saparo - luonto-liitto › possu › tiedotus › saparo_3_2007.pdf · vuoden aikana suuria...

12
SAPARO Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piirin jäsentiedote 3/07

Upload: others

Post on 30-May-2020

2 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

SAPARO

Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piirin jäsentiedote3/07

2 © Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry

Saparo on Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry:n jäsenlehti

Piirityöntekijä:Senni LuosujärviPuh. 041 539 4242(arkisin klo. 10-16)[email protected]

Toimistohuone Kestävän Kehityksen talollakäyntiosoite:Sorvarintie 1890530 OULU

Hallituksessa 2007:Eini Pesälä (pj)Teppo Rämä (vpj)Henri Kaustinen (sihteeri)Kirsi EskelinenSenni LuosujärviTarmo SaastamoinenNiina TervoNina Salminen (varajäsen)Jenni Moilanen (varajäsen)Marja-Liisa Kurtti (varajäsen)

Kuvat (ellei erikseen mainittu): Eini Pesälä, Netta Mursu ja Senni LuosujärviTaitto: Netta Mursu

Tässä numerossa:- 2000-luvun aktivistin profi ili- Uraaniasiaa- Terveiset suurpetoseminaarista- Kirjoitus- ja runokilpailu- Tulevia tapahtumia

3© Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry

1.9 alkaen vuoden loppuun piirisihteerinä ahkeroi Senni Luosujärvi. Odotan syksyn kirpeää ilmaa ja tohinoita malttamattomana. Kiinnostuksen ja innostuksen kohteitani ovat lastentoiminta, ympäristöpoliittinen toiminta kuten ajankohtaiset uraanikaivostoiminta, ydinvoima sekä kuluttamiseen liittyvät kysymykset.

Syksyn kuumaksi perunaksi ovat ilmestyneet niin ydinvoima kuin uraaninetsijät. On ollut kiva huomata miten ympäri Pohjois-Suomen huolestuneet ihmiset haluavat toimia yhdessä torjuakseen tulokkaat. Piiri haluaa tukea myös paikallista nuorten toimintaa ympäri Pohjois-Suomea. Jos siis haluat toimia omalla paikkakunnallasi, ilmoittele niin voimme auttaa esimerkiksi tiedotuksen kanssa! Jos kaipaat tietoa, tukea tai materiaalia mitä vain, ole rohkeasti yhteydessä!

Possun toimisto löytyy Välivainiolta upealta Kestävän kehityksen talolla. Olen tavattavissa toimistolla keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12-18. Puhelimitse minut tavoittaa arkisin klo 10.00-16.00. Tervetuloa toimistolle juomaan kupillinen kuumaa ja juttelemaan miten ympäristön puolesta voisi toimia. Toimistolta voi myös lainata Luonto- Liiton materiaaleja.

NäkymisiinSenni

Piirityöntekijä esittäytyy

4 © Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry

2000-luvun aktivistin profi ili - yksi näkökulma ja yksi kuljettu tie

YleX:n nettisivujen keskustelua - palstalta:

“Kansalaisaktivismi on syvältä. Se ei oo kuin työt-tömien sosiaalituella elävien ja sivarien pätemisen tarve. Kun menee oikeisiin töihin ei jää aikaa moiseen…”

Kansalaisaktivisti. Mielenosoituksessa äänensä käheäksi huutava piikkitukkainen fundamental-isti. Joulumyyjäisissä maustekakkua kaupitteleva pönäkkä ja punakka martta. Ylioppilaskunnan ympäristövastaava. Amnestyn jakkupukuinen kam-panjavastaava. Totta yhtä kaikki. Mitä tarkoittaa olla aktivisti? Mitä täytyy tehdä tullakseen sellaiseksi? Mistä aloittaa? Vai oletko huomaamattasi ollut sitä koko elämäsi?

Meidät luokitellaan kansalaisaktivisteiksi. Olemme siis aktiivisia kansalaisia, jotka huolehtivat kansalaisen oikeuksistaan. Lisäksi olemme ym-päristöaktivisteja ja huolehdimme näin ollen myös ympäristömme oikeuksista. Ihmisoikeusjulistuksen mukaan ihmisellä ja näin ollen myös kansalaisella on oikeus muun muassa sananvapauteen, uskon-nonvapauteen, järjestäytymisen vapauteen ja tasavertaisuuteen.

