sappi kirkniemi emas-ympäristöselonteko 2018...jatkuvan parantamisen kulttuuri täytyy luoda koko...

Sappi KirkniemiEMAS-ympäristöselonteko

2018

2

Sisältö

3 Alkusanat

4 Sappi Kirkniemi

7 Materiaalitase

8 Ympäristöpolitiikka

9 Ympäristöasioiden hallinta ja organisointi

10 Tehtaan toiminta vaikuttaa ympäristöön monin tavoin

12 Vastuullinen vedenkäyttö ja vaikutukset vesistöön

14 Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmanlaatuun

16 Resurssitehokkuudella minimoidaan vaikutuksia

18 Ympäristötavoitteiden toteutuminen 2018

19 Ympäristötavoitteet vuosille 2019 – 2021

21 Haluamme olla hyvä työpaikka

23 Yhdessä kaikkien aikojen turvallisuussuoritukseen

24 Luomme paikallista hyvinvointia

26 Sanasto

Emas-ympäristöselonteko 2018-2020

3

Alkusanat

Kirkniemen tehdas on aktiivisesti kehittänyt toimin-taansa ympäristöasioissa jo vuosikymmenten ajan. Kestävä kehitys edellyttää vastuullista toimintaa ympäristökysymyksien hoitamisessa ja luonnonva-rojen hyödyntämisessä, sosiaalisen vastuun kan-tamista sekä tervettä taloudellista tuloksentekoa. Ympäristöstä huolehtiminen on kestävän kehityksen ja yritysvastuun olennainen osa.

Kirkniemen tehdas sai Suomessa ensimmäisten yri-tysten joukossa EMAS-sertifikaatin vuonna 2007. Tähän viidenteen EMAS-asetuksen mukaiseen täy-delliseen ympäristöselontekomme olemme sisällyttä-neet keskeiset tiedot tehtaan ympäristövelvoitteista ja -päämääristä sekä ympäristötyön kehittämisestä, sekä aiempaa enemmän tietoa työstämme kokonais-valtaisen yritysvastuun edistämisessä.

Investointeja laatuun ja tehokkuuteenViimeisen kolmen vuoden aikana on tapahtunut pal-jon. Olemme toteuttaneet vuonna 2016 Kirkniemen paperikonelinja 3:lla sen elinkaaren suurimman inves-tointityön. Investointi paransi tuotantolinjan laadun tasaisuutta sekä energia- ja kustannustehokkuutta.

Syksyllä 2017 lanseerasimme Kirkniemen tehtaal-ta Galerie Brite Plus -tuotteen. Kirkniemen omassa kehitystyössä kuunneltiin asiakkaiden toiveita ja lop-putuloksena oli täysin uudentyyppinen tuote, jossa uuden päällystysteknologian ansiosta on ainutlaatui-nen yhdistelmä korkeaa bulkkia ja kiiltoa. Investointi myös vähensi kuivausenergian tarvetta konelinjalla.

Ympäristötyön osalta ajanjaksolla on tehty töitä eri-tyisesti tehtaalta puhdistamolle ohjattavan jätevesi-virtaaman ja kiintoainekuormituksen pienentämiseksi sekä tehtaan jäteveden sisältämän kemiallista hap-pea kuluttavan aineksen vähentämiseksi. Tehtaan ympäristöjärjestelmää on kehitetty vastaamaan vuonna 2015 uusitun järjestelmästandardin vaati-muksia. Paperitehtaan ympäristöluvan tarkastusha-kemus jätettiin keväällä 2016. Ympäristöluvan tarkas-taminen perustui syksyllä 2014 julkaistuihin massan, kartongin ja paperinvalmistuksen BAT-päätelmiin. Lupapäätös annettiin keväällä 2017, mutta valitusten johdosta se ei ole lainvoimainen.

Edellisen valtakunnallisen energiatehokkuussopi-muksen päätyttyä tehdas liittyi uuteen energiatehok-kuussopimukseen vuoden 2016 lopulla. Edellisen ja kuluvan sopimuskauden tavoitteet on täytetty hyvin.

Jatkuva parantaminen toimintaperiaatteena Jatkuva parantaminen on ennen kaikkea systemaat-tista ja ennakoivaa toimintaa, jonka myötä paranne-taan asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyyttä sekä hen-kilöstön sitoutumista, vältetään virheitä ja hukkaa, vähennetään kustannuksia, minimoidaan ympäristö-vaikutuksia ja lopulta parannetaan kannattavuutta ja kilpailukykyä.

Jatkuvan parantamisen kulttuuri täytyy luoda koko henkilöstön voimin ja sen onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla vaatii koko organisaation sitou-tumisen. Tätä kulttuuria tukemaan aloitamme vuonna 2019 hankkeen jonka tavoitteena on edistää sitä, että jokainen käyttää koko osaamistaan ja parantaa jatku-vasti tapaa tehdä omaa työtään.

Myös työturvallisuuden osalta olemme panos-taneet yhä enemmän yhdessä tekemiseen. Tuvallisuussloganimme ”Turvallisuus alkaa minus-ta” ja yhteisten kultaisten turvallisuusperiaatteidem-me mukaisesti työskentelemällä sekä itsestämme ja toisista välittämällä luomme turvallisen työpaikan. Tavoitteenamme on, että kaikki Kirkniemessä työs-kentelevät, sekä sappilaiset että yhteistyökumppa-nimme, pääsevät terveinä ja hyvinvoivina töistä ko-tiin.

Toivon tämän selonteon antavan kattavan kuvan teh-taamme toiminnasta ja vaikutuksista. Avoin ja vuoro-vaikutteinen yhteistyö kanssanne on meille tärkeää.

20. maaliskuuta 2019

Martti Savelainen tehtaanjohtaja

4

Paper Profile – tietoa tuotteistammeSappi Europen tehtaiden paperituotteista on Paper Profile -ympäristötuoteselosteet. Paper Profile on eurooppalaisten paperinvalmistajien kehittämä tuoteseloste, johon on koottu yhte-näiseen muotoon kyseisen paperituotteen ym-päristöasioita koskevia tietoja ja tunnuslukuja. Tuoteselosteessa kerrotaan muun muassa tuot-teen koostumuksesta, sen tuottamisen yhtey-dessä syntyvistä päästöistä ja tehtaan ympäris-töjärjestelmästä.

Sappi Kirkniemi

Tuotteita printtimedian tarpeisiinKirkniemen tehdas tuottaa kolmella paperikoneel-la päällystettyjä julkaisupapereita neliöpainoalueella 35 – 100 g/m2. Galerie-tuotteista kevyin, Galerie Lite, soveltuu erityisesti laajalevikkisiin aikakauslehtiin ja suuripainoksisiin kuvastoihin. Galerie Brite on par-haimmillaan erityyppisissä aikakauslehdissä ja kuvas-toissa. Galerie Finen suurimmat käyttökohteet ovat korkealaatuisimmat aikakaus- ja asiakaslehdet sekä myyntikuvastot. Kaikista Kirkniemen Galerie-tuotteista valmistetaan myös Bulk-lajeja.

Vuonna 2017 Sappi lanseerasi Kirkniemen tehtaal-ta Galerie Brite Plus -tuotteen, joka pohjautuu uuteen Spraytec-päällystystekniikkaan. Teknologian myötä tuotteella on ainutlaatuinen yhdistelmä korkeaa bulkkia ja kiiltoa. Asiakas voi valita alhaisemman paperin pin-tapainon säilyttäen kuitenkin julkaisunsa paksuuden ja tuntuman. Painotuotteesta tulee kevyempi, ja tonni-määräisesti paperia tarvitaan vähemmän. Tämä mah-dollistaa asiakkaalle alhaisemmat tuotanto- ja jakelu-kustannukset. Galerie-tuotteet ovat täysin kierrätettäviä. Kaikille Kirkniemen tuotteille on myönnetty EU-ympäristömerkki vuonna 2014. EU-ympäristömerkitty tuote täyttää tiukat vaatimukset, jotka koskevat tuotteesta aiheutuvia ym-päristövaikutuksia.

Tuotteet myydään yhtiön oman myyntiverkoston kaut-ta. Viennin osuus on noin 96 % kokonaistuotannosta.

Puu on uusiutuva raaka-ainePaperin tärkein raaka-aine on uusiutuva puu ja sii-tä valmistettavat kuitumassat: sellu, hioke ja hierre. Havusellulla saadaan paperille vaadittava lujuus ja me-kaanisella havupuumassalla hyvä pinnan tasaisuus ja optiset ominaisuudet. Kirkniemen tehtaalla on kansain-välisten PEFCTM- ja FSC®-standardien mukaiset alkupe-rän seurantajärjestelmät, joiden avulla varmistetaan että puuraaka-aine tulee kestävästi hoidetuista metsistä.Muita raaka-aineita ovat: • täyteaineet ja päällystyspigmentit• side- ja lisäaineet • vesi.

Pigmentit parantavat paperin painettavuutta. Lisäaineilla tehostetaan tuotantoprosessia ja parannetaan eri tuo-teominaisuuksia. Veden avulla muodostetaan puukui-tujen välille paperin rakenteeseen tarvittavat kemialliset sidokset.

Sappi Kirkniemi valmistaa tehokkasti ja ympäristöä

kunnioittaen korkealaatuisia päällystettyjä julkaisupapereita.

Kirkniemen tehdas on osa Sappi Europea.


5

TuotantoprosessiKirkniemen tehdas käsittää massanvalmistusosaston ja kolme paperinvalmistuslinjaa. Massaosastolla val-mistetaan paperinvalmistuksessa tarvittava hioke- ja hierremassa (mekaaninen massa). Sellua eli kemiallis-ta massaa hankitaan pääosin kotimaisilta selluntoimit-tajilta.

Mekaanisen massan valmistuksessa puut kuoritaan kuorimarummussa. Kuori poltetaan omalla voimalai-toksella, jolloin saadaan tehtaan käyttöön sähköä ja lämpöä. Puun kuidut irrotetaan toisistaan mekaanisen rasituksen avulla. Massaa valkaistaan vetyperoksidilla tai ditioniitilla. Sellu hajotetaan pulppereissa veden ja mekaanisen rasituksen avulla.

Paperin valmistuksessa erilaiset massat sekoitetaan halutussa suhteessa sekä lisätään tarvittavat täyteai-neet ja apuaineet seokseksi, jossa on vettä yli 99 %. Massaseos levitetään tasaisesti vettä läpäisevälle muovikankaalle eli paperikoneen viiralle, jolloin pape-riradasta poistuu vettä kiertoon imujen tehostamana. Märkää paperirainaa puristetaan paperikoneen puristi-nosalla huopien ja telojen välissä, jonka jälkeen pape-rissa on vielä kosteutta yli 50 %.

