SAMK

Yhteistyön kohtaamispaikkaTUTKIMUSTA, OPETUSTA JA KORKEAKOULUYRITTÄJYYTTÄAGORA 3/2015 LIITE

2

SAMK SUMMIT KOKOAA ESTRADILLE SELLAISIA AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIMUKSEN, OPETUKSEN JA KORKEAKOULUYRITTÄJYYDEN CASEJA, JOILLA ON SELKEÄÄ YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAVUUTTA.

SAMK Summit – Tervehdyssanat

Tervetuloa perinteiseen SAMK Summitiin, joka järjestetään nyt jo ensimmäisen kerran. Summit kokoaa tänä vuonna estradille sellaisia ammattikorkeakoulun tutkimuksen, opetuksen ja kor-keakouluyrittäjyyden caseja, joilla on selkeää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Summitissa korkeakoulujen, yritysten ja yhtei-

söjen asiantuntijat voivat jakaa näiden casejen synnyttämiä ajatuksia.Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on aina ollut kiinteä osa ammattikor-

keakoulujen toimintaa. Ammattikorkeakoulujen päätehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluope-tusta sekä tehdä erityisesti oman alueensa elinkeinoelämää tukevaa ja uu-distavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt SAMKin alueen innovaatioverkoston keskeiseksi toimijaksi, kansainvälistäjäksi ja yrittäjyyden edistäjäksi. Summit on yksi niistä foo-rumeista, joissa voimme arvioida, kuinka hyvin SAMK on tässä tehtävässä onnistunut.

SAMKin tutkintokoulutus rakentuu opetukselle, joka on nykyaikaista, monimuotoista ja oppijan vahvasti huomioivaa. SAMKin tutkimusryh-mien tulokset levitetään nopeasti käytäntöön yrityksissä ja yhteisöissä. Myös akateemiseen näkyvyyteen on panostettu lisäämällä tieteellistä jul-kaisemista ja tutkijaksi pätevöitymistä. Esimerkkinä tänä vuonna Turun ammattikorkeakoulun kanssa perustettu Tohtorikiihdyttämö, joka tähtää korkeakouluissa syntyvän uuden käytännöllisen tiedon vaikutuksen kas-vattamiseen ja tutkimustulosten sekä innovaatioiden käytön tehostami-seen ja kaupallistamiseen. Summitin esityksissä näkyy tutkimusryhmien ja opetuksen kehittämisen viimeisen kahden vuoden tulokset.

SAMK Summitissa kuullaan tänä vuonna 31 mielenkiintoista esitystä. Odotamme paikalle kolmeasataa kuulijaa. Summit onnistuu, kun näemme sinut, hyvä yhteistyökumppanimme, keskustelemassa yhteisistä tulevai-suuden suunnitelmista esitysten aikana ja esitysten tauoilla.

Tutustu esitysten tiivistelmiin ja aikatauluun ja poikkea paikan päälle. Nähdään SAMK Summitissa.

Cimmo Nurmi, vararehtori

3

SISÄLTÖ

45

67

89

10

1112

13

14

SAMKin ja Metropolian lääkelaskentaaopiskellaan kaikilla mantereilla

Verkossa yhdessä– voiko oppiminen verkossa olla kollektiivista?

Osumatarkkuutta teknologian kehittämiseen

pk-yrityksissä

Norjan markkinoille offshore-koulutuksella

Taudit kulkevatsairaalan ovista

Säästä rahaa ja luontoaomakotitalon rakentamisessa

Lounaisrannikon meriteollisuus

nousuun vesijärjestelmien kehitystyöllä

Diabeteksen omahoitoaverkko-ohjauksella

Asiakkaalla enemmän valtaa

kuin koskaan

Laskennallinen älykkyys Ässien, Lukon ja bussikuskien apuna

Maaseutumatkailun veturina

MAKUPALOJA SAMK SUMMITIN ESITYKSISTÄ. KAIKKI ESITYKSET OSOITTEESSA SAMK.SUMMIT.FI

Agora – Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisuutiset 3/2015 LIITE. ISSN-L 1456-114X, ISSN 1456-114X (painettu), ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

4

SAMKin ja Metropolian lääkelaskentaa opiskellaan kaikilla mantereilla

Avoimet maailmanlaajuiset massiivikurssit (MOOC) ovat varsin lyhyessä ajassa nous-seet yhdeksi verkko-opetuksen trendeistä. Massiivikurssien suurin ero kaikkeen muu-hun verkko-opetukseen on kurssin kuluessa

kertyneen datan hyödyntäminen opetuksen toteuttami-sessa ja kehittämisessä sekä ryhmäkoon skaalaus jopa satoihin tuhansiin opiskelijoihin. Näin kurssi on yhden opettajan tai opettajatiimin vedettävissä.

Massiivikursseja kohtaan on esitetty kritiikkiä muun muassa yksipuolisten opetuksellisten toteutusten sekä suurten keskeyttämisprosenttien vuoksi. Kritiikkiä voi-si jatkaa useilla muillakin havainnoilla. Tosin mikään ei kumoa sitä, että isossa aikajanalla olevassa datassa jo-kainen keskeytyskin kertoo jotain opetuksen pullonkau-loista. Lisäksi, tähän asti massiivikursseilla kerätty data on maailman suurin ja kattavin oppimistuloksia ja oppi-mista globaalisti kuvaava data, jonka hyödyntäminen on vasta alullaan. Tällä hetkellä maailmalla onkin alkamassa useita opetuksen skaalaamiseen liittyviä hankkeita, jois-sa pääpaino ei niinkään ole massiivikurssi-sanalla vaan monipuolisessa opetuksen skaalauksessa.

Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Metropolia Am-mattikorkeakoulu aloittivat yhteistyössä sairaanhoidon massiivikurssien tuottamisen vuoden 2014 alkupuolella ja tämän vuoden huhtikuussa julkaistiin maailmanlaajui-sesti ensimmäinen kurssi, Lääkelaskenta. Kurssi on tar-koitettu opintoja aloittavalle opiskelijalle tai työelämässä olevalle henkilölle aikaisemmin opitun kertaamiseen.

Kurssin pedagogisena pääteemana on lääkelaskuihin liittyvien pelkojen ja epävarmuustekijöiden poistami-nen. Keskeyttämistä pyritään ennaltaehkäisemään oman osaamisen systemaattisella arvioinnilla ja osaamistarpei-den näkyväksi tekemisellä.

