sauma 2015

Muistilista

Parhaat kumisaappaat,

apua uudelle opiskelijalle

Listasimme Porin pikaiset ruokapaikat

Helppari

SaumaSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN


HAKIJALEHTI PALVELULIIKETOIMINTA 2015

Rennosti Saikulla

Haalarit niskaan

YLÖS, ULOS JA ULKOMAILLE

Matkailusta ammatti

SAUMA // 2


HAKIJALEHTI PALVELULIIKETOIMINTA 2015

4

Kannen kuva:Merika Peltola

Sisältö

PääkirjoitusHAASTA ITSESI!

Opiskelijan univormu – TÄRKEITÄ TÄRPPEJÄ HAALARIKANSALLE

TEKEMÄLLÄ OPPII – Julia sai hyvää kokemusta taloushallinnon harjoit-telusta

SINNE TAI TÄNNE – MINNE SITÄ MUUTTAIS?

OPISKELIJATALO SAIKKU – Opiskelijoiden oma olohuone

ALAN AMMATTILAINEN OPETTAJANASAMKiin mahtuu monenlaisia opettajia – opi tuntemaan heitä

SAUMA-HAKIJALEHTI 2015

Julkaisija:Satakunnan ammattikorkeakoulu

Taitto ja toimitus:Jenni Hepokorpi, Hanna Jokinen, Saija Laaksovirta, Pekko Lainiala, Jaakko Lehtonen, Tiina Miettinen, Merika Peltola, Kirsi Petäjämäki, Essi Pursiheimo, Anna-Kaisa Rantalainen, Timo Rantanen, Emilia Santala, Alisa Tuominen, Senni Valiola

Ulkoasu:Heidi Nieminen

AD:Anna-Kaisa Rantalainen

Toimituksesta vastaava opettaja: Maarika Iijolainen

Taitosta ja ulkoasusta vastaava opettaja:Kirsi Nurmi-Rantanen


HAKIJALEHTI 2015

Rennosti Saikulla

Haalarit niskaan

YLÖS, ULOS JA ULKOMAILLE

Matkailusta ammatti

KANNESSA 589

1214

KANNESSA

SAUMA // 3

OPISKELIJAVAIHTO ESPANJASSA – Kansainvälistä liiketaloutta, aurinkoa ja uusia kokemuksia

Kriisiviestinnän oppimista projektissaMITÄ KERTOA KRIISISTÄ?

OPINNÄYTETYÖPROSESSI yritysviestinnän opiskelijan silmin

YLEMPI AMK -OPISKELU – haastavaa ja palkitsevaa

OPISKELU KANNATTAA – periksi ei anneta

Matkailualakin voi olla KUTSUMUSAMMATTI

TEHOSTA OPISKELUA – urheilusta voimaa opiskeluun

16202224

KANNESSA

262830

KANNESSA

30245 16

SAUMA // 4

”Minun neuvoni on kuunnella omaa itseään ja miettiä omia vahvuuksiaan”

Hyvät hakijatTulipa hyvään saumaan; olet juuri saanut eteesi Satakunnan ammattikor-keakoulun palveluliiketoiminnan tuoreimman hakijalehden, onneksi olkoon! Tämä lehti on toteutettu osana yritysviestinnän opiskelijoiden opintoja – luovuudella, rakkaudella ja intohimolla maustettuna, pieni pilke silmäkulmassa. Halusimme tuoda Sauman avulla Satakunnan am-mattikorkeakoulun lähemmäs Sinua, ja toivottaa Sinut tervetul-leeksi tulevien asiantuntijoiden joukkoon.

Valmistuin ylioppilaaksi keväällä 2013, ja tiesin, että haluan jatkaa opiskelua. Hain heti jatko-opintopaikkaa, vaikka en tarkkaan tiennyt, mikä minusta isona tulee. Monia vaihtoehto-ja, aloja, niin monta erilaista oppilaitosta ja kaupunkia, en ollut varma mistään. Lopulta kuitenkin hain Satakunnan ammattikor-keakouluun sen sijainnin ja sopivan koulutustarjonnan, liiketa-louden koulutusohjelman, vuoksi ja olin samalla hyvin luottavainen sisäänpääsyn suhteen. Uurastus palkittiin, ja pääsin heti samana syksynä ensi yrittämällä sisään – fiilis oli mahtava!

Voin hymyssä suin muistella sitä päivää, kun sain hakijalehden käsiini ja kahlasin sen lävitse intoa hihkuen. Nyt tuntuu hienolta olla mukana to-teuttamassa tätä samaista lehteä vihreät haalarit jalassa ja pohtia, mitä

kaikkea SAMK voi opiskelijoille todella tarjota sekä millaisia asioita itse mietin samassa tilanteessa, korkeakouluun hakiessa. Opiskelijaelä-mään kuuluu paljon muutakin kuin opiskelu, joten haluamme esitellä Sinulle opiskelukaupun-

kia, sekä muistuttaa tärkeistä opiskelijan tunnusmerkeistä, kuten opiskelijakortista ja haalareista. Keräsimme tärppejä opiskelijan asumisesta, sekä selvitimme puolestasi myös mukavat virkistäyty-misalueet. Sinun ei tarvitse kuin saapua paikalle.

Olin ensimmäisen vuoden jälkeen varma, että haluan opiskella yritysvies-tinnän tradenomiksi, ja onneksi kuuntelin tässä asiassa omaa sydäntäni. Kaikille suuntautumisen valinta tai oikean koulutusalan löytäminen ei ole niin helppoa, mutta minun neuvoni on kuunnella omaa itseään ja miettiä omia vahvuuksiaan. Vain Sinä tunnet itsesi kaikkein parhaiten!

Porissa palveluliiketoiminnan osaamisalue pitää sisällään taloushallintoa, myyntiä ja markkinointia, yritysviestintää, matkailua sekä yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista. Näiden lisäksi SAMKissa on monipuolinen kielten tarjonta, sekä upeita työelämään ohjaavia projektimahdollisuuksia – voit lähteä myös vaihto-opiskelijaksi. Haasta siis itsesi ja valitse SAMK – silloin tiedät, että suunta tulevaisuuteen on oikea!

Mistä sitten tunnistaa Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijan? Tiäk-sää kato vihreistä haalareista, hauskoista haalarimerkeistä, SAMMAKKOn kasteesta, kävelykadulla konttaamisesta, avoimesta olemuksesta, hassusta murteesta sekä hyvästä opintomenestyksestä. Eksäätiä, satakuntalaisilla on suuri sydän.

Sanat ja kuvat eivät riitä kertomaan, mitä opiskelijaelämä ja korkeakoulu-opinnot voivat Sinulle kokonaisuudessaan antaa ja opettaa. Opiskelijaelämä antaa paljon, mutta vaatii myös menestyksekästä asennetta elämään. Ota haaste siis vastaan, niin katsotaan yhdessä, kuinka korkealle SAMMAKKO voikaan ponnistaa!

Sillai kai, nähdään Poris!

Haasta itsesi!

Teksti: Saija Laaksovirta Kuva: Merika Peltola

Pääkkäri

SAUMA // 5

Hyppää haalareihin - sammakot vauhdissa kävelykadulla

Haalarikansa syysauringossa ennen Kurnajaisia. © Senni Valiola

SAUMA // 6

“OPISKELIJAHAALARITHaalarit ovat opiskelijoiden virallinen univormu. Niistä kanssakulkijat tunnis-tavat opiskelijan. Haalarit jalassa voit esimerkiksi kontata kävelykadulla, eikä kukaan ihmettele, sinähän olet opiskelija. Pääasiassa haalareita käytetään opiskeli-jatapahtumissa ja bileissä.

HISTORIAOpiskelijahaalarit ovat lähtöisin naapu-rimaastamme Ruotsista. Ruotsissa niitä käyttivät aluksi lähinnä yliopisto-opiske-lijat pöytäjuhlissaan, sitseissä. Suomeen haalarit tulivat 1970-luvun lopulla ja ensimmäisenä ne nähtiin teekkareiden jalassa Espoon Otaniemessä. Vain muuta-massa vuodessa haalarit yleistyivät ympä-ri Suomen, eri yliopistoihin. Haalarit löy-tyvät lähes jokaisen yliopisto-opiskelijan sekä ammattikorkeakouluopiskelijan vaa-tevalikoimasta.

MIKSI HAALARIT?Sen lisäksi, että haalarit ovat opiskelijoi-den virallinen univormu, on niissä muu-takin. Haalareiden väristä ja logoista voi esimerkiksi pystyä päättelemään, missä ja mitä kyseinen henkilö opiskelee. Haala-rit tuovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Opiskelijahaalarit ovat helppo vaateva-linta opiskelijatapahtumiin. Ei tarvitse viikkoa aikaisemmin ottaa turhaa stressiä siitä, mitä laittaisi päälleen. Haalarit ovat myös taatusti kestävämmät ja helpommin puhdistettavissa kuin uudet lempifarkku-si. Niihin on myös hauska kerätä muistok-si merkkejä erilaisista tapahtumista.