Kuivatusosalla vettä haihdutetaan höyryllä lämmitettä-vien kuivatussylintereiden avulla. Kuivatukseen käytet-ty lämpö otetaan talteen ja vesihöyry johdetaan ulos. Paperitehtaan piipuista nouseva savulta näyttävä usva on tätä vesihöyryä. Kuivatusvaiheessa paperikuitujen välille muodostuvat lujat sidokset.

Päällystysvaiheessa paperin pintaan levitetään pääl-lystyspastaa, joka kuivataan lämpösäteilyllä ja ilmapu-halluksella sekä kuivatussylintereillä.

Jälkikäsittelyssä paperin pinta silotetaan ja kiillotetaan matta- tai kiillotuskalanterilla. Päällystetty paperi saa näin sopivat pinta- ja painatusominaisuudet. Paperin loppukosteudeksi jää noin 4 %.

Pituusleikkauksessa konerulla leikataan kapeam-miksi ja halkaisijaltaan pienemmiksi asiakasrulliksi. Pakkaamossa rullat suojataan kestämään koko kulje-tusketju tehtaalta asiakkaan varastoon.

Sappi Kirkniemi 2018Kapasiteetti: 750 000 tonniaTuotanto: 612 000 tonniaLiikevaihto: 470 miljoonaa euroaHenkilöstö: 571

Massan käsittely

Paperiradanmuodostus

Kuivatus

Päällystys

Kalanterointi

Pituusleikkaus

Pakkaus

6

Energiaa omalta voimalaitokseltaKirkniemen tehtaalla energia tuotetaan omalla voima-laitoksella biopolttoaineista, hiilestä ja maakaasusta.Vuonna 2017 polttoainevalikoimaan lisättiin asfaltee-ni. Voimalaitoksella tuotetaan paperitehtaan käyttä-mää prosessihöyryä ja osa tehtaan käyttämästä säh-köstä. Osa sähköstä ostetaan valtakunnan verkosta. Prosessihöyryä käytetään lähinnä märän paperirainan kuivaukseen. Kuivatusosilla käytetystä höyrystä mer-kittävä osa kierrätetään uudelleen paperitehtaan läm-mön talteenottojen kautta ja käytetään tehtaan muissa osissa muun muassa prosessivesien ja paperikonehal-lien lämmityksessä.

Sähköä kuluu erilaisten koneiden ja laitteiden käy-tössä. Kirkniemen tehtaalla sähköenergian käyt-tö jakaantuu melko tasan massanvalmistuksen ja paperinvalmistuksen kesken. Mekaanisen massan valmistuksessa käytetystä sähköstä lähes 100 % muuttuu lämpöenergiaksi ja osa sitoutuu tehtaan pro-sessivesiin. Osa energiasta saadaan talteen höyrynä, jota voidaan suoraan käyttää paperitehtaalla. Näin energia kiertää paperitehtaan eri prosessien läpi use-aan kertaan ja käytetystä energiamäärästä saadaan suurin mahdollinen hyöty.

Vedenkäyttö ja käsittelyPaperia ei voi valmistaa ilman vettä. Tehdas sijaitsee Etelä-Suomen suurimman järven, Lohjanjärven, ran-nalla. Vesi otetaan tehtaan käyttöön järvestä eikä ve-denhankinta kilpaile juomaveden hankinnan kanssa. Vettä käytetään tehokkaasti kierrättämällä sitä val-mistusprosessissa vastavirtaperiaatteen mukaisesti. Tehtaan prosessivedenkäyttö on alhainen, 9 –10 m3/t. Vettä tarvitaan kuitujen kuljettamisen ja raaka-aineiden laimentamisen lisäksi lämmön siirtämiseen, jäähdyttä-miseen ja tilojen, koneiden ja laitteiden pesuun.

Tehtaan likaantuneita prosessivesiä puhdistetaan sekä sisäisillä että ulkoisilla puhdistusmenetelmillä. Prosessivesien sisäisessä puhdistuksessa on käytös-sä muun muassa ultrasuodatinlaitteistoja ja kiekko-suotimet paperikoneiden kiertoveden puhdistukseen sekä kuitujen talteenottoon. Jätevesien ulkoista puh-distusta varten on Kirkniemessä oma jätevedenpuh-distamo, joka koostuu mekaanisesta, biologisesta ja kemiallisesta puhdistusvaiheesta.

Puhdistettu vesi johdetaan Lohjanjärveen. Jäähdytys- ja tiivistysvedet kulkevat omissa järjestelmissään, ja ne ohjataan takaisin vesistöön. Saniteettivedet ohja-taan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)Euroopan IPPC-virasto määrittää alakohtaisia vertailuasiakirjoja. Massa- ja paperiteollisuuden niin sanotut BAT-vertailuasiakirjat (BREFit) sisältävät määritelmät alalle soveltuvista BAT-tekniikoista ja hyvää suoritusky-kyä kuvaavia raja-arvoja muun muassa jätevesipäästöille.

Ympäristönsuojelulain mukaisesti ympäristöluvissa annettavat lupamääräykset perustuvat BAT-vertailuasiakirjoihin. Kirkniemen tehtaan ja voimalaitoksen prosessit edustavat BAT-tekniikkaa ja ympäristö-suorituskykyä arvioidaan vertaamalla päästötasoja vertailuasiakirjassa määritettyihin raja-arvoihin.


7

Materiaalitase

Panos – hyödykkeet tehtaalle

Energia Polttoaineet (GWh)Maakaasu voimalaitokselle 41Maakaasu päällystysprosessiin 83Hiili 469Asfalteeni 242Biopolttoaineet 203Biopolttoaineen osuus 20,0 %Energian käyttö tuotannossaSähkö 852 GWhSähkön ominaiskulutus 1,39 MWh/tLämpö 590 GWhLämmön ominaiskulutus 0,96 MWh/tKiinteistöjen lämmitys67 GWhTyökoneiden polttoaineetDiesel 2,4 GWhNestekaasu 0,09 GW

Raaka-aineet ja apukemikaalitPuuaines (m3)Puu 640 000Hake 0Puun käyttö 1,05 m3/t

Kuituraaka-aineet (t, kuiva)Oma mekaaninen massa 211 000Ostosellu 110 000Massan käyttö 546 kg/t

Muut kemikaalit (t, kuiva)Pigmentit 246 000Sideaineet 23 000Lisäaineet 13 000Muiden raaka-aineiden käyttö 478 kg/t

Veden otto (1 000 m3)Raakaveden otto järvestä 26 380Jäähdytys- ja tiivistysvedeksi 20 712Jäähdytys- ja tiivistysvedet 33,9 m3/tProsessivedeksi 5 733Prosessiveden ominaiskulutus 9,4 m3/tVoimalaitoksen prosessivedeksi 404

Tehdasalueen koko112 ha

Henkilöstö 571

Tuotos – tehtaalta ulos

Päästöt ilmaan Tehdas ja voimalaitosRikkidioksidi SO2:na 145 tSO2 -ominaispäästö 0,24 kg/tTypen oksidit NO2:na 255 tNO2:na ominaispäästö 0,42 kg/tHiukkaset 0,8 tHiukkaset 0,001 kg/tHiilidioksidi fossiilinen 260 607 tCO2 fossiilinen 426 kg/tCO2 bioperäinen 79 958 t

TyökoneetSO2 0,002 tNO2 4,9 tHiukkaset 0,38 tCO2 fossiilinen 626 t

TuotteetPaperin tuotanto 611 841 tSertifioidun kuidun osuus 87 %

Jätemateriaalit (kuiva)Yhteensä jätteitä 68 396 tJätteet yhteensä 112 kg/t Jätteiden hyötykäyttöaste 99,9 %Kuori ja lietteet polttoon 39 150 tOsuus hyötyjätteistä 57 %Tuhka 27 640 tTuhka 45 kg/tSekajäte kaatopaikalle yht. 17 tSekajäte kaatopaikalle 0,03 kg/tVaaralliset jätteet 54 tVaaralliset jätteet 0,09 kg/tMuut jätteet 1 530 tMuut jätteet 2,5 kg/t

Päästöt veteenJätevesivirtaama 5 457 000 m3

Ominaisvirtaama 8,9 m3/tKemiallinen hapenkulutus (CODCr) 1 328 tCODCr-ominaispäästö 2,17 kg/tBiologinen hapenkulutus (BOD7) 57 tBOD7-ominaispäästö 0,09 kg/tFosfori (P) 2,25 tP-ominaispäästö 3,7 g/tTyppi (N) 19,2 tN-ominaispäästö 31 g/tKiintoaine 442 tKiintoaine ominaispäästö 0,72 kg/t

Materiaalitase antaa kokonaiskuvan resurssien

käytöstä, valmistetuista tuotteista sekä aiheutuneista

päästöistä vuonna 2018.

8

Kestävä kehitys edellyttää vastuullista toimintaa ym-päristökysymyksien hoitamisessa ja luonnonvaro-jen hyödyntämisessä, sosiaalisen vastuun kantamis-ta sekä tervettä taloudellista tuloksentekoa. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka ja tavoitteellinen ym-päristöohjelma huomioivat Sappi Limitedin kestävän kehityksen ohjeiston ja ympäristöpolitiikan mukaiset linjaukset arkipäivän toiminnassa.

Ympäristöpolitiikka

Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka

esittää yleiset päämäärät ja linjaukset ympäristökysymysten vastuulliselle hoidolle

ja asettaa puitteet ympäristötavoitteiden

asettamiselle.

Parannamme ympäristötehokkuuttamme jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisestiTavoitteenamme on vähentää toimintamme hai-tallisia ympäristövaikutuksia tuotteiden koko ar-voketjun ja elinkaaren ajalta. Varmistamme pääraaka-aineemme, uusiutuvan puun, olevan pe-räisin kestävästi hoidetuista metsistä sertifioitujen puun alkuperäketjun hallintajärjestelmien avulla. Käyttämällä raaka-aineita, vettä ja energiaa mah-dollisimman tehokkaasti parannamme resurssi-tehokkuuttamme. Tuotantoprosessissa syntyvät jätteet ja sivutuotteet pyrimme toimittamaan hyö-dynnettäväksi raaka-aineena tai energiana mah-dollisimman täysimääräisesti. Kehitämme tuottei-tamme, prosessejamme ja työskentelytapojamme jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen.