Kurssin runkomateriaalin sisällöt on käsikirjoitettu vastaamaan työelämässä eteen tulevia tilanteita, jolloin

matematiikan ohella opiskelijalle jää käytäntöön liitty-viä muistikuvia laskujen suorittamisesta, laskettujen annosten suuruusluokista sekä hyvistä toimintatavois-ta. Jatkuvan itsearvioinnin avulla puolestaan opiskeli-jalle tarjotaan reaaliaikaista tietoa omasta etenemisestä suhteessa kurssin kokonaistavoitteeseen. Lisäksi opis-kelijalle voidaan tarjota personoituja suosituksia materi-aaleista, joita hänen olisi ehkä hyvä lukea optimaalisen etenemisen näkökulmasta.

Kirjoitushetkellä kurssi on ollut avoinna noin kuu-kauden ja se on kerännyt vajaa tuhat osallistujaa 54 maasta, kaikilta asutuilta mantereilta. Kurssin osallis-tujamäärä ei ole vielä kovinkaan suuri, mutta yllättävää ja samalla huomionarvoista on, kuinka laajalle yleisölle suomalaista opetusta voidaan viedä globaalien kanavien välityksellä.

ASIANTUNTIJANA

Harri Ketamo, tutkija, FT, KL

Ensimmäinen massiivikurssi tähtää lääkelaskentaan liittyvien pelkojen hälventämiseen. Opiskelija saa oppimisestaan palautetta koko ajan.

OPPIMINEN, MOOC

5

Verkossa yhdessä– voiko oppiminen verkossa olla kollektiivista?

Oppiminen tapahtuu usein parhaiten keskus-tellen, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kokemuksia ja tietoa jakamalla. Erityi-sen tehokasta yhdessä oppiminen on ai-kuisopiskelijoilla, joilla on runsaasti elämän

tuomaa tietoa ja taitoa jaettavana. Kun opetus tapahtuu verkossa, yhteisöllisyyden syntymiselle on luokkahuone-opetukseen verrattuna uusia haasteita.

Ajasta ja paikasta riippumattoman verkko-opiskelun mahdollistavat monipuoliset verkko-oppimisympäristöt ja verkkoneuvottelujärjestelmät. Luennolle opiskelija voi osal-listua omalta koneelta joko reaaliaikaisesti tai katsoa tallen-nettua luentoa itselleen sopivana aikana myöhemmin.

Verkkoluennon toteuttamiseen tarvitaan opettajan ja opiskelijoiden välille toimivat verkkoluento- ja yhtey-denpitovälineet. Tämä tekninen puoli on kuitenkin vasta alkua. Osallisilla tulee olla myös henkiset valmiudet yh-dessä työskentelyyn. Niiden syntyä auttavat koulutuksen ja ohjauksen lisäksi yhdessä tekemistä tukevat opetus-menetelmät. Hyvän lopputuloksen kannalta tärkeintä on järjestelmän, ratkaisujen ja tuotosten kehittäminen yhdessä koko opettaja- ja opiskelijayhteisön voimin.

Opettajan tehtävä on järjestää opetus niin, että verk-ko-oppimisympäristö eli virtuaalinen luokkahuone on innostava ja kannustava ja ohjaa opiskelijoita jakamaan osaamistaan keskenään. Avainasemassa on tehtävien suunnittelu ja niiden ohjaaminen. Verkossa voi antaa opiskelijoille monipuolisia tehtäviä: esimerkiksi case-, keskustelu-, lasku- ja tiedonhakutehtäviä, toisten opiske-lijoiden töiden arviointia ja suullisia esityksiä tai yksilö- ja ryhmäesseitä. Koska sekä osaamisen jakaminen että yhteisöllisyyden synnyttäminen on keskeinen tavoite opintojaksoilla, ovat opintojakson laajimmat ja vaativim-mat tehtävät useimmiten ryhmätehtäviä.

Opiskelijoiden verkottumiseen opiskeluaikana on käytössä sovelluksia, joiden avulla ryhmätöiden tekemi-

nen sujuu tehokkaasti ja yhteisölliset taidot kehittyvät. Ryhmät toimivat apuna opiskelussa ja ohjauksessa, ja yhteydenpito saattaa jatkua vielä valmistumisen jälkeen-kin. Sosiaalisen median sovellukset yhdistettynä muihin oppimisympäristöihin luovat monipuolisen virtuaalisen luokkahuoneen.

Opettaja on päivittäin läsnä verkossa. Hän seuraa opiskelijoiden keskustelua ja ryhmätöiden edistymistä, ohjaa tarvittaessa opiskelijoita oikeaan suuntaan ja an-taa vinkkejä sekä vastaa tehtäviin liittyviin kysymyksiin ja antaa palautetta. Opiskelija saa tukea ja ohjausta opet-tajalta, mutta vähintään yhtä tärkeää on muilta opiskeli-joilta saatava vertaistuki ja yhteinen oppiminen.

Yhteisö ja yhteisön tuki ovat tärkeitä. Mikään verk-ko-oppimisympäristö ei korvaa henkilökohtaista kontak-tia opettajiin ja toisiin opiskelijoihin. Yhteisöllisiin verk-ko-opintoihin kuuluu aina seuraavat kolme asiaa:1. tiedon ja osaamisen jakaminen2. opiskelu silloin, kun se itselle sopii3. toimivaa tekniikkaa ja ihmisiä, jotka sitä osaavat

käyttää.

ASIANTUNTIJOINA

Kaija Kalliolevo, toimistosihteeri, merkonomi, Simo Saarikko, tuntiopettaja, OTK, FM, Mikko Lehtonen, tuntiopettaja, KTM, Hannele Lehtinen, lehtori, KTM, Heidi Varpelaide, lehtori, KTM, Hanna Moisio, lehtori, HTM, Suvi Lehtonen, lehtori, KTM, Minna Kuohukoski, lehtori, OTK, Pekka Kuisma, lehtori, FM, Satu Korhonen, lehtori, KTM ja Seppo Anttila, lehtori, OTL

Verkkoluennolla toimiva tekniikka on vasta alkua. Osallisilla tulee olla myös henkiset valmiudet yhdessä työskentelyyn.

OPPIMINEN

6

Osumatarkkuutta teknologian kehittämiseen pk-yrityksissä

Satakunnan ammattikorkeakoulun automaa-tion tutkimusryhmä on viimeisten reilun viiden vuoden ajan panostanut erityisesti au-tomaatioteknologioiden demonstrointiin ja pilotointiin. Pk-yrityksille tarkoitettua tekno-

logian siirron mallia on kehitetty ja testattu yhdessä In-novaatio-tutkimusryhmän ja pk-yritysten kanssa. Malli on tarpeellinen, koska usein pk-yrityksillä ei ole isoja resursseja seurata eri teknologioita ja selvittää niiden so-veltamismahdollisuuksia.

