Helena Vaarille lanka on väri ja neula sivellin s. 6

s. 9 Unohda arki ja kiire retriitissä

s. 10 Nuori lempi on ihquu

s. 5Lumi tamppautui taas kirkoksi

s. 8Puu kukkii kastetuista

Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat | www.lappeenrannanseurakunnat.fiHELMIkUU 3.2.2015

SeurakuntatervehdyS helmikuu 2015

Petteri MyllynenYhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Lauritsalan seurakunnan seurakuntaneuvoston puheenjohtaja

Pääkirjoitus

Kosto vai anteeksianto?

Viime kesänä Afganistanin Heratissa surmattiin kaksi suomalaista lähetystyöntekijää. Heidän am-pumisestaan syytetyn miehen oikeudenkäynti on päättynyt ja hänelle on langetettu kuolemantuo-mio.

Kristittyjen ja Suomen valtiovallan mukaan surmatyös-tä rankaiseminen ei voi perustua koston periaatteelle. Esi-vallalla on oikeus ja velvollisuus asettaa syyllinen kanta-maan oikeudenmukaiset seuraamukset teostaan, mutta siten kuin sivistysvaltiossa toimitaan.

Ranskassa tehdyt terrori-iskut ja sellaisten suunnittelu muualla Euroopassa houkuttelevat ikivanhan silmä silmäs-tä, hammas hampaasta -menettelyn päivitettynä aikaam-me. Silloinhan rikollinen saa osakseen samaa kuin mitä on aiheuttanut muille.

Raamatusta löydämme kaksi keskeistä näkökulmaa täl-laisiin tilanteisiin. Esivallalla ja yhteiskunnan päättäjillä, joille on uskottu lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta, on lupa pitää yllä järjestystä ja hillitä rikollisuutta sekä ter-roria myös voimatoimin. ”Turhaan ei esivalta miekkaa kanna!” Mutta demokraattisessa sivistysvaltiossa rikolli-suuden ja terrorismin vastustaminen ei saa vajota rikolli-suuden ja terrorismin tasolle.

Toinen, erittäin tärkeä lähtökohta on anteeksi antami-nen. Sitä ei voi vaatia keneltäkään. Se ei myöskään ole koskaan helppoa, mutta uhrin, yksilön itsensä tervehtymi-sen ja eheytymisen kannalta tärkeää.

Oikeudenmukainenkin katkeruus syö ihmistä sisältä-päin. Hirvittävimmistäkään vääryyksistä toipuminen ei onnistu, jos ruokkii mieltään koston ajatuksilla. Anteek-sianto ei suinkaan merkitse syyllisyydestä vapauttamista, mutta se auttaa myös syyllistä eteenpäin, jos tämä ymmär-tää katua tekojaan.

Peittelemätön totuus kaikesta siitä, mitä traumaattisessa tilanteessa todella tapahtui, on saatet-tava kunkin osapuolen tietoon. Tieto on välttämätöntä koetun tuskan ja kärsimyksen läpikäymiseksi. Totuus-komissioita tai siihen rinnastettavia elimiä tarvittaisiin niin suurissa yh-teiskunnallisissa kuin pienemmissä, arkisemmissa kriiseissä.

 Sinne, missä ihmisiä häväistään, ki-dutetaan ja jopa tapetaan, on aika-naan asetettava kukkia ja kynttilöitä toivon merkeiksi. Ne julistavat Juma-lan rakkautta, joka on ihmisen vihaa voimakkaampi.

VaihteessarAkEtit paukkuivat uuden vuoden vaihtumisen merkik-si. Kun vanha päättyy ja uusi alkaa, on katse suunnattava eteenpäin.

kirkostAmmE on viime aikoina eronnut huomattava määrä ihmisiä. Tosiasia on, että väki vähenee, vaikka kirkkoon liittyneitä oli vuonna 2014 aiempaa enemmän. ”Tarttis tehdä jotakin”, kuten eräs valtiomies aikanaan totesi.

käännän katseeni kahteen suuntaan, ensimmäiseksi nuo-riin. Suurin osa ikäluokastaan käy rippikoulun, mutta val-taosa kirkosta eronneista on nuoria aikuisia.

tuohon ikävaiheeseen on kohdistettava erityinen huomio. Vaikka 16-vuotiailla oli viime syksynä toistamiseen ääni-oikeus seurakuntavaaleissa, vain erittäin harva käytti val-taansa ainakin omassa seurakunnassani. Meidän konka-reiden on pohdittava, miten saisimme nuoret tuntemaan seurakunnan toiminnan myös päätöksenteon osalta omak-seen.

AlAkouluissA toimivien oppilaskuntien avulla oppilaat tu-tustutetaan demokratian pelisääntöihin ja vaikuttamisen eri mahdollisuuksiin. Lasten parlamentti ja nuorisovaltuus-to pohtivat koululaisille tärkeitä asioita. Olisiko seurakun-tayhtymässä tilausta nuorisovaltuustolle, johon koottaisiin seurakunnissa aktiivisesti toimivia nuoria kuulemaan laa-dittuja suunnitelmia? Näin heidän mielipiteensä ja ehdo-tuksensa tulisivat paremmin huomioiduiksi. Lisäksi nuoret saisivat arvokkaan kokemuksen seurakunnallisesta pää-töksenteosta.

toisEksi katselen kaupungissa toimivia vapaaehtoisjärjes-töjä. Vapaaehtoisten merkitys myös seurakunnissa tulee kasvamaan. Voisimmeko ja haluaisimmeko hyödyntää eri vapaaehtoisjärjestöjen osaamista vapaaehtoisuuden ke-hittämisessä? Kokoon kutsuminen ja töiden organisoin-ti voisi olla seurakunnan työntekijöiden vastuulla, kunkin omaa työalaa tukien. Nostan esimerkin omasta harrastus-piiristäni: Punaisen Ristin Piristäjä-toiminta olisi hyvä apu diakoniatyöntekijöille.

idEointi on helppoa, toteuttaminen vaatii työtä. Luotta-mushenkilöt ovat varmasti alkaneella valtuustokaudella aktiivisia kannustaessaan ja tukiessaan työntekijöitä yhtei-sömme kehittämisessä.

mAksAmillAmmE verorahoilla tehdään paljon hyvää. Tämän tietoisuuden lisääminen on seurakuntien tehtävä. Emme voi, emmekä saa jäädä odottamaan, että ihmiset ha-keutuisivat itse mukaan toimimaan: on kutsuttava ja tarjot-tava mahdollisuus.

siirrän kirjoitusvuoron Lappeen seurakuntaneuvoston anni Mylläriselle.

Tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka julistamme teille: Jumala on valo, hänessä ei ole pimeyden häivää.1. Joh. 1:5

”Sinne, missä ihmisiä häväistään, kidutetaan ja jopa tapetaan, on aikanaan asetettava kukkia ja kynttilöitä toivon merkeiksi.”

Seurakuntatervehdysπ 3.2.2015, helmi–maaliskuu – 48. vuosikerta

Mikko OjanenLappeenrannan seurakunnan

kappalainen

Gallup

uudEn EdEssä

luottAmushEnkilöltä

UUTISIA SEURAKUNNISTA

JulkaisiJa Lappeenrannan seurakuntayhtymä

PäätoimittaJa Mikko Ojanen

toimitussihteeri Marinella Ruutu puh. 040 3126 818

1.3.2015 mennessä.

kannen kuva Atso Suopanki

ilmoitusmyynti Etelä-Saimaan myynti neuvottelijat:

Arja Husso puh. 040 554 0038

Kaisa Heiskanen puh. 040 631 1576

Merja Luhtanen puh. 040 746 4334

Maarit Vento puh. 040 554 0036

sähköPostiosoite etunimi.sukunimi@esaimaa.fi

Puhelinmyynti Päivi Imeläinen, puh. 040 554 0037 Anja Leiniäinen, puh. 040 746 4332

sähköPostiosoite etunimi.sukunimi@lehtimedia.fi

Paino Kaakon Viestintä Oy Lappeenrannan paino

marinella.ruutu@evl.fi Kirkkokatu 10 A, PL 45 53101 Lappeenranta

toimitusneuvosto Antti O. Arponen, Keijo Martikainen, Timo Mattila, Mikko Ojanen, Marinella Ruutu ja Marja Talikka

Lehti jaetaan maksutta kaikkiin kotitalouksiin Lappeenrannassa.

Painosmäärä 45 406.

Seuraava numero ilmestyy 24.3.2015. Lehteen tulevat aineistot voi toimittaa sähköpostitse os. lappeenranta.tiedotus@evl.fi

lAPPEEnrAnnAn seurakunnan kirkko-herra Juha tiihonen jää lomien kaut-ta eläkkeelle 1. maaliskuuta.

Mikkelin tuomiokirkossa 38 vuot-ta sitten pappisvihkimyksensä saanut Tiihonen aloitti uransa Kuusankos-ken seurakunnan virallisena avustaja-na. Sen jälkeen hän toimi viisi ja puoli vuotta pappina Ruotsissa, viisi vuotta Lappeenrannassa, vuoden YK-jouk-kojen rauhanturvapataljoonassa Gola-nin ylängöllä ja 11 vuotta aluekappa-laisena Jyväskylässä. Lappeenrannan seurakunnan kirkkoherrana Tiihonen ehti palvella 12 vuotta.

Kirkkoherran virkansa ohessa Tii-honen toimi yhden neljän vuoden ja yhden puolikkaan kauden seurakun-tayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Hän pitää puheen-johtajuuden aloitusta vuonna 2007 yh-tenä uransa haastavimmista hetkistä.

– Täytyi opetella paljon kokoustek-niikkaa. Pöydän äärellä oli kuitenkin neuvojia, joilta otin opikseni.

Tiihonen oli vahvasti mukana Lap-peenrannan kirkon peruskorjauksessa, joka valmistui vuonna 2007. Hän osal-listui lähes jokaiseen työmaapalaveriin ja oli lisäksi jäsenenä kiinteistöasiain johtokunnassa.

– Halusin, ettei kirkkoon jäisi mitään sellaista, mikä olisi käyttäjien kannalta hankalaa.

Yhtenä kirkkoherran uransa koho-kohdista Tiihonen pitää seurakunnan 100-vuotisjuhlavuotta ja toukokuus-sa 2013 järjestettyä pääjuhlaa. Työryh-män jäsenenä hän oli suunnittelemas-sa juhlavuoden kulkua reilun vuoden ajan.

Eläkkeensä alussa 64-vuotias Juha

Tiihonen aikoo ottaa etäisyyttä seura-kunnan toimintaan.

– Olen ajatellut, että tässä kohtaa voisi olla tarpeen selkeä levon vaihe.

Tiihonen ei ainakaan vielä ole suun-nitellut ottavansa eläkkeellä vastaan papin tehtäviä Lappeenrannassa. Sen sijaan hän on avoimempi toimimiselle suomalaisten pappina ulkomailla. Vai-mon virka opettajana pitää miehen kui-tenkin lähivuodet Lappeenrannassa.

