PirkanmaaPirkanmaa5/2011

Yhdessä hyvä tulee.

Etu keskittäjälle:Autovakuutusvuodeksipuoleen hintaan!

Keskitä nyt vakuutuksesi Pohjolaan.Uutena etuasiakkaana saat auto-vakuutuksen vuodeksi puoleen hintaan.Lisätietoja saat osoitteesta op.fi taisoittamalla numeroon 010 254 6021.

Autovakuutusedun saa uusi Pohjolan etuasiakas liikennevakuutuksen yhteydessä. Olet Pohjolan etuasiakas, kun sinulla on vakuutuksia kolmesta eri tuoteryhmästä, esimerkiksi koti-, auto- ja liikennevakuutus. Tarjous on voimassa 28.2.2012 saakka.

PääkirjoitusPirkanmaalaisen ammattiyhdistysliikkeen mielipidelehti

23. vuosikerta (ilmestynyt 1989–1994 SAK Tampere nimellä)

Julkaisija:Hämeen ay-viestintä ry

Päätoimittaja:Onni Niemi0400 971 460

Toimitussihteeri:Jose Ahonen050 431 0077

Taitto ja kuvitus:Lassi KojolaMari Sydänmaanlakka Mediapaja/Etappi ry mediapaja@etappi.info050 431 0077

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:Rautatienkatu 1033100 TRE020 774 0371 salme.hautakorpi@sak.fi

ISSN 1238-8262KIRJAPAINO HÄMEEN OFFSET-TIIMI OY

Kansikuva:Viliina Leppänen

Onni Niemi

SAK:lainen ammattiyhdistysliike on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen edun­valvontajärjestö, jonka kaikki saavutukset on painettu paperille. Työehtosopimus­ten lisäksi on paljon painettuna työlainsäädäntöön ja työsuojeluun liittyvää, jossa

on SAK:lainen sormenjälki.Suurin osa on asioita, joita ei mitata rahalla. Tässä ammattiyhdistysliike eroaa

monista muista tämän päivän yhteiskunnallisista toimijoista.Siellä, missä työ arvotetaan vain rahalla, ei todellisuudessa arvosteta työtä ja

ihmisiä.Työn uudelleen määrittelyllä alkaa olla kiire, sillä eihän Suomessa ole syntynyt

ainakaan pariinkymmeneen vuoteen ”liukuhihnatyöhön” tyytyvää ihmisyksilöä.Lopuksi: Olemme pirkanmaalaisen ammattiyhdistysliikkeen mielipidelehti, jonka

ammattiosastot ovat voineet tahtonsa mukaan aktiivijäsenistölleen tilata.Ylevä tavoitteemme on edistää yhteisöllisyyden ja yhteisiin tavoitteisiin pyrkimi­

sen eetosta.Oheinen testi todistaa, että aivan turha meitä olisi 23 vuoden talkootyöstä

moittiakaan.

NÄKEMIIN, kiitos

4 Pirkanmaa

Teuvo Pernu

Matti Tukiainen

Aluetoiminnan päällikkö

Työ- ja elinkeinojohtaja

TAAS YKSI LEHTIKuOLEMA

TYöuRAT PITENEVÄTPARHAITEN PuuTTuMALLA

TYöKYVYTTöMYYTEEN

Sinulla, lukija, on nyt käsissäsi viimeinen SAK Pirkan­maa –lehti. Euro on kova konsultti ja talouden näkymät lehtemme teossa ovat synkät. Tämän realiteetin edessä

vaihtoehdot ovat vähissä joten vuodesta 1989 alkaen ilmestyneen julkaisumme tie päättyy tähän.

Lehteä julkaiseva Hämeen ay­viestintä ry haluaa kiittää uskollisia tilaajiamme, ilmoittajia (varsinkin Vakuutusyhtiö Turvaa ja Tampereen Seudun Osuuspankkia) sekä uurasta­neita kirjoittajiamme. Erityinen kiitos ja hatun nosto kuu­luu lehden tekoon osallistuneille tovereille yli kahdenkym­menen vuoden panoksesta. Ne teot kuuluvat sarjassamme

arjen sankaritekoja SAK:laisen tiedon välityksen saralla.Nyt puhaltavat uudet sähköisen tiedonvälityksen tuu­

let. Sosiaalinen media naamakirjoineen, kotisivuineen ja blogeineen saavat kansalaisten huomion printatun lehden rinnalla ja osin jopa sen korvaamalla.

SAK kehittää omaa sähköistä tiedonvälitystään niin keskus toimistosta kuin myös alueelta. SAK:n Tampereen toimipisteen kotisivujen kautta saat ajankohtaista alueella tapahtuvaa tietoa osoitteesta www.sak.fi/tampere. Tapaamisiin sähköisissä välineissä!

Työkyvyttömyyden ehkäisy on ehdottomasti tärkein toimenpide, kun halutaan pidentää työuria. Vuosit­tain eläkkeelle jää yli 60 000 ihmistä. Heistä kolman­

nes eli reilut 20 000 joutuu lopettamaan työuransa kesken työkyvyttömyyden takia, muistutti SAK:n työ­ ja elinkeino­johtaja Matti Tukiainen puhuessaan SAK:n Salon paikallis­järjestön 80­vuotispäivillä.

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52­vuo­tiaana. Melko nuoriakin työkyvyttömiä on siis paljon, ja siksi eläkeiän alarajan korottaminen ei edelleenkään ole tehokas keino pidentää työuria. Silloin juopa todellisen ja tavoitellun eläkkeelle jäämisiän välillä vain kasvaisi entises­tään, Tukiainen totesi.

Millä keinoin työkykyä sitten voidaan edistää? Tukiai­nen myöntää, että edessä on iso savotta eivätkä ratkaisut

välttämättä ole helppoja.On mentävä työyhteisötasolle ja parannettava johtamista

sekä lisättävä työpaikan motivaatiotekijöitä. On tehostetta­va ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa ja saatettava myös työttömät sen piiriin. Myös koulutuksella on keskeinen merkitys. Jokaisella nuorella ja työikäisellä on oltava mah­dollisuus hankkia koulutus ja myös päivittää koulutustaan työuran aikana.

Uhkaavan talouskriisin myötä keskusteluun on noussut työurien pidentämisen lisäksi taas myös työeläkkeiden ra­hoitus. Rahoitus on turvattava siten, että nuorillekin voi­daan luvata riittävä eläketurva. Siksi SAK on sitä mieltä, että eläkemaksujen nostosta tulisi päättää mahdollisimman nopeasti.

5Pirkanmaa

Kansainvälinen ay­liike vaatii maailman suurimpia talous­mahteja asettamaan työllisyys­

tavoitteet politiikkansa keskiöön. Vaatimus sisältyy kansainvälisten ay­ järjestöjen yhteiseen kannanottoon, jonka ne julkistivat torstaina ja perjantaina Ranskassa järjestettävän G20­maaryhmän kokouksen aattona.

Kannanotossa ryhmän maita keho­tetaan laatimaan ja toteuttamaan työ­valtaisia perusrakenneohjelmia sekä auttamaan ympäristölle suotuisten työ­paikkojen syntyä. Työllisyyttä tukeva

Ay-liike: G20-ryhmän edistettävä työllisyyttä tukevaa talouskasvua

unkarin valtapuolue sotii palkansaajia ja ay-oikeuksia vastaan

kasvupolitiikka sisältää myös osaamisen kehittämisohjelmia, ay­järjestöt esittävät.

Toisena kohtana kannan­otossa patistellaan maailman johtajia vahvistamaan kollektiivisia työehtosopimus järjestelmiä, kehittämään vähimmäispalkkaa koskevia sopimuksia ja lain säädäntöä sekä lisäämään pieni­tuloisten taloudellista tukea . Tärkeätä on myös lujittaa työmarkkinoista huolehtivia instituutioita.