Ympäristömme oikeuksista ei ole kukaan laatinut kansainvälistä julistusta, mutta Luonto-Liiton arvopohjan mukaan ympäristöllämme ja sen asukeilla on itseisarvo, jolloin niitä ei tulisi kohdella vain välineinä ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Aktivisti pitää siis huolta ihmisistä, eläimistä ja luon-nosta ympärillään. Pääsemme aika kauas aikansa kuluksi pätevistä työttömistä ja narkomaaneista. Kansalaisaktivismi on periksi antamatonta työtä, jota tehdään koko elämämme ajan, joka ikinen hetki.

2000-luvun aktivisti vaikuttaa ennen kaikkea yksityisellä tasolla, mutta myös järjestäytyneellä järjestötasolla. Elämme kansalaisjärjestöjen aikaa, mutta olemme selkeästi ohittamassa vuosikym-menten takaisen suoran toiminnan kulttuurin.

Tänä päivänä useimmat aktivistit neuvottelevat, kampanjoivat ja tiedottavat kettinkien ja vastarin-nan sijaan. Molemmilla on paikkansa, mutta tärkeintä on osata toimita tilanteen vaatimalla tavalla. Tämän päivän suomalainen viettää suurim-man osan ajastaan kuluttaen, työskennellen, opiskellen ja harrastaen. Harva uhraa aikaansa kansalaisaktivismille, mutta aktivismin on jatkettava kulkuaan ja sopeuduttava ajan tuomiin muutoksiin. Kansalaisen ja ympäristön oikeuksista on huoleh-dittava yhteiskunnan rakenteellisista muutoksista huolimatta.

kuva: Niko Lipsanen 2005

5© Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry

Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri järjestää yhdessä Ympäristöryhmä Possun kanssa nuorille suunnatun koulutuksen kansalaisaktivismista ja järjestötoiminnasta. Vaikuttamisen ja toimimisen keinoja harjoitellaan käytännössä ja luodataan uraaninlouhinta- ja kaivoslakiteemaa hyödyntäen. Koulutus on osa Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piirin syksyn uraaninvastaista hanketta.

Eini Pesälä

Jo riittää! - aktivismikoulutus

20.-21.10.2007. Lauantaina 9.00-18.00 ja sunnuntaina 9.00-16.00

Kestävän Kehityksen talolla, osoitteessa Sorvarintie 18, 90530 Oulu, Välivaini-olla. Osallistumismaksu 10 euroa, jolla katetaan koulutuksen ruoka- ja materi-aalikulut. Koulutukseen mahtuu maksi-missaan 15 henkeä. Ilmoittautuminen 12.10 mennessä numeroon 041-5394242 tai osoitteeseen [email protected] .Lisätietoja edellä mainitusta numerosta ja osoitteesta.

Sinun tiesi aktivistiksi alkaa sinusta itsestäsi ja omasta arkipäiväisestä elämästäsi. Kansalaisak-tivismi on ennen kaikkea asenne, ympäröivästä todellisuudesta välittämisen asenne. Fysiikka ja syyn ja seurauksen laki todistavat, kuinka jokai-sella teollamme on seuraus ja näin ollen merkitys.

Mitä ikinä teet ja ajattelet, sen tulee kulkea linjassa välittämisen kanssa, kansalaisen ja ympäristön oikeuksien kanssa. Nouse puolustamaan koulussa nälvittyä toveriasi, nosta edessä kulkevan na-kkaama roska, vaihda jauheliha soijarouheeseen ja keskustele Antti Tuiskun rintalihasten sijaan broilerien kyltymätöntä tuskaa aiheuttavista hormo-nilla kasvatetuista lihaksista.

Älä hyväksy epäoikeudenmukaisuutta omissa arkisissa ajatuksissasi ja valinnoissasi äläkä myöskään ympärilläsi. Toimi reilusti ja vastu-untuntoisesti, mutta älä unohda pientä pilkettä silmäkulmassasi ja armollisuutta itseäsi kohtaan. Ole ylpeä teoistasi, mutta muista, että yksi ihminen ei voi yksin pelastaa koko maailmaa. Ja mikä tärkeintä, hymyile. Älä itse ole epäoikeudenmukai-nen syyllistämällä, raivoamalla tai ylenkatsomalla taitamattomammin toimivia. Opasta.