Kehitetyssä mallissa teknologian siirto tapahtuu useassa vaiheessa. Aluksi kartoitetaan yrityksen kehit-tämisen tarvetta, oleellisia ongelmia ja mahdollisuuksia ratkaista ongelmia uusien teknologioiden avulla. Kun oleellinen kehittämistarve on tunnistettu ja rajattu, al-kaa tiedonhaku. Löydettyä tietoa analysoidaan ja tulka-taan siten, että yrityksen on helpompi ymmärtää sitä ja miettiä tiedon soveltamista omassa toiminnassaan.

Ensimmäisen vaiheen tulosten ja keskustelujen pe-rusteella tehdään tarkennettu haku. Tässä vaiheessa yritys ottaa jo aktiivisempaa roolia ja kohottaa samalla omaa valmiuttaan tiedon soveltamiseen. Tiedonhaun ja soveltamisen lisäksi teknologioita demonstroidaan ja pilotoidaan niiden soveltuvuuden varmistamiseksi. Näin syntyy myös todellista ymmärrystä siitä, mihin eri tek-nologiat pystyvät, kuinka helppoa tai vaikeaa käyttöön-otto on ja mihin muihin kohteisiin samoja teknologioita voisi soveltaa.

Demonstroimalla ja pilotoimalla varmistetaan tek-nologiatiedon ja -osaamisen siirtyminen yrityksiin ja opiskelijoille mahdollisimman mieleenpainuvasti. Tek-nologioita demonstroidaan monin tavoin. Yleisen tason demoja tehdään SAMKin laboratorio-olosuhteisiin. Niillä havainnollistetaan eri teknologioiden perusteita ja sitä, mitä teknologia vaatii ja miten se on hyödynnettävissä.

Tapauskohtaisia demonstraatioita taas tehdään esimer-kiksi yritysten toiveiden mukaisesti ja niillä havainnol-listetaan teknologian soveltumista määrätyn ongelman ratkaisuun.

Demoja esitellään opiskelijoille päivittäisessä opetus-työssä ja yrityksille seminaari- ja workshop-tilaisuuksis-sa sekä yrityskohtaisissa tapaamisissa. Demonstraatiot konkretisoivat teknologian hyödyntämismahdollisuu-det, mutta tuovat myös esiin teknologian hyödyntämi-sen haasteet tai sulkevat pois epäkelvot ratkaisut. De-monstraatioista on saatu erittäin hyvää palautetta sekä yrityksiltä että opiskelijoilta.

Demonstraatioiden perusteella on tehty useita pilot-tisovelluksia, joilla määrättyä teknologiaa on pilotoitu tiettyyn teollisuuden kohteeseen. Ne tehdään pääsään-töisesti SAMKissa olemassa olevilla laitteilla ja tarvik-keilla. Näin yritys saa tietoa sovelluksen hyödyistä ja haasteista ilman, että heidän pitää vielä ostaa kalliita laitteita.

Teknologian sovellusmahdollisuuksia havainnollis-tavat demot ja pilotit antavat yrityksille merkittävää tie-toa, jota yritykset voivat käyttää päätöksenteon tukena esimerkiksi investointi- tai kehittämissuunnitelmissa. Vastaavasti demonstraatiot auttavat opiskelijoita sisäis-tämään teknologian toimintaperiaatteita ja hyödyntä-mismahdollisuuksia. Pilotit taas tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua todellisten sovellusten kehit-tämistyöhön teollisuusympäristössä jo opiskeluaikana.

ASIANTUNTIJOINA

Mirka Leino, tutkijaopettaja, FM ja Kari Laine, lehtori, TkT

Automaatioteknologian demonstraatioista on saatu erittäin hyvää palautetta sekä yrityksiltä että opiskelijoilta.

AUTOMAATIO, PK-YRITYKSET

7

Norjan markkinoilleoffshore-koulutuksella

Suomalainen ja varsinkin länsisuomalainen offshore-teollisuus on perinteisesti ollut erit-täin vahvaa. Muutaman veturiyrityksen vai-kutuksesta alueelle on syntynyt offshore-teol-lisuutta palveleva pienten ja keskisuurten

yritysten ekosysteemi. SAMKissa on huomattu, että pk-yrityksillä on tarve

kohdennettuun offshore-viennin koulutukseen. Lisäksi opiskelijat toivovat läheisempää yhteistyötä yritysten kanssa ja enemmän tosielämän tapauksiin liittyviä har-joitustöitä.

Keväällä 2015 SAMKissa pidettiin offshore-aiheinen opintojakso, johon osallistui sekä alueen yrityksiä että SAMKin tekniikan ja liiketalouden opiskelijoita. Opin-tojakso alkoi kahdella kahdeksantuntisella seminaaripäi-vällä, joiden aikana osallistujille avattiin mahdollisuuksia ja haasteita, joita Norjassa toimivaan offshore-liiketoi-mintaan liittyy.

Seminaarissa kuultiin konkreettisia esimerkkejä niistä haasteista, joita offshore-alalla kohdataan ja mi-ten niistä päästään yli – ja mitä se edellyttää yrityksiltä. Esimerkiksi tilaajan hyväksyttyjen toimittajien listoille pääseminen edellyttää suuria ponnisteluja muun muassa laadunhallinnan suhteen, mutta vastineeksi avaa run-saasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Asioita pureskeltiin aktiivisella keskustelulla: osallis-tujat saivat hienon mahdollisuuden hyödyntää ensikä-den tietoa ja vaihtaa näkemyksiä keskenään. Yritykset saivat kootussa paketissa arvokasta tietoa toimintaansa helpottamaan sekä karkean etabloitumissuunnitelman. Opiskelijat puolestaan saivat tuntumaa yritysten aitoi-hin haasteisiin ja mahdollisuuden päästä työskentele-mään ja kontaktoitumaan yritysten kanssa.

Tekeminen ei päättynyt näihin kahteen päivään, vaan työ jatkui etenkin opiskelijoiden osalta vielä koko ke-

vään. Yritykset käynnistivät erinäisiä Norjan markkinoil-le pääsemiseen liittyviä caseja, joita opiskelijat pääsivät ryhmissä kevään aikana toteuttamaan. Case-aiheet olivat todellisia, perustuen aitoon tarpeeseen.

Yritysten osallistumisen myötä opintojakso poikkesi tavallisesta. Sen aikana oli helppoa ja luontaista synnyt-tää kontakteja yritysten ja opiskelijoiden välille. Yrityk-set case-harjoitukset tuottivat lisäarvoa ja opiskelijat pääsivät tekemään konkreettisia ja tärkeitä harjoituksia, joiden avulla oppiminen tapahtui kiinnostavalla ja moti-voivalla tavalla.