Kolmanneksi ay­järjestöt peräävät G20:lta konkreettisia toimia sosiaali­turvan parantamiseksi ja siinä tarvittavan

rahoituksen järjestämiseksi.Ay­järjestöjen neljän kohdan oh­

jelmassa viimeisenä ovat ehdotukset rahoitus sektorin toimivuuden kohen­tamiseksi. Liian suuriksi paisuneet rahoitus alan ryhmittymät on pilkottava ja rahalaitosten välisille varainsiirroille on säädettävä kansainvälinen vero, kannan otossa ehdotetaan.

Maailman ay­liikkeen johtajat tapaa­vat G20­kokouksen yhteydessä useita G20­maiden johtajia.

AY-uuTISIA maailmalta

Unkarin ay­liikkeen mielen­osoitus hallituksen ajamaa työlainsäädännön uudistusta

vastaan kokosi lauantaina järjestäjien arvion mukaan yli 50 000 osanottajaa. Budapestin tapahtuma oli osa ay­jär­jestöjen torstaina aloittamaa kampan­jaa, jota on tarkoitus jatkaa siihen asti, kunnes lakihanke on torjuttu.

Hallituksen esitys on harvinaisen kova hyökkäys palkansaajien oikeuk­sia ja ay­liikkeen asemaa vastaan. Ammatillinen keskusjärjestö Liga on luonnehtinut ehdotuksia "orjan­omistajan käsikirjaksi". Toinen keskus­järjestö Mszosz kysyy lentolehtises­sään, olemmeko tulevaisuudessa orjia vai vapaita.

Parlamentissa syksyn aikana käsi­teltävä laaja kokonaisuus heikentäisi merkittävästi irtisanomissuojaa ja ay­ järjestöjen asemaa työmarkkinoilla ja oikeusprosesseissa. Palkansaajien tulot

Ay-liikkeen mielenosoitus Budapestissä Unkarin parlamenttitalon edessä. Kuva: MSZOSZ

pienenisivät, vaikka työmäärä nousisi. Työntekijöiden yksityisyyden suojaa kavennettaisiin ja lomat lyhenisivät.

Unkarin kuusi ammatillista keskus­järjestöä on esittänyt yhteisen vetoo­muksen EU:lle ja Kansainväliselle työ­järjestölle ILO:lle, jotta ne käyttäisivät keinojaan Unkarin valtapuolueen epä­demokraattisen uudistushankkeen py­säyttämiseksi. Runsas vuosi sitten val­taan nousseella puolueella Fideszillä on parlamentissa kahden kolmasosan enemmistö.

6 Pirkanmaa

Allekirjoitettu raamisopimus tuo työmarkkinoille epäva­kaina aikoina tarvittavaa ennustettavuutta. Ennätyksel­linen 94 prosentin kattavuus ja tilanteeseen mitoitetut

palkankorotukset tukevat suomalaisen työn mahdollisuuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa.

­ Kun Euroopassa ja koko maailmassa talous tuntuu olevan koko ajan veitsenterällä, on todella merkittävää, että Suomes­sa meillä on työmarkkinamalli, jolla voidaan luoda vakautta ja ennustettavuutta omaan talouteemme, sanoo SAK:n puheen­johtaja Lauri Lyly.

Lylyn mielestä keskeistä on, että raamisopimuksella saadaan aikaan asioita, joilla työelämää pystytään uudistamaan liitto­kierroksia laajemmin. Työntekijöi­den ja ammattiyhdistysliik­keen vaikutusvalta yhteiskunnan kehittämisessä ja työelämän lainsäädännön valmistelussa vahvistuu. Se on tärkeä asia, kun ollaan heikomman puolella ja edistetään yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoista työelämää.

Pienen kansantalouden voima piilee sen kyvyssä löytää yh­teisiä ratkaisuja.

­ Se vaatii luonnollisesti keskinäisen yhteistyön

onnistumista . Tätä yhteistyötä meidän on syytä vaalia, vaik­ka ymmärrettävästi olemme aina välillä eri mieltäkin asioista, muistuttaa Lyly.

Raamisopimus

­ Sopimuksessa sovittiin kahden seuraavan vuoden palkankoro­tuksista sekä laadullisista parannuksista työelämään.

­ Ensimmäisenä vuonna palkankorotusten ja laatuparannus­ten kustannusvaikutus on yhteensä 2,4 prosenttia ja seuraava­na vuonna 1,9 prosenttia.

­ Lisäksi työntekijöille maksetaan 150 euron kertakorvaus ensimmäisenä sopi­musvuonna.

­ Sopimuksen kattavuus on historiallisen suuri: noin 1,7 miljoonaa eli 94 prosenttia palkansaajista.

Osoitteesta www.sak.fi/sopimuskierros löytyvät raamisopimuk­sen keskeiset kohdat, sopimuksessa mukana olevat SAK:laiset alat ja muuta raamisopimukseen liittyvää aineistoa.

Kattava raami tuo ennustettavuutta

7Pirkanmaa

Reijo Paananen SAK:n viestintäpäälliköksi

SAK:n uudeksi viestintäpäällikök­si on 7.11. valittu Reijo Paananen. Hän toimi aikaisemmin SAK:n

EU­asian tuntijana ja sitä ennen järjestö­päällikkönä. Paananen aloittaa tehtäväs­sään heti.

Entinen viestintäpäällikkö Riitta Juntunen siirtyy SAK:n kehittämis­osastolle tutkimusasiantuntijaksi.

Lisäksi SAK:n hallitus valitsi Katja Lehto­Komulaisen kansainvälisten asi­oiden päälliköksi 1.4.2012 alkaen. Hän

toimii tällä hetkellä SAK:n kansain­välisten asioiden asiantuntijana. Kan­sainvälisten asioiden päällikön tehtävänä on yhteydenpito kansainvälisiin organi­saatioihin sekä kansainvälisten asioiden käytännön organisointi.

YRITTÄJÄJÄRJESTöN RISTIRETKI

Reijo PaananenViestintäpäällikkö

Muistan Ahon­Viinasen porvari­hallituksen 1990­luvun alusta. Muistan oikein hyvin, kun sen

hallituksen työministeri Ilkka Kanerva ”keksi” ajatuksen nuorten palkka­alesta. Tuolloisen suurtyöttömyyden aikaan nuo­rille löytyisi hänen mukaansa työpaikkoja tuosta vaan, kunhan työehtosopimusten palkkamääräyksistä ”joustettaisiin” vaati­mattomat 30 prosenttia.

Tuoreessa tajunnassani on Suomen Yrittäjien marraskuinen idea vapauttaa nuoret ­ alkuun ainakin kouluttamatto­mat ­ työehtosopimusten ikeestä ja eri­tyisesti palkkamääräyksistä. Heidän mu­kaansa työpaikkoja löytyy, kunhan vain päästään eroon yhdessä sovituista mää­räyksistä ja siirrytään mielivaltaiseen palkanmuodostukseen.

Molemmissa älynväläyksissä on halut­tu käyttää hyväksi taloudellista epävar­muutta. Ja molemmissa tapauksissa opit on kopioitu tai sovellettu eurooppalais­ten työnantajien linjauksista. Kuka siis väittää, ettei eurooppalainen yhteistyö olisi ajatuksia herättävää!

Yrittäjäjärjestön (taas uusiman) ristiretken takana on tuoda sivistymättö­mään Suomeen opinkappale, jonka mu­kaan työntekijöiden järjestäytyminen on paha asia, kun taas työnantajat hyödyn­tävät jopa kansainvälistä organisoitumis­taan. Samaa on nähty työlain säädännön heikennyksinä ja työtaisteluiden tosi­asiallisena estämisenä jo monissa EU­maissa. Näiden ajatusten esittäjät viis veisaavat siitä, että Suomi on sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa sekä EU­lainsäädännön kautta siihen, että ketään ei aseteta erilaiseen asemaan esimerkiksi etnisen taustan, vammaisuuden, iän tai sukupuolen perusteella. Samalla he um­mistavat silmänsä siltä, että työehtosopi­muksissa on sovittu palkkausjärjestelmis­tä, jotka jo ottavat huomioon työn vaa­tivuuden ja työntekijän ammattitaidon.

