seppo sarras kehittämiskonsultti , helsinki hotelli presidentti 6.9.2011 seppo.sarras@gmail
DESCRIPTION
Helsingin vasuprosessi 2004 - 2011 Toimintaympäristö ja lähtökohdat Rakenteet Kehkeytyvä prosessi Prosessin arviointi ja tulevaisuus Mitä opimme Varhaiskasvatuksesta Prosessista ja sen johtamisesta. Seppo Sarras Kehittämiskonsultti , Helsinki Hotelli Presidentti 6.9.2011 - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Helsingin vasuprosessi 2004 - 2011Toimintaympäristö ja lähtökohdatRakenteet Kehkeytyvä prosessiProsessin arviointi ja tulevaisuus
Mitä opimmeVarhaiskasvatuksesta Prosessista ja sen johtamisesta
Seppo SarrasKehittämiskonsultti, HelsinkiHotelli Presidentti [email protected]
Toimintaympäristö vasuprosessin alkaessa Helsingissä 2004
• Päiväkoteja noin 300• Lapsia noin 20 000, joista 1 500 perhepäivähoidossa• Henkilöstöä 5 000, joista hoito- ja kasvatushenkilöstöä
noin 3 300• Alueorganisaatiosta oli juuri siirrytty
elämänkaariorganisaatioon– Päivähoito eheytyi alueellisten sosiaalikeskusten toimistoista
yhdeksi päivähoidon vastuualueeksi• Päivähoidon organisaatiota ja johtamisen rakennetta
uudistettiin voimakkaasti koko prosessin ajan• Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet oli julkaistu 2003• Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma oli valmistunut
2002
Seppo Sarras 2011
Päivähoidon toimintakenttä yksityisen ja julkisen kosketuspinnassa
Koti ja vanhemmat
Päivähoitopalvelut
Pph, päiväkoti, leikkipuisto
Varhaiskasvatus, esiopetus
ja avoin toimintaPerusopetus
AP- ja IP- toimintaJärjestöt
Seurakunnat
Kaverit
Isovanhemmat
Sisarukset
Media
Lapset
Yksityinen
Julkinen
Varhaiskasvatussuunnitelmat luodaan tätä kosketuspintaa varten
Helsingin vasuprosessin lähtökohdat
• Vasuperusteet 2003 esitteli uuden varhaiskasvatusmaailman– Aikaisemmin varhaiskasvatusta ja esiopetusta oli
määritelty ja selitetty substantiivein; tavoitteet, menetelmät, sisällöt, toteutus, erityinen tuki
– Nyt vasuperusteissa nostetaan esiin lasten toiminta; leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, tutkiminen
• Varhaiskasvatusta kuvataan nyt verbein
Seppo Sarras 2011
Helsingin vasuprosessin lähtökohdat
• Kasvatuskumppanuus edellyttää uudenlaista lapsen vasu-käsitystä– Normatiivisesta lapsen vasusta narratiiviseen lapsen
vasuun• Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa on
normaalia– Halusimme päästä eroon erityislapsi-puheesta
• Helsingin varhaiskasvatus on monikulttuurista– Tavoitteena on monikulttuurinen kompetenssi– S2-opetus on monimuotoista lasten toimintaa, jossa
vahvistuvat myös lasten ”sadat kielet”
Seppo Sarras 2011
Vasu-ohjausryhmän antama tehtävän määrittely 2004
Helsingin vasu luodaan niin, että jo itse prosessi ohjaa henkilöstön toimintaa ammatillisen tietoisuuden kohottamiseen, kasvatuskumppanuuteen ja tulevaisuuteen tähtäävän lapsikeskeisen ja perustaltaan yhdenmukaisen varhaiskasvatuksen kehittymiseen.
