,

SAUVON KUNNAN

ESIOPETUSSUUNNITELMA

elämyksiä, yhdessäoloa ja oppimisen iloa

2

SISÄLLYSLUETTELO

1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET

1.1 Tehtävä

1.2 Arvoperusta

1.3 Oppimiskäsitys

1.4 Laaja-alainen osaaminen

Ajattelu ja oppiminen

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Monilukutaito

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Osallistuminen ja vaikuttaminen

2. KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

2.1 Toimintakulttuuri

2.2 Oppimisympäristö

2.3 Yhteistyö vanhempien kanssa

2.4 Yhteistyö perusopetuksen kanssa

3. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET

3.1 Monipuoliset työtavat

Leikki

Eheyttäminen

3.2 Esiopetuksen henkilöstö

Opettajan tehtävä

3.3 Lapsen kehittymisen havainnointi sekä oppimisen seuranta ja arviointi

4. OPPIMISKOKONAISUUDET

4.1 Ilmaisun monet muodot

4.2 Kielen rikas maailma

4.3 Minä ja meidän yhteisö

4.4 Tutkin ja toimin ympäristössäni

4.5 Kasvan ja kehityn

5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA

6 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO

7 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS

Lähdeluettelo

3

1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET

1.1 Tehtävä

Esiopetus on tavoitteellista toimintaa. Lasten osaamistasolle ei kuitenkaan

opetussuunnitelmassa aseteta yhteisiä tavoitteita, vaan tavoitteet pohditaan

yksilöllisesti. Tavoitteiden asettelu tehdään yhteistyössä lapsen ja hänen vanhempiensa

kanssa. (OPS 2014, 14.)

Esiopetus on suunnitelmallista oppimisen ohjausta ja kasvatusta. Sen keskeisenä

tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä lapsen

lähtökohdat huomioon ottaen. Esiopetuksessa tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä,

sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään lapsella

mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia.

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus, muodostavat lapsen

kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Yhteistyötä tehdään myös sosiaali-

ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua tukevien toimijoiden kanssa. Sauvon

esiopetussuunnitelma on päivitetty opetushallituksen vahvistaman uudistetun

valtakunnallisen esiopetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaisesti.

Esiopetussuunnitelman hyväksyy Sauvon kunnan sosiaali– ja terveyslautakunta.

Tukeakseen lapsen persoonallisuuden kehitystä esiopetuksen on rakennuttava kodin

kanssa tehtävälle yhteistyölle. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, on tärkeää,

että opettaja ja huoltajat sekä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö

kantavat yhdessä vastuun lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen. Lapsen

säännöllinen osallistuminen esiopetukseen lisää myös hänen ryhmään

kuuluvuudentunnettaan.

Esiopetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja

turvallisesta päivästä. Esiopetus järjestetään siten, että lapsen hyvinvoinnille,

kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Lapsen

esiopetuksen päivän tulee rakenteeltaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda

mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn, leikkiin ja muuhun toimintaan, yhdessä

tekemiseen ja oppimiseen, omaan rauhaan sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden

kokemuksiin.

Esiopetusta järjestetään vähintään 700 tuntia vuodessa, neljä tuntia päivittäin puoli

yhdeksästä puoli yhteen. Sauvon kunnan järjestämä esiopetus tapahtuu sosiaalitoimen

alaisuudessa, Sauvon kunnan omistamissa tiloissa. Esiopetuksessa noudatetaan

4

pääsääntöisesti Sauvon perusopetuksen lukuvuosirytmiä. Esiopetussuunnitelmaa

arvioidaan vähintään kahden vuoden välein lisäten siihen Opetushallitukselta tulleet

määräykset.

1.2 Arvoperusta

Esiopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen lapsi

on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla

kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi yksilönä ja yhteisönsä jäsenenä.

Lapsilla on oikeus oppia sekä rakentaa käsitystään itsestään ja maailmasta omien

lähtökohtiensa mukaisesti. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen. Kannustava

palaute ja oikeudenmukainen kohtelu kuuluvat hyvään esiopetukseen. Lapsilla on oikeus

ilmaista itseään ja ajatuksiaan, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella

uusia asioita. Esiopetus tukee lasten kykyä ymmärtää arvoja, noudattaa terveellisiä

elämäntapoja sekä kehittää tunnetaitojaan ja kauneudentajuaan. (OPS, 2014, 15.)

Sauvossa esiopetustoimintaa ja siihen liittyviä kasvatuksellisia arvoja pyritään

kehittämään yhteistyössä vanhempien kanssa syksyisin heille suunnatun kyselyn avulla.

Kyselyssä selvitetään mitä vanhemmat pitävät tärkeänä lapsen esiopetus- ja

hoitopäivässä ja minkälaisia yhteistyötoiveita heillä on. Esiopetusvuoden lopussa

vanhemmat voivat antaa palautetta siitä, miten heidän arvostamiaan asioita on

käytännössä toteutettu.

1.3 Oppimiskäsitys

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen,

jonka mukaan lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten

lasten, opettajien, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Oppiminen on

kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset

kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaista oppimisessa on lasten oma toiminta ja

luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana. (OPS, 2014, 16.)

Lapsi oppii vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan,

antamalla virikkeitä toisten ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. Lapsi

harjaantuu keskustelemaan, kyselemään, kertomaan omista havainnoistaan, pohtimaan

ympärillä olevia ilmiöitä ja kuuntelemaan toisia. Kaiken lähtökohtana on lapsen kyky ja

halu oppia, jota voidaan vahvistaa innostamalla lasta aktiiviseen osallistumiseen ja

saamaan sitä kautta onnistumisen kokemuksia. Edellä mainittuja taitoja lapsi kehittää

parhaiten pienryhmätyöskentelyn avulla.

Lapsi opettelee esiopetuksessa oppimaan ja hankkimaan taitoja ja tietoja elämäänsä

varten. Hänelle tarjotaan mahdollisuus kasvaa, oppia ja kehittää omaa

persoonallisuuttaan monipuolisesti lapselle luontaisella tavalla, leikin, mielikuvituksen ja

5

toiminnan kautta. Uuden oppiminen perustuu lapsen aikaisemmille kokemuksille, tiedoille

ja taidoille. Keskeistä esiopetuksessa on innostaa lasta oppimaan uusia asioita oman

kiinnostuksensa mukaisesti ja kehityksensä edellyttämällä tavalla.

Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi oppii parhaiten toimiessaan itselleen

mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja luova

tekeminen ja ilmaisu ovat lapselle ominaisia toimintatapoja. Terveen itsetunnon ja

oppimaan oppimisen taitojen tukeminen lapsen positiivisella kannustamisella ja

järjestämällä mahdollisuus myönteisiin oppimiskokemuksiin on merkityksellistä.

1.4 Laaja-alainen osaaminen

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon

muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja

tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa

varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Se vahvistuu vähitellen oppimisen polun aikana

eri tiedon- ja taidonaloihin liittyvässä opiskelussa sekä arjen toiminnassa ja

vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen osaamisen tarve korostuu ympäröivän maailman

muuttuessa. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu ja työn teko sekä kansalaisena toimiminen

edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa laaja-alaista, tiedonalarajat ylittävää osaamista.

Lasten laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä

enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaisiksi oppimisympäristöt

rakennetaan sekä miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan. (OPS 2014, 16.)

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet:

Ajattelu ja oppiminen

Esiopetuksen tehtävä on rohkaista ja auttaa lapsia kehittämään ajattelun ja oppimisen

taitojaan sekä vahvistaa lasten luottamusta omaan osaamiseensa.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Esiopetuksen tehtävä on antaa lapsille mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja

ilmaisutaitoja turvallisesti vertaisryhmän ja lähiyhteisön aikuisten kanssa.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Esiopetuksessa lapset harjoittelevat yhteiselämän pelisääntöjä, kuten leikeissä ja

peleissä toistensa kanssa toimimista sekä erilaisiin tilanteisiin sopivaa käyttäytymistä.

