sienet ja terveys - mykologia · sienet ja terveys lääketieteellisen mykologian seura ry:n...
TRANSCRIPT
1
Sienet ja terveys Lääketieteellisen mykologian seura ry:n tiedotuslehti - ISSN 1456-3533 - Numero 1 / 2012
KOSTEA KESÄ
Eletään ihmeellisiä aikoja, kevättulvista on siirrytty kesätulvi-
en kautta syystulviin. Talvivaaran altaat vuotavat. Mikä ihme
se on, kun katotkaan eivät pidä vettä. Vettä on tullut pysty-
ja vaakasuoraan ja vinoon pitkin kesää. Syksyn kantarelli-
kausi oli uskomattoman pitkä ja suppilovahveroita poimim-
me ainakin täällä etelässä vielä marraskuun puolellakin.
Koulujen vanhempainyhdistykset ovat nousseet barrikadeil-
le vaatimaan parempaa sisäilmaa lapsilleen. Koululakkoja
on ollut pitkin Suomea. Vanhempainyhdistysten keskusliitto
on tullut julkisuuteen samoilla teemoilla. Vanhemmat alka-
vat saada tarpeekseen. Ei riitä, että lapselle tarjotaan päivä-
hoito ja koulutus, nyt vaaditaan lisäaineetonta kouluruokaa
ja homeetonta sisäilmaa. Aivan oikein! Miksi lapsia saisi
kohdella huonommin kuin samoissa tiloissa työskenteleviä
aikuisia, joilla on lakisääteinen oikeus vakuutukseen työpe-
räisen sairauden varalta. Sairastuneella työntekijällä on
maksuttomat lääkkeet ja oikeus saada sairauden tai oirei-
lun vuoksi siirto puhtaisiin tiloihin tai lähete ammatilliseen
kuntoutukseen. Sairastunut lapsi on ilman vakuutusturvaa
eikä usein edes pääse tarvittaviin tutkimuksiin.
Koulutetussa nuorisossa on kansakunnan tulevaisuus. Lap-
sia ja nuoria on varjeltava paitsi tupakalta ja päihteiltä sekä
koulukiusaamiselta ja epäterveelliseltä ruoalta, myös raken-
netun ympäristön kemiallisilta ja mikrobiologisilta haitoilta
jotta he voisivat aikanaan astua iloisina ja reippaina yhteis-
kunnan ja työelämän palvelukseen.
Kaikkein suurimmat rimanalitukset sisäilman laadussa on
nähty kuitenkin sairaalarakennuksissa ja muissa hoitolaitok-
sissa. Erään keskussairaalan työntekijät käyvät oikeutta
työnantajaansa vastaan, koska ilmiselvien sisäilmaongelmi-
en korjaamista on lykätty vuodesta toiseen ja lopulta monet
työntekijät ovat sairastuneet pysyvästi. Keski-Suomessa on
purettu sairaalarakennus ja rakennettu konteista tilalle uusi
ennätysvauhdilla. Hankalin tilanne tuntuu olevan kuitenkin
lastensairaaloissa eri puolella Suomea. Samoissa tiloissa,
joissa annetaan lääketieteellisesti äärimmäisen korkeata-
soista hoitoa huippulaitteilla ja -henkilöstöllä vakavasti sai-
raille pikkupotilaille ja hengestään taisteleville keskosille,
valuu vesi pitkin ikkunaseiniä muovimaton alla lätisten ja
katot kupruillen. Henkilökunta niiskuttaa punaisin silmin,
aivastelee ja yskii. Jopa sairaalakouluissa on niin vakavia
homeongelmia, että opettajat saavat ammattitauteja ja
Stachybotrys-kasvustojen vallattua rakenteet tiloja lopulta
suljetaan. Lasten- ja nuorisopsykiatriset suljetut osastot ovat
luku sinänsä. Homesairaita kärrätään suljetuille osastoille ja
pakkolääkitään psyykenlääkkeillä. Siitä on terapeuttinen ote
aika kaukana. Ilmeisesti on tosiaan niin, että kansakunnan
sivistystaso ja lääketieteen etiikka punnitaan siinä, miten
yhteiskunta kohtelee heikoimpiaan. Ovatko ahneus ja itsek-
kyys ihmisen luontaisia ominaisuuksia? Voi olla, että evoluu-
tio suosii itsekkyyttä, mutta toisinajattelijat eivät ihan vielä
ole kuolleet sukupuuttoon.
