SKP:n OHJELMA 91 SUITABLE FIR IIICROFILII

(elokuu 1967)

DECLASSIFIMAND RELEASED BY

CENTRAL INTELLIGENCE AGENCY

S0URCESMETNODUXEMPTION3828NAZI WAR C RIMEWSCLOSURE ACTDATE 2006

SECRET

SECRET

Vuosisatamme on suurten ja yhd nopeammin tapahtu-

vien yhteiskunnallisten muutosten aikaa. Kapitalismi

oil kauan hallitsevana yhteiskuntajarjestelmana maa-

pallolla. Nyt se on joutunut antamaan tilaa sosialisti-

sells jarjestelmalle. Yli kolmannes maapallon vaestOs-

ta ja yli neljdnnes sen pinta-alasta on siirtynyt sosia-

lismin piiriin. Sosialistisen ja kapitalistisen maail-

manjarjestelman rinnakkainolo, niiden vdlinen taloudel-

linen kilpailu ja ideologinen taistelu vaikuttavat kaik-

kien maiden yhteiskunnalliseen eldmdan ja lyOvat leiman-

sa kaikkien yhteiskuntaluokkien sekd niitd edustavien

puolueiden toimintaan. Sosialismi vaikuttaa koko maail-

man kehitykseen yhd enemmdn.

Vuosisadasta toiseen jatkunut siirtomaajdrjestel-

ma on hajonnut. Yli puolitoista miljardia entisten

siirtomaiden asukasta on saavuttanut kansallisen riip-

pumattomuuden ja useita kymmenid ennen alistettuja mai-

ta on muuttunut itsendisiksi valtioiksi.

Mytis kapitalistisissa maissa on tapahtunut suuria

muutoksia. Palkkatyndisten lukumaara ja jarjestyneisyys

on kasvanut voimakkaasti. Tydvdenluokan ammatillisten ja

poliittisten jarjestOjen merkitys on jatkuvasti lisaan-

tynyt. Kommunistiset puolueet ovat muodostuneet monis-

sa kapitalistimaissa vaikutusvaltaisiksi poliittisiksi

SECRET

2.

voimatekijOiksi. SivistyneistOn ja nuorison osallistu-

minen poliittiseen elambian on voimistunut. Taistelu

rauhan ja demokratian puolesta saa kapitalistisissa

maissa yhd laajemmat mitat samalla kun sosialismin kan-

nattajien madra naissd maissa lisdantyy.

Miden suurten muutosten yhteinen suunta on selvd.

Lokakuun sosialistisen vallankumouksen aloittama kehi-

tys johtaa kaikkialla kohti sosialismia. Tama kehityk-

sen suunta on nahtavissa mytis oman maamma taloudelli-

sissa ja sosiaalisissa muutoksissa.

- I osa -

SUOMEN KAPITALISMI

Maassamme vallitsee kapitalistinen yhteiskunta- ja

talousjarjestelma. Merkittavin osa tuotantovalineista -

teollisuus- ja muut liikelaitokset seka luonnonrikkau-

det - on harvalukuisen kapitalistiluokan yksityisomis-

tuksessa alistettuna palvelemaan sen yksityista voiton-

tavoittelua. Kuitenkin tuotannon yhteiskunnallinen luon-

ne on teollisen suurtuotannon laajetessa kaynyt entista

selvemmaksi. Tama kapitalismin perustava ristiriita on

viime vuosina tapahtuneen tieteellis-teknisen kumouksen

seurauksena jatkuvasti karjistynyt.

1. Taloudellinen harvainvalta

TuotantovAlineiden yksityisomistus merkitsee sita

etta kansamme enemmistUld ei ole sananvaltaa sills elin-

tdrkeilla yhteiskurteldman aloilla. Kansan suuri enemmis-

to, joka joutuu hankkimaan toimeentulonsa tyiivoimaansa

myymallit eli palkkatydlla, on tuotanto- ja liikelaitos-

SECIIET

SECPcT

3.

ten omistajista taloudellisesti riippuvainen ja heiddn

valtaansa alistettu. Ndin syntynyt kapitalistien talou-

dellinen valta vaikuttaa yhteiskuntaeldmdn kaikilla

aloilla. Monopolisoituminen on yhd lisdnnyt taloudellis-

ta harvainvaltaa.

Kapitalismin kehitys on johtanut maassamme

omien ja tuotannon valtavaan keskittymiseen, suuryhti-

Oiden, -yhtymien ja -pankkien syntyyn sekd monopolien

ja niiden vdlisten liittojen muodostumiseen. Ndmd yh-

tymdt mddrddvdt hinnoista, tuotantomddristd ja markki-

noista. Pankkialalla ja kaupan piirissd on tapahtunut

keskittymistd aivan samoin kuin teollisuudessakin.

Teollisuus- ja pankkipddoma ovat kietoutuneet tiiviis-

ti toisiinaa. Ndin on hyvin vdhdlukuisella, vain pari-

kolmekymmentd sukua kdsittdvdlld kapitalistiryhmdlld

suuri vaikutusvalta maamme talouseldmdssd. Lisdksi Suo-

men ja muun kapitalistisen maailman taloudelliset suh-

teet ovat lisdnneet maamme taloudellista riippuvuutta

kansainvdlisestd kapitalismista.

Monopolisoituminen ei ole merkinnyt yhteiskunnan

kannalta jdrkevdn suunnitelmallisuuden lisddntymistd

eikd myOskddn poistanut tuotannon anarkiaa. Lisdtdkseen

voittojaan monopolikapitalistit tuotantoa laajentaessaan

kuitenkin samalla tehostavat tyiitdtekevien joukkojen

riistdmistd. Ndin he ylldpitdvdt jatkuvasti ristiriitaa

laajenevan tuotannon ja vdestiin riittdmdttOmdn . ostoky-

vyn vdlilld. Niin kauan kuin tuotantoeldmdssd sailyykapitalistinen suuromistus, kapitalistien voitontavoit-

i telu estdd koko kansantalouden suunnitelmallisen johta-

misen.

SECRET

SECRET

4.2. Valtio la talousadmd

Niistd uusista tekijOistd, jotka viime vuosikym-

menind ovat merkittdvdsti vaikuttaneet kapitalistisen

talousjdrjestelmdn kehitykseen, on tdrkein sosialisti-

nen maailmanjdrjestelmd. Sosialismi on antanut kapita-

lismille haasteen rauhanomaiseen kilpailuun. Siihen

sen on ollut pakko vastata. Kanden maailmanjdrjestel-

man valisessd kilpailussa monopolit pyrkivdt entistd

enemmdn kdyttdmddn hyvdkseen tieteellis-teknistd edis-

tystd. Se edellyttdd joukkotuotantoa ja joUkkokulutus-

ta. Tuotannon nykyaikaistaminen vaatii myds yhd suurem-

pia pdaomansijoituksia ja yhd korkeampaa tuotannon

keskittdmistd. Kaikki tdmd merkitsee tuotantovoimien

yhteiskunnallisen luonteen nun suurta lisddntymistd,

ettd kapitalistinen jdrjestelmd ei vol endd tulla toi-

meen ilman valtiovallan aktiivista osallistumista ta-

louseldmdn kulkuun. Maassamme kuuluu valtion yrityksiin

joUkko erittdin tdrkeiden alojen tuotantolaitoksia.

Viime aikoina tdmd valtion ohjauksen tarve on saanut

aikaan muotoja, jotka aikaisemmin ovat olleet ominai-

sia vain sosialistiselle taloudelle. Erittdin voimak-

kaana nousee esiin pyrkimys pitkdjAnteiseen suunnitte-

luun ja ohjelmointiin.

Vaikka monopolipddoma pyrkiikin siihen, ettd val-

tion liikelaitokset ja valtioenemmistOiset tuotantolai-

tokset eivdt toiminnassaan poikkeaisi sen sanelemasta

talouspoliittisesta suuntauksesta vaan kytkeytyisivdt

tiiviisti monopoleihin, nun toisaalta valtiojohtoisuu-

den lisddntyminen on sille vieras ilmiO ja ristiriidas-

•SECRET,

SECRET

5.sa kapitalismin perusolemuksen kanssa. Siksi koko

yhteiskunnan mitassa tapahtuva yksityiskohtainen suun-

nittelu ja suunnitelmien toteuttaminen tbrmddvdt mybs

jatkuvasti kapitalistisen omistusmuodon aiheutamiin

esteisiin ja vaikeuksiin.

3. Poliittinen demokratia

Mitd laajempaa on poliittinen demokratia, sitd

vaikeampaa on monopolikapitalistien kdyttdd hyvdkseen

talouselamdn lisdantyvdd valtiojohtoisuutta. Siksi nii-

den jatkuvana pyrkimyksend on poliittisen demokratian

kaventaminen. Samalla monopolit ja niiden hallitssmat

taloudelliset huippujdrjestOt'painostavat eduskuntaa,

hallitusta ja virkakoneistoa toteuttamaan etujensa mu-

kaista politiikkaa. Erittdin voimakas on niiden vaiku-

tus armeijassa ja johtavan virkamiehistbn parissa.

Suurpddoma ei ole kuitenkaan voinut alistaa val-

tiota ehdottomaan mddrdysvaltaansa, silld sodanjdlkei-

sissd laajentuneen demokratian oloissa sen on ollut

pakko ottaa huomioon kansanjoukkojen yleinen mielipi-

de ja erityisesti tythrdenliikkeen vaikutus. Ty6vden-

liikkeemme kokemus osoittaa, ettd se voi yhtendisend

ja voimakkaana vaikuttaa valtiollisiin ratkaisuihin ja

laajentaa demokratiaa sekd saavuttaa merkittdviä tu-

loksia ty6tdtekevien taloudellisten etujen ja sosiaali-

sen turvallisuuden puolesta taistellessaan.

