Lehti on luettavissa osoitteessa www.attekaleva.fi/lehti

Erimielisyyksistä täytyy pystyä

keskustelemaan asiallisesti ja

hakea aktiivisesti kompromisseja.

EDUSKUNTAVA ALIT 2019 ATTE K ALEVA EDUSKUNTA AN

TALOUSSENIORIKANSALAISTEN ASEMA ON TURVATTAVA SIVU 4TARVITAAN TALOUSVAALIT SIVU 4VEROEUROT PITÄÄ KÄYTTÄÄ OIKEIN SIVU 4TYÖ SYNTYY YRITYKSISSÄ - ANTAA IDEOIDEN KUKOISTAA SIVU 5

Kaupunginvaltuutettu , varakansanedustaja, yrittäjä ja kapteeni evp.

TURVALLISUUSTURVALLISUUS ANTAA PUITTEET HYVÄLLE ELÄMÄLLE SIVU 2MAAHANMUUTTO ON UUSI NEUVOSTOLIITTO SIVU 2MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA SIVU 3ONKO VIRON EROTTAVA NATOSTA? SIVU 3

TULEVAISUUSYMPÄRISTÖ PELASTETAAN TIETEEN JA TEKNOLOGIAN VOIMIN SIVU 6LIIKENTEEN SUJUVUUS SIVU 7SANANVAPAUS SIVU 7LIIKUNTA ON SIJOITUS TULEVAISUUTEEN SIVU 7

Atte Kaleva Eduskuntaan

Kiihkomielinen poteroituminen haittaa vakavasti yhteisten asioiden hoitamista.

Politiikan ei pitäisi perustua jyrkkiin vihol-liskuviin eikä leimaamiseen vaan rakentavaan yhteistyöhön.

Erimielisyyksistä täytyy pystyä keskus-telemaan asiallisesti ja hakea aktiivisesti kompromisseja.

Olen sillanrakentaja, jolle tärkeitä ovat sel-laiset asiat, jotka yhdistävät kaikkia suoma-laisia. Minun suomalaisuuteeni kuuluu laaja kirjo erilaisia maailmankatsomuksia, arvoja ja mielipiteitä. On kuitenkin selvää, että on myös sellaisia käsityksiä, joita maassamme ei voida hyväksyä.

Ongelmakohtiin pitää puuttua ajoissa ja ymmärtää ääriajattelun ja terrorismin syitä, mutta tietenkään sellaista ideologiaa tai toimintaa emme voi suvaita, jonka nimissä

halutaan väkivalloin hyökätä koko yhteiskun-tamuotoamme ja rauhantahtoisia kansalaisia vastaan.

Radikalismi, syrjäytyminen ja ulossulke-minen kulkevat käsi kädessä. Kaikkiin voi vaikuttaa viisaalla, ennaltaehkäisevällä poli-tiikalla ja jämerällä lainsäädännöllä.

Asiantuntija

Politiikka kaipaa päätöksien tueksi asian-tuntijatietoa ja sellaisia päättäjiä, jotka

osaavat hyödyntää tietämyksensä käytän-nössä. Pitkäaikainen, myös kansainvälinen, kokemukseni maanpuolustus- ja turval-lisuustyössä antaa minulle erinomaisen pohjan ja laajan perspektiivin lain-säädäntötehtäviin.

Uudet turvallisuusuhat pitää poliittisessa päätöksenteossa huomioida tarkkaan. Tässä tarvitaan kaltaisiani asiantuntijoita. Koke-mukseni yrittäjänä tarjoaa minulle lisäksi

käytännön näkökulman työllistämis- ja yrittäjyyskysymyksiin. Pelkkä teoreettinen osaaminen ei riitä – tarvitaan myös käytän-nön osaamista.

Pehmeät kohteet ja sisäinen turvallisuus

Terrorismin torjunnassa on tärkeää muistaa niin sanot-

tujen pehmeiden kohteiden turvaaminen. Poliisit, ensi-hoitajat, palomiehet, jär-jestyksenvalvojat, vartijat ja sotilaat ovat viime vuosina alkaneet kiinnostaa terroris-teja mahdollisina iskukohtei-na ja samalla osa heistä joutuu työssään ja jopa vapaa-ajallaan muunkinlaisen väkivallan kohteeksi.

Jihadistiuhkaan liittyen Suomessa on muun

muassa esitetty, että varusmiesten ei pitäisi käyttää asepukua liikkuessaan julkisilla paikoilla. Ei voi olla niin, että Suomessa julkisilla paikoilla liikkuvien viranomaisten ja sotilashenkilöiden täytyy varoa osoitta-masta virkaansa puvulla tai merkinnöillä. Pehmeiden kohteiden turvaaminen täytyy hoitaa jämerällä puuttumisella terroristi-seen liikehdintään.

Tarvitaan siis riittävät resurssit tie-dusteluun, poliisin määrärahoi-

hin ja rajavalvontaan. Myös turvapaikkapolitiikka kaipaa

mittavaa täysremonttia. Lisäksi univormua käyt-täville sisäisen turvalli-suuden toimijoille kuuluu

samanlainen tehostettu rikosoikeudellinen suoja

kuin poliisilla jo on. Suoma-laiselle viranomaiselle täytyy

taata oikeus kantaa virkapukuaan ylpeydellä ja arvokkuudella.

KOKOOMUSHELSINKI

Yhteiskunnassamme lisääntyvä polarisaatio on ongelma, josta olen pitkään puhunut ja kirjoittanut.

Sillanrakentaja

ATTE KALEVA2 EDUSKUNTAVAALIT 2019 | ENNAKKOÄÄNESTYS KOTIMAASSA 3-9.4.2019 ULKOMAILLA 3-6.4.2019 | VAALIPÄIVÄ 14.4.2019

TURVALLISUUS

Pääkirjoitus

On sanottu, että se, joka antaa turvallisuuden nimissä periksi vapaudes-taan, ei lopulta saa kumpaakaan. Tässä on vinha perä. Se ei kuitenkaan

tarkoita, etteikö turvallisuus olisi olennaista.Viisaus toimii oikeastaan myös toisin päin: tyhjiöt täyttyvät ja jos me itse

– viranomaiset ja kansalaiset – emme pidä huolta kaikkien suomalaisten turvallisuudesta, menetämme ennen pitkää myös vapauden elää hyvää elä-mää. Minä ainakin näen mieluummin kadulla poliisin kuin suojelua myyvän katupartion tai moottoripyöräjengin.

Ei ole vallan antamista pelolle, että varaudumme erilaisiin uhkiin. Ei ole sodanlietsontaa, että pidämme huolta puolustusvoimistamme. Ei ole rasismia, että toteamme maastamme löytyvän uskonnollisia ja muita fundamentalisteja, jotka uhkaavat yhteiskuntarauhaamme ja vapauttamme.

Syrjäytyminen altistaa ääriliikehdinnälle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ääriliikehdinnän taustalla olisi myös uskonnollisia ja ideologisia motii-veja. Jihadistit, äärivasemmistolaiset ja -oikeistolaiset ovat ihmisiä yksilöl-lisine tarinoineen, mutta väkivallantekoja ja suvaitsemattomuutta edistävät aatteet saarnamiehineen innoittavat heitä.

Ihmiset tarvitsevat paitsi perustarpeidensa tyydytystä, myös toivoa parem-masta tai ainakin yhtä hyvästä huomisesta. Siksi sosiaaliturva- ja työmark-kinajärjestelmämme uudistaminen on myös turvallisuuskysymys.

Monet Euroopassa ja Yhdysvalloissa viime vuosina tapahtuneet provokaa-tiot ja vaikutusyritykset todistavat, että ulkoista ja sisäistä turvallisuutta on entistä vaikeampaa erottaa toisistaan. Samalla, kun tiedustelulle ja muille toimijoille pitää antaa tarvittavat resurssit ja mahdollisuudet tunnistaa vierai-den valtioiden ja terroristijärjestöjen harjoittamaa solutusta sekä vaikutusyri-tyksiä – esimerkiksi tunkeutumista puolueisiin – on varottava käyttämästä leimakirvestä poliittisena lyömäaseena.

Suomalainen hyvinvointivaltio ei syntynyt tyh-jästä. Se syntyi lujalla tahdolla ja ennen kaikkea kovalla työllä. Nyt ne, jotka tuon työn aikoinaan

tekivät, tarvitsevat perintönsä jatkajat. Suomen tarina on rakentunut yhtenäisen kansan halusta taistella vapau-tensa puolesta lähes ylivoimaiselta tuntuvaa valloittajaa vastaan.

Tahto vapauteen on aina yhdistänyt suurinta osaa suoma-laisista. Valitettavasti tämä yhtenäisen, vapautta rakastavan kansakunnan tarina on alkanut saada säröjä. Yhä enemmän nähdään kansalaisten kääntyvän toisiaan vastaan.

Nykyään taistelua käydään myös maamme rajojen sisä-puolella, sosiaalisessa mediassa ja jopa kaduilla. Jos tais-telu ei eskaloidukaan fyysiseksi, ainakin ääri-ideologiat esiintyvät äänekkäästi. Niiden puitteissa ihmiset pyrkivät määrittelemään suomalaisuuden aivan liian kapeasti ja lei-maamaan eri mieltä olevat.