Lisäksi opetellaan selviytymään arkipäivän tilanteissa omatoimisesti ja ryhmän jäsenenä.

Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen mm. ruokailussa, pukeutumisessa ja siisteydessä

sekä pieniä työtehtäviä tekemällä kuten pöydän pyyhkiminen ja kattaminen, leikkien ja

toiminnan jälkeen tavaroiden paikoilleen laittaminen, oman vaatenaulakon ja omien

tavaroiden (reppu, vihot, kynät, sakset ym.) järjestyksestä huolehtiminen.

6

Monilukutaito

Monilukutaito sisältää erilaisia lukutaitoja, kuten peruslukutaidon, numeerisen lukutaidon,

kuvalukutaidon ja medialukutaidon. Monilukutaitoon liittyy laaja tekstikäsitys, jonka

mukaan tekstit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia tai

digitaalisia. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten monilukutaidon kehittymistä

yhteistyössä huoltajien kanssa. (OPS 2014, 18.)

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Sauvon esiopetuksessa tieto-ja viestintäteknologiaa käytetään oppimisen tukena.

Teknologiaa hyödynnetään esimerkiksi erilaisissa projekteissa (animaatiot, tietokoneella

kirjoittaminen, toiminnan dokumentointi valokuvaamalla tai videoimalla). Lisäksi voidaan

käyttää oppimispelejä esimerkiksi lukivalmiuksien vahvistamiseen.

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämäänsä vaikuttavissa

asioissa (YK:n yleissopimus lastenoikeuksista 1989). Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten

vähitellen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Tämä tapahtuu esimerkiksi

suunnittelemalla toimintaa yhdessä lasten kanssa ja sopimalla yhteisesti ryhmän

säännöistä.

2 KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

2.1 Toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri näkyy esiopetusyhteisön vuorovaikutuksessa, ilmapiirissä sekä

pedagogisissa käytännöissä ja vaikuttaa aina lasten kohtaamaan esiopetuksen laatuun.

Hyvä toimintakulttuuri edistää oppimista ja hyvinvointia esiopetusyhteisössä. (OPS 2014,

22.)

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet:

* Kaikille yhteinen esiopetus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana

ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä.

* Oppimisen ja oivalluksen ilo

* Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana

* Hyvinvointi ja turvallinen arki

Opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista vastaavaa toimintaa arvioidaan

kuukausittain pedagogisten suunnittelu- ja arviointikeskustelujen avulla. Lisäksi

toteutunutta toimintaa arvioidaan päivittäin tehtyjen päiväkirjamerkintöjen kautta

suhteessa esiopetussuunnitelman sisältöalueisiin sekä tavoitteisiin. Päiväkirjaa käytetään

myös vanhempien informoimiseen esiopetuksen toiminnasta. Sauvon esiopetuksessa

toimintakulttuurin laatua arvioidaan myös keväisin vanhemmille suunnatun palautekyselyn

7

avulla. Vanhemmilta saatu palaute toimii myös esiopetustiimin ryhmäkehityskeskustelujen

pohjana.

2.2 Oppimisympäristö

Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja terveyttä edistävä. Tärkeintä

oppimisympäristössä ovat ihmiset, erilaiset tilanteet sekä toimintamahdollisuudet. Hyvä

psyykkinen oppimisympäristö on henkilöstön, lasten vanhempien ja lasten yhdessä

muodostama kannustava kokonaisuus, jossa vallitsee, myönteinen, iloinen, avoin,

turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Ohjaava ja innostava opettaja on myös osa

oppimisympäristöä. Toimiessaan yhteistoiminnalisen oppimisen keinoin ja

vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, ryhmän aikuiset muodostavat sosiaalisen

oppimisympäristön.

Hyvä fyysisen oppimisympäristön tila tukee lapsen luontaista uteliaisuutta ja tiedonhalua

sekä omatoimisuutta. Se tarjoaa lapselle tilaisuuksia havaitsemiseen, elämyksiin ja

pohdintaan ja mahdollisuuden rakentaa niihin pohjautuvat leikkinsä tarpeen ja tilanteen

vaatimalla tavalla. Oppimismateriaalit ovat lapsen saatavilla, kehittäen siten lapsen

itseohjautuvuutta ja hänen tietoisuuttaan omasta oppimisestaan. Samalla lapsen

itsetunto vahvistuu ja oppimisesta tulee iloinen asia. Hyvä oppimisympäristö myös elää

tarpeen mukaan erilaisten aiheiden ja projektien myötä lasten motivaation herättäjänä

tai sen syventäjänä. Luonnollisesti oppiminen tapahtuu myös parhaiten siellä, mistä

löytyvät kyseiseen aiheeseen liittyvät tarvittavat tiedot ja materiaalit (esim. metsä,

kirjasto, teemalliset retket jne.). Lasten fyysisen tilan tulee olla esteettisesti

miellyttävä ja sen tulisi tarjota mahdollisuus myös omaan rauhaan ja lepoon.

2.3 Yhteistyö vanhempien kanssa

Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Esiopetuksen henkilöstö tukee

kotien kasvatustehtävää ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetusaikana.

Vastuu huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on esiopetuksen

henkilöstöllä. Kodin ja esiopetuksen välinen toimiva kasvatuksellinen kumppanuus ja

yhteistyö edistää lapsen kasvua, kehitystä, oppimista ja lisää turvallisuuden tunnetta.

Syksyllä esiopetusvuoden alkaessa vanhemmat täyttävät lapsistaan

haastattelulomakkeen. Lomakkeen avulla selvitetään lapsen vahvuuksia ja

ominaispiirteitä sekä perheen arvoja, kasvatuskäytäntöjä ja toiveita. Lomaketta

hyödynnetään vanhempainkeskustelun yhteydessä. Vanhempien ja henkilöstön väliset

säännölliset tapaamiset antavat mahdollisuuden vaihtaa kuulumisia lapsesta sekä luovat

tilaisuuden antaa palautetta puolin ja toisin. Esiopetusvuoden aikana vanhempien ja

lapsen kanssa käydään tarvittaessa useampiakin henkilökohtaisia keskusteluja.

Vanhempaa tiedotetaan lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa sekä pyydetään lupa

8

lapsen asioiden käsittelyä varten muiden yhteistyötahojen kanssa. Vanhemmalla on

mahdollisuus olla mukana lapsensa asioiden käsittelyn aikana moniammatillisen

oppilashuoltotyöryhmän kokouksissa.

Vanhemmat ovat tervetulleita seuraamaan lapsensa päivää esiopetuksessa myös muulloin

kuin esim. avointen ovien päivänä. Lapsille suunnatun toiminnan suunnittelussa

vanhemmilta tulleita ideoita ja mahdollista erityisosaamista hyödynnetään yhteistyön

merkeissä mielellään. Arkisissa tiedotusasioissa käytetään Wilma-viestintää.

2.4 Yhteistyö perusopetuksen kanssa

Sauvon kunnalla ja Paimion kaupungilla on ollut yhteinen tehostetun ja erityisen tuen

kehittämishanke vuosina 2010-2012. Hankkeen tavoitteena oli löytää uusia

toimintatapoja esiopetuksen ja perusopetuksen ensimmäisten luokkien opettajien välille.

Alku- ja esiopetuksen opettajien yhteistyönä on syntynyt keväällä 2012 esiopetuksen ja

koulun yhteinen toimintasuunnitelma, vuosikello.

Tammikuun aikana esikoululaisten huoltajille järjestetään kouluvalmiutta käsittelevä

vanhempainilta. Illan alustajina ovat olleet koulun erityisopettaja ja luokanopettaja.