Siirtyminen järjestötason kansalaisaktivistiksi on äärimmäisen yksinkertaista. Etsit käsiisi itseäsi kiinnostavan järjestön ja otat yhteyttä tai tulet mukaan seuraavaan tapaamiseen.

Oli yksityisen aktivismin tasosi mikä tahansa, sillä ei ole järjestön toiminnan kannalta suurta merki-tystä. Panostasi järjestössä tarvitaan, juuri sen kokoista panosta, minkä itse olet valmis antamaan.

Kun jokin asia ympärilläsi tympii, TEE sille jotain, älä vain marise ja katso vierestä. Tiibetiläinen traditio määrittelee myötätunnon toiminnaksi, jonka tilanne vaatii päätyäkseen ympärillä olevien olen-tojen hyvinvointiin. Aktivismi on myötätuntoa. Toimi nyt ja puutu epäoikeudenmukaisuuteen ympärilläsi!

6 © Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry

Puheenjohtajalta

Uranium is from urAnusSäteilevän kaunista elokuun iltaa. Oletko sattumoi-sin kuullut takapihaltasi kummaa poran jyrinää tai ihmetellyt marjareissullasi uusia runnottuja aukkoja mustikkamättäittesi lomassa? Kuikistelevatko kalat ja eläimet huolestuneina kotilammillaan har-maapukuisia herroja, jotka vakavin ilmein haistelevat maata ja puhuvat kummia sanoja valtauksista ja kaivoksista keskellä kotimetsääsi?

Huolestuneina Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piirin aktiivit ovat seuranneet viime vuosina lisääntyvää mielivaltaista ikiaikaisen kaivoslakimme mahdol-listamaa uraanivaltausten tekoa Pohjois-Suomen alueella. Salla, Kuusamo, Posio, Puolanka, Kolari, Juuka, Muonio, Nilsiä, Eno, Paltamo, Kuhmo, Kontiolahti, jopa jylhä Oulangan kansallispuiston alueemme on vaarassa päätyä hehtaarien suu-ruisten kaivosten alle sellaisilla seurauksilla, joita on vaikeaa, jopa kauhistuttavaa edes ajatella. Mikä hulluinta, takapihamme ja rahalla korvaamaton luon-tomme tärvellään, jotta voimme jatkaa lyhytnäköistä energiapolitiikkaamme ja pahimmassa tapauksessa tukea miljoonien ihmisten ja eläinten henkiä vaativia ydinpommeja. En voi uskoa, että tämä on se, mitä pohjoisen perheet ja te nuoret tulevaisuudellenne haluatte. On yksinkertaisesti aika avata silmänsä ja sanoa päättäväinen EI näille herroille ja laille, jotka ihmisistä ja luonnonarvoista piittaamatta astelevat kotiimme.

Maailman suurimpien uraanintuottajien, Venäjän Krasnokamenskin, Australian Olympic Damin ja Kanadan McArthur riverin, Rabbit laken ja Saskatch-ewanin kaivosten historiasta löytyy lukuisia uutisia radioaktiivisen lietteen vuodoista ympäristöön ja radioaktiivisen pölyn, radon-kaasun ja myrkyllisten kemiallisten aineiden aiheuttamista terveyshaitoista paikallisille ihmisille. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana suuria radioaktiivisen jätteen pato-järjestelmien vuotoja on tapahtunut ainakin yksitoista kertaa, muutaman vuoden välein. Venäjän tie-deakatemian tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 1991 Priargunskin uraanilouhoksen lähellä asuvista miehistä 65% kuoli ennen 60 vuoden ikää.

Myös miesten syöpätapaukset alueella olivat kasva-neet 3,2 kertaisiksi. Lisäksi keskenmenot ja sikiöiden epämuodostumat olivat lisääntyneet. Tämäkö on pohjoisen Suomemme tulevaisuus?

Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piirin syksyn toiminta keskittyy hyvin pitkälle uraaninlouhinnasta ja val-tauksista tiedottavaan työhön ja kampanjointiin. Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ei ole valmis hyväksymään alueelleen yllä mainittuja ympäristö- ja terveyshaittoja. Me emme ole valmiita hyväk-symään ikiaikaista kaivoslakiamme, joka oikeuttaa umpimähkäisen kaivosvaltauksen teon kenen tahansa takapihalle. Me emme ole valmiita tuke-maan sadoiksi tuhansiksi vuosiksi ympäristöämme ja terveyttämme uhkaavaa ydinvoimaa ja ydinaseteol-lisuutta.