HAALARIMERKITHaalareita tuunataan omannäköiseksi haalarimerkeillä sekä erilaisilla ”rimpsut-timilla”. Ne kertovat muun muassa sen, miten paljon kyseinen opiskelija on bileis-sä ja tapahtumissa kiertänyt (olisivathan

haalarit hieman tylsätkin pelkillä mai-noksilla). Tarkoituksena on kerätä mah-dollisimman paljon erilaisia merkkejä. Merkkejä on mahdollisuus yleensä saada opiskelijabileistä, ostamalla tai vaihta-malla kavereiden kanssa. Merkit toimivat myös myöhemmin mukavina muistoina opiskeluajoilta ja niitä on ilo vertailla ys-tävien kanssa. Miten monta merkkiä sinä aiot kerätä?

MISTÄ SAA OMAT HAALARIT?

Omat opiskelijahaalarit voi tilata Sata-kunnan ammattikorkeakoulun opiskeli-jakunnan, eli SAMMAKON toimistolta tai nettisivuilta. Toimistoilla on myös mah-dollisuus haalareiden sovitukseen. SAM-MAKON jäsenenä saat haalareista (kuten myös monista tapahtumista) alennuksen. Asia kannattaa hoitaa mahdollisimman nopeasti opiskeluiden alussa, jotta opis-kelijahaalarisi ehtivät mukaan kaikkiin tapahtumiin.

OPISKELIJABILEETBileet ovat iso osa monien opiskeluaiko-ja. Bileet auttavat irtautumaan raskaasta arjesta. Rankka työ vaatii rankat huvit. Opiskelijabileet ovat loistava tapa tutus-tua uusiin ihmisiin. Bileet järjestetään yleensä pikkulauantaisin eli keskiviik-koisin, toki poikkeuksiakin on. Porissa opiskelijoiden suosiossa ovat olleet baarit/ravintolat Amarillo, Cabaret sekä Kino. Opiskelijabileissä on usein paljon tarjouksia sekä huoleton meno.

KURNAJAISET – PAKKO PÄÄSTÄ

Porissa suosituimmat opiskelijabileet ovat Kurnajaiset. Ne järjestetään joka syksy opiskeluiden alkaessa. Päivä start-taa uusien opiskelijoiden kulttuurikier-roksella. Tämän jälkeen on aika 100 met-rin konttausmaratonille, joka järjestetään kävelykadulla aivan keskustassa. Tähän on syytä varautua jonkinlaisilla käsi- ja polvisuojilla. Konttauksen jälkeen järjes-tetään ohjelmaa Eetunaukiolla, jossa on myös ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kaste nutipäistä sammakoiksi. Ilta jatkuu Kasirastipassi-kierroksella, kierroksen aikana kierretään keskustassa baare-ja, joissa on erilaisia tehtäviä. Päivän on päättänyt jatkot Cabaretissa, jossa on vii-meisimpinä vuosina esiintynyt muun mu-assa Petri Nygård, JVG, Cheek sekä Stig.

MISTÄ SAAN TIETOA BILEISTÄ?Opiskelijabileistä tulee usein mainoksia SAMKin ulko-oviin tai ilmoitustauluille. Tapahtumia mainostetaan myös opiskeli-jakuntien ja -järjestöjen Facebook-sivuil-la. Bileistä voi kuulla myös opiskelukave-reilta.

Teksti: Senni ValiolaKuvat: Senni Valiola ja Eini Koirikivi

HAALARIT JALKAAN, NIIN MEILLÄ JUHLITAAN!

SAUMA // 7

VINKKEJÄ HAALAREIDEN KÄYTTÖÖN

1. HAALAREITA EI SAA PESTÄ, VÄLTTÄMÄTÖN TUULETUS ON SALLITTUA.

2. HAALARIT SOLMITAAN VYÖTÄRÖLLE, EI VEDETÄ YLÖS ASTI.

3. TEIPPI TAI LIIMA EI SOVELLU MERKKIEN KIINNITYKSEEN, OTA NEULA JA LANKA KAUNIISEEN KÄTEEN.

4. VYÖ VOI HELPOTTAA ELÄMISTÄ, JOS ET HALUA JATKUVASTI KERÄILLÄ HAALAREITA NILKOISTASI.

5. JOS SEURUSTELET TOISEN OPISKELIJAN KANSSA, VAIHDA HÄNEN KANSSAAN PALA LAHJETTA. TOIMII LÄHINNÄ VAIN ERIVÄRISISSÄ HAALAREISSA.

6. KATSO, MIHIN TASKUUN LAITAT TAVARASI, OSA TASKUISTA ON KIRJAIMELLISESTI POHJATTOMIA.

Sammakot vauhdissa. © Eini Koirikivi

Kaste nutipäistä sammakoiksi. © Eini KoirikiviOhjelmaa Eetunaukiolla. © Eini Koirikivi

Haalarimerkit © Senni Valiola

Konttausmaratonilta ansaittu haalarimerkki. © Senni Valiola

SAUMA // 8

Julia Sulin opiskelee kolmatta vuotta Satakunnan ammattikor-keakoulussa. Suuntautumisvalintaansa taloushallintoon hän on ollut tyytyväinen. Opintoihin kuuluvan viiden kuukauden mit-taisen pakollisen harjoittelun Julia suoritti kirjanpitoyritys Birgit’s Net Accountingissa.

Kriteerit täyttävän harjoitte-lupaikan löytäminen oli Juliasta suhteellisen helppoa, eikä sopivaa paikkaa tarvinnut kauaa etsiä. Pientä mietiskelyä oli pankin ja tilitoimiston välillä. Julia on tyytyväinen harjoittelupaikkansa tarjoamiin monipuolisiin tehtäviin sekä käytännönläheiseen työsken-telytapaan.

Julian mielestä harjoittelu-paikassa sai riittävästi vastuuta, varsinkin harjoittelun loppupuolella.

– Varmuus asioiden hoitamiseen kasvoi päivien kuluessa ja sitä seuraava vastuu tuntui luonnolliselta.

Harjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelijaa suuntautumistaan vastaavaan työelämään, ja antaa sellaista käytännön tietoa, mikä ei koulun penkillä onnistu. Monipuo-

Teksti ja kuva: Emilia Santala

taloushallinnon ammattilaiseksi

”Taloushallinnon opinnoista sai perusteet työelämässä

tarvittaviin taitoihin. Uskon kuitenkin

omien kokemusteni perusteella, että loppupeleissä

itse tekemällä oppii parhaiten.”

liset ja haastavat tehtävät, joissa opiskelija saa vastuuta, ovat mitä parhaimpia harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Julia ker-too työtehtäviensä olleen monipuolisia, ja hänen päivänsä

sisälsivät muun muassa osto- ja myyntireskontraa, laskutusta sekä kausiveroilmoitusten tekemis-tä. Toimistotyöskentelyyn liittyi myös oleellisesti asiakaspalvelu. Julia voisi hyvinkin nähdä itsensä työskentelemässä samankaltaisis-sa tehtävissä, joista harjoittelun aikana sai esimakua.

– Taloushallinnon opinnoista sai perusteet työelämään tarvittaviin taitoihin. Uskon kuitenkin omien kokemusteni perusteella, että loppupeleissä itse tekemällä oppii parhaiten. Esimerkiksi harjoittelun

aikana käytetyt ohjelmistot olivat erilaisia kuin ammattikorkea-koulussa, Julia kertoo.

Varsinaista opinnäytetyöaihetta yritys ei tarjonnut, mutta ideoita ja ehdotuksia sitäkin enemmän. Nyt harjoittelun jälkeen alkaakin kova pohdinta opinnäytetyön aiheesta.

– Ideoita on tosiaan paljon, mutta pidän kuitenkin mielen vie-

Harjoittelemalla

SAUMA // 9

Pori

Jos tulet toiselta paikkakunnalta Poriin opiskelemaan, voivat Porin paikat ja kolkat olla sinulle tuiki tuntemattomia. Silloin on vaikea lähteä tekemään päätöstä siitä, minne kannattaisi muuttaa, millaisia palveluja missäkin sijaitsee ja missä on nimenomaan opiskelijoille suunnattuja asuntoja. Saanen siis esitellä aina reilun kymmenen kilometrin säteellä hyviä ja mahdollisia paikkoja, jonne voi majoittautua opiskelujen ajaksi mahdollisimman edullisesti ja mukavasti. Karttaan on merkitty SAMKin Tiedepuiston kampus sekä Vähärauman ja Porin keskustan alueen opiskelija-asuntoloita. Kartta on tyylitelty ja suuntaa antava, eikä sen kanssa pidä lähteä suunnistamaan.

1 – 3 KM Jos tahdot asua lähellä SAMKin Tiedepuiston kampusta, kan-nattaa sinun katsoa asuntoa Vähärauman suunnalta. Vähärau-ma on SAMKin välittömässä läheisyydessä, jolloin matkan pys-tyy taittamaan kävellen, ja Porin keskustaankin on vain noin viiden kilometrin matka. Opiskelijoille suunnattuja asuntola-kohteita Vähärauman alueella ovat Tekunkorpi, Korpraalintie ja Tommilantie.

Tekunkorpi, eli Tekniikantie 4, sijaitsee vain 700 metrin pääs-sä Tiedepuiston kampukselta, eli on aivan nurkan takana. Te-kunkorpi sijaitsee suojassa metsäisessä maisemassa, jossa on hyvät lenkkeilymahdollisuudet valaistun pururadan ansiosta. Ihan kävelymatkan päässä ei kauppaa ole, ja keskustaankin on reilu viisi kilometriä, mutta asuntolan lähin bussipysäkki on vain 150 metrin päässä.

