sari pirisen kyvyt otettiin käyttöön vantaan ... · teriön verkkosivujen cv-netistä, jonne...

1 2007

Välityömarkkinat,keisarin uudet vaatteet? s. 8

Kansliapäällikkö Välimäki:Työ on parasta sosiaaliturvaa s. 16

Työhönvalmennus on yhtä sielläja toista täällä s. 18

Sari Pirisen kyvyt otettiinkäyttöön VantaanAntikvariaatissas. 4

Työhallinto on ottanut käyttöön uuden käsitteen, välityömarkki-nat. Sillä se tarkoittaa työnhakijan työ- ja toimintakyvyn ja osaa-misen arviointia sekä elämänhallinnan parantamista. Käsite pitääsisällään myös työhön kuntouttavia sekä työmarkkinavalmiuksiaparantavia palveluja.

Tunnistan, että johtamani organisaatio, lahtelainen Avain-sää-tiö tuottaa mm. edellä mainittuja palveluja. Saimme siis uudennimen kuvaamaan toimiamme, mutta saammeko sen myötä myösjotain uutta itse toimintaan?

Erilaiset työmarkkinatoimenpiteet ovat tilastojen mukaan li-sääntyneet, mutta kuinka usein ne johtavat työllistymiseen, on jotoinen kysymys. Tosiasia on, että liian moni vaikeasti työllistyväsiirtyy toimenpiteestä toiseen ja turhautuu, kun lopullinen tavoi-te, työllistyminen, ei onnistu.

Työhallinto lupaa kehittää välityömarkkinoiden rahoitusmal-leja sekä samalla yksinkertaistaa ja selkiyttää työmarkkinatoi-menpiteitä. Työmarkkinoille pääsyä edesauttaisikin mielestäni se,että työllistettävällä olisi käytettävissä työhönvalmentajan riittä-vän pitkä tuki työllistymisen alkuvaiheessa. Valmentajan apuatarvitaan myös koulutuksesta työelämään siirtymisessä.

Toisaalta näen, että välityömarkkinakäsitteellä on mahdollistamyös lisätä ymmärrystä työmarkkinatoimenpiteiden tavoitteen-asettelusta. Oleellista työllistämistoiminnassakin on, että tavoit-teet asetetaan mahdollisimman realistisesti, jolloin keskustelusaavutetuista tuloksista tulee yksiselitteisemmäksi. Jos esimerkik-si työelämävalmiuksia ei ole, ja siitä huolimatta onnistumista mi-tataan pysyvällä työpaikalla, on mittari mielestäni väärä.

Avain-säätiön tänä keväänä julkaistavassa tutkimuksessa poh-ditaan mm. mitä maksaa työmarkkinavalmiuksista ehkä oleelli-sin, hyvä itsetunto, ja kuka olisi valmismaksamaan sen kohentamisesta. Välityö-markkinoille hyväksytty tavoite elämän-hallinnan parantamisesta on iso, muttavaikeasti mitattava - ja siksi ilmeisesti tä-hän asti rahoittajien heikosti huomioi-ma tulos. Työhallinnon lupaus väli-työmarkkinoiden rahoitusmallienkehittämisestä onkin tervetullut.

Toivon mukaan välityömarkki-noiden käsite parantaa palvelujentuottajien ja ostajien vuoropuheluaja tavoitteiden asettelua asiakasta-solla. Pitkällä tähtäimellä tämä pal-velee kaikkien osapuolien päätavoit-teita: työssä syntyy tulosta. Työt ja te-kijät kohtaavat.

Tuija Åstedt

VATES-säätiön [email protected]

1 2007

VATES-info on VATES-säätiön tiedotuslehti,jossa on ajankohtaistietoa vajaakuntoistentyöllistymisestä.

Päätoimittaja

Marjatta Varanka

Toimitussihteeri

Juha SaarinenPuh. (09) 7527 [email protected]

Toimittaja:Arto Vilmi

Osoite

PL 40, 00621 Helsinki(Oltermannintie 8)Puh. (09) 7527 551Faksi (09) 7527 5521

Osoitteenmuutokset ja tilaukset:

Marianne KaunismäkiPuh. (09) 7527 [email protected]

VATES-info 2 / 2007ilmestyy kesäkuussa 2007.Siihen tarkoitetun aineiston tulee ollatoimituksessa viimeistään 16.4.2007.

Toimitus toivoo lukijoilta palautetta,juttuideoita, käytännön esimerkkejäja kokemuksia.

Ulkoasu / piirroksetMarkku Böök

Kannen kuvaPekka Pajuvirta

PainopaikkaSavion Kirjapaino Oy

Painos6500 kpl

VATES-info on ilmainen.Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Maaliskuu 2 0 0 7

Välityömarkkinoilla parempaanvuoropuheluun ja tavoitteidenasetteluun!

VATES–INFO 1 2007 3

s.4

2 Pääkirjoitus

4 Vantaan Antikvariaatti palkkasi parhaanVuoden esimerkillinen vammaistyöllistäjä valitsi kuuronSari Pirisen kolmesta työnhakijasta, koska hän oli parasja motivoitunein.

8 Rakennetyöttömyyden purkuri vai keisarinuudet vaatteet?Työministeriön Päivi Kerminen ja sosiaali- ja terveysministeriönKlaus Halla puhuivat välityömarkkinoista VATES-päivillä.

10 Monipalvelumalli toimiiTyövalmennussäätiö Tekevä on lunastanut paikkansaseudullisena työllistämistoimijana, mutta kehittämistäkin riittää.

12 NäkökulmaVälityömarkkinat vaativat systemaattista kehittämistä,toteaa maamme ensimmäisen sosiaalisen yrityksentoimitusjohtaja Mauri Korhonen.

13 Laki sosiaalisista yrityksistä uudistuiEduskunta uudisti nelivuotiskautensa loppusuorallasosiaalisten yritysten lainsäädännön. Parannettavaa jäi vielä.

14 Työni ja minäUrasuunnittelija Heljä Karppisen ajatuksia työstäänTampereen työvoiman palvelukeskuksessa.

16 Työ on parasta sosiaaliturvaaSosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikköKari Välimäki uskoo, että työ on ihmisarvon keskeinen mittari.

18 Työhönvalmennus on yhtä siellä ja toista täälläVATES-säätiön projektisuunnittelija haastatteli tuetuntyöllistymisen menetelmää käyttäviä tai soveltaviatyöhönvalmentajia.

20 AjassaSeurannan syrjintäjärjestelmä tulossa Suomeen.

Koulutuskalenterikeskiaukeamalla!

s.14

s.18

s.10

VATES–INFO 1 20074

Mikko Vartiainen ja Sari Hyvärinenovat todellisia kirjojen ystäviä.Vartiaisella oli jo opiskeluaikoi-naan antikvariaatti Kuopiossa.


Vantaan Antikvariaatin yrittäjäparis-kunta löysi Sari Pirisen, 31, työminis-teriön verkkosivujen CV-netistä, jonnehän oli jättänyt työhakemuksensa.

- Sarin ilmoittama työkokemus jatoive saada tehdä tallennus- ja pakka-ustyötä sekä jotain käsillä askarreltavaasopivat siihen osaamiseen, mitä mehaimme. Pyysimme hänet kahdenmuun ehdokkaan kanssa haastatteluun,kertoo Sari Hyvärinen.

Arvot koetukselle

Lasten, nuorten ja vanhusten parissatyöskennellyt kotiäiti Sari Pirinen ker-toi työhakemuksessaan olevansa suo-men- ja viittomakielentaitoinen. Van-taan Antikvariaatin omistajat eivät tähänkiinnittäneet kummemmin huomiota.He oivalsivat vasta Pirisen tullessa haas-tatteluun, että hän on kuuro: hänellä olimukanaan viittomakielen tulkki.

- Haastattelussa Sari osoittautuihakijoista motivoituneimmaksi ja jou-duimme pohtimaan, voiko kuurous ollaeste hänen palkkaamiselleen, kertooMikko Vartiainen.

- Yön yli nukuttuamme totesimme,että ei, sanoo Sari Hyvärinen.

Molemmat korostavat, että tästäpohdinnasta tuli heille tärkeä konkreet-tinen omien arvojen testaustilanne.

- Olen ollut koko ikäni töissä kir-ja-alalla, enkä koskaan ole halunnutnoudattaa minkäänlaista sensuuria.Miksi sitten ihmisten suhteen tekisinsitä? Ja jos periaatteessa kannattaa ih-misten välistä tasa-arvoa, niin ei yhdenaistin puuttuminen voi olla este palkkaa-miselle, toteaa Vartiainen.

VantaanAntikvariaattipalkkasi parhaanVantaan Antikvariaatti palkkasi kuuron

Sari Pirisen nettiantikvariaattinsa

asiakaspalveluun vuonna 2006. Myöhemmin

työnkuvaa laajennettiin niin, että Pirinen

vastaa yksin antikvariaatin myymälä-

palvelustakin päiväsaikaan.

-Sari oli hakijoista paras. Työ kohtasi

tekijän, toteavat yrittäjät Mikko Vartiainen

ja Sari Hyvärinen.

Vuoden esimerkillinen vammaistyöllistäjä

VATES-säätiö valitsi Vantaan Antikvariaatin Vuodenesimerkilliseksi vammaistyöllistäjäksi 10 ehdokaskandidaatinjoukosta, koska se on esimerkillisesti huomioinut vammaisenihmisen yhdenvertaisena työnhakijana, sopeuttanut hänentyötehtävänsä ja -menetelmänsä sekä räätälöinyt liiketointansa.

Tunnus luovutettiin VATES-päivillä, Kuntatalolla, Helsingissä14.2. Sen jakoi eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän,VAMYT, puheenjohtaja, kansanedustaja Ulla Anttila. Hän toimiiVATES-säätiön koordinoiman tuetun työllistymisen FINSE-verkoston puheenjohtajana.

Vantaan Antikvariaatin palkitsemista ehdotti Kynnys ry:n Turunaluejärjestön sihteeri Olli Nordberg. Hän sai kipinänehdotukselleen tutustuessaan Vantaan Antikvariaattiin asiakkaana.

Vuoden esimerkillinen vammaistyöllistäjä valittiin yhdeksännenkerran. Viime vuonna tunnuksen sai Lapuan Kaihdin Ky.