Taloudellisen vallan keskittyminen harvalukuLsen

kapitalistiryhmdn kUsiin merkitsee kuitenkin jatkuvaa

rajoitusta ja uhkaa maamme valtiolliselle demokratia lle

-Se merkitsee uhkaa jopa maamme turvallisuudelle ja

SECRET

SECRET

6.

riippumattomuudelle, joita monopolikapitalistit eivdt

ole kaihtaneet asettaa vaaranalaisiksi, jos niiden

omat edut ovat sits. vaatineet. Niin kauan kuin talouden

avainasemat ovat yksityiskapitalistien omistuksessa,

porvaristo toteuttaa luokkavaltaansa valtiollisenkin

demokratian alalla.

4. SuurRadoma a kansa

Samalla kun suurpadoman valta on kasvanut maassam-

me, sen pyrkimykset ovat joutuneet ristiriitaan yhd

useampien ja laajempien vdestOkerrosten elinetujen kans-

sa. Selvimpand ja taysin sovittamattomana -barna eturis-

tiriita ilmenee suurkapitalistien ja kansan enemmistOn

muodostavan ty6vdenluokan vdlilld. Ennen muuta juuri

tydvdenluokkaa riistamdlla monopolit ovat lisdnneet

voittojaan ja taloudellista mahtiaan. TyOn voimaperdis-

tymisen ja tuottavuuden kohoamisen sekd tieteen ja tek-

niikan edistymisen ansiosta saatu lisdantynyt tuotanto-

tulos on suurimmaksi osaksi jaanyt suurkapitalistien

hyvaksi. Keskeisestd asemastaan huolimatta ei tyOvden-

luokalla ole ollut mandollisuutta osallistua padtbksen-

tekoon tuotantoelamassa, vaikka ratkaisut koskevat

sills elintdrkeitd ongelmia.

TyOvaenluokkaan kuuluvat aineellisten hyOdykkei-

den tuotantoon osallistuvat tyOlaiset, joiden tydssa

henkisen ponnistUksen osuus on jatkuvasti lisadntynyt.

Mutta heiddn rinnalleen on kasvamassa yhd suuremmaksi

se osa tyiivdenluokkaa, joka muodostuu eni alojen toimi-

hetkilOista ja palveluelitkeinojen piirissd tybskente-

levistd. Tyndiset ja toimihenkilOt ovat palkkatybn

SECRET

SECRET

7.varassa eldvid vdestOkerroksia, joiden tybehdot, elin-

tavat ja elintaso yhd vdhemmdn poikkeavat toisistaan.

Samaan tapaan jdrjestdytyen ja tyOtaisteluja kdyden

molemmat ryhmdt ovat mytis joutuneet puolustamaan oike-

uksiaan ja etujaan.

Suurpddoman pyrkimykset ovat ristiriidassa mytis

sivistyneisttin taloudellisten etujen sekd koko kulttuu-

rieldmdn kehityksen kanssa. Taloudellinen harvainvalta

rajoittaa tiedemiesten, kirjailijain, taiteilijain ja

tekniseen sivistyneistOtin kuuluvien mandollisuuksia

osallistua yhteiskunnalliseen eldmddn, tieteen, tai-

teen ja tekniikan kehittdmiseen heiddn koulutustaan,

kykyjaan ja myOs omaa persoonallista vakaumustaan vas-

taavalla tavalla. Samalla kun sivistyneisttin lukumdd-

rd ja merkitys kasvaa, yhd useammat sen edustajat

maisevat avoimesti tyytymdttOmyytensd jdrjestelmddn,

joka pitdd kehityksensd tdrkeimpand vaikuttimena voit-

toa ja korkeimpana lakinaan kilpataistelua ja joka jat-

kuvasti vain lisdd taloudellista eriarvoisuutta sen

sijaan ettd pyrkisi sitd poistamaan.

Maaseudun viljelijdvdestb on jo kauan ollut riip-

puvainen suurista puutavarayhtibistd. Suomen kapitalis-

min kehitys ldhti alkuun talonpojilta rytistettyjen met-

sdrikkauksien varassa. Mytihemmin ovat monopolisoituneet

mytis maatalouden tuotteiden ja tarvikkeiden kauppaa

sekd jalostusta harjoittavat samoinkuin maataloudelle

pddasiallisen luoton antavat yrityksetkin. Viime aikoi-

na ndiden yritysten pddomat ovat kietoutuneet voimak-

kaasti yhteen ja niistd on muodostunut taloudellinen

SECRET

8.

sekd poliittinen voimaryhmittymd, joka ei endd riistd

vain viljelijdvdestOd vaan myOs muita tyOtatekevid

vdestOkerroksia. Maataloudesta on tullut monopoleista

tdysin riippuvainen elintarviketeollisuuden raaka-ai-

neiden tuottaja. Sen tuotteiden vdlitys- ja jalostus-

paikkiot ovat jatkuvasti lisddntyneet samaan aikaan

kun pienviljelijdin velkataakka on kasvanut. Valtaosa

viljelmistd on nun pienid, ettei niiltd saa toimeen-

tuloa. Pienviljelijdin ansiotOiden saantia tilan ulko-

puolelta rajoittaa teollisuuden ja muun elinkeinoeld-

mdn yksipuolinen ja hidas kehitys, jota on ohjattu

monopolien etujen mukaisesti. Se vaikeuttaa mytis pien-

viljelijdin ja heiddn perheenjdsentensd siirtymistd

muille elinkeinoeldmdn aloille. Ndin monopolien valta

saattaa pienviljelijdt suuriin vaikeuksiin ja koko maa-

talouden syvddn kriisiin.

Vaikka pienyrittdjdt aikaisemmin olivat suhteelli-

sen riippumattomia, nun nykyisin hekin ovat menettd-

neet itsendisyytensd monopoleille. Vain poikkeustapa-

uksissa voi pddoma endd ldhted kasvamaan pientuotannos-

ta, koska ainoastaan pitkdlle keskittynyt nykyaikaiseen

tekniikkaan perustuva suurtuotanto on nykyisin kannat-

tavaa ja riittavdsti voittoa tuottavaa. Yhd useammat

pienyritykset ovat joutuneet ristiriitaan sekd itse

kapitalistisen jdrjestelmdn ettd sen hallitsevan huip-

pUkerroksen, monopolikapitalistien kanssa.

Tytivdenluokan lisdksi ovat siis vdestiin muutkin

tytitdtekevdt kerrokset joutuneet vastakkain suurpdd-

oman taloudellisen harvainvallan kanssa. Mutta itse

SECRET,

SECRET

9.

kapitalistiluokkakaan ei ale enda nun yhtendinen kuin

ennen. Sen huippukerroksen muodostaa monopoliporvaris-

to, jolla on hyvin pysyva kokoonpano ja jonka jouk-

koon muun porvariston on vaikea pdasta. Se on erottau-

tunut omaksi ryhmakseen eika laheskaan aina ota huo-

mioon muun porvariston etuja.

5. Suurpadoma kehityksen esteend

Nykyaikainen korkealle kehittynyt tekniikka ja

tuotannon automaatio voisivat tarjota erinomaiset edel-

lytykset monipuoliselle inhimilliselle edistykselle.

Maamme taloudelliset voimavarat tekisivat jo nyt mah-

dolliseksi nykyist . oikeudenmukaisemman ja vauraamman

toimeentulon kaikille kansalaisille. Tasta huolimatta

kansantaloudelliset vaikeutemme ovat jatkuneet vuo-

desta toiseen. Tydsvoiman maada pako, pysyva tytittb-

myys, tuotantolaitosten vajaa kayttO, maaseudun pien-

viljelijavdestOn heikko ty011istaminen ja padoman ul-

komaille sijoittaminen osoittavat suurkapitalistien

taloudellisen harvainvalhn merkitsevan kansallisten

voimien ja varojen tuhlausta. Näin maassamme jatetaan

kaytt6matta tuotannollisia voimia ja rikkauksia,jotka

antaisivat mandollisuuden kehittad monipuolisesti suo-

malaista yhteiskuntaa ja nostaa jatkuvasti kansamme

elintasoa.

Monopolien harvainvalta ulottuu mytz henkisen

tuotannon valineisiin, joiden kautta ne ovat voineet

tuntuvasti jarruttaa maamme kulttuurikehitysta.

Tieteellist tutkimusta ja siihen tarvittavien voimien

SECRET

SECRET

10.

Monopolien harvainvalta ulottuu myOs henkisen

tuotannon vdlineisiin, joiden kautta ne ovat voineet

tuntuvasti jarruttaa maamme kulttuurikehitysta.

Tieteellistd tutkimusta ja siihen tarvittavien voimien

koulutusta ei ole voitu suunnitella ja toteuttaa koko

maata silmdlld pitden. Tietoliikenteen kehittymi-

nen ja joukkotiedoitusvdlineiden levidminen avat lisdnneet

ihmisten mandollisuuksia pddstd osalliseksi maailman

kulttuurin erilaisista saavutuksista. Mutta nditd

keinoja ei nykydbissa voida kdyttdd todella demok,

raattisesti. Sensijaan suuret monopoliyhtymdt saavat

kdyttdd natd vapaasti standardisoimaan ihmisten aja-

tuksia ja tunteita pyrkimyksilleen otollisiksi. Sitd

tietd ne pddsevdt tunkeutumaan ihmisten jokapdivdiseen

eldmdan, elintapoihin ja tottumuksiin rajoittaen samalla

heiddn mandollisuuksiaan suhtautua ja osallistua kriit-

tisesti sekd persoonallisen aloitteellisesti kulttuuri-

ja yhteiskuntaeldmddn. Kaikin keinoin ne pyrkivdt

estdmddn rauhan, demokratian ja sosialismin aatteiden

levidmisen.

6. Demokratian laalentaminen

Suomen kansalla on valittavanaan kaksi mandollisuut-

tag Se vol antaa kehityksen kulkea kohti monopolien

vallan jatkuvaa lujittumista, jolloin suurpddoma alistaisi

maan taloudellisen, poliittisen ja kulttuurieldmdn tiu-

kasti mddrddmisvaltaansa ja valtiosta tulisi monopoli-

pddoman mielivallan vdline. Se merkitsisi maamme ja

kansamme perusetUjen uhraamista monopolien hyvdksi.