Ota selvää ja ole hermolle, kyseenalaista, levitä sanaa, juttele, piirrä ja kirjoita, jaa fl aijereita ja tule mukaan tapahtumiimme. Seiso selkä suorana ym-päristömme puolesta äläkä anna rahan ja talouden vallan jyrätä yli todellisten elämänarvojen. Mitä iloa on olla ihminen ja elää, jos juurten, aidon välit-tämisen ja ympäröivän luonnon sijasta kädessämme kiiltelee vain kylmä metallilantti ja ympärillä huutaa elämästä autio tuuli? Ei mitään.

7© Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry

Uraanisyksyn tapahtumien aikataulut selviävät sähkö-postilistaltamme ja tulevien nettisivujemme kautta. Sähköpostilistallemme voit ilmoittautua lähettämällä sähköpostiosoitteesi osoitteeseen: [email protected] .

Lisää tietoa uraaninlouhinnasta: www.uraaniton.orgwww.uraanitieto.tormunet.fi www.sll.fi

Kaivosyhtiöt ovat lähestyneet uraanin merkeissä Tervolaa, Sallaa uraanin merkeissä Tervolaa, Sallaa ja Kuusamoa. Kauppa- ja teollisuus-ja Kuusamoa. Kauppa- ja teollisuus-ministeriölle tehdyt valtaushakemuk-ministeriölle tehdyt valtaushakemuk-set Pohjois-Suomessa 18.6.2007.

8 © Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry

Suurpetoseminaari Kuhmossa 11.-12.6.2007

Terveisiä suurpetoseminaarista!

Metsästäjäin Keskusjärjestö, Kainuun riistan-hoitopiiri ja Kuhmon riistanhoitoyhdistys järjestivät Kuhmossa suurpetoseminaarin aiheena ”Suoma-laiset suurpedot – monitavoitteista kannanhoitoa”. Senni ja Netta olivat mukana kuuntelemassa ja tutkailemassa suurpetopolitiikan myrskyisiä tuulia. Ensimmäisen seminaaripäivän päätteeksi vier-ailimme Kuhmon luontokeskus Petolassa. Petola tarjosi suurpedon elämää kaikille aisteille.

Mikä on suurpetojen tilanne Suomessa?Suurpetojen kannat ovat moninkertaistuneet EU-direktiivien ansiosta. Hienoja suurpetojamme ovat karhu, susi, ilves ja ahma. RKTL:n kanta-arvion mukaan Suomessa on susia 205-215, ilveksiä 1200-1300, karhuja 800-1100 ja ahmoja 140-150 yksilöä.

Lajien runsastuminen ja leviäminen uusille alueille on otettu paikoittain vastaan kuin uuden lajin ilmestyminen. Näin on käynyt mm. suden kohdalla sen levittäydyttyä kohti läntisiä alueita. Ristiriitaa tuottaa EU:n asettaman suotuisan suojelun taso, joka on 250 sutta. Suomessa lähestytään suotu-isan suojelun tasoa, näistä 60 sutta ovat sijoit-tuneet Kainuun alueelle.

Tilaisuudessa opimme että suurpetojen tuottamat ongelmat ovat ratkaistavissa. Ihmisen sietokykyä petoja kohtaan voidaan nostaa tietoa jakamalla. Olennaista olisi tutkimustiedon lisääminen kansalaisille mediassa sekä seminaarien ja julkaisujen kautta. Petojen aiheuttamien tuhojen korvaussummat on saatava asiallisiksi, sillä pieni korvaus ei paranna kenenkään mieltä. Karjan lisäk-si myös metsästyskoiran menetys on taloudellinen riski. Koirien kohdalla on hyväksyttävä kuitenkin että esimerkiksi liikenne on niille suurempi uhka kuin suurpedot.