Maaliskuussa tulevilla 1. luokkien ja esiopetuksen opettajilla on yhteinen tapaaminen,

jossa mukana tarvittaessa ovat terveydenhoitaja, erityisopettaja ja rehtori. Tulevista

ekaluokkalaisista tehdyt havainnointilomakkeet, jotka ovat olleet lapsen esiopetuksen

oppimissuunnitelman yhtenä pohjana, luovutetaan vanhempien suostumuksella heidän

luokkansa tuleville opettajille. Huhtikuussa eskarilaiset tekevät koululle välitunti- ja

luokkatuntivierailuja sekä mahdollisuuksien mukaan luokanopettajat vierailevat

eskarissa. Toukokuussa koulun opettajat järjestävät lapsille kouluun tutustumiskäynnin

sekä vanhemmille informaatiotilaisuuden kouluun liittyvistä asioista. Lisäksi toukokuussa

eskarilaiset saavat tulevat koulukumminsa ja ruokailevat koulun ruokasalissa.

Kesäkuussa kouluterveydenhoitaja tekee tulevien 1. luokkalaisten terveystarkastukset.

Lisäksi vuoden varrella on mahdollista järjestää yhteisiä liikuntahetkiä, piha- ja

välituntivierailuja, leikki- ja muisteluvierailuja koulussa / eskarissa. Koulun alkaessa

lapsi voi viedä kasvunkansionsa opettajalle, jotta hän voi tutustua lapsen kehityskulkuun

ja lapsella jo oleviin taitoihin.

9

3 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET

3.1 Monipuoliset työtavat

Aktiivinen oppiminen

Aktiivinen oppiminen on tutkivaa ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntävää oppimista,

joka tapahtuu parhaiten luonnollisissa arkipäivän tilanteissa. Lasta kannustetaan ja

ohjataan ottamaan asioista selvää, hänen uteliaisuuttaan tuetaan ja kysymyksiinsä

vastataan ja myös hänelle itselleen annetaan mahdollisuus löytää vastaus mieltä

askarruttaviin kysymyksiin. Vastaukset löytyvät parhaiten ohjaamalla lasta havaintojen

tekoon, kuvailemiseen, vertailemiseen ja luokittelemiseen. Näin lapsi oppii uusien

käsitteiden ja syy-yhteyksien muodostamista. Lisäksi tällainen ongelmakeskeinen

työskentelytapa tuo oppimiseen vuorovaikutussuhteita, omakohtaista tiedonhankintaa

ja kokeiluja, tavoitteellisuutta ja se pohjautuu aikaisemmin opittuun ja useimmiten

konkreettisiin käytännön tilanteisiin.

Leikki - ”Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään.”

Leikin ja oppimisen maailmat ovat erottamattomat. Leikki esiopetuksessa on tärkeää,

koska se on lapsen elämään oleellisesti kuuluvaa toimintaa ja siten luontainen tapa oppia

erilaisia asioita. Lapsi leikkii sitä mitä on oppinut ja on parhaillaan oppimassa. Leikit

liittyvät hänen fyysiseen, emotionaaliseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseensä.

Esiopetusikäiset lapset ovat jo taitavia leikkijöitä, heiltä sujuvat roolileikit ja he alkavat

olla kiinnostuneita sääntöleikeistä ja erilaisista peleistä. Leikkiessään lapsi on aktiivinen

tekijä ja kokija, hän käy läpi tunteitaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Lapsi käsittelee

uutta tietoa, oivaltaa asioiden välisiä yhteyksiä ja jäsentää näin uusia kokemuksiaan

aiemmin oppimaansa. Samalla lapsen kyky oppia itsestään oppijana vahvistuu.

Toteutuvan toiminnan suunnittelussa onnistuneet ratkaisut ovat kiinni opettajan

herkkyydestä ja kyvystä oivaltaa lasten toiminnan logiikkaa leikissä. Leikin oikeanlainen

hyödyntäminen ei rasita lasta, koska lapset eivät mieti leikkiessään omaa oppimistaan

tai sosiaalista kehitystään. Omaehtoisen leikin kautta lapsen mielikuvitus rikastuu ja

hän oppii kieltä, abstraktia ja luovaa ajattelua, vuorovaikutustaitoja ja ryhmäsääntöjä.

Leikeissä toteutuu lasten keskinäinen vuorovaikutus, leikin riemu ja toiminnan ilo. Myös

liikunnalliset taidot ja hienomotoriikka kehittyvät monissa leikkitilanteissa. Aikuisen

tärkeänä tehtävänä on luoda suotuisat edellytykset lapsen omaehtoiselle leikille, mutta

hän voi myös taitavalla ja oikeanlaisella ohjauksella vaikuttaa leikin onnistumiseen,

laatuun ja kestoon. On kuitenkin muistettava, että lapsella on myös oikeus pitää leikki

omana aarteenaan.

10

Havainnoimalla lasten leikkiä aikuinen saa arvokasta tietoa lapsen kokonaisvaltaisesta

kehityksestä sekä mitä lapsi on oppinut tai parhaillaan oppimassa. Havaintojen

perusteella suunnitellaan lisää, uutta, lapsen kehitystä tukevaa toimintaa.

Sauvossa toteutettavassa esiopetuksessa leikillä on keskeinen sija. Lapsilla on päivän

mittaan paljon omaa leikkiaikaa, joka tapahtuu joko ulkona tai sisällä. Samoin opittavat

uudet asiat ”tarjoillaan” pääsääntöisesti leikkien muodossa. Lapsen luonnollisen

kehityksen myötä, kuusivuotias nauttii sääntöleikeistä ja siten kehittää tietämättään

sosiaalisia taitojaan ja käsityksiään esimerkiksi oikeasta ja väärästä.

Esiopetuksen opettajat hyödyntävät tätä vaihetta käyttäen pelejä, vanhoja

perinneleikkejä ja ns. didaktisia leikkejä eli leikkiä, jonka tavoitteena on jonkin asian tai

käsitteen oppiminen. Niihin liittyy lisäksi melkein aina ryhmän muiden jäsenten huomioon

ottaminen.

Eheyttäminen

Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Esiopetuksen keskeisten

sisältöalueiden aiheita ei käsitellä oppiainejakoisesti, vaan ne pyritään eheyttämään

luonnollisiin, lapsen elämänpiiriä koskettaviin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa

laajentaviin ja jäsentäviin teema- tai projektikokonaisuuksiin. Teemojen ja projektien

suunnittelussa ja niiden toteutuksessa lapset ovat alusta asti mukana. Lapsilta tulevat

ehdotukset ja ideat otetaan huomioon ja toimitaan lapselle merkityksellisten asioiden

pohjalta monipuolisesti, elämyksellisesti ja eri aistien käyttöä hyödyntäen. Opettajan

tulee tiedostaa eri sisältöalueille asetut lapsen valmiuksia kehittävät tavoitteet ja

arvioida niiden toteutumista teema- ja projektityöskentelyssä.

3.2 Esiopetuksen henkilöstö

Esiopetuksen henkilöstö huolehtii yhdessä lapsen hoidollisesta, kasvatuksellisesta ja

opetuksellisesta päivästä. Esiopetusajan lisäksi lapsi voi olla myös päivähoidossa.

Esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat työskentelevät pääsääntöisesti

esiopetusaikana. Muu hoito- ja kasvatushenkilöstö vastaavat osaltaan hyvästä ja

turvallisesta päivähoitopäivän kulusta.

Toiminnan sisältöjen tavoitteiden toteutumisesta ja suunnittelusta vastaa voimassa

olevan opetussuunnitelman puitteissa esiopetusryhmän lastentarhanopettaja. Lapsen

hyvän päivän suunnittelusta ja sen toteutumisen tavoitteista vastaa koko esiopetuksen

henkilöstö yhdessä.