SECRET

SECRET

Toisena mandollisuutena on maamme talouseldmdn suunnitel-

mallinen yhteiskunnan valvonnassa tapahtuva kehittdminen,

valtiollisen demokratian vahvistaminen sekd ' Suomen riip-

pumattomuuden turvaaminen.

SP on aina puolustanut porvarillisessakin yhteis-

kunnassa demokratian suomia oikeuksia ja vapauksia

.oikeiston pyrkiessd niitd kaventamaan. Toisaalta

• arvostellessaan ankarastikin porvarillista

demokratiaa puolue ei milloinkaan ole kohdistanut arvos-

teluaan sen demokraattisuuteen, vaan porvarilliseen

rajoittuneisuuteen, siihen, ettd se on antanut liian

vdhdn oikeuksia ja vapauksia tydtdtekeville vdestbpii-

mutta liian pal jon suunikkaille. MCP katsoo, ettd

eduskunnan ja muiden valinnailisten valtio- ja yhteiskunta-

elimien laajentaminen on demokratian kehit-

tdmisen keskeisimpid edellytyksid. Samalla on pyrittdvd

demokratisoimaan virkamieskuntaa, armeijaa ja muita

valtion laitoksia sekd pidettdvd huolta siitd, ettd

kansanvaltaisten ryhmien vaikutuksen lisdantyminen eduskun-

nassa ja valtioneuvostossa toteutuu samansuuntaisena

kehityksend koko hallintokoneistossa.

SECRET12.

Mddrdtietoinen valtiokoneiston kansanva1taist48tami

nen ja demokraattisen ajattelutavan voimistuminen vdhen-

tdvdt jopa ratkaisevalla tavalla oikeiston mandolli-

suuksia estdd vdkivalloin kehitystd.

Suomenlaltiollisen eldmdn perinteisiin kuuluu

poliittinen jdrjestaytyminen, monipuoluejdrjestelmd

ja kansanedustuslaitos, jonka jdsenten valintaan ja

toimintaan poliittiset puolueet vaikuttavat olennai-

sesti. MyOs kunnallinen itsehallinto on juurtunut

syvdlle yhteiskuntaamme. Koko valtion hallinnon ja

kunnallisen itsehallinnon muodostuminen todella kansan-

valtaiseksi edellyttdd sanan-, kokoontumis- ja yhdisty-

misvapautta, lakko- ja mielenosoitusoikeutta, vapaita

vaaleja sekd kaikkien kansalaisten tasaveroisia

osallistumismandollisuuksia poliittiseen ja yhteis-

kunnaliseen eldmddn. MyOs oikeusjdrjestyksen puit-

teissa toimiva oppositio kuuluu demokratian kdytdntbOn

Suomen tybvdenliikkeen perinteitd kunnioittaen SKP

puolustaa nditd oikeuksia ja vapauksia nun nykyolois-

sa kuin sosialismiin siirryttdessd ja sosialismin val-

litessa. SKP on tdydellisen uskonnonvapauden kannal-

la ja katsoo samalla, ettd tdhdn liittyvd mielipide-

vapaus uskonasioissa edellyttdd valtion ja kirkon

eroa. Ndmd kansalaisoikeudet ja vapaudet eivdt saa

jaadd vain valtiosddnnOssd mainituiksi muodollisiksi

periaatteiksi, vaan on taattava myOs mandollisuus to-

teuttaa ne kdytannOssd.

Demokratian syventdminen edellyttdd sen ulotta-

mista mytis tydeldmAdn. AmmatillidBn jdrjestOjen

asema tyOntekijdin edustajina eni tasoilla, aina ty15-

paikoilta valtion korkeimpiin hallintoelimiin saakka,

on vahvistettava ja niiden valtuuksia seka tehtdvd-

piiria tyiintekij?-an taloudellisten ja sosiaalisten

etujen valvojina on laajennettava. Tydintekijain oi-

keudet ty6paikoilla, jarjestaytymis- ja kokoontumis-

oikeus seka sananvapaus, on taattava. TyOntekijain

osallistumisoikeuksia joko kehitetyn tuotantokomitea-

jarjestelmdn tai muiden valinnaisten elinten kautta

tytipaikkansa hallintoon on laajennettava. MyOs luotta-

musmiesten asema ja toimivaltuudet on turvattava

lakisaUteisesti. TyOntekijain tyOsuhde on turvattava

nun, ettd ‘ sen mielivaltaiset katkaisemiset ja

joukkoerottamiset eivat ole mandollisia.

SECRET

13.

Jokainen uudistus, joka heikentdd suurpddoman

valtaa sekd lcdhottaa kansalaisten elintasoa, kaikki

mikd parantaa heiddn valtiollista ja sosiaalista asemaan-

sa ja lisdd heiddn yksilbilisid mandollisuuksiaan ja

vapauksiaan on osana paljon laajemmasta uudistusproses-

sista. Ndiden uudistusten tielld ovat kuitenkin suuret

monopolit, niiden taloudellinen ja poliittinen valta.

SKP on valmis kaikkien monopolien sortamien kansanvaltais-

ten voimien kanssa yhteisty6hOn, jonka pddmddrdnd on mo-

nopolien vallan kukistaminen ja ndiden monopolienvastais-

ten voimien yhteiseen liittoon nojautuvan valtiovallan

pystyttdminen.

- II osa -SUOMEN TIE SOSIALISMIIN

Demokraattiset uudistukset ja parannukset aukaisevat

osaltaan tietd sosialistisille uudistuksille ja parantavat

sosialismiin siirtymisen mandollisuuksia. SKP ldhtee

siitd, ettd tdmd kehitys johtaa envmmin tai mydhemmin

silld , sosialismin aineelliset edellytykset

ovat kypsyneet siina mddrin, ettd jokainen merkittdvd

demokraattinen uudistus on samalla askel eteenpdin kohti

sosialismia. Vasta silloin on Suomi todellinen kansanval-

ta, kun yksityisen suurteollisuuden ja suurpddoman omista-

jien harvainvalta on murrettu ja kansalaisten yhteisesti

valitsemilla elimilld on ratkaiseva sananvalta sekd

poliittisessa ettd taloudellisessa elamdssd.

SECRET

SECRET

14.

1. Rauhanomainen tie sosialismiin

SKP:n peruspyrkimyksend on, etta sosialismi toteu-

tetaan maassamme rauhanomaista parlamentaarista tieta,

jolloin Suomen siirtyminen sosialismiin olisi monivaihei-

nen uudistusten.sarja. Monopolien valtaa, talous- ja

yhteiskuntaelaman rakennetta ja valtasuhteita koskevat

uudistukset ovat osa syvasti vaikuttavista vallankumouk-

sellisista muutoksista, jotka johtavat sosialismiin.

Tama edellyttad sosialististen uudistusten kannalle

asettuvaa ja kyllin voimakasta eduskuntaenemmistbd seka

sen luottamusta nauttivaa hallitusta. Niin ratkaisevan

tarkeda osaa kuin eduskunta esittaakin, vol sen tyti

onnistua vain silloin, kun Suomen kansan suuri enemmistO

ja ennen kaikkea tyi5vdenluokka valittdmasti tuntee naiden

uudistusten vaittamattOmyyden ja on valmis niita toteutet-

taessa dktiivisesti tukemaan ja puolustamaan eduskuntaa

ja siihen nojaavaa hallitusta. SKP pyrkii - jo

tyi5vdenliikkeen vanhojen perinteiden mukaisesti - tur-

vaamaan kansanvaltaisten ja rauhallisten menettelytapojen

pysyvyyden ja jatkuvuuden seka kapitalistisen jarjestelman

aikana ja tieta sosialismiin rakennettaessa etta sosialismin

oloissa.

Nykyinen kansainvalinen kommunistinen hike on

todennut rauhanomaisen siirtymisen mandollisuuksien

merkittavdsti kasvaneen meidan aikanamme. Rauhanomai-

nenkin siirtyminen sosialismiin on vallankumousta,

silla ratkaisevassa taitekohdassa siihen johtava kehi-

tyssarja merkitsee perinpohjaista yhteiskunnallista

kaannetta. Kysymys ei ole tavanomaisesta hallitusten

SECRET

SECRET

15.

vaihtumisesta, vaan suurtuotantovalineiden omistusmuo-

dossa ja yhteiskuntaluokkien voimasuhteissa tapahtuvas-

ta perusteellisesta muutoksesta. Sen ei kuitenkaan

tarvitse tapahtua yhdella kertaa tai lyhyen ajan sisallavaan se voi olla pitempiaikainen asteittainen kehitys-

sarja.

Sosialistiset vallankumoukset eni maissa ovat

syntyneet ja kehittyneet omien historiallisten ja kan-

sallisten erikoisolojensa mukaisesti. Sosialistisissa

'maissa nun voitoista kuin virheistakin saatu kokemus

auttaa suuresti niita kommunistisia puolueita, jotka

nyt valmistelevat tieta sosialismiin. Kansainvalisten

kokemusten rinnalla on kuitenkin valttamatOnta ottaa

huomioon omat historialliset kokemuksemme seka kansal-

listen perinteittemme, erikoispiirteittemme, tottumus-

temme ja tapojemme madradva vaikutus.

RaUhanomaisen tien edellytykset Suomessa

Suomen erikoisolosuhteet, varsinkin maamme poliit-

tisessa, yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilan-

teessa tapahtuneet kehitysmuutokset ovat luoneet aikai-

sempaa otollisemmat edellytykset sosialismiin johtavien

uudistusten toteuttamiselle.

