22 kieliviesti 1.2015

Leealaura Leskelä

S E L K O K I E L E S T Ä

Selkoa selkokielestä

Selkokieli auttaa ja helpottaa monien ih-misten ymmärtämistä ja tiedonsaamista. Nimestään huolimatta selkokieli ei ole

varsinainen kieli, vaan suomen kielen muo-to, jossa kieltä ja tekstin tai puheen sisältöä muokataan yleiskieltä helpommaksi. Selko-kielestä hyötyvät ihmiset, joille yleiskieli on liian vaikeaa.

Tällä hetkellä selkokieli kiinnostaa suoma-laisia monestakin syystä. Kotimaisten kielten keskuksen koordinoimassa julkisen hallin-non virkakielikampanjassa selkokieli ja sen tarve on nostettu hyvin esille. Osa kampan-jan pilottivirastoista on päättänyt valita sel-kokielen yhdeksi alueeksi, jota ne haluavat kampanjan aikana kehittää.

Selkokielen kiinnostavuutta lisää myös se suhteellisen tuore havainto, että suomen kie-li tuottaa vaikeuksia alati kasvavalle joukol-le suomalaisia. Selkokeskuksen tarvearvion (2014) mukaan noin puoli miljoonaa suoma-laista eli 8–12 prosenttia suomalaisista tarvit-

see selkokieltä. Tähän lukuun ei ole arvioitu Suomen ulkopuolella asuvia henkilöitä.

Syitä selkokielen tarpeeseen on monia. Taustalla voi olla neurobiologisia syitä, esi-merkiksi kehitysvammaisuus, muistisairaus, kielellinen erityisvaikeus (dysfasia) tai afasia. Syy voi myös olla se, että suomi on toinen tai vieras kieli. Osa tarvitsee selkokieltä koko ajan, osa taas ajoittain.

Selkokeskus edistää selkokielen kehittä-mistä ja selkoaineistojen julkaisemista Suo-messa. Monet selkoaineistot leviävät myös Suomen ulkopuolelle. Esimerkiksi Selkosa-nomia luetaan paljon Suomen ulkopuolella, etenkin yliopistoissa, joissa on suomen kielen opetusta.

Selkokieli ja selkeä yleiskieli eroavat toi-sistaan

Selkokieli-sanaa on käytetty Suomessa jo yli 30 vuotta. Käytännön tilanteissa se usein me-nee sekaisin selkeän ja hyvän yleiskielen kans-

Kieliviesti 151.indd 22 2015-03-19 10:30:38

kieliviesti 1 .2015 23

ja toisinpäin. Suomen kielessä hankalia voi-vat olla esimerkiksi jotkut lauserakenteet, jot-ka yhdistävät pää- ja sivulauseita, kuten lau-seenvastikkeet. Mutkikkaita ovat myös tie-tyt sanojen taivutusmuodot, joita käytetään harvemmin ja pääosin kirjoitetussa kielessä, esimerkiksi substantiivien sijamuodoista ko-mitatiivi (taloineen) ja instruktiivi (taloin) tai verbimuodoista sellaiset johdokset kuin frek-ventatiivi (lueskella) tai kuratiivi (luettaa). Selkokielessä näitä yritetään välttää.

Selkokielen periaatteita on kehitetty Suo-messa 1990-luvulta lähtien. Kehittämisen taustalla on kak-si kansainvälistä ohjeistusta: In-clusion Europen Standards for Easy to read sekä Inter-national Federa-tion of Library As-sociationin Guide-lines for easy to Read materials. Käytännössä kuitenkin suo-men kielen selko-ohjeistus on vahvasti koti-maisen kehittämistyön tulosta.

Selkoaineistoja arjen tueksi

Selkokielisen materiaalin tunnistaa Suomessa mustasta logonuolesta, joka löytyy sekä pai-netuista että verkossa ilmestyvistä selkojul-kaisuista. Ilmaista selkologoa voi hakea Sel-kokeskuksesta julkaisulle, joka täyttää selko-kielen kriteerit.

Osa viranomaisista on jo pitkään julkais-sut selkoaineistoja. Esimerkiksi oikeusmi-nisteriö tuottaa yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa selkokielistä aineistoa kaikista vaa-leista. Kansaneläkelaitoksen painetut esitteet ovat kaikki selkokielisiä.

Osa viranomaisista on kiinnostunut sel-kokielestä virkakielikampanjan myötä. Esi-merkiksi valtioneuvosto on julkaissut viime keväänä demokratiapoliittisen selonteon sel-

Selkokielestä hyötyvät

ihmiset, joille yleiskieli

on liian vaikeaa.

sa. Joskus vaaditaan esimerkiksi poliitikkoja tai talousasiantuntijoita puhumaan selko-kielellä, vaikka tosiasiassa toivotaan, että he käyttäisivät useimmille suomalaisille yhteistä kielimuotoa, selkeää yleiskieltä.

Selkokieli on kuitenkin kielimuotona vielä yksinkertaisempi kuin selkeä yleiskieli. Selkokielen tavoitteena on helpottaa kielen ymmärtämistä silloin, kun lukijalla tai kie-lenkäyttäjällä on suuria kielellisiä vaikeuksia. Lähtökohtana on siis henkilö, jonka kielelli-set vaikeudet estävät yleiskielisten aineistojen käytön.