Omana ratkaisunani esitän, että työterveyshuollon keinot ja
asiantuntijat pitäisi ottaa kouluterveydenhuollon avuksi sel-
vittämään systemaattisesti koulukiinteistöjen kuntoa. Las-
ten ja nuorten käyttämät rakennukset on saatava kuntoon
ja altistuneiden lasten terveyttä tulee seurata korjausten
jälkeen. Mikään viranomaisohje ei suosittele pelkkää pinta-
remonttia ja desinfektioaineita kosteusvaurion korjaamisek-
si. Mikrobikasvustojen ruiskuttaminen torjunta-aineilla ja
vahvoilla kemikaaleilla johtaa samanlaiseen vaaralliseen
mikrobien valikoitumiseen kuin laajakirjoisten antibioottien
holtiton käyttö. Terveysriskin arviointi tulee säilyttää tervey-
denhuollon ammattilaisten hallussa.
Monissa kaupungeissa on jo ryhdytty kartoittamaan lasten
terveydentilaa tekemällä oirekartoituksia kaikkiin kouluihin
ja päiväkoteihin. Että uskaltavatkin. Saattaa vaikka löytyä
ongelmia. Taloudellisesti tiukkoina aikoina kannattaa inves-
toida – ei Talvivaaran osakkeisiin - vaan tulevaisuuteen,
lapsiin ja nuorisoon. Meidän tulisi hylätä kvartaaliajattelu
siinä muodossa kuin sen nyt tunnemme. Sodan jälkeen Suo-
mi rakennettiin taloudelliseen nousuun ja menestykseen.
Samanlainen jälleenrakennuksen aika on sukupolvellamme
edessä kosteusvauriorakennusten korjaamisessa. Neljän-
nesvuosittaisen menestyksen hakemisesta tulee siirtyä nel-
jännesvuosisadan perspektiiviin. Jotta seuraavan sukupol-
ven olisi helpompi hengittää. Erityisesti sisällä.
Tuula Putus
Puheenjohtajan palsta
2
Lääketieteellisen mykologian seura
ry:n tiedotuslehti
ISSN 1456-3533
Vuosikerta 15, numero 1 / 2012
Julkaisija: Lääketieteellisen mykologian seura - Finnish Society for
Medical Mycology ry
Toimitus ja taitto: Tuula Putus ja
Mervi Oikonen
Monistuspaikka: Labquality Oy,
Helsinki
Julkaistavaksi tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Seuran
sihteerille mieluiten sähköpostitse.
Yhteystiedot: Sihteeri Ritva Heikkilä,
Seuran hallitus vuonna 2013:
Tuula Putus, puheenjohtaja
Pentti Kuusela, varapuheenjohtaja
Ritva Heikkilä, sihteeri
Kristian Husman, taloudenhoitaja
Mirja Salkinoja-Salonen
Tarja Ojanen
Riitta Aho
Pirkko Koukila-Kähkölä
Seuran internetsivut:
http://mykologia.net
Pankkiyhteys:
Nordea FI 87 1652 3000 0016 88
Lehden sisältöä lainattaessa lähde on
aina mainittava.