– Tähtäin on siis muutoksen ja kehityksen hallinnassa
Seppo Sarras 2011
Oppimisen ja kehittämisen kolme silmukkaa, Argyris ja Schön 1996, mukaillen SS 2004
Tavoite jäsentyy,
tulos paranee
Toimintaa ja hyviä
käytäntöjäylläpidetään,
uusintava oppiminen
koulutus
Toimintaa kehitetään,
säännöt muuttuvat,
reflektiivinen oppiminen
reflektio
Arvot ja lähtökohdat uudistuvat,
uusia toiminnan
tapoja, transforma-
tiivinen oppiminen
arviointi ja muutosSeppo Sarras 2011
Helsingin VASU 2004 – 2007, lapsen vasu 2008, toimipisteiden vasut 2006 - 2010Helsingin VASU 2004 – 2007, lapsen vasu 2008, toimipisteiden vasut 2006 - 2010
Yhteys aikaisempiinsuunnitelmiin Yhteys aikaisempiinsuunnitelmiin
Seppo Sarras 2010
Kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma- yhdenmukaistuvat toiminnan perusteet - kehittämisen rakenteet- kehittyvä kasvatuskumppanuus ja vuorovaikutus- hoidon kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden määrittely- kehittyvä osaaminen ja ammatillisuus- arviointi ja dokumentointi- toimintakulttuurin muutos
Kehkeytyvät osiot
Kehkeytyvät osiot
Kehkeytyvät osiot
dokumentointi, itsearviointi, suunnittelu, konsultin tuki
dokumentointi, itsearviointi, suunnittelu, konsultin tuki
dokumentointi, itsearviointi, suunnittelu, konsultin tuki
dokumentointi, itsearviointi, suunnittelu, konsultin tuki dokumentointi,
itsearviointi, suunnittelu, konsultin tuki
dokumentointi, itsearviointi, suunnittelu, konsultin tuki
Ympäristötekijät
Karikot
Organisaatio
ResurssitStrategiset
johtopäätökset, tuloskortti
Helsingin esiopetuksen ops 2002Päiväkotien esiops:t ja varhaiskasvatussuunnitelmat, laatukäsikirjat
- henkilöstön osaaminen- oppimisen motivaatio- vanhempien osallistuminen- lasten toiminta ja osallisuus- hiljainen tieto
Sosv:n lapsuuden strategiaLaatukäsikirjat, Päivähoidon arkiesiopetuksen ops:t, yksiköiden aikaisemmat varhaiskasvatus-suunnitelmat.Varhaiskasvatus-suunnitelman perusteet
Päivähoidon johtajaPäivähoidon johtoryhmä
Helsingin varhais-kasvatuksen suunnitelma
Yksiköiden uudet varhais-kasvatuksen suunnitelmat
Varhaiskasvatuksen yksiköt ja toimijat, vasuparit, työryhmät, vanhemmat
4 alueryhmää: Vasu-ohjaajat, päivähoitoalueen päälliköt ja konsulttiVasuprosessin seuranta Vasu-materiaalin tuottaminen
Kolmekymmentä vasuohjaajaaAlueellinen vasutyön ohjaus ja tukeminen
Vasu – koulutusVasu –prosessikoulutus ohjaajille Alueellinen ja yksikköjen koulutus
Helsingin vasu-organisaatio 2004
Seppo Sarras 2004/2011
Prosessien tukiVarhaiskasvatus-
päällikköToiminnan ja johtamisen
tukiyksikkö / kehittämiskonsultti
Vasu-konsultti
Vanhemmat
Vasu-ohjausryhmä
Vasut kirjoitustehtävänä
• Lait ja asetukset
• Linjaukset ja
tavoitteet
• Varhaiskasvatus-
suunnitelman
perusteet
• Strategia
• Organisaatio
• Varhaiskasvatukse
n suunnitelmat
Lakitekstejä, linjauksia ja perusteita siteeraten kirjoitetaan yhteenveto olemassa olevien ja tunnettujen asiakirjojen sisällöstä; yksinkertainen kirjoitustehtävä
Seppo Sarras 2011
Vasuprosessi oppimis- ja kehittämistehtävänä
• Lait ja asetukset
• Linjaukset ja
tavoitteet
• Varhaiskasvatus-