11

Opettajan tehtävä

Opettajan tehtävänä on toimia oppimisen ohjaajana ja kannustajana edesauttamalla

lapsen ajattelua ja pohtimista sekä toimia positiivisen ja monipuolisen

oppimisympäristön luojana. Tärkeää on myös ohjata lasta tiedostamaan oma oppimisensa

ja havaitsemaan, että lapsi itse voi vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Jo

esiopetusvuoden aikana lapsen käsitykset itsestään oppijana sekä orientoitumisensa

oppimiseen alkavat vakiintua. Näin erilaiset oppimistyylit ja varsinainen oppimisprosessi

pääsevät oikeuksiinsa. Lopputulos ei ole tärkein, mutta motivoituneiden lasten

aikaansaannokset ovat silti yleensä yllättäviä. Työmenetelminä käytetään koko ryhmälle

suunnattua yhteistä toimintaa, pienryhmätoimintaa, jossa korostuu yhteistoiminnalliset

työtavat sekä lapselle yksilöllisesti suunnattua toimintaa.

Lisäksi opettajan tehtävä on havainnoida ja arvioida mitä ryhmän lapset jo osaavat ja

mitkä aihealueet kiinnostavat heitä. Näin mahdollistetaan kullekin lapselle

mahdollisimman yksilöllinen oppimisprosessi ja edelleen kehittyminen.

3.3 Lapsen kehittymisen havainnointi sekä oppimisen seuranta ja arviointi

Lapsen kehittymisen seuranta tapahtuu vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa.

Kehityksen arviointi perustuu lähinnä havainnoinnille. Sauvon kunnan päivähoidon ja

neuvolan yhteistä, lapsesta tehtyä” viisvee ” – havainnointipakettia hyödynnetään

vanhempien luvalla lapsen aloittaessa esiopetuksen. Se antaa ensisijaista tietoa lapsen

siihenastisesta kehityksestä. Päähuomio on sosiaalisen kasvun, yhteistyökyvyn, ilmaisu-

ja työskentelytaitojen kehityksessä. Esiopetuksessa olevien lasten kanssa tehdään

syksyn aikana kouluvalmiudesta viitteitä antavia tehtäviä, joihin kuuluu kielellistä

tietoisuutta, käsitteiden ymmärtämistä, matemaattista ajattelua, hahmottamista,

hieno- ja karkeamotoriikkaa sekä keskittymiskykyä ilmaisevia tehtäviä. Tehtävistä

saatujen havaintojen avulla opettaja voi yksilöllisesti toimia kunkin lapsen

oppimisedellytysten mukaan, kehittäen ja vahvistaen niitä sekä uusia haasteita tarjoten.

Ensimmäinen esiopetuksen tavoitteista kertova ja lapsen henkilökohtaisia valmiuksia

kartoittava keskustelu käydään vanhempien, lapsen ja esiopetuksen

lastentarhanopettajan kanssa syys-/lokakuussa. Keskustelun yhteenvetona laaditaan

lapselle oma, lasta kiinnostavia asioita ja lapsen arkipäivään liittyviä asioita koskeva

esiopetuksen oppimissuunnitelma. Sitä täydennetään tarpeen mukaan esiopetusvuoden

aikana mahdollisten uusien, lasta kiinnostavien ja tarpeellisten oppimistavoitteiden

mukaan. Yhtenä tavoitteena on, että lapsi vähitellen tulee tietoiseksi omasta

oppimisestaan ja siihen vaikuttavista asioista.

Esiopetusvuoden lopulla, huhtikuussa tehdään yhteenveto lapsen esiopetusvuodesta.

Vanhemmille esitellään lapsen kehityksestä kertova ja lapsen esiopetuksen

oppimissuunnitelman yhtenä osana tehty havainnointilomake, joka vanhempien luvalla

12

toimitetaan tulevalle opettajalle kouluun. Mikäli lapsen kehityksen havainnoinnin

perusteella ilmenee kouluvalmiusarvioinnin tarvetta, esiopetusvuoden toinen

vanhempainkeskustelu pyritään tekemään jo joulukuun aikana. Mahdollista

koululykkäystä varten lapselle on suoritettava koulupsykologin toimesta

kouluvalmiusarviointi, jonka jälkeen on anottava koulun aloittamista koskeva

lykkäyspäätös koulutoimenjohtajalta. Selvitettäessä mahdollisia kehitys- ja

oppimisedellytysten ongelmia voi mukana keskustelussa olla huoltajien suostumuksella

erityislastentarhanopettajan ja koulupsykologin lisäksi esim. erityisopettaja,

terveydenhoitaja, rehtori ja sosiaalityöntekijä. Siirtyminen kouluun tulisi tapahtua

kaikkien osapuolten yhteisymmärryksen ilmapiirissä.

Lastentarhanopettajan tulee yhteistyössä muun henkilöstön kanssa edistää lapsen

edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointi tukee lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman

työskentelyn jäsentämistä. Arvioinnin kohteena olevat asiat liittyvät lapselle tuttuihin

jokapäiväisiin asioihin ja toimintaan. Tukena lapsen itsearvioinnille kootaan

esiopetusvuoden aikana yhdessä hänen kanssaan jo aiemmin tuttua kasvunkansiota sekä

minä-vihkoa.

Esiopetusvuoden lopussa lapset saavat todistuksen osallistumisestaan esiopetukseen

kyseisenä toimintakautena. Esiopetuksen tavoitteena on tukea onnellisen lapsuuden

rakentumista niin, että lapsi saa matkaevääksi elämyksiä, onnistumisen iloa ja

yhdessäoloa!

4 OPPIMISKOKONAISUUDET

4.1 Ilmaisun monet muodot

Esiopetuksessa lapsia rohkaistaan ja ohjataan käyttämään ilmaisun eri

muotoja.

Lasten oppimisedellytykset, sosiaaliset taidot ja myönteinen minäkuva

vahvistuvat, kun he saavat valmiuksia ympäröivän maailman jäsentämiseen.

Nämä valmiudet kehittyvät, kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja ilmaisevat

itseään ja maailmaa erilaisia ilmaisun taitoja harjoittelemalla. Harjoittelu

tukee myös lasten keskittymiskyvyn ja itsesäätelytaitojen kehittymistä.

(OPS, 2014, 31.)

Suullinen ja kehollinen ilmaisu

Esiopetuksessa luova ilmaisu on merkittävä osa lapsen emotionaalista

kehitystä. Vuorovaikutustaidot ja itsetunto kehittyvät yhdessä toimien.

Lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat parhaiten

liikkumalla, tanssimalla ja draamaharjoituksilla, joita tehdään erilaisiin

13

asiayhteyksiin tai näytelmiin liittäen. Lapselle järjestetään mahdollisuus

taidekokemuksiin ja niiden työstämiseen. Tämä kaikki tukee lapsen

aistiherkkyyden ja havaintokykyjen kehittymistä. Luova ilmaisu liittyy

erilaisten teemakokonaisuuksien yhteyteen. Teemakokonaisuuksiin voimme

liittää myös kameran ja videokameran käytön harjoittelua.

Musiikki

Musiikki on lapselle luontainen tapa ilmaista itseään. Yhdessä musisoiminen

on sosiaalinen tapahtuma, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä. Musisointi ei ole

pelkästään laulamista tai soittamista, vaan myös loruilua ja rytmiikkaa.

Rytminen liike kehittää myös motoriikkaa. Tanssi osana musiikkia kehittää

musiikin tulkintaa ja samalla harjaannuttaa kehon koordinaatiota ja

tasapainoa. Musiikki ruokkii luovuutta, tarjoaa älyllisiä haasteita ja kehittää

rentoutus– ja vuorovaikutustaitoja ryhmän lasten ja aikuisten välillä. Lisäksi

se rikastuttaa tunne-elämää auttaen käsittelemään erilaisia tunteita.

