SADe-palvelujen palvelukuvaukset, tuotteenhallintasuunnitelma, käyttöönottosuunnitelma, levittämissuunnitelma, käyttöönoton tuen kuvaus ja mahdollisesti tarvittava tekninen dokumentaatio ovat laadukkaita ja vastaavat käyttöönottajien tarpeisiin. Projektin keskeinen tavoite on saada hankkeet jakamaan toisilleen hyviä käytäntöjä ja tekemään yhteistyötä palvelujen käyttöönottamiseksi.

Suunnittelutuen toteutuksessa huomioidaan ohjelman riippumattoman arvioinnin 2013 väliraportin toimenpidesuositukset palvelujen käyttöönottojen varmistamisesta ja hyvien käytäntöjen jakamisesta. Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ohjelman johtoryhmän, projektipäällikkötiimin ja hankkeiden klusteriryhmien kanssa. Rinnalla jatketaan yhteistyötä JulkICT-toiminnon kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tukiohjelman kanssa. Yhteistyö liittyy SADe-palvelujen käyttöönoton varmistamiseen, palveluarkkitehtuuriin, asiakaskäyttöönoton tukeen ja viestintätoimenpiteiden toteuttamiseen. Myös yhteistyö Kuntarakennemuutoksen tietopankin kanssa jatkuu. Tietopankkiin viedään jatkuvasti ajantasaista tietoa kuntia hyödyttävistä käyttöönotettavista SADe-palveluista, ja siitä, mitä tukea niiden käyttöönottamiseen on ohjelmassa tarjolla.

8. Raportointi ohjelman etenemisestä

SADe-ohjelman asettamispäätöksessä 24.2.2012 (VM038:00/2009) todetaan, että ohjelma raportoi etenemisestä hallituksen hankesalkun seurantamenettelyyn, Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle (HALKE) ja Julkisen tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) sekä tarvittaessa talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Vuoden 2014 aikana ohjelman tilannekatsaukset viedään HALKE:en ja JUHTA:an sekä Talpoliin tarvittaessa. Lisäksi raportoidaan säännöllisesti JulkICT-toiminnon johtoryhmälle ja tarpeen mukaan valtion tietohallinnon kehittämis- ja koordinaatioryhmä TIETOKEKO:lle. Ohjelman etenemistä koskevat tiedot päivitetään säännöllisesti hallitusohjelman seurantavälineeseen. Ohjelmatason ja hankkeiden tilanneraportoinnissa käytetään valtion yhteistä hankesalkkuratkaisua. Ohjelman johtoryhmä saa kokouksissaan tilanneraportin ohjelman etenemisestä.


9. Rinnakkaishankkeet ja -strategiat

SADe-ohjelman asettamispäätöksessä 24.2.2012 (VM038:00/2009) todetaan, että ohjelma toteuttaa osaltaan julkisen hallinnon ICT-strategiaa ja osallistuu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan, asiakkuusstrategiahankkeeseen, kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan ja julkisen asiakaspalvelun kehittämishankkeeseen. SADe-ohjelman toteutus kuuluu JulkICT-strategian toimeenpanossa ja JulkICT-toiminnon 2014 tulostavoitteissa strategian linjausalueelle Palveluinnovaatioiden ekosysteemit: tulostavoite Kansallisen IT-palveluarkkitehtuurin 1. vaiheen toimeenpano (02/2015 mennessä) ja sähköisten palvelujen kehittäminen, toimenpide SADe-ohjelman toteutus toimintasuunnitelman mukaisesti ja tuotettujen palvelujen käyttöönoton varmistaminen. Keskeisiä rinnakkaishankkeita- ja strategioita SADe-ohjelmalle vuonna 2014 ovat Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU), Kansallinen palveluarkkitehtuuri, Asiakkuusstrategia, Asiakaspalvelu2014, kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen, kuntien ICT-muutostuki, Suomen Avoin hallinto -hanke, Valtionhallinnon sähköisen palvelutoiminnan kehittämisryhmä Vatkaus, Avoimen tiedon ohjelma, JulkICT Lab, Dataportaali ja Palvelutietovaranto.