Opastaulu asiakkaille

Mikko Vartiainen ja Sari Hyvärinen pe-rustivat nettiantikvariaattinsa vuonna2005. He hoitivat sitä ensi alkuun kah-destaan vapaa-aikanaan. Molemmilla olija on edelleen päivätyönsä muualla. Var-tiainen työskentelee kustantamon toimi-tusjohtajana ja Hyvärinen eläkevakuu-tusyhtiön eläkeratkaisijana.

Sari Pirisen he palkkasivat nettian-tikvariaatin asiakaspalveluun, kun kir-jamyynti kasvoi rajusti.

Myymälän avaaminen ja sen asia-kaspalvelun pohtiminen tuli ajankohtai-seksi vuoden 2006 syksyllä. Monet net-tiantikvariaatin asiakkaat toivoivat voi-vansa hakea kirjoja ja toisaalta päästäpaikan päällä tutustumaan niihin.

- Keskustelimme Sarin kanssa, voi-siko hän vastata myymälän asiakaspal-velusta. Hänellä ei ollut mitään sitä vas-taan. Niinpä räätälöimme hänen kans-saan kirjavarastomme yhteyteen perus-tetun myymälän palvelun sellaiseksi,että hän pystyy sen hoitamaan, kertooMikko Vartiainen.

Myymälässä ei ole lainkaan puhe-linpalvelua. Myymälätila on pieni. Pal-velutiskillä on taulu, jossa on teksti:Myyjä on kuuro ja lukee huulilta! Siksipyydämme teitä puhumaan rauhallisestija selvästi. Voitte myös kirjoittaa vai-

Sari Piriselle kuuden ja puolen tunnin työpäiväantikvariaatissa on avannut aivan uuden ovenkirjojen maailmaan.Oho!Oho!

Oho - saattaa olla asiakkaan ensimmäinen kommentti taitunne, mutta toisella kerralla kommunikointi sujuu jo hyvin.Muutama asiakas on osannut viittoakin, kertoo Sari PirinenVantaan Antikvariaatin asiakkaiden suhtautumista siihen, ettämyyjä on kuuro.

Ongelmia asiakaspalvelussa saattavat aiheuttaa ulkomaalais-ten kirjojen ja tekijöiden nimet.

- Minä luen huulilta. Jos ulkomaalaisperäisiä nimiä on vaikeahahmottaa, niin pyydän asiakasta kirjoittamaan paperille,Pirinen kertoo.

Hän on kuuroudestaan huolimatta tottunut toimimaankuulevien maailmassa. Hänen kolmi- ja kuusivuotiaat lapsensaovat kuulevia, samoin hänen vanhempansa ja veljensä. Mieson kuuro.

Sari Pirinen on tehnyt aiemman työuransa kuurojen maailmas-sa. Hän on toiminut pääkaupunkiseudulla kuurojen lasten,nuorten ja vanhusten parissa 12 vuotta. Koulutukseltaan hänon lähihoitaja.

Uranvaihto kypsyi sen viiden vuoden aikana, jona hän oli poistyömaailmasta lasten kotona hoitamisen takia.

- Halusin jotain muuta kuin hoitotyötä. Etsin ensin töitävuokratyöfirman kautta, joka välitti siivoustöitä, mutta vastatyövoimatoimiston CV-nettiin laittamani työnhakuilmoitustärppäsi.

Antikvariaattityöhön Sari on ollut erittäin tyytyväinen.

- Suomenkieli on aiheuttanut suurimmat haasteet. Olenoppinut paljon uusia termejä. Kun olin viisi vuotta kotona,niin siinä ei kehittynyt oikein mikään muu paitsi lapset.

Uusien työtehtävien oppiminen on sujunut kivuttomasti.

- Työtehtävät ovat tulleet vaiheittain, jolloin olen saanutoppia ne rauhassa.


Työskentely Sari Pirisen kanssa on herättänytMikko Vartiaisen ja Sari Hyvärisen kiinnostu-maan viittomakielestä. He käyvät sen kurssiaVantaan aikuisopistossa.

keammat asiat paperille. Kiitos yhteis-työstänne.

Työnkuva kehittyy

Vartiainen kertoo, että Sari Pirinen ononnistunut työssään erinomaisesti ja saa-nut pelkästään kehuja asiakaspalvelus-taan.

- Muutamat asiakkaat ovat jopa soit-taneet ja kiittäneet hyvästä sekä iloises-ta palvelusta.

Vartiainen uskoo, että Pirisen aset-tumista antikvariaattiin ovat helpotta-neet työn luonteeseen kuuluva rauhalli-suus sekä työtehtävien asteittainen ke-hittyminen.

Antikvariaatin työnjaossa Pirinenhoitaa netti- ja myymälämyyntiin liitty-vät tehtävät, Vartiainen kirjojen ostami-sen ja hinnoittelun. Hyvärinen vastaataloudesta.

Todennäköisesti Sari Pirinen ostaatulevaisuudessa asiakkailta kirjojakin.

- Sari voisi ostaa tavallisia kirjoja jaminä vastaisin edelleen keräyksellisestiarvokkaista kirjoista, Mikko Vartiainenkaavailee.

Teksti: Juha SaarinenKuvat: Pekka Pajuvirta


Rakennetyöttömyyden purkuri vaikeisarin uudet vaatteet?

Välityömarkkinat

Välityömarkkinat ovat osa työpolitiikan ja

työhallinnon uutta strategiaa. Välityömarkki-

noiden luominen käynnistyy todenteolla

keväällä, kun TE-keskukset kartoittavat

välityömarkkinat ja laativat kehittämis-

suunnitelmat, kertoi hallitusneuvos Päivi

Kerminen esitellessään VATES-päivillä, mitä

työministeriö välityömarkkinoilla tarkoittaa.

Terveystarkastuksia pitkäaikaistyöttömille

Kehitysjohtaja Klaus Halla sosiaali- ja terveysministeriös-tä pohti omassa välityömarkkinoita koskevassa alustuk-sessaan sosiaalisen työllistymisen viime vuosien edistysas-keleita sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja työhallinnonroolijakoa.

Hallan mukaan edistymistä on tapahtunut tuetussatyöllistymisessä, työkeskusten kehittymisessä kohti moni-palvelukeskusta ja työvoiman palvelukeskusten toiminnanlaajenemisessa. Myös alemman tuottavuuden työn kompen-soinnissa on edetty.

Hallan mielestä työhallinnon teräviä välineitä työllis-tymisen edistämisessä ovat vahva tuki avoimille työmarkki-noille työllistymiseen, välityömarkkinoiden kehittäminen jatyöolosuhteitten mukauttaminen. Hän toivoi myös palkka-tuen aktiivisempaa käyttöä ja kuntoutusta.

Sosiaali- ja terveyssektorin tehtävänä on vastata kun-toutuksesta ja kattavista tukipalveluista. Myös joustava ta-loudellinen turva on tarpeen. Mielekäs elämä voi vaatia työtäkorvaavien palvelujen kehittämistä, tai riittävän toimeen-tulon ja elämänlaadun turvaamista työn ulkopuolella.

Työvoiman palvelukeskusten työssä korostuu Hallanmukaan yhteys kunnan toimintaan ja pitkäaikaistyöttö-mien pitkäjänteinen tukeminen sekä eri toimijoiden sau-maton yhteistyö ja koordinointi.

Hallitusneuvos Päivi Kermisen esityksestä selvisi, ettävaikka työministeriön käyttöön ottaman välityömarkkinat-käsitteen määrittely on hankalaa, niin ministeriön kaa-vailemissa toimenpiteissä on paljon tuttuakin.

Välityömarkkinoiden toiminnan tavoitteena on paran-taa pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten ja vaikeasti työl-listyvien tilannetta - purkaa rakennetyöttömyyttä. Vuon-na 2006 rakennetyöttömiin luettavia henkilöitä oli keski-määrin noin 146 500.

Välityömarkkinat ministeriö jakaa siirtymätyömark-kinoihin ja välittäviin työmarkkinoihin

Kermisen mukaan välityömarkkinat tarjoavat palkka-tuettua työtä, työmarkkinatoimenpiteitä ja kuntouttavaatyötoimintaa sekä mahdollisuuden arvioida asiakkaan työ-ja toimintakykyä; toimenpiteisiin voidaan joustavasti liit-tää henkilöiden tarvitsemaa tukea ja ohjausta sekä mah-dollisesti myös koulutusta.

Välityömarkkinoiden palveluntarjoajia ovat yhdistyk-set, valmennus- ja sosiaalipalvelusäätiöt, työpajat ja sosi-aaliset yritykset.

Avoimille työmarkkinoille sijoittumisen näkökulmastakolmannen sektorin vaikuttavuus ei ole kovin hyvä. Ker-misen mukaan suurin osa kolmannen sektorin hankkeis-sa mukana olleista henkilöistä jää toimenpiteiden jälkeentyöttömäksi tai sijoittuu uusiin toimenpiteisiin

- Keskeistä välityömarkkinoiden luomisessa ja kehit-tämisessä on monipuolisten ja avoimille työmarkkinoilletyöllistymistä edistävien työtehtävien löytäminen sekä työ-ja yksilövalmennuksen nykyistä laajempi käyttö, Kermi-nen painotti.

TE-keskuksilta kehittämissuunnitelmat huhtikuussa

Viime vuonna työministeriössä on tehty välityömarkki-noiden kehittämissuunnitelmia ja uudistettu valtionavus-tusjärjestelmiä mm. valmistelemalla säännökset työllisyys-poliittisesta avustuksesta ja muuttamalla palkkatukea kos-kevia säännöksiä.

Tänä vuonna välityömarkkinoiden luomisessa kes-keinen rooli on TE-keskuksilla. Jokaisen TE-keskuksenalueella kartoitetaan alkuvuonna välityömarkkinat ja toi-minnan kehittämistarpeet. Kartoituksen perusteella ku-kin TE-keskus laatii välityömarkkinoiden kehittämissuun-nitelman huhtikuun loppuun mennessä.

Keskeinen rooli paikallistasolla on työvoiman palve-lukeskuksilla, joita Kermisen mukaan on perustettu kaik-kiaan 39 ja niissä on 650 virkailijaa.. Keskusten toiminta-alueeseen kuuluu 159 kuntaa ja 78 % maamme kaikistavaikeasti työllistyvistä henkilöistä. Jatkossa keskitytääntoimintamallin kehittämiseen.


Välityömarkkinat -käsite voi tuoda uutta lisäarvoa käytännön tasolle, mikäli työministe-riön työllisyysstrategian jalkauttaminen onnistuu hyvin, totesi Harri Halttunen (oik.)kommenttipuheenvuorossaan Päivi Kermiselle ja Klaus Hallalle.

