sak:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi

1·2011

SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan

kehittämiseksi

Maaliskuu 2011

Maaliskuu 2011

Lisätiedot: Pia Björkbacka pia.bjö[email protected] puhelin 020 774 0204

Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000

SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi 1

1 JOHDANTO ............................................................................................. 2

Ihmisten liikkuminen on osa talouden globalisaatiota .................................. 2

Suomessa asuu vähän ulkomaalaisia .......................................................... 3

Maahanmuuttajien työttömyysaste on lähes kolminkertainen kantaväestöön verrattuna ............................................................................. 4

Tilapäisesti Suomessa töissä olevia ulkomaisia työntekijöitä on yhtä paljon kuin maahanmuuttajia ....................................................................... 4

2 MONIMUOTOINEN JA SYRJIMÄTÖN TYÖELÄMÄ ON KAIKKIEN OIKEUS ..................................................................................... 7

3 HALLITTU MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA PERUSTUU TYÖVOIMAN TARPEESEEN ...................................................................... 9

4 KAKSIA TYÖMARKKINOITA EI PIDÄ HYVÄKSYÄ ........................... 11

Lakeja ja työehtosopimuksia rikkovat työnantajat vastuuseen ................... 12

Sosiaaliturvaa kaikille ................................................................................. 12

Tilaajan vastuuta alihankkijoiden ja työn vuokraajien rikkeistä lisättävä .... 13

Ammattiliitoille laajemmat oikeudet työehtojen valvontaan ........................ 14

Viranomaisille lisää voimavaroja ja vastuuta .............................................. 15

Suomen on parannettava liikkuvien työntekijöiden asemaa ...................... 15

5 TYÖ JA KIELITAITO HELPOTTAVAT KOTOUTUMISTA ................... 17

Kaikille maahanmuuttajille kotouttamistoimenpiteitä .................................. 17

Kielikoulutuksen määrää ja laatua parannettava ....................................... 17

Tutkintojen tunnistamiseen vauhtia ............................................................ 18

Maahanmuuttajille jaettavaan tietopakettiin riittävästi työmarkkinatietoa ... 18

Maahanmuuttajaperheiden tarpeet huomioitava ........................................ 18

LIITE 1 Suomen ulkomaalaisväestö kansalaisuuden, äidinkielen ja syntymämaan mukaan ............................................................................... 21

LIITE 2 SAK:n toimet monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikoilla ........................................................................... 22

LIITE 3 Suomessa työskentelevän ulkomaisen työntekijän sosiaaliturva ............................................................................................... 25

2 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi

1 JOHDANTO Julkinen keskustelu maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta on ol-lut viime aikoina vilkasta. On puhuttu paljon maahanmuuttajien ko-toutumisesta, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeuksista, työ-voiman maahanmuutosta sekä siitä, tarvitaanko lisää ulkomaista työ-voimaa. SAK on työn liike, ja siksi tämä puheenvuoro sekä sen toi-menpide-ehdotukset keskittyvät työelämän kysymyksiin. Ay-liikkeelle solidaarisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat tär-keitä arvoja. Ihmisiä ei saa kohdella eri tavalla heidän äidinkielensä, ihonvärinsä tai alkuperänsä perusteella. Kansalaisuudesta ja etni-syydestä riippumatta kaikilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Rasismia ei pidä hyväksyä missään muodossa. Vastuullinen maahanmuuttopolitiikka on sitä, että suomalaisella yh-teiskunnalla ja työelämällä on valmiudet huolehtia maahanmuuttajien hyvästä kotouttamisesta ja työllistymisestä. Kotoutumisen täytyy olla vuorovaikutteinen prosessi, jossa otetaan huomioon yksilön tarpeet. Vastuullisuutta on myös hallittu työvoiman maahanmuutto, joka pe-rustuu todellisiin työvoimatarpeisiin. SAK:lle on tärkeää, että kaikilla Suomessa työskentelevillä on samat työehdot. Työnantajien on vastattava siitä, että täällä tehdystä työstä maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa ja että suomalaisia työehtoja noudatetaan. Työn tilaajina toimivien yritysten pitää vastata myös siitä, että niiden käyttämät alihankkijat ja työvoimaa vuokraavat yritykset noudattavat lainsäädäntöä ja tarjoavat työntekijöilleen kun-non työtä.

Ihmisten liikkuminen on osa talouden globalisaatiota Ihmiset ovat aina liikkuneet paikasta ja maasta toiseen. Tämän päi-vän siirtolaisuus kytkeytyy globalisaatioon sekä rikkaiden teollisuus-maiden ja köyhempien maiden väliseen elintasokuiluun. Myös nope-an liikkumisen ja viestinnän mahdollistava teknologia on muuttanut siirtolaisuuden luonnetta. Rikkaat maat merkitsevät monille köyhempien maiden ihmisille arvo-kasta mahdollisuutta parempaan toimeentuloon. Maahanmuuttajia vastaanottavissa maissa monet näkevät siirtolaisuuden yhtenä rat-kaisuna väestön ikääntymisestä aiheutuvaan työvoimapulaan. Jo nyt maahanmuuttajat ja siirtotyöläiset muodostavat monissa maissa kor-vaamattoman osan työvoimasta. Oma arvonsa on myös kulttuurisella vuorovaikutuksella, jota ihmisten liikkuminen maasta toiseen edistää.


Siirtolaisuuden hyötyjen kääntöpuolena on ihmisten hyväksikäyttö. Ulkomaalainen voi saada työpaikan, mutta palkka on usein huono ja työntekijän asema turvaton. Halpatyö kilpailee kunnon työtä ulos markkinoilta ja murentaa siten kaikkien työntekijöiden oikeuksia ja ostovoimaa. Lisäksi yhä useampi kehittyvä maa kärsii aivovuodosta, joka näkyy mm. kansalaisten heikkona ja riittämättömänä terveyden-huoltona ja opetuksena. Eettisyys onkin huomioitava nykyistä pa-remmin palkattaessa työvoimaa kehittyvistä maista. Euroopan unioni (EU) takaa palvelujen vapaan liikkuvuuden ja yritys-ten sijoittautumisvapauden unionin alueella. 1990-luvulta lähtien EU ja sen jäsenvaltiot ovat edistäneet voimakkaasti työvoiman liikkuvuut-ta sisämarkkinoilla. Lähetetyistä työntekijöistä annettu laki määritte-lee ne vähimmäistyöehdot, joita sovelletaan tilapäisesti Suomessa ulkomaisen työnantajan palveluksessa työskenteleviin tai tänne suomalaiselle toimeksiantajalle vuokrattuihin työntekijöihin. Sekä Eu-roopan unionin neuvostossa että parlamentissa on parhaillaan käsit-telyssä EU/ETA-maiden ulkopuolisten työntekijöiden oikeuksia mää-rittäviä direktiiviehdotuksia. Se on osoitus EU:n ja sen jäsenvaltioiden kasvavasta kiinnostuksesta myös rajojensa ulkopuolista työvoimaa kohtaan. Monissa Euroopan maissa työmarkkinat ovat jakautuneet laajalti kah-tia. Maahanmuuttajat kuuluvat usein siihen osaan, joka työskentelee heikommilla oikeuksilla ja turvalla. Ammattiyhdistysliike joutuukin kamppailemaan lähes kaikkialla työntekijöiden yhdenvertaisen kohte-lun puolesta ja siirtolaisia hyväksikäyttävää työehtojen polkemista vastaan. Suomi ei ole poikkeus.

