Satakunta Business Campus onaktiivisten ja ennakkoluulottomien

yritysten toimiva verkosto, jossatieto liikkuu ja kehittyy liikkuessaan.

Tapio TolsaSBC-johtoryhmän puheenjohtaja

Henkilöstö- ja viestintäjohtaja, Technip Offshore Finland Oy

N eljän perustajayrityksen verkosto loi pohjan toimivalle yhteistyölle yhdessä Prizztechin kanssa. Prizztech on toiminut ansiokkaasti

verkoston koordinoijana, Satakunnan ja Rauman kauppakamarit ovat olleet vahvoja taustavaikuttajia.

Matkan varrella SBC-verkostoon on liittynyt kuusi uutta yritystä. Yhdessä perustajayritysten kanssa ne pyrkivät aktiivisesti löytämään uusia ja innovatiivi-sia tapoja kehittää yritysten henkilöstön osaamista erilaisilla koulutuksilla, tietoa avoimesti jakamalla ja toisilta oppimalla.

Yksi SBC-toiminnan tärkeimmistä erityispiirteistä on yritysten välillä vallitseva avoimuus ja luottamus. Toimialasta riippumatta ovat niin arjen haasteet kuin vaativammatkin yrityselämän ongelmat hyvin samanlaisia. Aina ei siis tarvitse keksiä pyörää uu-destaan, vaan hankittuja kokemuksia jakamalla ja niistä oppimalla tapahtuu oikeanlaista ja toivottua jatkuvaa parantamista.

SBC-verkoston toiminta perustuu yhteisiin tarpei-siin ja suunnitelmiin. Verkostolla on yhteisesti sovitut toimintatavat, jotka on pyritty saamaan mahdollisim-man helpoiksi, jotta ne eivät kuormittaisi yritysten normaalia toimintaa. Verkostotyöskentelyn kautta olemme kyenneet toimimaan erittäin kustannus-tehokkaasti, koska kustannukset jakautuvat usean yrityksen kesken.

EnnakkoluuloTTomiEn yriTysTEn vErkosTo SBC-verkoston toimintaa ohjaa ver-koston yritysten henkilöstövastuulli-sista johtajista koostuva johtoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti arvioimaan aikaan-saannoksia ja asettamaan tavoitteita tuleviin haas-teisiin. Vuonna 2012 johtoryhmä kokoontui viidesti, ja sama rytmi jatkuu vastaisuudessakin.

Vuonna 2012 toimintaan osallistui yli 200 henkilöä yli 50 yrityksestä eri puolilta Satakuntaa. Järjestimme neljä seminaaria, pitkiä koulutusohjelmia alkoi yksi ja lyhyitä koulutuksia järjestettiin kolme. Yritysten tarpeiden pohjalta muokattu Tekniikan erikoisam-mattitutkintoon tähtäävä koulutus on erinomainen esimerkki koulutuksesta, jossa yhdistyvät yhteiset tavoitteet, korkea laatu ja toisilta oppiminen. Vii-me vuonna SBC-TEAT -koulutuksesta valmistui yksi ryhmä ja kaksi uutta SBC-TEAT -ryhmää aloitti toi-mintansa.

Kaiken kaikkiaan SBC-verkostossa toimiminen perustuu konkreettisiin ajankohtaisiin tarpeisiin ja avoimesta yhteistyöstä, hyvästä johtamisesta sekä yhteisistä onnistumisista rakentuvaan yritysten väli-seen aitoon kumppanuuteen. Näiden tekijöiden avulla olemme saavuttaneet yhdessä enemmän. SBC on aktiivisten ja ennakkoluulottomien yritysten toimiva verkosto, jossa tieto liikkuu ja kehittyy liikkuessaan.

PÄÄkirJoiTus: Tapio Tolsa, SBC-johtoryhmän puheenjohtaja /Henkilöstö- ja viestintäjohtaja, Technip Offshore Finland Oy

Työhyvinvoinnin teemaverkosto 4

RKW Finland Oy 5

Elinar Oy Ltd. 6

Porin Elementtitehdas Oy 7

SBC-TEAT -koulutuksesta rutkasti hyötyä Boliden Harjavalta Oy:lle 8

Lean Management 10

Technip Offshore Finland Oy 11

Työhyvinvoinnin koulutusohjelma 12

Porin Lääkäritalo Oy 13

SBC aikajanalla 14

Projektin summaus 17

Osaamisen johtamista yritysverkostossa – Satakunta Business Campus –hankeraportti 2013 • Tuottanut: Prizztech Oy • Haastattelut: Viestintäpalvelu Juha Syrjä • Ulkoasu ja taitto: Staart Oy • Valokuvat: Lauri Tyrvänen, Prizztech Oy • Paperi: Cyclus Offset (100 % kierrätyskuidusta valmistet-tu) • Osaamisen johtamista yritysverkostossa – Satakunta Business Campus –hanke oli Prizztech Oy:n koordinoima hanke ajalla 25.11.2009-31.5.2013. Hanke sai ESR-osarahoitusta Satakunnan ELY-keskuksen kautta.

Vuoden 2008 lopulla perustettu satakunta Business Campuson ollut menestystarinaalusta alkaen.