Tällaisen ajattelun voisi vielä ymmär­tää ideologisena kamppailuna, kaipuuna levittää omaa uskoaan vähät välittäen sii­tä, soveltuuko se kohdejoukolle. Sen si­jaan on vaikeampi ymmärtää, miksi yrit­täjien etujärjestö haluaa entisestään hei­kentää sellaisten nuorten asemaa, jotka

ovat vailla koulutusta tai työkokemus­ta? Itse olen kuullut useaan otteeseen, et­tä yrittäjät haluavat ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa, jolla on vielä halu ke­hittää itseään jatkossakin. Nyt, kun juuri olemme saamassa nuorisotakuun myötä kaikille nuorille koulutus­ tai harjoitte­lupaikan, heidät pitäisikin kiskaista pois näiden mahdollisuuksien ääreltä ja lait­taa töihin palkalla, jolla todennäköisesti ei pystyisi edes elämään. Saati sitten ra­kentamaan tulevaisuutta ja kehittämään itseään.

Euroopan unionissa on kuultu jäsen­maiden viimeaikaisten toimien johdosta vaatimuksia, että komissio puuttuu aina­kin räikeimpiin työntekijöiden oikeuk­sien heikennyksiin. Ne kun ovat ihmis­oikeuksia. Positiivista on myös, että työ­markkinajärjestöjen vuoropuhelu Euroo­pan tasolla toimii edelleen. Tuoreimpa­na esimerkkinä on juuri käynnistyvä pro­sessi, jossa työnantaja­ ja palkansaajajär­jestöt yrittävät löytää sovun vuosikausia hiertäneisiin kiistoihin työajoista. Joulu­kuun 8. päivä alkavien neuvotteluiden takaraja on yhdeksän kuukauden päässä Tuo aika ei kulu vain uutta odotellessa, vaan neuvottelijoiden on tehtävä tosis­saan töitä, jotta monia vaikeita kohtia si­sältävästä kokonaisuudesta voidaan pääs­tä sopuun. Tärkeää on kuitenkin yrittää ja neuvotella. Se on vastuullinen ja kestä­vään kehitykseen tähtäävä toimintatapa.

8 Pirkanmaa

TYöN PuOLESTA

Jari HeikkiläPääluottamusmies, M-Real Tako

Tätä kirjoittaessa Tampereen vuoden 2012 budjettia ei vielä ole käsitelty valtuustossa, mutta pormestari on budjettiesityksen tehnyt. Tampereella on suunnitteilla

isoja työllistäviä hankkeita. On kuitenkin perin kummallis­ta, että varsinkin vasemmisto vastustaa niitä. Ja vieläpä usean hankkeen vastustuksen keulahahmo on vasemmistolainen. Täysin käsittämätöntä.

Minusta työssä käyminen on elämänhallinnan lähtökoh­ta, on sitten palkkatyössä tai yrittäjä. Vasemmistolaisuuteen on aina kuulunut rehellinen työnteko. Tietenkin, valitetta­vasti nykyään kaikille ei riitä työtä. Tampereenkin työttö­myysprosentti on yli kymmenen prosenttia. Eniten huoles­tuttaa nuorisotyöttömyys. Nuoret eivät pääse kunnolla elä­män alkuun kun ei ole töitä.

Otetaan esimerkiksi Tampereen tunnelihanke. Tunne­lin myötä alueelle tulee monen sadan miljoonan rakennus­hankkeet. Niitä tehdään arviolta noin 15 vuotta. Ne tulevat työllistämään satoja ihmisiä. Alueelle tulee vakituisia työ­paikkoja, ihan varmasti. Näsijärven ranta muuttuu paljon siistimmäksi, paremmaksi ja on meidän ihmisten käytössä. No, onhan se niin, että Ranta­Tampellan alueelle tulevat asunnot varmasti maksaa niin paljon, ettei niitä työläinen pysty ostamaan. Mutta mitä sitten. Ei minun rahat riitä nytkään asunnon ostoon kaupungin keskustasta. Mutta me päästään nauttimaan Näsijärven raikkaasta pohjoistuu­lesta rannanläheisessä kahvilassa.

Otetaan toiseksi esimerkiksi Lahdesjärven alue. Sinne on kaupungin rahoilla tehty teitä ja kunnallistekniikkaa, mutta alueesta suuri osa on edelleen tyhjänä.

Ei ole minusta ollenkaan järkevää kun valitusten vuok­si aluetta ei päästä kehittämään. Olen kuullut arvioita, et­tä Lahdesjärven alueelle tulisi jopa tuhat työpaikkaa, sitten kun se on valmis.

Miksi työpaikkojen tulo halutaan estää? Kuka tästä hyötyy?

Esimerkkejä on lisääkin. Olisi kansihanke eli Tampereen areena, aseman lähellä oleva tornihotellihanke, ratikkahan­ke ynnä muuta. Euroopan ollaan ennustettavan menevän vähintäänkin taantumaan. Silloin kunnan ja valtion rooli työllistävien hankkeiden puolestapuhujana vahvistuu.

Siis tukekaamme työllistäviä hankkeita. Niillä turvataan tulevaisuutta. Meidän pitää jatkossakin pystyä turvaamaan kaupungin tarjoamat tai vähän maksavat palvelut.

Joitain lukuja budjetista

Tampereen kaupungin vuoden 2012 talousarvioesityksen menojen loppusumma on 1 475 miljoonaa euroa.

Eniten rahaa menee terveyttä ja toimintakykyä edistäviin palveluihin 428 miljoonaa euroa, ikäihmisten palveluihin 174 miljoonaa euroa, lasten ja nuorten kasvun tukemiseen 329 miljoonaa euroa. Yhteensä 931 miljoonaa euroa eli yli 63 prosenttia kaikista menoista. Paljon rahaa, aika iso osa kaikista menoista.

Tilakeskuksen talonrakennusinvestointeja budjetissa on 50,3 miljoonaa euroa. Niistä suurimmat ovat; Koukkunie­men perusparannus ja kehittäminen, Sampolan koulun pe­ruskorjaus, Tampereen ammattiopiston A­talon laajennus sekä Hervannan lukio.

Pitää siis olla myös jatkossa tuloja. Pitää olla vetovoimai­nen kaupunki, jossa on hyvä asua ja käydä töissä.

Huolehtikaamme siitä, että Tampere kasvaa ja kehittyy aina vain paremmaksi paikaksi asua.

Kuva: Anna Rantalainen

9Pirkanmaa

SAKKOJEN MuuNTORANGAISTuS PALAuTETTAVA PIKAISESTI

(Alla olevan vetoomuksen olen lähettänyt oikeusministeri Henrikssonille sähköpostitse 10.10.2011)

Sastamalan seudulla ilmestyvässä Alueviestissä nro 38/2011 oli ilahduttava uutinen: oikeusministeri Anna­Maja Henriksson haluaa sakon muuntorangaistuksen

uuteen tarkasteluun, ja Oikeusministeriössä istuu työryhmä miettimässä yhteiskuntaseuraamusten kehittämistä. Hyvä!

Muuntorangaistuksen (maksamattomien sakkojen muuntaminen vankeustuomioksi) poisto v. 2008 aiheutti selkeän kasvun näpistysten ja lievien varkauksien määrissä. Näistä kiinnijääneille määrätään vain sakkotuomioita. Mi­käli tuomitulla ei ole varaa ­ tai halua ­ maksaa sakkoa, hä­nelle ei käytännössä tule rikoksistaan seuraamusta. PAMin liittokokouksessa marraskuussa 2010 pidin yleiskeskuste­lussa puheenvuoron, jossa haastoin kaupan alan etujärjes­töt toimimaan valtiovallan suuntaan muuntorangaistuksen palauttamiseksi.