Myös opettajan osalta tämä tarkoitti uuden oppi-mista, sillä perinteisen opettajaroolin sijaan piti pikem-minkin valmentaa ja ohjata sekä toimia opiskelijoiden ja yritysten rajapinnassa. Se oli palkitsevaa, vaikka ei ihan helppoa.

Parhaimmillaan näin toteutetulla opintojaksolla saa-daan lyötyä monta kärpästä yhdellä iskulla. Yritykset saavat kaipaamiaan käsipareja auttamaan ponnisteluis-saan ja pääsevät seuraamaan opiskelijoiden, potentiaalis-ten tulevien työntekijöidensä, tekemistä läheltä. Opiskeli-joilla puolestaan on mahdollisuus opintopisteiden lisäksi päästä näkemään uusia toimintaympäristöjä ja tekemään todelliseen tarpeeseen täysin aitoja töitä yritysten kanssa.

Tietysti opiskelijat saavat myös jalkaa yritysten ovi-en väliin. Alalla tarvitaan opiskelijoita, joilla on teknisen osaamisen lisäksi talouden osaamista sekä kykyä ja halua toimia oman maan rajojen ulkopuolella totutusta poik-keavassa ympäristössä ja kulttuurissa.

ASIANTUNTIJANA

Teemu Santanen, lehtori, DI

Miten päästä Norjan markkinoille? SAMKissa on yhdistetty pk-yritysten ja insinööriopiskelijoiden tarpeita offshore-alan vientiin liittyvässä koulutuksessa.

OFFSHORE, PK-YRITYKSET

8

Taudit kulkevat sairaalan ovista

Työterveyslaitoksella on viime vuosina tut-kittu sairaalan eristystilan oven avaamisen vaikutusta ilmavälitteisten infektioiden le-viämiseen. Eristystilojen ilmanvaihtokerroin on normaalia potilashuonetta huomattavasti

suurempi (noin 6–12 kertaa tunnissa), jotta potilaasta ilmaan leviävät taudinaiheuttajat saadaan laimennettua.

Huoneet ovat alipaineistettuja muihin tiloihin näh-den, jolloin ilma ei pääse karkaamaan huoneesta vaan virtaa rakenteiden vuotokohdissa kohti eristystilaa. Ali-paine huoneiden välillä kuitenkin häviää, kun ovi ava-taan, jolloin ilmavälitteiset taudinaiheuttajat ovat vapai-ta kulkeutumaan ulos eristystilasta.

Tyypillisesti sairaaloiden eristystiloissa käytetään sa-ranaovea. Avautuessaan se toimii aluksi kuin mäntä, joka puristaa ilmaa kasaan eristystilassa ja synnyttää sinne hetkellisesti jopa ylipaineen. Oven auetessa tämä het-kellinen ylipaine purkautuu oviaukon kautta ja levittää epäpuhtauksia viereisiin tiloihin.

Myös saranaoven laaja pyyhkäisyliike pistää ilmaa liikkeelle ja lisää ilman kulkeutumista oviaukosta. Li-säksi ovesta kulkeva sairaanhoitaja vaikuttaa oviaukon virtauksiin vetämällä perässään ilmamassaa ja näin lisää ilman ja mahdollisten epäpuhtauksien karkaamista ulos eristystilasta. Ilmavälitteiset infektiot voivat kulkeutua pitkälle hoitajan perään syntyneessä vanassa, jopa kym-menen metrin päähän ja näin levitä hyvinkin kauas eris-tystilasta.

Epäpuhtauksien leviämistä voidaan rajoittaa monin eri keinoin, esimerkiksi sulkutilan (eteinen, jossa hoi-taja laittaa suojaimet ylleen) käyttö vähentää merkit-tävästi epäpuhtauksien kulkeutumista yleisiin tiloihin kuten käytävälle. Muutkin tekijät vaikuttavat oviaukon virtauksiin, esimerkiksi oven avausnopeus, aukioloaika, lämpötilaero ja se kuinka auki ovi avataan. Erityisesti ovityypillä on suuri vaikutus oviaukon ilmavirtauksiin.

Työterveyslaitoksen mittauksissa saranaovesta kul-jettaessa karkaava ilmamäärä oli tyypillisesti luokkaa 1,6 m3, kun se liukuovella oli luokkaa 0,8 m3. Liukuovi ei käyttäydy kuten mäntä eikä siis aiheuta ylipainetta eris-tystilan puolelle avautuessaan. Lisäksi oven pyyhkäisylii-ke on huomattavasti pienempi ja se siis pistää vähemmän ilmaa liikkeelle kuin saranaovi.

Tekniikan ja ilmanvaihtojärjestelmien kehittyessä uusia mahdollisia ratkaisuja ilmestyy todennäköisesti li-sää, mutta liikkeelle kannattaisi lähteä liukuovesta ja sen käytön optimoinnista.

ASIANTUNTIJOINA

Petri Kalliomäki, tutkija, FM, Hannu Koskela, laboratoriopäällikkö, DI, Pekka Saarinen, tutkija, FT (Työterveyslaitos, Turku) ja Esa Sandberg, yliopettaja, TkL (SAMK)

Liukuovet liikuttavat ilmaa vähemmän kuin saranaovet. Niitä lisäämällä sairaaloiden eristystiloissa voitaisiin vaikuttaa epäpuhtauksien leviämiseen.

HYGIENIA

Simuloitu hoitajan kulku ovesta (1 – 4). Karannutta ilmaa havainnollistettu savulla.

9

Materiaalitehokkuus tarkoittaa mah-dollisimman suurta hyötyä suhteessa käytettyyn materiaalipanokseen, jolla puolestaan tarkoitetaan rakennusma-teriaalista aiheutuvien kustannusten ja

päästöjen lisäksi muun muassa sen kuljetuksen ja val-mistuksen vaikutusta. Viime vuosina on puhuttu paljon rakennusten energiatehokkuudesta. Nyt uudeksi raken-tamisen painopisteeksi on nousemassa energiatehok-kuuden lisäksi materiaalitehokkuus. Se on yksi tulevai-suuden trendeistä rakennusalalla.

Rakentamisen materiaalitehokkuuden parantami-sen keskeiset syyt liittyvät ympäristötekijöihin, talou-teen ja poliittisiin päätöksiin. Materiaalitehokkuuteen päästään vaikuttamaan parhaiten jo rakennushankkeen alussa tehtävien materiaalivalintojen kautta. Poliittiset päätökset tiukentavat rakentamisen lupaehtoja energi-ankulutuksen suhteen, jolloin rakennusmateriaaleja on käytettävä enemmän, jotta lämmöneristysvaatimukset täyttyvät. Näin ollen rakennusmateriaalien tehokkaan käytön merkitys korostuu entisestään.