Suomessa asuu vähän ulkomaalaisia Suomen siirtolaisuus on perinteisesti suuntautunut maasta poispäin. Suomi muuttui maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi vasta 1990-luvun alussa. Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli noin 155 000 ulkomaan kansalaista, mikä oli vajaat kolme prosenttia koko Suomen väestöstä (liite 1: Suomen ulkomaalaisväestö kansalaisuu-den, äidinkielen tai syntymämaan mukaan). Luku kuvaa Suomessa vakituisesti asuvia ulkomaan kansalaisia eikä sisällä Suomen kansa-laisuuden saaneita, Suomessa tilapäisesti työskenteleviä ulkomaa-laisia eikä turvapaikanhakijoita. Täällä asuu muihin läntisen Euroo-pan maihin verrattuna suhteellisen vähän ulkomaalaisia. Ulkomaalaisista lähes 65 prosenttia asuu maan kymmenessä suu-rimmassa kaupungissa. Eniten heitä on Helsingissä. Lähes 10 pro-senttia helsinkiläisistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia – eniten puhutaan venäjää, viroa, englantia ja somalia. Suomessa asuvien maahanmuuttajien tausta vaihtelee kansallisuu-den, kansalaisuuden, syntymämaan, kielen, koulutuksen ja maahan-


tulon perusteen mukaan. Yhtenäistä maahanmuuttajaväestöä ei ole, eivätkä samat maahanmuuttoon liittyvät toimet ja palvelut sovi kaikil-le. Maahantulon perusteella ulkomaiden kansalaiset voidaan kuiten-kin jakaa seuraaviin ryhmiin: Suomen kansalaisen kanssa avioitu-neet, opiskelijat, töihin tulleet, kiintiöpakolaiset, turvapaikan saaneet, perheen yhdistämisen kautta tulleet sekä paluumuuttajat. Yleisin Suomeen suuntautuvan maahanmuuton peruste on edelleen avioliit-to. Eniten tänne tullaan Venäjältä, Virosta ja Ruotsista.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on lähes kolminkertainen kantaväestöön verrattuna Suomessa asuvien maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa Suomen kantaväestön ikärakenteesta. Maahanmuuttajista on työikäisiä noin 80 prosenttia, kun kantaväestöstä työikäisiä on vain 66 prosenttia. Vuonna 2009 maahanmuuttajien työllisyysaste oli kuitenkin vain 52 prosenttia (65 000 henkilöä) kantaväestön työllisyysprosentin ollessa samana vuonna alle 70 prosenttia. Maahanmuuttajien työttömyysas-te onkin lähes kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Lisäksi maahanmuuttajaryhmien työllistymisessä on suuria eroja, kun katso-taan eri kansalaisuuksia. Teollisuusmaista Suomeen muuttaneet työl-listyvät suhteellisen hyvin, kun taas Suomeen pakolaisina tulleita työttömyys kohtelee erityisen kaltoin. Enemmistö maahanmuuttajien työsuhteista on epävakaita. Maahan-muuttajat työllistyvät usein työntekijän koulutuksesta riippumatta pal-velualalle, yleisimmin siivous- ja ravintola-alan töihin. Myös liiken-teessä, logistiikassa ja varastotöissä on paljon maahanmuuttajataus-taisia työntekijöitä. Lisäksi heitä on työllistynyt rahoitus- ja vakuutus-aloille. Suomessa työskentelee myös ulkomaalaisia korkeasti koulu-tettuja asiantuntijoita, kuten IT-asiantuntijoita, tutkijoita, opettajia ja lääkäreitä.

Tilapäisesti Suomessa töissä olevia ulkomaisia työntekijöitä on yhtä paljon kuin maahanmuuttajia Vaikka monet viranomaiset keräävät tilastoja ulkomaisista työnteki-jöistä, täsmällistä määrää Suomessa pysyvästi tai tilapäisesti työs-kentelevistä ei ole saatavissa. Erityisen vähän tiedetään EU/ETA-alueelta tulevista tilapäisistä työntekijöistä. Tarkimmat ulkomaisia työntekijöitä koskevat tilastot on EU/ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen työluvalla saapuneista. Vuonna 2009 näille ns. kolmansien maiden kansalaisille myönnettiin hieman alle 5 500 työlupaa. Eniten lupia saivat kokit, keittäjät, kylmäköt, puutar-hatyöntekijät, siivoojat, maataloustyöntekijät, putkimiehet, kuorma-auton ja ajoneuvoyhdistelmän kuljettajat sekä hitsaajat. Eniten lupia


hakivat Venäjän, Ukrainan, Kiinan, Turkin, Kroatian, Thaimaan ja Fi-lippiinien kansalaiset. Viranomaisten, tutkijoiden ja työmarkkinajärjestöjen tietoja yhdistä-mällä saadaan yleisarvio, jonka mukaan Suomessa työskenteli tila-päisesti 57 500–67 500 ulkomaalaista vuonna 2009. Se on suunnil-leen saman verran kuin työssä olleiden maahanmuuttajien määrä. Tilapäiset työntekijät jakautuvat kausityöntekijöihin ja ns. lähetettyihin tai vuokrattuihin työntekijöihin, joista suurin osa tulee Suomeen EU:n alueelta. Heitä oli vuonna 2009 noin 40 000–50 000. Lisäksi Suo-messa työskenteli noin 12 000 työntekijää turistiviisumilla kausiluon-teisissa alle kolmen kuukauden työsuhteissa. Kausityöntekijät saa-puivat Suomeen niin lähialueilta kuin Aasiastakin. Osa ulkomaisten työntekijöiden työstä teetetään muuna kuin työsuhteisena. Tästä työmäärästä ei ole saatavissa luotettavia tilastoja. Rakennusliitto on arvioinut, että vuonna 2009 rakennuksilla työsken-teli 20 000–25 000 ulkomaalaista. Liiton keväällä 2010 tekemän laa-jan selvityksen mukaan suomalaiset rakentajat ovat jo selkeä vä-hemmistö esimerkiksi Helsingin julkisivuremonttityömailla. Valtaosa rakennusalan ulkomaisesta työvoimasta tulee Virosta, loput muun muassa Puolasta, Ukrainasta ja Venäjältä. Myös maatiloilla ja puutarhayrityksissä työskentelee runsaasti ulko-mailta palkattuja tilapäisiä työntekijöitä. Viimeisimmät tilastot ovat vuodelta 2007, jolloin yli kahdessatuhannessa maatalous- ja puutar-hayrityksessä työskenteli noin 14 700 ulkomaista työntekijää.


Taulukko 1. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät Suomessa vuonna 2009