Huolehdimme ympäristövastuusta yhdessäOlemme vastuullinen työpaikka, jossa henkilös-tön ja yhteistyökumppaneiden työturvallisuus ja terveys sekä ympäristö on nostettu etusijalle. Varmistamme, että meillä on ympäristövastuus-

ta huolehtimiseen tarvittavat valmiudet ja taidot. Työyhteisömme jäsenet tiedostavat omat mahdol-lisuutensa ja vastuunsa vaikuttaa tehtaan ympäris-tötehokkuuden toteutumiseen. Edellytämme myös yhteistyökumppaneilta ja toimittajiltamme vastuul-lisuutta ympäristöasioiden hoidossa.

Kerromme ympäristötyöstämme ja teemme avointa sidosryhmäyhteistyötä Teemme rakentavaa ja avointa yhteistyötä sidos-ryhmiemme kanssa. Käsittelemme ympäristökysy-myksiä avoimesti asiakkaidemme, viranomaisten, muiden sidosryhmien ja yleisön kanssa ja julkai-semme tuotteisiin ja tuotantoon liittyvää ympäris-tötietoa.

Täytämme ympäristölainsäädännössä ja -luvissa säädetyt velvoitteemme ja sitoudumme kestävään kehitykseenSeuraamme lainsäädännön kehitystä ja varmistam-me lainsäädännön velvoitteiden ja ympäristölupien mukaisen toiminnan. Sitoudumme ympäristönsuo-jelun tason suunnitelmalliseen ja johdonmukaiseen jatkuvaan parantamiseen ympäristöhallintajärjes-telmien ISO 14001 ja EMAS tukemana.


9

Ympäristöasioiden hallinta ja organisointi

Toimintajärjestelmä tukee jatkuvaa parantamistaKirkniemen tehdas varmistaa kestävän kehityksen to-teutumisen ja jatkuvaan parantamiseen perustuvan ympäristökuormituksen pienentämisen sekä energia-tehokkuuden parantamisen suunnitelmallisen ja joh-donmukaisen toimintajärjestelmän avulla. Kirkniemen tehtaan toimintajärjestelmä pitää sisällään sertifioidut laadunhallinta- (ISO 90001), ympäristö- (ISO 14001 ja EMAS), energiatehokkuus- (ISO 50001), työterveys- ja turvallisuus (OHSAS 18001) sekä puun alkuperäketjun hallinnan järjestelmät (PEFC™, FSC®).

Toimintajärjestelmässä on kuvattu toimintaan ja jär-jestelmiin liittyvät vastuut ja menettelyt ja se sisältää kuvaukset tehtaan pää- ja tukiprosesseista, päivit-täistä työntekoa ohjaavat pysyvät ohjeet ja suunni-telmat sekä organisaatio- ja tehtäväkuvaukset. Siihen liittyvät olennaisena osana myös riskienhallintame-nettelyt sekä lakien ja asetusten noudattaminen. Toimintajärjestelmän toimivuutta arvioidaan säännölli-sesti johdon katselmuksissa ja standardien vaatimus-ten mukaisesti toteutettujen ulkoisten ja sisäisten au-ditointien avulla.

OrganisaatioTehtaan on varmistettava, että ulkopuolelta tulevia velvoitteita noudatetaan ja että sisäisesti asetetut ta-voitteet saavutetaan. Kirkniemen ympäristöpolitiikan mukaisesti jokainen kirkniemeläinen kantaa vastuuta ympäristönsuojelun tasosta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta työtehtävänsä mukaisesti.

Tehtaan ympäristöpäällikkö tai johdon nimeämät vas-tuuhenkilöt toimivat asiantuntijoina ja huolehtivat ym-päristöasioiden koordinoinnista, kehittämisestä ja ra-portoinnista. Tehtaanjohtaja vastaa koko tehtaan ympäristöasioista. Raaka-aineiden hankinnasta ja kul-jetuksista johtuvat välilliset ympäristövaikutukset huo-mioidaan, ja tehdas tekee yhteistyötä konsernin vas-taavien toimintojen kanssa.

1. SuunnitteluTunnistetaan ja valitaan toiminnan tärkeät ympä-ristönäkökohdat, asetetaan niitä koskevat tavoitteet sekä valitaan mittarit näiden tavoittei-den seurantaa varten.

2. ToteutusSovitaan toimintatavat, joita noudattamalla asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä. Nämä

toimintatavat kirjataan työ- ja toimintaohjeisiin, määritellään organisaation ja eri henkilöi-den vastuut tavoitteiden suhteen.

3. ArviointiAnalysoidaan ympäristömittareista saatua

tietoa ja tavoitearvojen saavuttamista. Arvioinnin perusteella pyritään tunnistamaan kohteet tai toiminnot, joissa on kehitystarpeita. Lisäksi suoritetaan kohdennettuja sisäisiä arviointeja.

4. KehittäminenKäynnistetään tarvittavat kehitystoimet (projekti, investointi, koulutus) sekä korjataan ohjeistusta ja toimintatapoja tarpeen mukaan. Tämän jälkeen aloitetaan uusi kehittämiskierros ympäristönäkökohtien ja -tavoitteiden tarkistuksella.

Pl

an Do

Act Check

Ympäristöpolitiikkaa toteutetaan järjestelmällisen työn kautta

10

Tehtaan toiminta vaikuttaa ympäristöön monin tavoin

Kirkniemen tehtaan toiminnot vaikuttavat ympäristöön sekä suoraan että välillisesti. Vaikutukset minimoi-daan käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja noudattamalla kestäviä toimintatapoja.

Ympäristönäkökohdat ovat asioita, joilla on vaikutuksia tehtaan päästöihin, raaka-aineiden käyttöön, ener-gian kulutukseen tai muihin ympäristöä rasittaviin toimintoihin.

Keskeinen ympäristö-näkökohta Tärkein ympäristövaikutus Toimenpiteet vaikutuksen pienentämiseksi

Päästöt ve-teen

Paikalliset vaikutukset Lohjanjärven eteläosassa, re-hevöityminen (fosfori, typpi), hapen kulutus (CODCr, BOD)

Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen.Veden käytön ja puhdistuksen tehokkuus ja jatkuva paran-taminen.Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapettaminen.

Satunnais- päästöjen hallinta

Riski suoralle ympäristövai-kutukselle: Päästöt vesistöön, ilmaan ja maaperään; haju ja melu

Ympäristöriskien arviointimenettelyt ja korjaavien toimen-piteiden tehokas läpivienti riskejä havaittaessa.Vahinkotilanteisiin varautuminen; tekniset ratkaisut, tark-kailu, kunnossapito, koulutus, toimintaohjeet.Torjuntavalmiudet; oma palokunta, sisäinen pelastussuun-nitelma, tehokas ohjeistettu tiedonkulku.

Päästöt il-maan

Maaperän happamoituminen (NO2, SO2), ilman saastumi-nen (hiukkaset), ilmastonmuu-tos (CO2)

Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen.Energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien polttoai-neiden käyttö, päästökauppa.

Melu Haittavaikutukset lähiympä-ristölle

Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen. Jatkuva parantaminen; Investoinneissa huolehditaan siitä, että teh-taan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny.

Valmistus- prosessin tehokkuus – raaka-ainetehokkuus

Suoria ja välillisiä ympäristö-vaikutuksia; raaka-ainehan-kinnan vaikutukset, kuormitus jäteveden puhdistamolle, jä-tehuollon vaikutukset

Jatkuva parantaminen; raaka-aineiden, kemikaalien ja ve-den tehokas käyttö ja hävikin minimoiminen.Kaatopaikkajätteen vähentäminen ja jätteiden sekä sivu-tuotteiden hyötykäytön maksimoiminen.

Energia- tehokkuus

Päästöt ilmaan, ilmastonmuu-tos

Energiatehokkuussopimus; sopimuksen mukaiset pa-rannustavoitteet ja toteutussuunnitelma vuoteen 2025. Energiatehokkuustoimenpiteiden toteutus ja seuranta (ISO 50001).

Kuljetukset Välilliset ympäristövaikutukset (päästöt ilmaan, melu, energi-ankulutus)

Kuljetusten suunnittelu, kahdensuuntaiset kuljetukset, pai-kallisten toimijoiden käyttö mahdollisuuksien mukaan lähi-alueen kuljetustarpeiden minimoimiseksi.

Puuraaka-aineen käyttö

Paikalliset ympäristövaiku-tukset (luonnon monimuotoi-suus, maankäyttökysymykset)

Puuraaka-aineen käyttö kestävästi hoidetuista metsistä. Käytössä sertifioidut puun alkuperäketjun hallinnan järjes-telmät PEFC™ ja FSC®, joiden avulla tunnemme puun ja sel-lumassojen alkuperän ja sertifioidun puuaineksen osuuden.

*Kirkniemen paperitehtaan ja voimalaitoksen ympäristöluvissa on määritetty jätevesikuormitukselle, ilmapäästöille ja melulle ra-ja-arvot, joiden noudattaminen estää merkittävien ympäristövaikutusten syntymisen.


11

Kuvitussivu?

s. 11

Vesikuva

12

Vastuullinen vedenkäyttö ja vaikutukset vesistöön

Sappi Kirkniemen paperitehtaalla ja voimalaitoksella on lainvoimaiset ympäristöluvat, joiden määräykset on huomioitu tehtaan toiminnassa. Paperitehtaalla ja voi-malaitoksella on myös toistaiseksi voimassa oleva ve-denottolupa Lohjanjärvestä.

VesistökuormitusViimeisen kolmen vuoden 2016-2018 ajanjaksolla ympäristölupavelvoitteet on täytetty pääosin hyvin. Tehtaalta on tapahtunut yksittäisiä kuukausiluparajan ylityksiä fosfori-ravinteen päästön osalta ja yksi kuu-kausiluparajan ylitys kemiallista happea kuluttavan ai-neen (CODCr) kuormituksen osalta. Ylityksiin johtaneet syyt on selvitetty ja käsitelty tehdasta valvovan ympä-ristöviranomaisen kanssa.

Tehtaan vedenkäyttö ja jätevesikuormitus ovat BAT-tasojen mukaisia lukuun ottamatta jäteve-den sisältämää kiintoainetta, jonka taso ylittää BAT-referenssidokumentissa asetetun raja-arvon. Jäteveden kiintoainepitoisuus lisääntyy jätevedenpuh-distamon kemiallisessa saostusvaiheessa, kun teh-taan jätevesien happea kuluttavan aineen, fosforin, ja typen poistoa tehostetaan ja varmistetaan näin tiukko-jen ympäristöluparajojen alittaminen. Kyseessä on niin kutsuttu ristikkäisvaikutus.