Erityisesti maahanmuuttoon liittyvät kysymykset jakavat kansaa. Polarisaatiokehitys ei voi jatkua: sen tien päässä ei näy valoa. Ketään ei pidä sulkea ulos keskustelusta ja yhteis-kunnasta eriävien mielipiteidensä vuoksi.

Minun suomalaisuuteni pitää sisällään koko poliittisen kirjon, ihonväriin, uskontoon tai etnisyyteen katsomatta. Suomalaisuus on paljon laajempi käsite kuin ääripäät antavat ymmärtää. Meidän tolkun ihmisten pitää ottaa poliittisen keskustelun keskikenttä haltuun ääripäiltä, väheksymättä ihmisten huolia ja pelkoja.

Järkevällä ja kansantaloudellisesti kestävällä tavalla toteutettuna maahanmuutto hyödyttää meitä ja ennen muuta johtaa huoltosuhteen parantumiseen.

Hyvinvointivaltion rahoituspohja on ensiarvoisen tärkeä saada kestäväksi eikä se onnistu toistaiseksi toteutetulla politiikalla.

Eläkkeet ja sosiaaliturva pitää pystyä rahoittamaan myös jatkossa. Siihen tarvitsemme kotimaisten työnteki-jöiden lisäksi myös ahkeria maahanmuuttajia, jotka opis-kelevat ja tekevät töitä, elättävät itsensä sekä perheensä ja maksavat veroja.

Nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio on mahdotonta

säilyttää, jos huoltosuhde keikahtaa nurinniskoin, ja jos kansanryhmien välille avautuu railoja. Meille vieraita perinteitä ja normeja noudattavien rinnakkaisyhteiskun-tien syntyminen Suomeen pitää estää.

Minullakin on unelma. Itsenäinen ja vapaa Suomi tar-vitsee voimakkaita läntisiä liittolaisia eli käytännössä EU- ja Nato-jäsenyyden, riittävän laajat yhteisiksi koe-tut arvot ja dynaamisen valtakulttuurin, joka kyllä sietää moninaisia alakulttuureja.

Yksi länsimainen perusarvo, joka viime vuosina on eniten ollut uhattuna, on sananvapaus. Juuri se on ensi-arvoisen tärkeä, kun keskustellaan ongelmista ja niiden ratkaisuista. Leimaava, pahantahtoinen ja ilkeä puhe on ominaista ääripäille, mutta toisaalta vielä ongelmal-lisempaa on ikävän puheen rajoittaminen. En kannata rajoituksia sananvapauteen, koska lapsi ei saa mennä pesuveden mukana.

Näitä asioita ajan eduskunnassa, aivan kuten olen aja-nut niitä koko poliittisen urani ajan. Helsingin kaupun-ginvaltuustossa ja kaupunkiympäristölautakunnassa olen jo saanut paljon hyvää aikaan, mutta työ ei tekemällä lopu. Haluan toimia myös eduskunnassa sillanrakentajana – siltojen polttajia on nähty jo aivan tarpeeksi.

Jos koet, että edustamani näkemykset ovat lähellä sydäntäsi ja kaipaat näitä arvoja ajavaa kansanedus-tajaa, kannattaa vakavasti harkita minun äänestä-mistäni. Tässä vaalilehdessä kerron lisää arvoistani ja ajatuksistani.

Kampanjaorganisaatiooni voi liittyä ja sitä voi tukea taloudellisesti. Otan kaiken avun kiitollisena vas-taan. Vain yhteistyöllä hyvinvointivaltio saadaan säi-lytettyä ja yksilön mahdollisuuksia hyvään elämään rakennettua.

Suomi on hyvä maa, pidetään se sellaisena.

Atte KalevaKaupunginvaltuutettu, varakansanedustaja, sotatieteiden maisteri, kapteeni evp., Helsinki

Suomi kuuluu länteen. Länsi tarkoittaa minulle liberaalia demokratiaa, oikeusvaltion laillisuusperiaatetta, yksilönvapauksia ja hyvää elämää. Näitä arvoja edistääkseni lähdin aikoinaan politiikkaan.

Turvallisuus antaa puitteet hyvälle elämälle

Maahanmuutto on uusi Neuvostoliitto

Maahanmuutto on viime vuosina noussut kaikkialla lännessä poli-tiikan keskiöön. Vuoden 2015 turvapaikkakriisin jälkeen paluuta

entiseen ei ole. Suuret turvapaikanhakijamäärät aiheuttavat huomat-tavia ongelmia niin yhteiskunnallisesti kuin kansantaloudellisesti. Ongelmista ja niiden ratkaisuista pitää pystyä keskustelemaan avoimesti.

Hyssyt tely ja tosiasioiden kieltäminen satavat vä istämättä kan-sa l l ismiel isten laa r i in . On myös selvää , et t ä ka nsa l l ismiel isten näkemykset eivät läheskään a ina perustu uhkakuvien l i ioit teluun, muukala iskammoon ta i rasismiin. Moni perussuomala isten esi in nostama epäkohta on aito yhteiskunnall inen ongelma. Suuret puo-lueetkin alkavat onneksi herätä todellisuuteen juuri eduskuntavaalien kynnyksellä.

Meil lä suomalaisi l la on pitkän länsimaisen perinteen muodostama käsitys yleisistä, yhteisistä asioista ja niiden hoitamisesta, eikä si i-hen kuulu asioista eri mieltä olevien ulossulkeminen. Päinvastoin: länsimaisen ajat telun kulmakivi on diversiteett i ja sen sietäminen. Eroista pitää pystyä keskustelemaan asia l l isesti ja ratkaista ongel-mat poli it t isten prosessien avul la. Nyt i lmapiiri on sel la inen, et tä vain oma totuus kelpaa. Kuten kirjai l ija Leena Krohn hiljattain sanoi, t i lanne on jo pahempi kuin 1970-luvulla.

Myös Pirkko Sa isio ent isenä ta istola isena t ietää, mistä puhuu. Nykyajan ta istola isuus on Saision mukaan sitä, et tä äärioikeisto-la isiksi, rasisteiksi ta i fasisteiksi leimataan kaikki ne, jotka eivät varauksetta jaa käsitystä avointen rajojen ja monikult tuurisuuden ihanasta utopiasta . Minkäänla isia harmaan säv y jä ei edes ha luta nähdä.

A ivan samalla taval la a ikanaan taistolaiset leimasivat kaikki itä-naapuria vähänkin krit isoivat neuvostovasta isiksi ta i fasisteiksi . Kuvaavaa on, et tä Saisio lausuntonsa jä lkeen tuomitti in heti äärioi-keiston pussi in pelaavaksi rasist i-fasist iksi. Ti lanne ei voi jatkua tä l la isena. Meidän pitää oppia keskustelemaan asia l l isesti ja sietä-mään eri la isuutta.

Maahanmuutosta on tul lut uusi Neuvostoli it to.

ATTE KALEVA EDUSKUNTAVAALIT 2019 | ENNAKKOÄÄNESTYS KOTIMAASSA 3-9.4.2019 ULKOMAILLA 3-6.4.2019 | VAALIPÄIVÄ 14.4.2019 3

Nykyisellään malli suosii siis nuoria

miehiä, ei kaikkein hädänalaisimpia:

naisia, lapsia ja vanhuksia.

Onko Viron erottava Natosta?MaahanmuuttopolitiikkaTurvallisuustilanne Itämeren alueella on viime

vuosien aikana heikentynyt. Venäjä on toiminnal-laan halunnut osoittaa, että sillä on legitiimi oikeus valvoa aluetta: uudet pitkän kantaman ohjukset muun muassa Kaliningradin alueelle, varuskuntien vahvistaminen lähi-alueillamme ja sotilaskoneiden lennot ilman transpon-dereita ovat osa valituista toimenpiteistä.

Krimin valtaaminen ja sotiminen Ukrainassa sai län-simaat varpailleen sekä ottamaan käyttöön Venäjän vas-taiset talouspakotteet. Luonnollisesti tämä sai Venäjän päättämään vastapakotteista.

Turvallisuuden heikkeneminen on myös saanut Naton lähettämään pienen määrän joukkoja Puolaan ja Baltian maihin signaalina siitä, että puolustusyhteisö on viiden-nen artiklansa mukaisesti valmis puolustamaan alueen maita mahdollisissa konfliktitilanteissa.

Suomi – poliittisen johtonsa vahvalla myötävai-kutuksella – on päättänyt olla liittymättä Naton puolustusyhteisöön, huolimatta heikentyneestä turval-lisuustilanteesta. Poliittinen johtomme on myös vah-vasti ilmaissut, ettei liittyminen ole ajankohtaista ja että Suomella on jo nyt käytössään paras mahdollinen turvallisuusratkaisu.

Leikkikäämme hetki tällä ajatuksella. Jos Suomen linja on paras puolustuksellinen valinta, kun meillä on yhteinen pitkä raja Venäjän kanssa, kuten Virollakin, eikö Baltian maiden, erityisesti naapurimme Viron, kannat-taisi luopua Nato-jäsenyydestään?