suunnitelman
perusteet
• Strategia
• Organisaatio
• Varhaiskasvatukse
n suunnitelmat
Lakitekstejä, linjauksia ja perusteita siteeraten kirjoitetaan yhteenveto olemassa olevien ja tunnettujen asiakirjojen sisällöstä; yksinkertainen kirjoitustehtävä
vasuprosessi:keskustelureflektiotulkinta
merkityksenanto
Uudet perspektiivit
Oppiminen
Vasujen kirjoittaminen
Seppo Sarras 2011
Päiväkodinja pph:nhenkilöstölapset javanhemmat
Toimintaapohdiskeluakirjoitusta
Tällaisia olemmeNäin
työskentelemme
Konsulttikommentoija ohjaa
Vasuprosessin tarkoituksena on ohjata ja tukea henkilöstön omaa ammatillista kasvua jaedistää osaamiseneri puolia
Tällaisia teidänpitäisi olla.Näin pitäisi
työskennellä
Toimitaanniin kuin ennenkin
Mite
n pitäisi
toim
ia
Seppo Sarras 2006
Päiväkodin ja pph:nhenkilöstöLapset javanhemmat
Toimintaapohdiskeluakirjoitusta
Tällaisia olemme,näin
työskentelemme
Konsulttikommentoija ohjaa
Kehitämme
osaamista,
opimme
uutta
Kehittyväätoimintaa
Tietoisempivasu
Toteaminen, tämä meillä on Mitä siitä voi tulla
Vasuprosessin tarkoituksena on ohjata ja tukea henkilöstön omaa ammatillista kasvua jaedistää osaamiseneri puolia
jatkuva muutos
Seppo Sarras 2006
Opetuskeskeisestäorientaatiosta
Varhaiskasvatusmaailmaan- hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuteen- lapsille ominaisiin toiminnan tapoihin- lapsilähtöisyyteen
Ammatillisesta ekspertti-orientaatiosta Kasvatuskumppanuuteen
Tulosten arvioinnista Osaamisen kehittämiseen
Vasuprosessin tavoitteet
Seppo Sarras 2005/2010
Vasuprosessin aikana yleistyi näkemys siitä, että suunnittelun kohteena voisikin olla lasten toiminta, johon voidaan
organisoida ajankohtaista ja tarkoituksenmukaista sisältöä.
Vasuperusteiden sisällölliset
orientaatiot tulkitaan kasvattajien orientaatioperustan kuvaukseksi
eikä niinkään opetettavien ja opeteltavien asioiden luetteloksi.
Opetuskeskeisestä orientaatiostavasumaailman toimintaorientaatioon
Helsingin varhaiskasvatukseen oli kotiutunut sisältölähtöinen suunnittelutyyli.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan suunnitelmissa oli etukäteen päätetty läpikäytävät sisällöt tavoitteineen ja menetelmineen.
Lasten toimintasopeutettiin sisällölliseen ohjelmaan
Seppo Sarras 2011
sosv/phva/sj/ss/2006
Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus
Hoito ja huolenpito Keskinäisenluottamuksenrakentaminen
Perustarpeistahuolehtiminen
Terveys,virkeys ja toimintakyky
Kasvatus ja kasvaminenItseksi kasvaminen,Sosiaalinen kanssakäyminenja vuorovaikutus
-itsenäiseksi kasvaminen, -toiset huomioon ottavaksi kasvaminen
Opetus ja oppiminenOngelmanratkaisuun orientoituminenOppimisen välineisiin ja menetelmiin tutustuminenja harjaantuminenYmpäristöön ja elämän eripuoliin tutustuminenKulttuuriin kiinnittyminen - sivistyminen
Lasten leikkiminen, liikkuminen, taiteileminen ja tutkiminen
Johtopäätökset havainnoinnista jadokumentoinnista:
Varhaiskasvattajat vaikuttavat lasten toiminnan sisältöön organisoimalla lasten toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitä kutsutaan sisällölliseksi orientoitumiseksi.