Suomessa on voimakas, valveutunut ja kokenut

kommunistinen puolue, samoin sosialismiin pyrkiva kan-

sandemokraattinen hike. TyOvdenliikkeen yhteistoi-

minnalle on kasvanut hyvat edellytykset ja vasemmista-

puolueiden osuus on nun suuri, etta ne voivat saa-

vuttaa enemmistbaseman parlamentissa ja yllapitaa seka

vahvistaa sita. Yhdessa muiden kansanvaltaisten voi-

mien kanssa ne voivat muodostua tehokkaaksi esteeksi

SECRET

SECRET

16.

monopolikapitalismin vallankaytblle ja murtaa sen.

Yhd laajemmat kansalaispiirit ovat alkaneet suhtautua

kiinnostuksella ja mybnteisesti sosialismiin. Sosia-

lismiin siirtymisen edellytyksiin on vaikuttanut rat-

kaisevasti se, etta monopolien vallankdyttb on joutu-

nut ristiriiiaan laajojen vaestdkerrosten etujen kanssa

samalla kun tybvaenluokan ja siihen rinnastettavien

yhteiskuntaryhmien osuus vdestbsta ja vaikutus maamme

yhteiskuntaelamdan jatkuvasti kasvaa.

Valtiollinen demokratiamme on porvarillisesta

rajoittuneisuudestaan huolimatta kehittynyt sotien

keisend aikana suhteellisen vakaaksi. Nykyinen valtio-

sdantbmme ei kielld sellaisiakaan lainsdadannbllisid

uudistuksia, jotka jo johtaisivat sosialistisiin muu-

toksiin. On myOs taysin demokraattista uudistaa ja

kehittda nun perustus- kuin muitakin lakeja lainsadddn-

tdjdrjestyksen mukaisesti.

Mybs Suomen ulkoiset suhteet luovat edellytykset

raUhalliselle ja demokraattiselle kehitykselle. Ei ole

mandoIlista, ettd sisdinen demokraattinen kehityksemme

voitaisiin murskata ulkoisen vakivallan avulla kuten

tapahtui vuonna 1918. Suomen ja Neuvostoliiton vdlinen

ystdvyys-, yhteistyb- ja avunantosopimus on vakiin-

nuttanut maamme ulkopolitiikan padlinjat. Sen pohjal-

ta on kehitetty keskinaiseen luottamukseen, tasa-arvoi-

suuteen ja molemminpuoliseen etuun nojautuva ystdvyys

ja yhteistyd taloudellisen, valtiollisen ja kulttuuri-

elaman aloilla. Tata maamme ja kansamme elinetuja

vastaava ja raUhanomaisen kehityksen turvaavaa ysta-

vyytta ja yhteistybta kannattavat yhd laajemmat

vdestbpiirit maassamme.

SECRET

SECRET17.

Lisdksi nakyy sosialistinen rakennustyb meille

laheisena. Mita suuremmat ovat sen saavutukset, mitd

nopeampi on tuotannon kasvu ja elintason nousu sosialis-

tisissa maissa, sitd selvemmin nandadn sosialistisen

talous- ja yhteiskuntajdrjestelmdn etevammyys. Kan-

sallamme on mandollisuus varmistua siitd, ettd vain

sosialismi Suomen olosuhteisiin oikein sovellettuna

pystyy kayttamaan kansan parhaaksi sen luovan voiman,

tarmon ja nerouden sekd yhdistamdan kansakunnan.

Rauhanomaisen siirtymisen edellytyksena on kui-

tenkin, ettd maailmanrauha sdilyy, ja maailmanjarjes-

telmien vdlinen rauhallinen kilpailu voittaa kylmdn so-

dan. , SKP:n kanta on, ettd sodan ja rauhan kysymykses-

sa maamme ei voi olla puolueeton. Mybs Suomi voi esit-

tdd merkittavad osaa kansainvalisessa elamassa. SKP

tukee voimakkaasti sellaista politiikkaa, mikd turvaa

maailmanrauhan. Itsendisyytemme ja kansallisen riippu-

mattomuutemme sdilyminen ja lujittuminen on eras demok-

raattisen kehityksemme perusedellytyksid. Vankka

sisdinen demokratia, kaikkien kansanvaltaisten voimien

yksimielisyys ja yhteisymmarrys suuria kansallisia

arvoja puolustettaessa seka naapuriystavyyteen ja -luot-

tamukseen perustuva ulkopolitiikka turvaavat parhaiten

itsenaisyytemme ja vapautemme.

SKP on laajan kansainvdlisen yhteistybn ja sosia-

listisen internationalismin kannalla. Puolue kannattaa

kaikkia toimenpiteitd, jotka laukaisevat jdnnitystiloja

maailmassa - ydinaseettomien vybhykkeiden muodostamista,

ydinaseiden levidmisen estdmistd, ydinasekieltoa, rauhaa

vahvistavien rajasopimusten solmimista, osittaista ja

yleistd aseistariisuntaa. Suomen puolustuslaitoksen

SECRE

SECRET

18.

tehtavand on turvata maamme puolueettomuus, minka jo

solmimamme valtiosopimukset edellyttavat.

3 . Kansanvallan toteuttaminen talouselamassa

Koko rauhanomaisen tien turvaaminen tahtad yksi-

tyisen suurpadoman vallan murtamiseen ja omistussuhtei-

den muuttamiseen nun, etta tuotantovalineiden padosa

siirtyy edukunnan ja muiden kansalaisten demokraatti-

sesti valitsemien elimien johtoon ja valvontaan. Se

edellyttad, etta on suoritettava sellaisia syvallekay-

via uudistuksia, jotka koskevat koko talous- ja yhteis-

kuntaelaman rakennetta ja luovat perustan sosialisti-

selle jarjestelmalle. Tallaisia rakenteellisia uudis-

tuksia ovat esimakiksi yksityisten padomasijoitusten

ohjelmointi ja valvonta, pankki- ja vakuutuslaitOstoimin-

nan sittaminen valtion hallintaan, ulkomaankaupan

saattaminen valtiovallan ohjaukseen seka yksityisen

suurteollisuuden, suurten liikelaitosten ja luonnon-

rikkauksien kansallistaminen. Suomen kansantalouden

kehittaminen edellyttad toisaalta myOs valtiojohtoisen

teollisuustoiminnan voimakasta laajentamista.

Nama toimenpiteet on suoritettava nun, etta

ne tekevat mandolliseksi suunnitelmallisen ja jarki-

perdisen kansantalouden kehittdmisen, saattavat kansan

tybn tulokset ja kansallisrikkaudet koko yhteiskunnan

haltuun, varmistavat taystynlisyyden ja luovat pohjan

voimakkaalle tuotantoelaman kasvulle ja kansalaisten

elintason nousulle.

Kansallistamistoimenpiteiden lainsdadantajarjestyk-

sesta samoinkuin yhtibiden ja muiden kapitalististen

laitosten pakkolunastuksesta valtiolle aiheutuvan

SECC

SECRET

19.

korvauksen suuruudesta pddttdd eduskunta. Hallitus-

muotomme sddtdmd Suomen kansalaisen yksityisomaisuuden

perustuslaillinen turva ei koske juridisia henkilbitd

kuten osakeyhtibitd.

Hallitusmuoto sddtdd, ettd kansalaisten tybvoima

on valtakunnan erikoisessa suojeluksessa. Tdmd perus-

tuslain kirjain on toteutettava mybs kdytdnntissd nun,

ettei kansalaisten tybvoimaa saada endd alistaa yksi-

tyisen suurpddoman riiston ja voitontavoittelun vdli-

neeksi ja ettd valtiovalta takaa myOs tybnsaantimah-

dollisuuden kaikille sitd tarvitseville.

On selvdd, ettd sosialismin kannattajat antavat

jdrjestyneen aktiivisen joukkotukensa sosialistisia

uudistuksia suorittavalle eduskunnalle. Nykyisinkin

vallitseva demokratia aina ddninoikeusuudistusta mybten

samoin kuin monet muut yhteiskunnalliset saavutukset

ovat olleet osaltaan voimakkaan joukkoliikkeen tulosta.

Sosialismiin siirtyminen ei ole mandollista ilman, ettd

tybvden poliittiset ja ammatilliset jdrjestbt sekd

mybs muut suuret kansalaisjdrjestbt osallistuvat siihen

aktiivisesti. On mandollista, ettd sosialististen

uudistusten puolesta toimivien joukkojen keskuudessa

syntyy mybs uudenlaisia yhteistoiminnan muotoja ja

elimid, jotka vdlittbmdsti edustavat en i ajatussuuntiin

lukeutuvia sosialististen uudistusten kannattajia.

4. Kansanvaltaiset voimat yhteistybhbn

Siirtymisvaiheen merkittdvid uudistuksia ei mi-

kddn puolue Suomessa voi ratkaista yksinddn. Ennen

kaikkea on vdittdmdtbntd tybvdenliikkeen yhtendisyys

jalybvdenpuolueiden yhteistoiminta. Tdmdn yhteistoimin-

SECRET20.

nazi ei suinkaan tarvitse merkitd puolueiden yhteensu-

lautumista eikd niiden ohjelmallistakaan yhdenmukaistu-

mista. Mikddn ty6vdenpuolueista, sen paremmin kommu-

nistinen kuin sosialidemokraattinenkaan ei voi vaatia

itselleen johtavaa osuutta toisiin puolueisiin ndhden.

Sosialismiin siirtyminen edellyttdd luottamuksellista

yhteistoimintaa liittolaissuhteessa olevien puolueiden

kesken, mikd tietenkin on mandollista vain tdyden tasa-

arvoisuuden pohjalla. Se mikd puolue voidaan katsoa

johtavaksi sosialismiin kuljettaessa, mddrdytyy tapahtu-

mien kuluessa sen mukaan, miten kukin niistd edistdd

sosialismin asiaa.