Halla kertoi, että pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuk-siin on varattu sekä valtionosuutta että erillistä projekti-rahoitusta. Laajemmin toiminta käynnistyy tämän vuodensyksyllä. Stakes on mukana valmistelemassa toiminnan oh-jeistusta ja käynnistämistä.

- Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arviointi jakuntoutustoimenpiteiden käynnistäminen on tärkeää,koska he ovat työterveyshuollon ulkopuolella ja eivätkäuseinkaan aktiivisesti hakeudu kunnallisiin terveyspalve-luihin, Halla huomautti.

VATES-päivät pidettiin Helsingissä, Kuntatalolla, hel-mikuun puolessa välissä. Niihin osallistui yhteensä yli 100sosiaalisen työllistämisen toimijaa. Välityömarkkinoidenohella päivillä oli esillä vajaakuntoisten ja vammaisten työl-listymistä ja kuntoutusta koskeva uusi tutkimus- ja kehit-tämistieto.

Teksti: Heikki ManninenKuva: Pekka Pajuvirta

Pitääkö pyörä aina keksiä uudelleen

Keisarin uudet vaatteet, totesi jyväskyläläisen Tekevä-säätiöntoimitusjohtaja Harri Halttunen kommentoidessaan työministeriönnäkemystä välityömarkkinoista. Itse hän määritteli välityömarkkinattilanteeksi, missä solmitaan työsuhteita, jotka eivät ole markkina-taloudellisten pelisääntöjen mukaan kannattavia.

Halttunen muistutti, että jo suojatyölaista 1946 lähtien on samojaasioita käsitelty. Hän ihmetteli, pitääkö aina keksiä polkupyöräuudelleen.

Halttunen päätyi peräänkuuluttamaan uudenlaista yhteiskunta-sopimusta. Kaikista toimenpiteistä huolimatta maassa on pysyväryhmä työnhakijoita, joilla on kykyä ja halua työntekoon, muttajotka eivät työllisty markkinatalouden keinoilla. Tilanne olisi hänenmukaansa ratkaistavissa työmarkkinaosapuolten kesken. Tarvitaanmyös toimiva sosiaalista yrittämistä koskeva lainsäädäntö ja pitääunohtaa pelko siitä, että tuet vääristävät kilpailua.

Päinvastoin pitää oikaista kilpailun vääristymät yksilötasolla,Halttunen siteerasi dosentti Jorma Niemelää.


Työvalmennussäätiö Tekevän perusti-vat kahdeksan vuotta sitten Jyväskylänkaupunki ja maalaiskunta sekä kuusipaikallista ja valtakunnallista järjestöä.

- Kunnat halusivat seudullisen toi-mijan sosiaalisen työllistämisen toimi-alalle, kertoo toimitusjohtaja Harri Halt-tunen.

Voimien yhdistämisellä tahdottiintaata entistä paremmat ja monipuoli-semmat työhönvalmennuspalvelut kokoJyväskylän seutukunnan asukkaille.

Uusi yhteistyömalli tarvitaanpikkukuntien palvelemiseksi

Koko seutukunnan palveleminen ei kui-tenkaan ole toteutunut, vaikka 160 000asukkaan seutu on yhtä ja samaa työssä-käynti- ja työvoimatoimistoaluetta.

Monipalvelumalli toimii

Jyväskyläläinen Tekeväon yksi maamme noinkymmenestämonipalvelukeskuksesta,jotka tarjoavatseutukuntansavälityömarkkinoillemonipuolisiatyöhönvalmennuspalveluja.- Pienet kunnat ovatjäänet vaillepalvelujammerahoitusongelmientakia, valittaatoimitusjohtaja HarriHalttunen.

- Emme ole saaneet rahoitusta pal-velujen järjestämiseen, vaikka niitä syr-jäkunnissa tarvittaisiin. Pienillä kunnil-la ei ole varaa ostaa palveluja, eikä re-sursseja niitä itsekään tuottaa, Halttu-nen huomauttaa.

Työministeriön strategiana on, ettätyövoiman palvelukeskusten avulla syr-jäiset pikkukunnatkin saataisiin välityö-markkinoiden palvelun piiriin. Jottastrategia toteutuisi käytännössäkin, niintarvittaisiin Halttusen mielestä eurojavaltion kassasta.

- Jos me haluamme tuottaa esimer-kiksi yli 50 kilometrin päässä olevalleHankasalmen kunnalle palvelujamme,niin valtiovallan pitäisi tulla sopimus-kumppaniksemme, jotta voimme hank-kia sieltä tilat palvelujen tarjoamiseen.

Korvamerkitty palveluohjaaja

Halttunen peräänkuuluttaa seudun työ-voimatoimistoja ja työvoiman palvelu-keskusta ostamaan myös entistä reilum-min Tekevän palveluja kuntatasolla.

- Vain siten seudullinen tasa-arvovoi toteutua.

Kritiikistään huolimatta Halttunenkehuu yhteistyön työvoiman palvelukes-kuksen ja työvoimatoimiston kanssa su-juvan. Yhteistyön tekemiselle on pitkäthistorialliset juuret. Tekevä on myöskehittänyt oman tapansa tuottaa palve-luja työhallinnolle. Yhteistyötä avittaamyös Tekevän “korvamerkitty” palvelu-ohjaaja.

- Hän on ollut aiemmin töissä työ-voiman palvelukeskuksessa ja tunteehenkilökohtaisesti sen työntekijät ja työ-kulttuurin.

Mari Kovanen näyttää HarriHalttuselle kehyslistaleikkurinkäyttöä.

VATES–INFO 1 2007 1 1

Halttusen mielestä tärkeää on, ettäpalvelujen tuotteistaminen viedään ai-van kenttätasolle, koska sieltä saadaansekä kehittämisen että markkinoinninkannalta tärkeää kokemusta, osaamistaja palautetta.

- Kun asiakkaalle tehdään esimer-kiksi kuntouttavan työtoiminnan akti-vointisuunnitelma ja kunnan sosiaali-työntekijä kokee saaneensa meiltä hyvääpalvelua, niin voiko sitä paremmin enäämainostaa, Halttunen kysyy.

Tekevä seuraa säännöllisesti palve-lujensa vaikutuksia ollakseen kilpailuky-kyinen tuottaja välityömarkkinoilla.

- Me seuraamme tarkkaan, mitä asi-akkaille tapahtuu; mitä tuloksia palvelutuottaa ja mitkä ovat kustannukset, jot-ta tiedämme hinta-laatusuhteen.

Tuotteistaminen käytännöntasolle asti

Vanha työkeskusmalli, missä kunnatantoivat rahaa työkeskukselle ja toivoi-vat, että se hoitaisi hommat hyvin, onmennyttä aikaa Jyväskylän seudulla -niin kuin muissakin monipalvelukeskus-paikkakunnilla.

- Emme tee työtä kunnille avustus-pohjalta, vaan tuotteistamme palvelum-me niiden tarpeen mukaan.

Halttunen korostaa, että Tekevä käyavointa keskustelua kuntien vastuuhen-kilöiden kanssa siitä millaisia palvelujakunta rahoillaan haluaa Tekevältä ostaa,ja mitä Tekevä tarjoaa.

- Kerromme selkeästi kenelle pal-velumme on tarkoitettu, millä hinnallasen myymme, ja mitä rahalla saa.

Oppisopimuskoulutus parastaräätälöintiä

Viime vuonna säätiön eri toiminnoissa:työhönvalmennuksesssa, kuntouttavas-sa työtoiminnassa, työllisyyskursseilla jakoulutuksissa oli kaiken kaikkiaan 604henkilö, joista työsuhteisia oli 256.

Kolmisenkymmentä henkilöä työl-listyi valmennusjakson jälkeen avoimil-le työmarkkinoille. Työnantajat arvosta-vat Tekevää; monialatoimijana se pystyytarjoamaan työnteon harjoittelua ja ko-keilua hyvin erilaisissa töissä. Tekevälläon 16 eri tuotantoyksikköä aina metal-lista mediapajaan asti.

Työnantajayhteistyön yhdeksi mer-kittäväksi vahvuudeksi on vuosien myö-tä tullut oppisopimuskoulutus.

- Se on paras tapa räätälöidä työn-tekijöitä yritysten tarpeisiin, vakuuttaaHalttunen.

Suomalainen koulutusjärjestelmäon avautumassa myös ulospäin ja Teke-vä on aktiivisesti hakenut yhteistyötämyös erityisammattioppilaitosten kans-sa.

Teksti: Juha SaarinenKuvat: Antti Siukola ja Lauri Sievinen

mutta valtion pitäisi turvatakuntien tasa-arvo

Monipalvelukeskusten kehittämishankekäynnistyy

VATES-säätiö käynnistää tämän kevään aikana useampivuotisenMonipalvelukeskukset välityömarkkinoiden läpivirtaavuuden tueksi,Move, - kehittämishankkeen.

Sen pitkän tähtäimen tavoitteena on tukea sosiaalisen työllistämisentoimialan kehittymistä niin, että kaikilla heikossa työmarkkina-asemassa olevilla henkilöillä on tulevaisuudessa käytettävissäänriittävä määrä laadukkaita työllistämis- ja kuntoutuspalveluitaasuinpaikasta riippumatta..

Movessa tähdätään nykyisten erityistyöllistämisen yksiköidentoiminnan monimuotoistamiseen ja alueellisen yhteistoiminnankehittämiseen. Tavoitteena on luoda sellaisia rakenteita ja toiminto-ja, joiden tukemana maahamme syntyisi lähivuosina valtakunnalli-sesti kattava työllistymisen monipalvelukeskusten verkosto.

Move-hankkeen ensimmäinen vaihe kestää kolme vuotta. Tänäaikana määritellään ja tuotteistetaan työllistymisen monipalvelumallija siihen pohjautuva keskuksen kehittämisohjelma, joka soveltuualueellisiin erityistarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on käynnistää 8-10seutukunnallista työllistämisen monipalvelukeskuksenkehittämisprosessia.

Move-hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Monipalvelukeskusten toiminta ja hyvät tulokset ovat kiinnostaneeterityisesti työministeri Tarja Filatovia. Kuusankoskelaisen Parik-säätiöntoimintaa esittelevät tuotantopäällikkö Hannu Vanhalakka (edessä) jatoimitusjohtaja Arto Havo.