Suomessa on vuoteen 2020 mennessä suunnitteilla jäteasetus, jonka mukaan rakennus- ja purkujätteestä tulee hyödyntää vähintään 70 prosenttia muutoin kuin energiana eli polttamalla. Rakensitpa uutta tai korjasit vanhaa omakotitaloa, voit saada selkeää säästöä suunnit-telemalla rakennusmateriaalien käytön tarkkaan.

Vuosittainen rakennusjätekertymä on suoraan ver-rannollinen rakentamisen määrään. Jätemäärän paino-piste on siirtynyt vahvasti korjausrakentamiseen, jonka osuus on noin puolet koko rakentamisen jätemäärästä. Puretut materiaalit päätyvät herkästi sekajätteeksi. Käyttökelpoiset materiaalit voidaan laittaa vaikkapa myyntiin internetiin.

Omakotitalon materiaalitehokkuuteen vaikutetaan työmaan toimilla. Jätemäärien vähentyessä säästetään

sekä jätemaksuissa että jätteiden käsittelyyn kuluvassa työajassa. Materiaalihukan määrään voidaan vaikuttaa suunnittelussa tehtävillä valinnoilla ja mitoituksilla. Ra-kennusmateriaali tulee myös varastoida suojaan niin, että tavarat eivät pääse pilaantumaan, esimerkiksi kas-tumaan työmaalla. Sateelle ja lämpötilan muutoksille altistuminen voi aiheuttaa rakennusmateriaalien pilaan-tumista käyttökelvottomiksi.

Rakennusalalla on alettua puhua rakentamisen kui-vaketjusta, mikä tarkoittaa sitä, että hanke toteutetaan alusta loppuun säältä suojassa niin, että rakennusmate-riaalit ja rakenteet eivät pääse kastumaan hankkeen mis-sään vaiheessa.

SAMKissa päättyi keväällä 2015 EU-rahoitteinen Ma-teriaalitehokkaan rakentamisen kehittäminen Satakun-nassa MarakeS -hanke, jossa levitettiin materiaalitehok-kaan rakentamisen tietämystä Satakunnassa.

ASIANTUNTIJANA

Mari Uusitorppa, lehtori, DI

Säästä rahaa ja luontoaomakotitalon rakentamisessa

Materiaalitehokkuus vaatii hiukan viitseliäisyyttä. Hyvä suunnittelu säästää lopulta aikaa ja vaivaa – ja samalla rahaa ja luontoa.

RAKENTAMINEN

Teem

u H

eikk

isen

kuv

a-ar

kist

o

Hankkeessa laadittu materiaalipaketti: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-165-5

10

Lounaisrannikon meriteollisuus nousuun vesijärjestelmien kehitystyöllä

Satakunta ja Varsinais-Suomi eli Lounaisran-nikko on suomalaisen meriteollisuuden ja merellisen liiketoiminnan tärkein keskittymä. Teollisuudenala on erittäin kilpailtu maail-manlaajuisesti, joten kilpailijoista poikkeavat

teknologiset ratkaisut ovat keskeinen tekijä yritysten menestykselle.

Laivoissa ja offshore-rakenteissa on useita eri vesi-järjestelmiä erilaatuisine vesineen (esimerkiksi juoma-vesi ja prosessivesi). Vesijärjestelmissä on paljon erilai-sia komponentteja ja laitteistoja, joiden kestävyyteen vesi vaikuttaa. Laivaan vesi otetaan joko satamasta tai valmistetaan merivedestä. Juomaveden ketjussa laivalle otettavasta vedestä käyttäjälle on monia vaiheita, jotka voivat vaarantaa juomaveden turvallisuuden.

Ruuan ja veden turvallisuus on ratkaisevan tärkeää miehistön ja matkustajien terveydelle ja laivateollisuu-den imagolle. Saastunut vesi tai ruoka voi vaarantaa sekä miehistön että laivamatkustajien terveyden heikentäen samalla laivayhtiön imagoa ja erityisesti jopa merenku-lun turvallisuutta ja meriympäristön suojelua. Laivalla ja offshore-järjestelmissä ihmiset ovat pakkautuneet suh-teellisen pieneen tilaan, jolloin taudit, kuten norovirus leviävät helposti ihmiseltä toiselle aiheuttaen myös lai-van operoinnin ongelmia miehistön sairastuessa.

Laivojen vesijärjestelmien ja sisätilojen suunnitte-luun, rakentamiseen, asentamiseen ja operointiin asete-taan haasteita monelta taholta. Muuttuva lainsäädäntö sekä viranomaisten ja muiden tahojen antama ohjeistus asettaa raamit toiminnalle. Lisäksi tilaaja voi vaatia käyt-tämään tiettyjä materiaaleja tai menetelmiä, jotka on to-teutettava käytettävissä olevassa rajallisessa tilassa.

Alan kirjallisuudesta, ohjeistuksesta ja vesijärjestel-mien teknisestä tasosta sekä kotimaisen yrityskentän näkemyksistä tehdään SAMKin Energia ja rakentami-

nen- ja Logistiikka ja meriteknologia -osaamisalueiden yhteinen selvitys, jonka tulokset tuovat kilpailuetua Lounaisrannikon meriteollisuudelle. Satakunnassa, eri-tyisesti Satakunnan ammattikorkeakoulussa, on laajaa osaamista ja tietämystä niin meriteollisuudesta, vedestä kuin hygieniasta. Satakuntalainen osaaminen ja tekno-logiset mahdollistavat alueen kehittymisen kansainväli-seksi huippuosaamiskeskittymäksi.

ASIANTUNTIJOINA

Merja Ahonen, erikoistutkija, FT, Minna Keinänen-Toivola, projektipäällikkö, FT ja Heikki Koivisto, hankepäällikkö, merikapteeni

Ruuan ja veden turvallisuus ovat laivalla ratkaisevan tärkeitä miehistön ja matkustajien terveydelle ja laivateollisuuden imagolle. Selvityksen tulokset tuovat kilpailuetua Lounaisrannikon meriteollisuudelle.

VESI- JA MERIYHTEISTYÖ

Min

na K

einä

nen-

Toiv

ola

11

Verkostako tukea diabeteksen omahoitoon

Diabetesta sairastavien määrä kasvaa ja diabeteksen kustannukset lisääntyvät. Hoitotulokset junnaavat kaukana käypä hoito -suosituksen tavoitteista, ja vain joka neljäs diabetesta sairastava on saanut

hoitosuunnitelman. Omahoitoon kannustetaan yksi-puolisesti ja tietoverkkojen hyödyntäminen ohjauk-sessa on vähäistä.