Kyse on palvelualojen työntekijöiden työolojen turvaa­misesta. Jo pelkkien näpistelijöiden valvonta ja häiriötilan­teiden kohtaaminen sekä rikosilmoitusten teko kuormit­tavat palvelualojen muutenkin työntäyteisiä päiviä. Kun isostakaan näpistysten määrästä ei tekijä käytännössä saa mitään seuraamusta, on pikkurikollisen helppo livetä kas­sojen ryöstämisen puolelle. Varoiksi ottavat kuitenkin puukon tai muun aseen, jolla uhkaavat työntekijää rahoja anastaessaan. Työntekijälle saattaa jäädä vuosiksi pelkotila, ja pahimmassa tilanteessa hän ei pysty enää asiakaspalvelu­työhön. Uhkaavat ja jopa vaaralliset tilanteet vain lisäänty­vät, kun kunnon seuraamuksia ei tule.

Alueviesti 38/2011: "sakko voitaisiin muuntaa mm. yhteiskuntapalveluksi esimerkiksi hoitomääräyksellä vah­vistettuna." Pelkkä ehdoton vankilatuomio ei minusta­

kaan ole aina oikea ratkaisu. Turun Sanomien pääkirjoitus 24.6.2011:" Ainakin myymälävarkauksien määrä on reip­paassa kasvussa. Viime vuonna kirjattiin 54 000 myymä­lävarkautta, mikä oli viitisentuhatta enemmän kuin pari vuotta sitten." K­kauppiasliiton hallituksen puheenjoh­taja Esa Kiiskinen vuosikokouspuheessaan huhtikuussa 2011: "sakkojen muuntaminen vankeudeksi on palautetta­va. Hänen mukaansa K­kauppiaat ovat kärsineet kohtuut­tomasti varkausrikoksista sen jälkeen, kun tästä luovut­tiin." Kaupan Liiton työmarkkinajohtaja Tapio Mäke­läinen 23.9.2011: "Varkaushävikki ja sen torjuntatoimet aiheuttavat yli 600 miljoonan kustannukset vuosittain." Yritykset joutuvat lisäämään varkaushävikin kustannukset tuotteiden hintoihin, eli maksumieheksi joutuu tavallinen kuluttaja.

Työntekijöiden edustajana toivon, että muuntorangais­tus saataisiin pian palautettua, vaikkapa hieman lievem­mässä muodossa kuin ehdoton vankeus; valvottu yhdys­kuntapalvelu ja (pakko)hoitotoimenpiteet esim. päihde­ongelmaisille erittäin varteenotettava vaihtoehto. Näin saataisiin näpistely­, varkaus­ ja ryöstökierteitä katkaistua ja turvattua palvelualojen ihmisten työskentelyolosuhteita. Yksimielisyyttä muuntorangaistuksen palauttamiseksi löy­tyy niin työntekijäpuolelta kuin työnantajilta sekä useilta poliitikoilta. Toivonkin pikaisia toimia oikeusministeriltä!

Kari Peltovirta, Sastamalaalueluottamusmies, kaupan ala

PAMin edustajiston jäsenSAK:n valtuuston varajäsen

kari.peltovirta@pamina003.fi

10 Pirkanmaa

Olen todella valikoiva televisionkatsoja ja eteeni tulee harvoin ohjelmia, joita voin suositella toisille. Toi­sin kävi 23.10, kun tv2 lähetti dokumenttiohjelman

”Sisäpiirin homma”. Tämä ohjelma pitäisi näyttää kaikille kansanedustajille ja lukion viimeisen luokan opiskelijoille se pitäisi vuosiksi sisällyttää pakolliseen opinto­ohjelmaan.

Kyseisessä ohjelmassa esiteltiin Islannin ja USA:n talou­den romahdus 2008. Kokonaisuus oli järkyttävä ja se voi toistua missä vaan, mikäli emme suostu suitsimaan sijoitta­jia ja oikeastaan koko pankkisektoria.

Suomessakin on vuosia höllennetty valvontaa ja annet­tu sijoittajien painua piiloon. Tämä pitää muuttaa. Har­maata taloutta ei pidä suosia ja mikäli et suostu julkisuu­teen, painu muualle! Uskon, että kotimaassakin rahaa riit­tää, onhan meillä eläkeyhtiöilläkin melkoinen sijoituspotti.

Islannin saarella asuu 320 000 asukasta, eli kokoluo­kaltaan noin Tampere ympäristökuntineen. Maan talous oli pitkään kunnossa ja yhteiskunnan palvelut pelasivat hy­vin. Tämä ei kuitenkaan riittänyt kaikille ja niinpä tiukat pankkien sääntelyt purettiin 2000 – luvun alusta lähtien. Pankit yksityistettiin ja sääntely purettiin. Seuraavien vii­den vuoden aikana pankit ottivat lainaa 120 mrd dollaria jakaen sen tietenkin erilaisille pelureille. Näistä meilläkin on muutamia muistoja, kun meinasivat ostaa Finnairin ym. Pian tuli kylmät, maan bkt on 13 mrd dollaria ja pankkien tappiot 100 mrd dollaria. Ei tarvitse ihmetellä, jos ihmiset ovat kiukkuisia.

Koko homman teki mahdolliseksi se, että puutteellinen rahoitusvalvonta ei toiminut, tai he jotka asiasta ymmär­sivät, ostettiin rahalla hiljaiseksi palkkaamalla pankkeihin töihin.

USA:ssa koko kupla rakennettiin jo 1980­luvun alus­ta lähtien, kun lähes kaikesta pankkien ja rahoituksen sääntelystä luovuttiin asteittain poliitikkojen ja sijoittajien

EHDOTTOMASTI NÄHTÄVÄ!

Tero Rönni

hyvässä yhteisymmärryksessä. Tässähän kyseessä oli selvä lahjonta, jonka pani alulle Ronald Reagan.

Vuoden 2008 romahduksen pani liikkeelle Lehman Brothers pankin nurin meno. Kyseinen pankki vei sijoitta­jiltaan 40mrd dollaria, joista pesä nyt palauttaa 40 miljoo­naa, eli yhden tuhannesosan. Kyseinen romahdus toi tulles­saan 30 miljoonaa työtöntä, joiden inhimillistä kärsimystä ei voi edes laskea.

Tätä samaa rataa kulkee USA:n talous edelleen, ei si­tä Obaman hallinto ole pystynyt tai halunnut muuttaa. Vallassa ovat samat taloustieteilijät, jotka vetävät miljoo­nia pankkien tai yritysten hallinnosta, johtavat yliopisto­jen opetusta ja syöttävät tätä totuutta eteenpäin. Näistä syistä en arvosta pätkääkään Obamaa tai oikeastaan ketään USA:n hallinnossa olevaa. Heidän ei pidä arvostella tai opettaa ketään Euroopan maata, hoitaisivat oman pesänsä ensiksi.

Tätä amerikkalaista ihanuutta ei pidä ihannoida, sillä menossa on ensimmäinen sukupolvi, joka on köyhempi ja vähemmän oppinut kuin vanhempansa. Meillä sentään ol­laan menossa aivan toiseen suuntaan.

Erityisesti kokoomuksen piirissä ihannoidaan tätä ame­rikkalaista yhteiskuntaa, johon kuuluu edellä kerrotun ra­han lisäksi ay­liikkeen toiminnan täydellinen rajoittami­nen tai jopa kieltäminen. Tätäkö suomalaisetkin haluavat? Ainakin monessa kohtaa siltä näyttää, kun heidän ihaile­mastaan presidenttiehdokas Sauli Niinistöstä on kyse. Nii­nistö selkeästi ilmoitti tv:n ohjelmassa, että hän voi soittaa USA::ssa erittäin monelle keskeisessä asemassa olevalle. Ei kuitenkaan Obamalle.