VVälityömarkkinat –käsitteen ymmärtämiseksi on oivallet-tava mitä yhteisötaloudella eli sosiaalisesti yhteisöä hyö-dyttävällä taloudella tarkoitetaan. Jos järjestö perustaakioskin ja jakaa saamansa voiton työttömille lahjaksi, kyseei ole yhteisötaloudesta, vaan hyväntekeväisyydestä; hyö-dyttäähän toiminta vain työtöntä ja järjestöä. Mutta josjärjestö palkkaa työttömän töihin kioskiin, niin se on yh-teisötaloutta, sillä työllistämisestä hyötyy koko yhteiskun-ta. Yhteisötaloutta on myös se, kun järjestö myy palvelui-ta julkiselle sektorille työllistämällä pitkäaikaistyöttömiä.Ilman tätä työllistämistä, kyse on markkinaehtoisesta lii-ketoiminnasta.

Toinen ominaispiirre yhteisötalouden toimijoilla on,että omistajat eivät hae taloudellista hyötyä toiminnas-taan. Euroopassa pisin perinne sosiaalisesta yritystoimin-nasta on Italiassa ja heidän asiantuntijansa konkretisoihyvin välityömarkkinoita italialaisen sosiaalisen yritystoi-minnan eroilla. Siellä yritykset jaetaan kahteen eri tyyp-piin: meidän suojatyötä, työtoimintaa ja päiväkeskustoi-mintaa vastaavaan A-tyypin ja meidän sosiaalisten yritys-ten lain mukaisiin B-tyypin osuuskuntiin. A-tyypinosuuskunta on sosiaalipalveluna toteutettavaa, julkisensektorin rahoittamaa ja osittain vapaaehtoista toimintaa.Siinä ei ole tuotannollisia paineita eikä toimita markkina-pelureina. A-tyypin osuuskunnissa henkilöt työskentele-vät pysyvästi tai he siirtyvät kuntoutustoimenpiteidenjälkeen välityömarkkinoille ts. välittäville työmarkkinoilleeli B-tyypin osuuskuntiin työntekijöiksi tai joskus – muttaharvoin – vapaille työmarkkinoille.

Koko em. rakennelma lähtee julkisen talouden kus-tannusten tarkastelusta. Kalleimmat sosiaalisen työllisty-misen muodot ovat työtoiminta, työhön kuntoutus ja tu-ettu työllistyminen. Ne ovat joillekin henkilöille ainoatyöllistymisen vaihtoehto, mutta niille, jotka eivät näitätukimuotoja tarvitse, on kehitetty välityömarkkinat. Väli-työmarkkinoiden ei tule olla pelureita tavara- ja palvelu-tuotteiden markkinoilla vaan niiden ydintehtävänä onvälittää työntekijöitä markkinalähtöisille sosiaalisille yri-tyksille.

Paljonko välittävät työmarkkinat maksavat: esimer-kiksi Itävallassa wieniläinen organisaatio voi saada 40 000euroa vuodessa pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen.Summan se voi käyttää joko oman henkilöstönsä palkka-kustannuksiin tai pitkäaikaistyöttömän palkkaukseen,kuntoutuksen tai fyysisen kunnon kohentamiseen, kun-han kohdehenkilö työllistyy. Ja pääosa on työllistynytkinem. organisaation perustamiin sosiaalisiin yrityksiin tai– vain joskus – avoimille työmarkkinoille.

Välityömarkkinat eivät ole mikään taikasana – niinkuin ei sosiaalinen yrittäminenkään – ilman systemaattistakehitystyötä. Siihen on valjastettava yhteisötalouden arvotomaavia organisaatioita, joissa on yhteisötalouden huip-puosaajia. Näille on annettava kunnon taloudelliset re-surssit ja mahdollisuus testata käytännössä eri menetelmiäja malleja – ja epäonnistuakin. Kokeilutoimintaan hyväk-syttäviltä organisaatiolta tulee edellyttää myös valmiuttaperustaa sosiaalisia yrityksiä markkinoille yhteisötalous-lähtöisiksi pelureiksi.

Mauri KorhonentoimitusjohtajaBovallius palvelut [email protected]

Välityömarkkinatvaativat systemaattistakehittämistä

Kuva

: Ju

ha S

aarin

en

näkökulma


Hallituksen esitys sosiaalisten yritystenlaista on osa laajempaa kokonaisuutta,johon liittyy myös julkisesta työvoima-palvelusta annetun lain tarkistus sekäasetus työllisyyspoliittisen projektituenkorvaamisesta työllisyyspoliittisellaavustuksella.

Palkkatuki prosenttiperusteiseksi

Vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömi-en palkkatuki muuttuu prosenttiperus-teiseksi siten, että työllistämistuen pe-rus- ja lisäosan yhteenlaskettu määrä on50 prosenttia palkkauskustannuksista,kuitenkin enintään 1300 euroa kuukau-dessa. Tähän asti palkkatuki on vaihdel-lut 800 - 950 euron välillä. Vaikeasti työl-listyvien henkilöiden tuki poikkeaa si-ten, että korkeimman korotetun palk-katuen enimmäiskesto pitenee nykyises-tä yhdestä kahteen vuoteen.

Työllisyyspoliittisen avustuksenenimmäismäärä nousee

Tähän saakka työvoimatoimisto onosoittanut työntekijän sosiaaliselle yri-tykselle. Uuden lain mukaan riittää, ettävajaakuntoinen tai pitkäaikaistyötön onollut työnhakijana työvoimatoimistossa.Sosiaalihuoltolain nojalla palkattavanvammaisen rekisteröitymistä ei enääedellytettäisi. Työllistettyjen osuutta las-

Eduskunta hyväksyi uudistetun

lain sosiaalisista yrityksistä

helmikuussa. Laki tulee

voimaan kevään aikana.

Yrityksille myönnettävään

palkkatukeen on tulossa

korotuksia ja korkeimman

korotetun palkkatuen

enimmäiskestoa pidennetään.

Myös vajaakuntoisten ja

pitkäaikaistyöttömien

sisällyttämistä sosiaalisen

yrityksen työllistettyjen

osuuteen helpotetaan.

kettaessa tulee henkilöiden säännöllisentyöajan olla yli 75 prosenttia alan enim-mäistyöajasta, vajaakuntoisilla vähintään50 prosenttia.

Asetus työllisyyspoliittisesta avus-tuksesta tuli voimaan 2007 alusta. Avus-tus korvaa ja yhdistää aiemmat työllisyys-poliittisen projektituen ja omatoimisuus-avustuksen. Sosiaalisille yrityksille avus-tuksen enimmäismäärä nousee 75 pro-senttiin entisestä 50:stä. Avustuksen käyt-tötarkoituksessa korostuvat työ- ja toi-mintakyvyn sekä työllisyysedellytystenselvittäminen ja uusien palvelujen kehit-

täminen. Avustusta voidaan myöntäätoimintaan välittömästi liittyviin irtai-men käyttöomaisuuden hankintoihin,joiden arvo ei ylitä vuositasolla kym-mentä prosenttia hyväksyttävistä kus-tannuksista. Sosiaalisille yrityksille avus-tusta myönnetään yritystoiminnankäynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen.Yleinen maksimitukiaika pitenee vii-teen vuoteen aiemman kolmen vuodensijasta.

Lisätietoja: www.sosiaalinenyritys.fiTeksti: Heikki Manninen

sosiaalisista yrityksistä uudistuiLaki

VATES-säätiö otti lain uudistuksen valmisteluvaiheessa kantaa kolmeen kohtaan,jotka jäivät muuttumatta.

Säätiö esitti lausunnossaan eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle lainkohderyhmän laajentamista siten, että myös vajaakuntoinen yrittäjä pitäisi laskeavajaakuntoisten kohderyhmään.

Vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä syrjivä säännös tuen katosta olisi VATESinmielestä pitänyt poistaa.

Säätiö kiinnitti huomiota myös tukipäätösten kirjavuuteen eri puolilla maata jaesitti vaihtoehtona, että TE-keskuksen työvoimaosasto myöntäisi tuet. Ylipäätääntukipäätöksistä pitäisi tehdä puitesopimuksia, jotka olisivat niin pitkiä kuinlainsäädäntö mahdollistaa.

Parannettavaa jäi vieläkin


Työni jaminä

VATES-infon uudessa sarjassa vammaisten

ja vajaakuntoisten työllistymisen eri

ammattilaiset kertovat omasta arjen

työstään. Sarjan aloittaa Heljä Karppinen

Tampereen työvoiman palvelukeskuksesta.

Olen Heljä Karppinen, 26-vuotiasurasuunnittelija Tampereen työvoimanpalvelukeskuksessa eli TYP:ssä. Työhal-linnossa olen ollut vuodesta 2002 jaTYP:ssä sen perustamisesta lähtien elikohta kolme vuotta. Koulutukseltaniolen sosiaalipsykologi.

Työskentelen työhallinnon urasuunnit-telijana työparinani kaupungin urasuun-nittelija, jolla on sosiaalityöntekijän pä-tevyys. Laadimme yhdessä henkilökoh-taisen urasuunnitelman pitkäaikaistyöt-tömille. Haastattelemme jokaisen asiak-kaamme keskimäärin viisi kertaa: käym-me läpi hänen sosiaalisen ja taloudelli-sen tilanteensa, terveytensä, päihdekäyt-tönsä, työkykynsä, työnhakuvalmiuten-sa, koulutustarpeensa ja ammatillisenosaamisensa. Tavoitteena on yhdessälöytää väyliä avoimille työmarkkinoille.

Tarvittaessa teemme yhteistyötäpäihde-, kriminaali- ja terveydenhuollonsekä kuntoutuspalveluiden kanssa.TYP:n oma terveydenhoitaja ja psyko-logi ovat usein mukana prosessissa.

Urasuunnitelman valmistuttua pal-veluohjaajamme tukee henkilökohtai-sesti asiakastamme sen toteutumisessa.Hän auttaa tämän tarvitsemien palvelui-den kuten esimerkiksi työhönvalmen-nuksen ja työkokeilun saamisessa. Pal-veluohjaaja tekee työpaikkakäyntejäkin.Tavoitteena on löytää konkreettinen

TYÖNIja minä


“Asiakas työn tekee- emme me kenenkään elämää muuta.”

polku avoimille työmarkkinoille. Jos sitäei löydy, niin sitten etsimme asiakkaankanssa muita ratkaisuja kuten esimerkik-si eläkkeen hakua.