Työelämästä Tiihonen kertoo jää-vänsä kaipaamaan eniten työyhteisöä.

atso suopanki

Kirkkoherra Juha Tiihonen pitää lähtösaarnansa laskiaispäivänä 15.2. klo 10 Lappeenrannan kirkos-sa, Mannerheiminkatu 1. Mahdolli-set muistamiset hän toivoo ohjatta-van Meijän kylä -lähetyshankkeen hyväksi Suomen Lähetysseuran tilille FI3880001400161130 (viestikenttään ”Meijän kylä”).

Tiihonen siirtyy eläkkeelle

”Selkeä levon vaihe voi olla nyt tarpeen.”juhA tiihonEn

Juha Tiihonen lä-hetti läksiäiskah-veiltaan terveisiä lappeenrantalaisil-le: olkaa aktiivisia seurakunnan toiminnoissa ja pitäkää vahva yh-teys Jeesukseen.

Atso Suopanki

lAPPEEnrAnnAn seurakunnan kamari-kuoro julkaisee uuden YouTube-talti-oinnin viimekeväisen kuoron esittely-videon jatkoksi.

Kuoron tulkinta iltavirrestä 552 Mua siipeis suojaan kätke nauhoitettiin Ristikankaan kappelissa tammikuun lopussa.

Videon käsikirjoituksen, jonka poh-jalta laulu myös kuvitetaan, ovat laa-tineet kuoron johtaja, kanttori Seija Tapanainen sekä kuorolaiset Marja Talikka ja Matti Moilanen. Äänityk-sestä, kuvauksesta ja taltioinnin esitys-kuntoon työstämisestä vastaa Kimmo Metsälä.

Virren 552 aiheena on turvallisuus ja luottamus Jumalaan. Useat virret ovat syntyneet rukouksista, kuten tämä Lina Sandellin vuonna 1866 skånelai-seen kansansävelmään kirjoittama runo, jonka otsikkona oli Lapsen iltarukous. Suomalaiseen virsikirjaan laulu otettiin vuonna 1938.

Virttä lauletaan myös hautajaisissa, mutta Kamarikuoro haluaa liittää lau-lun runon luoneen Sandellin mukaises-

ti iltarukoukseen. Videon visuaalinen kuvakerronta on

rauhallista ja kaunista tulkiten iltaru-kousta esimerkiksi Jumala-yhteytenä sekä läheisyyden ja turvallisuuden het-kenä.

Matti Moilanen

Kamarikuoro versioi iltavirren nettiinVErkossA

Kamarikuoron esittelyvideota on katsottu YouTubessa lähes 550 kertaa.

Kimmo Metsälä

Lähetys­kasvatussihteeri Maarit BergLähetyssoppi, koulukatu 10 a

avoinna ti—to klo 11–16

1. Lähetyssoppi tarjoaa käsitöitä, joiden myynnis-tä saatava tuotto ohjautuu seurakunnan lähetystyölle. Sopesta löytyy myös Yh-teisvastuun hyväksi myytäviä tuotteita. Moni asiakas haluaa käydä ostoksilla So-pessa, koska samalla voi tasata eriarvoi-suutta maailmassa. Soppi toimii vapaaehtoisvoimin. Myy-mälään on tervetullut myös kahville ja juttelemaan.2. Meillä on laaja valikoima myytävää korteista ja adresseista käsitöihin. Myy-mälään on hyvä  tulla katselemaan rau-hassa ja tekemään löytöjä. Valitettavasti verkossa ei vielä ole esillä tuotteitamme. 3. Ystävänpäivälahjaksi Sopesta löytyy esimerkiksi käsinkudottuja villasukkia ja lapasia, Nikolai-huiveja, itsetehtyjä ko-ruja tai puisia sydämiä ovikoristeeksi. Ilo lahjan ostamisesta  on kaksinkertainen, kun lahja ystävälle tukee myös lähim-mäistämme kehitysmaassa.

Lähetyssihteeri Marita SmedsPuuhapaja, Sammonlahti, hietakallion­ katu 7

avoinna ma–pe klo 10—15 tai sopimuksen mukaan

1. Puuhapajasta voi tilata tai ostaa yksilöl-lisiä mattoja, shaaleja ja muita käsitöitä. Pajan tuotto ohjataan seurakunnan lähe-tystyölle. Tuotteiden valmistus ja myymi-nen toteutetaan osittain vapaaehtoisvoi-min. Pajaan voi tulla tekemään myös itse! 2. Valikoimassa on runsaasti erilaisia yk-silöllisiä käsitöitä. Tuotteista on muuta-mia kuvia verkkosivuillamme.3. Ystävää voi muistaa hauskalla hiiri-pyyhkeellä tai pienellä pellavafroteisella pesusydämellä.

tekstit MaRinella Ruutu, kuVat kRista YlÄ-kotola Ja nina-MaRia HYppÄnen

Kirpputori ja lähetysmyymälä Lähetysviisari palvelee Joutsenon seurakuntakeskuksessa, Penttiläntie 5, torstaisin klo 13.30–16.30.

Lähetysmyymälä Puoti ja Pannu on avoinna Lauritsalan seurakuntalolla, Kauppalankatu 1, maanantaisin klo 10–14 ja 16–19, tiistaista torstaihin klo 10–14 ja perjantaisin klo 10–13.

1. Mikä lähetysmyymälässä on erityis­laatuista muihin ostospaikkoihin ver­rattuna? 2. Miten kuvailisit tuotevalikoimaan­ne? voiko tuotteisiin tutustua myös verkossa? 3. ehdota yllätystä ystävänpäivälah­jaksi (14.2.).

lisätiEtojA kuorostA jA tAltioinnistAKuoron johtaja,

kanttori Seija Tapanainen, p. 040 3126 311.

Video on katsottavissa lähiviikkoi-na os. www.youtube.com/lprseura-kunnat.

3

SeurakuntatervehdyS helmikuu 2015SeurakuntatervehdyS helmikuu 2015

LINNOITUKSEN ERIKOISUUS

SYDÄNTALVEN TOIMINTAASUURKERÄYS

Maallinen veli

Kirje arkkipiispalle PaRahIN KaRI. Rohkenen sinutella, koska emme me saman lyseon pojat teititelleet silloinkaan, vajaa puoli vuosisataa sitten. Katselit minua ylöspäin ekaluokkalaisen silmin, kun sujautin päähäni yo-lakin. Sittemmin osat ovat vaihtuneet.

LySEOaIKa teki merkintöjä elämänreppuumme. Saimme mo-lemmat korkeimman arvosanan niin äidinkielessä kuin reaa-likokeessa ja myös arvion kyvystä lukea Lutherin kirjoituk-sia alkukielellä. Vain toinen meistä on käyttänyt kykyään.

NETTISIvU kertoo, että sinulla on neljä lasta ja harrastat on-gintaa. Minulla on kolme, mutta en harrasta ongintaa. Tai ehkä sittenkin. Kalastamme molemmat kansankirkkomme puolesta.

SINUN ongenkohosi heiluntaa, kalansaaliitasi ja kertomiasi kalajuttuja seuraa koko valtamedia, koska olet kansankirk-komme arvovaltaisin edustaja. Lehtihaastattelussa kuitenkin kerrot, että kirkon tulee olla moniääninen. Vetoat luterilai-sen kirkon historiaan, jota mielestäsi sävyttävät keskustelu ja luova erimielisyys.

OLET SITä mIELTä, että kirkon kannalta olennaisinta on se hil-jainen perustyö, joka tapahtuu inhimillisen vuorovaikutuk-sen tasolla. Koen itseni juuri sellaisen työn tekijäksi. Ponnis-tan maalliselta pohjalta, mutta olen ylpeä kansankirkkomme jäsenyydestä.

OLEmmE molemmat ymmällämme, kun kirkkomme ovi käy tänään liian usein vain ulospäin. Yhdymme varmasti pilapiir-täjä karlssonin oivallukseen nykyhetkestä (HS 3.12.2014), jossa mies seisoo bussipysäkillä lakeuden keskellä kännyk-kä korvallaan ja laukoo: ”Kuulkaas, jos ei se bussi kohta tule, minä eroan kirkosta”.

mE LaPPEENRaNTaLaISET saimme joulun alla arvokkaan lah-jan, josta et ehkä ole tietoinen. Saanen siksi olla onnellinen sanansaattaja. Niin Luukkaan Pysäkin nokkamies kuin Sam-monlahden seurakunnan kappalainen solmivat sukupuoli-neutraalin joulurauhan. Moniäänisen kirkkomme äärilaidat löysivät toisensa. Sovinnon polku on avattu.

PaRahIN KaRI. Toteat, että sinulle kirkko on elementti, jota ilman maailma olisi äärimmäisen kova. Moniäänisen lauma-si jäsenenä toivon sinulle ylivertaista jaksamista pehmennys-tehtävässäsi ja ajan löytymistä kaikesta huolimatta myös toi-selle harrastuksellesi, hölkälle.

SINä hölkkäät, minä hiihdän, mutta lopullinen maalimme on sama.

Linnoituksessa suuren suosion saanut lumikirkko on nyt neljännen kerran valmiina kutsumaan suojiinsa niin satunnaiset ohikulkijat kuin siellä järjestettyihin tilaisuuksiin osallistujat.

”RaTI RITI TaLLa, Tämä POIKa TaLLaa. LUmIKITEET KIRKKahIKSI, KIRKON SEINäT KaNTavIKSI…” Viime vuonna leuto kevättal-vi lyhensi linnoituksen lumikir-kon käyttöaikaa huomattavasti. Tänä vuonna Paavalin päivänä käyttöön siunatulle kirkolle on suunniteltu ohjelmaa aina maa-liskuun 18. päivään asti. Kirk-koon voi pistäytyä milloin vain, vuorokauden ajasta riippumatta - kynttilät palavat alttarilla.

Seurakuntien Hiutalehartau-det kutsuvat kirkolle säännölli-sesti sunnuntaisin ja keskiviik-koisin klo 14 sekä iltavalossa torstai-iltaisin klo 18. Lisäksi muun muassa laskiaisaika virit-tää oman lisänsä tilaisuuksiin.

”RaTI RITI TaLLa, mITä TäSSä aLLa? ESI-ISäIN LUUT Ja vaIvaT, hISTORIaN mUISTOT KaIvaT…”

Tänä vuonna omaa sisältöään ja historian kiteitä tapahtu-miin tuo Lappeen seurakunnan 600-vuotisjuhla. Onhan lumi-kirkko samalla paikalla, missä Lappeen Marian kirkon kolme edeltäjää sijaitsivat linnoituksen muurien sisällä yli kahdensadan vuoden ajan.

Lumikirkkoon voi tilata myös opastuksia ja esimerkik-si useat päiväkotiryhmät vie-railevat kirkossa. Linnoituksen erikoisuus tarjoaa oivan paikan myös hääjuhlalle, jonka järjestä-misessä, kuten tarjoiluissa, Lin-noituksen muut toimijat autta-vat mielellään.

”RaTI RITI TaLLa, vOIma PORUKaLLa. PIRULTa JO väISTyy mahTI, yhTEINEN JOS vaIN ON TahTI…”Kirkko rakentui talkoilla. Juha Myllynen, Ilpo Sientola, Matti valoaho ja esa viitala huoleh-tivat siitä, että kirkko nousi ajal-laan, ja suntiopalvelut pelaavat. reijo Mustonen ja arkkitehti-na toiminut jääveistäjä kimmo Frosti olivat rakennevastaavia. Suuri joukko vapaaehtosia on ollut paikalla tallaajina tai laula-massa oheista Jukka Lehtisen tekemää rallia.