Käykää ihmiset katsomassa ohjelma Areenasta, tai miettikää edes, haluatteko edelleen edistää tällaista veron­maksajien riistämistä?

11Pirkanmaa

ENSIN OLI SuO JA KuOKKA- SITTEN TuLI JuSSI

Muutama muistinvarainen sana tämän lehden alku­ajoista tähän päivään saakka: SAK:n Tampereen Paikallisjärjestöllä oli perinteinen tapa julkaista

ennen vappua mainoslehti, jolla kerättiin rahaa työn juh­lan järjestämiseksi.

Aika oli ajanut siitä jo ohi, kun 80­luvun alussa tulin sihteeriksi. Kirjapainotausta mahdollisti, että aloin tehdä A4­kokoista muutaman kerran vuodessa ilmestyvää tiedo­tuslehteä ”SAKin sanomia”.

Päästyämme 80­luvun loppupuolella mukaan SAK:n paikallisjärjestötyön kehittämisprojektiin päätimme vaati­mattomasti uusia samalla kertaa sisällön, ulkoasun ja myös talouden.

Koenumero julkaistiin sitten SAK:n myöntämällä apu­rahalla ja lehti painettiin Kansan Lehden rotaatiolla.

Seuraava muutos oli taiton siirtäminen pois kirjapainol­ta Postin ammattiosaston tietokoneella ja taitto­ohjelma Venturalla tehtäväksi. Arto Brand taittoi sillä osaston omaa lehteä Tammer­Postia.

Sitten TaPJ satsasi omiin laitteisiin ja investointi oli mittava, mutta saatiin tietokone ja taitto­ohjelma sekä iso näyttö ja laser­tulostin, joilla lehti voitiin tehdä. Siihen ai­kaan TaPJ:llä oli toimisto Ay­keskuksessa SAK:n toimiston tiloissa.

Tässä vaiheessa tulee Jussi mukaan

Olin nimittäin töissä Uudessa Kivipainossa, ja tekninen johtaja Jussi Avellan oli Graafisen Yhtymän kanssa käynyt Japanissa tutustumassa alan kehitykseen. Hänen arvionsa oli lyhyesti: ”Muistin hinta tulee kehityksen myötä romah­tamaan, ja se tarkoittaa, että alalle pääsee vähällä rahalla kuka tahansa”. Ja niinhän siinä kävikin.

Meidän kannalta varsinainen läpimurto oli edullisen A4­kokoisen tasoskannerin tulo markkinoille. Jo parin en­simmäisen numeron kuvien tekeminen kuoletti hankin­tahinnan. Kuvien teettäminen kirjapainossa oli pysynyt

siihen saakka tosi arvokkaana.Tämän jälkeen olemme kilpailuttaneet vain painamisen

jälkikäsittelyineen, ja lehden talous nousi uudistuksessa ta­voitellulle tasolle eli lehti tuli omillaan toimeen. Tässä vai­heessa perustettiin julkaisijaksi Hämeen ay­viestintä ry.

Seuraava vaihe kehityksessä oli, että pääsimme SAK:n tiloissa isompaan huoneeseen, kun taitettavia lehtiä oli tullut muitakin mm. Tammer­Posti: muutama muukin ammattiosastolehti ja julkaisemamme Kanta­Häme ja Päijät­Häme, joita teimme SAK:n piirijaon uudistamiseen saakka.

Näin laaja toiminta oli mahdollista, kun saimme työllis­tämistuella palkattua osaavaa työvoimaa. TaPJ ei tosin kel­vannut viranomaisille suorittamaan työn valvontaa. Hom­man ottikin piirisihteeri Seppo Jokela, kun työllistetty pys­tyi palvelemaan myös ”talon töissä”. Julkaistiin vuosittain mm. luottamustehtävissä toimiville tärkeitä yhteystietoja sisältäviä kalentereita.

Ensimmäisenä hommassa olin itse, kun Kivipaino su­vaitsi lopettaa riiston, kuten asian ystävällisesti muotoilin. Seuraavaksi kouluttautui Kari Isoniemi, joka moneen ot­teeseen vastasikin lehtien taitosta. Lisäksi mukana oli alan miehiä, kuten Jussi Kestilä ja Jouko Varjotie.

Vielä pitää suurena muutoksena mainita pdf­tiedosto­muodon tulo markkinoille. Päättyi loputon levykeralli tal­lenteiden kiikuttamiseksi kirjapainon tietokoneelle. Nyt senkin tekee sähköposti napin painalluksella.

Viimeiset vuodet lehden taitto on suoritettu Etapin Me­diapajalla. Työttömät ovat saaneet niistä oivia työnäyttei­tä pyrkiessään takaisin työelämään. Tänäkin vuonna on jo useampi työllistynyt.

Tähän päättyy lehden tarinan suppea esitys, ja mitä jat­kossa tapahtuu, niin siitä ilmeisesti päättää Hämeen ay­viestinnän seuraava vuosikokous.

Onni Niemiperustajajäsen

12 Pirkanmaa

HaE SaK:N KulTTuuRIaPuRaHaa!

Vuoden 2012 kulttuuriapurahojen hakuaika alkoi 1.11.2011. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammatti yhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakulomake ja tarkat ohjeet löyty­vät Kansan Sivistys rahaston verkkosivuilta huomisesta lähtien. Täytä hakemus netissä, tulosta ja alle­

kirjoita se. Lähetä hakemus liitteineen 31.12.2011 mennessä omaan ammattiliittoosi. Apurahat myöntää SAK:n kulttuurirahasto, joka on Kansan Sivistys rahaston erikoisrahasto. Jos ammattiliitollasi on oma rahas­to kansan Sivistysrahaston yhteydessä, käsitellään hakemuksesi myös sen apurahoja jaettaessa ilman eri ha­kemusta. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n verkkopalvelussa viimeistään 15.2.2011 sekä Palkka­työläisessä ja Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti . Lisätietoja an­tavat Pirjo Vainio, puh. 040 527 8805, pirjo.vainio@sak.fi, ja Merja Lehmussaari, puh. 040 504 2152, merja.lehmussaari@sak.fi .

apurahojen käsittelyaikataulu

­ Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät KSR:n verkkosivuilta 1.11.2011 alkaen.

­ Apurahojen hakuaika päättyy 31.12.2011. Hakemukset toimitetaan omaan ammattiliittoon (viimeisen päi­vän postileima).

­ Ammattiliitot toimittavat hakemukset liitoista SAK:hon 3.2.2012 mennessä.

­ Rahaston hoitokunta kokoontuu ja päättää apurahojen jaosta 14.2.2012.

­ Saajien nimet julkaistaan SAK:n nettisivuilla viimeistään 15.2.2012.

13Pirkanmaa

SAK PIRKANMAA JA MEDIAPAJA YHDESSÄ LOPPuuN ASTI

SAK Pirkanmaa ­lehteä on taitettu Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n Mediapajalla vuodesta 2007. Lehden silloinen päätoimittaja Jouko Toivonen

oli tuolloin myös Etapin toiminnanjohtaja, joten yhteistyön aloittaminen Etapin ja lehden välillä oli luontevaa.

Yhteistyön alkaessa Mediapaja oli vain kahden työnteki­jän yksikkö. Pajalla työskentelivät työnohjaaja Jose Ahonen ja atk­kouluttaja Tommi Mannila. SAK Pirkanmaasta tuli Mediapajan ensimmäinen työ, ja Jose oli lehden ensim­mäinen mediapajalainen taittaja.

Mediapajan työntekijämäärä lisääntyi, ja työtehtäviä­kin kertyi enemmän, mutta yhteistyö SAK Pirkanmaan kanssa jatkui. Kun Jouko Toivonen kuoli, Onni Nie­mestä tuli lehden päätoimittaja ja Jose Ahosesta tehtiin toimitussihteeri.