Korpraalintie 36, eli Etappi, on reilun kahden kilometrin päässä SAMKista. Korpraalintien välittömässä läheisyydessä on ruokakauppa, apteekki, posti ja päiväkoti. Korpraalintien opis-kelijakohde koostuu kahdesta rakennuksesta. Toinen rakennus on kuusikerroksinen perinteinen kerrostaloasunto, ja myöhem-min rakennettu ”lisäsiipi” on kaksikerroksinen, rivitalonomai-nen asuntola, jonka asunnoissa on joko pieni oma piha tai te-rassi.

Tommilantie 1 koostuu viiden kerrostalon ryhmästä. Puisto-maisen kaunis asuinympäristö on vain 200 metrin päässä Länsi-Porin Prisman liikekeskuksesta, eikä matkaa SAMKiinkaan ole kuin kolme kilometriä. Tommilantien asuntolassa asunnot ovat suurimmaksi osaksi kaksioita ja lapsille on varattu ulos leikki-paikkoja. Matkaa keskustaan Tommilantieltä on reilu kaksi ki-lometriä.

4 – 6 KM Kun SAMKilta suunnataan edelleen etäämmälle, lähestytään Porin keskustaa. Keskustan alueella on neljä opiskelija-asunto-lakohdetta, joista kolme, Asemapäällikönkatu, Taiteilijankatu ja Vapaudenkatu ovat aivan ydinkeskustan tuntumassa. Myös SAMKin Tiilimäen kampuksen lähettyvillä on opiskelija-asunto-la Maamiehenkatu 10.

Asemapäällikönkatu 3, on rakennettu vuonna 2004, joten kaikki asunnot ovat suhteellisen hyväkuntoisia ja kaikkiin asun-toihin kuuluu parveke. Kokemäenjoen läheinen sijainti mahdol-listaa kauniit maisemat kävelyretkille. Asemapäällikönkadulta kävelee keskustaan kymmenessä minuutissa. Taiteilijankatu 1, eli Funkkis, on peruskorjattu kokonaan vuonna 2001. Funkkiksen asunnoista osa on minikeittiön omaavia yksiöitä, osa keittiöllisiä kaksioita. Funkkiksen ensim-mäinen kerros jatkuu ruokakaupaksi, joten sieltä on helppo ki-paista hakemaan vaikka brunssitarvikkeet. Vapaudenkatu 5 on aivan Taiteilijakadun ja Asemapäälli-kön naapurissa. Vuokrattavana on vain yksiöitä, joissa on sie-vät ranskalaiset parvekkeet ja matka keskustaan taittuu kauniin puiston läpi. Maamiehenkatu 10 on Porin keskussairaalan vieressä, ja kävelymatkan päässä on myös 24/7 auki oleva huoltoasema, jos-ta saa ostettua myös hyvää yöpalaa. SAMKin Tiilimäen kampus alkaa Maamiehenkadulta.

6 – 12 KMJos olet kuitenkin sitä mieltä, että et tahdo asua opiskelijakoh-teessa, on hyvä ja edullinen vaihtoehto katsoa asuntoa Porin muilta asuinalueilta, kuten Sampolasta, Impolasta ja Väinölästä, jotka ovat kaikki Mikkolan Prisman läheisyydes-sä. Alueelta löytyy hyvänkokoisia asuntoja edulliseen hintaan ja vierellä on Helsingintie, jota pitkin pääsee autolla SAMKin Tie-depuiston kampukselle 15 minuutissa.

MINNE SITÄ MUUTTAIS?

SAUMA // 10

1. Tekunkorpi2. Korpraalintie3. Tommilantie 4. Asemapäällikönkatu5. Taiteilijankatu6. Vapaudenkatu7. Maamiehenkatu

SAUMA // 11

“WWW.PORINYHASUNNOT.FI/OPISKELIJA-ASUNNOT

WWW.VUOKRALUKAALI.FI

WWW.OVV.COM/TOIMIPISTEEMME/PORI/

WWW.VUOKRAPORI.FI

ONNEA ASUNNON

ETSINTÄÄN JA TERVETULOA

PORIIN!

Edellä mainitutopiskelija-asuntokohteet eivät kerro siitä, missäon vapaita asuntoja. Vapaita asuntoja pääset seuraamaan netistä:

Teksti ja kuvat: Tiina Miettinen

SAUMA // 12

RENNOSTI SAIKULLA

Teksti ja kuvat:Timo Rantanen

SAUMA // 13

“Tietoa opiskelijatalosta:

Perustettu vuonna 2009 opiskelijoiden toimesta.

Löytyy Porin kauppatorin läheltä osoitteesta Antinkatu 7.

Saunatilojen vuokraus opiskelijakortilla opiskelijatapahtumaan 50 €.

Edullinen lounas opiskelijakortilla.

Lisätietoja: opiskelijatalo.fi

1

Opiskelijatalo Saikku tarjoaa opiskelun vastapainoksi letkeää meininkiä ja hauskanpitoa kavereiden kanssa.

Monelle opiskelijalle tulee varmasti silloin tällöin sellainen fiilis, että pieni tauko ahertamisesta tekisi terää. Pori lukeutuu niihin harvoihin kaupunkeihin Suomessa, johon on perustettu opiskelijoiden yhteinen opiskelijatalo. Saikku-nimeä kantava rakennus tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisiin aktiviteetteihin unohtamatta opiskelijan rajallista budjettia. Idean on kehitellyt ja toteuttanut Porin opiskelijataloyhdistys Ry, joka perustettiin seudun eri opiskelijajärjestöjen yhteistyön tuloksena.

– Saikulta löytyy vaikka mitä. Muun muassa biljardipöytä, A-oikeudet, saunatilat, valkokangas, x-box ja lautapelejä maini-takseni muutaman. Ravintolatiloissa on mahdollista järjestää erilaisia tapahtumia, kuten livemusiikkia ja saunatiloissa voi vaikka rentoutua kaveriporukan kanssa. Isompia tapahtumia järjestetään kerran kuussa, pienempiä taas viikottain.

– Keskiviikkoisin olemme pyrkineet järjestämään aina jotain tekemistä tiloissamme. Saikku on suosittu aloittelupaikka ja usein täältä monet lähtevätkin yökerhoihin, valaisee SAMKissa opiskeleva Laura Pakkala.

Opiskelijaetukoordinaattorin epävirallista titteliä hallussaan pitävä Pakkala toimii terveydenhoitajan opintojen ohella Sai-kun hallituksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskeli-jakunnan SAMMAKKOn jäsenenä.

OPISKELIJAT ETUSIJALLASaikku pyrkii aktiivisesti kuuntelemaan opiskelijoiden toiveita, jotta sen toimintaa pystyttäisiin jatkossakin parantamaan.

– Toiveita tulee hyvin pitkälti opiskelijajärjestöjen suunnalta, jotka välittävät niitä opiskelijoilta. Hyvä esimerkki tästä on bil-jardipöydän hankkiminen tiloihimme ja erikoisruokavalikoiman huomioiminen. Paikan ravintoloitsija on erittäin aktiivinen toiveiden toteuttaja.

– Saikku haluttiin suunnata kaikille alueen opiskelijoille. Pääkäyttäjäjiä ovat korkeakouluopiskelijat, mutta tilat ovat myös toisen asteen opiskelijoiden käytettävissä. Toki täällä saa käydä muutkin kuin opiskelijat. Varsinkin lounasaikaan ihmisiä käy paljon ravintolapuolella syömässä. Neuvottelutilat, joihin kuuluvat myös saunatilat, voi vuokrata kuka tahansa vaikkapa kokouskäyttöön. Varsinkin talviaikaan siellä piisaa kävijöitä. Opiskelijat järjestävät usein siellä pikkujoulujuhlia keskenään.

YHDESSÄ ETEENPÄIN

Vuosien mittaan paikan toimintatavat ja ulkonäkö ovat muut-tuneet, mutta perusajatus pysynyt samana.

– Tiloja on maalailtu suurin piirtein joka toinen vuosi, mutta vuoden 2014 keväällä ravintolapuolella tehtiin vähän suurempi remontti. Siinä oli mukana hallituksen jäseniä ja heidän ystävi-ään yhteistyössä ravintoloitsijan kanssa. Remontti tehtiin hyvin pitkälti opiskelijoiden hartiavoimin. Mielestäni tilat ovatkin nykyään viihtyisämmät ja nykyaikaisemmat, kertoo Pakkala ylpeänä.

– Saikku yhdistää mielestäni erinomaisesti seudun opiske-lijajärjestöjä ja opiskelijoita. Täällä kavereiden kanssa voi olla rauhassa, meininki on tosi hyvä ja kaikki hinnat ovat varsin opiskelijaystävälliset. Porin opiskelijataloyhdistyksen halli-tukseen kuuluu jokaisesta opiskelijajärjestöstä ainakin yksi edustaja. Tämä on meidän kaikkien yhteinen juttu, jonka eteen kaikki ovat myös valmiita tekemään töitä. Jos jotain voisin vielä parantaa toimissamme, toivoisin että paikka olisi aina avoin, vähän samaan tapaan kuin oma olohuoneesi.

”Saikku yhdistää mielestäni

erinomaisesti seudun

opiskelijajärjestöjä ja opiskelijoita.”