Yhteensä yli puoli miljoonaa eli 10 prosenttia suoma-laisista sairastaa diabetesta. Tyypin 1 diabeetikoita on noin 50 000. Tyypin 2 diabetes on todettu 250 000 hen-kilöllä ja lähes saman verran on tietämättään sairastavia tai diabetesriskissä olevia henkilöitä. Diabeetikoiden määrän ennustetaan lisääntyvän jopa 70 prosenttia seu-raavien 15 vuoden aikana. Suomessa diabetes ja erityi-sesti siihen liittyvät komplikaatiot aiheuttavat vuosittain vähintään 3 miljardin euron kustannukset. Diabeteksen hoidon taloudelliset haasteet aiheuttavat merkittäviä paineita yhteiskunnalle ja terveydenhuollolle.

Nykypotilas ei välttämättä halua matkustaa sairaa-laan kuulemaan ja saamaan ohjausta, vaan hän haluaa itse etsiä tietoa internetistä ja saada vertaistukea keskus-telupalstoilla. Digitaaliset kanavat ja sosiaalinen media tarjoavat uuden tiedonhakuväylän ja ovat tehneet poti-laista aikaisempaa valveutuneempia.

Lisääntynyt tiedonhaku verkkokanavista haastaa ammattimaisen ohjauksen myös diabeteksen hoidossa. Keskustelupalstojen lisäksi verkossa tulee tarjota hoito-henkilökunnan tuottamaa tutkimusnäyttöön perustuvaa ohjaamista. Vain näyttöön pohjautuvalla tiedolla diabee-tikko voi tehdä omahoitoaan tukevia ratkaisuja ja niissä ammattihenkilöstö voi häntä tukea. Olennaisen tärkeää hoidonohjauksessa on kuitenkin myös henkilöstön ja diabeetikoiden välinen vuorovaikutus, tapahtuipa se sit-ten kasvokkain tai sähköisten viestimien avulla.

Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella pilotoidaan syk-syllä 2015 Diabetesliiton, Aivoliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeessa tuotettuja D-opiston verkkokursseja diabetesta sairastaville. Verkko-ohjauskurssien pilotoin-tiin osallistuvat alueen diabeteshoitajat ja Satakunnan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat.

Saadut kokemukset arvioidaan ja tuotetaan malli diabeetikon verkko-ohjaamisen yhteistoteuttamisesta järjestön, terveydenhuollon organisaatioiden ja ammat-tikorkeakoulun kesken. Tavoitteena on kehittää alueel-lisia diabeteshoidon palveluja ja diabetesosaamista sekä liittää verkko-ohjaus pysyväksi toiminnaksi diabeteksen hoitoketjuun.

Verkko-ohjauksen toimintamallin kehittäminen liit-tyy SAMKin hoitotyön lehtorin työelämävaihtoon. Vaih-don tarkoituksena on verkostoituminen ja yhteistyön tiivistyminen Diabetesliiton ja sen yhdistysten, ammat-tikorkeakoulujen sekä alueen terveydenhuollon organi-saatioiden toimijoiden välillä. Työelämävaihdon rahoit-taa SAMKin ja Turun ammattikorkeakoulun liittouman (CoastAL) kolmiloikalla vaihtovirtaa -hanke. Päätavoit-teena työelämäloikassa on yhteisen tutkimus- ja kehittä-mishankkeen syntyminen organisaatioiden kesken.

ASIANTUNTIJANA

Seija Olli, lehtori, TtT

Satakunnan alueella kehitetään toimintamallia diabeetikon omahoitoon. Tarvetta selvästi on.

TERVEYS

Min

na K

einä

nen-

Toiv

ola

12

Asiakkaalla enemmän valtaa kuin koskaan

Koko asiakaskokemus on erilainen kuin kym-menen vuotta sitten: nettikauppa ja sosiaali-nen media ovat muokanneet asiakkaan tapaa ostaa ja kuluttaa. Tämän vuoksi asiakas ar-vostaa nyt yrityksen toiminnassa eri asioita

kuin aikaisemmin. Suhtautuminen asiakkaaseen ei voi enää olla yritys-

ja tuotelähtöistä. Yritys ei voi määrittää ja hallita niitä hyötyjä, joita asiakas kuluttaessaan palvelun saa. Asia-kas tulee ymmärtää aktiiviseksi ja vuorovaikuttavaksi osapuoleksi, joka on mukana yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Siksi nykyisin puhutaan yhä laajemmin asiakaskeskeisestä liiketoimintalogiikasta. Tällöin ei yk-sistään palvelun, vaan myös asiakkaan aikomusten sekä näitä seuraavien toimintojen ja kokonaisvaltaisten koke-musten tulisi olla yritysten toiminnan keskiössä.

Asiakaskokemusten hallinnassa yrityksen tavoittee-na tulisikin olla se, että ymmärretään asiakkaan polkua ja sitä, mitä asiakas ajattelee yrityksen toiminnasta ol-lessaan vuorovaikutuksessa sen kanssa. Toisin sanoen yrityksen tulisi tarkastella, mitä asiakas tekee, mitä hän haluaisi tehdä sekä miten yrityksen palvelu sopii tähän asiakkaan maailmaan. Yrityksen tulisi tukea asiakkaan toimintaa sekä prosesseja. Tämän edistämiseksi tarvi-taan dialogia: ongelmien ja mahdollisuuksien tarkastelua yhdessä.

Asiakkaalle kokemus ei myöskään ole erillinen episo-di, vaan yksi tapahtuma hänen maailmassaan. Asiakkaan kokonaisvaltainen kokemus alkaa siten kauan ennen ja loppuu kauan jälkeen yksittäisen asiakaskohtaamisen. Tämän vuoksi yrityksen tulisi nähdä asiakaskohtaami-nen eri kanavien kokonaisuutena, jotka tuottavat yhdes-sä saumattoman asiakaskokemuksen. Kaikissa kanavissa saadut kokemukset yhdessä vaikuttavat siihen kuvaan, minkä asiakas muodostaa yrityksestä. Toiminnan kas-vokkaisessa kohtaamisessa, puhelinpalvelussa sekä säh-

köisissä kanavissa tulisi olla tasalaatuista ja kanavien toiminta tarkkaan koordinoitua. Asiakas ei enää välttä-mättä edes erota näitä kanavia toisistaan, vaikka yritys näin tekee.

Asiakkaalla on nyt enemmän valtaa kuin koskaan, minkä vuoksi yrityksen on pohdittava syvällisesti toi-mintaansa asiakkaan näkökulmasta sekä osallistettava asiakas mukaan kehitykseen. Asiakas kokee yrityksen toiminnan aina jollakin tavalla ollessaan vuorovaikutuk-sessa yrityksen kanssa.

