satakunnan insinÖÖrit ry:n jÄsenlehti … · 2014. 4. 24. · 27, 28, 29, 31 pe 350 €...

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI www.satakunnaninsinoorit.fi 2/2014

2/2014Kannen kuva: Jari Vihervirta - Tom Laine kertoi hyvän LinkedIn-profiilin salat.

Tässä numerossa

Pääkirjoitus ....................................................................................5

UIL:n asiamiehen palsta ..............................................................6

Puheenjohtajan tervehdys ...........................................................7

Laaja-alainen katsaus sijoittamiseen ..........................................8

Karkkipäivä – kuin elokuva, mutta enemmän ..........................9

Ficolo – dataa kiven sisällä ........................................................10

LinkedIn ja muut sosiaalisen median ympäristöt apuna työnhaussa ...12

Helmitaulu ...................................................................................14

Miks pitäis kiinnostaa? ..............................................................16

Tom Laine tuntee LinkedIn-palvelun ja jakoi tietoa mielel-lään myös SATIn koulutukses-sa. Lue aiheesta sivuilta 12-13.

Vietä mukava viikko SATIn

jäsenetumökilläSiikaisten Eteläpäässä

Katso tarkemmat tiedot netistä

Varaukset 15.5. mennessä [email protected]

Etusija ensikertalaisilla!

Mökit ja vuokrajaksot 2014

Sahra

Pinta-ala:Vuoteita:MALO:Viikot:Vaihto:Hinta:

Jos varauksissa on päällekkäisyyksiä, suoritetaan arvonta 19.5.

SAHRA66,5 m2

6

27, 28, 29, 31PE

350 €

LOMAPEURA70 m2 + parvi

8 + 2*****

27, 28, 30, 31SU

480 €

Toimitusjohtaja Seppo Ihalai-nen esitteli Ficolon toimintaa Porin Insinöörien järjestämällä vierailulla. Juttu sivuilla 10-11.

Hyvää kesää!

Toimisto lomailee21.7. - 15.8.

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2014

Jari VihervirtaTiedottaja

044 739 1395jari.vihervirta@ satakunnaninsinoorit.fi

Heidi NovariVarapuheenjohtaja

044 559 5231heidi.novari@ satakunnaninsinoorit.fi

Timo SeppänenTaloudenhoitaja

040 547 [email protected]

Mika Hietikko


Pasi Nokelainen


Markku UusitaloPuheenjohtaja


Jani Välimaa

044 302 7528jani.valimaa@ satakunnaninsinoorit.fi

Jukka-Pekka SalmelaOpiskelijajäsen


Pia LuovulaToimistosihteeri

02 641 4131sati@ satakunnaninsinoorit.fi

Timo RuokoKenttäpäällikkö IL


Ville EllonenOpiskelijajäsen

ville.ellonen@ student.samk.fi

Mikko Vettenranta


SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTOPuheenjohtaja: Reijo Vuorio | Varapuheenjohtaja: Riku Laine

PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJATAla-Satakunnan Insinöörit: Reijo Vuorio, [email protected] Insinöörit: Jani Välimaa, [email protected] Insinöörit: Riku Laine, [email protected]

EDUSTUKSET INSINÖÖRILIITTO IL RY:SSÄEdustajakokouksen puheenjohtaja: Markku UusitaloHallituksen varajäsen: Jari VihervirtaYrittäjien valiokunnan jäsen: Olavi KetolaJärjestövaliokunnan jäsen: Timo SeppänenKoulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Jarkko Myllyniemi

Pääkir

joitu

s

Keväinen tervehdys kaikille Satikan lukijoillemme! Juuri kun pääsiäiskoristeet on korjattu pois, saa vappuhatun etsiä esiin. Taas kerran nämä kaksi

juhlaa osuvat varsin lähekkäin toisiaan aiheuttaen loma-sumaa lyhyelle aikavälille ja päänkivistystä vuorotyötä te-kevien työvuorolistojen suunnittelijoille.

On hienoa, että edelleen pidetään juhlapyhiä arvossa edes siltä osin, että työntekijät saavat ylimääräisiä vapaa-päiviä. He, jotka tekevät säännöllisesti “virastotyöaikaa” tulevat ajatelleeksi harvoin, että kaikki työntekijät eivät nauti juhlapyhien tuomasta ylimääräisestä vapaasta juhla-pyhinä, vaan silloin, kun se työnantajalle sopii.

Virastotyössä että vuorotyössä on molemmissa “puo-lensa”. Virastotyöaikaa tekevät nauttivat säännöllisistä vii-konloppuvapaista ja he saavat nauttia pyhistä juuri silloin, kun pyhät ovat. Toisinaan säännöllistä työaikaa tekevillä saattaa olla ongelmia hoidella tärkeitä asioita virka-aikana, kuten esimerkiksi pankkiasioita, auton huoltoa, hammas-lääkärissä tai kampaajalla käyntejä, mikäli työnantaja ei jousta työajoissa yhtään. Näiden työntekijöiden on hoi-dettava edellä mainitut asiat lomallaan.

Vuorotyötä tekevillä on arkivapaita monesti enemmän kuin viikonloppuvapaita. Heillä on siis mahdollisuus hoi-della yksityisasioitaan varsin joustavasti. Eduksi voidaan lukea 12 tuntista työpäivää tekeville myös se, että heillä on kolmen viikon aikana vain 10 työpäivää ja 11 vapaapäivää. On kuitenkin huomattava, että kaikki vuorotyötä tekevät eivät tee 12 tuntisia työvuoroja. Haittapuolista suurinpi-na lienevät harvoin kohdalle osuvat viikonloppuvapaat ja epäsäännöllinen työaika, mikä rajoittaa kodin ulkopuoli-siin harrastuksiin osallistumista sekä etenkin harvoin va-paaksi osuvia juhlapyhiä.

Vuorotyötä tekeviä tulee osata huomioida esimerkik-si perhejuhliin kutsuttaessa. Heidän tulee saada kutsu juhliin noin viisi viikkoa ennen tilaisuutta, jotta heil-lä olisi mahdollisuus toivoa vapaata kyseiselle päivälle. Joissakin työpaikoissa toiveita otetaan huomioon, toisissa ei. Työntekijätkin ovat erilaisia. Toiset haluavat olla töissä juhlapyhinä, toiset taas haluavat viettää pyhät läheistensä kanssa. Onneksi on olemassa sellaisiakin työnantajia, jot-ka antavat työntekijöidensä vaihtaa suunniteltuja työvuo-rojaan toistensa kanssa.

Me, jotka teemme säännöllistä virastotyöaikaa, ol-kaamme kiitollisia kaikille heille, jotka tekevät vuorotyötä, jotta tehtaat olisivat toiminnassa, jotta sairaaloissa asiak-kaat saavat hoitoa, jotta turvallisuusalan ihmiset ovat val-miudessa auttamaan hädässä olevia. Muistakaamme heitä nyt käsillä olevien pyhienkin aikana.