2 3

Toisilta oppimisenfoorumi

Työhyvinvoinnin TEEmavErkosTosTa idEoiTa Työhyvinvoinnin kEhiTTÄmisEEn ToisilTa oPPiEnSBC-työhyvinvoinnin teemaverkoston toiminta käynnistyi vappuaattona 2010. Se syntyi yritys-ten tarpeeseen vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia haastavistakin työhyvinvointiasioista toisten saman alueen yritysten kanssa. Verkostossa käsitellään yritysten arjen haasteista ja onnistumisista nousevia työhy-vinvointiin liittyviä aiheita. Tapaamisten tee-moina on ollut mm. henkilöstötuottavuus, ikäjohtaminen, alaistaidot, varhaisen tuen malli ja johtaminen kansainvälisessä organisaatiossa. Teemaverkoston toimintakausi on syksystä kevääseen ja kauden aikana tavataan säännöl-lisesti joka toinen kuukausi. Teemaverkostoon on osallistunut johtoa ja henkilöstöhallinnon edustajia useista erikokoisista satakuntalaisyri-tyksistä. Teemaverkosto on toiminut eri kausilla eri tavoilla etsien parasta tapaansa. Tapaamisissa on hyödynnetty ulkopuolisia asiantuntijoita ja käytetty osallistavia ryhmätyömenetelmiä. Useamman toimintakauden jälkeen ryhmän jäsenet tuntevat toisensa jo niin hyvin, että keskustelua syntyy luontevasti myös ilman ulkopuolista ohjausta. Keskusteluja leimaa avoimuus ja luottamus. Tapaamisille on sovittu aina kauden alussa pelisäännöt, jotka ryhmä on hyväksynyt. Jo-kainen jakaa aktiivisesti kokemuksiaan, tois-ten näkemyksiä kunnioitetaan ja tapaamisissa keskustellut asiat jäävät ainoastaan ryhmän tietoon. Ryhmä kokoontuu vuorotellen kunkin mukana olevan yrityksen tiloissa ja tapaamisten ohella tutustutaan siis samalla näiden yritysten toimintaan.

R KW Finland Oy on ollut mukana SBC:n Työhy-vinvoinnin teemaverkoston toiminnassa alus-ta alkaen. Aluksi verkoston toimintaan osal-

listui silloinen toimitusjohtaja, sittemmin mukaan tuli yrityksen hallintopäällikkö Sirpa Santaharju.

– Teemaverkosto on ollut minulle etenkin toisilta oppimisen foorumi. Tapaamisissa ja keskusteluissa olen saanut kokeneemmilta HR-kollegoilta paljon hyviä ohjeita ja vinkkejä, miten tunnistaa ongelmia ja käsitellä haastavia tilanteita. Yritysten edustajat ovat avoimia ja kokemuksia vaihdetaan vaikeistakin asioista, Sirpa Santaharju kertoo.

Tilaisuuksissa on ollut vaihtelevia teemoja ja usein myös alan asiantuntijoita alustamassa.

– Esimerkiksi tulevaisuustutkija Ilkka Halavan näkemykset siitä, miten työelämän kulttuurival-lankumous on jo alkanut uuden sukupolven tullessa mukaan työelämään, sai meidät keskustelemaan, miten tärkeää yrityksen on muuttua ajassa. Tämän päivän kaksi- ja kolmekymppiset arvostavat työelä-män joustavuutta, työtehtävien vaihtelevuutta ja toi-minnan läpinäkyvyyttä. Nämä vaatimukset asettavat monet yritykset miettimään uusia toimintamalleja. Näin myös meillä.

kaikki hyöTyvÄT – Eräs luennoitsija kuvasi, että työyhteisötaidot ovat kuin vetoketju – toimivat vain, kun molemmat osa-puolet toimivat yhdessä saumattomasti. Teollisuudes-sahan TTL:n Työelämäbarometrin mukaan työelämän laatu koetaan kaikkein alhaisimmaksi. Ilahduttavaa

on toki, että alle 25-vuo-tiaat ovat anta-neet parhaimmat arvosanat, Sirpa San-taharju sanoo.

– Viimeisimmässä tilai-suudessa käsittelimme Marko Kestin johdolla työhyvinvoinnin merkitystä henkilöstötuottavuuden näkövinkkelistä. Käytimme omaa yritys-tämme esimerkkinä, kun yhdessä laskimme, paljonko eri työhyvinvoinnin osa-alueisiin sat-saamalla voitaisiin parantaa tuottavuutta. Liian usein henkilöstö nähdään kulueränä. Tosiasiassa kyseessä on pitkällä tähtäimellä sijoitus, jonka tuottoa voidaan parantaa satsaamalla henkilöstön kehittä-miseen ja samalla vähentää kaikenlaista sähläystä organisaatioissa.

– Työhyvinvointiin panostamisesta hyötyvät kaik-ki. Työntekijän on mukava mennä töihin, kun hän kokee työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi. Tämä tukee myös hänen omaa elämänhallintaansa. Yrityk-sen kannalta työhyvinvointi näkyy tuottavuudessa ja laadussa. Sairastavuus vähenee, työurat pitenevät ja kansantalous hyötyy tästä pienempinä eläkeku-luina sekä yleisen kansanterveyden parantumisena. Uskoisin, että näillä eväillä yrityksemme pystyy jat-kossakin turvaamaan lähes 190 henkilön työpaikan Porissa, sanoo RKW Finland Oy:n hallintopäällikkö Sirpa Santaharju.