Tässä numerossa:
Sivu
1 Puheenjohtajan palsta
2 Lehden yhteystiedot
2 Uusi kunniajäsen
2 Vuosikokousuutisia
3 Väitösuutisia
4 Jäsenmaksu ja vuosikokous
5 Valokuvakilpailu
5 Pohjoismainen sienikokous
Sienet ja terveys 1 / 2012
Sienet ja terveys
Seuramme uusi kunniajäsen:
professori emerita EEVA-LIISA HINTIKKA
Seuramme hallitus valitsi kunniajäseneksi professori eme-
rita Eeva-Liisa Hintikan, joka on syntynyt vuonna 1936
Jyväskylän maalaiskunnassa. Hintikka valmistui ylioppi-
laaksi v. 1956 Jyväskylän tyttökoulusta ja eläinlääketie-
teen lisensiaatiksi vuonna 1963. Hintikka väitteli vuonna
1974 aiheesta Mycotoxicological studies on Stachybotrys
alternans. Dosentuurin hän sai jo seuraavana vuonna
1975. Hän on tehnyt laajasti elintarvikehygieenistä tutki-
musta ja hänellä on n. 60 tieteellistä julkaisua.
Hintikka on työskennellyt mm. EKK:lla assistenttina ja yli-
assistenttina, Valtion eläinlääketieteen laitoksella eläin-
lääkärinä, Suomen Akatemian tutkijana ja varttuneena
tieteenharjoittajana. Hintikka toimi EELAn osastonjohtaja-
na 1980-luvulla. Hän on opiskellut Norjassa ja tehnyt opin-
tomatkoja mm. Tanskaan, Unkariin, Neuvostoliittoon ja
USA:han. E-L Hintikka toimi myös kehitysaputyössä Nigeri-
assa ja Biafrassa ja rokoteasiantuntijana Nepalissa. Hinti-
kalla on kaksi lasta ja matrikkelitietojen mukaan hän har-
rastaa mm. luonnossa vaeltelua. Seuramme onnittelee
lämpimästi kunniajäsenyyden johdosta!
VUOSIKOKOUSUUTISIA
Lääketieteellisen mykologian seura - Finnish Society for
Medical Mycology piti vuosikokouksensa 27.3.2012
Haartman-instituutissa, Haartmaninkatu 3, Helsinki.
Professori Aino Nevalainen piti katsauksen omaan elä-
mäntyöhönsä ja KTL:n tutkimukseen otsikolla Sisäympä-
ristöjen mikrobitutkimukset viranomaisohjeiden tukena.
Aino Nevalaista kiitettiin pitkäaikaisesta urasta ja elämän-
työstä sekä toivotettiin leppoisia eläkepäiviä.
Juha Kirveskari piti esitelmän Sieni-infektioiden molekyyli-
diagnostiikan erityispiirteistä ja haasteista. Mikko Seppä-
nen kertoi Allergisesta bronkopulmonaarisesta aspergil-
loosista ja semi-invasiivisista keuhkoaspergillooseista.
Lopuksi Hannele Heikkilä esitelmöi Hiuspohjan sieni-
infektioista. Näin olimme saaneet mielenkiintoisen katsa-
uksen sekä kliiniseen mykologiaan että ympäristömikro-
biologiaan.
Seuran hallitus oli valinnut kunniajäseneksi professori
emerita Eeva-Liisa Hintikan, jolle varapuheenjohtaja Pent-
ti Kuusela piti onnittelupuheen ja puheenjohtaja Tuula
Putus luovutti kukkatervehdyksen ja kunniakirjan.
Vuosikokouksessa valittiin Seuran puheenjohtajaksi Tuu-
la Putus, varapuheenjohtajaksi Pentti Kuusela ja sihtee-
riksi Ritva Heikkilä. Hallituksessa jatkavat Pirkko Koukila-
Kähkölä, Tarja Ojanen, Riitta Aho ja Mirja Salkinoja-
Salonen. Taloudenhoitajan vastuiden siirtovaikeuksien
vuoksi päätettiin hallituksen vastuuvapauden käsittely
siirtää seuraavaan vuosikokoukseen ja jäsenkunta vapau-
tettiin vuoden 2011 jäsenmaksuista, koska Seuran raha-
tilanne on suhteellisen hyvä. Seuran taloudenhoitajana
toimii KTK Kristian Husman. Lopuksi nautimme yhteistyö-
kumppanimme tarjoaman buffet-illallisen.