9.1. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU)

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman avulla haetaan valtionhallinnon sisäisin toimin keinoja vastata julkisen talouden kestävyysvajeen supistamistarpeeseen sekä työmarkkinoiden muutokseen. SADe-ohjelma (ohjelmapäällikkö) on mukana ohjelman valmisteluryhmässä. SADe-ohjelmassa seurataan, tuetaan ja hyödynnetään VATU-ohjelmassa tehtävää työtä. Seuraavien SADe-palvelujen käyttöönottotavoitteiden seuranta on mukana VATU-ohjelmassa: Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuuden energiatodistuspalvelun, Oppijan palvelukokonaisuuden opintohallinnon automatisoidut palvelut ja toisen asteen laajennettu hakeutuminen sekä Osallistumisympäristön lausuntopalvelu.

Lisätietoa: http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0108_vaikuttavuus_tuloksellisuus/index.jsp

9.2. Kansallinen palveluarkkitehtuuri

Ohjelmassa ja hankkeissa jatketaan 2013 käynnistettyä SADe-palveluarkkitehtuurityötä. Tässä huomioidaan JulkICT-linjaukset kansallisesta palveluarkkitehtuurista ja käytetään JulkICT:n välineitä kuvaamiseen. Ohjelman hankkeet hyödyntävät julkisen hallinnon ICT -toiminnon arkkitehtuurityössä ja kansallisessa palveluarkkitehtuurihankkeessa syntyviä yhteisiä tuotoksia ja linjauksia. Palveluväylä, tunnistamisratkaisut ja ratkaisut roolien ja valtuutusten hallintaan huomioidaan ohjelman palveluiden kehittämisessä. Arkkitehtuuriasioita käsitellään ohjelman johtoryhmässä ja palvelukokonaisuustiimissä. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan (kohta 2.11) ”Toteutetaan viipymättä kansallinen sähköinen palveluväylä ja sähköinen tunnistautuminen kustannustehokkaasti sekä Viron yhteistyömahdollisuudet täysimääräisesti hyödyntäen”. Rakennepoliittisen ohjelman linjausten lisäksi


17.1.2013 julkaistussa ICT 2015 -työryhmän raportissa on nostettu kansallisen selviytymisstrategian ensimmäiselle kriittiselle polulle yhtenäisen Kansallisen palveluarkkitehtuurin luominen.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin keskeisenä tavoitteena on tiedon maksimaalisen hyödyntämisen mahdollistaminen, jotta kansalaisille ja yrityksille voidaan luoda mahdollisimman laadukkaat täysin automatisoidut tai sähköiset palvelut aiempaa nopeammin ja kustannustehokkaammin.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin kokonaisuuteen sisältyvät:

- kansallinen palveluväylä, - kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu, - kansalliset ratkaisut yritysten, muiden organisaatioiden ja kansalaisten roolien ja

valtuutusten hallintaan, - kansalaisten, yritysten ja viranomaisten tarvitsemat yhteiset palvelukanavat ja

tietosuojan takaamiseksi kansalaisten osalta omien julkisen hallinnon rekisteritietojen katselu ja tiedon välityksen hallintapalvelu,

- ohjelman toimeenpanon ja toteutettavien kokonaisuuksien jatkuvan ylläpidon, kehittämisen ja valvonnan edellyttämät ohjaus- ja hallintamallit sekä

- kansallisen palveluarkkitehtuurin edellyttämät tietoturvaratkaisut ja hallintamallit. Lisätietoa: http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0106_palveluarkkitehtuuri/index.jsp

9.3. Asiakkuusstrategia

Keväällä 2013 valmistunut julkisen hallinnon asiakkuusstrategia kattaa koko julkisen sektorin palvelut ja kaikki sen palvelukanavat. Strategian visiona on, että asiakkaalla on käytettävissään tarvitsemansa palvelut, joiden sisältöön ja toteuttamiseen hänellä on mahdollisuus vaikuttaa. Julkisten palvelujen tuotannon ja kehittämisen tulee perustua asiakkaiden toiminnan ja tarpeiden ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen. Palvelutuotannon kehittämisen näkökulmasta tämä tarkoittaa muun muassa erilaisten osallistumismahdollisuuksien ja – kanavien luomista ja käyttämistä. Tavoitteena on, että asiakas – henkilö, perhe, yritys tai yhteisö – saa tilanteeseensa sopivat palvelut sujuvasti, helppokäyttöisesti ja esteettömästi. Oleellista on, että asiakas voi itse osallistua palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen. Keskeistä on myös se, että jatkossa palveluja johdetaan nykyistä asiakaslähtöisemmin ja huolehditaan myös palvelutuotannon kustannustehokkuudesta, niin palvelun tuottajan kuin asiakkaankin näkökulmasta. Strategiassa linjataan, että viranomaisten tulee huolehtia siitä, että sähköinen palvelukanava on asiakkaalle houkuttelevin vaihtoehto ja määrätietoisesti tukea asiakkaiden kykyä siirtyä sähköisten palvelujen käyttöön niissä palveluissa ja tapauksissa, joissa se on mahdollista. SADe-ohjelman toteutus tukee asiakkuusstrategian tavoitteita. Yhtenä SADe-tavoitteena on, että julkisen hallinnon asiakas saa tarvitsemansa palvelun sujuvasti eri elämäntilanteissa ja -vaiheissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Myös ohjelman toimintamalli vuorovaikutuksesta käyttäjien kanssa, asiakasraatien hyödyntäminen ja muu käyttäjien osallistaminen palvelujen toteuttamiseen on asiakkuusstrategian mukaista.