Kuvitellaan tilanne, jossa Viro jättää puolustuslii-ton. Voiko kukaan parhaalla tahdollakaan väittää, että Viron turvallisuustilanne tällä muutoksella kohenisi? Että Viroon kohdistuva painostus vähenisi? Että Venäjä parantaisi suhteitaan Viroon, koska Viro olisi poistanut heihin kohdistuvan uhan rajoiltaan?

Vai olisiko pikemminkin luultavaa, että Viro tuntisi itsensä yksinäiseksi ja että painostus sitä kohtaan lisään-tyisi? Olisiko maa konfliktitilanteessa ilman turvatakuita paremmassa asemassa kuin osana puolustusyhteisöä?

Jos vastauksesi on hämmentynyttä naureskelua tai ihmettelyä, onko kirjoittajilla kaikki inkkarit kanoo-tissa, kysymme heti perään, miksi ihmeessä emme juuri nyt hakisi Nato-jäsenyyttä.

Jäsenyys länsimaisessa puolustusyhteisössä on kuin palovakuutuksen ottaminen: sitä kun ei myönnetä siinä vaiheessa, kun lieskat jo kärventävät nurkkia.

Haikailu jostakin EU-pohjaisesta turvallisuusrat-kaisusta on niin ikään pelkkää haihattelua: Euroopan Unionista ei rakenneta missään vaiheessa puolustus-yhteisöä, sillä länsimailla on jo tätä varten Nato.

Ruotsikaan ei suostu puolustusliittoon Suomen kanssa. Sen ovat merkittävät päättäjät Ruotsin pääministerin joh-dolla ilmaisseet lukuisia kertoja.

Tämä vakava keskustelu on vihdoinkin aloitettava: Suomen kansalla on oikeus odottaa ja velvollisuus vaatia päättäjiltä avoimuutta, johtajuutta ja johdonmukaisuutta.

Me allekirjoittaneet kannatamme Suomen liittymistä Naton jäseneksi.

Janne HeikkinenKaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, eduskuntavaaliehdokas, kokoomus, Oulu

Atte KalevaKaupunginvaltuutettu, varakansanedustaja, sotatieteiden maisteri, kapteeni evp., Helsinki

Petri SarvamaaEuroopan parlamentin jäsen, MEP, kokoomus, Helsinki

M a a h a n muut t o on n ä iden va a l ien t ä r-keimpiä teemoja , va ik ka moni edel leen vä hät telee a ihet t a .

Ma a h a n muut t opol i t i i k k a s i sä l t ä ä sek ä hu m a-n it aa r isen maa ha n muuton, t ur vapa i ka n ha k ijat ja pa kola iset , et t ä t yöperä isen maa ha n muuton, s i i r t ola isuuden. Nä iden k ysy myst en y mpä r i l lä esi int y y sekä huolestut tavaa ääri l i ikehdintää et tä kohtuutonta sin isi lmäisy y t tä . Ongelmat void a a n k u i t en k i n r at k a i s t a v i i-saa l la tolkun pol it i ika l la .

V u o d e n 2 0 1 5 t u r v a p a i k-ka k r i isi opet t i pa ljon. Rei lu 3 0 0 0 0 t u r v a p a i k a n h a -k i ja a l yhye s s ä a ja s s a o l i ma a m me va s t a a not t ok y-v yn rajoi l la ja v ira noma i-s e t s e l v i s i v ä t u r a k a s t a koht a la isest i . Ka nsa la iset o v a t s i l t i h u o l e s t u n e i t a t u r v a p a i k a n h a k u u n l i i t -t y v i s t ä on gel m i s t a ja huo -leen on t iet en k i n per us t ei t a : ot et a a n va i k k apa T u r u n t er ro-r i-i sk u , jon k a t ek i m a rok kol a i nen t ur vapa i ka n ha k ija . Ta i Oulussa pa ljast u-neet jä r jestelmä l l iset lapsi in kohdist uneet sek-suaa l ir ikokset . Tä l la iset jä rky t t ävät r ikokset on pyst y t tävä estämään. Maassamme on l i ikaa löysin per ustein maa ha n t u l leit a nuor ia m ieh iä , jot ka muodost avat t ur va l l isuusuha n.

Nykyisenkaltainen malli, jossa turvapaikkaa voi hakea vasta maan rajojen sisäpuolelta, luo lähinnä markkinat ihmissalakuljetukselle. Vaikealle ja vaaralliselle matkalle lähteäkseen täytyy ol la huomattava summa rahaa ja useimmiten lisäksi hyvä fyysinen kunto. Nykyisellään malli suosii siis nuoria mie-hiä, ei kaikkein hädänalai-simpia: na isia , lapsia ja vanhuksia.

Turvapaikanhakuprosessi pitäisikin siirtää maamme rajojen sisäpuolelta lähtö-alueiden lähelle perustetta-ville, YK:n pakolaisjärjestön a la isuudessa toimiv i l le EU:n yhteisille leireille.

S uome s s a on y l l i n k y l l i n v i r -k a m ieh i ä , jot k a m iele l l ä ä n ja pienel-l ä k i n pä ivä r a h a l l a muut t a i s iv at muut a m a k s i k uu k audek si t a i v uodek si es i merk i k s i T u rk i n rajaseudu l le, I ra k i n Ku rd ist a n i i n , Jorda n ia a n, Marok koon ta i tu leva isuudessa va ik kapa Libyaan p e r u s t e t t a v i l l e l e i r e i l l e op e t t a m a a n t u r v a-pa i k a n h a k i joi l le suomen k iel t ä ja k u l t t uu r i a . O pi n noi s s a a n hy v i n e d i s t y ne e t j a a k t i i v i s t a kotoutumisha lukkuut ta osoit taneet voita isi in sit-ten lennät tää leirei ltä perhekunnit ta in Suomeen, suoraa n töih in ja kouluun.

Tä rkeä ä on kä sit el lä oi kei n myös n i i t ä yk si-löit ä , jot ka eivät ka i kest a huol i mat t a sopeudu m a a h a m me. S os i a a l i t u r va n vä ä r i n k äy t ös t en , sopeut umat tomuuden, r ikol l isuuden ja terror is-min r iskit on minimoitava nykyistä huomattavast i tehok kaa mma l la kää nny t ys- ja ka rkot usmenet-t ely l l ä . Pel i sä ä n nöt on t eht ävä a lu s t a l ä ht ien selvä ksi : va kav i in r i koksi in sy yl l is t y neet pit ää karkot taa maasta ja karkotukset on myös kyet tävä pa nemaa n t äy t ä ntöön.

EU:n yht eiset lei r it t oi m isivat t ässä k i n , s i l lä leirei l le voi a ina pa laut t aa . Nopei l la ja oikeuden-mukaisi l la toimenpitei l lä luodaan uskoa maamme

oi keus- ja sosiaa l ijä r jestelmä n toimiv uuteen ja h i l l i t ä ä n t ehok k a a s t i myös k a n sa l l i sm iel i s t ä ää r iajat telua .

Olen jo pit kää n ka nnat t a nut Ka nada n ma l l ia , joka per ust uu maa ha npy rk ijöiden pistey t t ä mi-seen sen per us t eel la , k u i n k a t oden nä köises t i ha k ija kohdemaassa t yöl l is t y y. Ka nada n ohel la Svei t s i on m a a , jos t a k a n n at t a a ot t a a m a l l i a .

S ve i t s i n k a n s a l a i s uu s l a k i t iu k ken i huomat tavast i v uoden 2018 a lussa .

Jos i h m i nen on el ä ny t sos i-a a l i t u r v a n v a r a s s a , k a n -

s a l a i s uu t t a e i myön ne t ä . E n nen s en myönt ä m i s t ä h a k i j a n p i t ä ä o s o i t t a a , e t t ä k y kene e i t s e e l ä t -t ä m ä ä n i t sen sä . L i sä k s i hä nen pit ä ä k yet ä osoit-t a m a a n , et t ei edel l i s t en k o l m e n v u o d e n a i k a n a

ole e l ä ny t sos i a a l i t u r va n va r a ssa . T o i s a a l t a k a n s a l a i s u u -

d e n v o i s a a d a , j o s m a k s a a t a k a i s i n s a a m a n s a a v u s t u k s e t .