Heidi NovariPäätoimittaja

SATIn toimistoIsolinnankatu 24, 5 krs28100 PORIpuh. (02) 641 4131, faksi (02) 641 [email protected]

SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKAPäätoimittaja: Heidi Novari Taitto: Jari VihervirtaToimistosihteeri: Pia Luovula Painos: 2500 kplPainopaikka: Brand ID Oy Pori ISSN: 1235-4244Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa

Satikka 2/2014 5Satikka 2/20144

Pu

heen

joh

tajan ter

veh

dys

UIL:n

asiam

iehen

palsta

Kevät on aina kaksitahoinen vuodenaika meille töissä oleville. Me jotka olemme esimiehiä mietimme, onko kaikki ne asiat tulleet hoidetuksi mitä alkuvuodeksi tuli luvattua ja samalla pohdim-

me miten hoidamme tulevan kesän kesälomat mahdollsimman vähäi-sillä haittatekijöillä tuotantoon yms. työtehtäviimme. Tähän mietintään kuuluu myös kesätyöntekijöiden valinnat ja heidän perehdytyksien suunnittelu ja yhteyshenkilöiden valinnat. Pyydänkin teitä kaikkia in-sinööriopiskelijoita, jotka tulette valituksi kesätyöpaikkaan, antamaan arvostusta ja ymmärrystä teitä opastaviin ja kanssanne työskenteleviin vakituisiin työntekijöihin. Ei ole todellakaan helppoa toimia kesätyönte-kijöiden opastajina ja esimiehinä, sillä me vanhat insinöörit olemme tot-tuneet tekemään monia asioita itsenäisesti ja rutiinilla, joten ymmärrys ja maltti ovat valttia molemminpuolin. Kuitenkin, tervetuloa kesätöihin ja olkaa aktiivisia ja haastakaa meidät vanhat inssit selvittämään teille työtehtäviinne liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

IL ja SATI ovat alkuvuonna panostaneet työuran suunnitteluun ja työnhakuun mm. LinkedIn- ja Työura-tapahtumilla ja viimeisenä oli IL:n Kevätkiertue Porissa 14.3. Kaikissa näissä tapahtumissa oli erit-täin positiivista tavata monta uutta ja nuorta satilaista. Vaikka talou-delline vire on Satakunnassakin mollivoittoinen niin oli myös monta positiivista tapausta, joissa nuoria on palkattu vakituisiin työsuhteisiin ja monella opiskelijalla oli jo käsitys tulevan kesän työpaikastaan, vaik-ka suurin osa yrityksistä julkistaa omat valintansa huhtikuun alussa.

Olemme tehneet SATIn hallituksessa päätöksen, että jatkamme työura-koulutuksia syksyllä. Mistä tämä koulutus koostuu niin sii-hen voitte te kaikki satilaiset vaikuttaa lähettämällä meille sähkö-postilla omia tarpeitanne ja kiinnostuksen kohteitanne. Voin sanoa ainakin, että pyrimme järjestämään yhden LinkedIn-koulutuksen lisää saadun palautteen perusteella. Olisiko kenelläkään halua saada tietoiskua Osuuskunnassa työskentelystä ja Osuuskunnan perustami-sesta? Osuuskunta-toimintaympäristö on suuressa suosiossa muualla Euroopassa ja siihen liityvät verotus- ja työttömyysturvalainsäädän-nöt ovat osuuskunnassa toimivaa suosivia. Meillä Satakunnasakin on muutamia osuuskuntia, joissa Insinöörit ovat vetovastuussa. He anta-vat meille muille mielellään neuvoja. Tähän asiaan palataan syksyllä koulutuksen merkeissä.

Insinööri-lehdessä 2/2014 kerrottiin, meidän kaikkien insinöörien tulisi ymmärtää, että mitään emme saa ilmaiseksi työmarkkinoilla. Meidän etujamme neuvottelevat YTN:n neuvottelijat ja heidän tuek-seen meidän tulee olla järjestäytyneitä IL:n kautta. Kaikkien velvol-lisuus on kantaa oman kortensa yhteiseen pottiin. Tällä panoksella saamme neuvottelijamme ajamaan meille tärkeitä asioita työelämässä ja lisäksi saamme työttömyysturvavakuutuksen työttömyyden varalle, jos käy se kaikkein pahin toteen työpaikalla ja meistä joku sanotaan irti työtehtävistään. Peräänkuulutankin rohkeutta työpaikoilla kysyä, että oletko SATIn ja IL:n jäsen. Jos et sitä muuten saa selville, ota yh-teyttä allekirjoittaneeseen, niin selvitämme sen yhdessä.

Lopuksi: Toivon näkeväni mahdollisimman monta satilaista moto-ristia sunnuntaina 25.5 klo 11.00 Eurajoen K-Marketin edessä valmii-na ajelemaan kohti Huittista.

Markku UusitaloPuheenjohtaja

Sää näytti ensin, että tänä vuonna saamme kevään todella ai-kaisin. Helmikuun lopulla näki jo moottoripyöriä liikentees-sä ihan säännöllisesti. Luonto kuitenkin näytti, että sitä ei voi

hoputtaa. Tämän jutun kirjoitusviikon on satanut lunta ja ollut muutenkin kunnon pakkaset. Maanantaiaamuna katselin ikku-nasta ulos ja totesin, että siellähän on ihan hieno ilma, kuten tässä jo useita viikkoja on ollut. Vasta ulkona huomasin, että ilma vain hämää. Aurinko kyllä paistoi, mutta pakkasta oli 8 astetta ja en-simmäiseksi jouduin raaputtamaan jäät auton tuulilasista. Uskon kuitenkin vahvasti, että kyllä se kevät sieltä pian tulee.

Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksessa tutkittiin myös Insinöörinaisia. Insinöörialat ovat olleet melko miesvaltaisia, naisten osuus on ollut vain noin 15 prosenttia. Naisten osuus on kuitenkin hitaassa kasvussa; esimerkiksi vuonna 2012 val-mistuneista insinööreistä naisia oli 18 prosenttia. Työssäkäyvien insinöörinaisten keski-ikä on 38 vuotta ja 80 prosenttia heistä käy kokopäivätyössä. Insinöörinaisten yleisin työnantajasektori on teollisuus, jossa työskentelee 38 % insinöörinaisista. Yleisin tehtäväalue on suunnittelutehtävät. Naisia hakeutuu opiskele-maan eteenkin bio- ja elintarviketekniikan, ympäristöteknii-kan, kemian ja tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmiin. Näissä koulutusohjelmissa naisia on kaikkiaan yli kolmasosa opiskelijoista. Naiset eivät niinkään suosi kuljetustekniikan, elektroniikan, sähkö- ja automaatio- tai konetekniikan opintoja. Näillä aloilla naisten osuus opiskelijoista on alle 10 %. Joka vii-des insinööriopiskelija opiskelee tietotekniikkaa. tietotekniikan opiskelijoista naisia oli kuitenkin 2012 vain 8 %.

Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset palkankorotukset tulivat tässä kuussa maksuun Teknologiateollisuuden, tietotek-niikan palvelualan ja suunnittelu- ja konsulttialan työpaikoilla ja muillakin aloilla, joiden työehtosopimus tuli voimaan viime vuoden marraskuun alusta. Palkankorotuksen suuruus oli 20 € kuukaudessa.

TES neuvottelut ovat tällä hetkellä käynnissä metsäteollisuu-dessa. Tavoitteena on saada kunnon työehtosopimukset paperi-teollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden ylemmille toimi-henkilöille. Metsäteollisuuden ylemmät toimihenkilöt jätettiin lokakuussa 2013 solmitusta työllisyys- ja kasvusopimuksesta. YTN:n TES-sidonnainen palkkapöytäkirja umpeutuu paperi-teollisuudessa 30.4.2014 ja mekaanisessa metsäteollisuudessa 30.9.2014. Työehtosopimuksella sovitaan yhdessä reilut pelisään-nöt työelämään. Paikallisilla sopimuksilla voidaan lisäksi räätälöi-dä paikallisia käytäntöjä. TES:llä voidaan joustavoittaa työaikalain raameja ja tehdä sopimuksia mm. työaikapankista. Se on tasapuo-linen kaikille alan yrityksille ja YTN:n sopimat työehtosopimuk-set ovat paikallisesti joustavia yksilölähtöisiä sopimuksia.