SAUMA // 14

Alan ammattilainen

KIRSI NURMI-RANTANEN, YRITYSVIESTINTÄ

Kirsi on koulutukseltaan taiteen maisteri ja graafinen suunnit-telija. Hän on työskennellyt mainostoimistossa kuusi vuotta työuransa aikana. Tämä onkin antanut hänelle hyvät mahdol-lisuudet opettaa yritysviestinnän opiskelijoille muun muassa visuaalista suunnittelua ja taittamista. Viestinnän hyvä puoli on sen koko ajan muuttuva luonne ja jatkuva mahdollisuus oppia uutta.

Viestinnällisistä taidoista on aina hyötyä. Yritysviestinnän opiskelijan tulee olla ahkera, itsenäinen ja osata perustella valintansa. Yritysviestinnän opintojaksojen sisältö on pää-asiallisesti tehtäväpainotteinen ja nämä tehtävät perustuvat työelämässä tarvittaviin taitoihin. Viestinnän opiskelija voi työskennellä muuan muassa mainostoimistossa, lehtitalossa tai radiossa.

– SAMKissa on hyvät ja pitkät perinteet yritysviestinnän ammattilaisten kouluttamiseen. Yritysviestintään painottunut-ta koulutusta on vain muutamassa ammattikorkeakoulussa, sanoo Kirsi.

MAIJA VIINIKKALA, TALOUSHALLINTO

Maija on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri Turun kaup-pakorkeakoulusta Porin yksiköstä. Pääaineena hänellä on ollut laskentatoimi ja rahoitus, sivuaineina ja muina kiinnostuksen kohteina muun muassa yrittäjyys ja johtaminen.

Parasta taloushallinnossa hänen mielestään on se, että ala on monipuolinen, jatkuvasti muuttuva – pääsee kehittymään ja aina saa oppia uutta. Taloushallinnossa on kosketuspinta käytäntöön; taloushallinnon tietämystä ja asiantuntemusta tarvitaan jokaisessa yrityksessä.

– Toivon, että pystyisin luomaan opiskelijoille hyvät puitteet toimia taloushallinnon tehtävissä. Mahdollisia työtehtäviä on paljon. Alalta valmistunut opiskelija voi työskennellä melkein missä vain, kaikki riippuu itsestä. Voi työskennellä laskenta-assistenttina tai controllerina tai muuna taloushallinnon asiantuntijana. aina kannattaa muistaa myös yrittäjyys yhtenä vaihtoehtona, Maija sanoo.

Teksti ja kuvat: Merika Peltola

OPETTAJANA

SAUMA // 15

Liiketalouden ja matkailun koulutusohjelmat ovat molemmat alati muuttuvia aloja, joita tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Molempien alojen opettajat ovat ammattitaitoisia, helposti lähestyttäviä ja opettavat siten, että opiskelija saisi parhaat mahdolliset eväät työ-elämään. Porissa liiketalouden opiskelijat voivat suuntautua taloushallintoon, myyntiin ja markkinointiin tai yritysviestintään.

TIINA GARCÍA, MATKAILU

Tiina on koulutukseltaan SAMKista valmistunut restonomi ja kasvatustieteiden maisteri. Hän on toiminut opettajana seitsemän vuotta, joista kaksi SAMKissa. Lisäksi hänellä on 15 vuoden työkokemus erilaisista matkailualan tehtävistä kuten matkaoppaana olosta ja hotellin vastaanottotyöskentelystä. Tätä kokemusta hän pyrkii hyödyntämään opettajana aina kun mahdollista. Parasta matkailualassa Tiinan mukaan on se, että työ on asiakaslähtöistä ja vaihtelevaa. Alalle on myös tulossa ylempi amk-tutkinto vuonna 2016.

Opiskeluaika kannattaisi Tiinan mukaan käyttää verkostoitu-miseen erilaisten vierailujen, tilaisuuksien ja projektien avulla. Tulevaisuudessa opiskeluaikana saaduista työelämän kontak-teista saattaa olla paljon apua, kun etsit itsellesi harjoittelu-paikkaa tai töitä valmistumisen jälkeen.

– SAMK kannattaisi valita opiskelupaikaksi siksi, että mat-kailun koulutusohjelma on työelämälähtöinen eikä jokainen ammattikorkeakoulu tarjoa mahdollisuutta opiskella matkai-lua, kertoo Tiina.

PIA MARJANEN, MYYNTI JA MARKKINOINTI

Pia on toiminut opettajana noin kaksi vuotta, mutta työkoke-musta myynnin ja markkinoinnin alalta hänellä on 20 vuoden ajalta, jota hän hyödyntää opetuksessaan paljon. Työkokemus-ta on karttunut muun muassa oppisopimuksella mainostoimis-tosta. Hän on toiminut markkinointipäällikkönä Cloettalla sekä myyntijohtajana Palojoen maahantuonti- ja tukkuyrityksessä. Parasta hänen mielestään myynnin ja markkinoinnin alalla on se, ettei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, vaan aina saa haastaa itsensä ja ajatella asioita monelta eri kannalta.

Myynti ja markkinointi on yleismaailmallinen ala, jokainen yritys tarvitsee kyseisen alan tuntemusta. Markkinoinnin opis-kelija voi valmistuttuaan työskennellä monenlaisissa tehtävissä esimerkiksi pankeissa, markkinointiassistenttina ja myöhem-min asiantuntijanakin.

– Suuntautumiset eivät poissulje toisiaan tradenomitutkin-non sisällä, myynnin ja markkinoinnin opiskelija voi työskennel-lä vaikka esimerkiksi vakuutusyhtiössä, Pia kertoo.

FAKTAA:

Koulu: Satakunnan ammattikorkeakouluKampukset: Pori, Rauma, Huittinen, KankaanpääKoulutusohjelmia: yli 20Opiskelijoita: noin 6 500Opiskelijakunta: Sammakko

SAUMA // 16

OPISKELUA

ULKOMAILLA?

SAUMA // 17

1OPISKELUA

ULKOMAILLA?

Kiinnostaako opiskeluvaihto tai harjoittelu opintojen aikana? SAMKin opiskelijana sinulla on mahdollisuus lähteä opiskelemaan johonkin SAMKin sadoista yhteistyökorkeakouluista. Ul-komailla suoritetuista opinnoista kertyy opinto-pisteitä, jotka luetaan osaksi kotimaista tutkin-toa. Yleensä opiskelu tai harjoittelu kestää yhden tai kaksi lukukautta, ja niihin on mahdollista saa-da apurahaa.

Suosituin tapa lähteä vaihtoon on Erasmus-ohjel-man kautta. Erasmus-ohjelman avulla opiskelijat ovat oikeutettuja opiskelemaan yhteistyökorkea-kouluissa ilman lukukausimaksuja. Opintojen aikana opiskelijat saavat normaalia suomalaista opintotukea ja lisäksi opiskelijat ovat oikeutettu-ja Erasmus-apurahaan, jolla voi kattaa ylimääräi-siä kuluja.

Vaihtoon voit lähteä vaikka jo heti ensimmäisenä vuotena, mikäli se on opintojesi kannalta mah-dollista. Kv-yhdyshenkilöiltä saat tarkemmin tie-toa partnerikouluista.

Teksti: Kirsi PetäjämäkiKuvat: Kirsi Petäjämäki, Merika Peltola, Pauliina Lehtikangas

SAUMA // 18

Opiskeluvaihdossa Espanjassa. Pauliina Lehtikangas kertoo opiskelijavaihdostaan Madridissa.

MIKSI LÄHDIT VAIHTOON JA MIKSI PÄÄDYIT VALITSEMAAN JUURI TÄMÄN KOHTEEN?

Koulutusohjelmassamme kannustettiin lähtemään joko opiskeluvaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille. Koska opiskelen kansainvälistä liiketaloutta, on ulkomailla asumisesta hyötyä minulle myös tulevaisuudessa. Madridin valitsin kohteekseni, koska olin käynyt siellä lomalla ja mielestäni se on erittäin kau-nis kaupunki. Olen myös opiskellut espanjan kieltä aiemmin, joten ajattelin vaihdon auttavan myös kielitaitoani. Plussaa tietysti oli Espanjan ilmasto. Oli ihanaa lukea tentteihin uima-altaan reunalla ja ottaa samalla aurinkoa.

MITEN VALMISTAUDUIT VAIHTOON LÄHTEMISEEN JA MIS-TÄ SAIT TARVITTAVAA TIETOA JA NEUVOJA VALMISTAUTU-MISEEN?

SAMKin Kansainvälisestä toimistosta saa paljon tietoa ja apua, jos vain osaa kysyä. Kävin SAMKin järjestämässä vaihtoinfossa ja siitä oli tosi paljon hyötyä. Saimme kuulla muiden vaihto-kokemuksista, heidän vinkkejään ja tärkeimpänä check-listan, mitä pitää muistaa tehdä ennen vaihtoon lähtemistä. Sain myös vaihdossa olleilta tutuiltani hyviä neuvoja.

HOLA AMIGOS

SAUMA // 19

TOIMITTAJAN KOMMENTTI“OLI IHANAA LUKEA TENTTEIHIN UIMA-ALTAAN REUNALLA

TOP 5 MAAT VAIHTO-OPISKELUUN:

1. USA

2. IRLANTI

3. HOLLANTI

4. ESPANJA

5. BELGIA

MILLAISIA VINKKEJÄ ANTAISIT VAIHTOA SUUNNITTELEVALLE?