Huomio on lasten toiminnassa:
Lapset leikkivät, liikkuvat,taiteilevat, tutkivat ja
osallistuvat arjen puuhiin
Siinä he perehtyvätomiin kykyihinsäja intresseihinsä,
käsittelevät, harjoittelevatja omaksuvat
varhaiskasvatuksenja elämän sisältöjä
Havainnointi,
dokumentointi ja arviointi
Sensitiivisyys
ja läsnäolo
Seppo Sarras 2008/2011
Jokaisella perheellä on omat kysymyksensä, joihin kasvattajat vastaavat
Lapsen vasu ei ole
lapsen kehittämissuunnitelma, vaan lapsen varhaiskasvatuksen
kehittämissuunnitelma.
Lapsen vasua arvioidaan jatkuvasti ja siihen voidaan tehdä tarpeelliseksi katsottuja muutoksia milloin vain.
Ammatillisesta ekspertti-orientaatiostakasvatuskumppanuuteen, lapsen vasu
Seppo Sarras 2011
Kaikille vanhemmille esitetytsamat mallikysymykset
Lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelma muodostui vanhempien vastausten perusteella
Suunnitelma laadittiin syksyllä sovittuna päivänä ja sen toteutuminen arvioitiin keväällä sovittuna päivänä
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaVanhempien näkökulma
• vanhempien kanssa keskustellaan lapsen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen liittyvistä odotuksista, toiveista, tavoitteista ja epäselvistä, ehkä pelottavistakin asioista
Lasten näkökulma• lasten kanssa haastellaan lapsen toiveista ja odotuksista• lasten toimintaa havainnoidaan, dokumentoidaan ja arvioidaan• lasten käsityksiä omasta varhaiskasvatuksestaan kartoitetaan leikkien, pelien ja satujen välityksellä
Ammatillinen näkökulma• lasten ja vanhempien näkökulmista saadun tiedon perusteella suunnitellaan lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatus yleisen varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa
Seppo Sarras 2008
ALOITUS-KESKUSTELU
Tuen tarvesaattaa tulla
esiin jo päivä-hoitoon haettaessa.
Päivähoitopaikkaantutustumisen jaksonaikana vaihdetaan
turvallisenpäivähoidon
aloittamiseen tarvittavat tiedot
Vanhempien huolisaattaa tulla esille.Siihen reagoidaan.
LAPSEENTUTUSTUMISEN
AIKA, N. 2KK
Kuunnellaanlasta ja vanhempia.
Tutustutaanlapseen,
kuunnellaan,leikitään,
haastellaan.Kysellään
vanhempientoiveita ja tarpeita.
Tämä on lapsen vasun valmistelua.
Kasvattajien huolisaattaa viritä.
Varhaiskasvatukselli-sen tukemisen osuus
voidaan aloittaa.
LAPSEN VASU-KESKUSTELU
N. 2KK: KULUTTUAALOITUKSESTA
Tuodaan keskusteluunammatillinennäkökulma: Miten voin
ammatillisestivastata vanhempien
ja lasten toiveisiin ja tarpeisiin.
Tässä kehkeytyyvarsinainen
Lapsen vasun sisältö
Mahdollisestitarvittavista
tukitoimista sovitaanviimeistään tässä.
ARVIOINTI
Lapsen vasuaarvioidaan jatkuvasti
ja tarvittaessamuutetaan
suunnitelmaa: Olemmeko
suunnitelleetoikeita asioita.
Tarvitseekolapsi tukea
jossain asiassa. Tuntuuko
suunnitelmaToteutuvan
Tukemisen tapaaja vaikuttavuutta
arvioidaan jatehdään tarvittavat
muutokset.