Työtä kuormituksen vähentämiseksiCODCr:n osalta keinoja tehtaalta puhdistamolle johdet-tavan kuormituksen vähentämiseksi on tutkittu vuosi-

na 2016 – 2018 Business Finlandin (ent. Tekes) rahoit-tamassa kaksivuotisessa yhteistyöprojektissa (Novel concepts for recalcitrant COD reduction). Ensisijaisena toimenpiteenä CODCr-kuormituksen vähentämisek-si tehtaalla investoidaan mekaanisen massan valkai-sussa käytettävän alkalin muutokseen. Alkalin muutos vähentää puusta jäteveteen liukenevan orgaanisen ai-neksen määrää.

Tehtaan vesitaseen hallintaan vuonna 2015 kehitetyn seurantatyökalun aktiivinen käyttö ja kehittäminen on viime vuosina vaikuttanut puhdistamolle ohjattavien isojen virtaamien esiintymistiheyteen sekä pienentänyt hieman puhdistamolle ohjattavaa ominaisjätevesivirtaa-maa. Tämä on osaltaan vaikuttanut tehtaalta puhdista-molle johdettavan kuormituksen hallintaan ja puhdista-mon tehokkuuteen. Ominaisjätevesivirtaama 8,9 m3/t alitti vuonna 2018 BAT-tason 9,0 m3/t. Puhdistamon te-hokkuus, CODCr-reduktio, on ollut keskimäärin vuosina 2016-2018 erittäin hyvällä 88 % tasolla.

Päästöt vesistöön vs. luparajat vuonna 2018

Päästö- parametri Yksikkö

Luparajakk-keski-arvo

Luparaja vuosikeski-arvo

Toteutunut vuo-si-keskiarvo 2018 Huomautus

CODCr kg/vrk 6 000 4 500 3 637 Ei ylityksiä

Kokonaisfosfori kg/vrk 9 7 6,2 3 kpl kuukausiluparajan ylityksiä

Kokonaistyppi kg/vrk 130 100 53 Ei ylityksiä

Vuoden 2018 vuosiraportointi viranomaisille on tehty lupaehtojen mukaisesti ympäristöhallinnon tietokan-taan ja viranomainen on raportoidut tiedot hyväksynyt.

Tehtaan veden käyttö on ollut erittäin hyvällä tasolla jo vuosikymmenten ajan.

Lohjanjärven tila on parantunut ja tehtaan vesistökuormitus

on alentunut viimeisten vuosikymmenten aikana, vaikka

tehtaan tuotanto on samaan aikaan kasvanut.


13

Vaikutukset vesistöönSappi Kirkniemen puhdistetut jätevedet johdetaan Lohjanjärven eteläosassa sijaitsevaan Osuniemenlah-teen. Jätevesien johtaminen aiheuttaa paikallisia ym-päristövaikutuksia, jotka ovat selvemmin havaittavissa vain purkupisteen välittömässä läheisyydessä.

Jäteveden sisältämä orgaaninen aines kuluttaa hajo-tessaan vesistön happivaroja. Jäteveden sisältämän fosforiravinteen määrällä on vaikutusta vedenlaatuun, sillä fosfori on järven rehevöitymistä rajoittava minimiravinne. Tästä syystä tehtaalle on asetettu erit-täin tiukka luparaja jäteveden sisältämälle fosforin määrälle. Typen merkitys vesiekosysteemin kannalta on fosforia vähäisempi. Merkittävä osa Lohjanjärven eteläosan ravinnekuormituksesta, yli 80 %, tulee vir-ran mukana yläpuolisesta vesistöstä. Kirkniemen teh-taan osuus Lohjanjärven eteläosan fosforikuormituk-sesta on viimeisimpien taselaskelmien mukaan ollut noin 10 % ja typpikuormituksesta noin 4 %.

Tehtaan jäähdytysvedet ja puhdistetut jätevedet ko-hottavat hieman veden lämpötilaa purkupisteiden lä-heisyydessä. Lämpötilan nousu heikentää talvisin purkualueiden jäätilannetta. Kokonaisuutena tehtaan vaikutus järven veden laatuun on rajallinen. Tehdas osallistuu alueen vedenlaadun vuosittaiseen seuran-taan Lohjanjärven tilan yhteistarkkailussa.

Hapetuskierrätys korjaa järven tilaaPohjasedimentteihin on kertynyt ajan kuluessa run-saasti ravinteita sekä luontaisten prosessien seurauk-sena että ihmisperäisestä kuormituksesta johtuen. Eloperäisen aineksen hajottaminen kuluttaa alusve-den happivaroja, mistä voi seurata ravinteiden vapau-tumista pohjasedimenteistä veteen. Järven syvänteet saavat luontaisesti hapekasta vettä ainoastaan niin sa-nottujen kevät- ja syyskiertojen aikana. Lohjanjärven vedenlaadun parantamiseksi

Kirkniemen tehdas on hapettanut eteläosan syvänteitä vuodesta 1986 alkaen. Järvellä on yhteensä neljä ha-petinlaitetta.

Fosforin ominaiskuormitus g/t paperia

Typen ominaiskuormitus g/t paperia

CODCr:n ominaiskuormitus kg/t paperia

0

2

4

6

8

10

2018201720162015201420132012201120100

1

2

3

4

5

6

201820172016201520142013201220112010

0

20

40

60

80

100

201820172016201520142013201220112010

Bat ref max Bat ref min

Nosto: Jätevesivirtaama laatikkoon ja ikoni yläpuolelle/Jenni

Vettä kierrätetään tehtaan prosesseissa jätevesimäärän minimoimiseksi. Ominaisjätevesivirtaama 8,9 m3/t alitti vuonna 2018 BAT-tason.

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

201820172016201520142013201220112010

Kiintoaineen ominaiskuormitus kg/t paperia

14

Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmanlaatuun

Päästöt minimoidaan BAT-tekniikalla ja energiatehokkuutta parantamallaEnergiantuotannon ilmapäästöjen minimoimiseksi huo-lehdimme voimalaitoksen polttoprosessien hyvästä polt-totuloksesta ja hyötysuhteesta, käytämme tehokkaita energiantuotannon BAT-referenssidokumentin mukaisia päästöjen vähentämistekniikoita ja huolehdimme puh-distuslaitteiden toimintakunnosta. Energiatehokkuuden parantaminen vähentää energian tarvetta ja siten ener-gian tuotannoista aiheutuvia päästöjä.

Voimalaitoksen ilmapäästöille on asetettu rajat sen ympäristöluvissa, ja vuosina 2016 – 2018 päästöt ovat olleet lupien mukaiset. Kirkniemen voimalaitos on Lohjan suurin yksittäinen kuormittaja typenoksi-din ja rikkidioksidin osalta. Rikkidioksidipäästön nou-suun ovat vaikuttaneet polttoainevalinnat. Tehtaalla siirryttiin vuonna 2015 käyttämään pääpolttoainee-na kiinteitä polttoaineita rikittömän maakaasun sijaan. Biopolttoaineen osuus jäi 20 prosenttiin vuonna 2018. Hevosen kuivikelantaa käytettiin energiatuotannos-sa koetoimiluvan mukaisesti vuoden alkupuoliskolla. Koepolton perusteella kuivikelanta soveltuu polttoai-neeksi voimalaitoksella.

Paperin ja massan valmistuksessa syntyvien suorien ilmapäästöjen määrä on vähäinen eikä niillä ole vai-kutusta lähiympäristön ilmanlaatuun. Paperitehtaalla syntyy pieniä määriä hiilidioksidia ja typen oksideja pa-perin kuivauksessa käytettävän maakaasun poltosta.

Kirkniemen tehdas ja voimalaitos kuuluvat EU:n pääs-tökaupan piiriin ja sen edellyttämät luvat ovat voimas-sa. Päästöselvitykset on todennettu ja siirrot on teh-ty päästökauppalain mukaisista hiilidioksidipäästöistä.

Vaikutukset ilmanlaatuun vähäisetEnergiatuotannon päästöt vapautuvat korkeista pii-puista ja ne laimenevat tehokkaasti, joten energiatuo-tannon vaikutukset paikalliseen ilmanlaatuun jäävät melko vähäisiksi. Tehdas osallistuu alueen ilmanlaa-dun yhteistarkkailuun muiden toimijoiden kanssa.

Voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt edistävät omalta osaltaan maailmanlaajuista ilmakehän lämpenemis-tä, mutta niillä ei juuri ole vaikutusta paikalliseen ilman laatuun.

HajuMekaanisen massan valmistuksen yhteydessä vapau-tuu puusta peräisin olevia haihtuvia orgaanisia yhdis-teitä (VOC), jotka voi havaita lähinnä tehdasalueella tuntuvana puun tuoksuna. VOC-yhdisteitä vapautuu pieniä määriä massanvalmistuksesta, puukentältä ja jätevedenpuhdistamolta.

Massan ja paperin valmistuksessa ei vapaudu ilmaan haisevia rikkiyhdisteitä. Puhdistamolla jätevedes-sä voi muodostua haisevia yhdisteitä hapettomissa olosuhteissa.

Kirkniemen tehtaan ja voimalaitoksen päästöt ilmaan 2018

Parametri Yksikkö Paperitehdas Voimalaitos Yhteensä

Hiukkaset (PM) t/a 0 0,8 0,8

Typen oksidit (NOx) t/a 8,3 246,4 254,8

Rikkidioksidi (SO2) t/a 0 145,3 145,3

Hiilidioksidi, foss. (CO2) t/a 16 443 244 164 260 607

Valtaosa paperitehtaan tuottamista päästöistä ilmaan aiheutuu energiantuotannosta. Paperitehtaalta nouseva usva

on vesihöyryä, joka palaa aikanaan sateena alas yhdeksi

metsän kasvutekijäksi.


15

Hajujen muodostumista pyritään vähentämään tuo-tantoprosessien ja jätevedenpuhdistamon prosessien optimoinnilla, vähentämällä hajuhaittoja mahdollises-ti aiheuttavien kemikaalien käyttöä ja suunnittelemalla hajua aiheuttavat toimenpiteet huolellisesti ja tiedotta-malla niistä etukäteen.