H a k i j a n on m yö s o l t a v a i n t e g r o i t u nu t S ve i t s i i n . H ä nen pi t ä ä o l l a t ot t u nu t s ve i t s i l ä i-s i i n t a p o i h i n , n oud a t t a a m a a n l a k i a e i k ä h ä n s a a v a a r a n t a a S v e i t s i n s i s ä i s t ä t a i u l k o i s t a t u r v a l l i s u u t t a . H a k i j a n p i t ä ä l i s ä k s i k y e t ä t o d i s t a m a a n o l e v a n s a t i i v i i s s ä y h t e y k s i s s ä s v e i t s i l ä i s i i n e i k ä h ä n e l l ä s a a o l l a r a n g a i s -t u k s i a , j o t k a y l i t t ä v ä t k o l m e n k u u k a u d e n

v a n ke ud e n .T ä l l a i s e l l a j ä m e r ä l l ä p o l i t i i -

k a l l a es t et ä ä n vä ä r i n k äy t ök set j a r i n n a k k a i s y h t e i s k u n t i e n

s y nt y m i nen .T y ö p e r ä i n e n m a a h a n -

m u u t t o t ä y t y y v a s t a a -vast i ra kent aa kest ävä l le p o h j a l l e , e i y h t e i s k u n-n a n t u k i e n v a r a a n . M a t a l a p a l k k a - a l o i l l e

ma hdol l isest i muodost uva t yön yl i t a r jont a a i heut t a a

huomat t ava n rasit t een va l-t iont a loudel le sosiaa l it u r va-

menojen kasv una. Jos t yöst ä saat ava pa l k ka ei r i it ä

e l ä m i seen , va l t ion pi t ä ä kompen soid a se t u lonsi i r roi l la . E l in keinoelä mä l le t ieten k in kelpa a h a lpa , va l t ion s ubvent oi m a t yövoi m a , mut t a hy v invoint iva lt ion ka n na lt a rat ka isu on kest ä mätön.

T u l i j a t t a r v i t s e v at s o s i a a l ipa l ve lu ja k u t en k ielenopet us t a , pä ivä hoit oa , t er veyspa lveluja ja kou lut ust a . A sum ist u kea t a r v it aa n suur issa kaupungeissa , joissa t yöpa ikat sija itsevat ja asu-minen on lä hes poikkeukset ta ka l l ista . L isä ksi on muistet t ava , et t ä hy v invoint iva lt io ja vapaa t yö-perä inen maa ha nmuut to ovat keskenää n per us-tavanlaatuisessa r ist ir i idassa, jos t yöl lä ei elä ta i se on pätkä luontoist a .

Hy v i nvoi nt i v a l t ion r a hoi t u s p ohja on huol-t os u ht een va r a ss a , jot en ei voi o l l a n i i n , e t t ä Suomeen muut t a a koko a ja n l i s ä ä vä ke ä , jok a t ät ä su hdet t a ent i ses t ä ä n huonont a a .

E U-t a sol l a ol i s i t ä rke ä ä sa ad a a i k a a n koko -n a i sr at k a i suja sek ä t yöper ä i seen et t ä hu m a n i-t a a r i seen m a a h a n muut t oon . Suomen on ol t ava asiassa a loit t eel l i nen ja t iu k ka , ja jos EU-t a sol la ei sa ada rat k a isuja a i k a a n , Suomen pit ä ä t oi m ia i t sen ä i ses t i ja es i merk k i n ä mu i l le m a i l le .

ATTE KALEVA4 EDUSKUNTAVAALIT 2019 | ENNAKKOÄÄNESTYS KOTIMAASSA 3-9.4.2019 ULKOMAILLA 3-6.4.2019 | VAALIPÄIVÄ 14.4.2019

TALOUSSeniorikansalaisten asema on turvattavaMe nuoremmat saamme parhail-

laan nauttia niistä hedelmistä, jotka jälleenrakentajasukupolvi kovalla työllään aikoinaan kas-vatti. Nyt on meidän vuoromme auttaa ja taata heille arvokas ikääntyminen. Virkeitä ja hyvä-ku nt oisia sen io-rikansa la isia on enem m ä n k u i n koskaan. He käyt-tävät varallisuut-taan tavalla, joka työllistää esimerkiksi palvelusektorin yrit-t äjiä merk it t äväst i . Siksi eläkkeiden riittävä ostovoima on kaikkien suomalaisten etu. Eläkkeiden ostovoimaa ajan myötä syövä taitettu indeksi ei ole oikein, kuten ei sekään, että samansuurui-sesta eläkkeestä maksetaan enem-män veroja kuin palkkatulosta. Seniorikansalaisten liikkumi-nen on kansanta loudel l isest i-kin järkevää. Kannatan ilmaista

joukkoliikennettä ruuhka-aikojen ulkopuolella yli 65-vuotiaille. Tyhjiä tuoleja on turha kuljettaa.Ihmiselle on turvattava arvokas elämä lapsuudesta vanhuuteen.

Jokainen meistä ansaitsee huo-lenpitoa ja turvaa. Tästä

länsimaisesta ihmis-oikeusperinteestä ei tule tinkiä, ei millin vertaa. Me kaikki van-henemme ja t a r-

v it sem me jossa i n vaiheessa huolenpitoa.

Se, että vanhustenhoito on laadukasta ja hoidet-

tavan tarpeet huomioivaa, pitäisi olla itsestään selvää. Viime kädessä kyse on ihmisarvoisen elämän turvaamisesta. Kotihoidon toimivuus ja laatu pitää varmistaa. Ennen kuin ihminen on laitoshoidon tarpeessa, hänelle pitää tarjota riittävät virikepalvelut. Tämä on selvää säästöä, koska näin toimi-malla ihminen pysyy pidempään

kunnossa. Nyt kotihoito ei ehdi tehdä huonokuntoisten vanhusten tilan-teen kartoitusta, vaikka se kuuluisi heidän tehtäviinsä. Seniorikansalaisille on tarjottava mahdollisuus vuosittaiseen terve-ystarkastukseen. Varttuneempia ikäluokkia ei terveydenhuollossa saa syrjiä. Asiakkaat pitää hoitaa samalta viivalta iästä riippumatta. Ikäihmisten terveydenhuollon hoi-to-ohjeistus pitää saada julkiseksi. Myös senioreita on hoidettava hyvin. Kun jaksaminen hiipuu ja omat voi-mat ehtyvät, olennaista on se, mil-laista apua on saatavilla. Tämän asian, jos minkä, hoitaminen kun-nialla mittaa yhteiskuntamme inhi-millisen sivistystason. Sotavuosina rintamamiehet pyr-kivät tilanteesta riippumatta autta-maan taistelutovereitaan loppuun saakka. Ei liene kohtuutonta vaatia nykyisiltä sukupolvilta tämän kun-niakkaan periaatteen noudattamista vanhempia sukupolvia kohtaan.

Kaveria ei jätetä.

“Jokainen huonosti käytetty ver-okruunu on varastamista kansalta”, totesi sosiaa l idemok raat t inen Ruotsin sosiaaliministeri Gustav Möller aikanaan. Hyvin sanottu. Verojen maksamiselle on aina syy. Valitettavasti nykyaikana on yleistynyt ajatus, jonka mukaan veroeurojen maksaminen ol isi tavoiteltava asia. Se on väärä lähtö-kohta. Veroja maksetaan sen vuoksi, et t ä va lt ion teht ävät saadaa n rahoitettua. Jakovara itsessään ei ole ihailemisen arvoinen asia. Olennaista on se, että ne tehtävät, jotka valtio ja kunta ottavat hoi-t a a kseen, hoidet a a n ma hdol-l isimman hy vin. Se tarkoit taa myös lyhytnäköisten leikkausten välttämistä. Haluan, että suomalaiset saavat ver or a hoi l le en hy v ä n v a s t i-neen. Ku n k yse ei ole va lt ion

perustehtävien eli turvallisuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutuksen hy vän hoitamisen k a n n a l t a v ä l t t ä m ä t t ö m i s t ä menois t a , lupa a n a i na k ysyä , voisiko ra ha n käy t t ää pa rem-minkin. Voisiko nämä menoerät jät t ää pois ja vast av uoroisest i k e ve n t ä ä ve r o t u s t a ? S i l l o i n ihmiset saisivat itse päättää, mitä rahoillaan tekevät. Sitä pidän aina pa rempa na lä htökoht a na kuin sit ä , et t ä va lt io päät t ää , mit ä ihmisten rahoilla tehdään. T ä y t y y m i e t t i ä , v o i s i k o verona makset tu euro hyödy t-tää ihmisiä paremmin, jos sitä ei k ierrätet tä isi takaisin julkisen v a l l a n b y r o k r a t i a k o n e i s t o n kautta. Esimerkiksi yritystuet ja ammattiyhdistysl i ikkeen naut-timat verovähennysoikeudet ovat va i n veron m a k saj ien ra hojen

si ir tämistä joidenkin harvojen taskuihin vailla mitään julkisen palvelun tehtävää. Tosiasia on, et tä Suomi me- nestyy vahvan keskiluokan sekä a h ker uu t e en k a n nu s t a m i s en turvin.Talous on myös turvallisuuskysy-mys. Ta loudelt aa n va hva maa on he i k ko a y ht en ä i s em pi j a pys t y y pa rem m i n t or ju m a a n u l kopuol isen pa i nost u ksen ja kiristyksen. Vahva va lt ionta lous on paitsi köyhä n yst ävä , myös joka isen suomalaisen turva. Rahaa pitää käy t t ää sen verra n, m i h in on varaa. Velaksi ei voi elää loput-tomiin. Veronma ksajien ra hoja e i s a a t u h l a t a m i h i n k ä ä n m u u h u n k u i n o l e n n a i s e e n . Kansanedustajana lupaan puo-lustaa tarkan euron polit i ikkaa.