Lapsen vasuprosessi Helsingissä
Seppo Sarras 2008
Varhaiskasvatuksen perustyöhön kuuluu
lasten yleinen tukeminen
Varhaiskasvatushenkilöstö tarjoaa tukensa
lapsille ja perheille heti kun tuen tarve ilmenee.
Toimintaympäristöä kehitetään jatkuvasti
lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen turvaamiseksi
Erityinen tukeminen: varhaiskasvatuksellista tukemista ja erityispedagogista osaamista kohdennetaan yksilöllisesti
Muut tuki-
palvelut
Kasv
atus
kum
ppan
uus,
vanh
emm
at Varhaiskasvatuksellisen tukemisen
tehostaminen: Varhaiskasvatuksen
henkilöstö suunnittelee ja kohdentaa
tukemista yksilöllisesti
Erityis-lasten-tarhan-
opettajienpalvelut
Osaavan henkilöstön
toiminta
Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Seppo Sarras 2011
Varhaiskasvatuksen arviointi
Tuottavuuden tarkasteluunmyös varhaiskasvatuksen
näkökulma
Varhaiskasvatuksen arvioinnin
painopiste siirtyylapsen arvioinnista
lapsen varhaiskasvatuksen arviointiin,
pedagogiseen dokumentointiin
Erilaisia mittareita vaikuttavuuden, tuottavuuden ja laadun arviointia varten
Lasten kehityksen ja oppimisen arviointiin erilaisia säännöllisesti käytettäviä testejä
Seppo Sarras 2011
Varhaiskasvatuksen arviointi
• Arviointitiedon keräämistä havainnoimalla ja dokumentoimalla on leimannut tieteellisen tutkimuksen perinne – Lapsikäsitys, lapsen näkeminen tulevana– Kehityspsykologinen näkökulma
• Vasumaailmassa lapsi nähdään olevana, oman kulttuurinsa toimijana– Pedagoginen näkökulma– Miten vaikutan lapsen elämään
varhaiskasvatuksen piirissä
Henkilöstön osallisuus ja yhteistyö
Seppo Sarras 2010
Lapset, lasten hyvän
kasvun edellytykset
Lapset, lasten hyvän
kasvun edellytykset
Organisaatiolähtöinenyhteistyön malli
Kukin suorittaa oman tehtävänsäperustehtävän liepeillä
Lapsiläheinen yhteistyön malliKaikkien työpanos kohdistuu
perustehtävään tilanteenedellyttämällä tavalla
Vasuprosessin arviointi
• Vuoden 2009 aikana Helsingin vasuprosessi arvioitiin reflektiivisin menetelmin 32:ssa kokopäiväisessä arviointiseminaarissa– Arviointiin osallistuivat päivähoitoalueiden
päälliköt ja yksiköiden esimiehet omissa seminaareissaan ja hoito-ja kasvatushenkilöstö omissa seminaareissaan
– Arviointiprosessin veti kehittämiskonsulttimme Pirjo-Leena Malassu
Seppo Sarras 2010
Kevät 2009
Tavoitteena on hahmottaa vasuprosessin nykytilanneja visioida sen lähitulevaisuus Helsingissä• mitä on saatu aikaan• mihin suuntaan prosessia pitää ohjata• minkälaista tukea tarvitaan vasupedagogiikan johtamiseen ja vasuprosessin etenemisen varmistamiseen päivähoitoyksiköiden ja toimipisteiden tasolla
Ph-alue Ph-aluePh-alue
Ph-aluePh-alue
Ph-aluePh-alue
Ph-aluePh-alue
Ph-aluePh-alue
Ph-aluePh-alue
Ph-aluePh-alue
Ph-alue
Ph-alue
Kahdeksan alueellista keskenään samansisältöistävasu-prosessin arviointiseminaaria
päivähoitoalueen päälliköille ja yksiköiden esimiehille
Seppo Sarras 2009
Aloitus 19.8.09Ryhmä 1
h&k henkilöstön Edustajat
Aloitus 20.8.09Ryhmä 2
h&k henkilöstön edustajat
Aloitus 24.8.09Ryhmä 3
h&k henkilöstön edustajat
Aloitus 26.8.09Ryhmä 4
h&k henkilöstön edustajat
Aloitus 4.9.09Ryhmä 6
h&k henkilöstön edustajat
Aloitus 9.9.09Ryhmä 7
h&k henkilöstön edustajat
Aloitus 11.9.09Ryhmä 8
h&k henkilöstön edustajat
Aloitus 31.8.09Ryhmä 5
h&k henkilöstön edustajat
Syksyllä 20093 x 8 alueellista kehittämisseminaaria,
joilla reflektoidaan kevään arviointiseminaarienja studia generalia tilaisuuksien materiaalin
pohjalta varhaiskasvatuksen arjen tilannetta.Tarkoituksena on hahmottaa varhaiskasvatuksen
kehittämisen konkretiaa vasu-maailmassa.