Tärkeintä työssäni on tarjota asiakkail-le mahdollisuuksia ja tilaisuuksia muu-tokseen. Työllistymismahdollisuuksiinvaikuttaa moni seikka asiakkaan elämäs-sä ja tämän kokonaisuuden hahmotta-minen on kaiken suunnittelun perusta.Aika ja kuuntelu ovat tärkeitä. Pitkäai-kainen työttömyys tuo mukanaan useinmonenlaisia ongelmia ihan arkirutiineis-ta lähtien. Asioista puhutaan niiden oi-keilla nimillä ja otetaan kantaa erilaisiinvaihtoehtoihin. Joitakin asiakkaita jou-tuu tsemppaamaan, toisia tiputtelemaanmaanpinnalle. Tärkeintä on asiakkaanoma motivaatio ja sen tukeminen. Asia-kas työn tekee - emme me kenenkäänelämää muuta.

Tukipilarini työssä on oma mielenrau-ha. Sen perustana ovat kunnossa olevatkotiasiat ja työrauha sekä -huumori.

Konkreettinen voima työnteossa onoma tiimi, johon kuuluvat kaupunginurasuunnittelijan lisäksi palveluohjaajasekä monesti myös terveydenhoitaja japsykologi. Tiimityö on paljon hedelmäl-lisempää kuin yhden ihmisen panos,koska siinä yhdistyy erilainen osaaminenja näkökulmat.

Työtä raamittaa mukavasti myösmeidän TYP:n toimintamalli. Haluam-me saada asiakkaamme työllistymäänavoimille työmarkkinoille selkeän ura-suunnitellun ja sitä tukevan palvelu-suunnittelun avulla. Vaikka asiakkaateivät oikeasti pyörikään prosessissammeminkään kaavion mukaan, niin silti sel-keä mallitus auttaa pitämään kurssinoikeana ja asiakastyön liikkeessä. Meil-lä on myös kiinteät työparit, mitä kai-kissa TYP:ssä ei ole.

Ilonaiheenani on, että kolmen vuodentyön jälkeen meidän TYP:mme työsken-tely on löytänyt oman toimivan mallin-sa, mutta ei silti ole jämähtänyt paikal-leen. Vakiintuneiden hyviksi havaittujenpalveluiden ohessa kehitämme kokoajan uusia kuten esimerkiksi mielenter-veyskuntoutujien voimaantumisryhmä.

Iloitsen myös siitä, että asiakkaatovat tyytyväisiä ja hyötyvät meillä käyn-nistä. Urasuunnittelun asiakaspalautteis-sa olemme saaneet arvosanan kahdek-san ja puoli. Toimimme usein myös “hä-täaputoimistona” ja neuvomme eteen-päin niitäkin, jotka eivät syystä tai toi-sesta jää meille asiakkaaksi.

Urasuunnittelijan työ on tiimityönä-kin itsenäistä ja monipuolista. On kas-vattavaa ja mielenkiintoista kohdata sel-lainen kirjo erilaisia ihmisiä, mitä tässätyössä vastaan tulee viikoittain.

Murheeni on, että monilla asiakkaillaolisi työkykyä ja -halua, mutta ei ole sel-laisia työpaikkoja, joissa he voisivat an-taa oma panoksensa ja saada palkkaa.Työtehtävien ja työelämän vaatimuksetovat monille liian kovia. Toisaalta joiden-kin asiakkaiden tilanteet ovat kieltämät-tä liian ongelmallisia, eikä meiltäkäänlöydy heille apua. On myös paljon sel-laisia ihmisiä, joiden palvelutarpeet ovatkaukana työhön paluusta, mutta jotkaeivät tarvitsemaansa apua ole saaneet.Peruspalvelut, kuten erilaiset hoidot,eivät TYP:n palveluvalikoimaan kuulu.

Kehittämishaasteena on jatkaa kehitty-mistä urasuunnittelijana. Opittavaa esi-merkiksi kuntoutusasioissa riittäisi. Pal-velukeskuksemme pitäisi osallistua yh-teiskuntavaikuttamiseenkin, jotta työ-paikkoja pitkäaikaistyöttömille avautuisija löytyisi.

Haltijan taikasauvalla loisin Suomeenison määrän matalan kynnyksen työ-paikkoja, joissa tehtäisiin oikeita töitä jasaataisiin oikeaa palkkaa, mutta samaanaikaan siedettäisiin erilaisuutta. Näihinpaikkoihin pääsisivät ne työhaluiset, joil-le nykyisissä työpaikoissa ei jalansijaatunnu löytyvän.

Taikasauvalla sekoittaisin myös jon-kin liemen, joka herättäisi muutoin työ-kykyisissä, mutta työttömyyteensä tottu-neissa tai muuten haluttomissa nuoris-sa hillittömän halun lähteä tekemääntöitä. Työkyvyttömät päästäisin eläkkeel-le.

Itselleni taikoisin kaikkea sellaistakivaa, että jaksaisin tätä työtä tehdä jat-kossakin leipääntymättä.

Kuvat: Sanna Heikintalo

Työvoimatoimiston ja sosiaalitoimiston erilai-set työkulttuurit näkyisivät varmaan työparintyössä, jos oltaisiin eri kattojen alla. Täällä seei näy, tehdään samaa työtä, saman pöydänääressä, vakuuttaa työpari Heljä Karppinen jaSanna Helin.


Työ on parastasosiaaliturvaa

Kansliapäällikkö Kari Välimäki:

Kansliapäällikkö Kari Välimäen mielestä työelämäs-sä on asenteita, jotka eivät ole edullisia vammaisten työl-listymiselle.

- Vaikka vammaisella henkilöllä olisi mahdollisuuk-sia ja taitoja, niin jostain syystä niitä ei osata käyttää.Ennakkoluuloja on. Yleiseen henkeen pitäisi pystyävaikuttamaan.

Vammaisten työllistymistä edistäisi Välimäen mie-lestä se, jos yhteiskunnan tuki olisi nykyistä joustavam-paa, tuet olisivat pitkäaikaisia ja räätälöityjä.

Välimäki ei lämpene kaikille maksettavista perus-turvan kaltaisista yksinkertaisista malleista.

- Se ei huomioi ihmisten erilaisuutta.Kansliapäällikkö kannattaa syyperusteista tukijär-

jestelmämallia. Hän on tullut vakuuttuneeksi siitä, ettäkehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistämisenhyödyllisyyttä kannattaisi harkita.

- Vammaisten tarpeet vaihtelevat. Heidän erilai-suutensa voi jäädä ottamatta huomioon, jos tulee vainyksi laki. Järkevämpi ja kenties helpompi tie olisi ajan-tasaistaa molemmat, sinänsä onnistuneet lait.

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ykkösasia

Välimäki uskoo, että vaalien jälkeen muodostettava uusihallitus nostaa ohjelmassaan esille vammaisasiat. Häntoivoo, että hallitus ei kuitenkaan hirttäytyisi siihen,että ainoa keino vammaisten aseman parantamiseksion yhdistää lait.

Työelämään osallistumisen mahdollisuus

parantaa keskeisesti vammaisten ihmisten

elämänlaatua. Työvoiman palvelukeskusten

avulla voidaan parhaiten edistää vaikeasti

työllistyvien työllistymistä joko avoimille

tai välityömarkkinoille, tähdentää sosiaali-

ja terveysministeriön tuore

kansliapäällikkö Kari Välimäki.


- Sen sijaan ohjelmassa pitäisi todeta,että tehdään sellaisia uudistuksia, joidenlähtökohtana on osallistumis- ja työmah-dollisuuksien tukeminen.

Ohjelmassa pitäisi kansliapäällikönmielestä kertoa millä lailla vammaistentyöllistymismahdollisuuksia luodaan.Miten työllistymisen tukimuotoja pitäi-si kohdentaa ja kehittää.

Erityisen tärkeänä Välimäki pitääsitä, että hallitus sitoutuisi kehittämäänhenkilökohtaista avustajajärjestelmää.

- Kun rahaa ei kaikkeen riitä, niinhenkilökohtaisen avustajajärjestelmänkehittäminen on perustellumpaa kuinmoni muu toimenpide. Sen hyödyntä-mistä vammaisten työllistymisessä voi-taisiin esimerkiksi laajentaa.

Etuus- ja palvelujärjestelmientuettava toisiaan

Välimäki korostaa, että pohjoismainenhyvinvointijärjestelmä lähtee täystyölli-syydestä ja siitä, että työ kaikissa muo-doissa on parasta sosiaalipolitiikkaa.Työikäisten sosiaaliturvan tulisi meillä-kin Välimäen mukaan säestää työssä-käyntiä niin, että eri toimenpiteistä ra-kentuu toimiva kokonaisuus.

Hän on pahoillaan siitä, että Suo-messa laman jälkeen omaksuttiin sääs-tösyistä sosiaalipoliittinen linja, jossatyöllistymistä tukevien väylien ja mah-dollisuuksien etsimisen sijaan ruvettiinjakamaan ihmisille rahallisia etuuksia.Hänen mielestään palvelujärjestelmienkehittäminen on parempaa politiikkaakuin pelkkä eurojen jakaminen.

- Pitää luottaa ihmisen työhön jatukea työhön osallistumista.

Etuus- ja palvelujärjestelmien pitääVälimäen mielestä tukea toisiaan.

Erityisen vaarallisena Välimäki pitääsitä, että laman jälkeen rahasta tuli kes-keinen arvo, jolloin työllistymisen tuke-miseen liittyviä tuloksiakin on mitattuja mitataan väärillä perusteilla.

- Esimerkiksi kuntouttavan työtoi-minnan tuloksia ei voi mitata vain sillä,kuinka paljon ihmisiä on työllistynytavoimille työmarkkinoille ja mikä on sii-tä saatu tulo. On arvioitava myös, kuin-ka paljon heidän elämänlaatunsa on pa-rantunut.

- Jo se, että henkilö saa mahdolli-suuden kokeilla kykyjään pelkän toi-meentulotuen asemesta, on tulosta: elä-mänlaatu paranee, Välimäki huomaut-taa.

Oppisopimuskoulutustyyppistätukea

Viime aikoina runsaasti esillä olleen, työ-ministeriön markkinoiman välityömark-kinat-käsitteen sijasta Välimäki puhuumieluummin - sosiaalihallinnon luon-teen mukaisesti - välittävistä työmark-kinoista. Niillä ihmisestä välitetään: tar-jotaan erilaisia tukitoimia avoimille työ-markkinoille työllistymiseksi tai luodaansellaiset työmarkkinat, jotka arvostavatihmistä ihmisenä eikä pelkästään työn-tekijänä.