3 Sienet ja terveys 1 / 2012
LL Kirsi Karvalan väitöskirjatyö Asthma in damp indoor work
environments tarkastettiin 30.11.2012 Helsingin yliopistos-
sa. Vastaväittäjänä oli professori Tari Haahtela Helsingin
yliopistosta
Työpaikan kosteus- ja homevaurioiden on osoitettu olevan
yhteydessä haitallisiin hengitystievaikutuksiin, joista yleisin
sairaus on astma. Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauk-
sien rekisterin mukaan vuodesta 2001 alkaen kosteusvau-
riohomeet ovat olleet yleisin ammattiastman aiheuttaja Suo-
messa. Tavallisesti kosteusvaurioympäristöön liittyvät hengi-
tystie- ja yleisoireet menevät ohi, kun rakennuksen vauriot
korjataan. Osalla potilaista oireet kuitenkin pitkittyvät raken-
nuksen korjaustoimenpiteistä tai työpisteen vaihdosta huoli-
matta.
Väitöskirjan tavoitteena oli arvioida ja kehittää kosteusvau-
rioympäristöstä aiheutuvan ammattiastman diagnostiikkaa.
Toisena tavoitteena oli arvioida kosteusvaurioympäristössä
ilmenevien astmankaltaisten oireiden merkitystä astman
riskitekijänä. Tavoitteena oli myös selvittää työpaikan koste-
usvaurioihin liittyvän hengitystiesairauden pitkäaikaisvaiku-
tuksia elämänlaatuun ja työkykyyn. Tutkimusaineistona oli
2200 Työterveyslaitoksella ammattitautiepäilyn takia vuosi-
na 1995–2004 tutkittua potilasta, joilla oli ollut työpaikan
kosteusvaurioon liittyviä hengitystieoireita. Tutkimusjakson
aikana ammattiastman osoittamiseen käytettiin hengitystei-
den spesifistä altistuskoetta homeuutteilla. Yhteensä 694
potilaalla oli epäilty olevan kosteusvauriohomeiden aiheutta-
ma ammattiastma, minkä vuoksi heille oli tehty altistuskoe.
Tutkimuksiin oli kuulunut myös PEF-työpaikkaseuranta sekä
homeherkistymisen toteamiseksi ihopistokokeita ja seeru-
min IgE-määrityksiä.
Potilaiden sairauskertomustietoja tarkasteltiin jälkikäteen.
Altistuminen kosteusvauriomikrobeille arvioitiin potilasasia-
kirjoihin liitetyistä työpaikan rakennusteknisistä ja sisäilma-
tutkimusraporteista, joista ilmenivät työpaikan kosteusvauri-
ot ja mikrobianalyysien tulokset. Ammattiastman arvioitiin
olevan todennäköinen 156 potilaalla perustuen siihen, että
työpaikalla oli todettu kosteus- ja homevaurioita, astmaoi-
reet liittyivät työhön ja ne olivat alkaneet kosteusvaurioym-
päristössä, keuhkojen toimintakokeissa oli astmalle tyypilli-
siä muutoksia sekä yhteys työpaikan altisteisiin oli osoitetta-
vissa joko PEF-työpaikkaseurannalla tai altistuskokeilla. Am-
mattiastmapotilaista 20%:lla todettiin IgE-välitteinen herkis-
tyminen homeille.
Tutkimus vahvistaa epidemiologista tutkimustietoa kosteus-
vaurioympäristön ja astman yhteydestä. Kosteusvaurioym-
päristön aiheuttaman ammattiastman diagnostiikassa altis-
tumisen arvioinnin perusteena voidaan käyttää kuvauksia
työpaikan kosteus- ja homevaurioiden laajuudesta ja sijain-
nista sekä mikrobimäärityksiä. Yhteys altistumisen ja ast-
man välillä voidaan osoittaa PEF-työpaikkaseurannalla, joka
kuvastaa työpaikan altistumistilannetta kokonaisuudessaan
toisin kuin altistuskoe. Kosteusvaurioympäristön aiheutta-
man astman syntymekanismit ovat edelleen pääosin tunte-
mattomia.