MeluKirkniemen tehdas aiheuttaa ympäristöönsä tasoltaan ja laadultaan vaihtelevaa melua. Ympäristömelulle on asetettu rajat tehtaan ja voimalaitoksen ympäristölu-vissa. Melun tasoa ja lähteitä kartoitetaan säännölli-sesti ympäristömelumittausten ja tarvittaessa melu-mallinnuksen avulla. Ympäristömelumittaus tehdään seuraavan kerran vuonna 2019.

Valtaosa melusta on luonteeltaan tasaista matalataa-juista kohinaa. Matalataajuisen kohinan lisäksi alueella syntyy erilaisia häiriöääniä esimerkiksi puunkäsittelyn, kuljettimien, ajoneuvojen ja hälyttimien toiminnas-ta. Tehtaan aiheuttamat ympäristömelutasot eivät ole muuttuneet viimeisten vuosien aikana. Kaikkien uusien prosessien ja laitteiden hankinnassa huolehditaan sii-tä, että tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny.

0

2

4

6

8

10

201820172016201520142013201220112010

Hiukkaspäästöt ilmaan t/a Fossiilinen CO2 t/a

0

100

200

300

400

500

201820172016201520142013201220112010

Rikkidioksidi- ja typpipäästöt ilmaan t/a

NOX t/a SO2 t/a

Toki

Uima-ranta

Kirkniemi

Brotorp

Jönsböle

Pensaari

Pensaarensalmi

Pumppaamo

0 500 1000

45 dB(A)

50 dB(A)

55 dB(A)

Kirkniemen tehtaan aiheuttamat meluvyöhykkeet

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

350000

400000

201820172016201520142013201220112010

16

Resurssitehokkuudella minimoidaan vaikutuksia

Käytämme luonnonvaroja ja energiaa tehokkaasti ja säästeliäästi, minimoimme tuotantomme ympäristö-kuormitusta ja kierrätämme tehokkaasti. Tuotantopro-sessejamme on kehitetty siten, että vähemmästä mää-rästä raaka-ainetta syntyy enemmän lopputuotetta.

Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen toiminnan painopisteenäTehdas on ollut mukana valtakunnalliseen energiate-hokkuussopimuksessa vuodesta 2009 lähtien ja sillä on käytössä jatkuvan parantamisen varmistava ener-giatehokkuusjärjestelmä ISO 50001. Jo ennen ener-giatehokkuussopimukseen liittymistä on energiate-hokkuus ollut tärkeässä roolissa tehtaan toiminnan kehittämisessä. Uudelle, vuonna 2017 alkaneelle energiatehokkuussopimuskaudelle asetetut tavoitteet ulottuvat vuoteen 2025. Kirkniemen tehtaan energia-tehokkuustavoite on 7,5 prosentin vähennys kokonai-senergian kulutuksesta. Energiatehokkuuden säästö-tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Vuosien 2016 – 2018 aikana merkittävimmät energiasäästöt syntyivät PK3 linjan investointityön myötä. Vuonna 2018 isoin säästö toteutettiin investoimalla PK2-linjan vedenerotuksen parantamiseen.

Tehtaan energiankulutusta seurataan jatkuvasti ener-gian ominaiskulutuksen avulla eli tuotetun paperiton-nin valmistamiseen kuluneena energiana (MWh/t). Vuonna 2018 Kirkniemen tehtaalla paperitonnin val-mistamiseen kului sähköä keskimäärin 1,4 MWh/t ja höyryä 0,96 MWh/t.

Prosessien tehokkuus mahdollistaa suorien ympäristövaikutusten

pienentämisen ja vähentää raaka-aineiden hankinnasta

ja energian tuotannosta aiheutuvia välillisiä ympäristöhaittoja.

Raaka-ainetehokkuus säästää kustannuksia ja vähentää ympäristövaikutuksiaRaaka-ainetehokkuudessa tavoittelemme mahdolli-simman pientä materiaalihävikkiä jätevedenpuhdistus-laitokselle ja käytämme vettä tehokkaasti kierrättämäl-lä sitä mahdollisimman paljon tehtaan prosesseissa. Pyrimme myös toimittamaan kaikki tehtaalla syntyvät jätejakeet hyötykäyttöön kaatopaikalle sijoittamisen sijaan.

Materiaalihävikki oli 1,9 % tuotannosta vuonna 2018. Tavoiteltuun alle 1,4 % hävikkitasoon ei päästy. Haasteita aiheuttivat muun muassa uuden tuotteen ke-hittämiseen liittyneet koeajot, joista seurasi ylimääräis-tä kiintoainekuormitusta puhdistamolle. Hävikin lähtei-tä on kartoitettu vuonna 2018 Sappin manufacturing trainee -työntekijän selvityksessä ja järjestelmällinen työ materiaalihävikin edelleen pienentämiseksi jatkuu.

Säästötoteuma Säästötavoite

0,0 %1,0 %2,0 %3,0 %4,0 %5,0 %6,0 %7,0 %8,0 %9,0 %

10,0 %

202520242023202220212020201920182017

Energiatehokkuussäästöjen toteutuminen% kokonaisenergian kulutuksesta, kumulatiivinen

0

1

2

3

4

201820172016201520142013201220112010

Kiintoainehäviö jätevedenpuhdistamolle %


17

Eilisen jäte on tämän päivän raaka-aineJätteitä syntyy tehtaalla vuosittain noin 60 000 tonnia. Jätteet toimitetaan hyötykäyttöön lähes 100 prosent-tisesti. Loppusijoitettavaa jätettä syntyi vuonna 2018 vain 0,1 % kaikista jätteistä. Jätteistä pääosa, noin 95 % muodostuu isoista jakeista, eli voimalaitostuhkas-ta, jätevedenpuhdistuksen lietteistä ja puun kuoresta, jotka on saatu hyötykäyttöön 100 prosenttisesti. Viime vuosina tuhkan määrä on kasvanut merkittävästi, kun vuonna 2015 voimalaitoksen pääpolttoaine vaihtui maakaasusta kiinteisiin polttoaineisiin.

Tehtaalla on monipuolinen lajittelujärjestelmä, jossa kerätään erikseen paperi, pahvi, metallit, puu, ener-giajäte, biojäte, kaatopaikkajäte ja vaaralliset jätteet. Lajittelun toimivuudesta huolehtivat osastojen nimetyt jätevastaavat. Lajittelujärjestelmän toimivuutta tarkas-tellaan myös säännöllisesti ja systemaattisesti tehtävil-lä jätehuollon sisäisillä arvioinneilla.

Jätteet toimitetaan ympäristöluvanvaraisille toimijoille asianmukaisesti hyödynnettäväksi tai loppusijoitetta-vaksi. Jätevedenpuhdistamon kuitulietteellä on elintar-viketurvallisuusvirasto Eviran hyväksyntä maanparan-nusaineena käytettäväksi.

Isojen jätejakeiden hyötykäyttökohteet

Jätejae Hyötykäyttökohde

Puun kuori kuorimolta Polttoaineena tehdasvoimalaitoksella

Kuituliete jätevedenpuhdistamolta Polttoaineena tehdasvoimalaitoksellaMaanrakennusmateriaalina kaatopaikkojen pintarakenteissaMaanparannusaineen valmistuksessaMaanparannusaineena

Bioliete jätevedenpuhdistamolta Polttoaineena tehdasvoimalaitoksella termisesti kuivattunaMaanparannusaineen valmistuksessa

Tuhkat voimalaitokselta Maanrakennusmateriaalina

0

100

200

300

400

500

201820172016201520142013201220112010

Kaatopaikkajätteen määrä t

0,02 %0,08 %

42,12 %

57,78 %

Jätteiden hyödyntäminen vuonna 2018

Kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt noin 95 % viimeisen kymmenen vuoden aikana.Tehtaalla ei ole omaa kaatopaikkaa. Kaatopaikkajätteet toimitetaan tehtaan ulko-puolelle ympäristöluvanvaraiselle toimijalle.

Materiaalihyötykäyttö

Kaatopaikkasijoitus

Energiahyötykäyttö

Poltto ilman energiahyötyäVaarallisten jätteiden käsittely ilman hyödyntämistoimia

18

Ympäristötavoitteiden toteutuminen 2018

Tavoite Tunnusluku ja tavoitearvo Toteuma Lisätietoja sivulla

Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö Hyötykäyttöaste > 99 %Sekajätettä lajittelusta < 80 t/a

99,9 %75 t/a 17

Ympäristöriskien hyvä hallinta: Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet Ei vakavia satunnaispäästöjä

Selittämättömien puhdistamolle häiriöitä aiheuttaneiden poikkeamien määrä 0 kplSatunnaispäästöjä 0 kpl

0 kpl

1 kpl*

18

Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallin-nan parantaminen

Kiintoainehäviö jätevesiin < 14 kg/tJätevesivirtaama < 9,4 m3/tJätevesivirtaamien 210 l/s päiväylityksiä, seuranta

19,3 kg/t8,9 m3/t

15 kpl

12, 16

Energiatehokkuuden parantaminen:Energiansäästötavoitteet 2017 – 2025 tavoiteohjelman mukaisesti Energiansäästö > 18,3 GWh 21,9 GWh

16

Ympäristöluparajojen noudattaminen: Vesistöpäästöjen luparajojen vuosi- ja kk-keskiarvojen alittaminen

CODCr < 4500 kg/dFosfori < 7 kg/dTyppi < 100 kg/d

3 637 kg/vrk6,2 kg/vrk**53 kg/vrk

12, 18

Voimalaitoksen ilmapäästöt luparajojen mukaiset Päästöt < luparajat Kyllä 14, 15

Jätevesivaikutusten hallinta Jätevesipäästöt BAT-mukaisesti pl. jäteveden kiintoaine Jäteveden kiintoaine < 0,8 kg/t

Kyllä

0,72 kg/t12

Biopolttoaineen tehokas käyttö Biopolttoaineen osuus > 23 % 20,0 % 14

Puun alkuperäketjun hallinta Serfioidun kuidun osuus > 70 % 87 % 4 *Vuosina 2016-2018 ennakoivaa ympäristöriskien hallintaa on sisällytetty henkilöstön jokapäiväiseen työhön aiempaa järjestel-mällisemmin. Tästä huolimatta tehtaalla tapahtui yksi satunnaispäästö, jossa pieni määrä hydrauliikkaöljyä päätyi vesistöön öljyn lämmönvaihtimen rikkouduttua. Vuoto havaittiin kirkasvesien tarkkailukierroksella, vuotokohta paikallistettiin ja torjuntatoimet käynnistettiin välittömästi, jolloin vaikutukset jäivät vähäisiksi. **3 kuukausiluparajan ylitystä: Kaksi tapahtui lämpimän kesän aiheuttaessa haasteita jätevedenpuhdistamolla. Tilanne normalisoi-tui helteiden loppumisen myötä. Joulukuussa haasteita aiheutti tuntemattomasta syystä johtunut puhdistamon biologisen lietteen laadun muutos. Lietettä pääsi normaalista poikkeava määrä purkuveteen, mikä aiheutti luparajan ylityksen.