Timo RuokoKenttäpäällikkö

” Vanha Tekun opettaja muistelee: Loppujen lopuksi vain yksi monista oppilaistani ymmärsi minua. Ja hänkin taisi käsittää väärin.”

Satikka 2/2014Satikka 2/20146 7

Karkkipäivä - kuin elokuva, mutta enemmän

Järjestimme vuoden 2014 alkutalvesta kolmena peräkkäisenä tiistaina sijoittami-sesta kiinnostuneille insinööreille mah-dollisuuden osallistua Nordea-pankin si-joitusasiantuntijoiden kanssa yhteistyössä räätälöityyn sijoitustapahtumaan. Tarkoi-tuksena oli edistää insinöörien tietämystä ja osaamista sijoittamisen monipuolisesta tarjonnassa.

Sijoittaminen kiinnostaa insinöörejä

Sijoitusillat saivat väkeä hyvin liikkeelle ja SATIin toimiston tuolit olivat jokaisena iltana viimeistä paikkaa myöten täynnä. Tapahtumat houkuttelivat mukaan myös runsaasti nuorempia insinöörejä, koska luennot oli aihepiireiltään tehty laaja-alaisiksi ja ne sopivat niin aloitteleville sijoittajille kuin jo sijoittamisessa pitkälle edenneillekin. Luennot oli tehty ammat-titaidolla ja ne olivat mielenkiintoisia. Jokainen osallistuja oppi varmasti jotain uutta.

Sijoitusilloista annetun kirjallisen pa-lautteen perusteella sijoitusillat antoivat runsaasti uusia ajatuksia henkilökohtais-ten sijoitusten tekemisessä ja niiden ja-

kamisesta eri sijoitustuotteisiin. Lisäksi perintö- ja jäämistösuunnittelu, sekä sääs-töhenkivakuutusten esittely antoi runsaasti uutta tietoa ja ajateltavaa itse kullekin.

Riskitöntä sijoitusta ei ole

Sijoittamiseen liittyy aina riski sijoitetun pääoman suhteen. Sijoitusiltojen aikana saimme runsaasti erilaisia vaihtoehtoja sijoittajan henkilökohtaisen riskinsieto-kyvyn mukaan. Pankit eivät voi nykyisin antaa sijoittajille henkilökohtaista sijoi-tusneuvontaa ennen kuin asiakkaasta on tehty tarkka sijoitusprofiili ja varmistettu, että sijoittaja tiedostaa myös siihen liittyvät riskit.

Sijoitusprofiilin muodostaminen

Nordeassa asiakkaan kanssa käydään aina läpi seuraavat Finanssivalvonnan määräämät asiat, ennen pankin antamia sijoitusneuvoja;1. Millainen taloudellinen tilanteesi ja ko-

konaisvarallisuutesi on?2. Mitä varten sijoitat? Mitä tavoittelet

varoillasi?3. Milloin haluat varat käyttöösi? Kuinka

Laaja-alainen katsaus sijoittamiseen

Laaja-alainen katsaus sijoittamiseen

kauan varat voivat olla sijoitettuina?4. Kuinka paljon tuottoa tavoittelet? Kuin-

ka paljon arvonvaihtelua/riskiä siedät sijoitusaikana?

5. Miten aktiivisesti haluat sijoituksia-si hoitaa? Vai haluatko että joku muu hoitaa?

Nämä viisi kohtaa on hyvä käydä ajatuk-sella läpi kaikkien muidenkin sijoituksia tekevien.

Joka tilaisuudella oli oma teemansa

Sijoitusiltojen aiheinamme oli: » Markkinakatsaus, sijoittaminen osak-

keisiin ja osakekaupankäynti » Sijoitussuunnitelma, eli sijoitusten

omaisuuslaji- ja alueellinen hajauttami-nen sekä korkosijoittaminen

» Sijoitustuotteet, varallisuuden kasvatta-minen, perintö- ja jäämistösuunnittelu

Kiitos kaikille osanottajille, sekä suurkiitos sijoitusluennoitsijoillemme.

Teksti: Timo Seppänen Kuva: Pasi Nokelainen

– kuin elokuva, mutta enemmänKarkkipäivä on Markus Nummen vuon-na 2010 Finlandia -ehdokkaana olleen romaanin pohjalta dramatisoitu tarina las-tensuojelusta: viranomaisten työstä, lasten selviytymistaistelusta ja vanhemmista, jot-ka eivät ole kypsiä vastuuseen.

Snoopi Sirenin dramatisoiman ja ohjaaman näytelmän yhdessä keskiössä nähdään tilanhallinta-suunnittelija Paula Vaara (Maarit Lehtonen), joka yrittää saa-da oman ja tyttärensä elämän täydelliseen hallintaan. Hän pärjää hyvin, järjestelee, yrittää pitää asioita hallussaan – mutta asi-at karkaavat käsistä.

Samaan aikaan pieni Tomi, mielikuvi-tusnimeltään Tok Kilmoori, (Peter-Sebas-tian Lehtonen) on valppaana. Naapurin tyttö on selvästi pinteessä. Ikkuna on pi-meänä, ja tietäähän sen muutenkin. Kel-lään ei vain ole aikaa kuunnella Tomia, tai Tok Kilmooria, joka haluaisi pelastaa Prin-sessan. Onneksi Tomi löytää kumppanin hyväsydämisestä kirjailija-käsikirjoittaja Arista (Teemu Niemelä), joka tempaistaan mukaan tarinaan, jonka toivoisi olevan enemmän satua kuin totta. Vakavan sisäl-

K A R K K I P Ä I V Ä

tönsä vastapainoksi näytelmän ydin sykkii aimo annoksen lämpöä ja toivoa, jota an-karinkaan todellisuus ei nujerra.

Uusi kokemus

Nykyaikaan sijoittuvan näytelmän visuaa-lisen ilmeen takana seisoo palkittu kaksik-ko, lavastaja Teemu Loikas ja puvustaja Taru Liipola. Näytelmässä nähdään myös videokuvaa, joka osaltaan kuljettaa tari-naa eteenpäin elokuvallisin keinoin. Läpi esityksen jatkuva musiikki ja muut ääni-tehosteet, jotka vahvistavat elokuvamaista tunnelmaa. Valaisu sekä projisoidut kuvat ja videot ovat tärkeä osa näytelmän nerok-kaasti toteutettua lavastusta, joka muuttuu katsojien silmien edessä hämmästyttävällä tavalla kohtauksesta toiseen.

Vakuuttavia roolisuorituksia

Näyttelijät onnistuivat rooleissaan erittäin hyvin kautta linjan. Erityisesti voi kuiten-kin nostaa esiin Peter-Sebastian Lehtosen loistavan tulkinnan Tomi-pojasta. Myös

Maarit Lehtonen on erittäin vakuuttava roolissaan yksinhuoltajana, joka kadottaa äitinä olemisen taidon. Hän kamppailee yksinhuoltajana kasvattaakseen tytärtään ja siinä sivussa kiskoo suklaapatukan jos toisenkin. Hänen henkisen kanttinsa as-teittaista murenemista taustoitetaan hie-nosti hänen itsestään kuvaamiensa video-päiväkirja-pätkien kautta.

Näytelmää voi erittäin lämpimästi suositella myös niille, jotka eivät ole pe-rinteisen teatterin ystäviä. Tämän esitys ei taatusti jätä kylmäksi. Aluksi tosin kesti muutaman minuutin virittäytyä toteutuk-sen vaatimalle aaltopituudelle, mutta sen jälkeen tarina ei päästänyt otteestaan en-nen kuin aplodit salissa vaikenivat.