Kannattaa pitää avoin mieli ja hyväksyä se, että kaikki ei mene aina täydelli-sesti. Vaihtoon lähtiessä on hyvä olla joustava. Kun on saanut vahvistuksen vaihtokohteesta, on hyvä kysellä, onko samaan kohteeseen lähdössä joku muu-kin SAMKista ja ottaa yhteyttä heihin, vaikka lähettää sähköpostia SAMKin mailiin. Itse sain sitä kautta hankittua kämpän, matkaseuraa ja ihania kämp-piksiä. Vaihdossa on helppoa ystävystyä vain muiden suomalaisten kanssa, mutta kannattaa myös tutustua toisiin kansalai-suuksiin. Kannattaa myös ennen lähtöä opiskella jotain Suomi-triviaa, pieniä hauskoja faktoja Suomesta, koska Suomi on ulkomaalaisille niin eksoottinen maa, että kaikki haluavat tietää Suomesta.

MILLAISTA OLI OPISKELU ULKOMAIL-LA? MITÄ TEIT VAPAA-AJALLASI?

Kielimuuri oli joskus suuri, koska Es-panjassa harva puhuu englantia, mutta onneksi olin opiskellut jo vähän espanjaa ennen vaihtoon lähtöä. Mutta vaikkei osaisikaan maan kieltä, nopeasti sitä oppii perusjutut ja selviää, kun on pakko. Asuin isossa omakotitalossa kymmenen kämppiksen kanssa, joten vapaa-ajalla hengailin heidän kanssaan. Esimerkiksi käytiin ulkona juhlimassa, kierreltiin keskustassa kaupoissa ja kahviloissa, järjestettiin allasbileitä ja käytiin myös lähihuvipuistossa ja paintballia pelaa-massa . Vaihtokorkeakoulun kautta ei järjestetty kauheasti aktiviteetteja, joten piti itse olla aktiivinen, jos halusi jotain tekemistä.

OLIKO SINULLE HYÖTYÄ VAIHDOSSA OLEMISESTA? SUOSITTELETKO VAIH-TOON LÄHTEMISTÄ?

Suosittelen todellakin vaihtoon lähtemis-tä. Ulkomailla asuminen avartaa maail-mankatsomusta ja on todella kasvattava kokemus. Voit myös sitä kautta saada paljon kavereita muista maista, joiden luona on aina majapaikka, jos haluaa matkustaa heitä tapaamaan vaihdon jälkeenkin. Uskon, että vaihdosta oli mi-nulle hyötyä. Olen ainakin yhtä kokemus-ta rikkaampi, jos ei mitään muuta.

Ulkomailla opiskelu saat-taa tuntua pelottavalta kokemukselta, mutta to-dellisuudessa antaa todella paljon. Jos mielessäsi kytee pienikin kiinnostus opiske-lusta tai harjoittelusta ul-komailla, kannattaa kysyä asiasta lisää. Hakuprosessi on monivaiheinen. Siitä hetkestä, kun päätät hakea vaihtoon ja kun lopulta pääset matkaan saattaa ku-lua useita kuukausia, jopa vuosi. Kannattaa siis olla

ajoissa liikenteessä. Saat varmasti kannustusta ul-komailla opiskeluun, uusia kansainvälisiä yhteyksiä sekä tuttavuuksia. Mikä onkaan parempi tapa tehdä työhaastattelussa vaikutus, kuin kansainväliset opin-not tai harjoittelu, tai mik-sei molemmat.

SAUMA // 20

Teksti: Alisa TuominenKuvat: Timo Salomaa

Kriisiviestinnän oppimista projektissa

Opiskelijat ja toimittajat seurasivat pelastuslaitoksen, poliisin sekä muiden tahojen uutisointia onnettomuudesta. Näistä uutisoinneista he tekivät tiedotteita ja uutisia kansalaisille.

SAUMA // 21

Integroitu markkinointiviestintä -opintojaksolla opiskelijoilla oli mahdollisuus oppia käytännössä kriisiviestintää Olkiluoto-projektissa.

Projektipäivänä tilanne lähti nopeasti käyntiin, alkukankeus ja jännitys muuttuivat innokkaaksi tekemiseksi. Projektipäivä alkoi kahdeksalta ja loppui neljältä iltapäivällä.

– Päivä oli pitkä, mutta kokemisen arvoinen. Odotin päivän olevan hurjan hektinen ja hermoja raastava, mutta onneksi projekti osoittautui rauhallisemmaksi. Asiaa helpotti myös, että ammattimedian edustajat olivat tukenamme, sanoo Saija Laaksovirta, projektiin osallistunut opiskelija.

MÄÄRÄ TOIMIA KUIN OIKEAT TOIMITTAJATOpiskelijoiden oli määrä toimia kuin oikeat toimittajat. He soittelivat eri viranomaisille ja muille tahoille saadakseen tietoa tapahtuneesta ydinvoimalaonnettomuudesta. Saatujen tietojen pohjalta opiskelijat ja toimittajat kirjoittivat uutisjut-tuja lukijoille. Jaotteluna oli valtakunnan media ja aluemedia,

kaikki kirjoittivat kaikkiin medioihin. Opiskelijat saivat hienoa palautetta työstään. Eräs Yleisradion toimittaja oli vaikuttunut, kun ajatteli tehdä eräästä tiedotteesta jutun, mutta huomasikin opiskelijan jo kirjoitta-neenkin siitä.

AINUTLAATUINEN KOKEMUS– Tällainen kokemus antoi hyvää käy-

tännön näkemystä toimittajan työhön. Tuntuu hienolta, että sain olla siinä mukana, sanoo Saija Laaksovirta projektista.

Projekti oli hänen mielestään ainutlaatuinen kokemus ja hän osallistuisi mieluusti uudestaan vastaavanlaiseen projektiin.

Kriisitiedotustilaisuudessa edustajina olivat muun muassa pelastuslaitos, TVO, sairaanhoitopiiri, poliisi ja Säteilyturvakeskus.

“Liiketalouden myynnin ja markkinoinnin opiskelijoille suun-nattu Integroitu markkinointiviestintä -opistojakso koostui tenttiosuudesta ja projektiosuudesta. Yhtenä projektina opintojaksolla oli Olkiluoto-projekti, jonka ohjaava opettaja oli Timo Salomaa. Tähän projektiin valittiin viisi vapaaehtoista opiskelijaa, jotka osallistuivat yhden päivän ajan kriisitiedotus-tilaisuuteen. Siellä he harjoittelivat kriisiviestintää, jos Olkiluo-don ydinvoimalassa tapahtuisi reaktorionnettomuus. Harjoitus on lakisääteinen ja järjestetään kolmen vuoden sykleissä eri laitosten välillä. Kriisitiedotustilaisuudessa edustajina olivat muun muassa pelastuslaitos, TVO, sairaanhoitopiiri, poliisi ja Säteilyturvakeskus. Tilaisuuteen osallistui myös Satakunnan Kansan ja Yleisradion toimittajia.

VALMISTAUTUMISTA PROJEKTIA VARTENOpiskelijat valmistautuivat itse projektipäi-vään jo etukäteen. He kävivät Porin pelas-tuslaitoksella muutaman tunnin mittaisessa palaverissa, jossa käytiin läpi kuviteltua tilannetta Olkiluodossa. Kunnon valmiste-luja kriisitiedotustilaisuutta varten ei voitu tehdä, mutta opiskelijat saivat tukea ja lisää selvitystä projektia varten opettajaltaan. Projektin tapahtuma-aika oli jo ennen varsi-naisen opintojakson alkua.

– Opettajan näkökulmasta poikkeuksellista tässä toteutuk-sessa oli se, että kiinnostuneet opiskelijat lähtivät harjoituk-seen jo ennen varsinaisen opintojakson aloitusta. Tämä projekti saatiin silti integroitua hyvin mukaan jaksoon. Kyse on siis siitä, että kun työelämäyhteistyötä tehdään, ammattikorkeakouluil-ta odotetaan aikataulujoustoja, kertoo Timo Salomaa.

ALKUJÄNNITYKSESTÄ INNOKKAASEEN TOIMINTAAN

Tällainen kokemus antoi hyvää käytännön näkemystä toimittajan työhön.

SAUMA // 22

“Haastateltavanani oleva restonomiksi valmistunut Krista ker-too olevansa juuri Tampereelle muuttanut, sopivasti ekstro-vertti porilainen. Valmistumisensa jälkeen Krista pääsi nopeasti työelämään mukaan.

– Suoritin harjoitteluni Sokos Hotel Vaakunassa Porissa. Harjoittelun ajoitus osui nappiin, kesälomakausi oli alkamassa harjoittelun lopussa ja samalla aukesi harvinainen paikka vas-taanotossa, sain töitä heti harjoitteluni jälkeen. Neljä ja puoli vuotta olin töissä Vaakunassa ja nautin ajasta suuresti, sain tehdä töitä monella osastolla ja etenin urallani hyvin.

Matkailualakin voi olla kutsumusammatti

26-VUOTIAS KRISTA BORGERSEN TIESI JO TEINI-IKÄISENÄ, MIKÄ HÄNESTÄ TULEE ISONA. MATKAILUN KOULUTUSOHJELMA OLI YKKÖSVAIHTOEHTO JO LUKIOSSA.