Nyt tarvitaan kirkon raken-tajia enemmän kuin nakertajia.

Niitä löytyy seurakuntalaisis-ta ja työntekijöistä. Yllätyksel-listäkin ohjelmaa on luvassa ja ideoita otetaan vastaan. Ja saa-daanko se vaivaisukkokin ra-kennetuksi?

Kirkonmäellä tavataan.

Jukka lehtinen

Lumikirkko nousi harjakorkeuteensa

Juha Myllynen yllätti muut talkoolaiset lumipesulla kesken rakennusprojektin.

mITä? mISSä? mILLOIN?Vuoden 2015 lumikirkolla tapahtuu viikoittain: Historiahetki ke klo 14,

Hiutalehartaus to klo 18 erityisesti perheille ja sun-nuntaihartaus klo 14.

Tapahtumista kerrotaan viikoittain lehti-ilmoituk-sissa ja kirkon ilmoitustau-lulla. Tulossa esimerkiksi lapsityön ystävänpäivän laskiaistapahtuma la 14.2. 10–13 ja Kalevalanpäivän runo- ja lauluhetki la 28.2. klo 14.

SULAMIIN - lumikirkon päättäjäiset ke 18.3. klo 18.

Lisäksi tilattavissa aikoja esittelyyn, hartauksiin tai vaikkapa perhejuhliin.

LaSTU Mika kOlehMainen

SydäNTaLvI TaRJOaa RUNSaaSTI KOETTavaaSEURaKUNTIEN tuttuja viikkotapahtumatietoja voit seu-rata keskiviikkoisin julkaistavasta Lappeenrannan uu-tisista ja perjantaisin Etelä-Saimaasta. Ajankohtaisia uutisia, tapahtumatietoja ja ajattelunaihetta löydät käte-västi myös seurakuntayhtymän verkkosivuilta www.lap-peenrannanseurakunnat.fi, Facebookista www.facebook.com/lappeenrannanseurakunnat sekä Twitteristä www.twitter.com/lprseurakunnat. Seurakuntaelämää jaetaan kuvien kautta myös Instagramissa http://instagram.com/lprseurakuntayhtyma. Jaa, kommentoi ja tykkää!

OTa ROhKEaSTI yhTEyTTä. PaLvELEmmE mIELELLämmE. Lappeenrannan seurakuntayhtymän vaihde vastaa

numerossa 040 3126 600. Seurakuntasihteereiden yhteystiedot ovat seuraavat: Joutseno: Arja Partanen, p. 040 3126 701 Lappee: Seija Niemi, p. 040 3126 602 Lappeenranta: Anne-Mari Välikauppi, p. 040 3126 301 Lauritsala: Arja From, p. 040 3126 401 Sammonlahti: Helena Hienonen, p. 040 3126 501 Viestintä, tiedottaja Marinella Ruutu, p. 040 3126

818

LaPPEENRaNNaN seurakuntayhty-män talousarvio vuodelle 2015 perustuu 1,35 kirkollisveropro-senttiin. Yhteinen kirk kovaltuus-to on jo toimintasuunnitelmas-saan Uskoon ja vastuuseen 2015 linjannut kirkollisveroprosentin säilyvän vielä tämän vuoden ajan edellisvuo sien tasolla.

Seurakuntayhtymän vuoden 2015 toimintakuluiksi on ar-vioitu 14,2 miljoonaa euroa ja toimintatuotoiksi 1,9 miljoo-naa euroa. Kirkollisverotuloja kertyy ennusteen mukaan 12,3

miljoonaa euroa ja yhteisövero-tuloja 1,2 miljoonaa euroa.

Vuoden 2015 merkittävim-pänä hankkeena toteutuu Risti-kankaan hautausmaan huol - to- ja sosiaalitilojen rakentami- nen. Uudet toimitilat otetaan käyttöön syksyllä. Lisäksi to-teutuslistalla ovat Koulukatu 12:ssa sijaitsevan kiinteistön saneerauk sen suunnittelu ja Le-polan kappelin korjaustyöt.

Marinella ruutu?

54

Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminta on Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2015 kotimainen erityiskohde.

SUURELLa SydämELLä on verkon kautta toimiva palvelu, jonka avulla ihmiset voivat antaa ja pyytää apua. Vuonna 2006 Tam-pereella alkanut palvelu toimii yli neljälläkymmenellä paikka-kunnalla eri puolilla Suomea.

Palvelu kokoaa yhteen va-paaehtoistöitä tarjoavat ja nii-den tekemisestä kiinnostuneet. Kirkkopalvelujen koordinoi-masta toiminnasta vastaa evan-kelisluterilaisten seurakuntien verkosto yhteistyökumppanei-neen.

Lappeenrannassa palvelus-ta vastaavat paikalliset evanke-lis-luterilaiset seurakunnat. Mu-kaan halutaan myös esimerkiksi seudun auttamistyötä tekeviä järjestöjä.

– Verkon kautta on helppo antaa ja pyytää apua. Käytäntö on osoittanut, että monilla on verkossa matalin kynnys avun pyytämiseen, huomauttaa Kirk-kopalveluiden Ilkka kalman-lehto.

Vapaaehtoistehtävät listautuvat paikallisen palvelun etusivulleavOImIIN tehtäviin voi ilmoit-tautua sähköisellä lomakkeella. Rekisteröityvä voi kertoa pal-velussa myös halukkuudestaan tuleviin vapaaehtoistehtäviin, jolloin häneen otetaan yhteyt-tä seurakunnasta. Apua voidaan pyytää ja tarjota myös tavara-lahjoituksina.

– Palveluumme voivat osal-listua niin kirkkoon kuuluvat kuin kuulumattomat. Auttami-nen ei tunne rajoja, Kalmanleh-to sanoo.

Anna apua -palvelu on käy-tössä noin 40 ja Pyydä apua

-palvelu runsaalla 10 paikka-kunnalla. Lappeenrannassa Pyy-dä apua -palvelu on tarkoitus avata tämän vuoden aikana.

– Apua voi pyytää täyttämäl-lä palvelun sivuilta löytyvän lo-makkeen. Avunpyynnön voi vä-littää myös paikallisen toimijan, esimerkiksi diakoniatoimiston kautta, Kalmanlehto muistuttaa.

Naapurillakin voi olla avuntarvettaSUURELLa SydämELLä kannustaa erityisesti arjen kansalaisautta-miseen.

– Monien tilastojen mukaan ihmisten auttamishalu kasvaa, kun eletään taloudellisesti tiu-kempia aikoja. On hienoa, jos vaikkapa naapurin avuntarve nähdään ja häntä autetaan myös ilman verkkoa.

Kalmanlehto tarkentaa, että

Suurella Sydämellä -palveluun rekisteröityvillä ei ole osallistu-misvelvoitetta. Toimintaan voi tulla kiinnostuksensa, aikatau-lunsa ja voimiensa mukaan.

Yhteisvastuukeräyksessä saa-duilla varoilla vapaaehtoispalve-lua kehitetään ympäri Suomea. Tavoitteena on viedä se maam-me jokaiselle paikkakunnalle seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Vaikka verkkopalvelut ovat suomalaisista valtaosan käy-tettävissä, ei Kalmalehto halua unohtaa myöskään niitä, joita netti ei vielä tavoita.

– Verkkopalvelun rinnalla on jatkossakin säilytettävä se tuttu puhelinnumero, johon soitta-malla apu löytyy.

Juhana unkuri

yhTEISvaSTUU 2015

Verkon vapaaehtoispalvelu tarjoaa mahdollisuuden arjessa auttamiseen

JOUTSENON SEURaKUNTaKanttori henry Sinitalo siirtyi eläkkeelle 1.1.2015.

LaPPEEN SEURaKUNTaKanttori Maria kuusinie-mi irtisanoutui tehtävästään 1.2.2015.

LaPPEENRaNNaN SEURaKUNTaDiakonissa hanna korkalainen on perhevapaalla 23.12.2015 saakka.

LaURITSaLaN SEURaKUNTaMarjo Lavonen työskentelee lähetysmyymälä ja kohtaamis-paikka Puodissa ja Pannussa toukokuun 2015 loppuun.

SammONLahdEN SEURaKUNTaApuemäntä arja hiiva siirtyi eläkkeelle 1.2.2015.tapio kilpiä aloitti vs. seura-kuntapastorina (50 %) 1.2.2015.

PäIhdE- Ja KRImINaaLITyÖJari Pöllänen toimii päivä-keskustyön ohjaajana vuoden 2015 loppuun.

vIESTINTäTiedotussihteeri atso Suopan-ki jää vuodeksi perhevapaalle 19.3.2015. Hänen sijaisenaan työskentelee KTM Marjatta Kupias.

Ilkka Kal-manlehdon mukaan Suurella Sydä-mellä -palvelu on poikinut monia uusia auttamisen muotoja, ku-ten neuvontaa talousasioissa.

Atso Suopanki

yhTEISvaSTUU 2015 Keräys käynnistyi sunnuntai-

na 1.2. Suomessa tuetaan yhteisvas-

tuuvaroin yksinäisiä ja eri syistä vaikeaan elämäntilan-teeseen joutuneita ihmisiä Suurella Sydämellä -vapaaeh-toistoiminnan kautta, www.suurellasydamella.fi.

Ulkomaisena keräyskohteena on Haiti, missä autetaan lap-sia kouluun.

Lipaskeräys 2.2.–7.2. Lap-peenrannan Prismassa, Ci-tymarketissa ja S-market Myllykeskuksessa, Sammon-lahden K- Ja S- marketeis-sa klo 10–18 sekä 6.-7.3. ja 27.–28.3. klo 10–18 Lauritsa-lan S-marketissa, K-supermar-ketissa ja K-supermarket Leh-muksessa.

TIESITKÖLaPPEENRaNNaSSa jokainen seura-kunnan jäsen mak-saa kirkollisveroa keskimäärin 210 euroa vuodessa.

Kirkollisveroprosentti pysyy ennallaan

aJaNKOhTaISTahENKILÖSTÖUUTISET

Konsertti yhteisvastuun hy-väksi su 22.2. klo 15 Sam-monlahden kirkossa, Hieta-kallionkatu 7.

Yhteisvastuu-kirpputori la 14.3. klo 10–14 Lappeen-rannan seurakuntakeskuk-sessa, Koulukatu 10 (käyn-ti Raatihuoneen puolelta). Myyntipöytiä riittää 40 en-simmäiselle, hinta 5 euroa. Myyntipöytien tuotto oh-jataan Yhteisvastuulle, ta-pahtuman kahvion tuotto lahjoitetaan lähetystyölle. Lisätietoja ja myyntipöydän varaukset vs. diakoni Laura Peltoniemi, p. 040 3126 322 tai laura.peltoniemi@evl.fi.

Keräyspuhelimet ja muut lahjoitusmahdollisuudet os. www.yhteisvastuu.fi.

Kaipaatko kuuntelijaa?Päivystävä pappi on tavoitettavissa maanantaista perjantaihin numerossa 040 3126 288 tai Keskusrekisterissä, os. Kirkkokatu 10, Lappeenranta.