2 MONIMUOTOINEN JA SYRJIMÄTÖN TYÖELÄMÄ ON KAIKKIEN OIKEUS Ammattiyhdistysliikkeelle solidaarisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukai-suus ovat tärkeitä arvoja. Kansalaisuudesta ja etnisyydestä riippu-matta kaikilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Maahanmuutto-kriittiset asenteet, jopa rasismi, ovat saaneet paljon tilaa julkisessa keskustelussa. Puhe lietsoo epäluuloja maahanmuuttajia kohtaan – pahimmillaan jopa vihaa. Tällaisella ilmiöllä voi olla yhteiskuntaa ha-jottavia seurauksia. On tärkeää, ettei muukalaisviha saa tilaa Suo-messa eikä tänne synny vastakkainasettelua. Työmarkkinajärjestöjen yhteisillä toimenpiteillä on keskeinen asema maahanmuuttajiin ja etnisiin vähemmistöihin kohdistuvan työsyrjin-nän ja etnisen häirinnän estämisessä. SAK on allekirjoittanut yhdes-sä muiden työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kanssa vuonna 1995 yhteisen julistuksen rotusyrjinnän ja muukalaisvihan ehkäisemisestä sekä tasa-arvoisen kohtelun edistämisestä työpaikoilla. SAK on edistänyt maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusasioita mo-nella tavalla koko 2000-luvun. Vuoden 2001 edustajakokouksen Liik-keessä tulevaisuuteen -asiakirjassa on voimakas tasa-arvon, oikeu-denmukaisuuden ja suvaitsevaisuuden henki. SAK:n mielestä erilai-suus ei ole uhka vaan voimavara. Kansainvälistyvä, yhdenvertainen työelämä on mahdollisuus suomalaiselle yhteiskunnalle. Maahan-muuttajilla täytyy olla samat mahdollisuudet osallisuuteen työelämäs-sä ja ay-liikkeessä kuin kantaväestöllä. Maahanmuuttajien järjestäy-tymisaste on toistaiseksi kuitenkin alhaisempi kuin kantasuomalais-ten. Keväällä 2010 SAK:n jäsenliitoissa oli jo yli 17 000 maahan-muuttajataustaista jäsentä. Vuodesta 2002 SAK:ssa on ollut keskusjärjestön ja jäsenliittojen yh-teinen monikulttuurisuusryhmä, joka toimii keskustelufoorumina, tie-donhankkijana ja -tuottajana sekä yhteydenpitäjänä maahanmuutta-jien järjestöihin päin. Lisäksi ryhmä toimii edunvalvonnan yhteysver-kostona ja palvelutarpeiden selvittäjänä. SAK järjestää myös liittojen maahanmuuttajajäsenille tarkoitettuja foorumeita, joissa he voivat ta-vata toisiaan ja muuta järjestöväkeä sekä tuoda esiin työelämässä ja yhteiskunnassa esiintyviä ongelmia. Viime aikoina SAK:ssa on keskitytty parantamaan työntekijöiden yh-denvertaista kohtelua erityisesti vaikuttamalla lainsäädäntöön. SAK on kuitenkin mukana myös erilaisissa hankkeissa. Nyt on käynnissä vuoden 2011 loppuun ulottuva Itämeren työmarkkinayhteistyöhanke (BSLN), joka ehkäisee työvoiman hyväksikäyttöä Itämeren alueella, edistää maahanmuuttajien järjestäytymistä, tiedottaa työvoiman liik-kuvuuteen liittyvistä haasteista sekä pyrkii vaikuttamaan siihen, että työvoima liikkuisi maasta toiseen hallitusti.


Liitteessä 2 kerrotaan enemmän hankkeista, joiden avulla SAK on edistänyt monikulttuurisuutta ja yhdenvertaista kohtelua. Sellaisia ovat esimerkiksi monimuotoiseen työelämään perehdyttävät hank-keet ja Tallinnassa toiminut infopiste, joka lisäsi Suomeen töihin ai-kovien virolaisten tietoisuutta maamme työelämästä ja työntekijöiden oikeuksista sekä ay-liikkeestä. Lisäksi monet ammattiliitot ovat tuottaneet suomalaiseen työelämään ja työntekijän oikeuksiin liittyviä esitteitä ja aineistoa eri kielillä.


3 HALLITTU MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA PERUSTUU TYÖVOIMAN TARPEESEEN Suomessa on useimmilla aloilla riittävästi työvoimaa tarjolla. SAK:laisilla aloilla on havaittu, että usein ulkomaisen työvoiman palk-kaaminen kertoo ennemminkin huonoista työehdoista tai yritysten työvoimakustannusten vähentämistavoitteista kuin aidosta työvoima-pulasta. Työvoiman saatavuusharkinta turvaa Suomen työmarkkinoil-la jo olevien työllisyyttä ja varmistaa kolmansista maista rekrytoitavi-en työntekijöiden työehtojen asiallisuuden. Saatavuusharkintaa tarvi-taan niin kauan, kun työehtojen ennakko- ja jälkivalvonta ei ole riittä-vää ja työllisyystilanne on huono. Huonosta työllisyystilanteesta huolimatta Suomessa voi olla ala- ja yrityskohtaista työvoimapulaa. Ulkomaisten työntekijöiden palkkaa-minen voi olla yksi ratkaisu niiden yritysten ja toimialojen ongelmiin, joilla työvoimapula vaikeuttaa toimintamahdollisuuksia tai estää kas-vua. Jotta työvoimapulalta vältyttäisiin, työvoimatarpeet on ennakoi-tava mahdollisimman tarkkaan ja koulutettava työntekijöitä työvoima-pulasta kärsiville aloille. Jos Suomesta palkattava työvoima ei riitä, tarvitaan realistinen arvio ulkomaisen työvoiman tarpeesta sekä ly-hyellä että pitkällä aikavälillä. Vain näin voidaan toteuttaa systemaat-tista, hallittua ja todellisiin tarpeisiin perustuvaa työvoiman maahan-muuttopolitiikkaa. Nykyiset tilastot ja selvitykset eivät tuota tietoa riittävällä tarkkuudella. Liian usein arvioita ulkomaisten työntekijöiden tarpeesta ohjaavat pelkät eläkkeelle jäävien määrät ja avoimet työpaikat. Viranomaisten pitäisi tehdä huomattavasti enemmän sellaisia selvityksiä, jotka en-nakoivat työvoiman tarvetta toimialoittain ulkomaisen työvoiman nä-kökulmasta. Lisäksi olisi selvittävä ja tutkittava ulkomaisten työnteki-jöiden työehtojen todellinen taso sekä työnantajien palkkausperus-teet. Erityisesti EU-maista tulevien työntekijöiden tilastointia on kehi-tettävä niin, että tiedetään kuinka paljon, kuinka pitkään ja millä aloil-la heitä työskentelee Suomessa. SAK:n mielestä kaikkien yritysten on noudatettava OECD:n moni-kansallisille yrityksille antamia ohjeita. Yritysten pitää palkata ensisi-jaisesti paikallista henkilöstöä. Jos ulkomaalaisia työntekijöitä tarvi-taan, heitä pitäisi palkata ensisijaisesti suoriin työsuhteisiin. Ulkomailta rekrytoitaessa työnantajan täytyy vastata siitä, että työn-tekijä saa jo lähtömaassaan riittävästi tietoa tarjottavasta työpaikasta, työtehtävistä, kielitaito- ja ammattipätevyysvaatimuksista, työsuhteen ehdoista, työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista, ammattiyh-distystoiminnasta sekä suomalaisesta yhteiskunnasta. Työnvälityk-seen liittyvien suorien tai välillisten palkkioiden periminen rekrytoita-vilta henkilöiltä on kiellettyä.


Viranomaisvalvonta pitää kohdentaa työvoiman rekrytointiin. Jos työntekijän rekrytoimisessa havaitaan hyväksikäyttöä kuten työnteki-jöiden houkuttelua maahan harhaanjohtavilla lupauksilla, työnantaji-en on tarjottava rekrytoiduille työntekijöille tarpeellista tukea ja suo-jaa. Lisäksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin näitä toimistoja vastaan esimerkiksi poistamalla ne hyväksyttyjen listalta. Ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin on oltava myös eettisesti kestävää. Suomi ei saa siirtää omaa mahdollista työvoimapulaansa kehitysmaiden kannettavaksi. Työvoiman siirtyminen toiseen maahan ei saa myöskään viedä pohjaa lähtömaan julkisilta palveluilta eikä vi-nouttaa sen koulutusjärjestelmää tuottamaan ammattilaisia yksin-omaan teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden tarpeisiin. Onnistunut työvoiman maahanmuuttopolitiikka edellyttää sitä, että työmarkkinaosapuolet tekevät yhteistyötä ja ovat mukana sekä poli-tiikan että lainsäädännön valmistelussa, seurannassa ja arvioinnissa. Työvoiman maahanmuuttoasioissa olisikin lisättävä eri viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti. SAK:N TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

• Työvoiman saatavuusharkinta säilytetään niin kauan, kun työ-ehtojen ennakko- ja jälkivalvonta ei ole riittävää ja työllisyysti-lanne on huono.