Paikalliset ihmiset kokevat että heidän mielip-iteitään ei kuunnella, vaikka asiantuntijuutta olisi omastakin takaa. Onkohan niin, että ilman suojelu-

direktiiviä vihaiset metsästäjät olisivat hävittäneet jo oman alueensa sudet? Kainuun luonnonsuo-jelupiirin puheenjohtaja Kimmo Kumpulaisen esityksessä tulikin hyvin esille paikallisen viranomaistyön mahdollisuudet ongelmaa ratkai-staessa. Häirikköyksilöt pitäisi pystyä poistamaan tehokkaasti viranomaisteitse ilman suurempaa hälyä. Tämä ehkäisisi mahdollisesti myös salamet-sästystä ja muuta metsästysrikollisuutta.

Ihminen on osaltaan itse vaikuttanut suurpetojen häiriökäyttäytymiseen ja jopa terveyteenkin. Petokin oppii! Haaskojen vienti metsään opet-taa niitä tottumaan ihmiseen, ihmisen lähellä on kannattavaa olla! Ihanteellista kuitenkin olisi että suurpeto pelkäisit ihmistä, eikä uskaltaisi lähestyä ihmisten asutuksia. Haaskojen vienti aiheuttaa myös ristiriitaisia kilpailu- ja kanssakäymistilanteita eläinten kesken. Ei ole normaalia että useampi uroskarhu pyrkii samalle alueelle ruoan perässä. Näinkin on nähty tapahtuvan, kertoi kunnaneläin-lääkäri Tuulikki Mykkänen.

Miten Suomen suurpetokanta vaikuttaa muu-hun Skandinaviaan?Suurpetotutkija Olof Liberg Ruotsista kertoi kuinka Ruotsin ja Norjan suurpetopopulaatioiden kehitys on riippuvainen Suomen lajien levinneisyydestä. Mikäli suurpetomme eivät pääse levittäytymään Ruotsin ja Norjan puolelle, supistuu siellä kantojen geneettinen muuntelu. Tämä johtaa mm. kantojen sisäsiittoisuuteen ja pienenemiseen. Kuulimme hauskoja tarinoita rohkeista suomalaisista susista jotka pääsivät ylittämään Suomen rajan Ruotsiin

9© Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry

ja Norjaan ja tämän myötä aiheuttivat pientä hetkit-täistä populaation kasvua. Susien pannoittaminen auttaa seuraamaan susien liikkumista.

Erityisen tärkeää on hankkia ja tarjota tutkimuspo-hjaista tietoa suurpedoista. Tietämättömyyteen pe-rustuvat ennakkoluulot ja turhat pelot pitäisi saada vähenemään. Ihmisellä on taipumus hakea tietoa joka tukee omia käsityksiä. Tämä havainnollistui omalla kohdallammekin. Monista tilaisuuden toisen suuntaisista vakuutteluista huolimatta uskomme edelleen siihen että pedot ovat yhtä tärkeitä ja edelleen siihen että pedot ovat yhtä tärkeitä ja suojeltavia kuin ennenkin!suojeltavia kuin ennenkin!

Lisää tietoa suurpetotilanteesta Suomessa: Lisää tietoa suurpetotilanteesta Suomessa: http://www.suurpedot .fi http://www.suurpedot .fi

Senni LuosujärviNetta Mursu

10 © Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry

Tänään pelastin pienen palan maailmaa - kirjoitus- ja runokilpailu!

Säännöllisin väliajoin, yhä useammin ja useammin minun on saatava aukaista tietokoneeni ja taas uusi puhtaan valkoinen lehti ja kirjoittaa. Muistan sen hetken vieläkin, kun ensimmäisen kerran lukioikäisenä aukaisin ruutuvihkon ja raapustin sille ensimmäisen, kömpelyydessään herttaisen runoni. Se tapahtui varsin luonnollisesti, mutta edessäni ollut konkreettisesti sanoiksi ja muodoksi muuttunut ajatus ja tunne kiehtoivat minua varsin paljon. Se, mikä oli siihen mennessä ollut abstraktia ja sumuisen häilyvää, jäsentyi itselleni, että muille koettavaksi ja tarkasteltavaksi.