Atso Suopanki

SeurakuntatervehdyS helmikuu 2015SeurakuntatervehdyS helmikuu 2015

Lappeen seurakunta – eLämän Leipää 600 vuotta

JUHLAVUOSIJUHLAVUOSI

tekstiiLitaiteiLiJa HeLena vaarin käsissä syntyy Lappeen kirkkoon kaikkiaan 36 uutta kirkkotekstiiliä.

Kukin kirkkovuoden eri ajan-kohtana jumalanpalvelukses-sa käytettävä värisarja, violetti, vihreä, valkoinen, punainen ja musta, käsittää alttarivaatteen eli antependiumin, saarnatuolin kirjaliinan, ehtoollismaljan pääl-le asetettavan kalkkiliinan sekä papin stolat ja messukasukan.

Adventin aikaan kirkossa nähdään jatkossa myös harvi-nainen kuudes värisarja eli sini-nen.

– Sinistä käytetään tyypilli-sesti enemmän länsirannikol-la ja Ruotsissa violetin asemas-

ta. Se on kiinnostava väri, joka sävyttää myös kirkon sisätiloja, Vaari kertoo.

– Sininen viittaa lisäksi Jee-suksen äitiin Mariaan, jota kirkkorakennus vertauskuvalli-sesti edustaa.

Perinteisillä työvälineillä syntyy tarkkaa jälkeä– nuppineuLat ovat aarteitani, sanoo Vaari, ja luettelee niiden lisäksi tärkeimmiksi työväli-neikseen sakset, langat, kankaat ja ompelukoneen.

Vaari on vanhanaikainen suunnittelija, joka ei tee teks-tiililuonnoksia tietokoneella, vaan hahmottelee ne ensin lyi-

jykynällä valkoiselle paperille ja viimeistelee piirrokset puu- ja peiteväreillä.

– Pystyn lähtemään tarkasta luonnoksesta eteenpäin ja siir-tämään kuvat kankaiksi ja lan-goiksi.

Luonnosvaihetta edeltää laaja ja monivaiheinen tutki-mustyö. Sen aikana Vaari ko-koaa valmistusprosessissa tar-peelliset ainekset, kirkon ark kitehtuurin ja interiöörin, kristikunnan, seurakunnan ja kaupungin historian, paikka-kunnan omaleimaisuuden ja uskon ilmenemismuodot muis-tiin ja ryhtyy ideoimaan, mitä niistä olisi synnytettävissä.

– Tutkimustyön aloitin ke-

väällä 2014. Viimeinen Lap-peen värisarja valmistuu pääsi-äiseksi 2016.

– Tämän projektin rinnalla teen myös muita töitäni, Vaari

tarkentaa.Vaari vastaa itse väri ker-

rallaan syntyvien, taidekäsi-töiksi luonnehdittavien tilaus- tuotteiden kirjonnasta ja om- pelemisesta. Ainoastaan teks-tiilien vuoritukset hän siirtää luotto-ompelijalleen.

Keskeneräisiä töitä on käy-tettävä paikan päällä Lappeen-rannassa monta kertaa, jotta kankaisiin valitut sävyt vastaa-vat esimerkiksi kirkon seinien, koristelistojen tai alttaritaulun värimaailmaa.

– Valo kirkossa on ihan eri-lainen kuin kotona työhuo-neellani. Olen tietysti ottanut myös värimalleja muistamista ja vertaamista helpottamaan.

sininen aLttarivaate eLi antepen-dium: Mariaa ja Jeesus-lasta esittä-vä kuva-aihe on saanut inspiraation 1500-luvulla valmistuneesta rafaellon maalauksesta, jota käytettiin 1840-lu-vulla mallina Lappeen seurakunnan si-netissä. Mariaa ja Jeesusta ympäröivät

Karjalan ruusut. Ruusu on Kristuksen ja Marian sekä marttyyreiden ja rakkauden symboli.

sininen saarnatuoLin kirJaLiina: Kirjaliinaan on kuvattu valkoinen lilja kolmessa eri kasvun vaiheessa. Kukka on Neitsyt Marian, puhtauden ja viat-tomuuden symboli. Suuren aukinaisen liljan sisältä näkyy pieni risti. Se on kuin Jeesus-lapsi Marian sylissä. Kirja-

liinassa on näin esillä jouluevankeliumi.

vaLkoinen aLttarivaate eLi ante-pendium: Laakea järvi mai sema viittaa Sai maa seen ja lap peenrantalaisille tär-keään vesilläoloon. Maiseman keskel-lä olevan pienen veneen peräsimessä

lukee Kristus, laivan nimenä on Taivaan Isä ja nokassa Pyhä Henki kyyhkysen muodossa. Kyyhkysen kantaman vihreän oksan myös Nooa sai vedenpaisumuksen yhteydessä. Veneen kyydissä oleva vilja kuvaa elämää ja kasvua sekä Lappeen-rannan seudun perinteistä elinkeinoa, maataloutta. Nipussa olevat viljantähkät symboloivat ekumeniaa ja ajatusta siitä, että olemme kaikki samassa veneessä.

punainen aLttarivaate eLi ante-pendium: Kirkkomaahan yh distyvä maisema viittaa tuonpuoleiseen ja ru-kouksiin poisnukkuneiden läheisten puolesta.

Tekstiilitaiteilija Helena Vaari: ”Symboliikan merkitys tiivistyy alttarilla”

Lappeen 600-vuotisJuHLavuoden konsertit, HeLmi-maaLiskuu 2015Lappeen Marian kirkko, Valtakatu 35Sunnuntai 8.2. klo 17

Kumbaya, My Lord – spirituaalikonsertti. Kouvolalainen Sonuskuoro johtajinaan Pekka Ainali ja Marjo Jussila, hammond-urut Osmo Seppälä, vibrafoni Matti Volotinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Sunnuntai 8.3. klo 18Kamarimusiikkia, järjestäjänä Sergei Slovacheski

Sunnuntai 22.3. klo 18Kamarimusiikkia, järjestäjänä Sergei Slovacheski

WanHoJen rovastien saarnapyHät Lappeen marian kirkossa, vaLtakatu 35Sunnuntai 15.2. Jukka LehtinenSunnuntai 8.3. Ritva Saarikivi-KakkonenSunnuntai 5.4. Jorma TaipaleSunnuntai 19.4. Heikki Svinhufvud

”Sininen viittaa lisäksi Jeesuksen äitiin Mariaan, jota kirkkorakennus vertaus kuvallisesti edustaa.”Helena Vaari

Symbolien äitimaa on RaamattuLappeen kahtamoinen on yh-deksäs kirkko, johon Vaari suunnittelee kaikki viiden li-turgisen värin mukaiset teks-tiilisarjat. Niistä ensimmäinen eli sininen otettiin käyttöön jo viime vuoden lopulla.

Kukin värisarja korostaa kirkkovuoden eri ajankohtien merkitystä ja niiden keskeisin-tä sanomaa.

Kesäkuun alusta aina tuomi-osunnuntaihin 26.11. asti käy-tössä oleva vihreä on tärkeä arkikristillinen väri. Violetti väri näkyy jumalanpalveluk-sissa 40 päivää ennen pääsiäis-tä alkavan suuren paaston ai-

kaan. Punainen väri, joka on käy-

tössä vain harvoin, kertoo omaa sanomaansa marttyyri-en, tulen, veren ja tunnustuk-sen värinä helluntaina, pyhäin-päivänä, apostolien ja Pyhän Henrikin muistopäivinä sekä tapaninpäivänä. Mustat teks-tiilit eli syvän surun symbolit värittävät kirkkoa pitkäperjan-taina.

Seuraavaksi Vaari viimeis-telee seurakuntalaisille ehkä tutuimmaksi tulevan värisar-jan eli valkoisen, joka nähdään kirkossa ensi pääsiäisenä.

– Valkoinen on Kristus-juh-lien väri ja käytössä myös jou-luna ja helatorstaina.

Laajojen väripintojen lisäk-si Vaarin töissä näkyy suun-nittelijan vahva rakkaus esittä-viin symboleihin. Kuva-aiheet hän työstää vanhaan keski-aikaiseen perinteeseen poh-jautuvalla applikaatiolla sekä vapaalla kirjonnalla, joka on ikään kuin ompelukoneen avulla toteutettavaa ”maalaus-ta” kankaalle.

– Kuvien pienet yksityis-kohdat eivät näy kirkon taka-penkkiin, mutta symboliikan ja koko uskon merkitys tiivis-tyy alttarin lähelle tultaessa ja ehtoolliselle polvistuttaessa.

Marinella ruutu

Helena Vaarin persoonallinen käsityötekniikka mahdollistaa vahvojen symboleiden ja maalauksellisten pintojen käytön kirkkotekstiileissä. Vaarin työhuoneella syntyneisiin Lappeen kirkon uusiin tekstiileihin on poimittu kuva-aiheita seurakunnan 600-vuotisesta historiasta, karjalaisesta perinteestä sekä paikallisesta omaleimaisuudesta.

esimerkkeJä Lappeen uusien kirkkotekstiiLien symboLiikasta (kuvat Luonnoksista)

Lions-kLubit LC Nuijamaa ja LC Lappeenranta/Kanava järjestävät talvisodan päättymisen muistokonsertin Kii-tos veteraanit! torstaina 12.3.2015 klo 19 Lappeen Ma-rian kirkossa (Valtakatu 35). Konsertti on myös osa Lap-peen seurakunnan 600-vuotis- ja Kaukaan Laulumiesten 70-vuotisjuhlavuotta.

Konsertissa esiintyvät oopperalaulaja, basso Jaakko ryhänen, näyttelijä Ahti Jokinen, Ratsuväen Perinnesoit-tokunta ja Kaukaan Laulumiehet. Perinnesoittokuntaa joh-taa kapellimestari Antti Hirvikallio ja mieskuoroa Seppo Äikäs. Kirkkokonsertin juontajana ja säestäjänä toimii mu-siikkineuvos Seppo Hovi.

Isänmaallista konserttia täydentävät marsalkka Man-nerheimin päiväkäskyt sekä väinö Linnan ja yrjö Jylhän tekstit. Yleisö osallistuu yhteislauluihin.

Talvisodan päättymisestä tulee maaliskuun 13. päivä kuluneeksi 75 vuotta. Veteraanijärjestöt ovat tilaisuuden kunniavieraita. Muistokonsertin tuotto ohjataan veteraani-en sekä paikkakunnan vanhus- ja nuorisotyön hyväksi.

Talvisodan muisto-konsertti juhlistaa myös Lappeeta

taLvisodan muistokonsertti  Käsiohjelmien (á 25 euroa) ennakkovaraus ja -myynti-

paikka on 2.3.2015 alkaen Karjala-myymälä, Kauppa-katu 41, p. 05 541 4650 tai kauppa@karjala-myymala.fi. Mikäli käsiohjelmia jää, ne myydään tuntia ennen konserttia kirkon ovelta.

  Lisätiedot Markku Pulli, Lions Club Nuijamaa, p. 0400 555 949 tai markku.pulli1@gmail.com.