Tavoitteet:

• pyritään herättämään kiinnostus ja myönteinen asenne musiikkia kohtaan

• lapsi tutustuu erilaisiin musiikkityyleihin

• lapsi saa mahdollisuuksia nauttia ja iloita musiikista ja sen tuottamisesta

• lapsi harjaantuu kuuntelemisessa ja jäsentämään kuultua äänimateriaalia

• lapsi saa kokemuksia erilaisista rytmeistä ja siten hänellä on

mahdollisuus kehittää omaa rytmitajuaan

• lapsi tutustuu musiikillisiin peruskäsitteisiin elämysten, havaintojen ja

kokemusten kautta

Esimerkkejä toteutuksesta:

• äänen käyttö ja laulaminen

• erilaisen musiikin kuuntelu

• rytmisoittimiin tutustuminen

• kansanperinteeseen tutustuminen

• havainnoidaan, kuunnellaan eläytyen/liikkuen

- rytmejä (perusrytmi, sana/melodiarytmi, kaikurytmi)

- tempon vaihteluja (hidas – nopea)

- melodian sävelkorkeutta (korkea-matala) ja sävellajia

(duuri-molli) - dynamiikkaa (hiljainen - voimakas)

14

Kuvallinen ilmaisu ja käden taidot

Esiopetuksessa tuetaan lasten kuvallisen ajattelun ja kuvailmaisun

kehittymistä tekemällä, tulkitsemalla ja arvioimalla erilaisia kuvia (OPS,

2014, 32). Kuvallisen ilmaisun avulla lapsi tottuu työstämään kokemuksiaan

kuviksi. Työskentelyn pääpaino on prosessissa, ei niinkään hienoissa

lopputuloksissa. Tärkeää on myös lapsen toiminnan kunnioittaminen ilman

kysymystä osaamisesta, näköisyydestä tai esittävyydestä. Kuvallista

ilmaisua ja kädentaitoja voidaan käyttää esiopetuksessa eri sisältöalueiden

eheyttämisen välineenä. Esimerkiksi matemaattista lukumääräkäsitettä ja

luontotietoutta vahvistetaan piirtämällä ja maalaamalla talitiaisen pesään

viisi munaa. Kädentaidoissa on olennaista kokeilu, tutkiminen ja oivaltaminen.

Tavoitteet:

• lapsella on mahdollisuus keksiä, tutkia ja kokeilla erilaisia työtapoja ja

tutustua erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin sekä kokea tekemisen iloa

• lapsen hienomotoriikka kehittyy

• lapsen avaruudellinen ajattelu harjaantuu

Esimerkkejä toteutuksesta:

kuvallinen ilmaisu

- taiteen tutkiskelu ja tulkitseminen kuvien, kirjojen ja näyttelyiden avulla

- värit

- piirtäminen, maalaaminen

- mediaesitysten tekeminen

• kolmiulotteisuus, muovailu erilaisista massoista ja savesta, rakentelu

• askartelu

• tekstiilityöt

- neulan käyttö

- kankaan painanta

- sormivirkkaus, virkkaus

- huovutus

tekninen työ

- naulaaminen, sahaaminen ja maalaaminen

4.2 Kielen rikas maailma

Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten kielellisten taitojen kehitystä kokonaisvaltaisesta

kielen merkityksen hahmottamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteiden ja

muodon havaitsemista (OPS, 2014, 32). Olennaista on ohjata lasta huomaamaan, että

kieli on ajattelun, vuorovaikutuksen ja ilmaisun väline.

15

Lasta rohkaistaan ilmaisemaan itseään puhumalla ja kertomalla ajattelustaan sekä

harjaannutetaan toisten kuuntelemista ja ymmärtämistä rikastuttamalla lapsen sana- ja

käsitevarastoaan. Lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistä edistetään kielellä

leikkien, loruillen sekä tutustuen monipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen.

Lasten kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa tuetaan leikkien ja toiminnallisten

harjoitusten avulla. (OPS, 2014, 33.)

Tavoitteet:

• lapsi harjoittelee kuuntelemaan puhetta ja sen osia: kirjain, tavu, sana ja lause sekä

kirjain-äänneyhteyttä

• lapsella on mahdollisuus

- eläytyä eri rooleihin

- kehittää mielikuvitustaan

- rikastuttaa sana- ja käsitevarastoaan sekä leikitellä kielellä

lapsille tarjotaan mahdollisuuksia leikilliseen kirjoittamiseen ja innostetaan

tunnistamaan ja tuottamaan eri tavoin kirjaimia, sanoja ja tekstejä.

lasta innostetaan tarinoiden tekemiseen

lapsi tutustuu suuraakkosiin

Esimerkkejä toteutuksesta:

• keskustelut, sadut, lorut, arvoitukset, kuvakerronta, sadutus, digitarinat, kirjat,

sanomalehti, kielellistä tietoisuutta kehittävät tietokonepelit

• roolileikit, esiintyminen, vierailut teatteriin

• riimittely

• kirjainten nimien harjaannuttamista erilaisten asiayhteyksien yhteydessä

• äänteiden erottelun harjaannuttamista erilaisten leikkien avulla

• sanan eri osiin tutustuminen

4.3 Minä ja meidän yhteisö

Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan

monimuotoisuutta ja toimia siinä (OPS, 2014, 34).

Tutustuminen suomalaiseen kulttuuriin ja perinteeseen toteutuu kalenterivuoden

mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan joulu- ja pääsiäisperinteet, itsenäisyyspäivä sekä

laskiainen ja äitien–ja isänpäivä. Lisäksi mahdollisesti erilaisiin projekteihin liittäen esim.

Aleksis Kiven -, Kalevalan – ja Runebergin päivä sekä YK:n päivä. Esiopetusvuoden aikana

vietämme kaikkien eskarilaisten syntymäpäivät.

16

Esiopetusvuoden aikana, jokin teemakokonaisuus käsittelee Sauvon historiaa ja

kulttuuria. Aiheita niihin saadaan esimerkiksi Sauvossa pidettävistä näyttelyistä,

Selkun esittämistä näytelmistä sekä museon erilaisista teemoista. Tutustuttamalla

lasta sauvolaiseen kulttuuriin vahvistetaan hänen kotiseutuidentiteettiään. Lisäksi

pyritään toimimaan yhteistyössä sauvolaisten kulttuurin ja liikunnan parissa toimivien

henkilöiden kanssa.

Etiikka ja katsomuskasvatus

Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko

ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus tukee persoonallisuuden tasapainoista

kehitystä, luo turvallista ilmapiiriä ja kehittää elämänmyönteisyyttä. Lasta

tuetaan oman minän ja oman toiminnan arvostamisessa sekä toisen lapsen ja

aikuisen kunnioituksessa. Lasta opetetaan tekemään pohdintaa oikeasta ja

väärästä, ratkaisemaan ristiriitoja yhdessä sopien sekä tekemään

yhteistyötä lasten ja aikuisten kanssa.

Esiopetuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat

lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja katsomukset (OPS,2014, 35).

Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin

tapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä

(OPS,2014, 35).

Tavoitteet:

• lasta ohjataan tunnistamaan tunteitaan, toimimaan ystävällisesti,

oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti toisia kohtaan

• lapsi harjoittelee tekemään yhteistyötä toisten kanssa

• lapsi harjoittelee ratkaisemaan ristiriitoja rauhanomaisesti

• lasta ohjataan tervehtimään, kiittämään sekä pyytämään anteeksi

• lasten kanssa pohditaan oikean ja väärän erottamista

Esimerkkejä toteutuksesta:

• keskustelut, joissa etsitään vastauksia lasta askarruttaviin kysymyksiin

• kirjat, tarinat, nukketeatteriesitykset… joissa käsitellään

suvaitsevaisuutta, oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä ja ystävällisyyttä

• kirkkovuoden juhlapyhät (joulu ja pääsiäinen)

• kouluunlähtösiunaus esiopetuksen kevätkirkossa Karunassa

17

4.4 Tutkin ja toimin ympäristössäni

Matematiikka

Lapsen matemaattista ajattelua ja valmiuksia tuetaan ohjaamalla lasta

kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin

matemaattisiin ilmiöihin sekä kertomaan niihin liittyvästä ajattelustaan.