Teemat Teemat Teemat Teemat
Teemat Teemat Teemat Teemat
Seppo Sarras 2009
Arviointisessioiden tärkeimmät tulokset
• Varhaiskasvatuksen anti lapsille piilee kognitiivisissa, luovissa ja sosiaalisissa prosesseissa– Mistä tiedät– Entäs jos– Kenen kanssa
KOGNITIIVISET PROSESSIT:Kysymykset, ratkaisutja perustelut
Vanhempien osallisuus toiminta ja oppiminen
Henkilöstön toiminta ja oppiminen ammattikasvattajina
Lasten osallisuus, kasvaminen, kehittyminen ja oppiminen
Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Sisällöllinen orientaatioperusta
Motivaatio
onnistuminen,
tiedonhalu
Osallisuusliittyminen,
kaverit
Kieli, kommunikaatio,vuorovaikutus
Seppo Sarras 2010
Taiteile-
minen
Tutki-minen
Liikku-minen
Leikki-minen
LUOVAT PROSESSIT: -Entäs jos, tahto ja tunne
Lasten tuottamat sisällöt
SOSIAALISET PROSESSIT:Lasten ja aikuisten
tuottama sosiaalinenelämä
Arviointisessioiden tärkeimmät tulokset
• Varhaiskasvatuksen anti lapsille piilee kognitiivisissa, luovissa ja sosiaalisissa prosesseissa
• Hedelmällisten prosessien edellytyksenä on lasten osallisuus– Missä määrin lapset voivat vaikuttaa omaan
toimintaansa
Lapsille ominaiset toiminnan tavat, johon lapset
ryhtyvät yleensä aina ja mieluiten, ellei heitä estetä
LeikkiminenLiikkuminenTaiteellinen kokeminen ja ilmaiseminenTutkiminen
VasutToimintasuunnitelmaKuukausisuunnitelma
ViikkosuunnitelmaTuokiosuunnitelma
PäivärytmiTilajako
ToimintatuokioLauluhetki
Aamupala, lounas, välipalaLepohetki
UlkoiluVapaa leikki
Päiväkodille ominainen toiminnan tapa
säätelee ja rajoittaa lasten toimintaa
Seppo Sarras 2010
Arviointisessioiden tärkeimmät tulokset
• Varhaiskasvatuksen anti lapsille piilee kognitiivisissa, luovissa ja sosiaalisissa prosesseissa
• Hedelmällisten prosessien edellytyksenä on lasten osallisuus
• Monikulttuurinen varhaiskasvatus on paljon enemmän ja muuta kuin S2-opetusta
• Ensimmäisen vaiheen monikulttuurisuus koostuu eri etnisten ryhmien saarekkeista eikä siihen välttämättä kuulu kulttuurien välistä vuorovaikutusta
• Interkulttuurisuus-termillä korostetaan vuorovaikutusta kulttuurien välillä
• Interkulttuurisessa kompetenssissa korostuu ajatus paitsi tietoisuudesta ja herkkyydestä, myös taidoista ja halusta toimia erilaisissa kulttuurien kohtaamisen tilanteissa
• Transkulttuurisuus varhaiskasvatuksessa merkitsee eri kulttuurien kasvatuksellisten ominaispiirteiden arvojen, uskomusten ja käyttäytymismallien ymmärrystä ja ylittämistä. (kulturaalinen kommunikaatio)
Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen kolme tasoaMonikulttuurinen – interkulttuurinen - transkulttuurinen
SS 2010
Helsingin varhaiskasva-tuksessa monikulttuu-risuus tarkoittaa näitä kaikkia tasoja
SS 2010
Perus-oletta-mukset
Toiminta ja hyvät