Työhyvinvoinnin teemaverkoston jäsen: RKW Finland Oy

KUVA: RKW

Finland O

y

4 5

– Kun minulle aikanaan esiteltiin ideaa SBC:n Työhyvin-voinnin teemaverkostosta, innostuin siitä heti. Pidin hyvänä ideana päästä keskustelemaan muiden alojen yrittäjien ja johtavassa asemassa olevien ihmisten kanssa.

Noin muistelee teemaverkostoon mukaan lähtemistään Niko Lindroos. Hän on toinen vuonna 1997 perustetun ja

keväällä 2013 kolmisenkymmentä henkeä työllistävän Porin Elementtitehdas Oy:n omistajista.

– Olemme käyneet erittäin hyviä vertaiskeskusteluja. Vaikka olemme aivan eri alojen ihmisiä, yhteisiä intressejä on löytynyt yllättävän paljon. Monet keskustelut ovat käsi-telleet muun muassa omaa jaksamista, henkilöjohtamista ja jatkuvia muutoksia. Painiskelemme hyvin samanlaisten ongelmien kanssa, Niko Lindroos kertoo.

Viime vuonna noin kuuden miljoonan euron liikevaihdon tehnyttä ”kahden perheen perheyritystä” Jaakko Virtasen kanssa johtava Lindroos kiittelee vuolaasti verkoston antia.

– Meillä on ollut suurin piirtein sama ryhmä kasassa jo yli kaksi vuotta, joten olemme oppineet tuntemaan toisemme. Siinä on ehtinyt syntyä vakaa luottamus ja olemme voineet puhua hyvinkin avoimesti – niin henkilökohtaisista kuin yritystemme asioista. Pelisäännöt ryhmän kesken ovat selvät ja tapaamisissa on ihan oikeasti nostettu kissaa pöydälle.

– Myös vierailut toistemme yrityksissä ovat olleet antoisia ja osaltaan lisänneet porukan yhteenkuuluvuutta. Samalla aaltopituudella ollaan.

ToivoTTavasTi syksyllÄ JaTkETaan Mitkä teemat ovat olleet kaikkein antoisimpia?

– Kaikkein merkittävimmät aiheet ovat liittyneet itsensä ja samalla koko organisaation kehittämiseen. Eli millä tavalla voitaisiin henkilöstön johtamisen kautta kehittää yritystä ja ehkä isommassa mittakaavassa koko toimialaa. Olen kuullut monista erilaisista kehityshankeideoista, joita muut ovat toteuttaneet. Totta kai olen yrittänyt parhaani mukaan jakaa myös omia ideoitani ja kokemuksiani.

– Toivon, että voimme jatkaa tapaamisia ja keskusteluja syksyllä. Paljon on noussut taas uusia aiheita, joita olisi mu-kavaa porukalla käsitellä, Niko Lindroos sanoo.

Runsaastikiinnostavia ideoita

Erittäin hyviä vertaiskeskusteluja

Työhyvinvoinnin teemaverkoston jäsen: Porin Elementtitehdas Oy

– Työhyvinvointi on ollut meille jo pitkään hyvin tärkeä arvo. Lähdin mukaan SBC:n Työhyvinvoinnin teemaver-kostoon tavoitteenani työhyvinvoinnin jatkuva edistämi-nen, sanoo Elinar Oy Ltd:n hallituksen puheenjohtaja Elina Juntunen.

Porilainen Elinar on vuonna 1994 perustettu, IBM-sisäl-

lönhallintaratkaisuihin ja sosiaaliseen sisällönhallintaan erikoistunut ohjelmistoyritys. Elinar on viime vuosina kas-vanut reippaasti ja sillä on myyntikonttori Helsingissä sekä sivuliikkeet Ruotsissa ja Norjassa. Vuoden 2012 liikevaihto oli 3,7 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on tällä hetkellä 26.

– Liityin työhyvinvoinnin teemaverkostoon syksyllä 2010, jotta saisin hyviä ideoita ja kuulisin muiden yritys-ten hyviksi osoittautuneista käytännöistä. Kaikilla meillä on omissa yrityksissämme tietyt normikäytännöt, ja uusien ajatusten saaminen muualta on aina tervetullutta, sanoo viime helmikuussa toimitusjohtajan paikalta hallituksen puheenjohtajaksi siirtynyt Elina Juntunen, toinen Elinarin perustajaosakkaista.

avoinTa Ja luoTTamuksEllisTa– Keskusteluissa on tullut paljon uusia ideoita ja ko-

kemuksia on vaihdettu vilkkaasti. Oikein hyvä ver-taisryhmä! Vaikka me eri alojen ihmiset teemme

ihan erityyppistä työtä, niin ihmisten välinen dynamiikka on kuitenkin hyvin saman-

kaltaista.Monien muiden teemaverkos-

toon osallistuneiden tavoin Elina Juntunen kehuu ryhmänsä avointa

ja luottamuksellista ilmapiiriä. – Koska olemme eri toimialoilta em-

mekä kilpaile keskenämme, luottamukselli-suus toimii siitäkin syystä erittäin hyvin.Entä millä tavalla verkoston toimintaa voisi

entisestään parantaa? – Ehkä suunnitelmallisuutta voisi vielä hiukan lisätä.