Kysymys kuulukin: pyritäänkö yrityksissä ymmärtä-mään järjestelmällisesti näitä kokemuksia vai toivotaan-ko vain parasta?

ASIANTUNTIJANA

Sanna-Mari Renfors, tiimivastaava, FT

Asiakkaan muuttunut maailma on aiheuttanut yrityksen ja asiakkaan käsitysten välille kuilun siitä, miten asiakaskohtaamisessa tulisi toimia.

ASIAKASPALVELU

SAMKissa alkaa syksyllä 2016 uusi, palvelutoimi-aloilla toimiville asiantuntijoille suunnattu ylemmän AMK-tutkinnon suuntautuminen, joka painottuu asiakasosaamiseen.

13

Laskennallinen älykkyys Ässien, Lukon ja bussikuskien apuna

Laskennallisella älykkyydellä (computational intelligence) tarkoitetaan luonnosta inspiraa-tionsa saaneita laskennallisia menetelmiä, esi-merkkeinä geneettiset algoritmit, muurahaisal-goritmit ja harmoninen etsintä. Laskennallisen

älykkyyden menetelmät ovat erityisen käyttökelpoisia vaativien käytännön optimointiongelmien ratkaisemi-sessa. Yhä useampien toiminnanohjaukseen liittyvien ongelmien manuaalinen tai Excel-pohjainen ratkaisemi-nen on tullut käytännössä mahdottomaksi, mikäli halu-taan löytää hyviä ratkaisuja. Esimerkkejä tällaisista opti-mointikohteista ovat • työvoiman hallinta• tuotantolinjat• tuotantoprosessit• kuljetukset• pakkaaminen• varastonhallinta• lukujärjestykset• ammattilaisliigojen sarjaohjelmat.

Jääkiekon SM-liigan sarjaohjelman optimoinnissa tehtävänä on määritellä, mikä joukkue pelaa mitäkin joukkuetta vastaan minäkin päivänä ja kumpi joukkueis-ta pelaa kotona. Jääkiekkoa seuraavien parissa ihmetystä herättää, miksi• ei pelata vuoroin kotona ja vieraissa• kaikki eivät pelaa joka pelipäivä• toisilla on pelattuna enemmän pelejä kuin toisilla• Ässät ja Lukko eivät pelaa aina lauantaisin vastakkai-

sin.Jääkiekon sarjaohjelman tekeminen ei ole ihan help-

po tehtävä. Liigassa on yhteensä viisitoista joukkuetta, joille voidaan tehdä tuhat miljardia miljardia miljardia (1030) erilaista single round robin (jokainen jokaista vastaan yhden kerran) -sarjaohjelmaa. Maailman tehok-kaimmalla supertietokoneella menisi näistä parhaan

vaihtoehdon valitsemiseen miljoonia vuosia. Mutta – lii-gassa pelataankin jokainen jokaista vastaan neljä kertaa plus vielä kasa lisäpelejä, jolloin ongelman vaikeustaso nousee vielä dramaattisesti. Ässät, Lukko ja muut jouk-kueet tarvitsevat apuun laskennallista älykkyyttä, jotta järkevä sarjaohjelma saadaan tehtyä.

Henkilöstövaltaisissa organisaatioissa on operatiivi-sen työvoiman hallintaprosessissa varsin usein puuttei-ta, jolloin kustannustehokkuuden saavuttaminen nyky-välineillä on lähes mahdotonta. Esimerkkejä tällaisista puutteista ovat tulevaisuuden työvoimatarpeiden huono ennakointi, jatkuva yli- tai aliresursointi, riittämätön työntekijöiden toiveiden huomiointi, päivittäisen töiden järjestelyn kontrolloimattomuus ja tehottomuus sekä johdon reaaliaikaisten työvälineiden puuttuminen.

Henkilöstön työvuorojen optimointi on matemaatti-sena ongelmana samaa vaikeustasoa kuin sarjaohjelman tekeminen. Tutkimusten mukaan työvoiman hallinnan optimoinnilla on mahdollista saavuttaa keskimäärin viiden prosentin kustannussäästöt verrattuna manuaa-liseen työvoiman hallintaan. Lisäksi työntekijöiden toi-veiden parempi huomioiminen ja tasapuolinen kohtelu voivat vähentää sairauspoissaoloja yhden prosenttiyksi-kön verran eli toimialasta riippuen jopa 25 prosenttia. Esimerkkitapauksena Helsingin bussikuskit tarvitsevat apuun laskennallista älykkyyttä, jotta järkevät työvuorot saadaan tehtyä.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa on Suomen joh-tavaa laskennallisen älykkyyden tutkimusta. Kerromme käytännön kokemuksistamme sarjaohjelmien ja työvuo-rojen parissa.

ASIANTUNTIJOINA

Cimmo Nurmi, vararehtori, FT ja Jari Kyngäs, yliopettaja, FT

Helsingin bussikuskit tarvitsevat apuun laskennallista älykkyyttä, jotta järkevät työvuorot saadaan tehtyä. Miten niin?

OPTIMOINTI

14

Satakunnan ammattikorkeakoulu

maaseutumatkailun veturina

Satakunnan maaseutumatkailusta on puuttu-nut maaseutumatkailun kehittämisen vetäjä. Maaseutumatkailun koordinointihankkeella vastattiin siihen haasteeseen. Hankkeen aika-na Satakunnan ammattikorkeakoulu otti maa-

seutumatkailun kehittäjän roolin maakunnassa. Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke

on toiminut Satakunnan matkailun tavoite- ja toimen-pidesuunnitelman yhtenä keskeisimpänä toteuttajana. Suunnitelma painottaa yritysyhteistyötä sekä myynnin, markkinoinnin ja osaamisen kehittämistä matkailue-linkeinon edistämiseksi maakunnassa. Näitä edistettiin maakunnassa koordinointihankkeessa. Tämän lisäksi hanke oli tiedottamisen väline matkailun valtakunnallis-ten strategioiden ja satakuntalaisten maaseutumatkailu-toimijoiden välillä.

Hankkeen tavoitteena oli lisätä maaseutumatkailu-yritysten ammattimaista tuotetarjontaa ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvälitystä. Hank-keen tilaisuuksissa oli mukana lähes 150 matkailuyrit-täjää ja tuotteistamistyöpajoissa tuotettiin 21 uutta, innovatiivista Satakunnan maaseutumatkailuyrittäjien tuotepakettia. Muita maaseutumatkailun toimijoita ta-voitettiin hankkeen aikana reilusti yli 50.

