seminaari sopeutumisstrategiasta 10.4.2014
TRANSCRIPT
Miten ympäristöhallinto vastaa sopeutumisen
haasteisiin?
• ympäristöneuvos Antti Irjala• Ympäristöministeriö
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• Mikä on ilmastonmuutokseen sopeutumisen ajallinen ja alueellinen ulottuvuus?
• Miten ilmastonmuutoksen hillintä etenee ja millaisia tulevat muutokset ovat?
• Millaisia riskit ovat ja mitä toimenpiteitä sopeutuminen edellyttää sektoreittain?
Ympäristöministeriö / Antti Irjala 2
Ympäristöhallinnon toimintaohjelmat toteuttavat kansallista sopeutumisstrategiaa
Ympäristöministeriö / Antti Irjala 3
Ympäristöhallinnon toimintaohjelman kehittäminen
• Alueidenkäyttö, rakennukset ja rakentaminen
• Rakennettu ympäristö muuttuu hitaasti• Keskeinen tekijä tulvariskien ja sään äärevöitymisen hallinta, mutta myös
esimerkiksi ekologiset yhteydet• Meriveden noususkenaariot ja alimpia rakentamiskorkeuksia koskeva opas
valmistumassa• Maankäyttö- ja rakennuslain piirissä tehty paljon • Lainsäädännön (MRL) edelleen kehittäminen ja tiedollinen ohjaus• Varautumisen synergiat – kestävät yhdyskunnat ja elinympäristön laatu
Ympäristöministeriö / Antti Irjala 4
Ympäristöhallinnon toimintaohjelman kehittäminen
• Luonnon monimuotoisuus
• Tarve konkreettisiin toimenpiteisiin• Seuranta ja suojelusuunnitelmien ilmastoarviointi• Monimuotoisuuden turvaaminen on vahvasti riippuvainen muiden
sektoreiden kehityksestä (ekologiset käytävät, metsätalous, vieraslajit)
Ympäristöministeriö / Antti Irjala 5
Ympäristöhallinnon toimintaohjelman kehittäminen
• Ympäristönsuojelu
• Riskien ja vaikutusten arviointeihin liittyvät olosuhteiden muutokset ja näiden systemaattinen huomioon ottaminen lupajärjestelmissä
• Vesien suojelu sadannan ja valunnan kasvaessa
Ympäristöministeriö / Antti Irjala 6
Näkökulmia ilmastonmuutokseen sopeutumiselle jatkossa
• Maailmanlaajuisten vaikutusten ja riskien esiin tuominen
• Eri toimijoiden (valtio, kunnat, yritykset, kansalaiset) roolit sopeutumisessa
• Toimenpiteiden vaikuttavuus, toteutuminen ja seuranta: mitkä ovat sopeutumisen edellyttämät keskeisimmät toimenpiteet?
• Ilmastonmuutoksen sopeutumisen mahdollisuuksissa on raja
Ympäristöministeriö / Antti Irjala 7
Kansallisen strategian toteuttaminen ympäristöhallinnossa
• Ympäristöhallinnon toimintaohjelmat päivitetään strategian pohjalta
• Lisätään Ilmaston muuttumisen merkityksen ymmärtämistä (viestintä) ja sisällytetään sopeutuminen ohjaukseen, lainsäädännön valmisteluun ja toimeenpanoon
• Otetaan huomioon sopeutumisen yhteydet muihin strategioihin ja hillintään
• Tunnistetaan sopeutumista koskevien sektorikohtaisten tarpeiden ja toimenpiteiden erilaisuus
Ympäristöministeriö / Antti Irjala 8
Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen
SEMINAARI ILMASTONMUUTOKSEN KANSALLISESTA SOPEUTUMISSTRATEGIASTA10.4 2014Sirkku Juhola
Sisältö
• Ilmastonmuutoksen vaikutusten määritelmiä • Tutkimustuloksia liittyen epäsuoriin ja
globaaleihin vaikutuksiin• Epäsuorat vaikutukset kansallisessa
sopeutumispolitiikassa• Yhteenveto
Ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimus
• Ilmastonmuutoksen vaikutukset on yleensä määritelty ”kansalliseksi”, alueelliseksi tai paikalliseksi asiaksi
• Tutkimuksessa suurin huomio on kiinnitetty näiden vaikutusten tunnistamiseen, ottaen huomioon niihin liittyvät epävarmuudet
• Pyrkimyksenä on ollut ymmärtää ”tarkemmin” tai ”paremmin” vaikutuksia, jotta sopeutumistoimia voidaan suunnitella nyt ja tulevaisuudessa
Ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimus
• Keskittyminen pelkästään suoriin vaikutuksiin ja niihin sopeutuminen ei kuitenkaan välttämättä kuitenkaan riitä – Ei riittävästi kata päätöksen tekoon liittyviä todellisia
olosuhteita– Voi johtaa sopeutumiseen, jossa kaikkia vaikutuksia ei
oteta huomioon • Epäsuorat ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat
huonosti ymmärrettyjä ja vähän tutkittuja(Wallgren 2011)
• Ilmastonmuutoksen vaikutukset (effects) ovat pitkäaikaisia fyysisiä muutoksia
• Ilmastonmuutoksen vaikutukset (impacts) ovat sosio-ekonomisia seurauksia ilmastonmuutoksesta
• Epäsuorat vaikutukset määritellään olevan ilmastonmuutoksen vaikutuksia (effects ja impacts), jotka koetaan paikassa A, ja jotka johtuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksista (effects ja impacts) paikassa B.