Ensi-iltansa 5.4. saanut näytelmä pyö-tii Porin Teatterissa marraskuun loppuun saakka. Teemaltaan rankan aihealueen vuoksi näytelmää ei suositella alle 15 -vuotiaille.

Teksti: Jari VihervirtaKuva: Janne Alhonpää


Ficolo - dataa kiven sisällä

Ficolo– dataa kiven sisällä

Suomen ensimmäinen colocation-palve-luihin keskittyvä konesaliyritys Ficolo Oy aloitti toimintansa kesäkuussa 2011. Co-location on maailmalla suosittu toimin-tamalli missä yritykset voivat joustavasti valita, mitä IT-toimintojaan ne ulkoistavat ja mitä hoitavat itse. Ficolon 8 500 neli-ön konesalikiinteistö sijaitsee Ulvilassa, aiemmin Puolustusvoimien hallussa ol-leessa kallioluolastossa. Täydessä tuotan-tokäytössään konesali on yksi Suomen suurimmista. Ficololla on lisäksi myynti-toimisto pääkaupunkiseudulla.

– Olemme siirtyneet nopeasti startup-vaiheesta kasvuyritykseksi. Liiketoiminta-mallimme on ollut menestyksekäs: laaja ja monipuolinen asiakaskuntamme arvostaa colocation-palvelumme tuomia hyötyjä kuten joustavuutta, räätälöitävyyttä ja kus-tannustehokkuutta, Ficolon toimitusjohtaja Seppo Ihalainen toteaa.

Ficolo oy hakee entistä voimakkaam-paa kasvua panostamalla kansainvälisten asiakkaiden hankkimiseen sekä konesalin infrastruktuurin kehittämiseen ja laajen-tamiseen. Ficolo sai kesällä 2013 kasvunsa tueksi miljoonan euron pääomasijoituksen ICT-yritysten omistamiseen ja kehittämi-seen keskittyneeltä Finda Oy:ltä. Merkittä-vämpää kansainvälistä liiketoimintaa hae-taan erityisesti yhteistyöstä pilvipalveluita tuottavien yritysten kanssa. Suomi on lois-tava paikka konesalille: ulkomaiset asiak-kaat arvostavat vakaata yhteiskuntaa, toimi-vaa infrastruktuuria ja viileästä ilmastosta johtuvaa energiatehokkuutta. Muista suo-

malaisista toimijoista Ficolo erottuu nimen-omaan yhteistyömallillaan, joka on saanut asiakkailta erinomaista palautetta.

– Olemme huomattavasti edullisempia kuin konesalit muualla Länsi-Euroopassa ja usein jopa puolet edullisempia kuin konesalit pääkaupunkiseudulla. Osaami-semme, toimintamallimme ja kustannus-tehokkuutemme vuoksi olemme saaneet kauppoja myös Venäjän kovassa kasvussa olevilta ICT-yrityksiltä, Ihalainen sanoo.

Turvallinen kallioluolasto

Yhteensä 8 500 neliömetrin tilat sisältävät yhdeksän kappaletta 500 m2:n ja 800 m2:n luolahalleja. Osa tiloista otetaan käyttöön jaettuina konesalitiloina ja osa varataan asiakaskohtaisiksi tiloiksi.

Halleihin rakennetaan kustomoitu ko-nesalimoduli, joka mahdollistaa myös asi-akastarpeeseen rakennettavat dedikoidut konesalit, sertifioidut IT-turvahuoneet tai EMP-suojatut tilat. Ficolon tilat täyttä-vät tärkeimmät viranomaisvaatimukset ja myös korkeimmatkin vaatimukset täyttä-vät konesaliratkaisut ovat mahdollisia.

Ficolon ensiluokkaiset tietoturvarat-kaisut kattavat niin laitetilojen fyysisen tur-vallisuuden kuin yhteyksien, verkkopalve-luiden ja palvelinympäristön tietoturvan.

Ficolo toimii energiatehokkaasti

Viileä kallioluolasto säästää jäähdytykseen kuluvaa energiaa ja myös lämmön talteen-

otto on toteutettu tehokkaalla tavalla. Ficolossa käytetään paikallista tuuli-

sähköä. Asiakas maksaa vain kuluttamas-taan sähköstä ja sähkönkulutusta voidaan seurata reaaliaikaisesti. Sähkönjakelu on varmistettu generaattorivarmistuksella sekä erillisellä UPS-järjestelmällä. Kaikki laitetilat täyttävät suomalaiset konesali-standardit. Tiloihin on pääsy vain tunnis-tetuilla henkilöillä ja niissä on tallentava videovalvonta. Tilat on varustettu erillisil-lä ilmanlaadunseuranta-, palohälytin- ja kaasusammutusjärjestelmillä.

Ekskursio herätti kiinnostusta

Porin Insinöörien järjestämä tutustumi-nen Ficolon kallioluolaan keräsi niin pal-jon osallistujia, että porukka jouduttiin ja-kamaan kahteen osaan. Moni vierailija oli käynyt luolastossa ennen Ficolon aikaa ja oli halukas näkemään sen uudessa käytös-sään. Kysymyksiä Ficolon toiminnasta ja datakeskuksesta esitettiin runsaasti.

Valmiiden palvelintilojen lisäksi kier-roksen lopuksi päästiin näkemään luolas-ton osa, jonka käyttöönottoa valmistellaan parhaillaan.

Teksti ja kuvat: Jari VihervirtaToimitusjohtaja Seppo Ihalainen esitteli Ficolon kallioluolastoa SATIn jäsenille ja vastaili ansiokkaasti kysymyksiin, joita insinöörit esittivät runsaasti.


LinkedIn ja muut sosiaalisen median ympäristöt apuna työnhaussa

Avoimien työpaikkojen ilmoittamisessa printtilehti ei enää nykyisin ole useinkaan ensisijainen kanava. Helsingin Sanomat on Tom Laineen mukaan yrityksille enem-män brändäystyökalu kuin kanava saada laadukkaita työhakemuksia. Suorahaut ja “hiljaiset rekrytoinnit” ovat lisääntyneet, ja siksi työpaikkaa etsivän on oltava löydettä-vissä tavalla tai toisella. Sosiaalinen media on mullistanut rekrytoinnin ja työnhaun ja ajanut head hunting -toimistot ahtaalle.

– Sosiaalinen media tarjoaa useita hyviä työkaluja potentiaalisten rekrytoitavien ta-voittamiseen, eikä palvelua tarvitse enää os-taa head hunting -toimistolta, kertoo Laine.

Läntisessä Euroopasssa ja Yhdysval-loissa käytetään Laineen mukaan erityi-sesti LinkedIn-palvelua rekrytoinnissa. Suomessa hiihdetään vielä perässä, mutta käyttäjämäärät ja sosiaalisen median hyö-dyntäminen on jatkuvasti kasvussa. Syy tähän kehitykseen on selvä. LinkedIn-palvelua käyttää tällä hetkellä noin 620 000 suomalaista, joista suunnilleen puolet

on luonut itselleen CV-mäisesti osaamis-taan esittelevän profiilin joko aktiivista tai passiivista työnhakua silmälläpitäen. Mitä enemmän osaamista työnhakijalta vaadi-taan sitä paremmin sosiaalinen media toi-mii ympäristönä.

rekrytointia tapahtuu toki muissakin palveluissa kuin LinkedInissä.