Yksilön siirtymistä välittäviltä työ-markkinoilta avoimille tukevat Välimä-en mukaan vammaistuki, henkilökohtai-nen avustajajärjestelmä, tulkkipalvelut jasosiaaliset yritykset.

- Tarvitaan myös enemmän oppiso-pimuskoulutustyyppistä tukea. Siinä yri-tyksen kanssa käytäisiin yhteistyössäläpi, millä lailla työllistettävä henkilövoisi tulla yrityksen palvelukseen, Väli-mäki pohtii.

Yhtenäisiinpalvelukeskuskäytäntöihin

Kansliapäällikkö uskoo, että työvoimanpalvelukeskukset ovat ne muskelit, joil-la työllistymistoimissa eri puolilla Suo-mea onnistutaan.

- Niiden avulla saamme aikaan eripuolilla Suomea riittävän paljon alueel-lista yhteistyötä, mikä mahdollistaa so-pimusten teon yritysten ja yleishyödyl-listen yhteisöjen kanssa.

Työhallinnon ja sosiaalihallinnonvälillä on perinteisesti ollut vaikeuksiasovittaa omat toimensa yhteen niin, ettäniistä muodostuu työllistyvää henkilöäsaumattomasti tukeva kokonaisuus.Välimäki uskoo, että työvoiman palve-lukeskusten avulla nämäkin ongelmatvähenevät.

- Meneillään on kahden palvelukes-kuksen pilottihanke, jonka päämääränäon tuottaa hyviä käytäntöjä tasokkaanmoniammatillisen asiakastyön turvaami-seksi kaikissa palvelukeskuksissa.

Yleishyödylliset palvelutmietinnässä

Kansliapäällikkö Kari Välimäki toivoi-si, että työvoiman palvelukeskukset voi-sivat hankkia työllistämis- ja kuntoutus-palveluja nimenomaan järjestöiltä ja eri-laisilta työhönvalmennus- ja kuntoutus-palveluja tarjoavilta organisaatioilta il-man kilpailua bisnesyritysten kanssa.

- Kyse on yleishyödyllisistä palve-luista, joissa järjestöillä on ainutlaatuis-ta osaamista. Esimerkiksi mielenterve-ysjärjestöt pystyvät tarjoamaan vertais-tukea, mitä bisnespuolelta on vaikea löy-tää.

Kun hankintalaki hyväksyttiin vuo-den alussa, eduskunta edellytti, että kiin-nitetään huomiota järjestöjen asemaanja mahdollisuuksiin tarjota palveluja.Tämä lausuma antaa mahdollisuudenkehittää esimerkiksi työllistämispalvelu-ja kuntien ja järjestöjen yhteistyönä.

Kansliapäällikkö Välimäki kertoi,että sosiaali- ja terveysministeriössä is-tuu työryhmä, joka pohtii yleishyödylli-set palvelut -käsitteen määrittelyä.

- Vaikka olen suhtautunut epäile-västi EU:n yleishyödyllisyys-käsittee-seen, niin mietimme nyt voisimmekohyödyntää sitä ja tehdä siitä konkreetti-sen hyvän käsitteen.

Teksti. Juha Saarinen ja Arto VilmiKuvat: Juha Saarinen

.

Kuntakohtaiset erot palveluissa ovat kasvaneet.Tarvitaan nykyistä pidemmälle menevää kansallistaohjausta, jotta eduskunnan tahto viedään toimen-piteisiin asti, sanoo Kari Välimäki.


Aloitin VATES-säätiön projektisuun-nittelijana tutustumismatkani tuetuntyöllistymisen työhönvalmennukseenviime vuoden elokuussa. Vielä keväthan-kien loistaessa en ole saanut muodostet-tua yhtenäistä kuvaa palvelutuotteestatyöhönvalmennus.

Haastateltuani useita tuetun työllis-tymisen menetelmää enemmän ja vä-hemmän käyttäviä tai soveltavia työhön-valmentajia olen päätynyt johtopäätök-sen: työhönvalmennuksella voidaan tar-koittaa lähes mitä tahansa erityisryhmillesuunnattua kuntouttavaa ja valmentavaatoimintaa.

Laadukas palveluntuotanto edellyt-tää vahvaa tietoisuutta siitä, mitä olem-me tekemässä, kenelle ja millä tavoitteel-la. Työhönvalmentajan tehtävänkuva on-kin määriteltävä osana laadukasta pal-velua ja pitkällä tähtäimellä myös työs-sä jaksamista.

On tiedettävä, mitä palvelu on jakenelle suunnattu

Koska työhönvalmennus on ostopalve-lu, sen piiriin tullaan vain jonkin viran-omaisen lähetteellä. Mielekäs palveluoh-jaus edellyttää ohjaavalta taholta tar-peeksi tietoa siitä, mitä palvelu on jakenelle se on suunnattu.

Kentällä kiertäessäni kuulin useaanotteeseen, kuinka palveluohjauksessa on

edelleen puutteita ja työhönvalmennuk-seen lähetetään asiakkaita, joiden kuu-luisi olla päihde- tai mielenterveyspal-veluiden asiakkaina.

On hyvin vaikea tietää, mistä asia-kas hyötyy, jos työhönvalmennusta, oh-jaavaa koulutusta ja kuntouttavaa työ-toimintaa mainostetaan yhtenäisesti asi-akkaan elämänhallinnan vahvistumisel-la: kaikki voimaannuttavat, tarjoavatyksilöllistä tukea ja antavat kosketuksentyöelämään. Kaikkien niiden jälkeen asia-kas on edelleen työttömänä?

Työhönvalmentaja – asiakkaanpelastaja?

Työhönvalmentajalla on erilainen suh-de asiakkaaseen kuin esimerkiksi työvoi-matoimiston virkailijalla, koska työ-hönvalmentajalla on enemmän aikaa asi-akkaalleen.

Työhönvalmentajalla on kaikki asia-kaslähtöisyyden avaimet kädessään.Mikäli tehtävänkuva ei ole määritelty taise on epäselvä, on varsinkin uudellatyöntekijällä houkutus ja kiusaus lähteäpelastamaan asiakas: olemaan se, jokaensimmäisenä kuulee ja kuuntelee asia-kasta.

Työhönvalmentajan ammattitaidos-ta on kiinni, miten hän tuntee muut ver-koston jäsenet ja kykenee tunnistamaanoman ja muiden vastuualueen. Työhön-

valmentaja ei ole päihdetyöntekijä, vaik-ka hän istuu illan AA-kerhossa yhdessäasiakkaan kanssa voimaannuttaaksentätä. Työhönvalmentaja ei ole sosiaali-työntekijä ja tukihenkilö, vaikka halu-aakin viedä asiakkaan kissan eläinlääkä-riin ja lähteä mukaan pyöräostoksille.Kaikkea on toki mahdollista perustellatyöelämälähtöisyydellä, mutta missä vai-heessa on syytä rajata tehtäväkenttää, jossamaan aikaan ei ole aikaa työnantaja-yhteistyölle?

Missä on työelämä?

Jokainen työhönvalmentaja on työsuh-teessa työnantajaansa; saa palkkaa japäivärahoja sekä pystyy tekemään sään-nöllisen tulon mahdollistamia hankinto-ja. Osalla työhönvalmentajista työsuhdeon määräaikainen, osalla toistaiseksivoimassaoleva. Kuitenkin valmentajienkäsitys siitä, mitä avoimilla työmarkki-noilla tarkoitetaan, vaihtelee suuresti.

Työtoiminta toki kehittää elämän-hallintaa ja tuo mielekästä sisältöä elä-mään, mutta vammaisten ja vajaakun-toisten integraatio avoimille työmarkki-noille ei toteudu sulkemalla heidätomaan erillisyksikköönsä: työtä tehdäänpajatyyppisissä säilöntä- ja hoivaorgani-saatioissa, joissa mahdollisuus sosiaali-seen vuorovaikutukseen on rajoittunut-ta. Työstä ei myöskään makseta tekijöil-

Tuetun työllistymisen

menetelmää ja

työhönvalmennusta käytetään

hyvin erilaisissa yhteyksissä

kuvaamaan palvelutuotteita,

joiden tavoitteet vaihtelevat

hyvästä elämästä asiakkaan

sijoittumiseen avoimille

työmarkkinoille. Jotta

työhönvalmennusta voitaisiin

käyttää tuloksellisesti, se olisi

määriteltävä osana laadukasta

palvelua.

Työhön-valmennus– yhtä siellä ja


leen palkkaa. Työpanos kelpaa – seon jopa edellytys tilaustöiden tekemi-selle – mutta siitä ei olla valmiita mak-samaan asianmukaista korvausta.

Toinen kysymys kokonaan on,halutaanko työtoiminnassa olevienhyvien työntekijöiden työllistymistätukea työkeskuksen ulkopuolelle?Kenen voimin työpaja silloin valmis-taa tuotteensa? Pajatyyppistä toimin-taa perustellaan myös sillä, että ulko-maailmalta suljetussa organisaatiossaerilaisuudesta johtuva kiusaaminenon vähäisempää. Vammaisia halutaansuojella sulkemalla heidät erillisyksik-köön kuntoutumaan – mitä varten?

Teksti: Anne-Mari [email protected]

toista täällä

On hyvin vaikeaa tietää, mistä asia-kas höytyy, jos työhönvalmennusta,ohjaavaa koulutusta ja kuntoutta-vaa työtoimintaa mainostetaanyhtenäisesti asiakkaan elämänhal-linnan vahvistamisella, toteaa artik-kelissaan Anne-Mari Ollikainen.

”Meidän tulisi juuriyhdistyksemme kannalta

miettiä, mitä tuettutyöllistyminen tarkoittaa

meillä.”Työvalmentaja

Raportti valmistuu huhtikuun loppuun mennessä

VATES-säätiön projektisuunnittelija Anne-Mari Ollikainenon kartoittanut tuetun työllistymisen nykytilaa ja palvelu-standardin kehittämistä viime vuoden elokuusta lähtien.Selvityksen tuloksista valmistuu huhtikuun loppuunmennessä raportti. Siinä pureudutaan niin tilaaja-tuottaja-mallin haasteisiin kuin työhönvalmennuksen paikkaan jamahdollisuuksiin toimia todellisena linkkinä avoimilletyömarkkinoille.


Ajassa

“Ohjaustehtävissä toimivien koulutus,työkokemus ja ammattitausta ovat hyvinkirjavia. Ohjaustyöllä on monenlaisiatavoitteita, laaja asiakaskunta jajäsentymättömät työtehtävät.