Aika ja olosuhteiden muutokset ovat keventdneet

tytivdenliikkeessd esiintyneiden ristiriitojen ja eri-

mielisyyksien taakkaa. Nykymaailman tapahtumien luova

tarkastelu nostaa esiin uudella tavalla joukon seThi-

siakin kysymyksid, joissa aikaisemmin vallitSi syvid

erimielisyyksid. Sosialidemokraattien ja kommunistien

keskuudessa esiintyy tOsin edelleenkin erilaista ndkemys-

td nimenomaan suhtautumisessa sosialismiin. Toisaalta

kdsityskantojen ldhentymiselle on syntynyt uusia mah-

dollisuuksia reaalisena seurauksena maailmassa tapahtu-

neista muutoksista, joiden tuloksena monet kommunis-

teja ja sosialidemokraatteja kiinnostavat ongelmat

esiintyvdt uusissa muodoissa. Tdllaisia ovat mm.

kysymys sodasta ja rauhasta, maailmanjdrjestelmien

raUhanomaisesta kilpailusta ja rinnakkainolosta sekd

kysymys sosialismiin siirtymisen rauhanomaisten

mandollisuuksien lisddntymisestd. Tybvdenpuolueiden

olisi yhteisesti selvitettdvd tahtovatko ne muuttaa

Suomen kapitalistisen jdrjestelmdn sosialistiseksi,

SICRET

SECRET

21.

mita ne sosialismilla Suomen oloissa tarkoittavat ja

millaisia keinoja sen toteuttamiseksi olisi kdytettdvd.

Ne suomalaiset sosialidemokraatit, jotka todella tahto-

vat kayttaa hyvakseen sosialismiin siirtymisen rauhan-

omaisia mandollisuuksia voivat saavuttaa tavoitteensa

vain yhteisvoimin kommunistien kanssa. Sen,joka

vilpittOmasti ja johdonmukaisesti pyrkii sosialismin

toteuttamiseen raUhanomaisin keinoin, on tehtava voitavan-

sa tybvaen yhtendisen joukkovoiman lujittamiseksi ja

sialismin kannattajien lisddmiseksi.

Suoritettaessa rakenteellisia uudistuksia ja

siirryttaessa sosialistisiin muutoksiin tarvitaan kui-

tenkin kansanvaltaisten voimien yhteistytita yli tyb-

vdenliikkeenkin rajojen. Sellaisetkaan kansanvaltai-

set liikkeet, jotka eivdt yield ole sosialismin kannal-

la, eivdt vol kieltdytyd kaikesta demokratian puolesta

suoritettavasta uudistustoiminnasta. Kaytamnbn kokemus

ja omien kannattajajoukkojensa keskuudessa syntyvd

uudistusten tarve sanelee viime kadessa niiden suhtau-

tumisen erilaisiin - talousrakennetta muuttaviinkin -

lainsaadantOtoimiin. Ilmoittaessaan siis tavoitteenaan

olevan kapitalistisen jdrjestelmdn muuttamisen sosialis-

tiseksi, on SKP nyt ja tulevaisuudessa edelleen valmis

laajaan ja luottamukselliseen yhteistyOhbn kaikkien

kansamme parhaaksi toimivien kansanvaltaisten puoluei-

den ja ryhmien kanssa, vaikka ndiden kdsitykset uudistus-

ten tavoitteista eivdt kavisikddn yksiin SKP:n omaksu-

mien tavoitteiden kanssa. Ennen kaikkea olisi kansan-

valtaisten puolueiden dtava yksimielisid siitd, ettd

demokratia maassa on sailytettava ja sita kehitettava

SECRET

SECRET

22.

ja ettd tdmd kehitys takaa parhaimmin myOs kansaii-

sen itSendisyytemme ja itsemddrddmisoikeutemme, kansam-

me eldmisen ja tulevaisuuden perusehdon.

- III-

SOSIALISMI SUOMESSA

Sosialistisen yhteiskunnan taloudellisen rakenteen

ddriviivat ovat jo itse asiassa ndhtdvissd maamme

taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessd. Niinpd

Suomen kapitalismin kehitys on osoittanut valtion puut-

tumisen talouseldmddn entistd tarpeellisemmaksi, koska

yksityiseen yrittdjdtoimintaan perustuva talouseldmdn

kulku ei endd riitd turvaamaan hdiriOstd ja ristirii-

doista vapaata riittdvdn nopeaa taloudellista kasvua.

MUtta nun kauan kuin valtiojohtoisuutta toteutetaan

kapitalistisiin omistussuhteisiin kajoamatta, ei ole

poistettu yhteiskunnan tarpeiden vaatiman taloudellisen

kasvun pahinta estettd. Yhteiskuntamme perustaville

ristiriidoille ei yield silloin ole lOydetty ratkaisua.

Tuotannon automaatio ja tieteen muihin uusiin saavu-

tuksiin perustuva teollinen kehitys ei voi toteutua

koko yhteiskunnan edun mukaisesti kapitalistisen yksi-

tyisomistuksen ja voitontavoittelun ahtaissa puitteis-

sa. Siksi suurtuotannon vdlineet on siirrettdvd

yhteiskunnan omistukseen ja suunnitelmalliseen johtoon.

1. Mitd sosialismi on

Tdrkeimpien tuotantovdlineiden yhteiskunnallinen

omistus on sosialismin perusta ja seri menestyksen rat-

SECRET

SECRET

23.

kaiseva ehto. Mutta sosialismi ei merkitse vain omistus-

muodon uudistamista. Se luo edellytykset kokonaan uudel-

le nykyaikaiseenslurteollisuuteen ja koko yhteiskunnan

mitassa tapahtuvaan suunniteluun perustuvalle tuotan-

totavalle, joka kykenee turvaamaan yhteiskunnan kaikkien

jdsenen toimeentulon tdydellisemmin kuin entiset tuo-

tantotavat. Tuotantovdlineiden yhteiskunnallinen omis-

tus poistaa mybs yhteiskuntaluokkien taloudellisten

etujen sovittamattoman ristiriidan ja muuttaa perus-

teellisesti yhteiskunnan sosiaalista rakennetta. So-

sialistisessa yhteiskunnassa ei ole taloudelliseen

eriarvoisuuteen perustuvaa alistamista ja riistoa.

Kansan tybtdtekevd enemmist6 saa sananvallan sille

itselleen elintdrkeilld yhteiskuntaeldmdn aloilla.

Se taas edellyttdd laajaa poliittista demokratiaa.

Uusi yhteiskunta ja tuotantotapa vaativat

man monipuolisesti kehittyneitd ja luovia yksilbitd.

Siksi sosialistisen yhteiskunnan on annettava jdsenil-

leen kaikki edellytykset vapaasti kehittdd ja toteuttaa

kykyjaan.

Sosialismi vapauttaa ihmisen sokean vdlttdmdttb-

myyden orjuudesta. Se merkitsee vapautta riistosta ja

sorrosta, vapauttaa ty6ttbmyydesta ja sosiaalisesta

turvattomuudesta, se on ihmisen henkisen ja moraalisen

eldmdn vapautta rahan vallasta. Jos ihminen on kapitalis-

minkin aikana hallinnut luontoa merkittdvdssd mitassa,

nun omia yhteiskunnallisia suhteitaan hdn pddsee

hallitsemaan vasta sosialismissa. Tallainen ihminen

ei ole endd itsestdthvieraantunut vaan hdn on itsen-

sd valloittanut.

SECRET

SECRET24.

2. Sosialistinen demokratia

Tuotantovalineiden yhteiskunnallinen omistus ja

tuotannon suunnitelmallinen yhteiskunnallinen hallinta

voidaan toteuttaa vain silloin, kun tybvdenluokalla

yhdessa muiden tyOtatekevien vdestOnosien kanssa

on yhteiskunnassa ratkaiseva sananvalta. Tama tydvden-

valta on todellista kansanvaltaa, silla tybvden1uokka ja

siihen rinnastettavat vaestOkerrokset muodostavat kan-

samme valtavan enemmistOn. Juuri tama osa kansaa ja

sita edustava tydvdenliike on meilla Suomessa jo

kapitalisminkin aikana johdonmukaisimmin ja uhrautu-

vimmin taistellut valtiollisen demokratian puolesta.

Suomen kommunistinen puolue ldhtee siita, etta sosiali-

tinen demokratia ei voi merkita talla taistelulla saavu-

tettujen demokraattisten laitosten ja oikeuksien havit-

tamista vaan niiden jatkuvaa kehittamista.

On selvdd, ettei sosialismia meidan maassamme voi-

da ryhtya toteuttamaan vakivalloin jonkin vahemmistb-

ryhman toimesta kansan enemmistOd vastaan. SKP:n

kanta on, etta Suomessa tarvitaan sosialismin rakentami-

seen alusta pitaen kansan enemmistOn selvasti ilmais-

tua kannatusta nauttiva, demokraattisia perinteitd

.kehittava ja demokraattisia menettelytapoja noudattava

poliittinen valta, joka turvaa seka laillisesti ettd

taloudellisesti kaikkien kansalaistensa demokraatti-

set oikeudet ja vapaudet. Sosialistisen valtion pdd-

tOkset ja ratkaisut syntyvat demokraattisessa jarjes-

tyksessa ja ilmaisevat kansan enemmistOn tahtoa.

Sen lait ja oikeusnormit ovat samaiaisia kaikille.

Sosialistisen valtion on mybs valvottava, etta niita

SECRET

SECRET25.

noudatetaan. Jos sosialistinen valtio joutuu kdyttdmddn

pakkokeinoja ne tarkoittavat aina kansan suuren enemmis-

ton asian puolustamista sen vihollisten mandollisilta

hytikkdyksiltd.

Sosialistinen demokratia ei rajoitu vain demok-

raattisten perinteiden vaalimiseen. Kansan aktiivisen

osanoton yhteiskuntansa asioiden hallintaan tulee so-

sialismiin siirryttdessd monin verroin kasvaa siitd,

mitd se on ollut kapitalismin oloissa. Se merkitsee

demokratian laajentamista ja sen muotojen jatkuvaa

kehittdmistd. Tekninen kehitys tulee tarjoamaan demok-

ratialle uusia keinoja, jotka helpottavat sen toimintaa.