• Selvitetään ulkomaisia työntekijöitä palkkaavien työnantajien palkkausperusteet ja työntekijöiden työehdot.

• Kehitetään maahanmuuton ja työvoiman liikkuvuuden tilastoin-tia – erityisesti EU:sta Suomeen tulevan tilapäisen työvoiman osalta.

• Ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin pitää olla viranomaisten valvomaa. Yritysten oma valvonta ei riitä.

• Rekrytoinnin on tapahduttava eettisesti. Jos rekrytoinnissa ha-

vaitaan hyväksikäyttöä kuten työntekijöiden houkuttelua maa-han harhaanjohtavilla lupauksilla, työnantajien on tarjottava rekrytoiduille työntekijöille tarpeellista tukea ja suojaa.

• Viranomaisten on tehtävä enemmän yhteistyötä työmarkkina-

järjestöjen kanssa. Työmarkkinajärjestöjen on voitava osallis-tua sekä maahanmuuttopolitiikan että lainsäädännön valmiste-luun, seurantaan ja arviointiin.

• Jos ulkomaalaisia työntekijöitä tarvitaan, työntekijöitä pitäisi

palkata ensisijaisesti suoriin työsuhteisiin.


4 KAKSIA TYÖMARKKINOITA EI PIDÄ HYVÄKSYÄ Ulkomaisten työntekijöiden määrän kasvaessa joillekin SAK:laisille aloille on syntynyt kahden kerroksen työmarkkinat, joissa ulkomaiset työntekijät ovat muita heikommassa asemassa. Ulkomaiselle työnte-kijälle ei makseta esimerkiksi ylityö-, viikonloppu- tai lomakorvauksia. Ulkomaisten naistyöntekijöiden asema on miehiäkin heikompi. Myös työturvallisuudessa ja asuinoloissa on puutteita. Eniten ongelmia on työpaikoilla, joiden työntekijät ovat Suomessa ti-lapäisesti ja joissa työ on pilkottu alihankintaketjuihin. Ongelmia on muun muassa rakennus- ja teknologiateollisuudessa, kuljetusalalla, maataloudessa sekä puutarha-, majoitus, siivous- ja ravitsemisaloilla. Monet ulkomaalaiset joutuvat maksamaan Suomesta työpaikkaa ha-kiessaan myös välitysmaksuja, vaikka niiden periminen on kiellettyä. Yhä suurempi osa työstä teetetään nykyään työsuhteen ulkopuolella. Myös moni ulkomaalainen on pakotettu tekemään työtä näennäisyrit-täjänä tai toimeksiantosuhteessa. Tätä tapahtuu monilla aloilla teolli-suudesta luonnonmarjojen poimintaan. Tämäntyyppisille työn tekijöil-le on ominaista, että he ovat tosiasiallisesti sidoksissa yhteen yrityk-seen ja kantavat yrittäjäriskit pääsemättä kuitenkaan osallisiksi yritys-ten voitoista. Työntekijät saattavat itse tyytyä epätyydyttävään tilanteeseen, koska heidän Suomessa saamansa palkka on usein lähtömaan palkkaa suurempi. Työntekijät ovat lisäksi usein riippuvaisia työnantajastaan tai välittäjästään eivätkä siksi halua riitauttaa saataviaan. Yksi erityi-sen heikossa asemassa ja vaikeasti tavoitettava ryhmä on epämää-räisillä sopimuksilla kotitaloustyötä, esimerkiksi kodin- ja lastenhoito-työtä, tekevät ihmiset. Heidän työskentelyolosuhteensa voivat olla niin heikot, että ne eivät täytä perusoikeuksia. Kaksien työmarkkinoi-den purkautumista ei helpota sekään, että työsyrjintätapauksen sat-tuessa syyte jää usein nostamatta. Tämä johtuu siitä, että kaikki syyt-täjät eivät tunnista rikkomusta eivätkä ymmärrä sen vakavuutta. Ulkomaisen työvoiman väärinkäyttötapaukset ovat yleistyneet, ja nii-hin saattaa liittyä jopa ihmiskaupan piirteitä. Yleensä ongelmat ovat sitä räikeämpiä, mitä kauempaa työntekijä on tullut Suomeen tai mitä vähemmän hänellä on tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työ-elämästä. Vaikka rikoslakiin lisättiin vuonna 2004 säännös kiskon-nantapaisesta työsyrjinnästä, sillä ei ole ollut syrjintää ehkäisevää vaikutusta. Säännöstä on sovellettu harvoin ja tuomitut rangaistukset ovat olleet lieviä. Kiskonnantapaisen työsyrjinnän, pakkotyön ja ih-miskaupan tunnusmerkistöjä onkin tarkasteltava uudestaan. Suomen on sitouduttava ihmiskaupan vastaiseen toimintaan ja pa-nostettava voimakkaammin pakkotyön tunnistamiseen. Tätä varten on saatava lisää voimavaroja. Syyttäjät tarvitsevat lisäksi koulutusta, jotta he tunnistaisivat työsyrjinnän, kiskonnan tapaisen työsyrjinnän


ja ihmiskaupan entistä paremmin ja nostaisivat niistä syytteet asiaan kuuluvalla tavalla. Suomessa on myös paperittomia ihmisiä, joista ei tiedetä juuri mi-tään. Heidän kohtaamaansa syrjintää on hyvin vaikea havaita, koska suurin osa heistä välttää ilmitulon pelossa kaikkia mahdollisia viralli-sia ja epävirallisia kontakteja, myös ammattiliittoja.

Lakeja ja työehtosopimuksia rikkovat työnantajat vastuuseen Kahdet työmarkkinat ovat syntyneet sellaisten työnantajien toiminnan seurauksena, jotka eivät noudata lainsäädäntöä eivätkä työehtoso-pimuksia. SAK ei hyväksy sitä, että työntekijät ja rehelliset yrittäjät joutuvat kustantamaan yhteiskunnan palvelut lainsäädäntöä rikkovi-en tai kiertävien yrittäjien puolesta. Työnantajan on vastattava siitä, että kaikkeen Suomessa tehtävään työhön sovelletaan suomalaisia lakeja ja työehtosopimuksia. Myös laittomiin työnvälitysmaksuihin on puututtava. Työvoiman väärinkäyttö alipalkkauksineen ja muine työehtojen lai-minlyönteineen vähentää verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen ker-tymää, loukkaa työntekijöiden oikeuksia sekä antaa epäoikeudenmu-kaista kilpailuetua väärinkäyttöön syyllistyneelle tai sen sallivalle työnantajalle. Myös ulkomaalaisten perehdyttämisessä työturvallisuuteen on ha-vaittu puutteita. Työnantajien on kannettava vastuunsa ja perehdytet-tävä kaikki työntekijät siten, että heillä on valmius hoitaa työnsä itse-ään ja muita vaarantamatta. Ulkomaisen työntekijän kohdalla se vaa-tii keskimääräistä enemmän aikaa ja taloudellisia panoksia. Työtapa-turmia ei saa tapahtua puutteellisen tiedon tai kielitaidon vuoksi.