Teksti: Essi Pursiheimo Kuva: Krista Borgersen

SAIMME ANALYSOIDANESPRESSO-KEITTIMIEN MARKKINOINTISTRATEGIAA ENNEN KUIN KEITTIMET SAAPUIVAT MARKKINOILLE.

MUUTOKSEN TUULET

Vaikka työelämässä kaikki sujui mitä parhaimmin, kuitenkin jonkinlainen elämänmuutos oli pyörinyt Kristan mielessä jo parin vuoden ajan. Tampereelle oli valmistumassa syksyksi uusi Solo Sokos Hotel Torni, joka vaikutti potentiaaliselta vaihtoeh-dolta.

– Laitoin työhakemuksen menemään ja heinäkuussa sain iloisen puhelun uudesta työpaikasta. Syyskuussa muutin Tam-pereelle. Hakuprosessi oli melko pitkä, kävin kahdessa haastat-telussa ja hakijoita oli todella hurja määrä. Onnekseni olen mel-ko hyvä haastattelutilanteissa ja taustani on mielenkiintoinen, mikä kiinnittää ehkä huomion jo hakemusvaiheessa. Ehdoton etu matkailualalla on nykyisin myös venäjän kielen taito, itse osaan vasta alkeet, mutta jo sekin auttaa paljon. Uusi hotelli on ollut hyvin suosittu ja kiirettä on ollut, mutta olen hyvin onnelli-nen, että minut valittiin näin mahtavaan työporukkaan.

VARMA VALINTARestonomi oli ehdoton ykkösvaihtoehto jatkokoulutukseksi.

– Matkailuammatissa pääsee puhumaan kieliä, mikä on yksi vahvuuksistani. Lukiossa oponi ehdottikin minulle kieltenopet-tajaksi opiskelemista, mutta pitkä opiskelurupeama ei oikein innostanut. Aina sanotaan että sairaanhoitoala on kutsumus-ammatti, mutta niin on matkailukin.

Pääosin opiskelu oli todella kivaa ja monipuolista, mutta joukkoon mahtui myös muutamia vähemmän innostavia opintojaksoja. Sellaiset opintojaksot jäivät kuitenkin nopeasti mielenkiintoisempien aiheiden varjoon.

– Parasta olivat kolmannen vuoden opintojaksot, jolloin saimme valita erikoistumisopintoja. Itse valitsin messu- ja kongressiosaamisen ja pääsimme töihin monille messuille. Englanninkielinen markkinoinnin opintojakso oli myös mahtava innostavan ja ammattitaitoisen opettajan ansiosta. Saimme mm. analysoida Nespresso-keittimien markkinointistrategiaa kapselikeitinten maailmanvalloituksessa monta vuotta ennen kuin keittimet edes saapuivat markkinoille.

JATKOA AJATELLENOlet ollut siis tyytyväinen uravalintaasi?

– Olen kyllä. Vaikka välillä tuleekin vaikeita ja kiireisiä päiviä ja vien ehkä liian paljon töitä kotiin, silti tämä sopii minulle.

– Tulevaisuudessa toivoisin saavani kehittää alaa ja omaa työpaikkaani. Kehitysideoita pursuaa jo nyt joka päivä ja koen, että siinä olen parhaimmillani. Toivon viihtyväni Tampereella hyvin ja mahdollisesti ostavani täältä pysyvän asunnon lähitule-vaisuudessa.

• Koulutuksen kesto 3,5 vuotta• Opintojen keskeisimmät sisältöalueet liittyvät matkailu-

alaan ilmiönä ja elinkeinona.• Tavoitteena on osata palvella sekä kotimaisia että ulkomai-

sia asiakkaita sekä suunnitella, toteuttaa ja myydä palvelu-kokonaisuuksia erilaisissa alan liiketoimintaympäristöissä.

• Restonomit saavat laajat liiketoiminnalliset taidot. Niiden pohjalta he voivat sijoittua monenlaisiin tehtäviin, joissa tarvitaan asiakaspalvelu- ja myyntiosaamista sekä orga-nisointitaitoja kohderyhmälähtöisesti. Opinnot sisältävät myös tapahtumien suunnittelua ja elämystuotantoa.

MATKAILUN KOULUTUSOHJELMA

SAUMA // 23

SAUMA // 24

Teksti ja kuvat: Pekko Lainiala

“TÄLLAINEN TYYLI EI TIETENKÄÄN KAIKILLE SOVI, VAAN JOKAINEN KEHITTÄÄ ITSELLEEN PARHAITEN SOPIVAT METODIT.

OPINNÄYTETYÖ ON MONILLE OPISKELIJOILLE HAASTAVIN YKSITTÄINEN TEHTÄVÄ AMK-OPISKELUN AIKANA. SEURAAVASSA KU-VAAN KOKEMUKSIANI OPIN-NÄYTETYÖPROSESSISTA.

Opinnäytetyöprosessi alkaa jo paljon en-nen varsinaista kirjoittamista. Omalla kohdallani prosessi alkoi jo ennen kuin olin ollut päivääkään opiskelijana SAMKissa, koska tiesin opinnäytetyön olevan edessä tulevaisuudessa. Ensimmäisen opiskelu-vuoden aikana kuulin tarinoita opiske-lijoista, joiden valmistuminen jäi kiinni opinnäytetyöstä. Jo tuolloin päätin, että en jätä opinnäytetyötä viimeiseksi asiaksi tulevassa tutkinnossani.

Opinnäytetyön aihe päätetään tyypilli-sesti Tutkimus- ja kehittämistaidot -opin-tojakson yhteydessä, koska opintojakso valmentaa opinnäytetyön tekemiseen. Oman opinnäytetyöni aloitin hieman poikkeavalla tavalla. Olin jo pitkään su-latellut opinnäytetyöni aihetta, kunnes lopulta turhauduin siihen, että en ollut ottanut askeltakaan sen valmistumista kohti. Pyysin lupaa saada aloittaa kirjoit-tamisen ilman edellä mainitun opinto-jakson suorittamista. Sain luvan toimia poikkeavalla tavalla ja laadin aiheanalyy-sin omatoimisesti, minkä jälkeen minulle määrättiin ohjaaja työtä varten. Opinnäy-tetyön aloittaminen tuntui helpottavalta, koska nyt pystyin sanomaan tehneeni edes jotain työn eteen.

Aiheanalyysin laadinta ja ohjaajan määrääminen olivat askelia kohti työn

valmistumista, mutta todellisuudessa edellä mainitut askeleet ovat melko pie-niä asioita opinnäytetyön tekemisessä. Itselläni oli jo jonkinlainen käsitys siitä, mitä tahtoisin puristaa näppäimistöstäni ulos, mutta tästä huolimatta työn aloit-taminen tuntui todella vaikealta. Latasin asettelumallin intrasta ja vaihdoin tie-dostonimen. Nimesin työhön useita eri lukuja ja alalukuja. ”Täähän on helppoa”, ihmettelin. No eihän se oikeasti ollut.

Tiedostonimi ja lukujen nimet kirjoi-tettuna. Tässä tilassa työ jumitti hyvin pitkään, ja ainoat askeleet kohti valmista työtä raksuttivat lähinnä pääni sisällä. Luin kirjoja aiheeseeni liittyen ja ajatte-lin työtä aina, kun luppoaikaa löytyi. Olin kesällä 2014 työssä, jossa pystyin ajatte-lemaan opinnäytetyöni aihetta jatkuvalla syötöllä lähes koko työpäivän ajan muun

työn ohessa. Kesän aikana kirjoitin noin 15 sivua opinnäytetyötä siten, että poh-diskelin ensin asioita hyvin pitkällisesti työpäivän ajan, minkä jälkeen istahdin alas ja kirjoitin tauotta kaiken mitä ai-heesta irti sain. Huomasin, että tämä jär-jestely sopi itselleni parhaiten ja esimer-kiksi lähdeviitteiden merkintä sai jäädä odottamaan parempaa päivää. Tällainen tyyli ei tietenkään kaikille sovi, vaan jo-kainen kehittää itselleen parhaiten sopi-vat metodit.

Tämän artikkelin kirjoitushetkellä (11/2014) opinnäytetyö on jo hyväl-lä mallilla, ja lopullinen työ on luvassa Theseus.fi-portaaliin viimeistään tammi-kuussa 2015. Tiedän jo tarkalleen, millai-nen työni tulee olemaan valmistuessaan, mutta ongelmana on tällä hetkellä tiedon siirtäminen näppäimistön läpi itse työ-hön. Yleisesti ottaen opinnäytetyön kaik-kiin vaiheisiin pätee sama asia; aloittami-nen on todella vaikeaa.

Annankin ilmaisen vinkin kaikkiin opiskelutehtäviin:

ALOITA.

Opinnäytetyöprosessiyritysviestinnän opiskelijan silmin

SAUMA // 25

OTA MALLIA:

Kaikista helpoin lähestymistapa on tarkastella edellisten vuosikurssien opiskelijoiden opinnäytetöitä, joita pääsee selaamaan Theseus.fi -portaa-lista. Mikäli työ on hyväksytty sivus-tolle, voidaan myös olettaa, että se täyttää opinnäytetyön vaatimukset.

JALOSTA:

Jos esimerkiksi tutkaillessasi jo teh-tyjä opinnäytetöitä huomaisit aiheen, josta et ole koskaan kuullut, niin luul-tavasti ensimmäinen reaktiosi olisi jättää koko työn avaaminen väliin. Mitäpä jos sittenkin avaisit työn, luki-sit sen läpi ja pohtisit aihetta uudelta näkökannalta.