Muissa kielissä selkokieleen ja selkeään yleiskieleen viitataan yleensä toisentyyppisillä sanoilla. Ruotsiksi selkokieli on lättläst ja sel-keä yleiskieli klarspråk. Englanniksi vastaavat käsitteet ovat easy to read ja plain language.

Selkokieli on sekaantumisvaarasta huoli-matta erinomainen sana, sillä sitä voi käyt-tää sekä kirjoitetusta että puhutusta kielestä. Englannissa ja ruotsissa tätä mahdollisuutta ei ole, sillä lättläst ja easy to read viittaavat kumpikin vain kirjoitettuun kieleen. Mitä on puhuttu selkokieli ruotsiksi ja englanniksi?

Selkokielen periaatteet

Selkokielen periaatteet koskevat kieltä mo-nella eri tasolla. Selkokielistämisessä tekstin sanasto, kielelliset rakenteet ja tekstin raken-ne muuttuvat. Osa selkokielistämisen peri-aatteista on yleisiä, kaikkia kieliä koskevia. Esimerkiksi kielestä riippumatta selkotekstin on edettävä johdonmukaisesti ja siinä pitää nostaa olennainen esille ja karsia sivujuontei-ta. Selkoteksti pitää kirjoittaa lukijan, ei kir-joittajan näkökulmasta. Selkokirjoittamises-sa ja selkokielen puhumisessa on käytettävä yleisiä ja tuttuja sanoja ja selitettävä lukijalle tai kuulijalla vaikeat ja harvinaisemmat sanat.

Osa selkokielen periaatteista taas on kie-likohtaisia. Kielet eroavat toisistaan raken-teellisesti, joten se, mikä suomen kielessä on vaikeaa, ei välttämättä ole vaikeaa ruotsissa,

Kieliviesti 151.indd 23 2015-03-19 10:30:38

24 kieliviesti 1.2015

kokielellä. Verohallinto puolestaan on valin-nut selkokielen yhdeksi virkakielikampanjan kehittämisalueekseen.

Selkokielellä on myös uutistarjontaa. Ylen radion Uutiset selkosuomeksi tarjoaa kuu-lijoilleen päivittäisuutiset, jotka voi myös lukea ja kuunnella netissä. Selkokeskuksen julkaisema Selkosanomat ilmestyy joka toi-nen viikko painettuna ja ilmaisena verkko-julkaisuna. Painettu lehti on maksullinen. Selkokeskuksen kirjavälityksen kautta voi ti-lata kaikkien kustantajien selkokirjoja. Osa selkokirjoista on myynnissä myös verkkokau-poissa. Vuosittain Suomessa ilmestyy 10–15 selkokirjaa.

Verkossa on myös paljon ilmaista selko-materiaalia. Selkokeskus toimittaa selkokie-lisiä sivuja, joilta löytyy tietoa laeista ja ase-tuksista sekä arjen asioista kuten esimerkiksi taloudesta, turvallisuudesta ja terveydestä. Si-vuilla on myös tietoa selkoaineistoista.

Jokaisella on oikeus tietoon

Selkokielen lähtökohtana on yhdenvertai-suus. Kaikki ihmiset tarvitsevat tietoa eri-laisista asioista, mutta kaikki eivät ymmärrä yleiskieltä. Tietoyhteiskunta ei voi toimia si-ten, että osa ihmisistä rajataan tiedon ulko-puolelle liian vaikealla kielellä.

Länsimaat pyrkivät myös yhteistuumin kohti sellaista yhteiskuntarakennetta, jossa kansalaiset kantavat yhä enemmän vastuuta itsestään ja elämästään ja järjestävät tarvitse-

mansa palvelut verkon kautta. Miten tämä onnistuu, jos verkossa käytetään niin vaikeaa kieltä, että se pudottaa osan kansalaisista pois?

Selkokielisten aineistojen julkaiseminen on etenkin viranomaisten velvollisuus, mut-ta hyödyllistä se olisi monelle muullekin ta-holle, esimerkiksi järjestöille ja suuryrityksil-le. Kun selkokieltä tarvitsevat ihmiset saavat tietoa selkokielellä, he eivät enää pommita asiakaspalvelua tai neuvontapisteitä turhil-la yhteydenotoilla. Tätä kautta selkokielisen tiedotuksen lisääminen tuo myös rahallista säästöä.

Toistaiseksi selkokieli ei kuitenkaan ole vakiinnuttanut paikkaansa edes viranomais-tiedotuksessa yhtenä kielivaihtoehtona. Vir-kakielikampanja tuo tähän toivottavasti muutosta. Selkeää yleiskieltä ja selkokieltä kannattaa edistää samaan aikaan. -

Kirjoittaja toimii Selkokeskuksen kehittämis-päällikkönä.

Artikkelissa mainitut aineistot ja lähteetKotimaisten kielten keskuksen virkakielisivut

www.virkakielikampanja.fiSelkokeskus www.selkokeskus.fi Yle radion Uutiset selkokielellä www.yle.fi/selkoSelkosanomat www.selkosanomat.fiSelkokieliset verkkosivut www.papunet.net/selkoSelkokirjojen välitys www.papunet.net/selko/

aihe/kirjat

Kieliviesti 151.indd 24 2015-03-19 10:30:39