Sosiaaliturvaa kaikille EU:n jäsenvaltiot päättävät itse kansallisista sosiaaliturvajärjestelmis-tään. Työntekijän sosiaalisista oikeuksista säädetään kuitenkin myös Euroopan tasolla muun muassa työntekijöiden vapaasta liikkuvuu-desta annetulla asetuksella sekä ns. sosiaaliturvan koordinaatioase-tuksella. Asetusten mukaan pääperiaatteena on työntekijän vakuut-taminen työntekomaassa. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on EU:ssa poikkeuksellinen, sillä se jakautuu työhön perustuvaan ja asumisperusteiseen sosiaali-turvaan (liite 3: Ulkomaisten työntekijöiden sosiaaliturva Suomessa). Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat tasavertai-sessa asemassa kantaväestön kanssa ja kuuluvat täysimääräisesti suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.


Suomeen töihin tuleva henkilö kuuluu työskentelyyn perustuvan so-siaaliturvan eli työeläke-, tapaturma-, ja työttömyysvakuutuksen piiriin heti aloitettuaan työskentelyn. Oikeus Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ja -palveluihin syntyy, jos tarkoituksena on jää-dä Suomeen vakinaisesti. Asumisperusteinen sosiaaliturva sisältää muun muassa Kelan maksamat sairaus- ja vanhempainpäivärahat, työttömyysturvan, kansaneläkkeet ja lapsilisät. Asumisperusteiseen sosiaaliturvaan liittyvää vakinaisen asumisen kriteeriä on arvioitava uudelleen Suomen muodostaessa kantaa kan-sallisen sosiaaliturvajärjestelmämme suhteesta EU-lainsäädäntöön. Sosiaalietuudet rahoitetaan Suomessa verovaroin, kun taas työnte-koon perustuvat ansiosidonnaiset etuudet rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden maksamilla sosiaalivakuutusmaksuilla. Vakuutusperi-aatteen mukaisesti etuuksien saaminen tarkoittaa osallistumista sen rahoitukseen. Suomeen tilapäisesti töihin tulevien henkilöiden osalta sosiaaliturvan järjestämisvastuu on yleensä heidän lähtömaillaan. Tilapäisesti Suomeen töihin tulevat ovat työnantajalle halvempaa työvoimaa, koska heistä ei tarvitse maksaa sosiaaliturvamaksuja Suomessa. He eivät myöskään maksa veroja Suomeen. EU:n ulkopuolisesta maasta Suomeen tulevat työntekijät on kuitenkin tapaturmavakuutettava Suomessa.

Tilaajan vastuuta alihankkijoiden ja työn vuokraajien rikkeistä lisättävä Toimintansa vakinaistaneiden ulkomaisten yritysten lisäksi Suomes-sa toimii jatkuvasti satoja yrityksiä, joilla ei ole täällä kiinteää toimi-paikkaa. Pääsääntönä on, että ulkomainen työnantaja on velvollinen ottamaan Suomessa työskentelevälle työntekijälleen eläke- ja tapa-turmavakuutuksen. Suomeen tilapäisesti lähetetyille EU:n ulkopuolisista maista tuleville työntekijöille ei kuitenkaan tarvitse ottaa työeläkevakuutusta, jos voi-daan osoittaa A1- tai E101-todistuksella, että työntekijä on eläkeva-kuutettu lähtömaassaan. Ilman kiinteää toimipaikkaa toimivia yrityk-siä on erityisesti rakennus-, metalli- ja siivousalojen alihankinnassa. Suomesta käsin on lähes mahdotonta valvoa sitä, onko ulkomainen työnantaja ottanut eläke- tai tapaturmavakuutusta työntekijän lähtö-maassa tai maksanut alipalkkaa. Tilaajavastuulaki tuli voimaan 1.1.2007. Lain tarkoituksena on paran-taa yritysten välistä kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä var-mistaa, että alihankkijat ja työvoimaa vuokraavat yritykset täyttävät lakisääteiset velvollisuutensa.


Laki on osoittautunut tarpeelliseksi. Se ei kuitenkaan nykyisellään ta-kaa tervettä kilpailua eikä estä työehtojen rikkomista. Lakia on tämän vuoksi uudistettava työnantajan vastuuta korostavalla tavalla. Myös sanktioita ja valvontaa on tehostettava. Työn tilaajan ja pääurakoitsi-jan vastuuta on lisättävä siten, että ne joutuvat vastuuseen myös ali-hankkijoiden palveluksessa olevien työntekijöiden ja vuokratyönteki-jöiden palkoista, eläkkeistä ja sosiaaliturvamaksuista sekä laittomista välitysmaksuista.

Ammattiliitoille laajemmat oikeudet työehtojen valvontaan Ammattiliitot valvovat työehtosopimusten toteutumista työpaikoilla. Liittojen sekä niitä työpaikoilla edustavien luottamusmiesten ja työ-suojeluvaltuutettujen valvontamahdollisuuksia on viime vuosina laa-jennettu koskemaan myös vuokratyötä. Lisäksi työnantajan on ilmoi-tettava henkilöstön edustajalle EU:n ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden nimet ja heihin sovellettava työehtosopimus. Tämä velvollisuus koskee myös alihankintaa ja työvoiman vuokrausta. Ammattiliitojen valvontamahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset. Kai-kissa alihankintayrityksissä ja vuokratyövoimaa käyttävissä yrityksis-sä ei edes ole henkilöstön edustajia. Siksi liittojen oikeutta valvoa työ- ja palkkaehtojen toteutumista on laajennettava niin, että työpai-kan oloja voidaan valvoa yhteistyössä viranomaisten kanssa, vaikka siellä ei olisikaan omia luottamushenkilöitä. Työmarkkinajärjestöjen ja työsuojeluviranomaisten keskinäistä yh-teistyötä on parannettava. On luotava järjestelmä, jonka avulla yleis-sitovia työehtosopimuksia valvovat työsuojeluviranomaiset voivat no-peasti selvittää, ovatko työntekijän työsuhteen ehdot lain ja työehto-sopimuksen mukaisia. Myös oikeutta puuttua alipalkkaukseen ja muihin työsuhteisiin liitty-viin väärinkäytöksiin on lisättävä. Ammattiliitoille on säädettävä itse-näinen kanneoikeus. Niin voidaan parhaiten puolustaa sellaisten haavoittuvassa asemassa olevien ulkomaalaisten oikeuksia, joiden tiedot suomalaisesta oikeusjärjestelmästä tai kielitaito eivät riitä nos-tamaan kannetta itse. Järjestökanteella ajettavia asioita voisivat olla tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät tapaukset. Kanneoikeus on kuitenkin tehokas vain, jos työnantajaan tai työn tai palvelun tilaa-jaan kohdentuvat riittävän tehokkaat seuraamukset.