Hieman enemmän voisi etukäteen pohtia, mikä aihe aiotaan milloinkin nostaa esille. Mutta tärkeintä ja antoisinta on kuitenkin vapaamuotoinen keskustelu, liian tiukkaa tee-moittelua ei sovi olla, Elina Juntunen muistuttaa.

Työhyvinvoinnin teemaverkoston jäsen: Elinar Oy Ltd.

6 7

oPinkiErrolla TuTusTuTaan TyöTEhTÄviin ToisEssa yriTyksEssÄOpinkierto on SBC:ssä olennainen osa Tekniikan erikoisammattitutkintoon tähtäävää koulutus-ta. Opinkierrossa opiskelija perehtyy kaksi tai kolme päivää työnjohtajan tehtäviin toisessa verkoston yrityksessä. Opinkierto on ohjattu prosessi, jossa lähettävässä yrityksessä mää-ritellään etukäteen tavoitteet Opinkierrolle ja tutustutaan vastaanottavaan yritykseen. Opinkierrolle lähtijä tapaa ennen varsinaista vierailua vastaanottajansa kohdeyrityksessä. Kaikkien osapuolten kanssa käydään läpi, millainen on vierailupäivien aikataulu ja mitä Opinkierrolla tavoitellaan. Kun Opinkierto on ajankohtainen, voidaan päivät käyttää aidosti työtehtäviin ja yrityksen käytäntöihin tutustu-miseen. Opiskelijat kirjoittavat Opinkierrostaan jälkikäteen raportin, jossa he kertovat, mitä he oppivat vierailun aikana ja millaisia kehittämisi-deoita heille syntyi vietäväksi omaan yritykseen.

SBC-TEAT -koulutuksesta rutkasti hyötyäBoliden Harjavalta Oy:lle– Tekniikan erikoisammattitutkintoon johtava koulu-tus on ollut kaikilla mittareilla mitattuna oikea ratkai-su yhtiömme tämänhetkiseen henkilöstötilanteeseen, sanoo Boliden Harjavalta Oy:n henkilöstöpäällikkö Reijo Salminen.

Yhtiön sisäinen eläkepoistuma etenkin toimihen-kilöpuolella on Salmisen mukaan ollut jo pitkään korkea. Tarve uusien esimiesten rekrytointiin on kasvanut.

– Varsinkin tuotannon työnjohtoportaan eläköity-misennusteet näyttävät vielä tälläkin hetkellä siltä, että tilanne ilman korjaavia toimenpiteitä muuttuu osaamisvajeen takia tuotanto-osastoilla haasteel-liseksi. Esimiestehtävien vaatimat tiedot ja taidot edellyttävät näillä osastoilla pitkän perehdytyksen prosesseihin ja muihin toimintoihin, Salminen kertoo.

Sujuvaa SBC-yhteiStyötä Edellä mainituista syistä Boliden Harjavalta päät-ti yhdessä Satakunta Business Campuksen kanssa kartoittaa koulutusvaihtoehtoja. Tiedossa oli, että vastaavia tarpeita saattaisi olla muillakin alueen yri-tyksillä. Kartoitusten tuloksena päätettiin käynnistää esimiesosaamiseen tähtäävä, oppisopimuskoulutuk-sena järjestettävä SBC-TEAT-koulutus.

– Laadimme koulutusohjelman yhdessä muiden SBC-verkostoon kuuluvien yritysten kanssa. Koulu-tuksen pääpaino asetettiin ihmisten johtamiseen sekä talousasioiden ja kustannustehokkuuteen vaikutta-vien asioiden ymmärtämiseen. Opinto-ohjelmaa täy-dennettiin osioilla esimiehen työturvallisuusvastuus-ta, yrityksen liiketoimintaympäristöstä, viestinnästä, projektien hallinnasta ja monesta muusta teolliseen toimintaan liittyvästä olennaisesta osa-alueesta.

– Lisäksi koulutusohjelman yhdeksi avainosioksi määriteltiin niin sanottu opinkierto. Opiskelija on kaksi–kolme päivää toisessa SBC-verkoston yrityk-sessä oppimassa parhaita käytäntöjä yrityksen asian-tuntijoiden opastuksella. Kenttäharjoitteluun kuuluu myös esimiesharjoittelujakso omassa yrityksessä.

PosiTiivisTa PalauTETTa Koulutus saatiin räätälöityä kaikkien yritysten hyväk-symäksi kokonaisuudeksi syksyllä 2009 ja koulutus alkoi tammikuussa 2010. Viisi Bolidenin työntekijää aloitti opiskelunsa ja he kaikki ovat nyt valmistuneet. Osa heistä on jo siirtynyt eri osastoille työnjohto-tehtäviin.

– Opiskelijoilta ja tuotannon johdolta saamamme palaute koulutusohjelmasta on ollut kauttaaltaan positiivista ja TEAT-opiskelijoihin on suhtauduttu myönteisesti.

