siirtolaisu usinstitu utti o migrationsinstitutet o ...maine.utu.fi/art/pdf/sm_1994_3.pdf · olavi...

$: SIIRTOLAISU USINSTITU UTTI O MIGRATIONSINSTITUTET O ...maine.utu.fi/art/pdf/SM_1994_3.pdf · Olavi Koivukangas S iirtolaisuusinstituutti 1974-L994 \q 13 uomalaisia on ldhtenyt sii$
SIIRTOLAISU USINSTITU UTTI

1 994

3

lssN 0355'3779

O MIGRATIONSINSTITUTET O INSTITUTE OF MIGRATION

1974 -1 994

4q1P*s*&^w*!1@* i*'e'.i$e'! 4e1

SIIRTOLAISUUS

MIGRATION

Siirtolaisuus - Migration21. vuosikerta - 21th year

Siirtolaisuusinstituutti o Migrationsinstitutet o Institute of MigrationPiispankatu 3, FIN-20500 Turku, Finland

puh./tel. (9)21-2317 536, fax (9)21-23 33 460

o P ririt oimit t aj a I E dit o r-in - Chi ef : Olavi Koivuk angaso ToimitussihteeilEditoiql Assistant: Taimi Sainioo Toi mitt aj at I Edit o rs : Maij a-Liis a Kalhama, Krister Bj rirklund,

Jouni Korkiasaario ToimituslaantalEditoial Board: Siirtolaisuusinstituutin hallitus/

Administrative Board of the Institute of Migrationo Tilaushinta.' 40 ml</vuosi (4 numeroa), PSP 800011-495903o Subsciptions: Finland and Scandinavia 40 FIM,

other countries $12.00 ayear (4 issues)

Siirtolaisuusinstituutin hallitus/Administrative Board of the Institute of Migration

Hal lituksen puheenjohtaja:fom Sandlund, rehtori (SSKH)Abo Akademi ja Helsinginyliopisto

M artti H riikio. dosenttiHelsinki

Olli Kultalahf/, apulaisprofessoriTampereen yliopisto

Risto Laakkonen, nerlv otteleva virkamiesTyriministerio

Jukka Leino, toimistopiiiillikkriUlkoasiainministerici

Raimo N arjus, rakennusneuvosSuomen Kuntaliitto

Aimo PulWine4 ohj elmajohtaj aViiestriliitto

H eikki Silp ola, suunnittelusihteeriTurun kaupunki

Ke ij o Wrtanen, professoriTurun vliopisto

Henkiliikunta/Sf aff

Olavi Koivukangasjohtaja (virkavapaa)/Director (off duty)

Krister Bjorklundvt. johtajy'Director (acting)

Maiia-Liisa Kalhamaosastosihteeri/Departmental Secretary

Seija SirkiritoimistosihteerilBureau Secretary

Anne Wrtanentoimistovirkailija (virkav apaa) IAdministrative Clerk (off duty)

Piija Niittykoskivs. toimistovirkailija/office Assistant

Taimi Sainiova. kirj astovirkailija/Librarian

Jouni Ko*iasaarierikoistutkija/Senior Research Officer

Minna Domander, Timo Wrtanentutkijat/Research Officers

Eve Kyntiijri, Juha Niemeli)vierailevat tutkijat/Visiting Scholars

Matti Kumpulainensiirtolaisrekisterisihteeri/Registrar,Emigrant Register

SirHca-Liisa Lauila, Elisabeth Uschanovsiirtol aisrekisterivirk ailij atlEmigrantRegister Officers

Eduardo De Jesus Domingues,Olga Jounolainen, Esko Marjomaatutkimusapulaiset/Research Assistants

Kansi: Siirtolaisuusinstituutti sijaitsee v:sta 1981 Cover: The Institute of Migration, from 1981historiallisessa Turussa osoitteessa Piispankatu 3. situated in the historical Turku, Piispankatu 3.(Kuva: Jouni Korkiasaari) (Photo; Jouni Korkiasaari)

Typopress Oy, Turku 1994

1

Olavi Koivukangas

S iirtolaisuusinstituutti1974-L994

\q

13 uomalaisia on ldhtenyt sii rtolaisiksi jo\u)vuosisatojen ajan, mutta vasta 1960-luvulla suomalainen siirtolaisuus tuli jiir-jestelmiillisen tutkimuksen kohteeksi -lukuunottamatta erditd yksittiiisiii tutki-muksia. Anna-Leena Toivonen julkaisi v.7963 v2iitoskirjansa Etelii-Pohjanmaanvaltamerentakaisesta siirtoiaisuudesta.Samoihin aikoihin alkoi Turun yliopistonhistorian laitoksella prof. Vilho Niite-maan johdolla suomalaisen kaukosiirto-laisuuden tutkimusprojekti. Silloin kAyn-nistettiirr mycis ruotsalaisen siirtolaisuu-den tutkimusprojekti Upsalassa, ja vas-taavia projekteja erdissd muissakin Skan-dinavian yliopistoissa. Niiihin aikoihin,ja varsinkin 1960-luvun lopulla, tapahtuisuomalaisten suuri joukkomuutto Ruot-siin.

Kuterr vuosisadan vaihteessa suurenAmerikan-siirtolaisuuden aikaan maasta-muutto kosketti nytkin lukuisia suomalai-sia perheitii ja siitii tuli ajankohtainen asiayhteiskunnalliseen keskusteluun ja piiii-toksentekoon. Myos suomalaisten rajumuuttoliike maaseudulta - ia maa- jametsdtalousammateista - kaupunkeihintapahtui 7960- ja 197O-luvuilla.