Lehden teko alkaa aina niin, että päätoimittaja lähettää Mediapajalle taittosuunnitelman. Sen jälkeen Mediapajan sähköpostilaatikkoon alkaa tipahdella juttuja kirjoittajilta ja päätoimittajalta.

”Minä ja taittajat yritämme selvittää, mikä juttu kuu­luu mihinkin. Sitten taittaja tekee raakataiton ja an­namme päätoimittajalle väliaikatietoja. Kerromme, mi­tä juttuja vielä puuttuu – ja yleensä puuttuu Lepistön Joonaksen juttu, se tulee aina viimeisenä”, Jose kertoo lehdentekoprosessista.

”Juttuja taitetaan ja kuvia käsitellään. Lehti alkaa saada muotoa. Onska tulee katsomaan, korjaillaan juttuja, hio­taan, vaihdetaan juttuja, tehdään painovalmis PDF, joka lähetettään painoon. Painosta tulee vedokset, tsekataan ne. Jos on kaikki kunnossa, lehti painetaan.”

Yli tusina mediapajalaista taittajaa

Yksi lehden entisistä mediapajalaisista taittajista on Johan­na Kantanen. Hän oli lehden teossa mukana kolmen leh­den verran vuonna 2009. Johannalla oli jo paljon taitto­kokemusta, joten työ sujui rutiinilla. Hän kuitenkin oppi työn myötä tekemään joitakin asioita aiempaa helpommin.

”Järjestelmällisenä ihmisenä karsin taitosta kaikkea tur­

haa pois”, Johanna kertoo.Johannan mielestä haasteellisinta SAK Pirkanmaa ­leh­

den teossa oli grafiikoiden kehittäminen revittelemättä kuitenkaan liikaa. Lehdessä piti säilyttää tietty vakuutta­vuus, niin sanottu uutistyyli.

”SAK Pirkanmaa oli vakaa ja luotettava yhteistyökump­pani ”, Johanna kehuu.

”Aineiston perään ei tarvinnut kysellä, ja jutut olivat sen pituisia kuin niiden kulloinkin pitikin olla.”

SAK Pirkanmaa ­lehdellä on kaikkiaan ehtinyt olla viiti­sentoista mediapajalaista taittajaa. Mediapajan työntekijät ovat myös kirjoittaneet juttuja ja valokuvanneet lehteen. Näiden vuosien varrella SAK Pirkanmaa on tarjonnut hy­vää kokemusta pajan työntekijöille ja kartuttanut heidän työnäytekansiotaan.

”Työntekijän portfolion uskottavuuden kannalta on tär­keää, että Mediapajan töinä on oikeita julkaisuja. SAK Pir­kanmaa on ollut hyvä juttu imagon kannalta, mutta se on antanut lehden tekijöille myös näkökulmaa ammattiyhdis­tysliikkeen toimintaan”, Jose sanoo.

Lehden toimituskunta on suhtautunut hyvin suopeasti lehden visuaalisiin muutoksiin. Mediapajan taittajat ovat aika vapaasti saaneet kehittää ulkoasua. Uudelle taittajal­le on aina haaste saada lehti toisaalta näyttämään riittävän paljon lehden linjan mukaiselta ja toisaalta tuoda siihen myös omaa kädenjälkeä. Tässä on Josen mielestä kuitenkin kohtuullisesti onnistuttu.

Nyt SAK Pirkanmaa ­lehden ja Mediapajan yhteinen tie alkaa kuitenkin olla kuljettu loppuun. Tämä lehti jää viimeiseksi.

”Se on harmi, mutta ymmärrettävää”, Jose kommentoi. Monella painetulla lehdellä on alkanut Internetin myötä

olla hankaluutta pysyä hengissä.”Lehdellä on komea historia. Olemme ylpeitä, että Me­

diapaja on saanut olla mukana tekemässä sitä.”

Sari HarsuMediapajan sisällöntuottaja

Tampereen Kirjatyöntekijäin yhdistyksen Kirjallisuus­kerho täytti 45 vuotta. Se on pitkä ikä monipuolisel­le kulttuurikerholle. Juhlimme sitä oikein kunnolla

hienossa, historiallisessa Finlaysonin alueella sijaitsevassa Työ­väenmuseo Werstaan Galleria Bertelissä lokakuun 15 päivä.

Juhlatilaisuus aloitettiin, perinteitä kunnioittaen, kuva­taidenäyttelyn avajaisilla. Näyttely oli Työväenmuseo Wers­taan Komuutissa nähtävillä koko lokakuun ajan ja sinne oli saatu kerättyä, tilan pienuudesta huolimatta, kattava an­nos kerholaistemme tekemää taidetta. Esillä oli veistoksia, maalauksia ja valokuvia Kestilän Jussilta, Hildénin Jussilta , Janssonin Jarmolta, Kuivalahden Pekalta ja Heleniuksen

Erjalta. Näitä katsellessa voi hyvin sanoa, ettemme yhtään häpeä ns. oikeille taiteilijoille. Taiteilu on sydämessä ja se kyllä näkyy.

TKY:n Kirjallisuuskerho

Kerhostamme on ollut aiemminkin juttuja tässä lehdes­sä, mutta valaisen vielä hieman meidän toimintaamme. Kerhomme on perustettu 1966, kuuleman mukaan Aamu­lehden lehtilatomossa, radikaalien nuorten miesten voi­min. Tästä kerhosta vakiintui, monien hauskojen kommer­venkkien kautta, Tampereen Kirjatyöntekijäin yhdistyksen

TKY:N KIRJALLISuuSKERHOA LÄPI ELÄMÄN

Kerhon perustajajäsen Jussi Kestilä

15Pirkanmaa15 Pirkanmaa

alakerho, joka järjesti vuosittain useita kulttuuri pitoisia illanistujaisia.

Olemme järjestäneet useita kuvataidenäyttelyitä. Arvok­kaimpina ovat olleet ehkä näyttelyt kirjastotalon Emil­sa­lissa ja Tampereen nykytaiteen museossa. Ehkä arvokkain saavutus on maalauksia, veistoksia ja valokuvia sisältä­vä näyttely, joka kiersi pitkään Neuvosto liiton ystävyys­kaupungeissamme Ukrainaa myöten . Musiikillisia iltamia on vietetty, aiheina esimerkiksi Helismaa, Vysotski. Junnu Vainio sekä Kaseva­yhtyeen perustajan ja sielun Asko Rai­vion musiikin merkeissä.

Matkan varrella on ollut myös kirjoituskilpailuja, joiden

ansiosta olemme julkaisseet seitsemän teosta. Näistä teos ; Musta Kaarti muistelee (1974) lienee historiallisesti ar­vokkain, sillä siihen, sekä kakkososaan (1991), on kerätty tamperelaisten kirjapainoveteraanien muistelmia. Kirjat on toimitettu, kirjoitettu sekä taitettu kerholaistemme voi­min. Ja tässä vielä selvennykseksi, että aikoinaan kirjaili­jataitureita kutsuttiin mustaksi kaartiksi. Tähän kohtaan voi vielä mainita, että tilaisuuksissamme on vieraillut myös lukuisia kirjailijoita ja taiteilijoita kuten Ossi Somma, Jussi Rusko, Veikko Sinisalo, Kalevi Kalemaa ja Leena Lander ja monia muita.

Tärkeänä osana kerhomme historiassa on ollut

myös rauhantyö. Tätä ajatusta on levitetty erilaisissa tilaisuuksissa , vetoomuksissa, kannan­otoissa ja marsseilla. Myös luonto on kutsunut ja tähänkin on löytynyt omasta väestä hyviä vetäjiä ja luontokuvaajia.