Wallgren 2012
Ilmastonmuutoksen suorat ja epäsuorat vaikutukset - määritelmiä
Epäsuorat vaikutukset
• Epäsuorat vaikutukset voidaan asettaa kausaali-skaalalle • Vahvasti kausaalisessa päässä on vaikutussuhteita, joihin
sisältyy vähän muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa epäsuoraan vaikutukseen – Esim. hydrologiset vaikutukset, Niilin virtaus
• Vähemmän kausaalisia vaikutussuhteita ovat sosio-ekonomiset epäsuorat vaikutukset – Kansainvälinen kauppa, muuttoliikkeet
• Vähiten kausaalisia ovat suuret epäsuorat vaikutukset– Napajäätiköiden sulaminen, maatalouden kasvuolosuhteet
(Wallgren 2011)
Worst Thai Floods in 50 Years Hit Apple, Toyota Supply Chain
• The floods have claimed more than 300 lives since July • Apple Chief Executive Officer Tim Cook said this week
Thailand’s worst floods in half a century set back supply of components used in Mac computers, while Toyota suspended production of its Camry and Prius vehicles in the kingdom. Western Digital Corp. (WDC), the world’s largest maker of hard-disk drives, warned it will post a loss this quarter and production won’t return to normal for months.
Bloomberg news Oct 21, 2011 8:59 AM
Tutkimuksia epäsuorista vaikutuksista• Tutkimuksia lähinnä
sektorikohtaisesti liittyen – Turvallisuuteen (Barnett 2003;
Brown et al. 2007, Brown and McLeman 2009)
– Terveyteen (Costello et al. 2009)– Globaaliin ruokaturvaan
(Schmidhuber and Tubiello 2007)• Harmaassa kirjallisuudessa
käsitellään maakohtaisesti– Canada (Bruce & Haites 2007), UK
(FCO 2007; The Government Office for Science)
• Impressions FP7 projekti- Stockholm Environment Institute
“There are no reliable estimates of climate change induced migration. Future forecasts vary from 25 million to 1 billion environmental migrants by 2050, moving either within their countries or across borders, on a permanent or temporary basis, with 200 million being the most widely cited estimate. This figure equals the current estimate of international migrants worldwide.”IOM 2014
International Dimensions of Climate Change UK- selonteko
• Projekti tarkasteli globaaleja vaikutuksia seuraavan 30 vuoden aikana
• Raportti tarkastelee seuraavia aiheita:– Ulkopolitiikka ja turvallisuus– Talous ja finanssiala– Infrastruktuuri– Resurssit ja raaka-aineet– Terveys
• Projektissa oli mukana yli 100 asiantuntijaa (DEFRA & DECC)
International Dimensions of Climate Change UK- selonteko
• Projekti tarkasteli globaaleja vaikutuksia seuraavan 30 vuoden aikana
• Raportti tarkastelee seuraavia aiheita:– Ulkopolitiikka ja turvallisuus– Talous ja finanssiala– Infrastruktuuri– Resurssit ja raaka-aineet– Terveys
• Projektissa oli mukana yli 100 eksperttiä (DEFRA & DECC)
International Dimensions of Climate Change UK- selonteko (CCRA)
• Epäsuorat vaikutukset voivat olla yhtä tärkeitä kuin suorat vaikutukset – Kansainvälinen levottomuus, kansainvälinen rooli ja
globaali vaikutus, taloudelliset vaikutukset, raaka-aineet, terveys
• Koska epäsuorat vaikutukset ovat niin laaja-alaisia, tarvitaan mahdollisimman laaja lähestymistapa
• Epävarmuus liittyen ilmastotieteeseen ei saisi vaikuttaa päätöksentekoon
International Dimensions of Climate Change UK- selonteko (CCRA)
• Mahdollisia politiikkatoimia epäsuoriin vaikutuksiin ovat – Ilmastonmuutoksen riskien tunnistaminen laaja-
alaisemmin– Osallistuminen kansainväliseen hillintäpolitiikkaan,
jotta vaikutuksia saadaan mahdollisesti pienennettyä
– Kehitysyhteistyön avulla haavoittuvuuden vähentäminen kehittyvissä maissa
Lopuksi
• Epäsuorista vaikutuksista tiedetään tutkimuksessa vielä hyvin vähän ja niihin liittyy teoreettisia ja metodologisia kysymyksiä