Viranomaisille lisää voimavaroja ja vastuuta Riittävien valvontaresurssien varmistaminen viranomaisille on sijoi-tus, jonka tuotto palautuu moninkertaisena yhteiskuntaamme verotu-loina ja elinkeinoelämän kilpailuedellytysten paranemisena1. Työnan-tajavelvoitteiden riittävä valvonta on tärkeä tekijä ulkomaisten työnte-kijöiden yhdenvertaisten oikeuksien toteutumisessa. Tällä hetkellä Suomen viranomaisilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia valvoa ilman kiinteää toimipaikkaa olevien ulkomaisten yritysten toi-mintaa. Tietoja tarvitaan, jotta voidaan selvittää kiinteän toimipaikan täyttymisen kriteereitä ja siten verojen ja sosiaalimaksujen maksa-mista. EU- ja ETA-maiden viranomaisten valmisteilla olevasta tieto-jenvaihtojärjestelmästä on tultava sellainen, että työntekijät, tilaajayri-tykset ja viranomaiset voivat halutessaan selvittää, onko Suomessa ilman kiinteää toimipaikkaa oleva yritys hoitanut lähtömaassa vero-tusta ja sosiaaliturvaa koskevat työnantajavelvoitteensa. Suomalaisen tapaturmavakuutuksen osalta työnantajamaksujen lai-minlyöntiä ei voi ennakolta tarkistaa. Vakuuttamisvelvollisuuden to-teutumista voitaisiin valvoa paremmin tapaturmavakuutusjärjestel-mään luotavan työnantajarekisterin avulla. Viranomaisvalvonnan uskottavuus edellyttää riittäviä toimintavaltuuk-sia, tehokasta ja kattavaa viranomaisyhteistyötä sekä pelkkään nä-ennäisvalvontaan johtavien säädösten korjaamista. Työlupaviran-omaisille, rajavartiolaitokselle, poliisille, verohallinnolle sekä erityises-ti työsuojelun ulkomaalais- ja tilaajavastuutarkastukseen on saatava lisää osaavaa henkilökuntaa ja muita voimavaroja sekä vastuuta. Myös maahanmuuttoviraston ulkomaisen työvoiman sähköinen en-nakkovalvontajärjestelmä on saatava toimimaan niin, että ulkomaisen työntekijän palkan ja muiden työehtojen lisäksi valvotaan sitä, että ulkomaisia työntekijöitä palkkaavat ja välittävät työnantajat täyttävät työnantajavelvoitteensa.

Suomen on parannettava liikkuvien työntekijöiden asemaa Suomi ei ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusta nro 143, joka koskee siirtolaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä sekä ul-komaisten työntekijöiden yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhtäläisen kohtelun edistämistä, eikä muuttavia työntekijöitä koskevaa sopimus-ta nro 97. Myös siirtotyöläisiä ja heidän perheenjäseniään koskeva YK:n yleissopimus on ratifioimatta, vaikka Suomen lainsäädäntö vas-taa jo valtaosin sopimusta. 1 Aiheesta lisää julkaisussa: SAK:n tavoitteet harmaan talouden torjumiseksi. Marraskuu 2010.


Liikkuvien työntekijöiden aseman parantamiseksi siirtotyöläisiä ja heidän perheenjäseniään käsittelevän YK:n yleissopimuksen lisäksi olisi ratifioitava ainakin ILO:n yleissopimus nro 143. Sopimus velvoit-taa valtiota selvittämään, onko sen alueella laittomasti palvelukseen otettuja ulkomaalaisia työntekijöitä sekä lähteekö sen alueelta, kul-keeko sen kautta tai saapuuko sen alueelle työnsaantitarkoituksessa ulkomaalaisia työntekijöitä. Sopimuksen ratifioineen maan on myös selvitettävä, ovatko ulkomaiset työntekijät alttiina olosuhteille, jotka ovat ristiriidassa asiaa koskevien säännösten kanssa. Suomen on oltava aloitteellinen liikkuvien työntekijöiden oikeuksien turvaamisessa ja tehtävä enemmän yhteistyötä kansainvälisten jär-jestöjen, esimerkiksi Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) kanssa. SAK:N TOIMENPIDE-EHDOTUKSET:

• Lisätään työnantajien vastuuta. Työn tilaajan ja pääurakoitsi-jan vastuuta laajennetaan siten, että he vastaavat alihankinta-ketjussa myös alihankkijoiden palveluksessa olevien työnteki-jöiden sekä vuokratyöntekijöiden palkoista, eläkkeistä ja sosi-aaliturvamaksuista.

• Säädetään ammattiliitoille itsenäinen kanneoikeus.

• Tehostetaan ulkomaalaisia työntekijöitä palkkaaviin työnanta-

jiin kohdistuvaa valvontaa ja tarvittaessa sanktioita.

• Työsuojeluhallintoon (ulkomaalaistarkastajat ja tilaajavastuu-tarkastajat), rajavartiolaitokselle sekä poliisille lisätään osaa-vaa henkilökuntaa ja voimavaroja ulkomaisten työntekijöiden työsuhteen ehtojen valvontaan.

• Kaikki Suomessa työskentelevät täytyy jatkossakin vakuuttaa

suomalaisella tapaturmavakuutuksella. Poikkeuksen muodos-tavat vain työntekijät, jotka kuuluvat jonkin muun EU-jäsen-valtion tai sosiaaliturvasopimusmaan lainsäädännön piiriin.

• Tehostetaan työterveyshuollon valvontaa.

• Selvitetään ihmiskaupparikosten ja kiskonnantapaisen työsyr-

jinnän välinen rajanveto lainsäädännössä ja siitä mahdollisesti seuraavat lainsäädännön muutostarpeet. Samalla täsmenne-tään pakkotyön käsitettä ja asemaa.

• Ratifioidaan kansainvälisen työjärjestön (ILO) liikkuvia työnte-kijöitä koskeva yleissopimus nro 143 sekä YK:n siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksia koskeva yleissopimus.


5 TYÖ JA KIELITAITO HELPOTTAVAT KOTOUTUMISTA Maahanmuuttajien kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi: Suo-meen muuttavat ulkomaalaiset sopeutuvat elämään yhteiskunnas-samme, mutta samalla suomalainen yhteiskunta muuttuu, kun tänne tulee ihmisiä muista kulttuureista. Koko Suomi – muun muassa työ-paikat, asuinalueet, yhdistykset ja ammattiliittojen jäsenkunta – kan-sainvälistyy ja monimuotoistuu. Maahanmuuttajan kotoutumista helpottavat kielitaito ja työ. Työssä käyvä turvaa parhaiten itsensä ja läheistensä toimeentulon. Kuitenkin maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa huomattavasti kan-taväestöä korkeampi. Viranomaisten on selvitettävä maahanmuutta-jien työttömyyden keskeisimmät syyt ja esteet työllistymiselle. Ne on pyrittävä ratkaisemaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Suomeen vakituisesti muuttaneiden työikäisten maahanmuuttajien kotouttamisen tavoitteena pitää olla työllistyminen.

Kaikille maahanmuuttajille kotouttamistoimenpiteitä Nykyisen kotouttamislain korvaava uusi kotoutumislaki tulee voimaan 1.9.2011. Uuden lain tarkoituksena on vastata aiempaa paremmin nyky-yhteiskunnan ja maahanmuuttajien tarpeisiin. SAK:n mielestä uutta lakia täytyy soveltaa siten, että myös Suomeen töihin tulevat ulkomaalaiset pääsevät useimpien kotouttamistoimien piiriin. Lain mukaan työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) tai kuntien on teh-tävä kaikille maahanmuuttajille ns. alkukartoitus. Sen perusteella ar-vioidaan kielikoulutuksen tarve sekä se, mitä täydennys- tai jatkokou-lutusta tarvitaan, jotta maahanmuuttaja pääsisi kotouttamistoimenpi-teiden piiriin ja työllistyisi nopeasti. TE-toimistojen tai kuntien pitää tarvittaessa taata maahanmuuttajille yksilöllinen kotoutumissuunni-telma. Lisäksi maahanmuuttajat on ohjattava perinteisiin työllisyyttä edistäviin toimiin kuten työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja muihin ammatillisen kehittymisen palveluihin. Tähän mennessä TE-toimisto ja kunnat eivät ole aina toimeenpan-neet kotouttamissuunnitelmia sovitun mukaisesti. Jatkossa kotoutu-missuunnitelmien laatua ja toteutumista on myös valvottava. Kotou-tumislain edellyttämiin toimiin on varattava riittävät resurssit, samalla kun turvataan muiden työvoimapoliittisten toimien voimavarat.