käytännötmuuttuvat
Tulokset
Ensimmäisellä kehittämissilmukalla pyritään parempiin tuloksiin ja toimintaan kehittämällä tai säätämällä vakiintuneita hyviä käytäntöjä
Toisessa kehittämissilmukassa tarkastellaan ja arvioidaan perusolettamuksia, siitä avautuu uusia merkitysperspektiivejä, mikä omalta osaltaan altistaa oppimiselle,muuttaa käytäntöjä ja saattaa tuottaa parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa toimintaa
A-haa!
Ahaa!
ArvotA-
haa!
Kolmannella silmukallaarvioidaan perus-olettamusten arvolähtökohtia
Transkulttuurisuudensilmukka
Monikulttuuri-suuden silmukkaEsim. S2 -lto:n
perustyö
Inter-kulttuurisuuden
silmukka
muuttuvat
paranevatja muuttuvat
Monikulttuurisen varhaiskasvatuksensyventyminen,kulttuurisen kompetenssin kasvu
Mitä opimme vasu-prosessista
• Koko henkilöstön osallistuminen oli raskasta, mutta välttämätöntä– Haaste johtamiselle
• Miten varhaiskasvatukseen liittyvät merkitykset avautuvat koko henkilöstölle
– Organisaation oppiminen• Vanhempien osallisuus prosessissa on vaikea tehtävä
– Haaste kasvatuskumppanuudelle• Vasu ei ole koskaan valmis
– Vasut tehdään tätä päivää peilaten tulevaisuutta varten– Vasut uusiutuvat jatkuvasti
Seppo Sarras 2011
Ratkaisevat valinnat• Vasutyö otettiin heti osaksi strategian kehittämistä
– Vasupuhe ja strategiapuhe ovat yleensä eri maailmoista• Hajautettu johtaminen
– Päivähoitoalueiden ja toimipisteiden vasuprosessit saivat edetä jokseenkin itsenäisesti päivähoitoalueen päälliköiden ja yksikköjen esimiesten johdolla ja kehittämiskonsultin tukemana
– Yksiköiden esimiehet ja päivähoitoalueen päälliköt joutuvat henkilökohtaisesti paneutumaan vasumaailman problematiikkaan ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen
– Johtamisen pedagogiikka, pedagoginen johtaminen• Oppimisen tulokulma kehittämiseen
– Vasuprosessi ei ole ensisijaisesti kirjoitustehtävä, vaan henkilöstön oppimisen ja varhaiskasvatuksen kehittämisen prosessi
– Oppiva organisaatio– Kehkeytyvyyden periaate
Seppo Sarras 2011
Osaamisen ylläpito, kehittämisenensimmäinen silmukka
Osaamisen arviointi,muutosmotivaatio, kehittämisentoinen silmukka
Taannutta-va ja
säilyttäväoppiminen
Kehittävä ja
syventäväoppiminen
Uusintava oppiminen kuvaa prosessia, jossa opitaan tekemään paremmin sitä on aina tehty
Ei-oppiminen kuvaa prosessia, jossa oppijat vastustavat oppimista tai kieltäytyvät siitä
Reflektiivinen oppiminen kuvaa prosessia, jossa oppija aktiivisesti havainnoi ympäristöään ja kytkee tekemiään havaintoja osaksi omia ajattelumallejaan, kehitysideoita
Uudistava oppiminen kuvaa prosessia, jossa oppimisessa korostuu uuden tiedon luominen ja uusien käytäntöjen yleistyminen ja vakiintuminen
Muutosvastarinta