Edustuksellisen ja vdliitdman demokratian yhdistdmisen

tietd tulee sosialistinen demokratia kehittdmddn yhd

tdydellisemilld kansanvallan muotoja.

3. Sosialistiset tuotantosuhteet

Sosialististen tuotantosuhteiden perustana on

tdrkeimpien perustuotantovdlineiden yhteiskunnallinen

omistus, jonka erddna pddmuotoja on osoittautunut tar-

koituksenmukaiseksi valtion omistus. Kun sosialistinen

valtio on kansanvaltainen valtio, merkitsee tdmd sitd,

ettd ratkaisevat tuotantovdlineet ovat koko kansan

omistuksessa ja valvonnassa. Valtion omaisuuden

luominen tapahtuu kansallistamalla kapitalististen

suuryhtitiiden ja monopolien hallussa olevat teollisuus-

ja muut liikeyritykset, luonnonrikkaudet, suurpankit,

vakuutuslaitokset ja ulkomaankauppa. Samalla kun niitd

laajennetaan ja kehitetddn, perustaa valtio jatkuvasti

uusia tuotantolaitoksia. Valtion omistuksessa olevien

tuotanto- ja liikelaitosten on toimittava sosialisti-

SECRET

SECRET26.

sen kannattavuus- ja voittoperiaatteen pohjalta ja

niiden kesken vallittava terve taloudellinen kilpailu.

Suurtuotannon keskitetty suunnittelu ei saa tyrehdyt-

tdd tuotantolaitosten itsendista aloitteellisUutta.

Meilla Suomessa, missa perinteellisesti on muo-

dostunut kunnallinen itsehallinto, voidaan eraiden tuo-

tantolaitosten kunnallista omistusta pitaa suotavana.

Sosialistisen omistuksen muotona on pidstava mytis kaik-

kea sellaista ryhmaomistusta, joka ei aseta ihmisid

eriarvoiseen asemaan eika tee mandolliseksi taloudel-

lista alistamista ja riistoa. Eras tallainen ryhma-

omistuksen muoto on osuuskunnallinen omistus, jonka ke-

hitysta sosialistisen valtion tulee omalta osaltaan

tukea.

Sosialistinen omistus syrjayttad yksityisomistuk-

sen vain salaisissa tapauksissa, joissa tuotantovoimien

kehitys ja tytivoiman riiston lopettaminen seka yhteis-

kunnallinen oikeudenmukaisuus sita vaativat. SKP:n

kanta on, etta monet yksityisomistuksessa olevat pien-

yritykset ja keskisuuretkin yritykset voivat sosialis-

mia rakennettaessa merkittavalla tavalla auttaa talou-

dellista kehitysta ja yllapitad korkeaa palvelutasoa.

Kim ne /lain antavat oman panoksensa sosialismin raken-

tamiseen, on luonnollista, etta sosialistinen valtio

tulee antamaan niille tarvittavan then. Yhteiskunnal-

listen jarjestyneiden pientuottajien yksityinen omis-

tusoikeus tuotantovalineisiinsa voi hedelmallisella taval-

la yhdistya sosialistiseen suunnitelmatalouteen.

TyOtatekevien vaestOkerrosten yhteiseen liittoon

nojautuva sosialistinen valtio ei riista tyOtdteke-

vdata viljelijavdestOltd sen maata ja muita tuotanto-

SECRET

SECRET27.

vdlineitd. Kehittdessddn voimakkaasti elinkeinojen

kesken sosialistinen jdrjestelmd helpottaa sitd ha-

luavien pienviljelijOiden ja heiddn perheenjdsentensd

siirtymistd muille aloille ja antaa toisaalta maatalou-

teen jaaville uusia kehitysndkOaloja. Vapautuva maa

kdytetddn pienviljelmien elinkelpoisuuden parantamiseen

ja valtiovalta auttaa en i muodoin niitd tuotannon kehittd-

misessd sekd talouden lujittamisessa. Tekninen edistys

on kuitenkin jo saavuttanut maataludessakin sellaisen

tason, ettd tdten muodostuvat perheviljelmdt jaavdt

tuotantoyksikkdind liian pieniksi. Niald on yhd vaike-

ampi kdyttdd hyvdksi nykyaikaista tekniikkaa. Sekd kan-

san elintason kohottaminen ettd viljelijdvdestOn omat

edut vaativat siirtymistd koneiden yhteiskdyttOOn ja

myOs muun yhteistoiminnan kehittdmistd maa- ja metsd-

taloudessa. Tdmd vol kuitenkin tapahtua vain viljelijd-

vdesttin oman vapaaehtoisen osuustoiminnan tietd, iota

sosialistinen valtio luonnollisesti tukee. Sen avulla

viljelijdvdestO voi ratkaisevasti parantaa tyOn tuotta-

vuutta, keventdd tytitddn, lyhentdd tybaikaansa ja

pddstd osalliseksi lomaeduista.

4. Henkilbkohtainen omistus

Suurtuotantovdlineiden yksityisomistuksen poista-

minen lopettaa ihmisten taloudellisen eriarvoisuuden,

alistamisen ja tytivoimen riiston. Ainoaksi ihmisen

arvon mitaksi tulee hdnen tyOnsd. Kim kukin saa tyd-

suorituksensa mukaisen ansion, jaa kaikki siten hankit-

tu henkilOkohtaiseksi omaisuudeksi. Sosialismi ei

suinkaan poista tdllaista omistusta. Pdinvastoin se

tekee mandolliseksi tyOtdtekeville kartuttaa sit.

SECRET

SECRET28.

yield suuremmassa mddrdssd kuin kapitalismi, koska

tybn avulla hankitun henkilbkohtaisen omaisuuden kasvul-

le ei ole esteitd. Ainoa rajoitus on, ettd sitd ei

saa kdyttdd toisten ihmisten taloudelliseen alistami-

seen ja riistoon. Tdmd henkilOkohtainen omaisuus

voi siirtyd sosialisminkin oloissa perillisille.

Sosialismin vallitessa ihmisten omalla tyblld

ansaittujen tulojen kohoaminen voi vdlittbmdsti ja

kokonaan kohottaa heiddn elintasoaan ja kulutustaan.

Heiddn ei ale pakko itse huolehtia toimeentulostaan

sairauden ja vanhuuden varalta eikd lastensa koulut-

tamisesta, koska sosialistisen yhteiskunnan tulee

turvata riittdvdn hyvin nditd osin jdsentensd tule-

vaisuus. Asumiskustannukset eivdt kohtuuttomasti ka-

venna tybtdtekevien tuloja, koska asuntorakennustoi-

mintaa ei harjoiteta endd kapitalististen liikeperi-

aatteiden mukaan. Verotaakka , ei kuormita tybtdteke-

vdd siten kuin kapitalismin oloissa. Aivan ratkai-

sevasti lisdd sosiaalista turvallisuutta se, ettd tybt-

tbmyys ja siihen liittyvd huoli huomisesta hdvidd lo-

pullisesti sosialistisessa yhteiskunnassa.

5. Sosialistisen tuotantotavan kehitys

Kim kapitalististen tuotantosuhteiden jarruttava

vaikutus tu otantovoimien kehitykseen lakkaa tuo-

tantovdlineiden yhteiskunnallisen omistuksen toteudut-

tua, nun tuotantovoimat voivat kehittyd esteettbmdsti

nykyaikaiseen tieteeseen ja tekniikkaan nojautuen.

Vasta sosialismissa voidaan automaatiota ja yleensd

tieteellis-teknistd edistystd kAyttdd mandollisimman

inhimillisten tybehtojen luomiseen ja ihmisten henkisten

SECRET

29.

sekd fyysisten kykyjen mandollisimman monipuoliseen

kehittdmiseen. Ty6 muuttuu luonteeltaan luovaksi

tieteellis-tekniseksi toiminnaksi ja tieteestd tu-

lee vdlitbn tuotantovoima. Tekniikasta tulee ihmisen

vapautumisen vdline.

Yhteiskunnallinen omistus tekee mandolliseksi

koko maan talouseldmdn suunnitelmallisen ohjauksen ja

hallinnan, maamme taloudellisten voimavarojen jdrkevdn

kdytOn ja tuotannon nopean kasvun. Sosialistinen rat-

kaisu on ihmiskunnan tdhdnastisten saavutusten pohjalta

tapahtuva harppaus eteenpdin siitd mitd kapitalismi

on kansalle antanut.

Sosialististen taloussuunnitelmien laatimisessa

yhdistetddn demokraattisella tavalla ty6tdtekevien jouk-

kojen aktiivinen aloitteellisuus tieteellisiin suunnjt-

telumetodeihin. Tdmd edellyttdd yhteiskunnan taloudel-

listen lainalaisuuksien tarkkaa tieteellistd tutkimista

ja seuraamista sekd yhteiskunnan toimenpiteiden, lai-

tosten ja jdrjestOjen toiminnan tietoista saattamista

nditd lakeja vastaaviksi. Tuotantovdlineiden yhteis-

kunnallisen omistuksen mukana vaihtuu yhteiskunnallisen

tuotannon anarkia suunnitelmalliseksi ja tietoiseksi

jdrjestykseksi. Vaikka sosialismin puitteissa yield

harjoitetaankin tavaratuotantoa, se eroaa oleellisesti

kapitalistisesta tavarataloudesta. Se ei merkitse

endd talouden sokeaa luonnonvoimaista kehitystd eikd

esineiden herruutta tuottajiin ndhden. Tekniikkaa

hallitsevat itse tuottajat, tyOntekijdt, jotka voivat

aktiivisesti vaikuttaa ja osallistua tuotannon johtoon

SECRET•

SECRET

30.

ja talouden suunnitteluun. Sosialismin vallitessa

talouseldmdn hallinta ei ole jonkin sosiaalisen

ryhmdn etuoikeutena vaan tybtdtekevdt itse isdntiddn.