Lisätietoa: http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0235_asiakkuustrategia/index.jsp


9.4. Asiakaspalvelu2014 -hanke

Asiakaspalvelu 2014 -hankkeen keskeiset tavoitteet ovat: Asiakas saa julkisen hallinnon palvelut yhteisistä asiakaspalvelupisteistä (yhden luukun periaate). Julkisen hallinnon asiakaspalvelupisteet sijaitsevat kohtuuetäisyydellä asukkaista. Julkisen hallinnon yhteiset palvelupisteet lisäävät hallinnon tehokkuutta ja taloudellisuutta.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on asettanut työryhmän jatkovalmistelemaan julkisen hallinnon yhteistä asiakaspalvelua. Jatkovalmistelutyöryhmän tavoitteena on valmistella julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelu siten, että yhteisten asiakaspalvelupisteiden toiminta voidaan käynnistää vuonna 2015. Valmistelua jatketaan julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeen (Asiakaspalvelu2014-hanke) kesäkuussa 2013 tekemien ehdotusten pohjalta ottaen huomioon ehdotuksista saatu lausuntopalaute ja hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjaukset. Työryhmän toimikausi kestää kesäkuun 2014 loppuun. Jatkovalmisteluvaiheessa suunnitellaan yhteisen asiakaspalvelun pilotointi ja valitaan pilottikunnat, suunnitellaan yhteisen asiakaspalvelun siirtymäkauden jaksotus, tarkennetaan yhteisen asiakaspalvelun rahoitusmallia sekä jatkovalmistellaan yhteistä asiakaspalvelua koskeva lakiehdotus sekä luonnokset tarvittaviksi asetustasoisiksi säädöksiksi. Työryhmän tehtävänä on lisäksi selvittää, aiheuttavat hallituksen rakennepoliittiset ohjelmaan sisältyvät ja muut keskeiset hallinnon ja palvelujen rakenteita ja palvelujen tuottamistapoja koskevat kehittämishankkeet muutostarpeita suunniteltuun julkisen hallinnon yhteiseen asiakaspalveluun.

SADe-tiimi seuraa hankkeen etenemistä ja sen tuloksia hyödynnetään ohjelmassa. Ohjelman Etäpalvelut -erillishanke on vahvasti sidoksissa tämän työn lopputuloksiin. Myös Kansalaisen yleisneuvontapalvelu -erillishankkeella (Kansalaisneuvonta-palvelu) on yhteydet Asiakaspalvelu2014-hankkeeseen.

Lisätietoa: http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0111_julkisen_hallinnon_asiakaspalvelu/index.jsp

9.5 Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen ja kuntien ICT-muutostuki

Kuntien tuottavuuden parantamisella turvataan palvelujen saatavuutta ja lievitetään kuntien menojen kasvuvauhtia. Väestön ikääntyminen, lisääntyvä kilpailu osaavasta työvoimasta, sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvu sekä niukkenevat taloudelliset resurssit lisäävät kunnille paineita tehostaa toimintojaan. ICT:n hyödyntämisellä ja asiointipalvelujen sähköistämisellä on keskeinen merkitys tuottavuuden lisäämisessä.

Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT -tukiohjelma tarjoaa kunnille ohjeita, työvälineitä sekä asiantuntijatukea kuntauudistuksen eri vaiheiden toteutukseen. Muutostuessa liitosta selvittäviä ja toteuttavia kuntia tuetaan tietohallinnon toiminnan kehittämisessä sekä tietojärjestelmien ja ICT-palvelurakenteiden hyödyntämisessä palvelutoiminnan tukena. ICT-tukiohjelman tavoitteena on varmistaa, että kuntaorganisaatioissa (kunnat, kuntayhtymät ja muut kunnalliset organisaatiot) toiminta voi liitostilanteesta tai muusta rakennemuutoksesta huolimatta jatkua katkotta.