• Suomessa tähän liittyvää tutkimusta ei juurikaan tehdä ja epäsuorista vaikutuksista ei tiedetä kovinkaan paljoa
• Aiheesta on tulossa kansainvälistä tutkimusta
Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) – työkaluja suunnitteluun
Sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa – ILKKA-hanke
Seminaari ilmastonmuutoksen kansallisesta sopeutumisstrategiasta10.4.2014
Elina JärveläHelsingin kaupungin ympäristökeskus
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa
• Ratkaiseva rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa– Tulvariskialueet– Tuulisuus– Lämpösaarekeilmiö– Hulevesien hallinta– Viheralueet…
• Ilmastonmuutos tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa• Hillinnän ja sopeutumisen linkitykset
– Ristiriitoja vai synergiaetuja?
Onko käytössäsi työkaluja ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottamiseksi?
Kysely sopeutumistarpeista kaupungeissa
Mistä ilmastonmuutoksen sopeutumisen osa-alueesta tarvitset lisää tietoa?
Missä muodossa tarvitset tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista tai siihen sopeutumisesta?
Ilmastonkestävä kaupunki – työkaluja suunnitteluunILKKA-hanke
• Edistää ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua:– Luodaan suunnittelutyökaluja ja –ohjeistuksia ilmastonmuutoksen
huomioonottamiseksi kaupunkisuunnittelussa sekä– kartoitetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen parhaita käytäntöjä
ulkomailta ja Suomesta.
• Kohderyhmänä kaupunkisuunnittelijat, viherrakentajat, alan konsultit• Koordinoija Helsingin kaupunki
– muut toteuttajat Lahden kaupunki, Vantaan kaupunki, Turun kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto
• Budjetti 1,5 miljoonaa euroa, EAKR-osarahoitettu• Toteutusaika 1.9.2012-31.10.2014
Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas
www.ilmastotyokalut.fi
Ohjeita, tarkistuslistoja, menetelmäkuvauksia, laskentatyökaluja ja parhaita käytäntöjä sopeutumisen suunnittelun avuksi
Sopeutumisen suunnittelu
Hallinto ja suunnittelu: Integroitu johtamisjärjestelmä1. Käynnistäminen2. Peruskartoitus: Asiantuntijatuuletusmenetelmä3. Tavoitteiden asettaminen: Sopeutumistoimien
priorisointimenetelmä 4. Poliittinen sitoutuminen5. Toimeenpano ja seuranta: Kestävän kehityksen budjetointi 6. Arviointi ja raportointi: Vertaisarviointimenetelmä7. Osallistuminen ja vastuut
Hulevesien luonnonmukainen hallinta• Prosessikuvaus hulevesien hallinnan
suunnittelusta ja rakentamisesta• Hulevesien hallintarakenteen valinta• Tarkastuslista hulevesien
hallintarakenteelle• Kustannukset ja ylläpitotaulukko• Hulevesien mitoitus tontilla• Veden laadun mittaaminen• Laskentakaavat vettä
läpäisemättömän pinnan määrittämiseksi
Lämpösaarekkeet kaupungissaTietoa lämpösaarekeilmiöstä
Esimerkkejä:• Rakentamiskannan
määrän vaikutuksista kaupungin lämpötiloihin
• lämpösaarekkeen alueellisesta ilmenemisestä ja lämpösaarekkeen vuorokautisesta kulusta
Vihreä infrastruktuuri
• Viherkerroinmenetelmä– Joustava menetelmä
viherpinta-alan säilyttämiseen tonteilla tiivistyvässä kaupungissa
• Hiilitaselaskuri– Arvioi eri
maankäyttöratkaisujen vaikutusta alueen hiilivarastoihin
pisteytetty viherpinta-ala kokonaispinta-alaViherkerroin =
Kaupunkien haasteita• Riski- ja haavoittuvuustarkastelut ja kustannus-hyötyanalyysit• Sopeutumisen ja hillinnän yhteyksien tarkastelu• Maankäytön suunnittelun resurssit• Lyhyen ja pitkän aikavälin suunnittelu valmiussuunnitelmissa• Mahdollistaako EU- ja muut hankerahoitukset sopeutumistoimien
johdonmukaisen toteuttamisen ja integroinnin kaupunkien prosesseihin?