Twitterin kautta tulee työpaikkailmoituk-selle vähiten relevantteja katseluita ja sen tärkein merkitys on järjestää liikennettä johonkin haluttuun paikkaan. Facebookis-ta saa paljon katseluita, joiden seuraukse-na saa paljon hakemuksia avoimeen työ-paikkaan. Facebook ei kuitenkaan toimi hyvin vankkaa asiantuntemusta vaativissa rekrytoinneissa. – Voidaan kuitenkin todeta, että sosiaa-lisen median kautta tulee keskimäärin enemmän laadukkaita hakemuksia kuin esimerkiksi Monsterista, summa Laine.

Avoimien työpaikkojen etsiminen so-siaalisesta mediasta onnistuu parhaiten hashtagien (avainsanojen) avulla. Parhaat hastagit Twitterissä ja Facebookissa ovat #rekry, #rekrytointi, #työpaikat, ja #duunit. Niiden avulla löytyy suurin osa avoimista paikoista. Työpaikkailmoituksista noin 20 % on hankala löytää, koska ne on merkitty huonosti valituin hashtagein. Facebookis-ta on tosin joka tapauksessa vaikea löytää laadukasta sisältöä huonolaatuisen sisäl-lön suuren määrän vuoksi. Facebookia voi sen sijaan hyödyntää luomalla sinne oman työnhakusivun.

LinkedIn kannattaa ottaa haltuun

Profiilin luomiseen kannattaa panostaa, kun ottaa LinkedInin käyttöön. Jos pro-fiilin tavoitteena on saada uusi työpaikka, kannattaa huolehtia siitä, että siitä löytyy ainakin toimivat yhteystiedot. Kannattaa myös määrittää kolmesta viiteen asiasanaa, jotka kuvastavat omaa osaamista ja unel-

matyöpaikkaa. Profiilikuvan tulee olla sel-lainen, että siitä tunnistaa profiilin omista-jan, kuitenkin astetta passikuvaa rennompi otos. Älä laita profiiliin esimerkiksi kuvaa kissastasi tai koirastasi.

Kun LinkedIniä käyttää aktiiviseen työn-hakuun, se täytyy käydä ilmi heti nimen alla olevasta otsikosta. Jos taas ei ole aktiivisessa työnhaussa, otsikkoon voi laittaa vaikka tit-telinsä ja tarvittaessa osaamistaan kuvaavan asiasanan. Myös summary-kentällä on suuri merkitys, kun LinkedInistä tehdään hakuja, joten sen sisältöön kannattaa kiinnittää huo-miota. Suosi asiasanoja ja muista, että rekry-toijat eivät tee hakuja käyttäen adjektiiveja. Teksti kannattaa kirjoittaa kentän alkuun englanniksi ja lisätä suomenkiellinen versio sen perään. Hyvänä vinkkinä Laine ohjeisti tekemään tekstin siten, että siinä esiintyvät yleisimmin käytetyt taivutusmuodot ydin-osaamista parhaiten kuvaavista asiasanoista. Tekstissä on tärkeää korostaa millaista työtä hakee, aiempi kokemus joka ei ole enää lin-jassa tulevien tavoitteiden tai nykyisen osaa-misen kanssa voidaan jättää pois tai ainakin painoarvoa vähentää. Työhistoria on kuiten-kin erittäin tärkeä niiltä osin kun se tukee nykyistä osaamista ja tavoitteita.

Miten esittää kokemus tehokkaasti

Rekrytointi vaatii yrityksiltä paljon vai-vaa, joten työnhakijan kannattaa tehdä

ja muut sosiaalisen median ympäristöt apuna työnhaussa

itsensä helposti löydettäväksi ja kontak-toitavaksi. Nimiin ja numeroihin kannat-taa kiinnittää erityistä huomiota. Kerro montako suoraa alaista, välillistä alaista tai kuinka suuri budjetti on ollut vas-tuullasi. Jos työhistoriassa on yli puolen vuoden mittaisia aukkoja, ne pitää selittää profiilissa jotenkin. Lukion käymistä ei kannata erikseen mainita, vain sitä kor-keammat tutkinnot. Myöskään kielitaitoa ei tarvitse mainita, jos se on suomi, ruotsi, englanti. Jos näiden lisäksi jonkun muun kielen osaaminen on sillä tasolla, että sitä voi hyödyntää töissä, siitä kannattaa eh-dottomasti mainita. Suoritettuja kursseja voi mainita, jos ne ovat järkeviä nykyisen osaamisen kannalta.

Suositukset

Kirjallisilla suosituksilla on suuri merkitys. Jos niitä ei kehtaa suoraan pyytää, voi pro-aktiivisesti kirjoittaa suosituksen henkilölle, jolta suositusta toivoo. Suosituksia kirjoitta-essa täytyy pysyä totuudessa ja niiden tulee olla relevanttien henkilöiden antamia.

– Kirjoitettu suositus LinkedInissä on aina parempi kuin suosittelijan yhteystie-dot. Et voi koskaan tietää, vaikka suositteli-ja olisi kännissä kun hänelle soitetaan. Hän voi myös puhua jotakin omien puheidesi kanssa ristikkäistä tai jotain sellaista, mitä et haluaisi mahdollisen uuden työnantajasi

kuulevan, Laine kiteyttää.LinkedInissä voi jakaa myös luonteeltaan

melko kevyitä suosituksia (endorsements). Varsinaisina suosituksina näitä ei voi pitää uskottavina. Tällä hetkellä niillä ei ole merki-tystä myöskään profiilin löydettävyyden kan-nalta, mutta tulevaisuudessa luultavasti tulee olemaan. Käyttäjällä on mahdollisuus valita mitkä suositukset tässä kentässä näkyvät.

Huolimatta siitä mitä kanavaa tai kana-via työnhaussa hyödyntää, on muistettava muutama perusasia. Kuudesta kymme-neen sekuntia on aika, joka keskimäärin käytetään työhakemuksen silmäilyyn yri-tyksessä. Työnantajat eivät välttämättä pidä paikkoja auki tiettyyn päivään asti vaan esimerkiksi kunnes 50 kriteerit täyt-tävää hakemusta on saatu.

– Viimeisenä päivänä ei koskaan tule parasta hakijaa, konkretisoi Laine.

Myös teknisellä optimoinnilla voi saavuttaa hyötyä, sillä tehtäessä hakuja CV-tietokannasta, rankkaus tapahtuu sen perusteella, montako kertaa käytetty haku-sana esiintyy ansioluettelossa.

SATIn toimistolla järjestetty koulutus sosiaalisen median työnhausta kiinnosti jäsenistöä laajasti. Vastaavan koulutuksen järjestämistä loppuvuoden aikana suunni-tellaan SATIn hallituksessa.

Teksti ja kuvat: Jari Vihervirta


Helmitaulu

Kun menin ensimmäiselle luokalle kou-luun 70-luvun alkupuolella, luokassa oli iso, omilla jaloillaan seisova helmitaulu. Se kuului luokan sisustukseen aivan yhtä kiinteästi, kuin polkuharmoni ja karttate-line. Harmonia ja karttatelinettä käytettiin opetukseenkin vielä 70-luvulla, mutta kos-kaan yksikään opettaja ei käyttänyt, saati opettanut helmitaululla laskemista. Totuu-den sanoakseni, en ensimmäisellä luokal-lani ollessani edes ymmärtänyt, että helmi-taulua käytettiin laskemiseen. Luulin sen vain olevan koriste, johon ei saanut koskea.