Helena Vaarin mukaan taiteen olemukseen kuuluu myös vapaus tulkita sitä yksilöllisesti. Tästä huolimatta Vaari on pohtinut luomisprosessin aikana kirkkotekstiileiden symboliikkaa lukuisia kertoja, käsityö kerrallaan.

Atso Suopanki

kirkkotekstiiLien aLustava toteutusaikatauLu Valkoinen - pääsiäinen 2015 Vihreä - kesäkuun alku 2015 Punainen - pyhäinpäivä 2015 Violetti - laskiainen, iso paasto 2016 Musta - pääsiäinen 2016

76

Sari KosonenVs. oppilaitospastori

SeurakuntatervehdyS helmikuu 2015SeurakuntatervehdyS helmikuu 2015

RETRIITIT

HILJENTYMINENPERHEJUHLAT

Elämänlanka

Sammonlahden seurakunnan hopeanhohtoinen kastepuu siunattiin käyttöön kasteen sunnuntaina 11. tammikuuta. Puun lehtiin kirjoitetaan jokaisen vuonna 2015 seurakunnan jäseneksi kastetun lapsen tai aikuisen nimi.

VauVan pullean kämmenen kuva, pikkuiset varpaat tai itse suloisuuden kuva. Tässä esi-merkkejä, miten vanhemmat voivat nimen ja kastepäivän li-säksi tuunata oman lapsensa ni-mikkolehden Sammonlahden kirkon kastepuuhun.

Kirjeitse kastekotiin saapuva,

enkelin siiven muotoinen lehti ripustetaan kastepuuhun juma-lanpalveluksen yhteydessä.

– Puu muistuttaa heti kastees-ta alkavasta kirkon jäsenyydes-tä ja vahvistaa ajatusta seura-kunnasta eri-ikäisten yhteisönä, uskoo sen suunnittelusta vastan-nut seurakuntapastori Susanna Hankanen.

Pienet suljetaan rukoukseenKasTEpuun lehvät täyttyvät vuoden kierron mukaan, joten vuodenvaihteessa 2015–2016 puu on jo täydessä loistossaan. Viime vuonna Sammonlahdessa kastettiin 73 lasta. Myös aikui-sena seurakunnan jäseniksi kas-tetut saavat oman lehtensä puun oksalle.

Kastepuukäytäntö esitellään perheille osana kastekeskuste-

lua. Papin kanssa sovitaan myös pyhä, jolloin kastetun nimi lue-taan kirkossa.

– Toivomme, että vanhemmat pääsisivät tuolloin ripustamaan oman lapsensa lehden puuhun esirukouksen yhteydessä. Jos tuoreella perheenjäsenellä on si-saruksia, myös heille voi antaa tämän tärkeän tehtävän, Hanka-nen ehdottaa.

Hän myös vakuuttaa kastepa-pin huolehtivan lehden ajallaan puuhun, mikäli perhe estyy osal-listumasta jumalanpalvelukseen.

Seuraavan vuoden alussa puu puretaan edellisvuoden lehdistä. Tuolloin kasteperheet kutsutaan tammikuussa vietettävään kas-teen sunnuntaihin ja vanhemmat voivat hakea oman lapsensa ni-mikkolehden muistoksi elämän-kaaren alun ainutlaatuisesta het-kestä.

Yksilöllinen puu istuu kirkkotilaanKasTEpuu on Lappeenrannas-sa vielä melko tuore ilmiö. Pari vuotta sitten Lappeenrannan kirkon seinälle rakentunut pah-vinen puu sai nyt koivuvane-risen ”lajitoverin” Sammonlah-teen.

Jotta kastepuu pystyttiin lan-seeraamaan heti vuoden alussa, Hankasen on täytynyt innostaa pohjalaisella päättäväisyydellä nikkaripiirin vapaaehtoiset Jaak-ko Heinola ja Jouko Karhula sen työstämiseen ja heittäytyä useasti myös itse maalausverk-kareihin kesken papin normaalin työpäivän.

– Helpotin miesten työtä piir-tämällä puun mallin ja maalaa-malla sen sakastin viereisessä Tuomaan kappelissa.

Hankasen suunnitelman läh-

tökohtana oli puun istuvuus kirkkotilaan niin kokonsa kuin värityksensä puolesta. Puun ho-peinen efektilakalla maalattu pinta toistaa upeasti Sammon-lahden kirkon harmaata kivipin-taa. Myös violettien lehtien kaksi eri sävyä on napattu kirkon vä-reistä.

Kauniisti kirkkosalissa esiin tulevan, mutta ei lapsillekaan liian korkean 130-senttimetri-sen puun lopullinen sijoituspaik-ka on vielä seurakunnan työnte-kijöiden yhteisessä pohdinnassa.

– Hieno ja luonteva paikka puulle voisi olla kastemaljan vie-ressä, jos vain seurakuntalaiset rohkaistuvat sinne ihastelemaan puun lehviä myös muulloin kuin toimitusten yhteydessä, Hanka-nen arvioi.

marinElla ruutu

KasTEToImITus

Kastepuuta koristavat seurakunnan uusien jäsenten nimet

FaKTaa KasTEEsTa Kaste, joka liittää kastettavan kirkon jäsenek-

si, on ehtoollisen ohella toinen luterilaisen kir-kon pyhistä toimituksista eli sakramenteista.

Toimitusta kutsutaan myös ristiäisiksi, sillä kasteen yhteydessä kastettavan ylle piirretään ristinmerkki.

Kummin tehtävänä on huolehtia lapsen kristil-lisestä kasvatuksesta. Kummi on latinan kie-lellä ”sponsor”, joka tarkoittaa myös tukijaa.

Lähde: Lauritsalan seurakunnan kummitodistus

KIInnosTaaKo nIKKaRoInTI IloIsEssa poRuKassa? oTa yhTEyTTä rovasti Pertti huttuseen joko puhelimitse, 040 521 1697 tai huttu-sen.pertti@gmail.com. Nikkaripiiri askaroi keskiviikkoisin klo 14.45–17.30 Kaartin-kulman puutyötilassa. Kyyti Koulukatu 10:n edestä lähtee klo 14.30.

Viiden vuoden ajan toimineessa nikkari-piirissä syntyvät monet puusta valmistetut käyttöesineet myytäväksi Koulukatu 10:n lähetysmyymälään, Lähetyssoppeen. Vapun perinteisissä myyjäisissä nikkaripiirin myyn-tipöydältä löytyvät monet mökkikauden ai-kana tarpeelliset tavarat.

Nikkaripiiri on saanut työstettävää puu-materiaalia lahjoituksena sekä Starkista että K-Raudasta.

Sammonlahdessa kastetut uudet seurakunnan jäsenet huomioidaan jatkossa erityisellä tavalla miesten nikkaripiirin Jaakko Heinolan (vas.), Jouko Karhulan ja Pertti Huttusen (oik.) sekä seurakuntapastori Susanna Hankasen yhteistyön tuloksena. Puun siunaamisen toimitti kappalainen Maarit Hirvi (kesk.).

Arto Forsblom

Armon murusiaElämmE armon aikaa, vaikka uutisia seuratessamme ja omalle kohdalle sattuvia vastoinkäymisiä kokiessamme tältä ei aina tunnu. Perimmäisten kysymysten äärellä voim-me, saamme ja joudumme kuitenkin uskomaan: elämme armon aikaa.

Viime sunnuntain (1.2.) raamatuntekstit muistuttavat siitä, ettei Jumalan armoa voi ansaita. Hänen hyvyytensä on sama kaikkia kohtaan. Tämä saattaa tuntua kummalta, jopa epäoikeudenmukaiselta ajatukselta. On suuri kiusaus kysyä Jumalalta samaa kuin Pietari Jeesukselta Matteuksen evan-keliumissa (19:27): ”Me olemme luopuneet kaikesta ja seu-ranneet sinua. Mitä me siitä saamme?” Eihän voi olla oi-kein, että esimerkiksi ihminen, joka elää kepulikons tein tai rikollisella tavalla, saa saman hyvän, saman armon, saman anteeksiannon, kuin toinen, joka elää lainkuuliaisesti nuh-teetonta elämää.

Armon ajassa eläminen on myös sitä, ettei ryhdy tuoma-riksi, ei omaksi eikä toisten, vaan jättää tuomitsemisen Ju-malalle. Siis tuomariksi hen-gellisessä mielessä, maalli-nen oikeus on asia erikseen. Eihän ymmärryksemme piiriin mahdu moni muukaan asia Ju-malan luomakunnassa, miten siis niin käsittämätön asia kuin ansaitsematon armo?

Mitä armo sitten oikeas-taan on? Suurin armo on siinä rakkaudessa, jota Jumala on osoittanut meitä kohtaan antamalla Poikansa kuolla puoles-tamme syntiemme tähden. Armon keskeinen sisältö on siis toinen A-sana, anteeksianto. Tässä armossa on jokaiselle sitä janoavalle yllin kyllin.

Tunnettu herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen, Ukko-Paavo, puhui usein armon murusista. Kun elämän ulkoiset puitteet ovat kovat ja ankarat, ihminen tuskin kulkee us-kossaankaan ylhäisissä pilvilinnoissa. Ennemminkin kulku käy maata kyntäen. Silloinkin – ja juuri silloin – ihminen voi löytää maasta armonmurusia ravinnokseen, kuin koira et-siskellessään leivänmurusia pöydän alta.

Elämän arjessa armo koetaan usein juuri tällaisina pieni-nä annoksina, murusina, ja usein vasta jälkeenpäin. Elämme armon aikaa, sit-tenkin.

”Armon keskeinen sisältö on siis toinen A-sana, anteeksianto.”

Hiljaisuuden retriitti on paikka, jossa voi levätä ja olla hiljaisuuden kannattelemana.

lappEEnRannan seurakuntayh-tymä järjestää vuosittain neljä hiljaisuuden retriittiä. Hiljaisuu-den retriitti on viikonlopun mit-tainen, perjantaista sunnuntai-hin toteutettava vetäytyminen pois arjen kiireistä ja rutiineista.

Retriitti käynnistyy illansuus-sa esittäytymisellä, jossa kerro-taan viikonlopun sisällöstä, sekä ilta-aterialla. Tässä vaiheessa osanottajat voivat vielä puhua vapaasti keskenään. Lopulta hil-jaisuus laskeutuu sovittuna ajan-kohtana.

Lappeenrannassa retriitit pi-detään yleensä Tuosan leirikes-kuksessa. Osallistujien enim- mäismäärä määräytyy leirikes-kuksessa olevien yhden hengen huoneiden mukaan. Tuosassa huoneita on 13.

Rukoushetkiä ja lepoaRETRIITIn toiseen päivään sisäl-tyy rukoushetkiä, ruokailua ja hiljentymistä, jolloin voi esimer-

kiksi levätä, käydä kävelyllä ja lukea.

– Lukemisella on retriiteissä tärkeä rooli. Tarjolla on hiljen-tymiseen ohjaavaa ja hengellis-tä kirjallisuutta, jota voi lainata omaan huoneeseensa, yksi ret-riittien ohjaajista, oppilaitospas-tori Sari kosonen kertoo.