Hankkeen toiminnasta tiedotettiin uutiskirjeellä, sähköpostitse, hankkeen nettisivujen ja facebook-sivu-jen kautta (”satamatkaamaalle”). Nettisivuilla ylläpidet-tiin myös Satakunnan matkailun tapahtumakalenteria. Hankkeen aikana lähetettiin seitsemän maaseutumat-kailun uutiskirjettä, joissa maaseutumatkailun toimijat saivat tiedottaa toiminnastaan.

Uutiskirje koettiin hyväksi tavaksi viestiä niin maa-kunnan kuin valtakunnankin kehittämistoimenpiteistä ja tulevista maaseutumatkailuun liittyvistä suunnitel-mista. Hankepalautteessa saimme toiveita, että vastaa-

vaa uutiskirjettä jatkettaisiin myös tulevaisuudessa. Kir-je lähtee tällä hetkellä yli 600 osoitteeseen: yrittäjille, kuntatoimijoille ja muille matkailutoimijoille.

Työpajojen ja opiskelijayhteistyön tuloksena syntyi syksyn 2014 aikana yli kaksikymmentä uutta yhteistyö-tuotetta Satakunnan matkailumarkkinoille. Hankkee-seen osallistuneet maaseutumatkailuyrittäjät edustavat laajasti kaikkia matkailun osa-alueita: ruoka-, majoitus-, elämys- ja ohjelmapalveluita.

Niin valtakunnallisten kuin maakunnallisten kehit-tämisohjelmien mukaan maaseutumatkailuun liitetyt luonto-, hyvinvointi- ja ruokamatkailu kasvavat tulevai-suudessa. Nämä teemat tulisi vahvasti huomioida maa-seutumatkailun kehittämisessä Satakunnassa. Satakunta on esimerkiksi yksi Suomen vahvimpia ruokamaakuntia ja uskon, että tulevaisuudessa uutta liiketoimintaa tulee syntymään juuri ruokamatkailuun.

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointi-hankkeen aikana erilaiset verkostot ovat jo alkaneet muotoutua. Työtä pitää jatkaa. SAMKin matkailun tutki-musryhmä haluaa myös jatkossa olla kehittämässä maa-seutumatkailua eteenpäin maakunnallisesti, ylimaakun-nallisesti sekä valtakunnallisesti.

Maaseutumatkailun koordinointihanketta rahoitti-vat Maaseuturahasto ja Satakunnan ELY-keskus.

ASIANTUNTIJANA

Soile Vahela, projektipäällikkö, restonomi (AMK)

On arvioitu, että Satakunnassa on välittömiä matkailuyrityksiä vain 250. Matkailu kuitenkin kiinnostaa oletettua useampia yrittäjiä. Maaseutumatkailun uutiskirje on lähetetty yli 600 osoitteeseen.

MATKAILULIIKETOIMINTA

15

ILMOITTAUDU SUMMITIIN OSOITTEESSA

summit.samk.fi

Poriin vuonna 2017 valmistuva SAMK-kampus suunni-tellaan kokonaisuudessaan ajanmukaiseksi oppimisym-päristöksi. Myös uuden kampuksen laboratoriot suun-nitellaan siten, että ne tarjoavat työelämään siirtymistä tukevia harjoitteluympäristöjä. Henkilökunta ja opiske-

lijat ovat kehitystyössä mukana alusta lähtien. Esimerkiksi automaation laboratoriossa tutkitaan konenäköä,

mallinnusta ja simulointia, 3D-tulostusta, robotiikkaa ja langat-tomia järjestelmiä. Kampukselle tuleva aurinkolaboratorio toimii sekä aurinkosähkön että aurinkolämmön testiympäristönä. Kam-pus on myös vesiasioiden living lab, jossa tehdään tutkimusta ja tuotekehitystä todellisissa olosuhteissa.

Kampuksesta tehdään esteetön. Se on helposti saavutettavissa sekä etukäteen – kuten riittävinä tietoina nettisivuilla – että paikan päällä. Kampukselle tulee myös uusi esteetöntä asumista esittelevä mallitila.

Monitoimisali, SAMK Agora, tulee olemaan Porin ja lähialueen suurin yksittäinen kokoustila. Saliin mahtuu enimmillään 1300 henkilöä ja se palvelee muun muassa seminaari-, koulutus-, musiik-ki- ja urheilutapahtumia.

Porin kaupungilla on kehittämissuunnitelma kampusalueen ympäristöön. Tarkoituksena on, että sinne muodostuu voimakas, moderni ja kehittyvä elämisen alue työpaikka- ja palvelurakennuk-sineen.

Summit-päivän avaa rehtori Juha Kämäri kampus-alustuksella.

Koko kampus on oppimisympäristö

SAMKIN TUTKIMUSRYHMÄT

Automaatio

Ekologinen asuminen ja energiatehokkuus

Esteettömyys ja saavutettavuus

Hyvinvointia edistävä teknologia

Hyvinvointia ja terveyttä edistävä liikunta

Innovaatiot

Kliininen hoitotyö

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Logistiikka

Matkailuliiketoiminta

Meriliiketoiminta

Mielenterveys

Osallisuus ja hyvinvointi

Sisäympäristö

Tietoliikenneverkot ja palvelut

KYSYTTÄVÄÄ?OTA YHTEYTTÄ:

Nadja Eckhardtnadja.eckhardt@samk.fi

puh. 044 710 3163

TEKSTI: Hanna Valtokivi

TULE JATKAMAAN TAI ALOITTAMAAN YHTEISTYÖTÄ KANSSAMME. NÄHDÄÄN SAMK SUMMITISSA!

Satakunnan ammattikorkeakouluTiedepuiston kampus, Tiedepuisto 3, Pori

Yhteensä 31 esitystä ajankohtaisista aiheista. Esitykset on aikataulutettu kuuteen ryhmään (eriväriset sessiot), joista jokaisessa on valittavissa vähintään viisi esitystä.

Katso tarkka ohjelma ja ilmoittaudu osoitteesta

summit.samk.fi

OH

JELM

A

8.30–9.10 KAHVIT AGORALLA

8.40–9.10 PÄIVÄN AVAUSAvaussanat – vararehtori Cimmo NurmiSAMK-kampus Pori – toimitusjohtaja, rehtori Juha Kämäri

9.15–9.55 VIHREÄ

10.00–10.40 KELTAINEN

10.45–11.25 PUNAINEN

11.30–12.25 LOUNAS

12.30–13.10 SININEN

13.15–13.55 TURKOOSI

14.00–14.40 VALKOINEN

14.45–15.15 PÄÄTÖSKAHVIT AGORALLA

SAMK

Torstai 21.8.2015