ITSELLE TÄRKEÄ AIHE:

Keksi aihe, jonka kirjoittaminen tun-tuu luonnolliselta. Mikä aihe on he-rättänyt sinussa suurimpia tunteita kontaktitunneilla? Mistä aiheesta olisi mukava päästä vihdoinkin avau-tumaan julkisesti? Kun löydät aiheen, joka tuntuu omalta, on kirjoitus todel-la helppoa.

SAUMA // 26

SAUMA // 27

Ylemmästä ammattikorkeakoulu-tutkinnosta potkua uralle

Lapsena haaveilin näyttelijän tai laulajan ammatista. Urapol-kuni kulkeutui lopulta melko erilaisia reittejä ja tänä päivänä työskentelenkin Länsirannikon koulutus Oy WinNovan turval-lisuusalan yksikön koulutusvastaavana. Pidän työstäni erittäin paljon. Työ tarjoaa minulle haasteita ja haasteet taas tuovat minulle energiaa. Työnantaja tukee kehitystäni ja saan toteut-taa työssä luovuuttani, tosin vähän erilailla kuin lapsuuden haa-veammateissa.

Peruskoulun jälkeen lähdin opiskelemaan merkonomiksi. 1990-luvun alussa päädyin toimistotöihin turvallisuusalan yri-tykseen. Työnkuvaani kuului myös turvallisuusalaa sivuavia työtehtäviä ja lopulta päädyin itsekin kouluttautumaan turvalli-suusalalle. Valmistuin vuonna 2001 Länsi-Suomen aikuiskoulu-tuskeskus Innovasta vartijan ammattitutkintoon, minkä jälkeen suoritin vielä turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon. Vuonna 2003 aloitin turvallisuusalan kouluttajan työt Innovas-sa, joka sittemmin yhdistettiin osaksi Länsirannikon koulutus Oy WinNovaa. Työn ohessa suoritin turvallisuusalan trade-nomin tutkinnon sekä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa pedagogisen pätevyyden.

Olen työssäni hyvin kunnianhimoinen ja haluan kehittyä jat-kuvasti. Siksi lähdinkin vielä työn ohella suorittamaan liiketa-louden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman. Valmistuin Sata-kunnan ammattikorkeakoulusta maaliskuussa 2014. Ajattelin, että tämä tutkinto antaisi minulle lisää mahdollisuuksia edetä urallani.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen työn ohessa kesti 2,5 vuotta. Opiskelu oli todella haastavaa, koska lä-hipäiviä oli vähän ja itseopiskelun määrä sen takia valtava. Haas-tavinta mielestäni oli opinnäytetyön kirjoittaminen. Hetkittäin se tuntui jopa ylitsepääsemättömältä, mutta kaikesta selvittiin ja kaikki oli vaivan arvoista. Tärkeintä oli pitää kiinni aikatau-lusta, jotta tutkinnon sai valmiiksi suunniteltuna ajankohtana.

Opetus Satakunnan ammattikorkeakoulussa oli todella asian-tuntevaa. Pidän erittäin hyvänä systeemiä, jossa opetusryhmä jaettiin viiden hengen pienryhmiin. Koko koulutus perustui pää-sääntöisesti ryhmätöihin, jotka kaikki tehtiin samassa pienryh-mässä. Hyvässä ryhmässä työt jakaantuivat tasaisesti ja jokaisen

vahvuuksia pystyttiin hyödyntämään. Oman pienryhmän tuki muodostui korvaamattomaksi haastavan opiskelun aikana.

Koen, että tutkinnon suorittaminen toi varmuutta jokapäi-väiseen työhöni ja kehitti ongelmanratkaisukykyäni. Pystyn nyt paremmin hahmottamaan kokonaisuuksia. Koulutus auttoi mi-nua myös johtamaan itseäni paremmin sekä paransi organisoin-tikykyäni työssä. Uskonkin tutkinnon suorittamisen osaltaan vaikuttaneen siihen, että sain organisaatiossamme lisävastuuta ja minut nimitettiin vuoden 2015 alusta lähtien WinNovan tur-vallisuusalan koulutusvastaavaksi.

Vaativan työn vastapainona harrastan vapaa-ajallani ratsas-tusta ja juoksua. Kun kiireisen työpäivän jälkeen kiipeän he-voseni Matleenan selkään ja ratsastan tunnin maastolenkin, ajatukset nollautuvat ja mieli lepää metsän hämärässä. Myös juoksulenkki vapauttaa mukavasti työajatuksista. Viime syksy-nä toteutin juoksun suhteen pitkäaikaisen haaveeni ja juoksin maratonin, joten niitä työelämässä kaipaamiani haasteita löytyy toki vapaa-ajan harrastuksistanikin.

Teksti ja kuvat: Anna-Kaisa Rantalainen

Länsirannikon koulutus Oy WinNovan turvallisuusalan koulutusvastaava Päivi Rosenqvist kokee, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto antoi hänelle lisää mahdollisuuksia edetä urallaan. Tutkinnon suorittaminen toi myös varmuutta jokapäiväiseen työhön ja kehitti ongelmanratkaisukykyä.

Vaativan työn vastapainona Päivi Rosenqvist rentoutuu metsälenkillä hevosensa Matleenan kanssa.

SAUMA // 26SAUMA // 26

SAUMA // 27

Noora Aaltonen valmistui lokakuussa 2014 Satakunnan ammat-tikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmasta. Noora eri-koistui myyntiin ja markkinointiin ja opiskeli lisäksi yritysvies-tinnän opintojaksoja. Hän valitsi markkinoinnin, koska hänen mielestään markkinoinnissa on paljon luovaa työtä ja työtehtä-vät ovat mielenkiintoisia. Valmistuessaan Noora oli ylpeä saa-vutuksistaan. Toisen vuoden jälkeen hän vaihtoi toimipistettä Raumasta Poriin. Viiden vuoden aikana hän on asunut viidessä eri kaupungissa ja saanut lapsen, joten hänen opiskelupolkun-sa ei ole ollut helppo. Mutta viiden vuoden jälkeen hän viimein valmistui.

Noora aloitti työnhaun ennen valmistumistaan, ja tämä tuotti tulosta. Hän sai työtä Helsingistä valaistusalalla toimivasta yri-tyksestä. Hänestä on ollut mukavaa työskennellä siellä. Työpai-kalla on ollut mielenkiintoisia työtehtäviä, jotka ovat antaneet hyvää kokemusta.

– Kannattaa heti alusta asti tutustua opiskelijatovereihin ja luoda verkostoja. Suosittelen myös suorittamaan opiskelut lop-puun asti, vaikka välillä olisi vaikeampia aikoja, sillä työnhaku valmistuneena on todella paljon helpompaa kuin ilman tutkin-toa. Työnantajat arvostavat valmistuneita opiskelijoita, Noora neuvoo.

Parhain muisto, jonka Noora sai SAMKista, oli opiskelun aloittaminen Raumalla.

– Ihmiset olivat uusia, kaikki oli niin uutta ja jännää. Huoma-sin hyvin pian valinneeni oikean alan, joten motivaatio opiske-luun minulla oli heti alussa todella korkea.

Tätä motivaatiota lisäsivät hyvät opettajat. Nooralla oli lem-piopettaja Raumalla sekä Porissa. Raumalla tämä oli Tapio Pir-kanaho, joka oli tarpeeksi vaativa ja perusteellinen opettaja. Po-rissa Eila Minkkinen oli Nooran lempiopettaja. Eila on sopivan vaativa, minkä ansiosta asiat tuli opittua ja hän auttoi aina kun tarvitsi. Hyvä opettaja on se, joka saa opiskelijat kuuntelemaan omilla tunneillaan ja opettajalla täytyy olla huumoritajua.

Tulevaisuudessa Noora aikoo jatkaa opiskelua muutaman vuoden päästä. Hänen tavoitteenaan on suorittaa ylempi amk-tutkinto ja saada vastuullisia työtehtäviä markkinoinnin puolel-ta. Myös oman yrityksen perustaminen on käynyt hänen mie-lessään.

Teksti: Jenni HepokorpiKuvat: Jenni Hepokorpi ja Noora Aaltonen

– periksi ei anneta

NIMI: NOORA AALTONEN

IKÄ: 25

ASUINPAIKKA: HELSINKI

TYÖSKENTELEE: VALAISTUSALALLA

Opiskelu kannattaa

SAUMA // 28

Teksti: Jaakko Lehtonen

Pori – urheilukaupunkiPorin Ässät, FC Jazz, Nooralotta Neziri ja Matti Mattsson ovat nimiä, jotka ovat tuttuja kaikille suomalaisille urheilufanaatikoille. Heitä yhdistää porilaisuus. Pori on todellinen urheilukau-punki. Läpi historian Porissa on panostettu huippu-urheiluun ja esimerkiksi jääkiekkojoukkue Porin Ässillä on sija jokaisen porilaisen sydämessä. Urheiluun panostaminen näkyy positii-visesti opiskelijoille. Urheilumahdollisuuksia löytyy lähes tulkoon yhtä laajalla skaalalla kuin suomalaisista suurkaupungeista. Tässä artikkelissa käsittelemme laidasta laitaan sekä arki-päiväisempiä että hieman erikoisempia liikunnan harjoittamisen mahdollisuuksia, joita Porin seudulla opiskelijoille tarjotaan.