6. Sosialistinen kulttuurieldmd

Yhteiskunnan taloudellisen ja poliittisen raken-

teen uudistumista seuraa mybs perustavia muutoksia

kulttuurin piirissd. Koko kansan aineellisten tarpei-

den yhd tdydellisempi tyydyttdminen johtaa sosialismin

oloissa ihmisten tarpeiden ja harrastusten laajenemi-

seen aineellisen eldmdn alalta henkisen eldmdn ja

kulttuurin pariin. Ihminen ei ole vain kuluttaja vaan

myiis aineellisten ja henkisten arvojen luoja. Tarve

luovaan tyiihbn on eras inhimillisid perustarpeita. In-

himillisen yhteiseldmdn oikeudenmukainen ja jdrkevd

jdrjestdminen edellyttdd, ettd kaikille tajoutuisi

kykyjensd mukainen mandollisuus tdmdn tarpeen tyydyt-

tdmiseen. Toisaalta uusi yhteiskunta ja tuotantotapa

tarvitsevat vdlttdmdttd mandollisimman monipuolisesti

kehittyneitd luovia yksilbitd. Sosialistisen yh- .

teiskunnan on kyettdvd jdrjestdmddn kaikille tilaisuus

vapaasti kehittdd ja toteuttaa kykyjaan. Yhteiskunnan

jokaiselle jdsenelle on tehtdvd todella kdytdnnbssd

mandolliseksi omaksua historiallisen edistyksen saa-

vutukset ja osallistua ndiden saavutusten lisddmiseen.

Tdmd edellyttdd varallisuudesta ja yhteiskunnallisesta

asemasta tdysin riippumatonta koulutusta mybs korkea-

kouluissa ja tdydellistd demokratiaa kulttuurieldmdn

kaikilla aloilla.

Luovan kulttuurin edustajien, tiedemiesten, kir-

SECRET

SECRET

SECRET

31.

jailijoiden ja taiteilijoiden tyt voi mybs parhaiten

menestyd ja tuottaa suuria saavutuksia silloin, kun

koko kansan kulttuuritaso on korkea ja kun kansa tuntec

kiinnostusta tdtd tybtd kohtaan. Tiedemiesten ajatuksia

ja taiteilijoiden luomistybtd ei voida ohjata hallin-

nollisen menetelmin. Tiede ja taide voivat saavuttaa

tdyden kukoistuksen vain kaikkein laajimman

sen ja yheiskunnallisen vapauden oloissa. SIP ldhtee

siitd, ettd sosialistisen valtion tulee kaikin keinoin

turvata nun aineellisesti kuin moraalisesti -barna luo-

van tytin vapaus. Tieteen ja taiteen edustajien mandol-

lisuudet osallitua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen eld-

mdan myts lisddntyvdt oleelliseti.

Tuotantovalineiden yhteiskunnallinen omistus luo

perustan tuotantovoimien laajalle ja nopealle kehityk-

selle. Se taas ei vaadi vain nykyaikaista tekniikkaa

vaan mybs monipuolisesti kehittyneitd ihmisid. Mita

tdydellisemmin ja monipuolisemmin ihmisten lahjat ja

kyvyt pddsevdt esiin ja kehittymddn sitd paremmin

toteutuvat sosialismin periaatteet. Siksi sosialisti-

sen yhteiskunnan jdsenten tulee olla sekd sosiaalisia

ettd persoonallisia yksilbitd. Sosialismi on luovista

ajatuksista jaaloitteista rikkaiden, eikd suinkaan sokeas-

ti kuuliaisten ja vailla itsendista ajattelukykya ole-

vien ihmisten yhteiskunta. Se on ensimmainen yhteiskun-

ta, "jossa kunkin yksliOn vapaa kehitys on kaikkien

vapaan kehityksen edellytyksena" (Marx-Engels: Kommu-

nistisen puolueen manifesti).

.1.•CRET

32.

7. Sosialismista kommunismiin

Tehdessddn lopun tuotantovdlineiden yksityiSomis-

tuksesta ja taloudelliseen eriarvoituuteen perustuvasta

alistuksesta ja riistosta sosialismi luo pohjan kansa-

kunnan todelliselle eheydelle, kulttuurin kukoistuksel-

le ja yksilOn vapaalle kehitykselle. Samalla se avaa

tien asteettaiselle siirtymiselle kommunistsen yhteis-

kunnan korkeampaan vaiheeseen. Tdmd merkitsee ennen

kaikkea sellaista tuotteiden runsautta, ettd jokainen

yhteiskunnan jdsen voi saada nditd tarpeittensa mukaan.

Siihen voidaan pddstd vain tuotantovoimien korkealla

tasolla.

Kommunismin vallitessa ei ole yhteiskunnallisia

luokkaeroja. Silloin katoaa mytis oleellinen ero hen-

kisen ja ruumiillisen tybn vdliltd ja maaseudun ja kau-

pungin vdliltd. Tekniikan edistyminen ja ihmisten

henkisen tason jatkuva kasvu johtaa siihen, ettd ihmiset

alkavat tuntea tythOn sisdistd tarvetta, jonka

tyydyttdminen tuottaa heille mielihyvdd. Tdtd tarvetta

tyydyttdessddn he tekevdt tyOtd vapaaehtoisesti ja kyky-

jensd sekd taipumustensa mukaisesti yhteiseksi hyvdksi.

On selvdd, ettd ihmisten kaikkien tarpeiden

lopullista ja tdydellistd tyydyttdmistd ei voida kos-

kaan saavuttaa. KoSka kehitys kulkee mytis kommunismissa

eteenpdin, syntyy sen mukana aina mytis uusia tarpeita,

jotka on tyydytettdvd. KdytannOssd toteutuva kommunis-

tinen yhteiskunta tulee olemaan taloudellisista huolis-

ta vapaiden ihmisten kulttuuriyhteiskunta, jonka kehityk-

selld ei ole rajoja.

SECRET

SECRET33.

- IV osa -

SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE

Tama ohjelma on SKP:n ehdotus ratkaisuksi

joihin Suomen taloudellinen, sosiaali-

nen, poliittinen ja kulttuurieldma on kapitalistisen

yhteiskunnan nykyisessd kehitysvaiheessa ajautunut.

Puolue esittad fassa ohjelmassaan Suomen kansalle sosi-

alistisen vaihtoehdon, jota se pitad ainoana jarkevand

ja oikeudenmukaisena ratkaisuna tulevaisuuden Suomelle.

Sosialismi ei toteudu itsestaan. Siihen tarvitaan

jarjestynytta toimintaa. Taman toiminnan jdrjestaminen

on SKP:n peruspyrkimyksend. Mutta Jo kapitalisminkin

vallitessa se tekee kaikkensa omalla tynadan eldvdn

kansanosan taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten

oikeuksien ja etujen puolesta. Suomen yhteiskuntakehi-

tyksessa tarvitaan tehokasta poliittista voimaa, joka

pystyy osoittamaan edistykselliset ratkaisut nun tdmdn

paivan kuin pitkdn aikavdlinkin ongelmiin. SKP pyrkii

kaikessa toiminnassaan tdyttamdan taman vaativan tehtdvdn

asettamat velvoitukset.

1. SKP - tytvdenpuolue

SKP on laaja marxilainen tydvaenpuolue, joka puo-

lustaa tydvdestOn, toimiherikilOiden, sivistyneistOn ja

viljelijavdestOn yhteisid etuja ja oikeuksia kaikissa

olosuhteissa. Suurin osa ndistd vdestbkerroksista kuuluu

tai on parhaillaan siirtymassa tydvdenluokkaan, josta

jo nyt on tullut Suomen suurin yhteiskuntaluokka. Tdmdn

luokan sisalla on tapahtunut merkittavid rakennemuutoksia

sen uusien kerrosten nopean kasvun seurauksena. Tybldisten

SECRET

SECRET

34.

rinnalle on kasvamassa yhd suuremmaksi palvelus - ja

toimihenkildihin kuuluva tydvdenluokan osa. SKP tukee

ndiden kummankin tydvdenluokan kerroksen vaatimuksia ja

taistelua elinetujensa ja oikeuksiensa puolesta. Puo-

lue pyrkii edistdmddn tyndisten ja toimihenkildiden

vdlisten yhteyksien kasvua ja pitdd vdattdmdttdmdnd

ndiden poliittista yhtendisyyttd.

Tuotantovdlineitd omistamattomalla ja palkkatyd-

td tekevdlld tydvdenluokalla on keskeinen ja ratkai-

seva asema yhteiskunnallisessa tuotannossa. Tuotanto-

voimien kehittyessd ja kasvaessa sen merkitys lisddn-

tyy jatkuvasti. Samalla sen edut ja pyrkimykset ovat

kapitalististen omistussuhteiden kanssa ristiriidassa

selvemmin ja kdrkevdmmin kuin muiden vdestOkerrosten.

Siksi tytivdenluokka muodostaa sen perusvoiman, jota

ilman demokratian laajentaminen ja sosialismiin siirty-

minen ei ole mandollista. Mutta meiddn aikanamme ovat

jo monet muutkin kuin vain tydvdenluokkaan kuuluvat

kiinnostuneita sosialismista, koska se merkitsee rat-

kaisua myds heiddn ongelmilleen ja vastaa myds heiddn

etujaan. Tieteen ja taiteen harjoittajiin kuuluva si-

vistyneistd on tullut nun asemaltaan kuin pyrkimyksil-

tddnkin yhd ldhemmdksi tydvdenluokkaa ja sosialistisia

tavoitteita. Samoin pienyrittdjdt ja viljelijdvdestO

ovat omakohtaisesti voineet todeta monopolien vallan

ja koko kapitalistisen yhteiskuntajdrjestelmdn yleisen

kehityssuunnan olevan etujensa ja pyrkimystensd kanssa

rietiriidassa.