Kyselytutkimukseen osallistui 483 potilasta, joilla oli ollut
kosteusvauriotyöpaikkaan liittyviä astmankaltaisia oireita
(yskää, hengenahdistusta tai vinkunaa), mutta astman dia-
gnostiset kriteerit eivät olleet täyttyneet Työterveyslaitoksen
ammattitautitutkimuksissa. Vastaajista 62 (13%) ilmoitti,
että seuranta-aikana lääkäri oli todennut heillä astman. Jos
nykyisessäkin työpaikassa oli kosteusvaurio, astmariski oli
yli nelinkertainen verrattuna vastaajiin, jotka ilmoittivat, ettei
työpaikalla ole kosteusvaurioita. Korjaamattomissa kosteus-
vauriotiloissa työskentelyyn liittyi merkittävä astman kehitty-
misen riski. Kosteusvaurioiden korjaaminen näytti vähentä-
vän astmariskiä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kos-
teusvaurioiden korjaamisella tai oireilevan työntekijän siirtä-
misellä pois kosteusvaurioituneista tiloista voidaan vaikut-
taa astmariskiin.
Työterveyshuollon seuranta on tarpeen työntekijöille, joilla
on kosteusvaurioympäristöön liittyviä hengitystieoireita. Elä-
mänlaatu oli 3–12 vuoden seurannan jälkeen huonompi
ammattiastmadiagnoosin saaneilla verrattuna potilaisiin,
joilla oli työssä paheneva astma tai hengitystieoireita ilman
astmaa. Työelämän ulkopuolelle jääminen oli myös yhtey-
dessä heikentyneeseen elämänlaatuun. Potilaat, joilla oli
diagnosoitu ammattiastma, käyttivät enemmän astmalääk-
keitä kuin muut astmaa sairastavat. Ammattiastmadiagnoo-
siin liittyi lähes kuusinkertainen riski ennenaikaiseen poistu-
miseen työelämästä (työkyvyttömyyseläkkeen, tapaturma-
eläkkeen tai työttömyyden takia).
Tutkimus toi esille kosteusvaurioympäristöön liittyvän ast-
man yhteyden heikentyneeseen elämänlaatuun, huonoksi
koettuun työkykyyn ja ennenaikaiseen poistumiseen työelä-
mästä. Ammattitautilainsäädännön suomista etuuksista
huolimatta ammattiastmaa sairastavien elämänlaatu ja työ-
kyky olivat huonompia kuin muuta astmaa sairastavilla tai
hengitystieoireisilla potilailla, joilla ei ollut astmaa. Syyt jää-
vät pohdinnan ja jatkoselvitysten varaan. Työkyvyn tukemi-
seksi tarvitaan varhaisia ja aikaisempaa tehokkaampia toi-
mia työpaikalla ja työterveyshuollossa.
Väitösuutisia
4 Sienet ja terveys 1 / 2012
TtM Anne Karvonen väitteli Kuopiossa
16.11.2012. Väitöskirjan nimi on Micro-
bial Exposure and Childhood Asthma –
Protective and Adverse Effects
[Mikrobialtistus ja lapsuuden astma –
Suojaavat ja haitalliset vaikutukset]. Vas-
taväittäjänä toimi professori Jouni Jaak-
kola Oulun yliopistosta ja kustoksena
professori Juha Pekkanen Itä-Suomen
yliopistosta.
Kosteusvaurio aiheuttaa lapsilla astmaa
Lapsen makuuhuoneen sekä olohuoneen ja keittiön vakavat
kosteusvauriot ja näkyvä home lisäävät lasten hengitystie-
oireita ja riskiä sairastua astmaan. Muissa kodin tiloissa
kuten kosteissa tiloissa, ullakolla tai kellarissa olleet vauriot
eivät olleet yhteydessä hengitystieoireisiin tai astmaan.
Atooppisilla lapsilla astman riski lisääntyi enemmän kuin ei-
atooppisilla lapsilla. Sen sijaan elinympäristön mikrobien
suuri kokonaismäärä ja lajien moninaisuus voi vähentää
astmaan sairastumista. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hy-
vinvoinnin laitoksen tutkijan, TtM Anne Karvosen ympäristö-
epidemiologian alaan kuuluvasta väitöstutkimuksesta.