ICT-tukiohjelman avulla tavoitellaan lisäksi kuntien kyvyn kehittymistä ICT:n paremmaksi hyödyntämiseksi palvelutoiminnassa, yhteistyön lisäämistä kuntien kesken sekä säästöjä kuntien ICT-kustannuksiin (mm. muutoksen aikana).

Jatketaan yhteistyötä sekä JulkICT-toiminnon kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tukiohjelman että kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen Kuntarakenne.fi -tietopankin kanssa. Yhteistyö liittyy SADe-palvelujen käyttöönoton varmistamiseen, palveluarkkitehtuuriin, asiakaskäyttöönoton tukeen ja viestintätoimenpiteiden toteuttamiseen kuten esimerkiksi vuonna 2014 käynnistyvä SADe-ohjelman roadshow. Tietopankkiin, SADe-ohjelman omalle alasivulle, viedään jatkuvasti ajantasaista tietoa kuntia hyödyttävistä käyttöönotettavista SADe-palveluista, ja siitä, mitä tukea niiden käyttöönottamiseen on ohjelmassa tarjolla. Tietopankin kautta viestitään myös ohjelman tapahtumista ja muusta kunnille hyödyllisestä ajankohtaisesta toiminnasta ohjelmassa.

9.6 Avoin hallinto –hanke (Open Government Partnership)

Suomi liittyi avoimen hallinnon kumppanuushankkeeseen (Open Gorvernment Partnership) vuonna 2013. Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko toimii työryhmässä SADe-ohjelman edustajana. Avoimen hallinnon toimintasuunnitelman toimenpide-ehdotukset on jaettu neljään teemaan: avoin toiminta, selkeä kieli, avoin tieto ja hallinto mahdollistajana. Tavoitteena on edistää nimettyä teemaa konkreettisilla toimenpiteillä, jotka ovat helposti mitattavissa. Alle on listattu SADe-ohjelman toimenpiteet, jotka toteutetaan vielä vuoden 2014 aikana (teema suluissa):

1. Lisätään valmisteluprosessien avoimuutta (Avoin toiminta) Tuetaan Osallistumisympäristön eri toiminnallisuuksien markkinointia ja käyttöönottoa sekä

valtion- että kuntahallinnossa. 2. Vahvistetaan ennakoivaa julkaisemista ja viestintää (Avoin toiminta)

SADe-ohjelmassa korostetaan proaktiivisen viestinnän tärkeyttä. Teemasta järjestetään hankkeille koulutusta.

3. Lisätään ICT:n ja sähköisen asioinnin kehittämisen avoimuutta ja asiakaslähtöisyyttä (Avoin toiminta) SADe-ohjelmassa palveluita suunnitellaan, testataan ja käyttöönotetaan yhteistyössä

palvelujen tulevien käyttäjien kanssa. Panostetaan yhteiseen viestintään yhteisille kohderyhmille SADe-ohjelmasta valmistuvista

palveluista. 4. Tarjotaan järjestöille ja kansalaisyhteiskunnan edustajille koulutusta sekä verkkotyökaluja ja

niihin liittyvää koulutusta esimerkiksi oikeusministeriön osallistumisympäristön kautta Suunnitelmassa on paljon toimenpiteitä yllä listattujen lisäksi, jotka eivät ole SADe-ohjelman vastuulla, mutta vaikuttavat SADe-ohjelmaan ja sen hankkeisiin. Lisätietoa:

Avoin hallinto -hankkeesta saa www.avoinhallinto.fi Open Government Partnership –kumppanuushanke www.opengovpartnership.org


9.7 Sähköisen palvelutoiminnan kehittämisryhmä Valtiovarainministeriö asetti 2013 valtionhallinnon sähköisen palvelutoiminnan kehittämisryhmän (VATKAUS) 31.12.2015 saakka. Ryhmässä on edustajia myös SADe-ohjelman hankkeista, ja se arvioi ja kokoaa tarjolle yhdessä palvelutoiminnan muiden kehittäjien kanssa parhaat ICT:n hyödyntämisen ja sähköisen asioinnin käytännöt sekä tekee esitykset pysyvästä palvelutoiminnan tuloksellisuutta ja laatua edistävästä verkostomallista ja osaamisen kehittämisestä. Osallistutaan vuonna 2014 kehittämisryhmän verkostotyöhön hyvien käytäntöjen edistämisessä jakamalla SADe-ohjelman toiminnassa syntyneitä hyviä käytäntöjä muiden hyödynnettäväksi.