Veroeurot pitää käyttää oikein

Pääsimme viime vuonna vaivoin takaisin finanssikriisiä edeltäneeseen BKT-tasoon. Samalla julkinen velka on tuplaantunut. Suomeen on vuosien

ajan investoitu vähemmän kuin mitä pääoma on kulunut. Meillä on taka-namme menetetty vuosikymmen. Ympäröivään maailmaan liittyy poikkeuksellisen suuria taloudellisia ja poliit- tisia riskejä, jotka voivat romahduttaa taloutemme äkillisesti. Brexit, Italia ja Maastrichtin alijäämä-kriteerin uudelleen ylittävä Ranska lisäävät vaikeuksia euroalueella. Teollisuusjättien välinen kauppasota sekä Kiinan velkakupla ovat laskeneet pörssikursseja ja lisänneet maailmantalouden epävarmuutta. Ennätyskevyen korkopolitiikan aika on tällä erää ohi. Euroopan keskus-pankki ilmoitti loppuvuonna lopettavansa määrällisen elvytyksen ohjelmansa. Aika koronnostoille ei ole vielä, mutta pelkästään tukiostojen lopettaminen nostaa velkaantuneiden maiden korkotasoa. Suomessa keskikoron nouseminen 2,5 prosenttiyksikköä kasvattaisi valtion alijäämää 2,5 miljardilla eurolla ja kuntien alijäämää puolella miljardilla eurolla. Huoltosuhde on heikoimmillaan 2020-luvulla. Se tarkoittaa sitä, että työikäisten määrä suhteessa seniori-ihmisiin ja lapsiin on alhaisimmillaan. Samaan aikaan valtion on tehtävä uusia mittavia investointeja, kuten kor-vattava hävittäjät. Yksin puolustusvoimien investointien kokoluokka on 10 miljardia euroa. Talouspolitiikkaa ei kukaan hoida puolestamme. Tulevan hallituksen on tehtävä kestävä hallitusohjelma, joka huomioi valtiovarainministeriön tuoreim- man kestävyysvaje-arvion. Yhdeksän miljardin kestävyysvaje on kurot-tava umpeen rakenneuudistuksilla ja julkisen talouden sopeuttamisella. Talouskasvun ennustetaan pienentyvän vuonna 2019 1,5 prosenttiin. Suomen uudistaminen on vielä pahasti kesken. Työmarkkinoiden ja sosiaali-turvan rakenneuudistukset ovat kokonaan tekemättä, vaikka uusi taantuma alkaa jo häämöttää. Sipilän hallitus sai Suomen työllisyyden käännettyä niukkaan 72 prosenttiin, mikä on huima suoritus siihen nähden, että viimeksi Suomen työllisyysaste on ollut yhtä korkea vuonna 1990. Työllisyysaste on silti täysin riittämätön, kun vertaamme sitä tuleviin menopaineisiin. Suomen talous on nyt - noususuhdanteessakin - ali-jäämäinen. Saksassa ja Ruotsissa työllisyysaste on kuusi prosenttiyksikköä meitä korkeampi. Tarvitsemme ripeitä toimia työmarkkinoiden uudistamiseksi. Työssäoppimiselle on tehtävä tilaa kaikissa elämänvaiheissa ja palkkaamisen kynnystä pitää madaltaa. Sosiaaliturvan on kannustettava työhön, yrittämi- seen ja uuden oppimiseen. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työstä ja omistamisesta ympäristöveroihin. Kulutus- ja haittaveroja ei kuitenkaan voi nostaa äkil-lisesti, sillä niillä on suora vaikutus arjen kustannuksiin. Monella alueella on ihmisten arki jo nyt koetuksella, kun asunnon arvo on mennyt, töitä ei ole ja putkiremontti maksaa saman verran kuin Helsingissä. Silti on kodit lämmitettävä eikä suuressa osaa Suomea ole henkilöautoille realistista vaih-toehtoa. Liikkuminen on perusarvo. Siirtymä kohti uusiutuvia energiamuotoja ja ympäristöystävällisiä, korkean lisäarvon palveluelinkeinoja edellyttää vireää kansantaloutta. Ilmastonmuutoksen torjunta on globaali kysymys. Suomi osallistuu siihen yhteisillä ja kansallisilla päästötavoitteilla sekä kasvattamalla hiilinieluja. Murrosvaiheessa ei kenenkään elämä saa käydä kohtuuttomaksi. On meidän tehtävämme pitää kaikki suomalaiset mukana.

Elina LepomäkiKansanedustaja, diplomi-insinööri, Espoo

Tarvitaan talousvaalit

”Meiltä päättäjiltä toivotaan usein sitä, että meillä olisi ihan oikeaakin osaamista ja kokemusta elävästä elämästä. Täytyy kyllä sanoa, että Helsingissä on vaikeaa löytää sellaista ehdokasta, jolla sitä olisi yhtään enempää kuin Atella. Eli kannattaa äänestää hänet eduskuntaan.” Elina Lepomäki

Seniorikansalai-sille on tarjottava

mahdollisuus vuosit-taiseen terveys-tarkastukseen.

”Atte edustaa uutta sukupolvea.

Me tarvitsemme vähän raikkaam-

pia ajatuksia.” Tapani Ruokanen

ATTE KALEVA EDUSKUNTAVAALIT 2019 | ENNAKKOÄÄNESTYS KOTIMAASSA 3-9.4.2019 ULKOMAILLA 3-6.4.2019 | VAALIPÄIVÄ 14.4.2019 5

Ajatuksia

Arvojen tulee näkyä teoissa

Pelkän juhlapuheen asemesta arvojen tulee näkyä myös teoissa. Poliitikko tarvitsee sisäisen arvokompassin – silloin arvot näky-

vät teoissa. Minun arvojani ovat yksilön vapaus ja vastuu, länsimai-nen liberaali demokratia, oikeusvaltioperiaate ja kaikil le kuuluvat ihmisoikeudet. Poliittinen päätöksenteko ei voi perustua pelkkään tarkoituksenmu-kaisuuteen. Vain vahvoihin arvoihin pohjautuvat päätökset kestävät aikaa. Ilman periaatteita ja arvoja päätöksentekijä on kuin kompassi ilman neulaa. Tämä ei kuitenkaan poista päätöksentekijän vastuuta omien näkökantojensa tarkistamisesta silloin, kun havainnot ja tut-kittu tieto sanovat toista. Mieltä on voitava muuttaa, kun tieto asioista lisääntyy. Kyk y i t sek r i t i i k k i i n on v i i sauden a l k u , myös pol i t i i k a ssa . Päätöksentekijän tärkein ominaisuus on kyky tekoihin. Teot edellyt-tävät rohkeutta. Ilman arvoja ei voi olla rohkeutta. Politiikka kaipaa rohkeutta, rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä. “Kun vanhan vuosisadan poliitikko jättää testamenttinsa niille, joiden on kannettava vastuuta valtavassa paineessa ja haasteissa, joita mikään aikaisempi sukupolvi ei ole kohdannut, hän sanoo: Säätäkää kompassin nuoli kohti länsimaista ihannetta, vapautta, demokratiaa ja ihmisoi-keuksia.” -Georg C. Ehrnrooth

Eduskunta kaipaa moraalia ja selkärankaa

O n ymmärrettävää, että eduskuntaryhmän yhtenäisyyttä tarvitaan, kun puolueen tavoitteita ajetaan läpi. Ilman yhtenäistä ryhmää

päätöksiä olisi mahdotonta tehdä. Äänestäminen edellyttää ryhmäku-ria, koska enemmistö ratkaisee. Joskus tulee kuitenkin eteen tilan-teita, joissa omista arvoista ja periaatteista ei voi tinkiä. Silloin pitää äänestää omantuntonsa mukaan, ryhmästä erottamisen uhallakin. Politiikassa voi lyhyellä tähtäyksellä menestyä hyvinkin, jos aina seuraa johtajaa ja tottelee kiltisti ryhmäkuria. Olen kuitenkin peri-aatteen mies ja arvostan rehellisyyttä sekä suoraselkäisyyttä. Toimintani Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa ja kaupun-ginvaltuustossa on johtanut erimielisyyksiin oman puolueeni enem-mistön kanssa muun muassa Malmin lentokentän tapauksessa. Se, että olen pitänyt lupaukseni äänestäjilleni, on varmasti haitan-nut urakehitystäni Helsingin kaupunkipolitiikassa. Minua se ei hait-taa. Kun katson peiliin, minun ei ainakaan tarvitse hävetä petettyjä lupauksia.