Myönteisestä palautteesta kertoo se, että vuoden 2012 lopussa aloittaneeseen SBC-TEAT3-ryhmään oli hakijoita moninkertainen määrä Bolidenille va-rattuun kiintiöön nähden. Viime vaiheessa mukana olleille hakijoille tehtiinkin haastattelujen lisäksi soveltuvuustestit. SBC-TEAT3-ryhmässä aloitti kolme opiskelijaa. Tavoitteena tämänkin ryhmän koulutuk-sessa on esimiesvalmiuksien saaminen.

– Kaiken kaikkiaan SBC-TEAT-ryhmien koulutus-ohjelmat on Bolidenilla nähty tehokkaaksi keinoksi kouluttaa uusia esimiehiä tuotannon ja muun orga-nisaation tarpeisiin. Koulutuksen parasta antia ovat olleet verkostoyritysten tarpeisiin laaditut, pitkälle räätälöidyt koulutussuunnitelmat ja tiivis yhteistyö verkoston yritysten välillä, henkilöstöpäällikkö Reijo Salminen sanoo.

”Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon yrityksessä on panostettu turvallisuuteen ja miten laaja organisaatio tämän takana toimii.” SBC-TEAT1-opiskelija

”Asenne työturvallisuutta kohtaan muuttui opinkierron ansiosta. Koin aiemmin, että työnantajani ’vouhottaa’ liikaa asiasta ja estää työn tekoa. Opinkiertoyrityksen selkeät toimintatavat auttoivat ymmärtämään turvallisuusasioiden tärkeyden.” SBC-TEAT2-opiskelija

oPinkiErrosTa sanoTTua:

kuvassa henkilöstöpäällikkö Reijo Salminen ja henkilöstöjohtaja Anu Vartiainen

8 9

Technip sai SBC:nLean-koulutuksesta mojovan alkusysäyksen

– Toimin aikaisemmin DYNO Industrier -konsernissa. Tiedättehän tuon yhtiön, joka valmistaa Alfred Nobe-lin sattumalta keksimää räjähdysainetta – dynamiit-tia. Yön aikana labran pöydälle valunut nestemäinen nitroglyseriini oli imeytynyt saveen ja aamulla sotkua siivotessaan herra Nobelilta pääsi ”Heureka!” Siinä se oli, turvallinen olomuoto, helppo annostella, käsitellä ja varastoida, kertoilee Quality Assurance Manager ja BE Coordinator Janne Mörönen Technip Offshore Finland Oy:stä.

Mörönen muistuttaa, että suuret oivallukset ovat pienestä kiinni ja sattuma korjaa satoa. Technip Offshore Finland -konsernissa lanseerattu Business Excellence, Lean Six Sigma -ohjelma alkoi sattumoisin samanaikaisesti SBC:n aloittaman Lean-koulutus-ohjelman kanssa. Mörönen ja kumppanit päättivät yhdistää nämä kaksi ohjelmaa ja päätyivät Technipille räätälöityyn kolmepäiväiseen pilot-koulutusohjel-maan.

– Konsernin lähestymistapa oli ylhäältä johdettu ohjelma. Tätä täydentämään SBC:n ohjelma suun-nattiin toimivalle työnjohdolle, sinne missä tuotteen arvoa asiakkaalle lisätään. Koulutuksen ensimmäi-nen päivä paljasti osallistujista aivan uskomattomia voimavaroja yrityksen toiminnan kehittämiseksi. Aamuinen epäuskoisuus vaihtui voiton varmuudeksi, jonka kruunasi vierailupäivä Puustellilla ja Luvatalla, joissa Leania on toteutettu jo vuosia. Kolmantena päivänä tehtiin itse parannuksia omassa työympä-ristössä. Quick Wins -käsite konkretisoitui.

homma hElPoTTuu Ja harmiTus vÄhEnEE – Aina, jos milloinkaan, ei pidä aloittaa suurimmas-ta työnkulkua haittaavasta ongelmasta. Pikavoitot syntyvät pienistä jutuista, homma helpottuu, har-mitus vähenee ja työ muuttuu mielekkäämmäksi. Samalla tulee opittua, miten parannukset saadaan tehtyä. Tieto lisää tuskaa, jos ei ole kykyä soveltaa sitä. Nyt saimme hankittua keinoja oma-aloitteiseen tuskan vähentämiseen. Tuska vähenee kummasti, kun päivittäistä sähläystä saadaan pienennettyä, Mörönen sanoo.

SBC:n pilot-hankkeesta saadut kokemukset hyö-dynnettiin koulutusmateriaalin parannuksiin seu-raaville neljälle työnjohto- ja suunnitteluesimiesten ryhmälle. Näitä seurasivat vielä parannushankkeiden vetäjille suunnatut koulutusryhmät.

– Organisaation peruskoulutus Lean 5S - ja Six Sigma -asioihin on nyt hankittu. Pienempiä ja isompia kehityshankkeita on aloitettu ja ensimmäisiä saatettu valmiiksi asti. Tulokset ovat olleet lupaavia ja innosta-via, merkittäviä parannuksia ja kustannussäästöjä on saavutettu. Kilpailukyvyn tehostaminen on alkanut!