9.8 Avoimen tiedon ohjelma, Dataportaali, JulkICT Lab ja Palvelutietovaranto Avoimen tiedon ohjelmalla vauhditetaan julkisen hallinnon tiedon avaamista ja käytön lisäämistä. Puretaan tiedon käytön esteitä ja luodaan kannustimia ja edellytyksiä tiedon avaamiselle sekä sisältöjen ja palvelujen kehittämiselle. Osana Avoimen tiedon ohjelmaa toteutetaan julkishallinnon tietovarantojen löytämistä ja hyödyntämistä helpottava uusi dataportaali ja avoimeen dataan perustuvien palvelujen kehittämisympäristö. Valtiokonttorissa toimiva Valtion IT-palvelukeskus suunnittelee ja hankkii julkiselle hallinnolle yhteisen palvelutietovarannon. Palvelutietovarannosta toteutetaan aluksi beta-versio, jonka on tarkoitus valmistua keväällä 2014. Selvitetään yhteistyömahdollisuuksia SADe-ohjelman ja em. hankkeiden kanssa.

Lisätietoa:

Avoimen tiedon ohjelma http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/02381_avoin_tieto/index.jsp

10. Ohjelman riippumaton arviointi SADe-ohjelman riippumattoman arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa ja palautetta SADe-ohjelman johdolle ohjelman etenemisestä, vaikutuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisätoimista. Arvioinnin väliraportteja on tuotettu tähän mennessä neljä, ja joulukuussa 2013 julkaistiin viimeisin raportti. Raportit löytyvät SADe-ohjelman verkkosivuilta. Sopimuksen päätyttyä vuosien 2010–2013 arvioijatahon kanssa JulkICT-toiminto kilpailuttaa uuden arvioijan vuosille 2014 ja 2015. Vaikuttavuuden arviointi tapahtuu SADe-ohjelman alkuperäisten mittareiden pohjalta. Arviointiin sisältyy myös ohjelman toimintamallien hyödyntämisen tarkastelu. Arviointia ohjaamaan asetetaan seurantaryhmä. Arvioinnin painopisteitä ja toteutusta käsitellään myös SADe-ohjelman johtoryhmässä ja projektipäällikkötiimissä. Seuraava arviointiraportti valmistuu vuoden 2014 loppupuolella.


10.1. Vuoden 2013 riippumattoman arvioinnin väliraportin toimenpidesuositukset

Vuoden 2013 arvioinnin toimenpidesuositukset ovat olleet ohjelman vuoden 2014 toimintasuunnitelman laatimisen pohjana, ja näiden toimeenpano tapahtuu osana vuoden 2014 toimintaa.

Arvioijien toimenpide-esitykset olivat seuraavat:

1. Asiakasnäkökulman nostaminen sähköisten palveluiden keskiöön on yksi ohjelman

keskeisiä lisäarvotekijöitä. Tämän tavoitteen toteutumista tulisi edelleen vahvistaa muun muassa käyttäjäpalautetta keräämällä, hyödyntämällä ja välittämällä eteenpäin. Vastuu: Hankkeiden omistajat (vastuuministeriöt), klusteriryhmät, palveluja käyttöönottavat (ja käyttävät) organisaatiot ja SADe-tiimi.

2. Seurannassa (hankkeiden tilanneraportointi) on syytä jatkossa pyrkiä kevyeen hallinnolliseen taakkaan ja varmistaa, että hankkeet saavat raportointiin perustuvaa palautetta. Vastuu: Ohjelman johtoryhmä ja SADe-tiimi

3. Käyttöönoton onnistumisen varmistaminen saattaa edellyttää hankkeiden sisäistä arviota parhaasta tavasta käyttää resursseja ja resurssien kohdentamista tämän arvion mukaisesti. Vastuu: Ohjelman johtoryhmä sekä VM/JulkICT ja SADe-tiimi

4. Hankkeista nousee moninaisia hyviä käytäntöjä (ml. käyttäjäpalautteen keräämisen tavat ja itsearvioinnin tekemisen tavat), jotka tulee saada kartoitetuksi ja muiden halukkaiden käyttöön. Vastuu: Hankkeet (vastuuhenkilöt), klusteriryhmät ja SADe-tiimi.