Kansanedustajien on otettava se valta, joka heille kuuluu

U sein kuulee virkamiesten sanovan, että he vain toteuttavat po-liitikkojen tahtoa. Tämä väite ei aina pidä paikkaansa. Käy-

tännössä kaikki valmistelut kokouslistoista lakiteksteihin ovat vir-kamiesten vastuulla ja valitettavan usein kansanedustajat ehtivät perehtyä vain yleisiin esitysmateriaaleihin. Virkamiehillä on vastuu sisällöstä, mutta toisinaan siihen ei näy-tä kuuluvan muun muassa se, vastaako kansanedustajille tai valio-kunnille toimitettu esittelymateriaali lain todellista sisältöä. Joskus esittelymateriaali saattaa myös sisältää virheitä. Valitettavasti osalle virkamiehistä on päässyt muodostumaan mielikuva, että he olisivat tärkeysjärjestyksessä kansanedustajien ja ministerien yläpuolella. Tämä johtuu siitä, että virka on yleensä pysyvä, kun taas kansanedustajat ja ministerit vaihtuvat. Virkamiesten ohella valtaa on jo vuosikymmeniä sitten luovu-tettu ulkoparlamentaarisille tahoille, kuten etujärjestöille. Huo-noimmassa tapauksessa tällainen järjestelmä estää kansanvaltaiset muutokset, kuten viime hallituskaudella työmarkkinauudistuksiin tähtäävien yritysten kohdalla nähtiin. Etujärjestöt käyttävät valtaa, jolla ei ole demokraattista mandaat-tia. Se on korporaatiovaltaa, joka ei kuulu liberaaliin demokratiaan. Tämän pitää muuttua. Kansa valitsee edustajat, joiden on otettava se valta, joka heille kuuluu.

Yrittäjät ovat maamme moraalista selkärankaa. Suomen menestys on syntynyt monipuolisen yrit-

täjyyden perinteelle. Se ansaitsee kunnianpalautuksen. Tulevaisuuden menestystarinat syntyvät uusista yrityk-sistä, jotka ovat alkuun aina pieniä. Itsekin yrittäjänä toimineena tiedostan hyvin aloittelevan pienyrityksen haasteet. Yrittäjäksi ryhtyminen on usein suuri riski, kun talou-delliset turvaverkot romahtavat. Verottajakin kohtelee aloittelevaa yrittäjää ankarasti. Näin ei pitäisi olla. Suomalaisen teollisuuden kivijalka valettiin jo ennen sotia pienissä pajoissa, joista osasta kasvoi isoja menes-tyjiä. Sotien jälkeen valtiovetoinen teollistuminen sai paljon huomiota perinteisen suomalaisen yrittäjyyden jäädessä jalkoihin. Valtiovetoisuuden harha talloi alleen yrittäjyyden hengen. Moniin Euroopan valtioihin verrattuna pääomaköy-hässä Suomessa on erityisen tärkeää, että alkurahoitusta uusille hankkeille on saatavissa muualtakin kuin yrittäjän itsensä tai hänen lähipiirinsä lompakosta. Julkisen pää-omarahoituksen vaarana on se, että riskit eivät kohdennu

oikein, jolloin turhaa aikaa ja vaivaa menee byrokratian pyörittämiseen. Sijoittamisen pitää olla kannattavaa. Investoinnit ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa rapistuneet. Asiat voidaan tehdä paljon paremmin. Yritystoimintaan liittyvää verotusta pitää edelleen alen-taa siten, että yrityksen nopeasta kasvusta palkitaan. Aloittavan yrityksen kannalta tärkeintä on se, että työ-ehdoista sopiminen on mahdollisimman joustavaa. Yrittäjän elämä on riskialtista. Hän jää helposti tyhjän päälle, jos yritystoiminta syystä tai toisesta keskeytyy. Yrittäjän sosiaaliturvaa pitääkin parantaa. Konkurssi ei myöskään saa johtaa epäonnistumisen leimaan ja velka-vankeuteen. Sen sijaan konkurssi pitää nähdä mahdolli-suutena ponnistaa uudelleen jaloilleen. Uudet menestysideat eivät synny ja jalostu huippuunsa ELY-keskuksen kahvihuoneessa. Ihmisille pitää tarjota mahdollisuuksia parantaa asemaansa ja nostaa elinta-soaan. Valtion tehtävä on silloin tarjota riittävä pus-kuri epäonnistumisten varalta ja muuten pysyä poissa jaloista.

Työ syntyy yrityksissä - antaa ideoiden kukoistaa

”Politiikassa on tärkeää, että on sekä sydäntä että järkeä. Olen Atessa löytänyt tällaisen henkilön. Toivon hänelle menestystä vaaleissa.” Alpo Rusi

“Arvostan Attea järkevänä ja sivistyneenä ihmisenä, hän ymmärtää puhtaan ja monimuotoisen luonnon arvon” Jaakko Kullberg

“Atella on vahvaa ulkopolitiikan osaamista” Ilkka Kanerva

”Atte on turvallisuuden rautainen ammattilainen, hän osaa kuunnella ja uskaltaa myös puhua” Paula Risikko

“Eduskunnassa tarvitaan faktojen pohjalta toimivia turvallisuuspolitiikan osaajia. Siksi Atte Kaleva on saatava kansanedustajaksi.” Jukka Tarkka

ATTE KALEVA6 EDUSKUNTAVAALIT 2019 | ENNAKKOÄÄNESTYS KOTIMAASSA 3-9.4.2019 ULKOMAILLA 3-6.4.2019 | VAALIPÄIVÄ 14.4.2019

TULEVAISUUS

Tarvitsemme siis paljon vanhoja metsiä ja luonnonsuojelualueita niin hiilinieluiksi kuin luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Samoin kaupunkilaisten on päästävä rentoutumaan lähiluontoon.

Ympäristö pelastetaan tieteen ja teknologian voimin

Minulle on aina ollut itses-tään selvää, että omat nurkat pidet ää n

kunnossa. Toisten nurkat ja yhteistilat pidetään vielä paremmassa kunnossa. Naapuria kunnioitetaan ja samaa voidaan vas-tavuoroisesti odot-taa naapurilta. Si l lä ei ole eroa, onko kyse ihmisestä ja hänen kodistaan, koti-maastamme vai planeetastamme. Luonnonvaroja meillä on käytös-sämme vain rajallinen määrä – aivan kuten verovaroja. Ahneudella ja lyhytnäköisellä asenteella kummat-kin hupenevat olemattomiin. Kun etsimme pitkäkestoisia ratkaisuja i lmastoystäväll isten energiamuotojen ja kestävämmän tulevaisuuden edistämiseksi, pitää välttää sortumista suhteettomuu-teen ja omaneduntavoit teluun. Mikään ei ole niin tehokasta luon-nonsuojelun vastaista työtä kuin maapallon tulevaisuuden valjasta-minen itsekkäisiin pyrkimyksiin veronmaksajien rahoilla. Maailmanlopunsaarnaajat ja pelot-telijat pitää jättää omaan arvoonsa. Maailmanlopulla on ympäristö-politiikassa uhkailtu 1970-luvulta asti. Vieläkään sitä ei näy ja ihmiset unohtavat vanhat ennusteet, kunnes uusista taas uutisoidaan. Toistaiseksi kaikki uhkakuvat on onnistuttu hoitamaan ilman maa-ilmanlopunsaarnaajien edellyttä-miä ankaria rajoituksia ihmisten

yksilönvapauksiin ja kaikkien elin-tason heikentämistä kivikautiselle

tasolle. Päinvastoin, uusi tek-nologia on mahdollista-

nut pienhiukkasten vähentämisen kau-punki-i lmassa ja esimerkiksi rikin ja typen oksidien päästöjen massii-

visen leikkaamisen teollisuusprosesseissa.

Taantuminen tarkoit-taisi vain lisää päästöjä

ja lisää kurjuutta ihmisille. Ympäristöä ja luontoa pitää suo-jella realistiselta pohjalta. Siihen tarvitaan innovaatioita, tekniikkaa ja alan tutkijoita. Ennen muuta pla-neettamme kaipaa jämäkkää ja vii-sasta politiikkaa.Talouspolitiikan osalta palvelutalous on erinomainen keino lisätä ekologi-sesti kestävää arvonluontia. Verkostoihini kuuluu useita ener-giatekniikan ja luonnonsuojelun asiantuntijoita, joita aion kuun-nella eduskunnassa herkällä kor-valla. Samalla lupaan vastustaa lähinnä keskustan ja virheiden aja-maa varainsiirtoautomaattia, jota perustellaan energiantuotannon uudistustarpeilla. Se ei hyödytä sen enempää luontoa kuin helsinkiläisiä veronmaksajiakaan. Kansalaisten elämänlaatua ei pidä heikentää turhaan. Siksi tarvitaan talousosaamiseen, tutkimukseen, teknologiaan ja aitoon luonnonsuo-jeluun perustuvaa innovatiivista ja realistista politiikkaa. Ongelmat on tehty ratkaistaviksi.

Haluan, että planeettamme hyvinvoinnista pidetään huolta. Parhaiten se onnistuu panostamalla innovaatioiden, teknologian ja tieteen kehitykseen.

Suomen metsiin voidaan sitoa hiiltä huomattavasti nykyistä enemmän. Etelä-Suomen suojeltujen

metsien pinta-alaa kannattaakin ilmastonmuutok-sen hillitsemiseksi lisätä. Metsiä on syytä suojella myös luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön vuoksi.