Ohjaustehtävät eivät ole kovin selkeästimääritelty työllistämisyksiköissä. Asiakkaansaama palvelu riippuu liiaksi siitä, mihinyksikköön hän joutuu ja minkälaisenohjaajan ohjattavaksi.”

Alalla ei ole juurikaan pohdittutasa-arvoon liittyviä kysymyksiä.

Näin toteaa VATES-säätiönkehittämispäällikkö Pauliina Lampinen

Syrjinnän seurantajärjestelmäSuomeen

Osallistuminen takaa osallisuuden

Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksienteemavuoden kansallisessa avajaisseminaarissaVammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäkimuistutti, että vammaisuus on ihmisoikeuskysymys,joka koskee kaikkia. Erityisesti hän painotti vammais-ten omaa osallisuutta:

- Niin kauan kuin me vammaiset olemme päättämässäasioistamme pöydän ääressä, meidänkin asiamme ovatpöydällä.

Vammaisia EU-kansalaisia on runsaat 50 miljoonaa, yli10 % väestöstä. Yhdessä perheessä neljästä onvammainen jäsen. Vammaiset jäävät yli kaksi kertaatodennäköisemmin kolmannen asteen koulutuksenulkopuolelle ja kohtaavat työttömyyttä kaksi kertaaenemmän kuin ei-vammaiset.

- Tärkeintä on vastustaa stereotyyppisiä käsityksiä,ennakkoluuloja ja väkivaltaa. Sitä kautta syntyykeskinäistä arvostusta ja kunnioitusta, korostiMahlamäki.

- Yhdenvertaisten oikeuksien toteuttaminen onpitkäjänteistä toimintaa, totesi opetusministeri AnttiKalliomäki valtiovallan tervehdyksessä.

Euroopan komission Stefan Olsson huomautti, ettäniin välitön kuin välillinenkin syrjintä on kitkettävä, jaedistettävä tehokkaasti yhdenvertaisuuden toteutumis-ta työssä, koulutuksessa, kulttuurissa.

EU:n yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodenaikana pyörii maassamme kuusi verkostohanketta,joista yksi, “Monimuotoisuus työelämässä”, ontyömarkkinajärjestöjen koordinoima.

Lisätietoja teemavuoden toiminnoista ja tapahtumista:www.yhdenvertaisuus.fi

kirjoittamassaan Moninainen ohjaus -raportissa. Siihen on koottu Avoimilletyömarkkinoille ohjaavan paikallisen toiminta-mallin, aTOP-projektin ohjauskoulutukseenosallistuneiden ohjaajien kokemuksia jatulkintoja omasta työstään ja sen tavoitteista.

Raportti tuo esiin toimialan ohjauskäytäntöjä,tekee näkyväksi työn tekijät ja avaa ohjaus-tehtävissä toimivien käsityksiä tasa-arvostaosana ohjaustyötä.

Moninainen ohjaus -raporttia voi tilata VATES-säätiöstä postimaksun hinnalla taisen voi tulostaa säätiön internetsivuiltawww.vates.fi

Moninainen ohjausMoninainen ohjaus

Moninainenohjaus

Pauliina Lampinen

Suomi on saamassa syrjinnän kansalliset mittaus-,raportointi- ja seurantakriteerit.

- Työministeriössä valmisteltu ehdotusteksti lähtee seuraavaksilaajalle lausuntokierrokselle viranomais- ja kansalaisjärjestö-kentälle, kertoi Stakesin kehittämispäällikkö Simo MannilaVATES-päivillä Helsingissä helmikuussa.

Mannila totesi, että määritelmät ovat kautta linjan yksi keskeinenongelma, kun pohditaan vammaisuudesta ja terveydentilastajohtuvaa syrjintää.

Syrjinnän seurantatiedon lähteinä hän mainitsi mm. tutkimus-ohjelmat, asenteet, syrjittyihin kohdistuvat ns. uhritutkimukset,omat ilmoitukset sekä erilaiset tilastot, joiden avulla ilmiötä voiepäsuorasti arvioida. Myös järjestöjen ja neuvottelukuntientoimintatiedot ovat merkittäviä lähteitä.

Syrjinnän raportointia koordinoi työministeriö apunaan seuranta-ryhmä. On ehdotettu, että syrjintäraportti tulee viralliseenkäsittelyyn kerran neljässä vuodessa, väliraportti vuosittain.

toimittaneet Heikki Manninen, Juha Saarinen ja Arto Vilmi


Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskantuetun työllistymisen kehittäjät pohtivattammikuussa Kööpenhaminassapalvelun nykytilaa ja tulevaisuudenyhteistyötoiveita sekä -haasteitaPohjolassa.

Vertaillessaan eri maiden tuetuntyöllistymisen toimialoja, kehittäjätlöysivät kaksi olennaista yhteistäpiirrettä:

Työvoimapoliittisvetoinen järjestelmätarjoaa tuetun työllistymisen tai sillerinnasteista työhönvalmentaja-avusteista palvelua paikallisen työvoi-matoimiston asiakkaille.

Vates-säätiöasetti hallitus-ohjelmatavoitteet

VATES-säätiön mielestä uudessahallitusohjelmassa ja sen politiikka-ohjelmissa on vammaisille jaosatyökykyisille taattava seuraavienkäytännön oikeuksien toteutuminen:

Oikeus ammatilliseen liikkuvuuteen jaelinikäiseen oppimiseen. Oikeusyksilöllisten tarpeiden ja valintojenmukaisiin palveluihin ja ohjaukseen.Oikeus työhönvalmentajan työelä-mään ulottuvaan pitkäkestoiseentukeen.

Säätiö edellyttää, että hallitussitoutuu poistamaan esteet, joitavammaisten ja osatyökykyistenhenkilöiden palkkatyön tekemiselle jaavoimille työmarkkinoilletyöllistymisessä on. Kaikille olisi myöstaattava yhdenvertaiset ja yksilöllisettyövoimapalvelut riippumatta yksilöntoimeentulolähteestä. Vammaisten jaosatyökykyisten työelämäänkiinnittymistä tulisi tukea ensisijaises-ti työhönvalmentajan sekä työ-yhteisöihin ja -ympäristöönkohdistettujen toimenpiteiden avulla.Lisäksi lainsäädäntöä on kehitettäväniin, että se tukee vammaisten jaosatyökykyisten yksilöllisyyttä jayhdenvertaisuutta suhteessa muihinkansalaisiin.

VATESin hallitusohjelmatavoitteetovat kokonaisuudessaan luettavissasäätiön nettisivuilla: www.vates.fi

“Julkishallintoa muutetaanliikelaitosmaiseksi. Kun toiminnantehostamisen nimissä säästetäänresursseja, on varottava, ettei erivammaisryhmiä aseteta keskenäänkilpailemaan omasta asemastaan jasaamistaan palveluista yhteiskunnassa.”

Erikoissuunnittelija Victor Savtschenko,Stakes

“Vuoteen 2020 mennessä ns. helpottyöt vähenevät koko ajan. Oravan-pyörästä putoavat lisääntyvät ja tarveerilaisille apujärjestelmille kasvaa. Yhäsuurempi väestönosa ei pärjäämarkkinaehtoisessa työelämässä, vaantarve esim. yrityksille, joilla on sosiaali-sen työllistymisen luonne, kasvaa. Tätämieltä oli puolet asiantuntija-vastaajista.”.

Väestöliiton tutkija Tuomo Martikainen

esitellessään 23 suomalaisen asiantunti-jan käsityksiä siitä, miten suomalaisentyöelämän monimuotoisuus kehittyyvuoteen 2020 mennessä.

“Olen osallistunut useiden suomalaistenyritysten hallitustyöskentelyyn. Äärimmäi-sen vähän on niitä hallituksia, jotka edeskerran vuodessa käsittelevät ihmisiä,heidän ongelmiaan ja kehittämistään.”

Tekniikan tohtori, dosentti LeenamaijaOtala, Pro Competence Oy

“Työvoiman palvelukeskuksen toiminta-malli vaatii jatkuvaa kehittämistä, jotteisen tehtävä rupea hämärtymään niin,että meillä olisi kaksi työvoimatoimistoarinnakkain “

Hallitusneuvos Päivi Kerminen, Työministeriö

Toista pääsuuntaa voisi kutsuasosiaalipoliittis- tai kuntoutuskeskeiseksi,sillä sen kohderyhmänä ovat pääasiassavammaiset ja vajaakuntoiset, jotkatyöskentelevät suojatyökeskuksissa, muttamyös työhönvalmentajan tukemananormaalissa työpaikassa.

Kokousedustajat nostivat yhteiseksikehittämiskohteeksi sen, että entistäenemmän pitäisi työllistymisen tukemiseksipainottaa tuetun työllistymisen periaatetta:ensin työ, sitten valmennus. Tuon päämää-rän saavuttamiseksi koettiin tärkeäksi lisätätietojenvaihtoa seminaareista,konferensseista ja tutkimuksesta; kutoa

epävirallinen pohjoismainen tuetun työnverkosto Euroopan verkoston EUSEnsisälle. Myös työhönvalmentajientäydennyskoulutus ja mahdollisuustutustua eri Pohjoismaiden käytäntöihinnähtiin tärkeäksi.

Kokouksen osanottajat sopivattiivistävänsä yhteistyötä ensi vuonnaIslannissa järjestettävää pohjoismaistakonferenssia varten.

Suomea Kööpenhaminan kokouksessaedustivat kehittämispäällikkö PauliinaLampinen VATES-säätiöstä ja toimitus-johtaja Harri Halttunen Työvalmennus-säätiö Tekevästä Jyväskylästä.

VATES-päivillä sanottua

Pohjolan tuetun työllistymisen toimijattiivistävät vuorovaikutustaan


“Alkuaikojen työpaja olipaikka, joka tarjosi työpaikanpuoleksi vuodeksi nuorilleilman mitään suurempaapähkäilyä metodeista japedagogiikasta. Eettisestimentiin suurella sydämellä japersoona likoon laittaen.”

Näin kirjoittaa Valtakunnalli-sen Työpajayhdistyksenjärjestöpäällikkö MarkkuHassinen pamfletissaKadonneet ja pudonneet -syrjäytymisen sietämätönraskaus, jonka työpajayhdistyson julkaissut kymmenennentoimintavuotensa kunniaksi.

Pamfletissa useat kirjoittajat pohtivatsyrjäytymistä omakohtaisenakokemuksena tai työnsä kautta.Tuloksena on mielenkiintoinenajatuksia ja kommentteja herättäväkokoelma kokemuksia ja näkemyksiä.