Juhlan jälkeistä elämää

Kerhostamme voisi kertoa tuntitolkulla, tai sivukaupalla , monta mielenkiintoista tarinaa, mutta ehkä jätän sen nyt toiseen kertaan. Kerron nyt vaan hieman juhlistamme ja tulevaisuudennäkymästä. Juhlat olivat todella onnistuneet, kuten aina tämän ”perheen” kesken. Vieraamme TEAM­lii­tosta, InTiim­lehden päätoimittaja Tuomo Lilja oli ainakin hyvin innoissaan tästä liiton ainoasta kulttuurikerhosta. Olimme myös yhtä mieltä siitä, että toimintaamme saa mielellään tulla mukaan nykyisen liittomme muita pirkan­maalaisia jäseniä, kuin kirjapainoväkeä, joka valitettavasti ei tahdo liikkua missään, edes yhdistyksen järjestämissä ta­pahtumissa. Tässä yksi vastaus keskusteluumme juhlissa tu­

li päätoimittaja Liljalta; ”Oletteko ajatelleet kuka tai ketkä oikeastaan maksavat tämänkin kerhon toimintaa? Sehän on jäsenistö, siis koko liiton jäsenistö...” . Eikö tällä perusteel­la mukana voi olla muitakin? Siispä tervetuloa vaan entiset ”kemialaiset”, nykyiset toverimme TEAM­liitosta.

Niin, vielä me porskutamme, vaikka kerholaisten kes­ki­ikä tällä hetkellä taitaa olla 60 v. Paljon on vielä näke­mättä ja kokematta. Juhlissakin vieraillut, jo aikoinaan kerhon lauluryhmä Punapauloissa mukana ollut, Pirkko Tammelin tulee varmasti juhliimme kanssamme laula­maan ja soittamaan. Tulevaisuudessa järjestämme viiden­nen "Kaupunkiosatarinoita"­illan, käymme ehkä Siurossa taiteilija Ossi Somman luona ja pidämme kirjallisuusilto­ja, kutsuttavia löytyy. Ehkä saan jutustani palautetta, mut­ta siitä vaan, Kirjallisuuskerho on hyvin tärkeä ja valovoi­maisesti näkyvä osa Tampereen kirjatyöntekijöitä. Nähdään tilaisuuksissa!

Kirjallisuuskerhon pj Jaana Kivimäki

Erja Helenius ja uudet veistokset

17Pirkanmaa

Kestilä, Varjotie, Toivonen, Isoniemi ja Niemi Brysselissä

Markkinatalous on kasvanut rahoituspääomien hul­vattomaan kasvuun. Se on perustunut kupliin ja ahneuteen sekä luonut kasinokapitalismin, jolle

ihmisen tarpeet alistetaan. Valtioyhtiöiden ja isojen firmo­jen johtajien palkat ovat kasvaneet mielettömän suuriksi, kasvattaen näin tuloeroja sellaisiin mittasuhteisiin joita ei voi kukaan hyväksyä.

Joitakin markkinavoimien vastaisia joukkoliikkeitä on maailmalla ollut, mm. Attac ja Maailman sosiaalifoorumi. Vallataan Wall Street ­liike on uutta ajattelua. Aika näyttää onko siitäkään mihinkään. Yleisessä saunassa kansalaiset ovat kuitenkin ärsyyntyneitä. Saunassa jupistaan. Poliitti­nen vasemmisto on neuvoton, eikä ay­liikekään ole isom­min jyrähtänyt.

Yhdeksänkymmentäluvun alun laman aikana Hämeen Yhteistyötä painanut Sanan Tien kirjapaino ajautui kon­kurssiin ja lehden julkaisu jouduttiin lopettamaan. Osal­taan siihen vaikutti Neuvostoliiton romahdus, kirjapainon tuotanto oli pääosaltaan Neuvostoliiton viennin varassa. Samoihin aikoihin Kansan Lehteä julkaissut kirjapaino ja lehti lopetti toimintansa. Näin päättyi Tampereella työvä­enlehtien aikakausi. Kansan lehti oli perustettu jo vuon­na 1899 ja Hämeen Yhteistyö 1946, joten lehdet pääsivät melko kunniakkaaseen ikään ennen lopettamistaan. SAK Pirkanmaa­lehti edustaa ay­liikkeen arvomaailmaa, onkin surullista että sekin lakkaa ilmestymästä. Luulisi SAK:lla olevan varoja sen ylläpitämiseksi, varsinkin sen harvan il­mestymistiheyden vuoksi.

Olenhan minäkin ollut sitä tekemässä yhdeksänkym­mentäluvun alussa paikallisjärjestön palkkalistoilla. Seppo Jokela ja Jouko Toivonen olivat meikäläiselle pomoja. Hei­dän kanssaan tuli loistavasti toimeen. Onni Niemi, Ka­ri Isoniemi, Jouko Varjotie ja Arto Brand olivat kalustoa. Vielä oli Jukka Liimatainen, hän kirjoittaa lähes maailman parhaita pakinoita.

Samoihin aikoihin perustettiin työttömien toimintakes­

kus Vuoltsulle. Paikallisjärjestöstä tuli sille läheinen kump­pani joka tuki voimakkaasti toimintaa alkuun. Kopiokone oli ahkerassa käytössä, kaikenlaista muutakin materiaalista apua annettiin.

Euroopan hallinnon sydämessä kävimme parikin ker­taa Toivosen matkailuautolla. Olimme Euroopan ammat­tijärjestön kokouksessa Brysselissä EAY:n 8. kongressissa. Siellä näimme ja kuulimme EU:n entisen puheenjohta­jan Jacques Delorsin, sekä virassa olevan Jacques Santerin puheenvuorot. Näimme sellaisenkin ihmeen kun Belgian silloinen pääministeri Jean­Luc Dehaenen tuli paikalle vin­haa vauhtia tavallisen näköisellä autolla, hyppäsi autosta ulos ja juoksi kokouspaikalle. Turvamiehiä ei näkynyt. Toi­sella kerralla tutustuimme Brysselissä EUn hierarkiaan. Ta­pasimme ay­johtajia, lähettiläitä ja saimme kutsun kokka­reille jossa isäntänä oli nykyinen Suomen Pankin pääjohta­ja Erkki Liikanen. Kilistimme.

Lehden sain tehdä alusta loppuun, kirjoittaa jutut, ot­taa valokuvat ja vielä taittaa lehden. Haastateltavia oli ay­johtajista taiteilijoihin. Seppo Jokelan kanssa suunnitte­limme lehteen hieman erilaista haastattelutyyliä liittojoh­tajista. Silloisen Sähköalojen Liiton puheenjohtajaa Seppo Salismaa ja Tevan puheenjohtajaa Pirkko Oksaa ainakin haastateltiin. Kristitty sosialidemokraatti Veikko Sinisalo, kristitty kommunisti Ossi Somma ja Kalle Päätalo ­ hänel­le sanojensa mukaan jauhosäkki on ollut elämän varrella arvokas ­ ovat jääneet mieleen humaaneina ja hienoina ih­misinä sekä taiteilijoina.

Työpaikkana paikallisjärjestö mielenkiintoinen ja kave­reitten kesken vallitsi hyvä henki. Minkäänlaista puolue­kantaista lokeroimista en huomannut. Lokeroituminen jompaankumpaan vasemmistopuolueeseen rasittaa vieläkin ay­liikettä. Liian monessa ammattiosastossa valitaan ihmi­set puoluekannatuksen perusteella.

Jussi Kestilä

VALLATAAN WALL STREET -LIIKE ON uuTTA AJATTELuA

18 Pirkanmaa

HARMAA TALOuS, TuLEVAISuuDEN SYöPÄ!

SAK:n huolena on ollut jo vuosia Suomessa rehottanut harmaa talous. Sen vaikutuksista olemme saaneet mitä parhaimmilta asiantuntijoilta sekä viranomaistahoilta

useita tutkimustuloksia. Eräs parhaita, jo vuosia asiasta pu­hunut ja tutkimuksia tehnyt, on Markku Hirvonen, entinen verohallinnon johtaja.

Hirvonen puhui yli neljällekymmenelle SAK:laiselle kuntapäättäjälle Ikaalisissa järjestetyssä tilaisuudessa.