Vaikka arvostankin ihmisen elämässä ennen kaikkea ympäröivän maailman kannalta merkityksellisiä tekoja, sanoilla on voimansa. Palasin juuri Karjaalla pidetyiltä Faces etnofestareilta, joilla olin levit-tämässä sanaa Aasian karhujen surkeana jatkuvasta tilanteesta. Teltallamme vierailleiden lukuisten ihmisten pyyteetön huoli ja halu auttaa edes pienellä tavalla Aasian karhuja liikutti minua suunnatto-masti ja antoi minulle paljon uutta puhtia ja uskoa järjestötyön jatkamiseen. Kiitoksen ja hyvien uutisten kuuleminen on tärkeää, jotta jaksamme jokainen tahollamme jatkaa pienten, muutosta ajavien askelten ottamista.

Kerro meille, miten juuri sinä pelastit tänään pienen palan maailmaa viemällä keittiössä harhailleen hämähäkin paperinmutkassa ulos jatkamaan haparoivaa käyntiään tai ostamalla elämäsi ensimmäisen sähköä säästävän lampun asuntoosi. Kirjoitus voi olla pieni tarina tai runo kertoen mistä tahansa pienestä hetkestä millä tahansa tyylillä, jolloin koit tehneesi merkityksellisen teon. Hallituksemme jäsenet valitsevat lähetetyistä runoista ja tarinoista mielestänsä oivallisimmat, väheksymättä yhtään jäljelle jääneitä, jotka julkaistaan joulun Saparossa ja palkitaan uudella uraaniaiheisella t-paidallamme. Kaikille osallistujille lähetetään kiitokseksi ympäristöaktivistin niksikirja. Jaetaan yhdessä pienet on-nistumisen hetkemme ja niistä nouseva voima!

Lähetä runosi tai kirjoituksesi yhteystietojesi kera 30.9.2007 mennessä osoitteeseen:

Eini PesäläTellervonkuja 4 as 1290570 Oulu

Kirjoita kuoreen “Tänään pelastin pienen palan maailmaa - kirjoitus- ja runokilpailu”. Runoista ja tari-noista joulun lehteen poimittujen kirjoittajille ilmoitamme 14.10.2007 mennessä henkilökohtaisesti.

Eini Pesälä

11© Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry

Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piirin tulevaa ohjelmaa

Pohjois-Suomen ydinvoimaloita vastustavan verkoston perustamiskokous Oulun keskustassa. Luvassa tietoa, toimintaa ja tulevaisuuden suunnittelua. Päivä alkaa Ei ydinvoimalaa Pohjois-Suomeen -tempauksella kello 12 Oulun Kävelykatu Rotuaarilla. Pohjois-Suomen ydinvoiman vastaisen verkoston perustamiskokous alkaa kello 13.00 Kirkkotorin koulutuskeskuksessa, (Asemakatu 5). Jos haluat osallistua tempaukseen ja tulla mukaan verkostoon ilmoittaudu osoitteeseen: [email protected] . Kaukaa tuleville jäsenille on mahdollista antaa korvauksia matkakuluista, tällöin ole yhteydessä piirityöntekijään.Lämpimästi tervetuloa!

Nuorten ekomaanantai Kestävän kehityksen talolla klo 18.00. Aiheena ruoka, jaossa ekovinkit mitä eko syö, veganismista ym.

Ilmari-lähettiläiden koulutus Helsingissä

Runokisa päättyy!

Nuorten ekomaanantai Kestävän kehityksen talolla klo 18.00. Aiheena kulutus. Mistä eko kamansa haalii? Onko kaikki kuluttaminen kauppaa?

Ympäristötoimintapäivät Orivedellä: www.miljoaktion.fi

Nuorten ekomaanantai Kestävän kehityksen talolla klo 18.00. Aiheena ekoasuminen ja energiankulutuksen vähentäminen.

Petolähettiläskoulutus Turussa

Nuorten ekomaanantaiVinkkejä ja arjen valintoja aiheena ilmasto ja liikkuminen

Jo Riittää! Nuorten aktivismikoulutus Oulussa

Ei Uraanikaivosta Pohjois-Suomeen! ravintola 45`Specialissa

Enemmän tapahtumia ja toimintaa tiedossa possulistalla kun päivät varmistuvat! Lisätietoja myös [email protected]

15.9

24.9

29.9.

30.9.

1.10.

5.-7.10.

8.10

13.-14.10.

15.10.

20.-21.10.

30.10.

Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta,pyydetään palauttamaan osoitteeseen:

Luonto-LiittoAnnankatu 26 A, 5 krs.00100 HELSINKI

2