Huono helistin

Lapsilla oli leluina tuohon aikaan värillisiä helmiä sisältäviä pieniä helmitauluja. En ymmärtänyt niidenkään päälle. Helisti-miksi ne olivat hieman kehnoja eikä hel-miä siirtelemällä saanut mitään järkevää kuvaakaan aikaiseksi. Kun kysyin, mihin helmitauluja käytettiin, minulle selvisi, että laskemiseen. Niin että miten? Näkihän siitä jo kertasilmäyksellä, että jokaisessa

kehyksen kymmenessä metallitangossa on kymmenen helmeä, joten ei tarvinnut olla mikään matemaatikko älytäkseen, että helmitaulussa oli yhteensä 100 helmeä. Ja sataan sitä osaa kuka tahansa laskea ilman helmitauluakin. En vieläkään ymmärtänyt.

Matkailu avartaa

Vasta ollessani turistina Leningradissa 80-luvun loppupuolella, näin helmitauluun liittyvän ihmeen. Ostaessani jostain pikku-kioskista jotain tavaraa, meinasin pudottaa silmät päästäni, kun kassatäti otti helmitau-lun käteensä, liikutteli vilkaasti helmiä kaksin käsin puolelta toiselle ja lopulta kertoi ostos-ten loppusumman. Ilmeeni oli varmasti nä-kemisen arvoinen. Olin saavuttanut saman lopputuloksen lähes samassa ajassa napu-teltuani summat taskulaskimeen. Laskimen näytön luvun osasin tulkita, mutta helmien sijaintia taulussa en osannut. Havaitsin, että sivistyksessäni oli ammottava aukko. Helmi-taulu ei ollutkaan lapsille kehitelty leikkikalu, vaan oikea laskukone!

Satikan lukijoista varmasti moni osaa laskea helmitaululla, jopa kerto- ja jako-laskujakin. Mutta uskallan väittää, että osa lukijoista on saanut yhtä vähän opetusta helmitaulun käytöstä, kuin minäkin, eli ei yhtään. Siksipä haluan näille lukijoille havainnollistaa, miten helmitaululla laske-taan yhteen kaksi suurta desimaalilukua. Kuviin on piirretty venäläinen helmitaulu, joten ne lasten leluiksi suunnitellut värilli-siä helmiä sisältävät kehykset unohdetta-koot tällä kertaa.

Venäläisen helmitaulun logiikka on seuraava: Taulun neljäs rivi alhaalta päin lukien sisältää vain neljä helmeä. Se on erotusrivi, jonka alla oleva rivi kertoo kymmenesosat, sen alla on sadasosat ja alimmaisena tuhannesosat. Erotusrivin yläpuolella on ykköset, kymmenet, sitten sadat, tuhannet, kymmenet tuhannet ja ylimpänä sadattuhannet.

Lasketaan helmitaululla seuraavat lu-vut yhteen: 514 389,650 + 291 485,378.

Alkutilassa kaikki taulun helmet ovat oikealla puolella.

Asetetaan luku 514 389,650 tauluun siten, että ylimmällä, eli 100 000 merkit-sevällä rivillä viisi helmeä siirretään va-sempaan reunaan, seuraavalla, eli 10 000 merkitsevällä rivillä yksi, tuhansia merkit-sevällä neljä, sadalla kolme, kymmenellä kahdeksan ja lopulta ykkösiä merkitse-vällä rivillä siirretään yhdeksän helmeä taulun vasempaan laitaan. Erotusriviin ei tarvitse koskea, se ilmaisee luvun pilkun paikan. Erotusrivin alapuolella siirretään pilkun oikealla puolella olevat luvut kukin omalla rivillään oikealta vasemmalle, eli ensin kuusi ja sitten viisi helmeä. Koska viimeinen lukuarvon numero on nolla, jä-tetään taulun alimman rivin kaikki helmet oikealle.

Lisätään 291 485,378. Lisäämisen voi tehdä luvun alusta loppuun tai lopusta al-kuun. Kynällä ja paperilla luvut allekkain laskemalla aloitetaan laskeminen yleensä lopusta alkuun. Tässä esimerkissä lisätään luku alusta loppuun, eli edetään helmitau-lun ylimmältä riviltä alaspäin.

Ylimmällä rivillä oli siis entuudestaan viisi helmeä taulun vasemmalla puolella. Nyt siirretään oikealta kaksi helmeä lisää vasemmalle puolelle, joten saamme yh-teensä seitsemän helmeä.

Seuraavalla eli 10 000-rivillä tulee lisätä yhdeksän uutta helmeä oikealta vasemmal-le, eli kaikki taulun oikealla laidalla olevat helmet. Koska kaikki kymmenen helmeä ovat nyt taulun vasemmalla puolella, kor-vataan nämä kymmenen yhdellä helmellä, joka siirretään oikealta vasemmalle ylä-puolella olevalla rivillä. Kun tämä on teh-ty palataan takaisin 10 000-riville, josta kaikki kymmenen vasemmalle siirrettyä helmeä palautetaan oikealle, jolloin rivin arvoksi jää nolla. Jos ymmärsit lukemasi, voit jatkaa lukemista eteenpäin, muussa tapauksessa katso seuravat kuvat.

1000-rivillä, eli kolmanneksi ylimmälle riville, siirretään oikealta yksi helmi va-semmalle siellä jo valmiiksi olevien neljän helmen perään. Seuraavalla rivillä siirre-tään aivan samoin neljä helmeä vasemalle siellä jo olevien kolmen helmen jatkoksi.

Kymmenien ja ykkösten rivillä tulee taas lisätä täydet kymmenen helmeä yhdel-lä helmellä kyseisen rivin yläpuolella ole-vaan helmirivistöön ja ylimääräiset helmet jäävät kyseisten rivien vasemmalle puolel-le, eli kymmenien riville jää ensin vasem-paan laitaan kuusi helmeä, kunnes siihen siiretään seitsemäs helmi, kun käsitellään ykkösten riviä.

Jatketaan luku loppuun lisäämällä desimaalipilkun oikealla puolella olevat kolme numeroa helmitaulun erotusrivin alapuolelle aivan samoin, kuin jo aiemmin

Helmitaulu

on tehty. Kun kaikki luvut on helminä siir-retty taulun oikealta puolelta vasemmalle puolelle, olemme päässeet lopputulokseen, jonka voi lukea suoraan helmitaululta poi-mimalla luvut ylhäältä alas järjestykseen. Näin saamme siis summan 805 775,028.

Itse asiassa, helmitaululla laskemi-nen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin yrittää sanallisesti kertoa, miten se tapahtuu.

Teksti ja grafiikka: Heidi NovariKuva: Wikimedia Commons/Flominator


Miks pitäis kiinnostaa?

Suomen kielessä on sana, joka saa osan kuulijoistaan sulkemaan korvansa mielen-kiinnon puutteessa, kun joillakin verenpai-ne ottaa saman tien terveysviranomaisten suositukset ylittäviä lukemia. Asia, josta ei saisi kahvipöydässä puhua ja mielipiteen tiedustelu on melkein kuin naiselta painoa kysyisi. Politiikka. Päätöksentekoa, jonka vaikuttimet ovat kähmintä ja oman edun tavoittelu vai yhteisen edun eteen toimi-mista ja haastavia valintoja? Miksi jokaista insinööriäkin pitäisi tänä keväänä hiukan kiinnostaa, mitä Suomen ja Euroopan po-liittisella kentällä tapahtuu?

Vaalit tulossa

Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit pidetään 25.5.2014, eli vain parin kuukau-den kuluttua. Vaaleissa valitaan, nimensä mukaisesti, jäsenet Euroopan parlament-tiin seuraavalle viisivuotiskaudelle. Tavan kansalaiselle parlamentin päätökset tun-tuvat usein konkretisoituvan vain niin sa-notuissa käyrien kurkkujen direktiiveissä; suurten otsikoiden saattelemissa pienissä muutoksissa, joiden luojilla ei tunnu ole-van kosketuspintaa tavallisen kansalaisen elämään. Todellisuudessa parlamentin päätöksillä ja toimenpiteillä on suuria ja suoria vaikutuksia paitsi kenen tahansa suomalaisen, myös tekniikan alan ammat-tilaisten elämään.