Lukujonotaitoja harjoitellaan lukualueella 0-20 erilaisten leikkien ja pelien

avulla. Runsas havainnollisuuden käyttö tukee lapsen matemaattista

ajattelua.

Tavoitteet:

• lapsen matemaattiset valmiudet, tiedot ja taidot kehittyvät seuraavilla

sisältöalueilla:

• lukukäsite 0-20: lukusana, lukumäärä ja numeromerkki (tunnistus)

• yhteenlaskun käsite

- lisää, kuinka monta yhteensä

• vähennyslaskun käsite

- pois, kuinka monta jää

• geometria: perusmuodot (ympyrä, kolmio, neliö, suorakulmio)

• kolmiulotteinen rakentelu ja avaruudellinen hahmottaminen

• mittaaminen: pituus, tilavuus ja paino

• arkipäivän matematiikka

- arviointi- ja ongelmanratkaisutehtävät

- tutkiva työtapa

• vertailut

- enemmän- vähemmän

- yhtä paljon/monta

- kevyempi - painavampi

- pidempi - lyhyempi

- samanlainen – erilainen

• aika

- kello (puolet tunnit ja tasatunnit)

- viikonpäivät ja vuodenajat

- eilen – tänään – huomenna

Esimerkkejä toteutuksesta:

- pelit

- leikit

- tarinat

- laulut

18

- liikunta

- keskustelut

- työtehtävät

- luokittelu

- vertailu

- sarjoittaminen

- lukujonotaitojen harjoitteleminen lasten ollessa jonossa

Luonto ja ympäristö

Luonto- ja ympäristöasioiden oppimisen lähtökohtana on vahvistaa lapsen

elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja

rakennettuun ympäristöön, johon Sauvon kunta tarjoaa hyvät puitteet. Lapsi

saa ikänsä mukaista ohjausta luonnosta ja ympäristöstä huolehtimiseen.

Tavoitteet:

• lapsi saa kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja muusta ympäristöstä eri

aistien avulla

• lapsi harjaantuu havaitsemaan, arvostamaan ja kokemaan kauneutta

luonnossa ja ihmisten rakentamassa ympäristössä

• lasta ohjataan luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön, eläinten ja kasvien

suojeluun sekä siisteydestä huolehtimiseen

• lapsi opettelee löytämään syy-seurausselityksiä

• lapsi tutustuu sauvolaiseen luontoon ja rakennettuun ympäristöön

Esimerkkejä toteutuksesta:

• retket

• lähiympäristön kasvien ja eläinten havainnointi

• vuodenaikojen havainnointi

• luonnonilmiöiden havainnointi

• pienet kokeet eri havaintovälineillä

• kierrätys

• tutustuminen ihmeelliseen ihmiseen

19

4.5 Kasvan ja kehityn

Liikunta

Kuusivuotiaiden lasten liikunnan kokonaismäärästä suurin osa muodostuu

lapsen omaehtoisesta liikunnasta. Liikunnan avulla lapsi saa monipuolisia

kokemuksia. Oman kehon hahmotus, perusliikkeiden hallinta, sosiaaliset

taidot ja terveelliset elämäntavat kehittyvät liikuntaleikkien ja pelien avulla.

Aikuisen tulee huolehtia, että lapsella on joka päivä useita mahdollisuuksia

liikkua monipuolisesti vaihtelevassa ja liikkumisen innostavassa

ympäristössä. Sisäliikuntaa varten esiopetuksella on omat salivuorot

yläkoulun liikuntasalissa sekä Touhutalossa. Ulkoliikunta tapahtuu

pääasiassa omassa pihapiirissä, lähialueen ulkoliikuntapaikoissa sekä

metsässä. Talvella ulkoilemme sään suosiessa luistinkentällä ja hiihtoladulla

läheisillä kentillä.

Tavoitteet:

• lapsi saa mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan

• motoristen perustaitojen harjaannuttaminen: tasapaino-, liikkumis- ja

välineenkäsittelytaidot

• liikuntalajien alkeita

• lapsen kehonhallinta vahvistuu

• lapsen taito hahmottaa omaa kehoaan ja sen eri osia suhteessa

ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan kehittyy.

• lapsen rytmisyys kehittyy

• lapsi harjoittelee yhteistyötaitoja ja hän ymmärtää sääntöjen

merkityksen

Esimerkkejä toteutuksesta:

• Sisäliikunta

- kävely, juoksu, kiipeäminen, riippuminen, heiluminen,

hyppääminen, työntäminen, kieriminen, pyöriminen, tasapaino,

kuperkeikan teko, pallon heitto ja kiinniotto

- leikit ja pelit

- satujumppa, musiikkiliikunta, tanssi

• Ulkoliikunta

- pihaleikit ja hyppynarulla hyppiminen

- kävely- ja metsäretket

- keinuminen

- pallon potkiminen ja pallon lyöminen sekä pallopelit

- yleisurheilu

20

- luistelu ja hiihto

Terveys ja hyvinvointi

Esiopetuksen tehtävänä on luoda pohjaa terveyttä ja hyvinvointia

arvostavalle ja liikunnalliselle elämäntavalle sekä kehittää lasten

terveysosaamista ja turvataitoja (OPS, 2014, 37).

Tavoitteet:

- harjoitellaan hyviä ruokatapoja

- maistellaan erilaisia ruokia ja pohditaan terveellisen ruoan merkitystä

- lapsi harjaantuu pukeutumaan/riisuutumaan itsenäisesti ja huolehtimaan

omista vaatteistaan

- lapsi harjoittelee huolehtimaan WC-hygieniasta ja käsien puhtaudesta

- harjoitellaan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä

- pohditaan levon ja liikunnan yhteyttä päivittäiseen hyvään oloon

- tuetaan lasten turvallisuuden tunnetta

Esimerkkejä toteutuksesta:

- päivittäisten ruokailu- ja pukeutumistilanteiden hyödyntäminen

- lautasmalli

- eskarin säännöt

- kirjat, tarinat, laulut

- keskustelut kauniista tavoista, terveellisestä ja monipuolisesta

ravinnosta sekä asianmukaisesta vaatetuksesta

- pohditaan yhdessä lasten mieltä askarruttavia kysymyksiä

- retket (turvallisuus- ja tapakasvatus)

- vierailut eskariin (poliisi, palopäällikkö, terveydenhoitaja, suuhygienisti…)

- rentoutumisharjoitukset joustavasti päivän toimintojen yhteydessä

5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA

Lapsella on lain mukaan oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta,

oppilaanohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

Lapsella on myös oikeus saada esiopetuksessa maksutta opetukseen osallistumisen

edellyttävä oppilashuolto.

Valtakunnallisen esiopetussuunnitelman perusteiden mukaan lapselle esiopetuksessa

annettava tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Esiopetuksessa

jokaiselle lapselle annettava yleinen tuki on osa kaikkea kasvatusta ja opetusta. Tuen

21

tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin

esiopetustilanteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen oppimisen valmiuksien,

myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon vahvistamiseen kaikissa työskentelytilanteissa.

Tuki rakennetaan lastentarhanopettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden

yhteistyönä sekä vuorovaikutuksessa huoltajan ja lapsen kanssa. Tarvittaessa

esiopetuksessa voidaan käyttää erityislastentarhanopettajan palveluja esimerkiksi

konsultointi ja lapsen tarpeisiin kohdennetut oppimistuokiot.

Lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa esiopetuksen

aloitusvaiheessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, jonka avulla lapselle pyritään

turvaamaan parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. Lapsen esiopetuksen

oppimissuunnitelma tehdään Sauvossa jokaiselle esiopetuksessa olevalle lapselle. Se

koostuu lastentarhanopettajan tekemästä lapsen kehityksen havainnoinnista, lapsen ja

vanhemman haastattelusta sekä vanhemman, lapsen ja lastentarhanopettajan

yhteisesti laatimista lapsen esiopetusvuoden oppimistavoitteista. Oppimistavoitteiden

myötä jokainen esiopetuksessa oleva lapsi saa perusopetuslain edellyttämää yleistä

tukea. Suunnitelma lisää lastentarhanopettajien tietoisuutta lapsen kehitysvaiheista

ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä

sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

toimii siten yhteisenä kasvatuskumppanuuden välineenä huoltajan ja opettajan välillä.

Saamansa tiedon puitteissa vanhemmat voivat myös paremmin tukea lastaan.

Suunnitelma antaa myös pohjan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymisen

arvioinnille.

Tuen tarpeen kasvaessa lapsen tulee saada tehostettua tukea. Tehostettua tukea

annetaan lapselle esiopetuksessa silloin kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen avulla

tuetaan suunnitelmallisesti ja yksilöllisesti lapsen kasvua ja oppimista ja tuen tehtävänä

on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Lapsi voi tällöin

tarvita tuen useita muotoja. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten

kokonaisuutena, ja tuki järjestetään laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason ja

yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tehostettu tuki perustuu lastentarhanopettajan,

erityislastentarhanopettajan, oppilashuoltoryhmän ja lapsen huoltajan yhteiseen

tilannearvioon ja suunnitteluun, pedagogiseen arvioon lapsen tilanteesta.

Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisessa

oppilashuoltotyössä pedagogisen arvion pohjalta. Lapsen esiopetuksen

lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja laativat kirjallisen pedagogisen

arvion, jossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena sekä lapsen

saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista. Lapsen oppimisvalmiudet, kasvuun ja

oppimiseen liittyvät erityistarpeet sekä arvio siitä, millaisilla pedagogisilla,

oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea.

Tarvittaessa ja etenkin silloin, kun on kyse lapsen kokonaiskehitykseen liittyvistä

22

ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagogisen

arvion laatimisessa hyödynnetään lapselle osana yleistä tukea laadittua lapsen

esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla lapselle jo mahdollisesti

laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Oppilashuollollisen

käsittelyn jälkeen lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan hänelle laadittavaan

lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan.

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa käytetään osana yleistä ja tehostettua tukea.

Tehostettua tukea varten tehtävä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma perustuu

pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman

laativat lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja yhteistyössä huoltajan ja

lapsen kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat.

Tehostettua tukea varten laadittavan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman

lomakkeena käytämme Sauvon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistä lomaketta.

Tehostetun tuen aikana lapsen kasvua ja oppimista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

Jos lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelmaa tarkistetaan

vastaamaan tuen tarvetta. Tarvittaessa myös lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen

piiriin arvioidaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä.

Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen

vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan

huomioon esiopetuksen lastentarhanopettajan ja erityislastentarhanopettajan,

oppilashuollon moniammatillisen työryhmän sekä huoltajan näkemys lapsen kehitykseen

ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai

pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen

päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta ja muista esiopetuksen tukimuodoista.

Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen antamiseksi tehdään

sivistysjohtajan allekirjoittama kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen

vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä kuullaan lapsen huoltajaa ja

tehdään lapsesta kirjallinen pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatii

esiopetusryhmän lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja

oppilashuoltoryhmän tarvittavalla tuella. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan lapsen

oppimisen eteneminen, lapsen saamat tehostetun tuen toimenpiteet sekä kuvaus lapsen

kokonaistilanteesta.

Erityisen tuen päätöksen jälkeen lapselle laaditaan HOJKS, henkilökohtainen

opetuksen järjestämistä koskeva kirjallinen suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä

lapsen erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen esiopetuksen ja muun tuen

antaminen. Jos lapselle on annettu tehostettua tukea, henkilökohtaisen opetuksen

järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään osana tehostettua

23

tukea tehtyä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Lisäksi huoltajan luvalla

hyödynnetään lapselle ennen esiopetuksen alkamista mahdollisesti laadittua

varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa sekä otetaan huomioon

mahdollisessa pedagogisessa selvityksessä todetut asiat. Henkilökohtaisen opetuksen

järjestämistä koskevan suunnitelman lomakkeena käytämme Sauvon

varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistä lomaketta. Henkilökohtaisen opetuksen

järjestämistä koskeva suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään

kerran toimintakaudella, lapsen tarpeiden, tuen tarpeen ja tavoitteiden mukaiseksi.

Pidennetty oppivelvollisuus alkaa vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja

kestää 11 vuotta, mikäli perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen

vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa.

Esiopetus kestää pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä yhden tai kaksi vuotta.

Tavoitteena on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyy opiskelussaan

perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta

tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapsella on

oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn

oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden

syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden

pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen

edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Jos lapsi ei enää kuulu

pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tehdään päätös sen päättämisestä, jolloin lapsi

siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää

vaihtoehtoisesti seuraavin tavoin:

Lapsi aloittaa esiopetuksessa, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden

oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen

perusopetuksen.

Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun

hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän

aloittaa perusopetuksen.

Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun

hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa

perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää

kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen

hallintopäätös, jonka tekee koulutoimenjohtaja.

Lapsella, jolla on vaikeuksia oppimisessaan, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta

muun esiopetuksen ohella. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan lapsille, joilla on

esimerkiksi kielellisiin, matemaattisiin tai motorisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia,

24

vaikeuksia oman toiminnan ohjauksessa, tarkkaavaisuudessa tai vuorovaikutustaidoissa.

Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja

ehkäistä kehityksen ja oppimisen vaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan

kaikilla tuen tasoilla. (OPS, 2014,53)

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena,

pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista

esiopetuksessa tiedotetaan kaikille huoltajille. Sen toteuttamista suunnitellaan ja sen

tarvetta ja vaikutuksia arvioidaan opettajien keskinäisenä yhteistyönä sekä yhdessä

lapsen ja huoltajan kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt

nivelletään lapsen saamaan muuhun opetukseen. (OPS, 2014, 53)

6 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO

Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista.

Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria ja

varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus.

Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden

ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen

mahdollisimman varhain.

Esiopetuksen oppilashuollon moniammatillisen työryhmän tavoitteet:

Toiminta esiopetuksen oppimisympäristön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi.

Lapselle tarjottava tuki ja ohjaus kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä sekä muissa

vaikeuksissa.

Yhteistyö kodin, muun varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa sekä oppilashuollon ja

muiden asiantuntijoiden kanssa.

Toimenpiteet ja työn- ja vastuun jako, erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden

ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi kuten kiusaaminen, väkivalta, häirintä sekä tapaturmat,

onnettomuudet ja kuoleman tapaukset.

Esiopetuksen kuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden

toteuttaminen.

Ruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja

tapakasvatuksen toteuttaminen.

Oppilashuollon moniammatillinen työryhmä on luonteeltaan esiopetuksen toimintaa

koordinoiva ja ohjaava.

Sauvon esiopetuksen oppilashuollon toiminta

Oppilashuollon moniammatillisen työryhmän kokoonpano:

25

Kiertävä erityislastentarhanopettaja, esiopetusryhmien lastentarhanopettajat,

päivähoidonohjaaja, neuvolan terveydenhoitaja, terveyskeskus/koulupsykologi ja

puheterapeutti. Lisäksi työryhmään liittyy tarvittaessa sosiaalityöntekijä ja

perheohjaaja.