Kielikoulutuksen määrää ja laatua parannettava Kaikilla maahanmuuttajilla täytyy olla mahdollisuus kielikoulutukseen. Työllistymismahdollisuudet paranevat, kun osaa maan kieltä ja tun-tee sen työkulttuuria. Suomen/ruotsin kielen oppiminen on edellytys


sille, että maahanmuuttaja voi osallistua täysipainoisesti normaaliin elämään kodin ulkopuolella. Maahanmuuttajille nykyisin järjestettä-vän kielikoulutuksen taso on vaihdellut suuresti. Kursseille pääsyä voi joutua odottamaan pitkään. Opetus ei myöskään aina vastaa maahanmuuttajan tarpeita ja osaamistasoa. Valtiovallan täytyy pa-neutua perusteellisesti kielikoulutuksen ongelmiin, määrään ja laa-tuun. Eritasoisten kielikurssien määrää pitää lisätä ja kielikoulutuksen laatua parantaa. Maahanmuuttajille on annettava mahdollisuus kieli-koulutukseen myös työajalla, ja työnantajien on osallistuttava koulu-tuksen kustannuksiin.

Tutkintojen tunnistamiseen vauhtia Suomessa tutkinnot – ja erityisesti Suomessa suoritetut tutkinnot – helpottavat työllistymistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön on nopeutet-tava ulkomaisten tutkintojen tunnustamista ja rinnastamista. On myös lisättävä voimavaroja Suomen työelämässä tarvittavaan täydennys-koulutukseen. Oppisopimuskoulutus ja muu ammatillinen koulutus, joihin on yhdistetty suomen/ruotsin kielen opetusta, helpottavat maa-hanmuuttajien työllistymistä. Tällaisista koulutusmalleista on hyviä kokemuksia, ja niiden käyttöä on lisättävä. Näyttötutkintojen avulla monet maahanmuuttajat saavat tarvitsemansa pätevyyden, joten myös niiden suorittamismahdollisuuksia on parannettava.

Maahanmuuttajille jaettavaan tietopakettiin riittävästi työmarkkinatietoa Suomen ja ruotsin kielen sekä Suomen kulttuurin ja yhteiskuntatie-touden opettamisen lisäksi maahanmuuttajille on saatava riittävät vä-lineet ja voimavarat työelämä- ja työmarkkinatietojen sekä työssä tarvittavien taitojen opiskeluun. Näitä opiskelumahdollisuuksia on tar-jottava aktiivisesti kaikille Suomeen muuttaville, myös tilapäisesti töi-hin tuleville. Monet työnantajat käyttävät hyväkseen maahanmuutta-jien tietämättömyyttä suomalasista työehdoista. Sisäasianministeriön vastuulla olevan, kaikille uusille maahanmuutta-jille tarjottavan tietoaineiston tulee sisältää riittävästi työmarkkinatie-toa ja selkeät kuvaukset ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta. Am-mattiliittojen jäseninä maahanmuuttajat pystyvät parhaiten puolusta-maan oikeuksiaan työelämässä, mikä estää osaltaan kaksien työ-markkinoiden syvenemistä.

Maahanmuuttajaperheiden tarpeet huomioitava Maahanmuuttajat eivät ole vain työvoimaresurssi, joka poistuu maas-ta, kun sitä ei enää tarvita. He ovat ihmisiä, joilla voi olla myös perhe. Kotouttamista suunniteltaessa on otettava huomioon koko perheen tarpeet. Humanitäärisistä syistä maahan tulleiden, erityisesti monien


kotona olevien naisten, luku- ja kirjoitustaidon opetukseen sekä kieli-koulutukseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Heitä on pyrittävä työllistämään sopivalla koulutuksella. Niin taataan parhaiten näiden naisten aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaan sekä perheen huoltajuuteen, mikä on tärkeä tekijä perheiden kotoutumisessa. Vas-taavasti maahanmuuttajanuorille on tarvittaessa tarjottava lisäope-tusta ja valmistavaa opetusta perus- ja keskiasteen oppilaitoksissa, jotta he pääsisivät jatkokoulutukseen. Maahanmuuttajat ovat keskittyneet asumaan erityisesti suurimmissa kaupungeissa samoille asuinalueille. Vaikka tämä ei ole välttämättä ongelma, yhdessä matalan koulutuksen ja vuokra-asunto-valtaisuuden kanssa se nostaa riskiä huono-osaisuuden kasautumi-sesta tietyille alueille. Kuntien on tehtävä paljon enemmän sen eteen, että asuinalueiden eriytymiskehitys saadaan pysähtymään. Maa-hanmuuttajien lisääntyvä asunnottomuus on erittäin huolestuttavaa. Myös maahanmuuttajille on taattava kohtuuhintainen asuminen. Maahanmuuttajien täytyy saada kotikunnissaan sosiaali- ja terveys-palveluja sellaisella kielellä, jota he ymmärtävät. On myös tärkeää, että Suomeen muuttavien henkilöiden ja heidän lastensa oman äi-dinkielen taito säilyy uudessa kotimaassa. Monikielisyydestä hyötyy sekä yhteiskunta että maahanmuuttaja itse.


SAK:N TOIMENPIDE-EHDOTUKSET:

• Kaikille Suomeen muuttaville annetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä sekä ay-liikkeen toiminnasta kotoutumislain edellyttämässä perustietoaineistossa.

• Lakia kotoutumisen edistämisestä on sovellettava siten, että

kaikki maahanmuuttajat pääsevät alkukartoitukseen ja voivat osallistua suomen/ruotsin kielen koulutukseen ja muihin kotou-tumistoimenpiteisiin.

• Suomen/ruotsin kielen koulutuksen määrää ja tasokursseja li-sätään huomattavasti ja panostetaan kielikoulutuksen laatuun entistä enemmän.

• Sisällytetään kielikoulutus maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen.

• Ulkomailta työntekijöitä rekrytoivat työnantajat osallistuvat kie-

liopetuksen ja ammatillisen perehdyttämisen aiheuttamiin kus-tannuksiin.

• Ulkomaisten tutkintojen tunnustamista ja rinnastamista nopeu-tetaan.

• Lisätään voimavaroja Suomen työelämässä tarvittavaan täy-

dennyskoulutukseen.


LIITE 1 Suomen ulkomaalaisväestö kansalaisuuden, äidinkielen ja syntymämaan mukaan

Lähde: Tilastokeskus: Väestölaskentatietoja 2009.


LIITE 2 SAK:n toimet monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikoilla

Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen koulutusaineisto työpaikoille Työmarkkinakeskusjärjestöt (SAK, STTK, Akava ja EK) tuottivat vuonna 2007 yhteisen koulutusaineiston työpaikoille yhdenvertaisuu-den edistämiseksi työelämässä. Aineiston toteutuksesta vastasivat Kiljavan opisto ja Johtamistaidon opisto. Aineiston nimi on Mahmoud, Mertsi ja Maija: Monimuotoinen työyhteisö ja syrjimätön työn arki. (teksti: Linnea Alho, Outi Viitamaa-Tervonen ja Pauli Juuti) Koulutus-aineisto löytyy osoitteesta: www.sak.fi → Tämä on SAK → Maahan-muuttajat.

Monikulttuurisuus voimavaraksi työyhteisössä -hanke SAK on ollut mukana useissa maahanmuuttaja- ja monikulttuu-risuushankkeissa. Vuosina 2001–2005 pääkaupunkiseudulla ja Tu-russa toteutettiin ESR:n Equal-ohjelman rahoittama Monikulttuuri-suus voimavaraksi työyhteisössä -hanke (Etmo). Siinä oli mukana 16 työyhteisössä, joissa työskenteli maahanmuuttajia. Hankkeen yhtey-dessä toteutettiin yksi ensimmäisistä maahanmuuttajien työoloihin liittyvistä tutkimuksista. Tutkimuksessa vertailtiin esimerkiksi sitä, mi-ten maahanmuuttajien ja kantaväestön suhtautuminen työhön ja työ-elämään sopeutuminen poikkeavat toisistaan. Hanke tuotti koulutus-aineiston monikulttuurisuudesta sekä videon Olen suomalainen – ta-rinoita työelämästä.

Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön -hanke SAK hallinnoi Etmoa seuranneen Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön -hankkeen (Petmo). Sitä toteutettiin 17 työyhteisössä Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella. Työpaikat edustivat sekä teol-lisuutta, julkista alaa että palvelualaa. Petmon kumppaneina oli kol-me koulutusorganisaatiota (TSL, Kiljavan opisto ja JTO), työnantaja-järjestö EK, kahdeksan ammattiliittoa SAK:sta sekä TU ja Tehy STTK:sta. Hankkeella oli myös kolme kansainvälistä kumppania Eng-lannista, Ranskasta ja Itävallasta. Petmon aikana kehitettiin monimuotoisuusperehdyttäjän neljän opin-toviikon laajuinen koulutusohjelma. Sen perusteella Kiljavan opisto ja Johtamistaidon opisto ovat tarjonneet työpaikkojen luottamushenki-löille ja esimiehille koulutusta.


Petmo tuotti maahanmuuttajien ja työhön perehdyttäjien käyttöön kä-sikirjan Erilaisuus sallittu (toim. Päivi Vartiainen-Ora ja Auli Korho-nen), 2007. SAK:n verkko-opiston sivuilta löytyy Petmon tuottama aineisto Työ-elämätietoa maahanmuuttajille: www.tyoelamanverkko-opisto.fi/petmo.

Itämeren työmarkkinayhteistyöhanke Baltic Sea Labour Network (BSLN) Itämeren työmarkkinayhteistyöhanke Baltic Sea Labour Network (BSLN) on kolmivuotinen EU-rahoitteinen hanke, joka ehkäisee työ-voiman alipalkkausta Itämeren alueella, edistää maahanmuuttajien järjestäytymistä, tiedottaa työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä ongel-mista ja haasteista sekä vaikuttaa siihen, että työvoiman liikkuvuus tapahtuisi hallitusti. Projektissa on mukana 26 kumppania yhdeksäs-tä Itämeren valtiosta. Suomesta mukana ovat palkansaajien keskus-järjestöt SAK, STTK ja Akava. Projektissa toteutetaan haastattelututkimus viron- ja venäjänkielisten maahanmuuttajien ammatillisesta järjestäytymisestä, osallisuudesta sekä kokemuksista työelämässä. Lisäksi projektissa järjestetään kou-lutusta luottamusmiehille, ay-toimitsijoille ja maahanmuuttajajärjes-töille. Aiheina ovat muun muassa kulttuurien kohtaaminen, työvoi-man liikkuvuus ja rajat ylittävään työntekoon liittyvät kysymykset. Projekti on tuottanut kaksi opasta:

• Ammattiyhdistysliikkeen ABC -esite tarjoaa perustiedot suo-malaisesta ammattijärjestötoiminnasta, ammattiliittoon liittymi-sestä ja jäsenyyden merkityksestä neljällä kielellä: suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja viroksi.

• Opas työtapaturmavakuutuksesta on julkaistu viidellä kielellä: suomeksi, englanniksi, venäjäksi, viroksi ja puolaksi. Hanke päättyy vuoden 2011 lopussa.

Molemmat oppaat löytyvät suomeksi osoitteesta: www.sak.fi → Ajankohtaista → Julkaisut → Esitteet

Tallinnan infopiste Vuonna 2002 perustettiin Tallinnan infopiste, joka tiedotti ja neuvoi Suomessa työskentelyyn liittyvistä kysymyksistä. Sieltä sai tietoa suomalaisesta palkkatasosta, verotuksesta, työehdoista ja työlain-säädännöstä sekä ammattiliittojen tarjoamista palveluista ja pohjois-maisen ay-liikkeen periaatteista.


Tallinnan Infopiste oli alun perin osa EU:n Interreg IIIA -ohjelman ra-hoittamaa Suomen ja Viron välisen työmarkkinayhteistyön kehittä-mishanketta, joka päättyi vuonna 2005. Sen osapuolina olivat SAK ja SAK:laiset liitot, Toimihenkilöunioni sekä Viron ammatillinen keskus-järjestö EAKL. SAK, sen jäsenliitot ja Toimihenkilöunioni jatkoivat hanketta omalla rahoituksellaan vuoden 2008 loppuun. Tällä hetkellä tietoa suomalaisista työmarkkinoista saa Tallinnassa Rakennusliiton rahoittamasta toimipisteestä. Hanke vahvisti yhteistyösuhteita virolaisten ja suomalaisten työmark-kinajärjestöjen välillä sekä lisäsi Suomeen töihin aikovien virolaisten tietoisuutta työelämämme säännöistä ja ammattiyhdistysliikkeestä. Infopisteessä vieraili hankkeen aikana noin 9 500 suomalaisesta työ-elämästä ja ay-liikkeen palveluista kiinnostunutta. Lisäksi tuli noin 8 000 tiedustelua sähköpostitse ja puhelimitse. Ammattiryhmistä eni-ten neuvottiin rakennus-, palvelu-, metalli- ja kuljetusalojen, maa- ja metsätalousalan sekä terveydenhoitoalan ihmisiä.


LIITE 3 Suomessa työskentelevän ulkomaisen työnte-kijän sosiaaliturva Taulukko on pääsäännöistä suuntaa-antava eikä sisällä erityistapa-uksia tai poikkeustilanteita. Sosiaaliturva voi perustua myös sosiaaliturvasopimuksiin, joita Suomi on solminut Pohjoismaiden, USA:n, Kanadan, Chilen, Israelin ja Australian kanssa.

Lähtömaa Alle 4 kk 4 kk - 2 v yli 2 v EU/ETA tai Sveitsi

Jos TEL-maksut maksettu, oikeus lasten kotihoidontu-keen sekä kuntien hoitamaan julkiseen terveydenhuol-toon.Vakuutettu Suomessa työtapa-turmien ja ammatti-tautien varalta.

Oikeus sairausva-kuutusetuuksiin, lasten kotihoidontu-keen ja lapsilisään. Kansaneläke ja perhe-eläke kart-tuu. Kuuluu Suo-men työttömyystur-valain piriin.Vakuutettu Suomessa työtapa-turmien ja ammatti-tautien varalta.

Suomen asumisperus-teisen ja työhön pe-rustuvan sosiaalitur-van piirissä.

EU/ETA tai Sveit-si, lähe-tetty työntekijä

Oikeus sairaanhoi-toon, muutoin kuu-luu lähtömaan sosi-aaliturvan piiriin.

Oikeus sairaanhoi-toon, muutoin kuu-luu lähtömaan so-siaaliturvan piiriin.

Oikeus sairaanhoi-toon, muutoin kuuluu lähtömaan sosiaalitur-van piiriin (jos edel-leen lähetetyn työnte-kijän statuksella).

Kolmas valtio

Vakuutettu Suo-messa työtapatur-mien ja ammattitau-tien varalta.

Vakuutetaan sai-rauden varalta ko-timaassaan ja työ-tapaturmien ja am-mattitautien varalta Suomessa. Kuuluu työttömyysturvalain piiriin, mutta ei oi-keutta työttömyys-turvaetuuksiin.

Suomen asumisperus-teisen ja työhön pe-rustuvan sosiaalitur-van piirissä.

sak:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi

News & Politics