Puhetta kuullaan hiljaisuuden lomassa rukoushetkissä, joissa myös osallistujat pääsevät ää-neen, sekä retriitin ohjaajan pi-tämässä virikepuheessa. Koso-sen mukaan ohjaajalle voi lisäksi varata ajan sielunhoidolliseen keskusteluun.

Ruokailussa osallistujat istu-vat hiljaa vierekkäin musiikin soidessa taustalla.

Sunnuntaina aamurukouksen ja aamupalan jälkeen on vielä aikaa hiljentyä ennen messua. Hiljaisuus päättyy usein messua seuraavaan lounaaseen, tosin joskus se voi jatkua iltapäivä-kahviin saakka.

Tilaa omille ajatuksilleRETRIITIssä vallitseva hiljaisuus antaa tilaa omille ajatuksille ja yhteydelle Jumalaan.

– Ei ole paineita kommuni-koida ulkomaailman kanssa, Ko-

sonen vahvistaa.Hiljaisuuden retriittiin tullaan

monesta eri syystä. Kuormitusta voidaan kokea esimerkiksi työs-tä, työttömyydestä, ihmissuh-teista tai joko oman tai läheisen ihmisen sairaudesta.

– Joku ei koe kuormitusta yh-tään mistään, mutta haluaa vain katkaista arjen, mikä tänä päi-vänä on kaikenlaisia virikkeitä täynnä, Kosonen kertoo.

Ohjaajana hän itse kokee ret-riitin hengähdystaukona.

Kosonen toivoo osallistujien saavan matkaevääksi kyvyn hil-jentyä arjen keskellä. Retriiteillä voi muodostua myös ystävyys-suhteita.

– Hiljaisuus on paitsi yllättä-vän luonteva, myös yllättävän yhdistävä tekijä.

atso suopanki

Hiljaisuuden retriitit 10.–12.4., 11.–13.9. ja 20.–22.11. Tuosan leirikeskuksessa, Veh-kataipaleentie 520. Lisätie-toja seurakuntien viikkota-pahtumissa Lappeenrannan Uutisissa ja Etelä-Saimaas-sa sekä os. www.lappeenran-nanseurakunnat.fi.

Retriitti rauhoittaa arjen

Sari Kosonen (kolmas vas.) ja muut paikalliset hiljaisuuden retriittien ohjaajat kokoontuivat tammikuussa jaka-maan kokemuksia jo toteutetuista retriiteistä ja suunnittelemaan tulevan vuoden ohjelmaa.

Atso Suopanki

KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO

Alan ammattitaitoista palveluawww.nyberg.f

Kauppakatu 41puh. (05) 451 344953100 LAPPEENRANTA

Saimaantie 6puh. (05) 453 420054100 JOUTSENO

Family Center , Hyrymäenkatu 2,53550 Lappeenranta, puh. 010 505 4600 Avoinna ma-pe 10-18, la 10-16

389,-Ora City Rolle2Kävelykeppi,

taittuva

22,-Jääpiikki

10,-

Hautaustoimisto ja KuKKaKauppa

Tolvanen OyLuotettavaa palvelua jo vuodesta 1928

Kauppakatu 53, Lpr, 05-4530 568hautaustoimisto.tolvanen@kymp.net

• Hautakivet• Kaiverrukset

Kivikokko OyMentulantie 17,

53400 Lappeenranta,puh. 458 1874, 0400 909 084,

fax 458 1942www.hautakivi.com

Kauppakatu 24, 53100 Lprp. 050 34 11 493

ark. 10-18, la 10-16, su 12-15

Vaihtelua arkeen.Kukkasidontakurssit

jatkuvat jälleen!

Kurssit löydät facebookistatai Lauran Kukkapuodista.Lämpimästi tervetuloa!

Ystävänpäiväleiri 13.-15.2.

4.-7.-luokkalaisille tytöille ja pojille

Tuosassa

”Tuike”-leiri 23.-24.2. 1.-4.-lk tytöille ja pojille

Kuusirannassa

Leiri 27.-29.3. 7.-luokkalaisille tytöille ja pojille

Piiluvassa

”Tie”-leiri 13.-15.3. 1.-3.-lk tytöille Kesärannassa

”Tilkku”-leiri 17.-19.4. 4.-7.-lk tytöille

Piiluvassa

Poikaleiri 6.-8.3. 7-14-vuotiaille

Piiluvassa

Ilmoittaudu kesän suurleirille jo nyt! Viimeistään 30.4.

mennessä!

HAUTAUSTOIMISTO - KUKKAKAUPPAKAUPPAKATU 49, PUH. 05-453 1604

www.mirjaminkukka.com

Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakiviedustus

98

SeurakuntatervehdyS helmikuu 2015SeurakuntatervehdyS helmikuu 2015

RIPPIKOULU

VAPAALLANUORET

Lappeen seurakunta järjestää rippikoulukinkerit hyväntuulisesti menevän musiikin, ruoan ja sanoman äärelle, nuorilta nuorille.

VaIKKa rippikoulukinkereiden ohjelmarunko musiikkiosuuk-sineen ja raamattuopetuksi-neen muistuttaa vanhaa kinke-riperinnettä, nuorten ei tarvitse jännittää joutuvansa julkisesti kuulusteltavaksi ja arvioitavaksi kristinopintaidoistaan.

– Tavoitteenamme on toteut-taa viihtyisät ja nuorekkaat, tiu-kasti sisällössä kiinni olevat kinkerit, tapahtuman ideoija, nuorisotyönohjaaja Martti Läh-teenmäki taustoittaa.

Päivän ohjelmassa musiikki saa runsaasti tilaa, sillä paikalle saapuu Kimpisen 9. musiikki-luokan bändi, joka soittaa omia

sovituksia tutuista gospelbii-seistä. Lähteenmäki uskoo, että nuorten osallistuminen ohjel-man tuottamiseen tuo päivään uskottavuutta, säröä ja ainutlaa-tuisuutta.

Kinkereiden hengellinen anti rakentuu laskiaissunnun-taista ja sitä edeltävästä ystä-vänpäivästä kumpuavien tee-mojen ympärille, joihin nuoria johdattelee Lähteenmäen lisäk-si seurakuntapastori anna nie-melä.

Kinkereistä kuullessaan nuo-ret lähinnä pyörittelivät silmi-ään.

– Lappeen kylillä asuville kinkerit ovat tuttu perinne, muista en niin tiedä. Nuorten slangissa sanan uusi merkitys viittaa bileisiin tai juhliin.

LaSKIaISSUNNUNTaI 15.2. koko-aa Lappeen saliin noin 120 rip-pikoululaista, kymmeniä isosia

ja useita seurakunnan työnteki-jöitä. Myös vanhemmat ovat ter-vetulleita osallistumaan.

Lähteenmäen mukaan kin-kerit ovat pakolliset jokaiselle Lappeen seurakunnan rippikou-luun vuoden 2015 aikana osal-listuvalle.

– Kinkerit kuuluvat rippikou-lukokonaisuuteen, ja nuoret saavat tapahtumaan osallistu-misesta merkinnän rippikoulu-vihkoonsa.

Vaikka vastaavaa, yhden päi-vän mittaista ohjelmaa testat-tiin jo viime vuonna, on vanhaa kinkeriperinnettä haluttu ”nuo-rentaa” tänä keväänä erityisesti Lappeen seurakunnan 600-vuo-tisjuhlavuoden vuoksi.

– Halusimme palauttaa pe-rinteen rippikoululaisille, sillä ennen kinkerit olivat rippikou-lua edeltävä oppimistilaisuus, Lähteenmäki muistelee.

Lappeen kylillä kinkeriperin-

ne elää edelleen vanhana. Ny-kyisin kinkereihin kuuluu har-taus, virsien opettelemista sekä yhteinen papin alustama kes-kustelunaihe.

Marinella ruutu

MITÄ, MISSÄ, MILLOIN? Kinkerit rippikoululaisille

sunnuntaina 15.2.2015 klo 12 ja 15 Lappeen seurakun-tasalissa, Kirkkokatu 10.

Ihan oikeat kinkerit

KEVÄTRETKET HaNGILLESUHTEET

Pyhä nauru raikaa Saariselän Tievatuvan käytävillä, kun kolmekymmentä eteläkarjalaista naista nauttii hiihtoretkiviikosta 12 tunnin matkan päässä kotoa.

SAMMONLAHDEN SEURAKUNNAN organisoima, kaikille lappeenran-talaisille ja lähialueiden naisille avoin retki kerää pohjoisen ke-väthangille vuosittain noin kol-mekymmentä osanottajaa.

Retki on ollut suosittu jo tois-takymmentä vuotta. Osalle nai-sista se on muodostunut niin luovuttamattomaksi kevätperin-teeksi, että oma paikka seuraa-valle vuodelle turvataan jo ko-tiinpaluumatkalla linja-autossa.

Tänä keväänä retken vetäjinä 14.–21.3. toimivat viime vuo-den tapaan lähetyssihteeri Ma-rita Smeds ja aikuis- sekä lä-hetystyön pappi Maarit Hirvi Sammonlahden seurakunnasta.

KUUSI PERILLÄOLOPÄIVÄÄ Lapissa täyttyvät yhteisestä aamu- ja ilta-

ohjelmasta, omaan tahtiin tapah-tuvista hiihto- ja lasketteluaktivi-teeteista sekä pienimuotoisista vierailuista lähialueille. Lähtijöi-den toiveet kaivetaan etukäteen esiin helmikuisessa tutustumisil-lassa.

– Pakkopullaa yhteinen ohjel-ma ei ole, vaan mukana voi olla oman kiinnostuksen ja jaksami-sen mukaan, Smeds varmistaa.

Jokainen hiihtopäivä päät-tyy iltaohjelmaan, johon Hirvi ammentaa rohkeasti sisältöä 21 vuodestaan rippikoulupappina.

– Testasin ideaa viime vuonna ja nehän naiset innostuivat. Oli ihana katsoa, kun estot hävisivät ja leikkeihin heittäydyttiin täysil-lä mukaan.

Aamuhartauksissa tutustutaan Hirven johdolla kirkkovuoteen

yhteisesti askarreltavien rukous-helmien avulla.

RETKELLE POHJOISEEN HOUKUT-TELEVAT loistavat hiihto- ja las-kettelumahdollisuudet sekä pal- velu- ja varustetasoltaan laadu-kas majoituspaikka, mutta myös porukka, jossa viihdytään.

Moni on löytänyt sielunsis-koja matkakumppaneista, sillä Lapin rauhassa jää aikaa syvälli-semmälle tutustumiselle.

Smedsin ja Hirven mukaan seurakuntien retket ovat edel-leen kysyttyjä.

– Vaikka sekä naisten hiih-toretki että miesten vastaava matka Kiilopäälle ovat omakus-tanteisia ja retkikategorian kal-leimmasta päästä, osallistumi-sinnokkuus ei vielä ole ollut euroista kiinni.

Marinella ruutu

HOUKUTTaaKO SaaRISELKÄ? Ota pikaisesti yhteyttä lähe-

tyssihteeri Marita Smedsiin, p. 040 3126 530. Ilmoittautu-minen päättyy 7.2.2015. Ret-kimaksu on noin 550 € sisäl-täen matkat ja täysihoidon. Retken info- ja tutustumisilta järjestetään 25.2.2015.