Tutkimuksessa seurattiin 396 vuosina 2002–2005 syntynyt-
tä suomalaista lasta. Tietoja lasten terveydestä ja muista
tuloksia mahdollisista sekoittavista tekijöistä kerättiin kyse-
lylomakkeilla kuuteen ikävuoteen asti. Atooppinen herkisty-
minen 19 allergeenille määritettiin seeruminäytteistä yhden
vuoden ja kuuden vuoden iässä. Kodin kosteusvauriokunto-
arvio tehtiin lasten ollessa keskimäärin viiden kuukauden
ikäisiä. Astmaa ja hengitystieoireita lisäsivät kosteusvauriot,
jotka olivat vakavia ja sijaitsivat huoneissa, joissa oleskel-
laan paljon.
Tutkimus tukee käsitystä, että kosteus- ja -homevauriot ai-
heuttavat pysyvää astmaa, eivätkä pelkästään pahenna ast-
man oireita. Tutkimuksen tulokset ovat kansainvälisesti ai-
nutlaatuisia, koska tutkimus ei perustu asukkaiden omaan
ilmoitukseen kosteus- ja homevauriosta, vaan tutkimusinsi-
nöörin tekemään kodin kuntokartoitukseen. Suurimmassa
osassa (n. 90 %) taloista oli jonkin asteisia, pääosin pieniä,
kosteusvaurioita, mutta oleskelutilojen vakavia vaurioita oli
vain alle 10 prosentissa taloista Vaikka tarkkaa syytä siihen,
miksi kosteus- ja homevauriot lisäävät hengitystieoireita ja
astmaa ei vielä tiedetä, kosteusvauriot kannattaa korjata
asianmukaisesti, huolellisesti ja nopeasti, jotta altistuminen
jäisi mahdollisimman lyhyeksi.
Runsas mikrobialtistus suojaa astmalta
Varhaislapsuuden mikrobialtistusta on tutkittu useissa aiem-
missa tutkimuksissa mm. maatilaympäristössä, jossa korkei-
den mikrobipitoisuuksien on havaittu olevan yhteydessä
alentuneeseen atopian ja myös allergisten sairauksien ris-
kiin. Tämän väitöskirjan tulokset tukevat pääosin näitä ai-
empien tutkimusten tuloksia. Poiketen aiemmista tutkimuk-
sista, joissa on tutkittu yksittäisten mikrobimarkkereiden
yhteyttä terveyteen, tässä tutkimuksessa määritettiin usean
mikrobimarkkerin avulla kokonaismikrobialtistuksen määrää
ja monimuotoisuutta. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että
elinympäristön mikrobialtistuksen kokonaismäärä ja osin
sen moninaisuus olivat vahvemmin yhteydessä astmaan
sairastumisen riskiin kuin yksittäiset mikrobimarkkerit.
Elinympäristön kokonaismikrobialtistuksen selvittämiseksi
lasten kodeista kerättiin huonepölynäytteet lasten ollessa
kahden kuukauden ikäisiä. Mikrobien kokonaismäärässä
huomioitiin sekä bakteerit että homeet. Muutaman yksittäi-
sen mikrobin merkitystä tarkasteltiin myös kansainvälisessä
PASTURE-tutkimuksessa, johon osallistui noin 1000 lasta
viidestä eri Euroopan maasta. Tässä tutkimuksessa käytetyt
mikrobimääritykset eivät kuitenkaan pystyneet selittämään
maatilalla asumiseen liittyvää vähentynyttä riskiä sairastua
astmaan eivätkä kosteusvaurioihin liittyvää kohonnutta ast-
mariskiä. Jatkossa tarvitaan parempia mikrobistoa kuvaavia
mittareita kuvamaan elinympäristön mikrobialtistusta, jolla
voi olla sekä suotuisia että haitallisia vaikutuksia ihmisen
terveyteen.