Kuvat: Iida Sarja

SAUMA // 29

KUNTOSALIT

Porissa kuntosalitarjonta on kasvanut merkittävästi muu-taman viime vuoden aikana. Tästä syystä myös hinnat ovat muodostuneet opiskelijoidenkin budjettiin sopiviksi. Toki jos haluaa hieman laadukkaampaa tarjontaa ja ohjattua liikkumista, myös hinta kohoaa. Valikoimaa kuitenkin löytyy jokaisen tarpeisiin ilmaisista saleista aina moderneihin liikuntakeskuksiin. Tässä listattuna muutamia.

Porihalli:Syksyllä 2014 uusiin tiloihin muuttanut Porihalli sopii laadu-kasta kuntosalia etsivälle.

Hinta: kuntosali 39€/kk, kaikki palvelut 55€/kk

Sijainti: Kuninkaanlahdenkatu 7

Porin Kuntoklubi:Porin Kuntoklubi toimii niin kutsutulla kylmä sali -periaatteella, eli henkilökuntaa ei ole paikalla kuin tiettyinä aikoina muutaman kerran viikossa. Kuntoklubi tarjoaa hyvät liikuntamahdollisuudet huokeaan hintaan.

Hinta: kuntosalijäsenyys 40€/vuosi + 19,99€/4vko

Sijainti: Mikkolantie 32

SAMKin kuntosalit:Kaikilta SAMKin kampuksilta löytyy opiskelijoille ilmaiset kun-tosalit, jotka tarjoavat hyvät peruspalvelut kunnon ylläpitämi-seen.

Sijainti: Kampuksella

Hinta: Ilmainen

Toimittajan vinkki: Kuntosalille voi mennä kuka tahansa. Ei kannata turhaan murehtia sitä, osaako siellä toimia. Apua saa aina ystävällisiltä liikkujilta.

SAUMA // 30

UINTI

Porissa on luotu erinomaiset mahdollisuudet uinnin harras-tajille. Vuonna 2012 valmistunut Porin keskustan uimahalli on yksi Suomen moderneimmista ja toimivimmista. Uima-hallissa on myös mahdollisuus laadukkaan kuntosalin käyt-töön. Kesällä uimarit siirtyvät legendaariseen maauimalaan, joka sijaitsee Isomäen urheilupyhättöjen kupeessa kauniissa mäntymetsässä. Maauimalassa voi uimisen lisäksi viettää päivän eväitä nauttien ja aurinkoa ottaen.

Järjestäjä: Porin kaupunki

Osoite: Uimahalli Presidentinpuistokatu 6, Maauimala Met-sämiehenkatu 8

Hinta: Uimahalli 3,20€/opiskelija, Maauimala 2,80€/opiskelija

Toimittajan vinkki: Opiskelijakunta SAMMAKKO tarjoaa perinteisesti tiettyinä kuukausina SAMMAKKOn jäsenille ilmaisia uinteja. Kannattaakin seurata opiskelijakunnan tiedotusta aiheesta ja käyttää etu hyväksi.

KEILAUS

Keilaus on aina rentoa ja mukavaa ajanvietettä. Porissa keilausta voi harrastaa kahdessa eri paikassa. Bowling4u sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella Herralahdessa. Hieman tyyriimpi vaihtoehto harrastamiseen puolestaan löytyy aivan Porin keskustasta IsoKarhun kauppakeskuksen vierestä Yrjönkadulta, jossa sijaitsee SpaceBowling-ketjun keilahalli.

Hinta: Bowling4u alk. 17€/rata, SpaceBowling alk. 26€/rata Sijainti: Bowling4u Puinnintie 4, Space Bowling Yrjönkatu 13

Toimittajan vinkki: Keilailu on leppoisa liikuntamuoto, jossa pärjää, vaikkei ennen olisikaan ollut keilaamassa.

LEPPOISA

LIIKUNTA-

MUOTO

SAUMA // 31

MELONTA

Pori on meren ja joen kaupunki. Tästä syystä tarjolla on pal-jon erilaisia vesiurheilumahdollisuuksia. Näistä yksi hauskim-mista ja huokeimmista on melonta. Melonta ei ole turhan vakavaa tai rankkaa urheilua, joskin tahdin mukaan siinäkin saa hartiat uuvuksiin ja hien pinnalle. Jokea pitkin melot-taessa kannattaakin ottaa huomioon se, että takaisin on vielä jaksettava meloa. Myös tuuliolosuhteet ja virtauksen voimakkuus tulee ottaa huomioon, sillä paluumatka saattaa tuntua todella erilaiselta kuin menomatka. Järjestäjä: Melamajavat

Osoite: Hevosluodontie, Pori (Kirjurinluoto)

Hinta: Opiskelijoille kanootin vuokraus maksaa 5€

Toimittajan vinkki: Mikään ei ole parempaa ajanvietettä kuu-mana kesäpäivänä kuin lähteä melomaan Kokemäenjokea pitkin Hevosluodosta Porin keskustaan ja takaisin.

SURFFAUS

Yyterin hiekkarantaa pidetään yleisesti yhtenä Pohjoismai-den parhaista hiekkarannoista. Erityisesti Yyteri on surffaa-jien suosiossa. Sekä wakeboardaaja, suppaaja että purjelau-tailija ovat tyypillisiä näkyjä Yyterin rannoilla tuulisella kelillä. Näitä kaikkia trendilajeja on mahdollista koittaa Yyterissä vuokravälinein.

Järjestäjä: Suomen Purjelautaliitto

Osoite: Yyterin hiekkaranta

Hintaesimerkkejä: Purjelautailu 35€/tunti/hlöSUP-lautailu 25€/tunti/hlö

Toimittajan vinkki: Sopii extreme-henkiselle. Purjelautailu näyttää rannalta helpolta, mutta on kyllä yllättävän haasta-vaa

Wakeboardaaja, suppaaja, purjelautailija...

Sauma

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Sauma

Sauma

Sauma

Sauma

Sauma

Sauma

Sauma

Sauma

Sauma

Sauma

Sauma

Hak

ijale

hti

Hakijalehti

Hakijalehti

Hakijalehti

Hakijalehti

Hakijalehti

Hakijalehti

Hakijalehti

Hakijalehti

Hakijalehti

Hakijalehti

Hakijalehti

Satakunnan amm

attikorkeakoulu


Sata

kunn

an a

mm

atti

kork

eako

ulu



Sata

kunn

an a

mm

atti

kork

eako

ulu

Hak

ijale

hti

Hak

ijale

hti

Hak

ijale

hti

Hak

ijale

hti

Sauma

Sauma

Sauma

Saum

a

Saum

a

Saum

a

Saum

a

Hakijalehti Hakijalehti

Hakijalehti

HakijalehtiHakijalehti

Hakijalehti

Sata

kunn

an a

mm

atti

kork

eako

ulu

Sata

kunn

an a

mm

atti

kork

eako

ulu

Sata

kunn

an a

mm

atti

kork

eako

ulu

Sata

kunn

an a

mm

atti

kork

eako

ulu

Sauma

Sauma

Sauma

Saum

a

Hakijalehti


Saum

aH

akijalehtiSauma

Satakunnan ammattikorkeakouluHakijalehti

Satakunnan amm

attikorkeakoulu

Sauma

Sauma

Sauma

Sauma

Sauma

Hakijalehti

Hak

ijale

hti

Sauma

Sauma

Hak

ijale

hti

Sauma

Hakijalehti

HakijalehtiSatakunnan amm

attikorkeakoulu

Sauma

Saum

a

Hakijalehti

Sata

kunn

an a

mm

atti

kork

eako

ulu

Hakijalehti

Satakunnan amm

attikorkeakoulu

Hakijalehti

Sauma

Hakijalehti

Sauma

Hakijalehti

SaumaHakijalehti

Saum

a


Hak

ijale

hti

Hakijalehti

Satakunnan amm

attikorkeakoulu

Sauma

Hak

ijale

hti


Sauma

Sauma

Hak

ijale

hti

Sauma

Hak

ijale

hti

Sauma

Hakijalehti


Sauma

Hak

ijale

hti

Hakijalehti

Sauma



Hakijalehti

Sauma

Hakijalehti

Sauma

Hak

ijale

hti H

akijalehtiSaum

a



Hakijalehti

Sauma

Hak

ijale

hti

Satakunnan amm

attikorkeakoulu

Hakijalehti



Sauma

Hakijalehti

Saum

a


Sauma

Hakijalehti

Hak

ijale

hti

Sauma

Hakijalehti

Sata

kunn

an a

mm

atti

kork

eako

ulu Satakunnan ammattikorkeakoulu

Sauma

Hak

ijale

hti

Sauma

SaumaSaum

a

Hakijalehti

HakijalehtiSauma

Sauma

Satakunnan amm

attikorkeakoulu

Hakijalehti

Hakijalehti Sauma

Sauma

Hak

ijale

htiSauma

Hakijalehti

Sauma

HakijalehtiSauma

Sauma


Hak

ijale

hti

Hak

ijale

hti

SaumaHakijalehti

Sauma Sauma

Hak

ijale

hti

Satakunnan amm

attikorkeakoulu

Hakijalehti

Hakijalehti

SaumaHakijalehtiSaum

a

sauma 2015

Documents