19

Ympäristötavoitteet vuosille 2019 – 2021

Tavoitteenamme on käyttää raaka-aineita, vettä ja energiaa mahdollisimman tehokkaasti. Varmistamme pääraaka-aineemme, uusiutuvan puun, olevan peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Tuotantoprosessissa syntyvät jätteet ja sivutuotteet pyrimme toimittamaan hyödynnettäväksi raaka-aineena tai energiana mah-dollisimman täysimääräisesti.

Seuraamme lainsäädännön kehitystä ja varmistamme lainsäädännön velvoitteiden ja ympäristölupien mukai-sen toiminnan. Tavoitteenamme on alittaa erittäin tiu-kat päästöjen luparajat kaikissa olosuhteissa.

Huolehdimme ympäristövastuusta yhdessä ja teem-me avointa sidosryhmäyhteistyötä. Tavoitteenamme on ympäristöriskien hyvä hallinta ja nolla satunnais-päästöä ympäristöön. Vuosina 2019 - 2021 panostam-

me ympäristötyöhön liittyvään koulutukseen. Pyrimme edelleen lisäämään henkilöstön ympäristötietoisuutta ja kouluttautumismahdollisuuksia. Tavoitteenamme on oikea-aikainen tiedonvaihto eri sidosryhmille ajankoh-taisista asioista. Kaikki ympäristötyöhön liittyvät pa-lautteet käsitellään ja niihin vastataan viipymättä.

Kolmen vuoden jaksolle asetettavia tavoitteita tarkas-tellaan vuosittain ja tarvittaessa muutetaan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.

Tavoite Tunnusluku/mittari Tavoitearvo

Puun alkuperäketjun hallinta Sertifioidun kuidun osuus > 85 %

Raaka-ainetehokkuuden ja ve-sienhallinnan parantaminen

Kiintoainehäviö jätevesiinJätevesivirtaama

< 14 kg/t< 9,4 m3/t

Energiatehokkuuden paranta-minen:Säästötavoitteet 2017 – 2025 ta-voiteohjelman mukaisesti

Energiansäästö:sähkö, lämpö, polttoaine 18,3 GWh

Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö

Hyötykäyttöaste Sekajätettä lajittelusta

> 99 %< 60 t/a

Jätevesivaikutusten hallinta Jätevesipäästöt BAT-mukaisesti pl. jäteveden kiintoaineJäteveden kiintoaine

Kyllä< 0,8 kg/t

Ympäristöriskien hyvä hallinta:Riskien tunnistaminen, poikkea-mien selvitys ja ennaltaehkäise-vät toimet Ei vakavia satunnaispäästöjä

Selvittämättömien, puhdistamolle häiriötä aiheuttanei-den poikkeamien määrä

Satunnaispäästöjen määrä

0 kpl

0 kpl

Ympäristöluparajojen noudatta-minen: Vesistöpäästöjen lupa-rajojen vuosi- ja kk-keskiarvojen (sulkeilla) alittaminen

CODCr

FosforiTyppi

< 4 500 kg/d (6 000)< 7 kg/d (9)< 100 kg/d (130)

Voimalaitoksen ilmanpäästöt luparajojen mukaiset

Päästöt vs. lupaehdot Lupaehtojen mukaisesti

Tehtaan ympäristöpolitiikasta ja ympäristönäkökohdista johdetut tavoitteet ovat

mitattavia ja niiden toteutumista seurataan

säännöllisesti.

20

Arvomme

Liiketoimintamme perustuu tinkimättömyyteenja rohkeuteen, teemme älykkäitä päätöksiä, jotka toteutetaan nopeasti. Ehdoton keskittyminen ja sitoutuminen turvallisuuteen on toimintamme perusta.

1656 ja toinen jossa työvermeissä olevia, turvallisuutta

KEHITÄN turvallisuusasennettani

Sappi Kirkniemen Kultaiset turvallisuusperiaatteet

NOUDATAN turvallisuusohjeita

ARVIOIN aktiivisesti vaaroja

VÄLITÄN JA PUUTUN turvattomaan toimintaan

HUOLEHDIN siisteydestä ja järjestyksestä

LIIKUN aina turvallisesti


21

Haluamme olla hyvä työpaikka

Yksi Kirkniemen tehtaan strategisista tavoitteista on olla vastuullinen työpaikka, jonka kriittiseksi me-nestystekijäksi on määritelty sitoutunut henkilöstö. Päämääränämme on turvata työvoiman saanti ja var-mistaa henkilöstön motivaatio, hyvinvointi ja jatkuva kehittyminen. Pyrimme takaamaan terveellisen ja tur-vallisen työympäristön ja vahvistamaan yhdessä teke-misen kulttuuria, jossa henkilöstöllä on halu kehittää työtään ja työskentelytapoja ja suoriutua työtehtävis-tään parhaalla mahdollisella tavalla. Työhyvinvoinnin kulmakiviksi on tunnistettu neljä tekijää: motivaatio, osaaminen, toimiva työyhteisö sekä terveys ja työkyky.

Henkilöstön sitoutuneisuus Meille vastuullinen työpaikka tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan oikeudenmu-kaisesti ja että asetamme turvallisuuden aina etusijalle. Esimiehiämme on valmennettu systemaattisesti ROI (Rohkea-Oikeudenmukainen-Innostava) -esimiesoh-jelman avulla vuodesta 2015. Systemaattisen valmen-nuksen tavoitteena on luoda yhtenäiset esimieskäy-tännöt, joilla mahdollistetaan organisaation turvallinen ja ketterä toiminta.

Henkilöstön sitoutumista mitataan Sappissa joka toi-nen vuosi tehtävällä kyselyllä, joka tarjoaa koko hen-kilöstölle mahdollisuuden antaa palautetta. Kyselyn osa-alueita ovat muun muassa turvallisuus ja hyvin-vointi, kehittyminen ja vaikutusmahdollisuudet, eettiset säännöt ja arvot, esimiestyö, tiedonkulku ja sitoutumi-nen. Edellisessä, vuonna 2017 tehdyssä kyselyssä, 73 % kirkniemeläisistä vastasi kyselyyn. Kyselyn tulosten perusteella on tehtaalla käynnistetty sekä tehdas- että osastokohtaisia toimenpiteitä, joilla työpaikkaa pyri-tään edelleen kehittämään.

Henkilöstölle tarjotaan tulevaisuudessa vaikutusmah-dollisuuksia oman työn kehittämiseen entistä järjestel-mällisemmin. Keväällä 2019 käynnistämme hankkeen, jonka tavoitteena on edistää kulttuuria, jossa jokainen käyttää osaamistaan ja parantaa jatkuvasti tapaa teh-dä omaa työtään. Tämä uudenlainen työskentelytapa kehitetään yhdessä henkilöstön, luottamusmiesten ja tehtaan johdon kesken Sappi Europen johdon tuella.

OsaaminenHenkilöstön sitoutumista ja motivaatiota pidetään yllä myös osaamista kehittämällä. Kehityskeskustelut ovat tärkeä esimiestyöskentelyn, henkilöstön osaamisen

kehittämisen ja sen seurannan sekä työyhteisön vuo-rovaikutuksen väline. Tavoiteasetannan ja tehtäväku-vauksen lisäksi esimiehiä ohjeistetaan keskustelemaan myös työntekijän hyvinvoinnista ja kehitysmahdolli-suuksista. Keskustelun yhteydessä tehdään jokaiselle henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, jonka tehtä-vänä on tukea henkilön ammatillisen osaamisen ylläpi-tämistä ja kasvua. Kehittymistä tapahtuu sekä omassa työssä ja työyhteisössä oppimalla. Varsinaisten koulu-tuspäivien määrätavoite on 3 pv/hlö/vuosi. Viimeisten kolmen vuoden aikana koulutuspäivien määrä on kas-vanut ja vuonna 2018 koulutuspäiviä toteutui keski-määrin 4,8 pv/hlö. Sappi tukee myös omaehtoista osaamisen kehittämistä eli työn ohella tutkintoon joh-tavaa opiskelua.

Oppimismahdollisuuksia on kehitetty ottamalla käyt-töön vuonna 2017 koko Sappi Europen henkilöstön sähköinen oppimisalusta Universe. Universessa on mahdollisuus opiskella esimerkiksi kieliä, johtamista, jatkuvaa parantamista tai IT- sekä ympäristö- ja työtur-vallisuusasioita. Oppimisalustan on tarjonnut uuden-laisen ajasta ja paikasta riippumattoman mahdollisuu-den itsensä kehittämiseen.

Kehityskeskustelut käyty 2018toimihenkilöt: 100 % työntekijät: 82,1 %

Koulutukset/henkilö2016: 3,8 pv/hlö 2017: 4,3 pv/hlö 2018: 4,8 pv/hlö

Pyrimme takaamaan terveellisen ja turvallisen

työympäristön ja vahvistamaan yhdessä tekemisen kulttuuria.

22

Osaamisen siirto ja työvoiman turvaaminenKirkniemen tehtaan henkilökunnasta noin 40 % on yli 50-vuotiaita. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvitsem-me tulevaisuudessa paljon eritasoista osaamista elä-köityvien tilalle. Henkilökohtaisen kehittymisen lisäk-si varmistamme osaamisen siirtymisen kouluttamalla henkilöstöä hyvissä ajoin vaativampiin tehtäviin.

Teemme oppilaitosyhteistyötä, jonka tavoitteena on tukea uusien osaajien saamista alalle. Järjestämme tehdasvierailuja alan opiskelijoille, käymme oppilai-toksissa luennoimassa ja osallistumme alan opis-kelijoiden rekrytointitapahtumiin. Olemme muka-na myös Metsäteollisuus ry:n valtakunnallisessa Mahdollisuuksien metsä -koulukampanjassa, jossa käydään kertomassa 9-luokkalaisille metsäteollisuu-desta ja sen uramahdollisuuksista.