Aloitetaan insinöörin opinnoista. Suomessahan insinööri on ammattikor-keakoulututkinto eli alempi korkeakou-lututkinto, englanniksi Bachelor of En-gineering. Varsinkin ulkomaille töihin suuntaavaa insinööriä kiinnostaa, miten hänen tutkintonsa tunnustetaan muualla ja mitä koulutusta se vastaa kansainväli-sillä työmarkkinoilla. Bolognan prosessin toimenpiteistä yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomiseksi on uuti-soitu jo vuosia, mitä on vielä tekemättä ja mikä on Euroopan parlamentin merkitys tässä? Eurovaaliehdokas, rehtori Jari An-dersson kommentoi Bolognan prosessin kestäneen ehdottomasti liian pitkään, ol-koonkin, että vaikeita yhteen sovitettavia asioita on paljon. Vielä työn alla oleviksi määritelmiksi ja koordinoitaviksi asioiksi Andersson listaa opintojen yhteismitoitus-

järjestelmän, tutkintorakenteiden kehittä-misen sekä opintosuoritusten siirto- ja mi-toitusjärjestelmän. Näiden valmistuttua on mahdollista saattaa eurooppalainen kor-keakoulualue toimintaan. Ei mitään pieniä asioita opiskelijalle, joka tavoittelee kan-sainvälisesti työelämärelevanttia tutkintoa.

Suomi on vielä kaukana energiaomavaraisuudesta

Satakunnassa energia-asiat ovat viimeai-koina olleet pinnalla, kun Olkiluodossa on työt käynnissä, Porin Satama valikoi-tui LNG -terminaalin sijoituspaikaksi ja Ahlaisiin nousee tuulivoimapuisto. Suomi on kuitenkin kaukana energiaomavarai-suudesta ja suurelta osin tuonnin varassa. Ukrainan kriisin syventyessä väläyteltiin kauppapakotteiden johtavan Venäjän ener-giahanojen sulkeutumiseen. Varmuusva-rastot riittäisivät alkukeväästä syyskuuhun, jonka jälkeen Suomessa saataisiin tottua kylmiin kylpyvesiin ja päreiden uuteen nousuun valonlähteenä. Vaikka tilanne ei näillä näkymin kulminoidu suomalaisen arkielämän kriisiytymispisteeseen asti, oli-si välttämättömyystuotteiden tietynlainen saantitakuu ihan kiva juttu. Tilannehan on Suomelle tällä hetkellä sama, kuin jos asuntosi valaisinten sulakkeet olisivat naa-purin sähkökaapissa ja hyvät välit edelly-tys sille, että valot syttyvät seuraavanakin aamuna.

Monipuolisen energia-alan ja sen koulutuksen edistäminen tavoitteena Satakunnassa

Euroopan Unioni ei piilottele Brysselin hallintorakennuksissa kaikkien alueen va-laisinten sulakkeita, vaan jäsenmaat mää-rittelevät itse energiavarojensa käytön ja käyttämisen ehdot. ”Erityisesti Suomen kannalta tämä linjaus on järkevä”, Jari Andersson huomauttaa, ja jatkaa: ”on-neksi emme ole riippuvaisia vain yhdestä energiamuodosta tai toimittajasta. Pyrki-myksenä tulisi olla saavuttaa kansallinen energiaomavaraisuus ja lisätä kotimaisten energiamuotojen hyödyntämistä ja ke-hittämistä”. Unioni ei siis ole esteenä tai edes hidasteena omavaraisuuden kehittä-

miselle, vaikka Euroopan energiaverkos-tojen ja energiamarkkinoiden toimivuu-desta huolehtiminen sen toimintakenttää onkin. Satakunnan vuosien 2014 – 2017 maakuntaohjelman luonnoksesta löytyy jo nyt tavoite monipuolisen energia-alan ja sen koulutuksen edistämisestä sekä ener-giatehokkaiden teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisten ratkaisujen kehit-tämisestä. Ehkäpä seuraavaan maakunta-ohjelmaan kirjataan jo lauseita energia-omavaraisesta ja ympäristöhaitattomasta Satakunnasta.

Päätöksiä ja linjauksia tekniikan alan työllisyysnäkymiin vaikuttavista asioista

Paitsi energia-asioista, Euroopan parla-mentissa ja sen toimielimissä tehdään päätöksiä ja linjauksia monista muistakin tekniikan alan työllisyysnäkymiin vaikut-tavista asioista. Parlamentin valiokuntien joukosta löytyy esimerkiksi työllisyys- ja sosiaaliasioita käsittelevä valiokunta sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokun-ta, joiden molempien jäsenlistoilta löytyy myös muutama suomalaisnimi. Pikaisella-kin tarkastelulla löytää työllisyys- ja sosi-aalivaliokunnan lausunnon eurooppalaista terästeollisuutta koskevasta toimintasuun-nitelmasta sekä teollisuusvaliokunnan lausuntoja älykkäiden verkkojen kehittä-misestä ja työpaikkojen luonnille otollisen ympäristön mahdollistamiseksi. Kaikki asioita, joilla on vaikutusta suomalaiseen työelämään, työllistymiseen ja työllistämi-seen teollisuuden ja teknologian alalla.

Euroopan parlamentti mielletään mo-nesti kaukaiseksi, Brysselissä kokoon-tuvaksi konklaaviksi, jonka tekemiset harvoin realisoituvat arkeen ainakaan positiivisessa mielessä. Ainoaksi vaiku-tuskanavaksi tuntuvat jäävän vaalit, joissa voi viiden vuoden välein vaikuttaa siihen, kuka päätöksiä tekee. Parlamentin sivus-tolta löytyy kuitenkin listaus jäsenistä sekä heidän yhteystietonsa. Kukaan ei kiellä seuraamasta aktiivisesti käsittelyssä olevia asioita ja ottamasta yhteyttä asian käsitte-lijöihin. Miksi sitten vaaleissa pitäisi ää-nestää? ”Suomi on noin viiden miljoonan ihmisen sisämarkkina- ja työssäkäyntialue.

Miks pitäis kiinnostaa?Eurooppa on noin 500 miljoonan ihmisen sisämarkkina- ja työssäkäyntialue. Pelkäs-tään tämän seikan vuoksi jokaisen suoma-laisen insinöörin ja tekniikan ammattilai-sen tulee antaa äänensä kuulua”, tiivistää Jari Andersson. Mielestäni äärimmäisen hyvin sanottu.

Teksti: Jenni HuhtapeltoKuva: Mauri Heinonen


RAUMAN INSINÖÖRIT RY:N KEVÄTKOKOUS 2014

Keskiviikkona 14.5.2014 klo 18.00

Steerprop Oy, Hakunintie 23, Halli 41 (TA104), 3. krs, Rauma

Ennen kokousta kuullaan Steerprop Oy:n toiminnasta.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Ilmoittautumiset perjantaihin 8.5.2014 mennessä:Mieluiten suoraan: [email protected] tai

SATIn toimistoon Pialle puh. 02 641 4131 / [email protected]! satamanportin kulkulupaa varten tarvitaan ilmoittautumisen

yhteydessä auton rekisterinumero

Tervetuloa!