Miten vesitaloussektorilla sopeudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin? – Ilmastokestävyyden tarkastelut ja ilmastoriskien hallinnan työvälineet vesitaloussektorilla
SEMINAARI ILMASTONMUUTOKSEN KANSALLISESTA SOPEUTUMISSTRATEGIASTA10.4.2014, HelsinkiVille Keskisarja, MMM
Tulvat - rankkasateet
Haavoittuvuus ja ilmastoriskit vesitaloudessa
Vesistötulvat Hulevesitulvat
Lapväärtin taajama, 10/2012 (EPO ELY) Perniö, 5/2010
Tulvat - rankkasateet
Jää- ja hyydepadot Merivesitulvat
Pyhäjoki, 4 /2013 (POP ELY) Helsinki, 1/2005
Haavoittuvuus ja ilmastoriskit vesitaloudessa
Patoturvallisuus Vesihuolto
Imatrankosken pato Verkostotyö, HSY Vesihuolto
Haavoittuvuus ja ilmastoriskit vesitaloudessa
Kuivuusriskien sekä peltojen ja metsienvesitalouden hallinta
Imatrankosken pato
Haavoittuvuus ja ilmastoriskit vesitaloudessa
• Patoturvallisuuslain uudistus 2008• Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet 2008• Laki tulvariskien hallinnasta 2010• Vesitalousstrategia 2011-2020• Hulevesiopas 2012• Vesilakiin juoksutus- ja padotusselvitys 12/2013• Vesihuoltolain uudistus 2013 / 2014• Tulvavahinkojen korvausjärjestelmä 1.1.2014• Tulvakeskus 1.1.2014• Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi 5/2014 1-luokan patojen
juoksutuskapasiteetin riittävyys (Veijalainen, SYKE)
Miten vesitaloudessa sopeudutaan ilmastonmuutokseen?
1. Arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset
• Ilmastoparametrien muutokset• lämpötila, sateisuus, lumi- ja jääolot, meriveden pinnan nousu sekä myrskyt
• Muutosten alueellistaminen ja paikallistaminen• Ilmastoparametrien muutosten muuntaminen toimialakohtaisiksi vaikutuksiksi
Ilmastokestävyyden tarkastelu
1. Arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset
Ilmastokestävyyden tarkastelu
1/100 vuoden tulva 2070-2099 (Veijalainen, SYKE)
Sadannan muutos 2071-2100 (ilmasto-opas.fi)
1. Arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset
Ilmastokestävyyden tarkastelu
Ilmasto-opas.fi
2. Määritetään haavoittuvuus ja ilmastoriskit
• Haavoittuvuus, altistuminen ja sopeutumiskyky• asukkaita / kiinteistöjä tulvavaara-alueella• vesistön säännöstelyluvan toimivuus muuttuvissa olosuhteissa• patojen ja muiden vesirakenteiden mitoituksen riittävyys
• Ilmastoriski ja ilmastoriskin muutos• todennäköisyys• toimialakohtaiset seuraukset
• vahingolliset seuraukset ihmisen terveydelle turvallisuudelle, ympäristölle, infrastruktuurille, taloudelliselle toiminnalle ja kulttuuriperinnölle
• esim. tulvien lisääntyminen samanaikaisesti ranta-alueiden rakentamisen kasvun kanssa
Ilmastokestävyyden tarkastelu
2. Määritetään haavoittuvuus ja ilmastoriskit
Ilmastokestävyyden tarkastelu
Tulva-alueilla asuu yhteensä yli 70 000 asukasta
2. Määritetään haavoittuvuus ja ilmastoriskit
Ilmastokestävyyden tarkastelu
Ilmastonmuutostekijä Vaikutus vesihuoltoon
Rankkasateet ja tulvat -Tulvavesien pääsy vedenottokaivoihin- Ylivuotoja pumppaamoilla- Ohijuoksutuksia laitoksilla
Kuivuus -Pienten vesilähteiden riittävyysongelmia- Rauta-, mangaani- ja bakteeripitoisuuksien kasvu- Viemäreiden tukkeutuminen tai kuormituspiikkejä sateiden tullessa
Lämpötilan nousu -Levien kasvu, happitoisuusongelmia- Routavauriot
Myrskyt -Sähkökatkot- Vedenkäsittelyongelmia, ylivuotoja ja ohijuoksutuksia
Välilliset vaikutukset - Hulevesien hallinnan tehostaminen- Toiminnan rajoitukset
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa, SY 24/2012
3. Valitaan sopeutumistoimenpiteet ja varmistetaan toiminnan ilmastokestävyys
• Sopeutumiskyvyn parantaminen• varavesilähteet, vesirakenteiden turvamarginaalit ja lupaehtojen joustavuus / poikkeusluvat• varoitusjärjestelmät ja vahinkojen korvausjärjestelmät
• Ratkaisut riskien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi• vesirakenteiden mitoitusohjeiden tarkistaminen• vesistöjen säännöstelyn kehittäminen• tulvavesien pidättäminen ja tulvasuojelurakenteet
• Toiminnan ilmastokestävyyden varmistaminen• vesienhoitotoimenpiteen ilmastokestävyys / vaikutus sopeutumiskykyyn
• Mahdollisuuksien hyödyntäminen• vesivoima-, maa- ja metsätaloustuotannon kasvu
Ilmastokestävyyden tarkastelu
3. Valitaan sopeutumistoimenpiteet ja varmistetaan toiminnan ilmastokestävyys
Ilmastokestävyyden tarkastelu
ClimWater, SYKE
3. Valitaan sopeutumistoimenpiteet ja varmistetaan toiminnan ilmastokestävyys
Ilmastokestävyyden tarkastelu
Tulvariskien hallintasuunnitelma -luonnos, VAR ELY
Näsijärven vedenkorkeus 1971-2000 ja 2040-2069
3. Valitaan sopeutumistoimenpiteet ja varmistetaan toiminnan ilmastokestävyys
Ilmastokestävyyden tarkastelu
Vahingot minimoivan sopeutuvan säännöstelyn vaikutus Porin vedenkorkeuteen
ClimWater, SYKE
3. Valitaan sopeutumistoimenpiteet ja varmistetaan toiminnan ilmastokestävyys
Ilmastokestävyyden tarkastelu
ClimWater, SYKE
Sopeutuminen vesitaloussektorilla - yhteenveto
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen paljolti sopeutumista sää- ja vesiolojen muutoksiin– talvitulvat, jää- ja hyydepadot, rankkasadetulvat, merivesitulvat,
kuivuudet, vesihuollon häiriöt• Ilmastokestävyyden tarkastelut ja ilmastoriskien hallinnan
työkalut käytössä sekä sopeutumistoimenpiteet aloitettu– vaikutusten, haavoittuvuuksien ja riskien arviointi, ratkaisut riskien
vähentämiseksi• Vesitaloussektorin ”menestystekijät”
– sään ja vesiolojen vaihteluun varauduttu jo pitkään– lainsäädännön tarkistamistarpeen sopiva ajoittuminen ja – EU:n lainsäädännön kehittyminen– yhteinen tahtotila– hyvää tutkimus- ja kehitystyötä, joka ammentaa laadukkaasta hydro-
meteorologista seurannasta ja mallinnuksesta