Keväällä 2019 käynnistyy tehtaalla prosessiteollisuu-den oppisopimuskoulutus, jossa koulutukseen valituil-la työntekijöillä on mahdollisuus työn ohessa suorittaa prosessiteollisuuden ammatti- tai perustutkinto.

Sappin eettiset säännötSappin eettiset säännöt ohjaavat päätöksentekoamme, toimintaamme ja tapaa, jolla käyttäydymme työssä. Niiden tarkoituksena on varmistaa, että koko Sappissa noudatetaan globaalisti yhteisiä eettisiä periaattei-ta. Eettiset säännöt sisältävät ohjeita muun muassa turvallisuudesta ja terveydestä, ympäristönsuojelusta, kilpailu- ja kauppalainsäädännöstä, tietosuojasta sekä petoksen ja korruption estämisestä. Sappin eetti-set säännöt päivitettiin vuonna 2016, minkä jälkeen koko henkilöstö suoritti sääntöjä koskevan Universe-verkkokoulutuksen. Kaikkien sappilaisten edellytetään tutustuvan eettisiin sääntöihin, noudattamaan niitä ja raportoimaan sääntöjen vastaisesta toiminnasta.

Terveys ja työkykyTyöhyvinvoinnin haasteiksi on tunnistettu henkilöstön ikääntyminen, osittain fyysisesti kuormittavat työt, työ-aikajärjestelyt sekä omat elintavat. Tavoitteenamme on, että kaikki jaksavat töissä eläkeikään asti ja pääse-vät eläkkeelle terveenä.

Kirkniemessä on panostettu henkilöstön terveyteen ja työkykyyn varhaisen tuen mallilla. Malli kehitettiin työnantajan, henkilöstön edustajien ja työterveyshuol-lon yhteistyöllä jo vuonna 2012. Varhaisen tuen mallil-la tavoitellaan työntekijän hyvää työkykyä ja selviyty-mistä omassa työssä parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteisesti hyväksytty malli antaa osapuolille yhteiset pelisäännöt, joilla sovitaan käytännön menettelyta-voista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tuemme henkilöstön omaehtoista hyvinvoinnin yllä-pitämistä monin tavoin. Jaamme vuosittain 2 % hen-kilökunnan jatkuvan parantamisen ideoista saaduista säästöistä henkilökunnan hyvinvointiin. Viime vuosina rahasumma on käytetty kulttuuri- ja liikuntaseteleihin. Tehtaalla on kuntosali, joka on henkilökunnan käytös-sä. Lisäksi Sappi Kirkniemi tukee vuosittain 10 henki-löstökerhon ja eläkeläiskerhon toimintaa.

Vuonna 2017 toteutimme hyvinvoinnin teemavuoden. Hyvinvointiteemat vaihtelivat kuukausittain, kampanjat olivat vuorovaikutteisia ja niiden avulla aktivoitiin hen-kilöstöä arvioimaan ja tukemaan omaa hyvinvointiaan. Teemoina olivat yleinen terveys, harrastukset, hyötylii-kunta, ravinto, ihmissuhteet, asenne, päihteet, stres-sinhallinta, uni ja lepo, hyvät tavat ja yhteistyö työpai-kalla. Käynnistimme myös kolme hyvinvointiohjelmaa, jotka toteutettiin ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. 48 henkilöä osallistui vuoden kestäviin ohjelmiin, jot-ka käsittelivät painonhallintaa, liikunnan lisäämistä ja stressinhallintaa. Tarjosimme apua myös tupakoinnin lopettamiseen.


23

Yhdessä kaikkien aikojen turvallisuussuoritukseen

Tavoitteenamme on nolla tapaturmaaVuonna 2018 Kirkniemen tehtaan tapaturmataajuus on-nistuttiin painamaan yhteen kolmasosaan edellisestä vuodesta. Vuosi sisälsi hienon noin kahdeksan kuukau-den ja yli 600 000 työtunnin tapaturmattoman jakson.

Tuona aika onnistuimme erityisesti kahdessa asias-sa: pidimme huolta kesätyöntekijöiden turvallisuudes-ta ja estimme perinteisen tapaturmasuman syksyllä. Kesätyöntekijöiden turvallisuusasennetta selvitettiin jo valintavaiheessa. Turvallisuustekijöitä korostettiin perehdyttämisessä ja opastuksessa sekä normaa-lissa työskentelyssä aina töiden päättymiseen asti. Avainasemassa oli kokeneempien työntekijäkollegoi-den huolenpito nuorista.

Vuoden vaarallisimman ajanjakson haasteet vältettiin mittavalla kampanjoinnilla ja kaikkien kirkniemeläisten tietoisuuden lisäämisellä. Aiempien vuosien tapahtu-mat tuotiin näkyvästi esiin kaikissa mahdollisissa tilai-suuksissa kuten tehtaanjohtajan infoissa, työryhmien turvatuokioissa ja työsuojeluasiamiesten ja päälliköi-den turvallisuuspalavereissa.

Onnistumisen kulmakivet Vuoden aikana jalkautimme tehtaan oman turvalli-suussloganin ja kuusi kultaista turvallisuusperiaatetta, jotka oli luotu yhdessä henkilöstön kanssa.

Otimme laajempaan käyttöön Bradleyn käyrän, jon-ka avulla organisaatiot voivat arvioida omaa kehitys-vaihettaan ihmisten käytännön toiminnan perusteella. Kaikki kirkniemeläiset sijoitetaan omaa turvallisuusa-sennettansa vastaavalle paikalle käyrällä. Arvioinnin perusteella määritellään toimenpiteitä, joiden avulla Kirkniemessä pyritään kohti entistä yhteisöllisempää turvallisuuskulttuuria. Tavoitteena on, että kaikki osal-listuvat toiminnan kehittämiseen, kannamme vastuuta toinen toisistamme ja turvallisuus on meille yhteinen arvo, joka näkyy ja kuuluu työpaikallamme.

Samaan aikaan keskityimme myös turvallisuuden joh-tamiseen ja perusasioista huolehtimiseen. Jatkuva riskien arviointi, käyttäytymisperusteiset turvallisuus-arvioinnit, eri turvallisuusteemojen käsittelyt kuukau-sittain, turvallisuushavaintojen käsittelyn kehittäminen turvallisuustietojärjestelmässä sekä siisteyden ja jär-jestyksen parantaminen muodostivat perustan turval-liselle työskentelylle.

Turvallisuus on tehtävä joka päiväKerran saavutetun hyvän turvallisuustason ylläpysymi-nen ei ole mikään itsestäänselvyys. Kirkniemen kaik-kien aikojen turvallisin vuosi oli 2015, jolloin pääsimme tapaturmataajuuteen 3,3. Vuonna 2017 tapaturmataa-juus oli noussut taas tasolle 8,1. Työturvallisuuden yl-läpito vaatii aktiivista toimintaa jokaiselta työyhteisön taholta joka päivä uudestaan.

Yhä enemmän yhteistyötä vuonna 2019Vuonna 2019 siirrämme turvallisuustyön painopistet-tä yhä enemmän yhdessä tekemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi• Tehtaanjohtajan vetämien työsuojeluasiamiesten

ja päälliköiden turvallisuustilaisuuksien jatkamista• BBS-arviointien tekijäkunnan laajentamista• Kultaisten turvallisuusperiaatteiden todeksi teke-

mistä yhteisessä arjessa.Tavoitteemme on, että kaikki Kirkniemessä työsken-televät, sekä sappilaiset että yhteistyökumppanimme, pääsevät terveinä ja hyvinvoivina töistä kotiin.

Henkilöstön, yhteistyökumppaneiden,

vierailijoiden ja naapuruston turvallisuus on meille ensiarvoisen tärkeää. Turvallisuuden jatkuvan

parantamisen painopiste on kestävän turvallisuuskulttuurin

rakentamisessa.

0

5

10

15

20

201820172016201520142013201220112010

kpl/1000000 työ

tuntia

Tapaturmataajuus, Sappi Kirkniemen henkilöstö

24

Luomme paikallista hyvinvointia

Työllistämme suoraan ja välillisestiKirkniemi osa maailmanlaajuista Sappi-konsernia, mutta tehtaalla on merkittäviä taloudellisia ja yhteis-kunnallisia vaikutuksia paikallisesti.

Lohjan suurimpana yksityisenä työnantajana työllis-tämme suoraan 570 henkilöä ja kesätyöpaikan tar-joamme vuosittain noin 90 henkilölle. Tehdasalueella työskentelee päivittäin keskimäärin 80 yhteistyökump-pania.

Ostamme palveluita ja tavaroita noin 350 lähialueen toimittajalta, millä on positiivinen vaikutus paikalliseen talouteen. Suomalaisten yritysten osuus on noin 75 % kaikista toimittajistamme.

Teemme aktiivista sidosryhmäyhteistyötäOlemme avoimia ja vastuullisia vuorovaikutuksessam-me kaikkien sidosryhmiemme kanssa. Paikallisten si-dosryhmiemme kanssa olemme läheisessä vuorovai-kutuksessa.• Etenkin turvallisuusasioista viestimme aktiivisesti

sekä omalle henkilöstöllemme että muille sidos-ryhmillemme.

• Kutsumme naapuruston ja henkilöstön vieraat kerran vuodessa vierailulle tehtaalle.

• Viestimme proaktiivisesti paikallisille medioille.• Kerromme tehtaan tapahtumista sosiaalisen me-

dian kanavilla.• Olemme jäsen Lohjan seudun ympäristöklusteris-

sa, joka on alueen yritysten, kuntien ja yhteisöjen

perustama yhteistyö- ja oppimisverkosto.• Osallistumme paikallisiin ja alan opiskelijoiden

rekrytointitapahtumiin.• Teemme oppilaitosyhteistyötä muun muassa teh-

dasvierailujen ja luentojen muodossa.

Tuemme paikallisyhteisöjäOlemme tukeneet paikallisten yhteisöjen ja alan opis-kelijoiden toimintaa sponsoroinnin ja lahjoitusten kaut-ta. Keskitämme tukemme paikallisiin lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin, kulttuuritoimintaan, turvallisuutta edistävään toimintaan sekä valtakunnal-lisille metsä- ja prosessiteollisuuden ammattikorkea- ja korkeakouluopiskelijoille sekä Lohikalat Karjaanjokeen -ympäristöhankkeelle.