5. Hankkeita tulee aktiivisesti ohjelmatasolta kannustaa yhteisten synergioiden löytämiseen palvelujen käyttöönottoihin liittyen viestinnän ja markkinoinnin osalta. Vastuu: Ohjelman johtoryhmä, SADe-tiimi ja hankkeiden omistajat (vastuuministeriö)

6. Asiakaskäyttöönottotukeen liittyvissä suunnitelmissa (koulutus, valmennus, viestintä, markkinointi) on tarpeen huomioida palvelut käyttöönottavien organisaatioiden erilaiset tilanteet ja pyrittävä hyvin kuvaamaan käyttöönoton vaatimukset. Vastuu: Hankkeet (vastuuhenkilöt), klusteriryhmät ja ohjelman johtoryhmä

7. Käyttöönoton tueksi tarvitaan tietoa ja uusia menetelmiä. Vastuu: Hankkeet (vastuuhenkilöt), klusteriryhmät ja SADe-tiimi


8. Onnistuneista käyttöönoton toimintamalleista ja menetelmistä on viestittävä erityisen aktiivisesti. Jatkossa viestintä ja markkinointi on nivottava entistäkin tiiviimmin palveluihin ja niiden käyttöönottoon. Vastuu: Hankkeet (vastuuhenkilöt), hankkeiden omistajat (vastuuministeriöt), kluste-riryhmät, ohjelman johtoryhmä ja SADe-tiimi,

9. Palveluja käyttöönottavien organisaatioiden näkökulmasta on tarpeen koota palvelukohtaisesti relevanttia tietoa yhteen paikkaan. Vastuu: Hankkeet (vastuuhenkilöt), hankkeiden omistajat (vastuuministeriöt) ja SADe-tiimi

10. Verkostomaisen toiminnan hyötyjä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Vastuu: Hankkeet (vastuuhenkilöt), klusteriryhmät, VM/JulkICT

11. Ohjelmassa mukana olleilta toimijoilta tulee ohjelman loppukaudella kerätä näkemyksiä ja kehittämisideoita siitä, miten jatkossa, esimerkiksi seuraavalla hallituskaudella, parhaiten organisoitaisiin laajamittaista kehittämistyötä hallinnonalojen välillä sekä valtio- ja kuntatason yhteistyönä. Vastuu: SADe-tiimi, ohjelman johtoryhmä, klusteriryhmät, hankkeet (vastuuhenkilöt), VM/JulkICT

Lisätietoa:

SADe-ohjelman riippumattoman arvioinnin väliraportti 2013

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/3_riippumaton_arviointi_raportti.pdf

11. Ohjelman päättäminen ja jatkotoimenpiteet

Ohjelmaa toteutettaessa tehdään ja kootaan jatkuvasti aineistoa (mm. tilanneraportit, toimintakertomukset, vuosisuunnitelmat), jota voidaan hyödyntää ohjelman loppuraportoinnissa 2015. Valtiovarainministeriö on saanut sähköisen pysyväissäilytyksen luvan vuoden 2012 ja sitä uudempien hankeasiakirjojen säilyttämiseen. Vuoden 2011 ja sitä vanhempien ohjelmien ja hankkeiden pysyvästi säilytettävät aineistot tulee arkistoida paperilla. Vuoden 2014 aikana käydään läpi SADe-ohjelman pysyvästi säilytettävää materiaalia ohjelman alkuajoista lähtien ja varmistetaan, että pysyvästi säilytettävä materiaali löytyy paperisena. Ohjelman ja hankkeiden päättämisen liittyen suunnitellaan prosessit, käytännöt ja vastuut koskien seuraavia kokonaisuuksia:

Tarvittavat arvioinnit


Päättämiseen liittyvä dokumentaatio Päätöstilaisuudet Arkistointi Tiedottaminen Hankeajan jälkeiset vastuut, mm. palvelujen omistajuus, hallintamalli ja rahoitus Valmistautuminen tarkastuksiin Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointi

Liiteluettelo

Liite 1. SADe-ohjelman hallinnollinen vuosikello, 16.1.2014

sade-ohjelma toimintasuunnitelma 2014 20140402 › documents › 10623 › 1249476 › sade... ·...

Documents