Hiihtäen hyvä tulee ”Oli ihana katsoa, kun estot hävisivät ja leikkeihin heittäydyttiin täysillä mukaan.”MAARIT HIRVI

Marita Smeds (vas.) viihtyy hiihtoladulla, kuten moni Saariselän latuverkostoon ja sen maisemiin tykästynyt retke-läinen. Maarit Hirvi (toinen vas.) nauttii myös Saariselän jyrkähköjen laskettelurinteiden vauhdista.

MIESTEN hiihto- ja laskettelumatka pohjoiseen suuntautuu viime vuoden tapaan Suomen Ladun tunturihotelli Kiilopäälle, jossa ovat erinomaiset puitteet Saariselän monipuolisine latureitteineen, maukkaine aterioineen, savusaunoineen ja vaihte-levine ohjelmineen. Sammonlahden seurakunta on retken järjestelijänä, mutta matkalaiset edustavat laajalti Lappeenrannan eri kaupunginosia.

Matkalla koettavaa sävyttää sekä yhteisöllisyys että yksilöllisyys. Jokainen voi valita omalle kun-nolleen ja olotilalleen sopivan liikkumisen tavan ja levon. Nuotiolla istutaan ja saunalauteilla turinoi-daan. Päiväretkillä jaetaan eväitä keskenään, iltai-set pelit ja visailut äityvät välillä tiukoiksi. Hurtti huumori kukoistaa ja musiikki elävöittää olemista. Musiikin maestrona on tänä vuonna mukana Antti Taipale.

Myös omasta joukosta löytyy ohjelmointiin monen eri alan taitajia; hiihtoasiantuntemusta, fy-siikan tuntijoita, musiikin harrastajia. Tänä vuonna hiihtomatka toteutuu 21.–28.3.2015. Joitakin paikkoja on vielä vapaana, mutta varaus kannattaa tehdä nopeasti.

Retkestä voi tiedustella lisää sen vetäjiltä Jukka Lehtiseltä, p. 0400 291 069 tai Juha Eklundilta, p. 040 3126 500. Retken hinta on 650 €. Ilmoit-tautuminen onnistuu ottamalla yhteyttä seurakun-tasihteeri Helena Hienoseen, p. 040 3126 501 tai helena.hienonen@evl.fi.

Jukka lehtinen

Kronikkamuisteloissa miesten retken kokemuksia on sanoitettu esimerkiksi seuraavasti:

”Tie tähtien loistossa Kiilolle käy,vaikka unta ei vielä näy.Unta jos yrittää pollaansa suoda,tunturin maisemat vain vilistää.Muistojen ryppääksi voi lumen luoda,hanki ja kiteet, ne vain kimmeltää!”

Jukka lehtinen

Lykkyä ja tykkyä

VUOdESTa 1994 lähtien seu-rakunnallisessa nuorisotyössä työskennelleen Marjo hänni-sen mielestä nuoret suhtautu-vat rakkauteen vakavasti ja te-kevät selkeän eron ihastumisen ja rakastumisen välillä. Tykkää-minen ei näy pelkästään Facessa ja Mesessä, vaan lempi leiskuu myös perinteisemmillä areenoil-la.

1. Miten yleistä on, että esimerkiksi rippileirillä

tapahtuu ihastumista?Toimimme leirillä yhdes-

sä lähes koko ajan, joten ei ole ihme, että sydämiä lentelee jo-kaisella riparilla. Leirillä koulu-rooli putoaa ja nuoret näkevät toisissaan uusia piirteitä.

2. kuinka avoimesti nuoret kertovat tunteistaan?

Tavoitteemme on, että nuoret kokisivat meidät turvallisiksi ai-kuisiksi, joille voi puhua tai tar-vittaessa vaikka huutaa tai itkeä.

Nuoret reagoivat ihastumisiin ja vihastumisiin potenssiin sata. Jotkut prosessoivat fiiliksiään enemmän omassa päässään, osa nuorista jakaa kokemaansa jul-kisesti ja moneen kertaan eri ih-misten kanssa.

3. voivatko nuoret näyttää avoimesti tunteensa lei-

reillä tai muun toiminnan ai-kana?

Tunteita ja hellyyttä on va-paus ilmaista. Nuoret ovat fiksuja omassa käyttäytymisessään, eikä meidän tarvitse jatkuvasti sanoa, että nyt huulet irti toisistanne ja naamat tännepäin. Riparil-la ihastuminen on usein tuoret-ta, ja siksi hentoa ja varovaista.

Koen, että tarvittaessa aikuis-ten tehtävänä on osoittaa se raja, jossa muut läsnäolijat kokevat tunteiden tulisuuden liian tuka-laksi.

4. käsitelläänkö esimer-kiksi rippikoulussa pa-

risuhteeseen ja seksuaalisuu-teen liittyviä kysymyksiä?

Rippikoulun opetussuunni-telmaan kuuluvat teemat avio-liitosta ja seurustelusta. Koska ihastuminen ja seurustelu ovat lähempänä nuoren elämää, kes-kustelemme enemmän parisuh-teesta ja sen hoitamisesta.

5. Miten opetuksessa huo-mioidaan erilaiset seksu-

aaliset suuntautumiset?Koska vierastan ihmisten lo-

keroimista tai erittelemistä, en lähde nostamaan teemaa. Kes-keisintä seurustelussa, parisuh-teessa ja toisen kanssa elämises-sä on kunnioitus.

Jos nuoret itse haluavat lä-hestyä asiaa, totta kai pohdim-

me sitä.

6. Myös vanhemmat voi-vat olla ymmällään teini-

iän myrskyjen kuohahtaessa. Miten voi lohduttaa ensim-mäisen sydänsurunsa koke-nutta teiniä?

Nuori ei tarvitse hienoja sa-noja ”elämän jatkumisesta”. Ha-laus on paras keino lohduttaa ja osoittaa läsnäoloa. Lypsämistek-niikkaa en suosittele.

7. Chattiaikana aikuiset saattavat purkaa suhteen

vaikkapa Facebook-viestillä. näkyykö sama ilmiö nuorten suhteissa?

Valitettavasti. Täystyrmistys voisi parhaiten kuvata sitä tun-netta, kun suhteen toinen osa-puoli ilmoittaa Facebookissa, ettei ole enää parisuhteessa tai viestittää asiasta esimerkiksi ka-verin kautta.

Verkko altistaa myös väärin-ymmärryksille. Juttu kiertää ja syy suhteen purkautumiselle on todellisuudessa usein aivan toi-nen kuin mitä puoli kylää olet-taa.

8. Monet nuoret kasvavat avioero-, uusio- tai yksin-

huoltajaperheissä. Onko kä- site ”ikuinen rakkaus” nuoril-le aivan vieras?

Uskon, että nuoret ainakin haaveilevat ikuisesta rakkaudes-ta. Nuoret suhtautuvat rakkau-teen vakavasti ja tiedostavat, että siinä on syvyys mukana.

Kun nuoret ryhtyvät seurus-telemaan, he ovat tosissaan ja heittäytyvät suhteeseen täysillä.

Marinella ruutu

Nuoret tykkäävät täysillä

Nuorisotyönohjaaja Marjo Hännisen mukaan realityohjelmasta ”Ensitreffit alttarilla” ei ole nuorten keskuudessa kohistu. Hännisen realitya on saada seurata ihanalta aitiopaikalta nuorten molemminpuolisten tunteiden herää-mistä.

”Tavoitteemme on, että nuoret kokisivat meidät turvallisiksi aikuisiksi, joille voi puhua tai tarvittaessa vaikka huutaa tai itkeä.”MARJO HÄNNINEN

Muista rakasta tai ystävää 14.2.2015Ystävänpäivää on vietetty Suomessa 1980-luvulta lähtien. Päivän tunnuksena tunnetaan kautta maailman punainen sydän. Kansainvälisestä Valentinuksen päivästä poiketen suo-malainen ystävänpäivä on yleisemmin ystävien muista-misen, ei vain rakastavaisten juhlapäivä.Ystävänpäivä on mahdollisesti saanut alkunsa antiikin Roomasta. Kristityillä juhla on ollut kahden Valentinus-nimisen kristityn pyhimyksen päivä.

Marinella Ruutu Sammonlahden seurakunta

?TIESITKÖLaPPEENRaNNaN seurakuntayhty-mässä toteutetaan vuoden 2015 ai-kana 24 rippilei-riä, joille osallistuu noin 590 nuorta.

Paras tulla kunnon hoitoon!

Yksilöllinen fysioterapia lääkärin lähetteellä.

Alaraajaongelmien tunnistaminen,ehkäisy ja hoito• alaraajatutkimus • yksilölliset OrthoPodo -tukipohjalliset • mobilisaatio liikkuvuuden lisääminen, toiminnalliset harjoitteet, fysikaalinen hoito• leikkausta ennen ja jälkeen tarvittava kuntoutus

Tilaa aika Fysiowiren yksilölliseen hoitoon. Monipuoliset fysikaaliset hoidot ja hierontahoidot.

Kolottaako jäseniä, vaivaako stressi, väsymys?

Kliinisellä jalkaterapialla hoidamme:• kynnet, kovettumat, halkeamat jne.

Erikoisosaamisalueita mm:• tekonivelleikkauksen jälkeinen kuntoutus • alaraajaongelmien ratkaisut • hyvälaatuinen asentohuimaus • akupunktio • lymfahoidot • laserhoidot• vyöhyketerapia • ikääntyneiden fysioterapia ja muut hoidot • veteraanikuntoutus • koti- ja hoitokotikäynnit

Meillä voit

käyttää/maksaa

Omaishoitajien

palveluseteleillä!

Puh. 0207 497660 Tietäjänkatu 2, 53100 LAPPEENRANTAVaraa aika netistä helposti, www.fysiowire.f

Harjukatu 34 B 12, 53300 Lappeenranta

Soita 044 208 7731hoiva.lindh@gmail.com

- hoivapalvelu kotiin- asiointiapu- virkistys- muisti- kuntoutus

- kristilliset arvot- palvelu- seteli- yrittäjä

www.suomenkotileipomo.f

Kalervonkatu 63, 53100 Lappeenrantap. 05 451 7291Kahvio avoinna ma-pe 6.30-17.00

Harapaisentie 7, 53500 Lappeenrantap. 044 705 2892Avoinna ma-pe 7.00-15.00

Kontiontie 2 a(Karjalantien ja Hakalin kadun kulma),53300 Lappeenrantap. 050 381 4915Avoinna ma-pe 7-15

Standertskjöldinkatu 2,53200 Lappeenranta,Vanha kaukaan Teboilp. 050 593 3705Avoinna ma-pe 6.30-16.00la useimmiten auki

KOTISIIVOUSJATKUVALLA SOPIMUKSELLA

TAI KERTALUONTOISESTIKotisiivous voidaan sopia tapahtuvaksiviikoittain, kerran kahdessa viikossa,

kuukausittain tai muutoin sovituin aikavälein.Kotisiivous voi olla myös kertaluontoista.

Siivouksen ajankohta sovitaan aikataulujesi mukaan – toimimme joustavasti.