Lisäksi henkilöstömme on lahjoittanut omista palkki-oistaan yhteensä 45 900 euroa vuosina 2016 – 2018 tukea tarvitseville lähialueen lapsille ja nuorille. Tuet on jaettu paikallisten toimijoiden, esimerkiksi Hope Lohjan ja Lohjan Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Hyvien suhteiden rakentaminen ja

ylläpitäminen paikallisiin sidosryhmiin on meille

tärkeää. Teemme tiivistä

yhteistyötä paikkakuntamme muiden

toimijoiden kanssa.

Lohikalat Karjaanjokeen -hankeLänsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry koordinoi Karjaanjoen vesistön alueella tehtäviä toimia kalateiden ra-kentamiseksi sekä jokihelmisimpukoiden elvyttämiseksi ja lohikalakantojen palauttamiseksi. Nämä hanketoimet ovat osa suurempaa Freshabit-ohjelmaa, joka on yksi Euroopan komission kuudesta laa-joja ympäristöongelmia ratkovasta hankkeesta.

Hankkeella on neljä tavoitetta: • Kalateiden rakentaminen ja lohikalojen palautus• Elinaluekunnostukset lohikalojen ja raakun lisääntymisen näkökulmasta• Vedenlaadun parantaminen• TulvasuojeluKahden alimman voimalaitospadon ohittavan kalatien rakentaminen käynnistyi toukokuussa 2018 ja ne ote-taan käyttöön vuoden 2019 aikana.

Sappin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tuemme luonnon monimuotoisuutta. Hanke tarjoaa mahdollisuuden olla mukana meille tärkeän vesistöalueen elävöittämisessä.


25

Viestimme avoimesti ja olemme läheisessä vuoro - vaikutuksessa paikallisten sidosryhmiemme kanssa.

Vuoden 2018 Sappin globaalin

turvallisuuspäivän tapahtumassa

Kirkniemessä vieraili 55 henkilöä tehtaan

naapurustosta.

26

Sanasto

BOD7 (Biological Oxygen Demand), biologinen hapen-kulutus ilmoittaasen happimäärän, jonka jäteveden si-sältämät nopeasti hajoavat orgaaniset yhdisteet kulut-tavat 7 vuorokauden aikana hajotessaan vesistössä.

Business Finland on yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoava rahoituskeskuksesta ja asiakastoimintoja toteuttavasta yhtiöstä koostuva lii-ke-elämän toimija.

CO2 eli hiilidioksidi, on hiilen palamistuote. Hiilidioksidia esiintyy maan ilmakehässä luontaisesti pieninä pitoi-suuksina. Ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä syntyy muun muassa liikenteestä, energiantuotannos-ta ja teollisuudesta. Hiilidioksidi on merkittävä ilmas-toa lämmittävä kasvihuonekaasu. Kasvit käyttävät sitä raaka-aineena orgaanisten yhdisteiden valmistukses-sa eli yhteyttämisessä.

CODCr (Chemical Oxygen Demand) -menetelmällä mi-tataan jäteveden kemiallista hapenkulutusta ja se ku-vaa jätevedessä olevan kaiken orgaanisen aineksen määrää; sekä luonnossa hajoavan että hajoamatto-man.

EMAS (Eco Management and Auditing Scheme) on or-ganisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöhal-linta- ja auditointijärjestelmä, joka perustuu Euroopan Unionin asetukseen. EMAS edellyttää ympäristöjohta-misjärjestelmää ja säännöllisen selonteon julkaisua.

Fosfori (P) on kasveille ja eläimille välttämätön alkuai-ne, jota on myös puussa. Fosforiyhdisteet toimivat ra-vinteina. Vedessä liiallinen fosfori voi aiheuttaa erittäin runsasta levän kasvua, mikä voi johtaa levän hajoa-misprosessin aikana happivajaukseen.

FSC® (Forest Stewardship Council) on metsäsertifioin-tijärjestelmä, joka pyrkii edistämään ympäristön kan-nalta vastuullista, yhteiskunnallisesti hyödyllistä ja ta-loudellisesti kannattavaa metsien hoitoa.

ISO 14001 on kansainvälinen ympäristöjärjestelmäs-tandardi; osa yleistä hallintajärjestelmää, joka sisältää organisaatiorakenteet, suunnittelutoiminnot, vastuut, menettelytavat, käytännöt, prosessit ja resurssit ym-päristöpolitiikan kehittämiseksi, toteuttamiseksi, saa-vuttamiseksi, katselmoimiseksi ja ylläpitämiseksi.

ISO 9001 on kansainvälinen laadunhallintajärjestel-mästandardi.

ISO 50001 on kansainvälinen energiahallintajärjestel-miä käsittelevä standardi, joka tarjoaa menettelyt pa-rantaa energiatehokkuutta, vähentää kustannuksia ja tehostaa energiaan liittyvää toimintaa.

Kiintoaineita ovat jäteveden sisältämä kuitu sekä täy-te- ja päällystysaineet. Biologisen puhdistuksen jäl-keen jäteveden kiintoaine koostuu lähinnä puhdistuk-sesta karkaavista lietepartikkeleista.

Kuitusavi on paperin raaka-aineita, kuitua ja pigment-tejä sisältävä kostea puriste. Kuitusavi muodostuu jä-teveden puhdistuksen esiselkeytyksessä ja sitä voi-daan käyttää muun muassa maanrakentamisessa antamaan vesitiiviin ja murtositkeän rakennekerrok-sen.

Metsäsertifiointijärjestelmä sisältää standardit, ohjeet ja säännöt ohjaamaan metsien hyvää hoitoa ja käyttöä sekä puun alkuperän todentamista ja sertifiointimenet-telyä. Metsäsertifioinnissa puolueeton osapuoli antaa kirjallisen todistuksen siitä, että toiminta sertifioinnin kohteena olevassa metsässä on asetettujen ohjeiden ja sääntöjen mukaista. Järjestelmiä on useampia ja käyttö vaihtelee maantieteellisesti.

NOx typen oksideja syntyy palamisen aikana. Energiatuotannon, teollisuuden ja liikenteen savu-kaasupäästöjen mukana ilmaan kulkeutuvat typen oksidit voivat kosteassa ilmassa muodostaa typpi-happoa, joka sataa happamana sateena. Happamat sateet ovat luontoa rehevöittäviä.

OHSAS 18001 on työterveys- ja turvallisuusjohtamis-järjestelmässä sovellettu standardi.

PDCA (Plan – Do – Check – Act) on kirjainlyhennelmä jatkuvan parantamisen toimintajärjestelmästä. Plan on suunnitteluvaihe, Do on toteutusvaihe, Check tarkoit-taa arviointivaihetta sekä Act tarkoittaa kehittämistoi-mintaa.


27

PEFCTM (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on maailmalla yleisimmin käy-tetty metsäsertifiointijärjestelmä. Se edistää ekologi-sesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsä-taloutta. Järjestelmä soveltuu parhaiten Suomessa vallitsevaan perhemetsätalouteen.

Pigmentit ovat jauhemaisia aineita, esimerkiksi kaolii-nia eli savea ja kalsiumkarbonaattia eli kalkkia, joita käytetään muun muassa paperin päällystämiseen.

Puun alkuperäketjun hallinta (CoC, Chain of Custody) on metsäsertifiointijärjestelmien mukainen puun alku-perän todentaminen, jolla osoitetaan tuotteessa käy-tetyn sertifioidun puuraaka-aineen osuus.

Satunnaispäästö on sellainen vakava, äkillinen häiriö-päästö, joka voi johtaa haitallisiin ympäristövaikutuk-siin tehtaan ulkopuolella tai luparajojen ylitykseen.

SO2 on rikkidioksidi, jota syntyy poltettaessa rikkiä si-sältäviä polttoaineita. Rikkidioksidi muodostaa koste-aan ilmaan joutuessaan rikkihappoa, jonka seurauk-sena syntyy hapanta sadetta ja happamoitumista. Happamoituminen aiheuttaa vaurioita luonnon eko-systeemeille.

Typpi (N) on kasveille ja eläimille välttämätön alkuaine, jota on myös puussa. Typpiyhdisteet toimivat ravintei-na. Veteen liuennut liiallinen typpi voi aiheuttaa erittäin runsasta levän kasvua, mikä voi johtaa levän hajoa-misprosessin aikana happivajaukseen.

Ultrasuodatus on kalvosuodatusmenetelmä, joka erottaa suurimolekyyliset yhdisteet pienimolekyylisis-tä.

Pai

nett

u S

appi

Gal

erie

Art

Silk

130

g/m

² ja

200

g/m

² ©

201

9 S

appi

Kirk

niem

i

Sappi Europe on Euroopan johtava päällystetyn hienopaperin tuottaja, jonka paperia käytetään ensiluokkaisissa lehdissä, kuvastoissa, kirjoissa ja huippuluokan painetussa mainonnassa. Sappi Europen pääkonttori sijaitsee Brysselissä, Belgiassa. Kaikki Sappi Europen tehtaat ovat ISO 9001-, ISO 14001, ISO 50001 ja OHSAS 18001 -sertifioitu-ja. Tehtailla on alkuperäsertifiointi FSC®- (Forest Stewardship Council®) ja/tai PEFCTM

(Programme for the Endorsement of Forest Certification) -metsäsertifointijärjestelmän mukainen puun alkuperän todentaminen.

Sappi Europe on osa Sappi Limitediä (JSE). Sappi Limited on maailmanlaajuinen yhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Yhtiöllä on 12 500 työnteki-jää, tuotantoa yhdeksässä maassa kolmessa maanosassa, myyntikonttoreita 50 maas-sa ja asiakkaita yli 100 maassa eri puolilla maailmaa. Sappista saa lisätietoja osoittees-ta www.sappi.com.

Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-0001) tarkastanut Sappi Finland Operations Oy Kirkniemen tehtaan ympäristöjärjestelmän ja EMAS-selonteon tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu 2019-03-26, että ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteko täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 1221/2009 vaatimukset.

Kirkniemen paperitehtaan EMAS-ympäristöselonteko julkaistaan suomeksi ja englan-niksi. EMAS-ympäristöselonteko on saatavana PDF-muodossa Sappin verkkosivuilla osoitteesta www.sappi.com. Palautteen ja kysymykset pyydämme lähettämään ympä-ristöpäällikölle osoitteeseen [email protected] tai soittamaan hänelle nume-roon 010 464 2116.

Sappi Europe Kirkniemen tehdasPikkukyläntie 808800 Lohja

Puh. 010 464 2999www.sappi.com

sappi kirkniemi emas-ympäristöselonteko 2018...jatkuvan parantamisen kulttuuri täytyy luoda koko...

Documents