SKP pyrkii edistdmddn kaikkien vdestOkerrosten vd-

lista yhteistydtd suurpddoman vaTh.n rajoittamisen ja

SECR:

SECRET35.

sosialismiin siirtymisen puolesta. Se esittdd avoimesti

pddmddrdnsd ja menettelytapansa Suomen tytitdtekevalle

kansalle, jonka kannan ja mielipiteet se haluaa tuntea

mandollisimman tarkasti. Se hyvdksyy mybs riveihinsd

jokaisen, joka on valmis antamaan mandollisuuksiaan,

kykyjaan ja tietotasoaan vastaavan panoksen ndiden pdd-

mddrien hyvdksi.

2. SP - marxilainen puolue

Edistyksellisten ratkaisujen ldytdminen ja niiden

toteuttaminen edellyttdvdt yhteiskunnallisen kehityksen

objektiivisten lakien tuntemusta, yhteiskunnallisten olo-

suhteiden ja niiden muutosten tieteellistd erittelyd.

Marxilainen maailmankatsomus ja siihen perustuva tie-

teellinen sosialismi ovat osoittaneet antavansa parhaim-

man perustan SKP:n toiminnalle.

Marx, Engels ja Lenin ovat luoneet ja kehittdneet

tieteellisiin tutkimuksiin perustuvat teoreettiset ldh-

tdkohdat, joista voidaan kartoittaa myijs Suomen tietd

sosialismiin. Heiddn teoriansa yhteiskunnallisesta ke-

hityksestd ja sen perussuunnasta kohti sosialismia vii-

toittaa kuitenkin vain tdmdn kehityksen pddpiirteet ja

yleisimmdt lainalaisuudet. Se edellyttdd ndiden lakien

ilmenevdn eni tavoin erilaisissa konkreettisissa ja

historiallisissa olosuhteissa. Siksi kommunistien on

luovasti Marxin ja Leninin oppia soveltaen etsittdvd

ratkaisut oman maansa olosuhteiSta.

Aika ja olosuhteet muuttuvat koko ajan ja inhimil-

linen tieto rikastuu myOs jatkuvasti. " Juuri siksi,

ettd marxilaisuus ei ole kuollut dogmi, jokin lopullinen,

valmis, muuttumaton oppi , vaan eldvd toimintaohje

SECRET

SECRET35.

sosialismiin siirtymisen puolesta. Se esittdd avoimesti

pddmddrdnsd ja menettelytapansa Suomen tybtatekevalle

kansalle, jonka kannan ja mielipiteet se haluaa tun-tea

mandollisimman tarkasti. Se hyvdksyy mybs riveihinsd

jokaisen, joka on valmis antamaan mandollisuuksiaan,

kykyjaan ja tietotasoaan vastaavan panoksen ndiden pdd-

mddrien hyvdksi.

2. SP - marxilainen puolue

Edistyksellisten ratkaisujen lbytdminen ja niiden

toteuttaminen edellyttdvdt yhteiskunnallisen kehityksen

objektiivisten lakien tuntemusta, yhteiskunnallisten olo-

suhteiden ja niiden muutosten tieteellistd erittelyd.

Marxilainen maailmankatsomus ja siihen perustuva tie-

teellinen sosialismi ovat osoittaneet antavansa parhaim-

man perustan SKP:n toiminnalle.

Marx, Engels ja Lenin ovat luoneet ja kehittdneet

tieteellisiin tutkimuksiin perustuvat teoreettiset ldh-

tOkohdat, joista voidaan kartoittaa mybs Suomen tietd

sosialismiin. Heiddn teoriansa yhteiskunnallisesta ke-

hityksestd ja sen perussuunnasta kohti sosialismia vii-

toittaa kuitenkin vain tdman kehityksen pdapiirteet ja

yleisimmdt lainalaisuudet. Se edellyttda ndiden lakien

ilmenevdn eni tavoin erilaisissa konkreettisissa ja

historiallisissa olosuhteissa. Siksi kommunistien on

luovasti Marxin ja Leninin oppia soveltaen etsittdvd

ratkaisut oman maansa olosuhteiSta.

Aika ja olosuhteet muuttuvat koko ajan ja inhimil-

linen tieto rikastuu mybs jatkuvasti. " Juuri siksi,

ettd marxilaisuus ei ole kuollut dogmi, jokin lopullinen,

valmis, muuttumaton oppi , vaan eldvd toimintaohje

SECRET

SECRET 36.

juuri siksi se ei ole voinut olla heijastamatta itses-

sddn yhteiskunnallisen eldmdn ehtojen hdmmdstyttdvdn

jyrkkdd muuttumista. " (Lenin)

Marxilaisen teorian tieteellinen luonne vaatii yhteis-

kunnallisen kehityksen ja inhimillisen ajattelun uusien

iimididen ennakkoluulotonta ja rohkeaa erittelyd. Mie-

lipiteiden vaihto muiden yhteiskunnallisesta edistyk-

sesta kiinnostuneiden voimien kanssa rikastuttaa marxi-

laisuutta. SKP pyrkii parhaansa mukaan tekemddn marxi-

laista teoriaa maassamme tunnetuksi sekd soveltamaan

sitd politiikassaan aikaamme ja olosuhteitamme vastaa-

vasti.

3. SKP ja muut puolueet

Tdssd periaateohjelmassa esitettyjd syvid demok-

raattisia uudistuksia ja siirtymistd sosialismiin ei

meiddn maassamme voi saada aikaan yksi puolue. Siihen

tarvitaan kaikkien kansanvaltaan ja sosialismiin pyr-

kivien voimien ja niitd edustavien puolueiden lujaa ja

pysyvdd yhteistydtd. SKP pyrkii omalta osaltaan edistd-

mddn ja jdrjestdmddn tdllaista yhteistytitd.

SKP ldhtee iitä, ettd vain yhtendinen tyOvdenluok-

ka vol muodostaa mandollisimman monia ja laajoja vdes-

tbkerroksia kdsittdvdn liiton perusvoiman. Maamme ty6-

vdenluokan rivien eheyttdminen vol tapahtua ennen

muuta kommunistien ja sosialidemokraattien yhteistyUld.

Nditd molemip ia tyi5vdenliikkeen poliittisia suuntauksia

edustavia tydvdenpuolueita kannattaa ja tukee maassamme

tytivdenluokan perusjoUkko sekd myOs merkittdvd osa

muita ty6tdtekevid vdestOkerroksia. Niiden yhteistyOstd

riippuu olellisesti sekd demokratian ettd sosialismin

SECRET

37.

puolesta kaytavan monopolien vastaisen taistelun menes-

tyminen. Mita pidemmalle kehittyy kommunistien ja so-

sialidemokraattien yhteistyd demokratian ja sosialis-

min puolesta, sita varmemmaksi tulee Suomen rauhanomai-

nen siirtyminen sosialismiin.

Pyrittaessa syviin demokraattisiin uudistuksiin

ja myiis sosialismiin tarvitaan kaikkien tydtdtekevien

vdestiikerrosten, tytivdenluokan, viljelijavdestdn, si-

vistyneistOn, pienyrittajien ja muiden keskikerrosten

lujaa ja pysyvdd liittoa, jota ei voida rakentaa otta-

matta huomioon ndiden vaestdkerrosten luottamusta naut-

tivia poliittisia puolueita. Siksi SKP pyrkii edistd-

madn ja jdrjestamadn laheista ja rakentavaa yhteistoi-

mintaa kaikkien tyOtdtekevien kannatusta nauttivien

kansanvaltaisten puolueiden kesken sekd kapitalismin

oloissa ettd sosialismiin siirryttaessa ja itse sosi-

alismin aikana. SKP tukee kaikkien monopolien harvain-

vallan puristuksessa eldvien yhteiskuntaryhmien oike-

utettua taistelua etujensa puolesta ja on valmis yh-

teistoimintaan naita ryhmid edustavien jdrjestOjen kans-

sa.

4. SKP ja kansainvdlisyys

Eni kansojen ja maiden yhteiskunnalliset ja poliit-

tiset tapahtumat kietoutuvat meiddn aikanamme monin

vuorovaikutuksin ja riippuvaisuussuhtein voimakkaasti

toisiinsa. Niin rajoitetusti paikallisilta kuin ne

jonkin maan kohdalla usein saattavat ndyttadkin, on

niiild miltei aina vaikutuksensa myOs toisten kansojen

ja maiden kohtaloiden ja taistelujen kulkuun.

SECRET

SECRET4 38.

Uusien yhteys- ja tiedotusvdlineiden kehitys,maiden

ja kansojen lisdantyva taloudellinen kanssakayminen,

edistyksen ja taantumuksen vdlisen taistelun kansain-

valistyminen, kansojen poliittisen tietoisuuden ja

kulttuurin kasvu ja monet muut vastaavat ilmibt ld-

hentavat maita ja kansoja toisiinsa.

SKP korostaa kommunistien kansainvalisen yhte-

ndisyyden suurta merkitystd. Tama yhtenaisyys ei sul-

je pois moninaisuutta ja monimuotoisuutta eikd mer-

kitse kommunististen puolueiden valisten kansallisten

erojen kieltamistd. SKP ilmaisee solidaarisuutensa

sosialismia ja kommunismia rakentavia kansoja koh-

taan • Se tukee tyOvaenluokkaa ja tytitatekevi'd kapi-

talistisissa maissa naiden kamppaillessa demokratian

ja sosialististen uudistusten puolesta monopolien

valtaa vastaan. Se tukee sorrettuja kansoja niiden

taistelleesa kansallisen vapauden ja riippumattomuu-

den puolesta. Se on valmis antamaan kaikkensa rauhan.

ja erilaisten yhteiskuntajdrjestelmien rauhanomaisen

rinnakkainolon puolesta. Toimittaessa ndiden maailman

kaikkien maiden ja kansojen kohtaloille ratkaisevien

suurten asioiden puolesta SKP on muiden maiden kommu-

nistien rinnalla.

- Loppu -

SECRET