– Jos herra Nobel olisi mennyt turvallisuusar-vot edellä ja soveltanut 5S-periaatteita labraansa, koko dynamiitti olisi saattanut jäädä keksimättä. Paradoksaalista? Ei, kyseessä ei suinkaan ole vastak-kainasettelu, vaan suunnitelmallinen lähestyminen. Aivan varmasti dynamiitti olisi tullut keksittyä tämän päivän turvallisuuskulttuurin arvomaailmassa ja todennäköisesti pienemmin riskein sekä nopeammin, Janne Mörönen tuumaa.

lEan managEmEnT Tuo TEhokkuuTTa TuoTanToonLean Management -johtamisfilosofia ja sen mukainen tuotannon kehittäminen tehokkaam-maksi ja laadukkaammaksi puhuttaa Satakun-nassakin useita yrityksiä. Johtamisfilosofian taustalla on Toyotan autotehtaan menestystarina. Lean-ajattelu keskittyy seitsemän erilaisen hukan – tuotta-mattoman toiminnon – poistamiseen. Näin pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä ja laatua, pienentämään toiminnan kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. Lean pyrkii siihen, että oikea määrä oikeanlaa-tuisia oikeita asioita saadaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan oikein. Arvoa tuottamattomia toimintoja tuotantoketjussa ovat muun muas-sa kuljetukset, varastot, turha liike, odottelu, ylituotanto, yliprosessointi ja viallinen tuote. Satakunta Business Campus on lähtenyt etsimään tapoja tutustua Leanin sisältöön ja toteuttaa Leanin ajatuksia jäsenyrityksissään. SBC:n järjestämän Lean Management -perus-koulutuksen yhteydessä on tehty benchmar-king-vierailuja satakuntalaisissa yrityksissä, jotka toteuttavat Leanin oppeja toiminnassaan. Syksyn 2012 Lean-koulutuksen aikana pääs-tiin näkemään, kuinka Leanin ajatuksia on viety käytäntöön Puustelli Oy:n keittiökalustetuo-tannossa Harjavallassa ja kuparipuolituotteita valmistavassa Luvata Pori Oy:ssä. Yritykset avasivat ryhmälle ovensa ja kertoivat, miten Lean Managementin käyttöönottoprojektiin on lähdetty, mitä se on vaatinut ja mitä hyötyjä sillä on saavutettu.

kuvassa Quality Assurance Manager ja BE Coordinator Janne Mörönen

10 11

Monipuolinentietopaketti työhyvinvoinnista– Tärkeä osa työtäni Porin Lääkäritalon työhyvinvoin-nin asiantuntijana on pysytellä ajan tasalla työelä-mässä tapahtuvista muutoksista. Satakunta Business Campus -yritysverkoston järjestämä Työhyvinvointia yritysten avainhenkilöille -koulutuspaketti antoi erinomaisen mahdollisuuden päivittää työhyvin-vointiin liittyviä asioita, kiittelee yhteyspäällikkö ja työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Äijälä Porin Lääkäritalo Oy:stä.

– Koulutuspäivät tarjosivat monipuolista tietoa muun muassa työyhteisötaidoista ja työelämän muu-toksista. Koulutukseen sisältynyt omalle työpaikalle tehty kehittämistehtävä konkretisoi koulutuksen todellisen hyödyn, Tiina Äijälä sanoo.

Porin Lääkäritalon työterveyshuolto tekee pitkä-jänteistä yhteistyötä asiakasyritysten työhyvinvointi-asioissa. Vuosien kokemus yritysmaailman haasteista ja tarpeista on auttanut työterveyshuoltopalvelujen kehittämisessä entistä asiakaskeskeisemmäksi.

– Työhyvinvoinnin asiantuntijana teen tiivistä yhteistyötä työterveyslääkäreiden, -hoitajien, -fysio-terapeuttien, -psykologin sekä työhyvinvointikentän asiantuntijaverkoston kanssa. Työhyvinvoinnin ke-hittäminen asiakasyrityksissämme edellyttää mo-nipuolista osaamista, jotta voimme tukea yritysten kehitystyötä mahdollisimman vaikuttavalla tavalla, Tiina Äijälä kertoo

kouluTusohJElman kohokohdaT Jotta Porin Lääkäritalo pystyy tarjoamaan omille asiakasyrityksilleen ajantasaista tietoa työelämään liittyvistä asioista, on ajan hermolla pysyminen eh-dottoman tärkeää.

– SBC:n koulutusohjelma omassa kaupungissa antoi mahdollisuuden päivittää aiheeseen liittyviä tietoja. Koulutusohjelman kohokohta oli benchmar-king-vierailu Tampereella. Vierailimme Ikeassa ja Suominen Joustopakkaukset Oy:ssä, joissa työnteki-jöiden hyvinvointiin liittyvät kysymykset on otettu monipuolisesti huomioon. Vierailulla saimme tas-kuumme konkreettisia ajatuksia ja vinkkejä siitä, miten työhyvinvointiasioita voidaan huomioida jokapäiväisessä työssä.