Kevätkausi:

Vanhemmille jaetaan esiopetukseen ilmoittautumisen yhteydessä tiedote esiopetuksen

oppilashuollosta.

Kevään oppilashuollon moniammatillisen työryhmän palaverissa kartoitetaan tulevan

syksyn kokonaistilannetta esiopetuksen kannalta. Palaverissa käsitellään vain niitä

lasten tietoja, jotka ovat opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta oleellisia.

Näiden tietojen pohjalta voimme suunnitella esiopetusryhmät ja niiden

henkilökuntamitoituksen lapsien tarpeita mahdollisimman hyvin palvelevaksi.

Syyskausi:

Oppilashuollon esiopetusryhmäkohtainen palaveri pidetään syyskuussa vko 39. Läsnä

ovat kiertävä erityislastentarhanopettaja, päivähoidonohjaaja, esiopetusryhmän

lastentarhanopettaja sekä ryhmän muut tarvittavat työntekijät. Palaverissa

kartoitetaan ryhmän lasten asiat. Tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten

vanhemmat kutsutaan vuorollaan oppilashuollon moniammatillisen työryhmän palaveriin

vko 43. Palaverissa käsitellään tarvittavat lapseen liittyvät asiat, joiden perusteella

päivitetään esiopetusvuonna toteutettavat tehostetut tai erityiset tukitoimet. Paikalla

ovat henkilöt, joiden tehtäviin asian käsittely välittömästi kuuluu. Käsitellyistä asioista

tehdään salassa pidettävä muistio, joka säilytetään lapsen esiopetusryhmässä.

Lisäksi vko 43 palaverissa käsitellään yleisiä ja ajankohtaisia oppilashuollollisia asioita.

Ryhmän koolle kutsujana toimii vuosittain erikseen nimetty esiopetuksessa toimiva

lastentarhanopettaja.

Salassapito, tietojen saanti ja luovutus

Oppilashuoltoon osallistuvilla työntekijöillä on salassapitovelvollisuus, eivätkä he saa

ilmaista sivullisille, mitä he ovat oppilashuollon tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää

oppilaiden, henkilöstön tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja

taloudellisesta asemasta.

Siitä huolimatta oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja

luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle

viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät

välttämättömät tiedot. Opetuksen järjestäjällä on myös salassapitosäännösten

estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät

tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai

terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.

Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella

26

voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja

pyytää myös muilta tahoilta. (Perusopetuslaki 40§ ja 41§)

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän järjestämään perusopetuslain

mukaiseen opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on

salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen

järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle.

Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. Jos

oppilaan opetus järjestetään muussa kuin oppilaan asuinkunnan koulussa, opetuksen

järjestäjän tulee ilmoittaa oppilaasta oppivelvollisen valvontaa varten oppilaan

asuinkunnalle. (Perusopetuslaki 40 § ja 41 §)

Yhteistyön merkeissä Sauvon esiopetuksessa pyritään aina hankkimaan huoltajan

suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Ensisijainen yhteyshenkilö

vanhempien ja muiden yhteistyötahojen suuntaan on ryhmän esiopettaja.

7 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS

a. Ruotsinkieliset

Ruotsinkielinen esiopetus järjestetään Kemiössä tai Kaarinassa.

b. Romanikieliset

Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat

erityistarpeet ja annetaan mahdollisuuksien mukaan romanikielen opetusta.

Romanikielen opetuksen tarkoituksena on vahvistaa romanilapsen identiteettiä ja

kulttuuritietoisuutta sekä antaa hänelle mahdollisuus toimivaan kaksikieliseen

kulttuuri-identiteettiin.

c. Viittomakieliset

Viittomakielisessä opetuksessa lasten kielitausta voi olla jokin seuraavista: viittomakieli

äidinkielenä, ensikielenä tai toisena kielenä. Viittomakielinen esiopetus

toteutetaan ensisijaisesti viittomakielisessä ryhmässä tai sekaryhmässä, joka koostuu

viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä lapsista. Opetuksen kielelliset

tavoitteet ja pedagogiset ratkaisut kytkeytyvät läheisesti lasten kielitaustaan,

joka otetaan erityisesti huomioon laadittaessa olla lapsen esiopetuksen

oppimissuunnitelma tai henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa

suunnitelmaa. Lapselle tulee antaa kasvatuksen ja opetuksen myötä mahdollisuus

omaksua viittomakielinen kulttuuriperintö.

Viittomakielisen opetuksen ja kasvatuksen turvaamiseksi voidaan käyttää tulkkausta.

27

b. Maahanmuuttajat

Esiopetusikäisen maahanmuuttajalapsen opetus on mahdollista järjestää muun

esiopetuksen yhteydessä. Esiopetukseen osallistuvan maahanmuuttajalapsen tausta

otetaan huomioon, vaikka opetuksessa toteutetaan esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja

oppimistavoitteita. Lisäksi maahanmuuttajien opetuksella on erityistavoitteita, joihin

pyritään Sauvon kunnan resurssien ja erilaisten ratkaisumallien rajoissa. Opetuksella

tuetaan suomen kielen ja mikäli mahdollista myös lapsen äidinkielen kehittymistä sekä

mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Lapsen identiteetin rakentumiselle on

merkityksellistä, että hän tulee tietoiseksi oman etnisen ryhmänsä kulttuuriperinnöstä

ja oppii arvostamaan sitä. Tämän toteutumiseksi on tärkeää, että lapsen kulttuuriin

kuuluvia asioita arvostetaan ja että ne näkyvät esiopetuksen arkipäivässä.

Lähdeluettelo:

Hagström Barbro, Saloranta Outi, Rekilä-Ojama Eeva-Liisa: Esiopetus tavoitteellisen

oppimispolun alkuna, Opetushallitus 2001

Hakkarainen Pentti: Kehittävä esiopetus ja oppiminen, PS-kustannus 2002 Hakkola Kirsti,

Virsu Marjut: Entäs jos… Laulava puu ja muita tarinoita teematyöskentelystä, Tammi 2000

Kankaanranta Marja: Kertomuksia kasvusta ja oppimisesta – portfoliot siltana päiväkodista

kouluun, Jyväskylän yliopistopaino 1998

Karlsson Liisa, Riihelä Monika: Ajattelu alkaa ihmetyksestä, ryhmätyöstä yhteistoiminnalliseen

oppimiseen, VAPK-KUSTANNUS. HELSINKI 1991

Karvonen Pirkko: Hyppää pois – lapsen motoriikan arviointi ja kehittäminen, Tammi

2000

Korhonen Riitta: Opettaja-lehti 49-50/2002

Lummelahti Leena: Yksilöllinen esiopetus, Tammi 2001

Opetushallitus: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000, Opetushallitus 2000

Opetushallitus: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, Opetushallitus 2010

Opetushallitus: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Opetushallitus 2014

Riihelä Monika, Karlsson Liisa: Ajattelu alkaa ihmetyksestä.

Sauvon kunnan perhepäivähoidon liikuntakasvatussuunnitelma: Kaikki hakkiset hyppimään…2008

Sauvon kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2008

28

Siniharju Marjatta: Esiopetuksen laatu ja merkitys, vanhempien ja perusopetuksen ensimmäisen

vuosiluokan opettajien arvioimana. Arviointi 1/2007 Opetushallitus Tornéus Margit: Löytöretki

kieleen: lasten kielellisen tietoisuuden kehittyminen,

Valtion painatuskeskus 1991

Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö.

Opetusministeriö. Nuori suomi ry Helsinki 2005

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Stakes. Sosiaali- ja terveysalantutkimus- ja

kehittämiskeskus 2005

Paimion ja Sauvon oppilashuollon käsikirja esi-, perus- ja lukio-opetuksessa 31.12.2010

Sauvon varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma v. 2011