Rauman InsinööritHallitus

Suunnistuskoulu

Ilmoittautumiset sähköpostilla [email protected]. Ilmoittautumisen yhteydessä saat ohjeet ja viitenumeron maksua varten.

Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Rastikarhujen kanssa. Ilmoittautumiset ja maksut 9.5. mennessä.

SATI kutsuu jäseniään perheineen tutustumaan lajiin

Suunnistuskoulu

17.5.2014 Lauantaina

Klo 10 - 12 suunnistuksen teoriaa SATIn toimistolla

Klo 12 Välipala

Klo 13 - 15 Suunnistusharjoitus Porin metsässä

» Karttavärit » Karttamerkit » Kartan lukeminen » Korkeuskäyrien lukeminen » Kartan suuntaaminen » Kompassin käyttö » Reitinvalinta

» Välipalan jälkeen siirtyminen omin kyydein Porin metsään

» Suunnistusharjoitus maastossa » Käytännön opetusta » Eteneminen pienryhmissä opastajien kanssa

Osallistumismaksu 5 €Alle 16-v ilmaiseksi

Maksuun sisältyy vapaalippu Rastikarhujen Maanantairasteille

» Opastus miten toimitaan kuntorasteilla » Sisältää emit-lainauksen » Ajankohta sovitaan myöhemmin


Perinteiset Satakunnan Insinöörien Syyskauden avajaiset pidetään tänä vuonna Lapissa. Aiheena ovat Lapin ja Kivikylän historia. Lisäksi

saamme katsauksen käsitteeseen ”lähiruoka”.Esittelyjen jälkeen pääsemme ruokailun merkeissä

tutustumaan talon tuotteisiin.

Ohjelmaan kuuluu tietenkin perinteiset tietokilpailut ja ”turinatuokiot”. Kilpailun voittaja saa vuodeksi haltuunsa

30 vuotta kiertäneen kiertopalkinnon.Kilpailuissa on perinteiseen tapaan lisäksi hyvät henkilökohtaiset

palkinnot, jotka jaetaan tulosten ja sääntöjen selvittyä.Tilaisuudessa on myös mahdollisuus saunomiseen.

Lisätietoja kohteesta: www.kivikylan.fi

Tilaisuuden osanottomaksu 15 €/hlö, kootaan paikan päällä.Ilmoittautumiset sähköpostilla: [email protected]

29.8.2014 mennessä.

Syyskauden avajaisetRauman Lapissa 5.9.2014 klo 18.00

Kivikylän kotipalvaamon juhlatiloissaSavulaaksontie 121

Tervetuloa toivottaapi!Ala-Satakunnan Insinöörit

Matkan toteutumiseen vaaditaan 30 osallistujaa. Lisätietoa kohteista ja lippujen hinnoista saat internetistä

www.linnanmaki.fi ja www.korkeasaari.fi sekä www.helsinki.fi.Ilmoittautumiset Pialle sähköpostilla [email protected]

Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä mistä tulet kyytiin, puhelinnumero ja sähköposti mistä sinut tavoittaa.

Lisätietoa matkasta: Jarkko Myllyniemi 040 575 6393 [email protected].

Rauman Insinöörit järjestää

9.8.2014

INSINÖÖRIEN KESÄPÄIVÄN HELSINGISSÄVietä hauska lauantai päivä Linnanmäellä, Korkeasaaressa tai Helsingin keskustassa

MENOLähtö Porista klo 7.00Eurajoella (tienhaara) klo 7.40Raumalta klo 8.00Eura klo 8.30

Perillä Helsingissä klo 11.00

PALUULähtö Helsingistä klo 18.00Eurassa klo 20.30Eurajoella (tienhaara) klo 21.15Raumalla klo 21.00

Porissa klo 22.00

Bussi kuljettaa halukkaat Linnamäelle tai kauppatorin rantaan, josta omatoimisesti voi matkustaa Korkeasaareen. Ne jotka eivät halua mennä lautalla, bussi vie suoraan Korkeasaareen.Liput kohteisiin jokainen hankkii itse.

MATKAN HINTALapset (alle 16 v) 10 €

Aikuiset 15 €


Satakunnan InSInöörIt järjeStää SatIn jäSenIlle puolISoIneen

purjehduSmatkan

kaljaaSI IhanallalauantaIna

23.8.2014 klo 10.00 - 14.00

Lähtö- ja paluusatama on Luvian Laitakari, Laitakarintie 345 Luvia

Ilmoittautumiset SATIn toimistoon Pialle 15.7.2014 mennessä, [email protected]. Lisätietoja myös Markku Uusitalo, 0400 225 268

IlmoItuksen kuva: mattI laurIlehto

Purjehduksen hinta on 25 € / hlö(max. 2 lippua / jäsen)

Purjehduksella syömme kalakeittoailmoita mahdolliset allergiat.

Huomioisäänmukainen vaatetus!

Etusijalla ne, jotka eivät mahtuneet mukaan

viime kesänä.

ilmoittautumiset sähköpostilla [email protected] 11.7. mennessä. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä puhelinnumerosi ja pysäkki mistä tulet kyytiin.

Lisätietoja tapahtumasta: Jani Välimaa 044 302 7528 [email protected]

Porin Insinöörit järjestää SATIn jäsenille seuralaisineen retken

ASUNTOMESSUILLEJyväskylään

Lauantaina 2.8.2014

Aikataulu: 7.30 Lähtö Rauman linja-autoasemalta8.20 Lähtö Porin linja-autoasemalta9.10 Lähtö Kankaanpään linja-autoasemalta12.00 Saapuminen asuntomessuille Messujen esittely (noin 30 min)16.00 Lähdetään paluumatkalle

Matkan hinta 25 €

Sisätää kuljetuksen, messuliput ja yleisesittelyn.

Pelkkä kuljetus 15 €.


Keskiviikkona 11.6.2014 klo 18.00

Liput 10 € Lippuja voi varata 2 kpl / jäsen

Satakunnan Insinöörit kutsuu jäseniään seuralaisineen Kirjurinluodon Kesäteatteriin

Varaukset sähköpostilla [email protected]. Liput pitää maksaa 30.5. mennessä. Maksetut liput ovat

noudettavissa SATIn toimistolta 2.6. alkaen. Varmista puhelimitse, 02 641 4131, että toimistolla ollaan paikalla.

NÄILLÄ PALKOILLA EI MAKSETA

Leivän, maidon ja munien hinta nousee! Bensa kallistuu, matkalippujen kustan-nukset karkaavat käsistä. Miksei kukaan tee mitään? Aivoon ottaa, mutta hiljaa

ollaan vaikka kaikki kallistuu kallistumistaan.

Antonia ja Margherita kuitenkin ovat toista maata – he saavat tarpeekseen elinkustannusten jatkuvasta noususta ja perheidensä tulojen loputtomasta laskus-

ta. Naiset päättävät käyttää oman käden oikeutta tilanteen tasoittamiseksi ja marssivat lähimarkettiin salakuljettaen sieltä ruokaa - kassan kautta kulkematta

ja aviomiehille kertomatta!

Fon satiirinen farssi tarjoaa katsojalle väärinkäsitysten, valkoisten valheiden, sat-tumien ja salailun soppaa, höystettynä oivalluksilla moraalikadosta ja yhteiskun-

nan epäoikeudenmukaisuudesta – tätä keitosta ei voi nauramatta niellä.

SATU SILVO | JUKKA-PEKKA PALO KATARIINA KAITUE | REIDAR PALMGREN | JUKKA PUOTILA

satakunnan insinÖÖrit ry:n jÄsenlehti … · 2014. 4. 24. · 27, 28, 29, 31 pe 350 €...

Documents