Kirjoittajien kirjo on laajaa: työpaja-nuori Aino-Leena Juutisesta ainaministeri Filatoviin. Omia näkemyksi-ään esittävät myös kansanedustajat,

Tulevina vuosina Suomessa siirtyyeläkkeelle 17 000 henkeä vuodessa.Uudellamaalla vanhusväestön määräkasvaa nopeimmin kun taas työikäis-ten määrä putoaa nopeimmin Itä-Suomessa ja Lapissa. Näin todetaantyöministeriön julkaisemassaTyövoima 2025 -loppuraportissa.

Eläköityvien tilalle tarvitaan sekämaahanmuuttajia että oman,työttömistä ja työvoiman ulkopuolellaolevista koostuvan, reservin käyttöönottamista.

Työvoiman saatavuus tulee olemaanenemmän rakenteellinen kuinmäärällinen ongelma. Erityisesti pitääkoulutusta suuntaamalla turvatakäden taitoihin liittyvä ammatti-osaaminen.

Palvelusektori on viime aikoinatarjonnut hyvin työpaikkoja. Näin onjatkossakin. Tieto-osaamisen puoleltaliike-elämän palvelut, kotitalous-palvelut, hotelli-, ravitsemus-, hoiva- jaterveydenhuoltoalat kasvavat.

Teknologian kehittyessä yhä suurempiosa työpaikoista on tietoalojenpaikkoja. Tämä aiheuttaa rakennemuu-toksen, jossa alueet kilpailevat keske-nään osaavasta työvoimasta. Tiedonroolin kasvaminen merkitsee myös työnirtautumista työpaikasta ja vähentääsamalla pelkoa työvoimapulasta.

Lähde: Työelämä 1/2007

Työvoima 2025 raportti löytyy netistä:www.mol.fi/ > julkaisut > Työelämä

Kädentaitajia pitää kouluttaa

tutkijat ja työministeriön virkamiehet.

Kirjan ulkoasu on Helsingin kaupunginMediakylpylän tekemä ja poikkeaatavallisesta juhlakirjatyylistä omaannuorekkaaseen suuntaansa.

Kadonneet ja pudonneet - syrjäytymisensietämätön raskaus -kirjaa voi tilatailmaiseksi ValtakunnalliseltaTyöpajayhdistykseltä: www.tpy.fi.Kirja on myös tulostettavissa samastaosoitteesta pdf-versiona.

Miten ylitetäänkynnys tekijänja työn välissä?

Jotkut yritykset kantavat sosiaalistavastuuta enemmän kuin mitä lainsäädäntöedellyttää. Tällä tavoin ne pyrkivätlievittämään yhteiskunnallisia epäkohtia japarantamaan oman henkilöstönsä asemaa.Pääasiassa yritysten vapaaehtoinenvastuullisuus kohdistuu pieniin, yritysten janiiden ulkoisten sidosryhmien yhteistyö-hankkeisiin, toteaa Maija-Leena UimonenHelsingin yliopistossa vuoden 2006 lopullahyväksytyssä väitöskirjassaan.

Sosiaalisen vastuun kantaminen on myöskilpailukeino, jolla yritys erottuu kilpailussakuluttajien huomiosta ja sen avulla se pitäähuolta hyvästä maineestaan. Niinpäyritysten vapaaehtoisen sosiaalisenvastuullisuuden taso riippuu paljon siitä,palkitsevatko kuluttajat tällaisia yrittäjiäomilla ostopäätöksillään.

Maija-Leena Uimosen tutkimuksessa olimukana 20 yritystä, joista 11 kuuluiyritysten yhteiskuntavastuuta ajavaanFinnish Business and Society -yhdistykseen.Niitä verrattiin yhdeksään muuhunyritykseen.

Suomalaisten yritysten vapaaehtoinensosiaalinen vastuu, Työpoliittinen tutkimus322. Helsinki 2006, on julkaistu myöstyöministeriön nettisivuilla: www.mol.fi/julkaisut.

Vapaaehtoinenvastuu onkilpailukeino

AjassaAjassaAjassa

VATES-säätiö edistää vammaisten javajaakuntoisten työllistymistäja kuntoutumista.Toimintamme avainalueita ovat tuettutyöllistyminen, sosiaaliset yritykset jatyökeskukset sekä kuntouttava työja työyhteisö.Kehitämme työllistymismuotoja jakuntoutusmalleja yhdessä käytännöntoimijoiden kanssa tuetun työllistymisenFINSE-verkostossa ja sosiaalisten yritystenSOFI-verkostossa.Tarjoamme asiantuntijapalveluja:tietopalvelua, koulutusta, konsultointiaja ohjausta.Vaikutamme työllistymistä edistäväänsosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan,työmarkkinoihin sekä työllistymis- jakuntoutusjärjestelmiin.Vuonna 1993 perustetun säätiöntaustavaikuttajiin kuuluu 35 yhteisöä:

Avain-säätiöEpilepsialiitto ryEtelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinenyhdistys ryEtelä-Suomen lääninhallitusInvalidiliitto ryFILHA ryHengitysliitto HELI ryKanta-Hämeen Hengitys ryKehitysvammaisten Tukiliitto ryKehitysvammaliitto ryKiipulasäätiöKuntoutussäätiöKuulonhuoltoliitto ryKuurojen Liitto ryKuurojen palvelusäätiöKuopion Seudun Hengitysyhdistys ryKårkulla samkommunLihastautiliitto ryLaptuote-säätiöMielenterveyden Keskusliitto ryNäkövammaisten Keskusliitto ryParik-säätiöPuustellin tuki ryPäijät-Hämeen Hengitysyhdistys ryPäijät-Hämeen koulutuskonserni -kunta-yhtymäPääjärven kuntayhtymäRaina-säätiöRinnekoti-SäätiöSatakunnan erityishuoltopiirin kuntayhtymäSuomen CP-liitto rySuomen MielenterveysseuraSuomen MS-liitto ryTurun Seudun Hengitysyhdistys ryUudenmaan VammaispalvelusäätiöYritystaito Oy

VATES-säätiö

PL 40, Oltermannintie 8,00621 HelsinkiPuh. (09) 7527 551Faksi (09) 7527 5521www.vates.fi

Julkaisut

Työllistämispalvelujenkehittäminen – FINSE-verkostoKehittämispäällikköPauliina Lampinen(09) 7527 5504, 050 408 7734

ProjektisuunnittelijaAnne-Mari Ollikainen(09) 7527 5525, 050 576 7514

SihteeriEija Andelin(09) 7527 5501

Sosiaalinen yrittäjyys – SOFI-verkostoKehittämispäällikköJarmo Kujanpää(09) 7527 5567, 040 588 0007

YritystutkijaKari Karhu(09) 7527 5569, 044 512 5128SihteeriSatu Kivilinna(09) 7527 5507

Sosiaali- ja työvoimapoliittinenvaikuttaminen, mielenterveys-kuntoutuksen verkostoKehittämispäällikköEllen Vogt(09) 7527 5503, 0440 724 942

TiedotussihteeriArto Vilmi(09) 7527 5568

ViestintäTiedottajaJuha Saarinen(09) 7527 5506, 050 378 7959

Vt. tiedottajaHeikki Manninen (osa-aikainen)(09) 7527 5526, 050 5273 705

TutkimusTutkija / talouspäällikköPasi Ylipaavalniemi(09) 7527 5508, 044 521 2133

HallintoasiatToimitusjohtajaMarjatta Varanka(09) 7527 5505

Tiedotus- ja koulutussihteeriMarianne Kaunismäki(09) 7527 5502

TaloussihteeriVuokko Heikkilä-Kankkonen(09) 7527 5509

Henkilöstö

Moninainen ohjaus

Ohjaajien näkemyksiä ja kokemuksiaohjauksesta ja tasa-arvosta sosiaalisentyöllistämisen toimialalla

Pauliina Lampinen

Tämä raportti kokoaa yhteen Euroopansosiaalirahaston aTOP- projektin ohjaus-koulutukseen osallistuneiden ohjaajienkokemuksia ja tulkintoja omasta ohjaus-työstään ja sen tavoitteista. Raportti tuoesiin sosiaalisen työllistämisen toimialanohjauskäytäntöjä, tekee näkyväksi työntekijät, heidän taustansa, asiakasryhmänsäsekä heidän omat käsityksensä työ-tehtävistään ja työnsä tavoitteista.Toisaalta se avaa ohjaustehtävissä toimivienkäsityksiä tasa-arvosta osana ohjaustyötä.

2006, 60 s.

Kirja on tulostettavissa internetistäosoitteesta: www.vates.fi/kirjat

Tuettu työllistyminen

Näkökulmia tuetun työllistymisen työhön-valmennukseen

Toim. Leena Sariola

Kirja tuo erilaisia näkökulmia tuettuuntyöllistymiseen. Se tutustuttaa tuetuntyöllistymisen ideologiaan ja mahdollisuuk-siin työllistää vajaakuntoisia ja heikossatyömarkkina-asemassa olevia ihmisiätyövalmentajan tuella. Kirjan kirjoittajinaovat alan asiantuntijat ja käytännöntoimijat.

2005, 104 s., 20 euroa + toimituskulut

Työlainsäädännön perusteita työ-valmentajille

Jaana Paanetoja

Tässä vihkosessa työoikeuden perusasiat onesitetty helppotajuisesti ja pääsääntöjäpainottaen. Mukana on mm. työsopimuksensopiminen ja työehtosopimusten vaikutus.Teos on tarkoitettu erityisesti tuetuntyöllistymisen mallin mukaiseen toimintaan.Tavoitteena on herättää lukija pohtimaantyöoikeudellisia asioita eri näkökannoista.

2005, 43 s.

Kirja on tulostettavissa internetistäosoitteesta: www.vates.fi/kirjat

Säätiön julkaisujen tilaukset internetistäosoitteesta: www.vates.fi/julkaisut

Moninainenohjaus

Virtaa verkostoista!

Yhteistyössä Työvalmennussäätiö Tekevän kanssa

8.- 9.5.2007Vanha Ortopedia, Jyväskylä

MielenterveyskuntoutuksenMielenterveyskuntoutuksen ja työhönvalmennuksenja työhönvalmennuksen

ja FINSE-verkostonja FINSE-verkostonyhteisseminaariyhteisseminaari

sari pirisen kyvyt otettiin käyttöön vantaan ... · teriön verkkosivujen cv-netistä, jonne...

Documents