Väitösuutisia
Bo Sahlberg väitteli Ruotsissa Uppsalan yliopistossa kesäkuussa 2012 otsikolla Indoor environment in dwellings and sick building syndrome (SBS) – longitudinal studies. Vastaväittäjänä oli professori Berndt Stenberg.
Muistutuksia Seuran jäsenille
Muistathan maksaa seuran jäsenmaksun vuodelle 2012! Vuoden 2012 jäsenmaksu on 12 euroa ja se pitäisi maksaa ennen vuodenvaih-detta. Tilin numero on FI 87 1652 3000 0016 88 (Nordea). Laita viitekenttään mak-sajan nimi sekä vuosi 2012. Vuodelta 2011 jäsenmaksua ei kerätä.
Vuosikokous pidetään 21.3.2013 klo 14 Meilahdessa, Helsingissä. Tarkempi paik-ka ja ohjelma ilmoitetaan myöhemmin lähetettävässä kutsussa, mutta varaa päivä jo kalenteriisi!
5 Sienet ja terveys 1 / 2012
Lääketieteellisen Mykologian Seura
kutsuu jäsenensä mikro- ja makrosieni-
aiheiseen valokuvakilpailuun.
Kilpailussa on kolme sarjaa:
1. mikrosienet: mikroskooppikuvat ja
kudosleikekuvat
2. makrosienet, näkyvät sienet ja sieni-
kasvustot
3. rakennus- tai rakennekuvat, joissa
näkyy 'ajan hammas' ja siitä seuraavat
mikrobi- tai muut vauriot
Tähän mennessä kuvia on lähetetty
vain muutamia. Kilpailuun osallistumis-
aikaa on päätetty jatkaa.
Kilpailuaika päättyy 30.6.2013. Par-
haat kuvat palkitaan. Lähetä kuvat digi-
taalisessa muodossa tai paperikuvina
Seuran sihteerille. Sähköpostin liitteen
koko voi olla korkeintaan 10 MB. Käytä
skannauksessa resoluutiona 100-200
pikseliä/tuuma. Jos haluat paperikuva-
si palautettaviksi, liitä mukaan osoit-
teella varustettu palautuskuori.
Muista liittää mukaan kuvan ottajan
yhteystiedot, mihin sarjaan kuva osallis-
tuu sekä saako kuvan julkaista Seuran
lehdessä ja verkkosivuilla.
Tuula Putus
Valokuvakilpailu
Pohjoismainen sienikokous järjestettiin Helsingissä 24.-25.5.2011
8th Scientific Meeting of the Nordic Society for Medical Myco-logy järjestettiin toistamiseen Helsingissä Biomedicumissa 24.-25.5.2011 yhdessä Suomen Lääketieteellisen Mykologian Seu-ran kanssa. Tapahtuman organisaattorina ja puheenjohtajana toimi dosentti Pentti Kuusela HUSLABin kliinisen mikrobiologi-an vastuualueelta.
Kokouksen kutsuttu pääpuhuja oli professori Ben de Pauw Hollannista. De Pauw on voinut seurata läheltä eurooppalai-sen kliinisen mykologian kehitystä toimiessaan vuosina 1996-2001 puheenjohtajana European Organization for Research
and Treatment of Cancer (EORTC)-järjestön sieni-infektioryhmässä ”Invasive Fungal Infections Cooperative Group”. Hän on jäänyt eläkkeelle Nijmegenin yliopistollisen keskussairaalan sisätautien professorin virasta. De Pauwn esi-telmä Fungus; from a rarity to a regular customer with specific demands tarjosi mielenkiintoisia vertailuja ja kyseenalaistuksia tämän päivän kliinisestä mykologiasta.
Kokouksen muu aihepiiri käsitteli ympäristömykologiaa, der-matologian ja gynekologian sieni-infektioiden ajankohtaisuuk-sia sekä matkailijoiden mukanaan tuomia sieni-infektioita. Myös HUSLAB kuuluu kokouksen tukijoiden joukkoon.
Kuvat: P. Kuusela ja A. Sorsa
6
Lopuksi toivotetaan kaikille Seuran
jäsenille Riemullista Joulujuhlaa!
Sienet ja terveys 1 / 2012