– Olen osallistunut moneen Prizztechin järjes-tämään koulutuspäivään, ja kaikkien anti on ollut erittäin hyvä. Kouluttajina on aina ollut alansa asian-tuntijoita, mikä on tuonut itselleni todellista hyötyä Porin Lääkäritalon asiantuntijaverkoston kehittä-miseen. Työelämän tarpeita kuunnellen koulutus-päivistä ja niiden aiheista saadaan mielenkiintoisia sekä tarpeita vastaavia. Näin kuulijat saavat paljon konkreettisia asioita vietäviksi omille työpaikoilleen, Tiina Äijälä sanoo.

yriTysTEn avainhEnkilöT TyöhyvinvoinTia oPPimassaTyöhyvinvointia yritysten avainhenkilöille -koulutusohjelma syntyi yritysten tarpeesta lisätä avainhenkilöidensä osaamista työhyvin-vointiasioissa. Koulutus suunnattiin yritysten työsuojelu- ja luottamushenkilöille sekä muille, joiden työnkuvaan työhyvinvointiasioiden ke-hittäminen yrityksissä kuuluu. Koulutusohjelma järjestettiin SBC- ja Vastuullisen liiketoimin-nan kehittämisohjelma (Valid) -hankkeiden yhteistyönä. Koulutusohjelman aikana työhyvinvointiin paneutui 17 henkilöä kahdeksasta erikokoisesta ja eri toimialan yrityksestä. Asiantuntijoina lä-hipäivissä toimivat Suomen johtavat työhyvin-voinnin tutkijat ja kouluttajat, kuten professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta ja Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta. Koulutus alkoi joulukuussa 2012 järjeste-tyllä, kaikille avoimella Työhyvinvointikulttuuri työpaikalle -seminaarilla, jossa puhuivat Turun yliopiston työhyvinvoinnin asiantuntijat. Puoli vuotta kestänyt ohjelma sisälsi seitsemän lähi-päivää ja yrityskohtaisen kehittämistehtävän, joka jokaisen osallistujan piti toteuttaa pien-ryhmässä omalla työpaikallaan. Kehittämistehtävän ajatuksena oli viedä koulutusohjelmassa opittua nopeasti käytän-töön ja kehittää oman työpaikan työhyvin-vointikäytäntöjä. Tehtävän toteutus esiteltiin myös muille koulutusohjelman osallistujille ja näin kaikki saivat monta valmista kehitysideaa mukaan vietäväksi. Yhtenä osana koulutusohjelmaa käytiin benchmarking-vierailulla Tampereella. Siellä tutustuttiin Great Place to Work -kisassa hyvin pärjänneiden Ikean ja Suominen Joustopakka-ukset Oy:n erinomaisiin työhyvinvointikäytän-töihin.

12 13

SBC-toimintaa

11 / 2009HANKE KäYNNISTYY

Yrityksille syntyi idea verkoston perustamisesta

05 / 2013

hankE PÄÄTTyy

SBC-TOiMiNTA JATkuu vAHvANA

01/2010 – 12/2011

Tuotannon esimiestehtäviin tähtääville henkilöille räätälöity pitkä valmennusohjelma (Tekniikan erikoisammattitutkinto: SBC-teat1)

09/2010 – 12/2010: SBC-ESiMiESvALMENNuS

Uudentyyppisen esimiesvalmennuksen pilottikokeilu

12/2012 – JATkuvAT EdELLEEN

Tekniikan erikoisammattitutkinto: SBC-teat3 & SBC-teat4

12/2012 – 05/2013

Työhyvinvointia yritysten avainhenkilöille -koulutusohjelma

09/2012

SBC-strategiabrunssi ylimmälle johdolle

SBC-JOHTORyHMÄN kOkOuS SBC-JOHTORyHMÄN kOkOuS SBC-JOHTORyHMÄN kOkOuS

SBC-JOHTORyHMÄN kOkOuS

SBC-JOHTORyHMÄN kOkOuS

02/2011 – 12/2012

Tekniikan erikoisammattitutkinto: SBC-teat2

03/2010: SEMiNAARiPekka Järvinen: Toimiva työyhteisö ja ihmisten johtamisen haasteet

12/2010: SEMiNAARiPekka Järvinen: Toimiva työyhteisö ja ihmisten johtamisen haasteet

04/2011: SEMiNAARiTony Dunderfelt: Ilo työyhteisön voimavaraksi

11/2011: SEMiNAARiPekka Järvinen: Toimiva työyhteisö ja ihmisten johtamisen haasteet

02/2012: SEMiNAARiYritysten yhteiskuntavastuu

11/2012: SEMiNAARiPekka Järvinen: Toimiva työyhteisö ja ihmisten johtamisen haasteet

12/2012: SEMiNAARiTyöhyvinvointikulttuuri työpaikalle

02/2013: SEMiNAARiMarja-Liisa Manka: Työyhteisötaidot – työnilon ja tuloksellisuuden lähde

08/2012 – JATkuu EdELLEEN

HR-työtä tekeville räätälöity pitkä koulutusohjelma (sBC-hr-JET)