Hänen mukaansa yli vuosikymmenen esitettyjä huo­lia on nyt alettu ottaa tosissaan. Yritysten parissa tehtyjen tutkimusten mukaan yritykset näkivät harmaan talouden käytön antavan valtavan edun niille yrityksille, jotka eivät noudata rehellistä ja lainmukaista toimintaa. Euro on kova konsultti.

SaK on perustanut oman hankkeen harmaan talouden kitkemiseksi työelämästä

SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen, joka vetää alkavaa hanketta, kertoi perustetun työryhmän tavoitteiksi seuraa­via laajoja asiakokonaisuuksia:

­ Kysymys on yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudes­ta ja yhteiskuntamoraalista

­ Kotimaisten ja ulkomaisten yritysten pitäisi kilpailla Suomessa samoilla ehdoilla

­ Työntekijöitä tulee kohdella tasavertaisesti kansallisuu­desta riippumatta

­ Harmaasta taloudesta hyötyvien pitäisi myös kantaa vastuuta

Vuoden 2010 kesäkuussa valmistuneen eduskunnan tar­kastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan Suomen harmaan talouden kokonaismäärä vuonna 2008 oli 10–14 miljardia euroa. Laskennallisesti tämä vastasi 5,5–7,5 pro­senttia vuoden 2008 bruttokansantuotteesta.

Harmaaseen talouteen usein liittyvä työvoiman väärin­

käyttö alipalkkauksineen ja muine työehtojen laiminlyön­teineen vähentää verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen ker­tymää, loukkaa työntekijöiden oikeuksia ja antaa epäoi­keudenmukaista kilpailuetua väärinkäyttöön syyllistyville työnantajille.

Valtiovaltakin myöntää ongelman

Suomen hallitus on tehnyt vihdoinkin omaan hallitusoh­jelmaansa peräti 31 kohtaa harmaan talouden kitkemisek­si Suomesta, kertoi SDP:n kansanedustaja Jukka Kärnä Kymestä.

Hirveästi olisi tekemistä. Yhteydenottoja työpaikoilta tulee melkein päivittäin, totesi Kärnä. Nyt kun valtioval­takin ja sen ministerit ovat tosissaan, tulee meidän tämä homma hoitaa. Meillä on vihdoin paras ja asiantuntevin ja tutuin työministeri remmissä joka tekee hommia hartiavoi­min, maalaili Jukka Kärnä tarkoittaen työministeri Lauri Ihalaista.

ulkomaalaisten työehdot työpaikoilla retuperällä

Haalarikansan terveiset rakentamisen työelämästä toi tilai­suuteen Rakennusliiton Vaasan toimitsija Raimo Pohjo­la. Hänen tekemänsä selvityksen ja saatujen yritysvastaus­ten mukaan ulkomaisen työvoiman käytöstä 600 vastaajas­ta jatkotoimia tapahtui 575 yrityksessä. Siis 25 tapauksessa asiat olivat kunnossa. Karmeeta mutta totta!

Mutta usko tilanteen paranemiseksi on olemassa. SAK:n perustaman hankkeen myötä me emme jää odottamaan vi­ranomaisten päätöksiä vaan toimimme itse oman jäsenis­tömme antamalla tuella.

Teuvo Pernu

SDP:n kansanedustaja Jukka Kärnä SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen

19Pirkanmaa

Poliitikot sanovat, että Kreikalle pitää antaa lisää rahaa, siis rahapaketti. Toiset taas antaisivat maan kaatua. Mitä merkitsee jonkun maan kaatuminen? Se ei ole samaa

kuin kompastuisi puunjuureen kävellessä metsässä. Jos maa kaatuu, niin pankitkin kaatuvat ja seuraa muita hirvittäviä asioita. Enpä usko.

Ennen käytettiin maksuvälineenä oravannahkoja. Silloin raha­asioiden hoito oli varmaan yksinkertaisempaa. Yksi lehmä vastasi sataa oravannahkaa. Miltä oravista on tun­tunut, kun niitä ammuttiin rahoina? Ei varmaan ehtinyt miltään tuntua, jos osumatarkkuus oli hyvä.

Tämä taloussotku johtuu siitä, että ihmisiä ei ole tässä Kreikan maassa opetettu rakastamaan veroja, sekä ainaisia hinnankorotuksia. Bensavero, alkoholijuomien vero, niis­tä pitää nauttia. Siis veroista. Myös poliitikoista jotka ja­kavat pelkkää niukkuutta tulee pitää, silloin maa ei kaadu ja kaikilla on hauskaa. Ihmiset osoittavat Kreikassa mieltä ja marssivat kaduilla, kun etuisuuksia leikataan. Heidät on koulutettu väärin. Emmehän me täälläkään näin itsestään selvien asioiden takia mieltämme osoita. Jos jokin asia ei miellytä, sitä varten on luotu mainio vaikuttamisen väline, lehtien yleisönosastot.

Nuoret ihmiset muuttavat Kreikasta pois. Haluaisitko sinä naapuriksesi nuoren ihmisen joka ei pidä veroista ja joka yrittää huijata valtiota? Et varmaan. Mieluiten ottaisit alkoholin suurkuluttajan joka yrittää vielä humalapäissään

ajaa autoa ja näin maksaa kahta veroa samanaikaisesti. Pitäisikö Suomessa kieltää kävely ja raittiina olo, silloin

valtio saisi enemmän veroja? Toisaalta vaikka Suomi on nyt hyvän luokituksen omaava AAA maa, voisimme vielä keksiä uusia veroja. Voitaisiinko kävelyä verottaa, siis kä­velevää ihmistä? Ainakin sauvakävelijöitä pitäisi verottaa. Veron suuruus voisi perustua pakollisiin askelmittareihin. Käveleviä ihmisiä on kuitenkin niin runsaasti, että yhdel­tä ei tarvitsisi ottaa niin paljon. Liikennesääntöjä rikkovia polkupyöräilijöiltä saisi myös sakottaa nykyistä enemmän. Ylipäätään ihmisiä voitaisiin sakottaa useammin.

Verokeskustelu ajautuu joidenkin poliitikkojen toimes­ta aivan väärille nimille, kun puhutaan haittaveroista. Ai­na pitää puhua hyötyveroista. Loistava nimitys on vaikka­pa makeisvero. Se tuo mieleen, laitetaan suu makeaksi eikä haittaa näin ollenkaan.

Verotus pitää kohdentaa oikeudenmukaisesti. Jos vero­tamme liikaa esimerkiksi rikkaita henkilöitä se ajaa heidät helposti kannustusloukkoon. He eivät enää jaksa tehdä työtä. Mitä työtä?

Jos leimataan Kreikassa asuvat ihmiset valtiota huijaa­viksi ja veroja kiertäviksi, onko se rasismia? Minkälaisia ve­ronmaksajia meistä tuleekaan evoluution edetessä?

Jukka Liimatainen

NAuTTIKAA VEROISTA

Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti ammattiliittojen kanssa yhteistyötä tekevä keskinäinen vakuutusyhtiö. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

Kotikäynti takaa oikein mitoitetun vakuutusturvan.

TäällävarTioinminä

Jokainen ihminen tarvitsee asunnon. Se, missä kukin tuntee olevansa kotonaan, onkin jo toinen

juttu. Koska koti on pikemminkin mielentila, varmista, että voit asua turvallisin mielin. Pyytämällä

meidät kotikäynnille saat juuri oikein mitoitetut ja asiantuntevasti laaditut vakuutukset. Näin et

maksa turhasta. Asiakasomistajana saat myös lukuisia etuja. Ota yhteyttä alueesi edustajaan ja

sovi kotikäynti tai jätä yhteydenottopyyntö nettisivuillamme.

liittosi jäsenenä saat huomattavia etuja. Katso turva.fi/sak

SAK_Pirkanmaa_Koti_112011.indd 1 10.11.2011 13:32:16