Kotipellonkatu 13, Lappeenranta Puh. 050 330 3878

Meillä leikkaa hyvin

www.parturieila.f

Puh.(05) 411 7690

Kauppakatu 5353100 Lappeenranta

Palvelemme ma-pe 8-17 la 8-14 kesälauant. 8-13

Pääset myös ilman ajanvarausta.

• Lasten fysioterapia• Neurologinen fysioterapia• Ikääntyvien fysioterapia• Vauvahieronta • Hieronta • Koti- käynnit

0400 658 292Avoinna sopimuksen mukaan

www.ensiaskel.f Ainonkatu 31, Lappeenranta

KESKUSTAN

FYSIOTERAPIA• FYSIOTERAPIA • LYMFATERAPIA• HIERONTA • VYÖHYKETERAPIA• KUNTOUTUKSEN KOTIKÄYNNIT

05 451 4844VALTAKATU 37 C 24, LAPPEENRANTA

WWW.KESKUSTANFYSIOTERAPIA.FI

Persoonallinenpikkuputiikki

Oksasenkatu 8p. 451 2195

JUMALA PARANTAASANAN JA RUKOUKSEN ILTA

La 7.2. klo 17.00Lappeenrannan kirkko

PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Puhuu aiheesta:Mitä tähteä seuraamme?

Musiikissa: Heidi Tuikkanen

Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

TURVAPUHELIMET& te k n i s e t a p u vä l i n e e t

• MyynTI • VUokRAUs • AsEnnUksET • HUoLLoT044-358 6611

Standertskjöldinkatu 1, LAPPEENRANTAwww.kareliantelepart.f

Karelian

TELEPART oy

Yksilöllistä, jokaiselle asiakkaalleräätälöityä palvelua.Avustus- ja hoivapalvelutPerus- ja lääkehoitoAsiointipalvelu

Avustus ja HoivaTuija OyKangastuvankatu 8 as. 553500 LAPPEENRANTA

05 3496 8466tuija.brisk@pp1.inet.f

1110

SeurakuntatervehdyS helmikuu 2015HENKILÖKUVA

Kuolema on ollut usein läsnä Antti Linkolan elämässä niin työssä kuin sen ulkopuolellakin.

SiSätautilääkärinä uransa teh- nyttä, vuonna 1943 syntynyt-tä antti Linkolaa kiinnosti lää-ketieteessä alun perin biologi-aa enemmän sen psykiatrinen puoli.

– Ajattelin, että lääkäri voisi ehkä jollakin tavalla ymmärtää elämää ja ihmisiä.

Psykiatriaa uravaihtoehtona pitänyt Linkola muutti mielensä tutustuttuaan Hesperian sairaa-lan menoon Helsingissä.

– Huomasin, että psykiatria on minulle liian rankkaa.

Portille saattajatantti linkolan isoveli Pekka katosi neljän muun teekkarin kanssa saaristopurjehduksel-la syyskuussa 1962. Kun isä ja kaksi isoäitiä kuolivat vuosia myöhemmin lyhyen ajan sisäl-lä, herkistyi Linkola pohtimaan kuolemaa.

Erikoistumisjaksollaan 70-lu- vun alun Oulussa hän huomasi, ettei lopun lähestymistä oteta huomioon potilaan hoidossa,

vaan jatketaan vähän liian kauan.– Minua alkoi kiinnostaa,

miten iso ongelma tämä oikein on.

Linkolan tekemään kysely-tutkimukseen vastasi 591 lää-käriä, sairaanhoitajaa ja apu-hoitajaa. Sen pohjalta syntyi vuonna 1981 julkaistu väitös-kirja Saattajat: sairaalan hen-kilökunta kuolevan potilaan hoitajana. Saattajat-nimen hän keksi luettuaan Irja kilpeläisen

kirjan Samalle portille. – Minulle tuli välähdys, että

nämä ovat ne saattajat. Termin tausta on vahvasti kristillinen, saatetaan samalle portille. En tiedä, vaikuttiko nimi siihen, että Suomessa alettiin puhua saattohoidosta.

Diagnoosin jälkeenlääkärin työssä Antti Linkolal-le on ollut olennaisinta diagnoo-siin pääsy. Jotkut kysyvät, miksi

juuri he ovat sairastuneet.– Vahvistus siitä, ettei ihmi-

sen sairastuminen ole kenen-kään vika, on tärkeää.

Moni hakee perusturvaa lap-suudesta, vaikeista tilanteis-ta selviytymisestä. Nykyiset ihmissuhteet ovat hyvin tärkei-tä toivon säilymisen kannalta. Myös hoitajien rauhallisuus tuo potilaalle turvallisuuden tun-netta.

Lääketieteessä on asioita,

joissa voidaan tukeutua aikai-sempien sukupolvien koke-mukseen. Kuoleman äärellä ol-laan kuitenkin aina ensimmäistä kertaa.

– Tästä syystä se on aina kos-kettava. Jos se lakkaa kosketta-masta, silloin alalta pitää hakeu-tua pois.

Usko luo turvaalinkola tutustui Pirjo-vaimoon-sa Medipiirisssä, Helsingin kris-tittyjen lääketieteen opikelijoi-den ryhmässä. Vuonna 1969 he molemmat saivat kunnanlää-kärin töitä Pudasjärveltä. Paik-kakunta vaihtui vuotta myö-hemmin Lappeenrantaan, kun kummallekin tarjottiin työtä Ete-lä-Saimaan keskussairaalan sisä-tautiosastolta.

Antti Linkola yleni keskus-sairaalan sisätautien vastuuyk-sikön ylilääkäriksi vuonna 1996 ja toimi osa-aikaeläkkeellään, vuosina 2001–2006, erikoislää-kärinä.

Lääketieteen kriittinen tut-kimus ja usko eivät ole olleet Linkolan ajattelussa ikinä risti-riidassa keskenään, vaan rikas-tuttaneet toisiaan.

– Osmo tiililä ja C.S. Lewis rohkaisivat kirjoillaan ajattele-maan: kristitty saa ja voi kysyä kaikki kysymykset.

Usko luo kuuden lapsen isoi-sälle turvaa arkeen.

– Luotan siihen, että Jumala on hyvä ja Jeesus persoonana, Vapahtajanamme aivan yliver-tainen.

Atso suopAnki

aaMukaHVilla

Antti Linkola sai vuonna 2007 Elämän Malja -palkinnon merkittävästä työstään saattohoidon ja palliatiivi-sen hoidon kehittämisessä.

Kuolemaan ei totu koskaan

”Ei ole kenenkään vika, että ihminen sairastuu.”Antti LinkoLA

kaupunginteatteriSSa esite-tään kahta kettumaista näytel-mää. Toinen on aluillaan, toinen jo kalkkiviivoilla. Toisen sankari-na on Suomen marsalkka, toisen teatterinjohtaja Jari Juutinen.

Mannerheim johti suoma-laisia läpi neljän sodan. Hän on-nistui tehtävissään, koska Suomi säilytti itsenäisyytensä. Ylipäälli-kön joukoista katosi matkalle lo-pullisesti tai siipirikkoina valta-va ihmismäärä.

Jari Juutinen on johtanut Lappeenrannan kaupunginteat-teria kahdeksan vuotta. Sinä ai-kana katsojista on menetetty liki puolet. Juutisella on ollut oma linjansa, halu palauttaa Lappeen-rantaan taiteellinen teatteri. Hän onnistui tavoitteessaan ainakin minun kohdallani. Teatteri-ihmi-senä en ole sama kuin kahdek-san vuotta sitten.

Mannerheimilla oli monet kasvot naamionsa takana, vas-tapelurina äiti Venäjä, silloinen Neuvostoliitto. Juutisen venäjä on ollut päättäjät ja suuri ylei-sö. Ketun lailla hän sai tausta-joukkoineen aikaan päätöksen uudesta teatteritalosta. Päätös, joka monen mielestä tänään olisi

toinen. Mannerheim ja Juutinen, aika kettuvelikultia.

Mannerheim ja kettujen sota -esitys tuo Marskin monista kas-voista esiin juonikkuuden. Puh-taan asian puolesta ei sodita aina puhtain asein. Jussi Johnsson samaistuu onnistuneesti suur-mieheksi, joka luopui elämäs-tään rakentaakseen ja ylläpi-tääkseen omaa roolihahmoaan ja samalla Suomea itsenäisten val-

tioiden joukossa. Mutta miksi Marskin housunsaumoissa ei ollut rakuunankeltaista?

Tekstin on oivaltaen ja pää-henkilöä arvostaen kirjoittanut joutsenolainen Leo Suomela. Kiitettävästi toimitettu käsioh-jelma on yhä lisäämässä tari-noiden uskottavuutta. kimmo kahra keittää ohjaajana ainek-sista kuhakeiton, jossa uiskente-lee kosolti sattumia. Esityksessä

sulkeutuu myös ympyröitä. Pa-luun kaupunginteatterin laval-le tekevät sekä puhdashenkinen Lotta-rooli että tatu Siivonen lupsakkaana ylikersanttina.

tarja Jaatisen näyttämökuva ravitsee silmiä. Se esittelee kuin huomaamatta maan ensimmäi-sen näköradion kettunaamaris-sa. Sota-ajan laulelmista on tehty makoisia kuvitettuja klassikoi-ta rytmisellä lusikoinnilla, kii-tos kira riikosen ja Jani Polan. turo Marttila astuu suurena kaatujana vesa-Matti Loirin ja Martti talvelan (Boris Godu-nov) seuraan sotilasmestari Tah-vanaisen roolissa. Ovatko Mart-tilan ruodot pelkkää kumia?

Sodalla on omat lakinsa. Osin siksi Mannerheim vietti viimei-set vuotensa Sveitsissä, mistä palasi valtiolippuun käärittynä kotimaan multiin.

Jari Juutinen ei Lappeenran-taan palanne. Ei ainakaan tykkila-vetilla. Silti hänen johtajakauten-sa jälkeen on viestimme: kiitos, että nostit Lappeenrannassa teat-terin puheenaiheeksi. Minne tie johtaakaan, hyvää matkaa!

timo mAttilA

SeuraaVa tieDotuSleHti SeurakuntaterVeHDyS tavoittaa lukijat jälleen palmusunnuntaita edeltävänä tiistaina 24.3.2015. Pääsiäisnumerosta voit kurkistaa pyhien menovinkit tai lukea esi-merkiksi hautausmaiden hoitoa koskevista uudistuksista.

Jokaiseen kotitalouteen Lap-peenrannassa jaettavan tiedo-tuslehden näköisversion löy- dät Lappeenrannan seurakun-tayhtymän verkkosivuilta www.lappeenrannanseurakunnat.fi. Samassa osoitteessa voit lukea myös aiemmin julkaistuja nume-roita. Seuraathan lehteä myös Facebookissa www.facebook.com/seurakuntatervehdyslehti.

Jos sydämistyit tästä sydän-talven numerosta, anna palau-tetta toimitussihteeri Marinella Ruudulle, marinella.ruutu@evl.fi.

2015 KEVÄTwww.lappeenrannanteatteri.fi

MannerHeiM ja kettujen Sota  Ensi-ilta 17.1.2015, viimeinen esitys 9.5.2015.

Kettujen sotateatteriarVio

Atso Suopanki

Lappeenrannan kaupunginteatteri/käsiohjelma

12