03/2011 – 05/2011

SBC-Esimiehen peruspaketti

04-05/2013

Esimiesten muutoksenhallintavalmennus, jossa pilotoitiin coaching-prosessia

04/2011 – 06/2011

Lyhennetty Esimiesvalmennus09/2011 – 12/2012

SBC-Esimiesvalmennus

11/2011

”Osaamisen johtamisen toisilta oppimisen” -ryhmä käynnistyi

04/2010

Työhyvinvoinnin teemaverkosto starttasi

04/2011:LEAN MANAgEMENT -kOuLuTuS

10/2012:LEAN MANAgEMENT -kOuLuTuS

06–08/2012:LEAN MANAgEMENT -kOuLuTuS

SBC:N OSALLiSTuJAMÄÄRiSTÄ:Hankkeen toiminnassa on ollut mukana yli 110 yritystä ja organisaatiota. Yksipäiväisiin semi-naareihin osallistui yhteensä yli 500 henkilöä. Pitkissä koulutus- ja valmennusohjelmissa oli mukana yhteensä 140 henkilöä. Tekniikan eri-koisammattitutkintoryhmissä opiskeli yhteensä 52 henkilöä. Teemaverkostoissa osaamistaan oli jakamassa yhteensä 23 henkilöä. 05/2012: SEMiNAARi

Marja-Liisa Manka: Työnilo – pää(n)asia

Hankkeen toiminnassa on ollut mukana yli 110 yritystä ja organisaatiota.

SBC-JOHTORyHMÄN kOkOuS

SBC-JOHTORyHMÄN kOkOuS

SBC-JOHTORyHMÄN kOkOuS

SBC-JOHTORyHMÄN kOkOuS

SBC-JOHTORyHMÄN kOkOuS SBC-JOHTORyHMÄN kOkOuS

14

SBC-hankkeestasyntyi elävä verkosto

S atakunta Business Campus -verkoston toiminta lähti aikoinaan liikkeelle yritysten aidosta tarpeesta verkostoitua ja oppia toisil-taan. Yritykset painivat omassa arjessaan samojen haasteiden

parissa, olipa toimiala mikä tahansa. – Työn yrityksissä tekevät ihmiset ja henkilöstöön liittyvät kysymykset

ovat kaikille yrityksille yhteisiä. Keskiöön verkostossa ovat nousseet niin kehityskeskustelut, työhyvinvointi, esimiestyö, Y-sukupolvi kuin alaistai-dotkin. SBC-hanke käynnistettiin neljän veturiyrityksen panostuksella vuonna 2009, kertoo SBC:n projektipäällikkö Terhi Rajala.

saToJa ihmisiÄOsaamisen johtamista yritysverkostossa – Satakunta Business Campus -hankkeen päättyessä projektipäällikön on helppo olla tyytyväinen aikaansaannoksiin.

– Hankkeen toimintaan on päässyt osalliseksi reilusti yli sata yritystä ja organisaatiota sekä satoja ihmisiä. Todellisia tarpeita vastaamaan räätälöidyt pitkät koulutukset ovat tuoneet Satakuntaan huippuasian-tuntijoita eri puolilta Suomea valmentamaan yritysten henkilöstöä muun muassa esimies- ja työyhteisötaidoissa sekä Lean Management -asioissa. Myös yksipäiväiset seminaarit ovat keränneet todella hyvin kuulijoita, Terhi Rajala iloitsee.

– Pekka Järvinen ja Marja-Liisa Manka ovat jakaneet konkreettisia työkaluja yritysten arkeen puhuessaan täysille saleille esimiestyön ja työn ilon merkityksestä. Viimeisimpänä SBC-hankkeessa kokeiltiin ryhmäcoaching-prosessia, jonka aikana esimiehet pääsivät opettele-maan valmentavaa johtamistapaa ja coachaamaan toisiaan aidoissa työelämän haasteissa.

inToa riiTTÄÄ Vaikka SBC-hanke päättyy, projektipäälliköllä ei ole suru puserossa.

– Verkostolle on luotu erinomaiset toimintamallit. Yritykset ovat ilmaisseet halukkuutensa jatkaa SBC:n toiminnassa ja ensimmäiset askeleet ilman hanketta on jo otettu. Verkostossa on mukana useita merkittäviä eri teollisuudenalan työllistäjiä Satakunnasta ja näiden verkostoissa taas satoja pienempiä toimijoita.

SBC-verkostoa ohjaa jäsenyritysten henkilöstöjohdosta koostuva joh-toryhmä. Se päättää, mihin suuntaan verkosto kehittyy ja mitä asioita se yhdessä toteuttaa. Säännöllisesti kokoontuva johtoryhmä ohjaa vuo-sikelloajattelun avulla suunnittelu- ja toteutusrytmiä.

– SBC-verkostoa on tarkoitus kasvattaa tulevaisuudessa maltillisesti, ja johtoryhmä hyväksyy aina uudet mukaan haluavat yritykset. SBC siis kehittää ja toteuttaa jatkossakin yritysten yhteisiä, strategisia koulutuksia ja seminaareja, järjestää teemaverkostoja sekä muita toisilta ja yhdessä oppimisen mahdollisuuksia, Terhi Rajala kertoo.

KiinnOStuitKO SBC-vErkosTon ToiminnasTa?Ota yhteys Terhi Rajalaanpuh. 050 3171453 tai terhi.rajala@prizz.fi

SBC-jäSenyrityKSet vuOnna 2013:• Boliden Harjavalta Oy (2009)• Hollming Oy (2009)• RKW Finland Oy (2009)• Technip Offshore Finland Oy (2009)• Porin Energia Oy (2010)• Promeco Group Oy (2010)• Sucros Oy (2011)• Norilsk Nickel Oy (2012)• Sachtleben Pigments Oy (2012)• Sampo-Rosenlew Oy (2012)