Toiminnan ja osaa-misen kehittämi-nen, uudet toimintatavat,kehittämisenkolmas silmukka
Oppimisen tyypit ja vasuprosessi (Antti Kauppia, 2004, soveltaen SS 2011)
Normaali täydennyskoulutus
Vasu-prosessi, koulutus,
keskustelukirjoittami
nen
Vasu-prosessin arviointi-
ja syventämi
nen
SuostutteluMotivointiTyönohjaus
Vasu-prosessin eteneminen
Vasuprosessin jatkamista ja kehittämistä tukevat syventävät koulutus-, keskustelu- ja arviointitilaisuudetVasuprosessin johtamista tukevat koulutukset
Studia generalia –tilaisuudet, Vasu-raportti ja Vasu-työkirja Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämissuunnitelma
Päivähoitoalueen päälliköt ja ph-yksiköiden esimiehet arvioivat vasu-prosessinmerkityksen, tulokset ja tulevaisuuden haasteetPh-yksiköiden hoito- ja kasvatushenkilöstö arvioi vasu-prosessin tulevaisuuden-kuvan ja luonnostelee osaamisen ja kehittämisen suunnitelmaa
Toimipisteiden vasuja valmistuu yhä enemmänLapsen vasu –prosessit käynnistyvät kaikissa toimipisteissä
Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma vahvistetaan päivähoitojaostossa Toimipisteiden vasuja alkaa valmistuaLapsen vasu pilotti päättyy, keskitetty lapsen vasu-koulutus alkaa
Helsinki-vasun ensimmäinen luonnos, toimipisteiden vasujen luonnoksiaDialogi Helsinki-vasun ja toimipiste-vasujen kirjoittamisen välillä kehkeytyyKeskustelu Helsingin lapsen vasu –tulkinnasta, lapsen vasu-pilotti alkaa
Vasu-ohjaajien koulutusprosessi, vasu-ohjausryhmä, studia-generalia tilaisuudetHelsinki-vasun kehitysversiot, toimipisteiden vasujen valmistelu
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2004-2005
Varhaiskasvatuksen johtaminen• Vasutyö on pysyvä ja olennainen osa
varhaiskasvatuksen johtamista– Vasutyö tarkoittaa paitsi varhaiskasvatussuunnitelman
jatkuvaa kehittämistä myös ja varsinkin varhaiskasvatuksen arkityön arvioimista ja kehittämistä
• Johtamisen vaikutuksesta varhaiskasvatus tuottaa enemmän ja parempaa– Mitä varhaiskasvatus tuottaa
• Johtamista ei kannata jakaa toisistaan erilliseen hallinnolliseen ja pedagogiseen johtamiseen– Johtaminen opettaa aina jotain– Varhaiskasvatus kehittyy ja laatu paranee vain oppimisen
tuloksena
Kiitoksia kuulijoilleSeppo Sarras
KoontiVarhaiskasvatus on lasten toiminnan organisoimista
Leikin motivaatio saa lapset toimimaanLeikkiminen on parasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta
Leikkiminen on mukana myös liikkumisessa, taiteilemisessa ja tutkimisessa
Kasvatuskumppanuudessa vanhemmilla on ensimmäinen puheenvuoro
Lapsen tukeminen kuuluu asiaan varhaiskasvatuksessa
Myös maahanmuuttajataustaisella lapsella on sata kieltä, niitä pitää vaalia
Arviointi kohdistuu lapsen varhaiskasvatukseen
Varhaiskasvatuksen johtaminen on vasutyön johtamistaJohtaminen opettaa aina jotain