Tarvitsemme siis paljon vanhoja metsiä ja luon-nonsuojelualueita niin hiilinieluiksi kuin luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Samoin kau-punkilaisten on päästävä rentoutumaan lähiluon-toon. Metsät ovat meidän suomalaisten henkireikä.

Nykyään suosittu tiivis kaupunkirakentaminen ei saa merkitä sitä, että asukkaiden ulkoilu- ja ret-keilymahdollisuuksia lähiluonnossa heikennetään. Samalla kaupunginosien luontokohteet ovat metsien suojelun ohella oivallinen keino ylläpitää biodiver-siteettiä. Monimuotoinen luonto on meidän kaikkien etu.

Lisää hiilinieluja

Ennen muuta planeettamme

kaipaa jämäkkää ja viisasta

politiikkaa.

ATTE KALEVA EDUSKUNTAVAALIT 2019 | ENNAKKOÄÄNESTYS KOTIMAASSA 3-9.4.2019 ULKOMAILLA 3-6.4.2019 | VAALIPÄIVÄ 14.4.2019 7

Ihminen ei elä pelkästään leivästä. Olemme kulttuuriolentoja, jotka kaipaavat arkisen aherruksen rinnalle henkisyyttä: tarinoita, runoutta, filosofiaa, tiedettä ja uskonnollisuutta. Kaikki nämä perimmäisen merki-tyksellisyyden tunnetta tarjoavat asiat edellyttävät vapautta: ajatuksen, hengen ja tutkimuksen vapautta. Ilman vapautta ei ole kulttuuria eikä sivistystä. Sivistys on myös sitä, että on avoin uusille vaikutteille ja osaa asettua toisen asemaan, ymmärtää asioita monesta näkökulmasta, ei vain omastaan. Sivistys lisää empatiakykyä ja vieraiden kulttuurien ymmärtämistä. Suomi on aina ollut osa Eurooppaa ja maamme kulttuuri on olen-naisesti eurooppalaista. Aleksis Kivi sai vaikutteita Cervantesilta ja Shakespearelta, Sibelius muun muassa Brucknerilta ja Wagnerilta. Helene Schjerfbeck asui Ranskassa ja Englannissa, opiskeli, imi kan-sainvälisiä vaikutteita taiteeseensa. Nykykirjailijoistamme Sofi Oksasen menestys selittynee suurelta osin sillä, että Oksanen kirjoittaa Viron, Neuvostoliiton ja Venäjän historiasta ja nykypäivästä omaan perhehisto-riaansa nojaten. Taide on aina ollut kansainvälistä: kansallisromantiikkamme on aikoi-naan syntynyt yleiseurooppalaisista vaikutteista. Suomi ei koskaan ole ollut erillinen kulttuurisaareke vaan jatkuvassa dynaamisessa vuoro-puhelussa Euroopan suurten keskusten kanssa. Olen itsekin innokas lukija, pidän teatterista, elokuvista, musiikista, urheilusta, ja tutkimusta tehneenä tietokirjailijana luonnollisesti ymmär-rän kirjastolaitoksen ja laadukkaan perustutkimuksen keskeisyyden maamme kukoistavalle kulttuurielämälle. Yliopistojen perusrahoitus on tulevalla hallituskaudella turvattava. Koulutuksen ja kulttuurin tukeminen on lähellä sydäntäni. Säätelyä ja byrokratiaa purkamalla kulttuurin ja tieteen yksityistä tukemista pitäisi olennaisesti helpottaa, jotta yhteiskunnan tarjoaman tuen rinnalle nousisi mahdollisimman rikas vaihtoehtojen kirjo. Kansanedustajana kulttuurin tukeminen on minulle suorastaan oman-tunnonkysymys. Haluan ylläpitää sekä edistää vanhaa ja kunniakasta sivistysporvariperinnettä, joka on valitettavan kauan ollut puoluees-samme unohduksissa. Kokoomuksesta on tehtävä vakavasti otettava kulttuuri- ja sivistyspuolue.

Kulttuuri, sivistys ja tutkimus

Liikunta on sijoitus tulevaisuuteen

Terveelliset elämäntavat eivät ole vain kansanterveydellinen vaan

myös kansantaloudellinen kysymys. Ihminen elää nykyään entistä pidem-pään ja siksi onkin tärkeää ennalta-ehkäistä vanhuuden vaivoja. Liikunta on tähän tehokas keino, terveelli-sen ruokavalion ja riittävän levon ohella. Lisäksi hyvä kunto parantaa elämänlaatua. Käyn säännöllisesti kuntosalilla ja lenkillä, kävelen, pyöräilen, ratsas-tan ja katson, mitä suuhuni laitan. Ajattelen tätä sijoituksena tulevai-suuteen. Kansalaisen ei tarvitse niin paljon turvautua terveyden-huoltopalveluihin, mikäli hän itse voimiensa rajoissa huolehtii kunnos-taan. Liikunta pitää tutkitusti myös mielen virkeänä. Politiikassa ennaltaehkäisevä työ sairauksien syntymisessä on pit-kään ollut mukana. Haluan kuiten-kin entisestään edistää kansalaisten liikkumista ja yleensäkin terveelli-siä elämäntapoja. Kansanedustajana ajan aktiivisesti kansalaisten liikun-tamahdollisuuksien helpottamista. Urhei lujä r jestöjen per ust a-minen ja toiminta tulee tehdä

mahdollisimman helpoksi, ja tarpeen vaatiessa niitä voidaan myös tukea, entiseen tapaan. On kuitenkin tär-keää muistaa, että jokainen meistä voi ilman järjestöjäkin hoitaa kun-toaan ja terveyttään. Siihen riittää kävelylenkille tai kuntosalille läh-teminen. Liikuntamuotojen kirjo on ilahduttavan laaja ja yksilöllä vapaus valita niistä itselleen sopivat. Poliitikon tehtävä on mahdollistaa kansalaisten omaehtoinen liikunta- ja virkistystoiminta. Tähän tarvi-taan vanhoja metsiä, ulkoilureittejä, luontopolkuja, kansallispuistoja, kaupunkipuistoja, luistinratoja, pyöräteitä ja hiihtolatuja. Näiden mahdollisuuksien kokonaisvaltai-nen edistäminen on asialistallani korkealla. Jok a i nen om i n l i ha svoi m i n ta itet tu ki lometri ta i nostet tu kilogramma on sijoitus tulevai-suuteen. Pitkä, hyvä elämä edel-lyttää terveitä elämäntapoja. Me suomalaiset olemme urheilukansaa ja luonnossa liikkuminen on aina ollut meille tärkeää. Nämä arvot kantavat kauas ja korkealle: se on erinomainen asia.

Liikenteen sujuvuus

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa ja valtuustossa toimineena olen usein joutunut ih-

mettelemään virkamiesten ja kilpailevien poliittisten puolueiden sokeutta liikenteen sujuvuuteen liittyvissä kysymyksissä. Helsingissä ideologia on pahasti ajanut järjen ohi. Kaupunki- ja liikennesuunnittelu pääkaupunkiseudulla on kuitenkin myös kansallinen kysymys: tänne on voita-va tulla ja täältä on voitava lähteä mahdollisimman hel-posti, kulkuneuvolla kuin kulkuneuvolla. Liikennehankkeiden kustannusarviot eivät pääsään-töisesti pidä ja aikataulutkin venyvät. Pitkittyessään urakat haittaavat monella paikalla kohtuuttomasti lii-kennettä: ne kaventavat ajoväyliä ja sumputtavat auto-jonon yhdelle kaistalle. Tästä kärsivät autoilijoiden ja julkisen liikenteen käyttäjien lisäksi myös pyöräilijät ja jalankulkijat. Olen ehdottanut ja vaatinut toimia näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Nykyisin kaupungin liikennesuunnittelu perustuu enemmän ideologiaan kuin terveeseen järkeen. Näin ei voi jatkua. Kunta- ja eduskuntavaaleissa pelaavaa joukkuetta voi vaihtaa, huonosti toimiva kokoonpano on kansanvaltaisesti mahdollista siirtää vaikka kokonaan jäähyaitioon. Minua äänestämällä voi olla varma siitä, että kau-punkisuunnittelu perustuu järkeen eikä tunteeseen. Olen aina kannattanut monimuotoisuutta ja mahdol-lisuuksien tasa-arvoa: mitään kulkuvälinettä ei saa syrjiä. Henkilöautoliikenteen sujuvuus on ensiarvoisen tärkeää. Sen haittaaminen on lyhytnäköistä ja epäoi-keudenmukaista. Moni seniorikansalainen, pienten lasten vanhemmista puhumattakaan, ei tule toimeen ilman henkilöautoa. Myös yrittäjät ja tavarantoimitta-jat tarvitsevat työssään autoa.

Vastakkainasettelu on tässäkin tapauksessa turhaa, sujuva liikenne on meidän kaikkien etu.

SananvapausPolitiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Joskus asiat

ovat vaikeita ja sisältävät arvoristiriitoja. Kun unel-mat ja todellisuus eivät kohtaa, tarvitaan jämeriä keinoja ongelmien tehokkaaseen ratkaisuun. Ongelmia ei pidä hyssytellä: kissa tulee nostaa pöydälle aina kun on tarvis. Tähän tarvitaan asiallista keskustelua. Sananvapaus on demokratian kulmakivi. Siihen kuuluu myös pilkka, satiiri ja loukkaaminenkin. Mikään näistä ei ole itsetarkoitu s, mutta selvää on se, että mukava ja kiltti puhe ei lain suojaa tarvitse. Suojaa tarvitsee nimenomaan sellainen puhe, joka on epämukavaa ja jonkun mielestä il-keää tai loukkaavaa. Erilaiset fundamentalistit ja heidän suosijansa ovat aina pyrkineet pyhään tai johonkin muuhun ylevään vetoamalla rajoittamaan arvostelijoidensa sananvapautta. Vähem-mistöjen suojelun varjolla on usein yritetty ajaa erilaisia, erittäin harmillisiakin poliittisia agendoja. Tämä taipumus näkyy yhteiskunnassamme ja länsimaissa päivittäin. Suomi on pitkään ollut sananvapausmittauksissa kärki-sijoilla. Vielä on kuitenkin paljon petrattavaa.Viime vuosikymmenet ovat näyttäneet, kuinka helposti hyvää tarkoittavat ihmiset, viranomaiset ja päättäjät pääs-tävät otteensa lipsumaan. Liiallinen idealismi ja hyväntahtoisuus kääntyvät it-seään vastaan siinä vaiheessa, kun poliittisten vastustajien sananvapautta aletaan rajoittaa. Tämä ei pitkässä juok-sussa hyödytä ketään muuta kuin niitä, joiden vapauksia rajoitetaan. Kehitys länsimaissa osoittaa selkeästi, että tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. Viime vuosina nousussa ovat olleet kansallismieliset, usein voimakasta ja leimaa-vaa retoriikkaa suosivat puolueet ja liikkeet. Juuri niiden sananvapautta on pyritty suitsimaan, huonoin seurauksin. Ja kun sellaiset voimat pääsevät valtaan, ne puolestaan no-peasti alkavat rajoittaa vastustajiensa sananvapautta. Tällaisilta poliittisilta voimilta saa aloitteen pois vain ottamalla sen jämäkästi omiin käsiinsä. Siihen tarvitaan avointa, kiihkotonta keskustelua, toisin sanoen mahdolli-simman laajaa sananvapautta. Vapauksia ei siis pidä rajoittaa vaan lisätä.

Lehti on luettavissa osoitteessa www.attekaleva.fi/lehti

Tue kampanjaa tukiyhdistykseni pankkitililleSaaja: Menestyvä Suomi ry

Nordea FI46 1745 3000 1892 50 tai MobilePay:lla numeroon 44733Vaalirahoituksesta annetun lain mukaisesti tukiyhdistys julkistaa kaikkien 1500 euroa tai enemmän lahjoittaneiden nimet. Lähtökohtaisesti emme julkista alle 1500 euroa lahjoittaneiden nimiä, ellei lahjoittaja erikseen sitä halua. Sama tukija saa lahjoittaa enintään 6000 euroa. Ulkomaista tukea saamme ottaa vastaan vain yksityishenkilöiltä.

Jos ajatukseni miellyttävät sinua, voit tukemalla kampanjaani varmistaa läpipääsyni eduskuntaan kevään 2019 vaaleissa ajamaan tärkeitä yhteisiä asioita. Liity mukaan tukemaan vaalikampanjaani sinulle sopivalla tavalla.

Sosiaalinen mediaFacebook: Tykkäämällä sivustani Facebookissa (www.facebook.com/attekaleva) saat omaan uutisvirtaasi ajankohtaiset päivitykseni. Tykkäämällä yksittäisistä päivityksistäni voit jakaa mielenkiintoiset kommentit myös omien ystäviesi kanssa ja siten levittää tietoa ehdokkuudestani ja ajatuksistani eteenpäin.

Twitter: uudelleentwiittaamalla twiittejäni voit jakaa tietoa asiantuntemuksestani eteenpäin.

Liity mukaanKampanjatiimiin voit liittyä lähettämällä sähköpostia atte@attekaleva.fi

Kerro kaverilleKerro ystävillesi ehdokkuudestani, ajatuksistani ja vaaliteemoistani.

Atte Kaleva CV Ole yhteydessä Atteenatte@attekaleva.fi

+358 45 600 2480twitter @AtteKaleva

facebook-f /attekaleva instagram @attekaleva

Mukaan kampanjaan

YhteenvetoAtte Kaleva on sotatieteiden maisteri, kapteeni evp. ja jihadismin tutkija, joka haluaa tuoda ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamisensa eduskuntaan. Hän on Helsingin kaupunginvaltuutettu Kansallisen Kokoomuksen riveistä. Jalkaväki- ja panssariupseerikoulutuksen kadettikoulussa saanut Atte on tutkinut salafistista ja jihadistista ideologiaa ja julkaissut 2018 aiheesta Otavan kustantaman kirjan Jihad ja terrori. Hän on tullut tunnetuksi aktiivisena puhujana ja kommentoijana koskien väkivaltaista islamilaista radikalismia ja esiintyy säännöllisesti televisiossa ja radiossa aiheeseen liittyen. Aten vahvuus on laaja substanssiosaaminen, faktoihin perustuva argumentaatio ja päätöksenteko sekä johdonmukainen ja selkeä ideologinen perusta.

Relevantti osaaminenRadikaalin islamin uhat UlkopolitiikkaTurvallisuuspolitiikka KaavoituspolitiikkaKaupungistuminen OrganisaatiojohtaminenYrittäjyys HybridisodankäyntiTiedustelu Faktoihin perustuva päätöksenteko

Oleellinen työkokemusHelsingin kaupunginvaltuustoKaupunginvaltuutettu - Huhti 2017Atte on ollut näkyvä keskustelija valtuustossa: Hän on kunnostautunut erityisesti kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Atte tunnetaan muun muassa työstään Malmin lentokentän säilyttämiseksi sekä liikenteen sujuvuuden edistämiseksi kaikille liikennevälineille. Kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Helsingin poliisin neuvottelukunnan puheenjohtaja Euroopan neuvoston kunta- ja aluekongressin Suomen valtuuskunnan varapj. (pj. kesä 2019 alkaen) Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsen

Kalifa OyOsakas ja johtava kouluttaja - Marras 2014Sotilas ja siviilikriisinhallinnan koulutus. Kalifa tuottaa koulutuspalveluja muun muassa puolustusvoimille. Coduct after Capture (CAC) koulutus, eli toiminta kiinniotettuna, joka on pakollinen osa rauhaturvaajan ja kriisinhallintahenkilöstön koulutusta.

Yhdistyneet kansakunnat UNMOGIPSotilastarkkailija Intiassa ja Pakistanissa - Joulu 2015 – helmi 2017UNMOGIP (United Nations Military Observer Group in India and Pakistan) on YK:n tarkkailijaoperaatio rauhan pitämiseksi Kashmirin alueella Intian ja Pakistanin välissä.Saavutuksia: Suomen osaston kansallinen vanhin (maalis 2016 – helmi 2017)Kenttäaseman johtaja (OiC) usealla kenttäasemallaYhteysupseeri New DelhissäHenkilöstöupseeri (PMO) operaation päämajassaKorkein mahdollinen arvio: ‘Erinomainen’ operaatioon osallistumisesta

Puolustusvoimat Porin prikaatiKapteeni - Huhti 2007 – marras 2014 Porin prikaatin palvelus on pitänyt sisällään kouluttajan töitä, aliupseeri-kurssin joukkueenjohtajan ja vaunulinjan johtajan tehtävät.Kursseja: Panssariajo-opettajatutkinto 2008 Rauhan ajan perusyksikön päällikkökurssi 2009 Esimies- ja vuorovaikutusvalmentajien koulutus 2009 Sodan ajan pataljoonan komentajakurssi 2010 OS-Int peruskurssi 2011 Analysoinnin peruskurssi 2011 Tiedustelun peruskurssi 2013 UNMEM sotilastarkkailijakurssi 2015

OpinnotMaanpuolustuskorkeakoulu 2003 – 2007 Sotatieteiden maisteri, sotatieteet, johtaminen ja operatiivinen toimintaMaisterintyö analysoi organisaatio- ja johtamiskulttuureja kolmessa saman jääkärikomppanian joukkueessa suomalaisessa kriisinhallintajoukossa Kosovossa 2005

Teknillinen korkeakoulu 2000 – 2003Teekkarireserviläisten puheenjohtaja 2002 – 2003

Kielitaito HarrastuksetSuomi Äidinkieli Monipuolinen ulkoiluEnglanti Erinomainen ja liikunta, ratsastus, Ruotsi Erinomainen reserviläistoimintaSaksa Hyvä ja lukeminenArabia Perusteet

MuutaTietokirja Jihad ja terrori Maalis 2018

Kaleva kaapattiin vaimonsa Leilan kanssa Jemenissä ja vietti al Qaida -terroristijärjestön vankeudessa 4,5 kuukautta Joulu 2012 – touko 2013

KOKOOMUSHELSINKI