Tdtd taustaa vasten on ymmdrrettdvdd,ettii tarvibtiin muuttoliikkeiden dokumen-tointiin ja tutkimukseen erikoistuvaa lai-tosta, jonka keskeisend tehtiiviin2i olisi tut-kimuksen edistiimisen ohella toimia tii-mdn alan yhteistyoelimenii ja koordinaat-torina sekii kansallisella ettii kansainviili-sellZi tasolla. Sopivimmaksi organisaatio-muodoksi todettiin siiiitio-pohja, ja maa-

liskuun 15 piiiviinii 1974 perustettiin Tu-russa Siirtolaisuusinstituuttisiiiitio 21:ntaustajiirjeston toimesta. Siiiition valtuus-kunnan puheenjohtajaksi valittiin prof.Jorma Pohjanpalo ja hallituksen puheen-johtajaksi prof. Vilho Niitemaa. Siiiitionasiamieheksi ja uuden instituutin johtajak-si kutsuttiin Ph.D. Olavi Koivukangas. Pe-rustamistilaisuudessa allekirjoittaneenmieleen jiiiviit koulrureuvos Jussi Saukko-sen sarut: "Instituutti on kuin tyhja sakki.Vain aika nliyttii?i pysyyko se pystyssii".

Hallituksen kokouksessa toukokuussa1974 toimistosihteeriksi valittiin hum.kand. Maija-Liisa Kalhama. Elokuun 1.piiiviinii 1974 toiminta kiiynnistyi yleisenhistorian laitoksen tilojen yhteyteen ra-kennefu ssa kahdessa pienessd huoneessataloud ellisena perustinaan opetusmi ni s-terion vaatimaton valtionavustus.

Toiminta aloitettiin tutkimustilanteenkartoituksella. Syksyll2i 1974 ilmestyiviitmycis ensimm2iiset tutkimukset, Reino Ke-ron ja Olavi Koivukankaan viiitoskirjat.Vuoden lopulla ilmestyi myos ensimmiii-nen nurnero SiirtolaisuurMigration Jel't-teii, joka on siitii liihtien ilmestynyt neljiikertaa vuodessa. Tammikuussa 1975 sainmatkani yhteydessZi tilaisuuden solmiasuoria yhteyksiii Pohjois-Amerikan tutki-muskeskuksiin ja arkistoihin.

Seminaaritoiminta aloitetliin myos v2i-littomiisti osallistumalla Jyviiskyliin ke-siiiin sekii j2irjestiim?illii syksyllii Turussamittava valtakunnan sisdiseen muutto-liikkeesen keskittynyt Muuttoliikesym-posium, joka on sittemmin jiirjestetty vii-

L

Siirtolaisuusinstituutti 1 974-1 99

den vuoden vlilein. Instituutti on jiirjestii-nyt kaikkiaan 23 kansallista tai kansain-viilist2i seminaaria ja lis?iksi pienempiZitilaisuuksia.

Myos siirtolaisuuteen liittywiin arkis-ton keruu aloitettiin viilittomiisti samoinkuin muuttoliikkeisiin keskittyviin kir-jaston perustaminen. Myohemmin tiir-keiiksi osoittautunut ndvttelvtoimintaaloitethin v. 7976 liittyen Yhdysvaltainitseniiistymisen 2O0-vuotisjuNiin. Irsti-tuutin toiminnasta kuluneina 20 vuotenaantavat seuraavat luvut parhaan kuvan.Siirtolaisuusinstituutin arkistossa on n.200 hyllymebiii arkistoaineistoa, mm.9 540 siirtolaiskirjeen kokoelma. Valoku-vakokoelmassa on 8 477 kuvaa. Kirjastos-sa on noin 7 000 luetteloitua julkaisuasekd mm. ulkosuomalaislehtiii eri maista.

Yksi instituutin tZirkeimmist?i tehtiivis-t2i on edistiid siirtolaisuuden tutkimusta.Omassa julkaisusarjassarrune on ilmesty-nyt47 tutkimusta, kaikkiaan 10 440 sivua.Siirtolaisr"rus-Migration lehteii on jul-kaistr,r 79 numeroa. Lehti julkaisee suo-meksi, ruotsiksi ja errglanniksi siirtolai-suutta ja sen aiheuttamia ilmioitii k?isitte-leviii artikkeleita, katsauksia ja tiedotuk-sia. Ndyttelyjii on rakennettu 13, joistarnerkittdvin oli v. 1980-82 Ruotsissa iaSuomessa laajasti kiertiinyt niyttely"Siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin kauttaaikojen". Ruotsissa siihen tutustui yli100 000 ihmistd, varsinkin kun vuonna1981 n2iyttely oli prroli vuotta esill2i Nor-diska Museet'issa Tukholmassa.

Instituutin tiirkeimmistii toiminta-muodoista on mainittava vield vuonna1989 perustettu siirtolaisrekisteri. Sen pe-rustaminen liittyi vuonna 1988 vietettyynDelaware-siirtolaisuuden 350-vuotisj uh-laan. Vanhoista passi- ja matkustajaluet-teloista sekii kuolleiden siirtolaisten asia-kirjoista siirrethdn ATK:lle tiedot suoma-laisista siirtolaisista 1800luvun Iopulta1930-luvun pulakauteen, jolloin ns. van-

ha valtamerentakainen siirtolaisuus lak-kasi l;ihes kokonaan. Tdhdn merLnessd re-kisterissii on tietoja 300 000:sta siirtolai-sesta. Rekisteri palvelee tutkimuksenohella ennen kaikkea sukututkijoita jasuomalaisten siirtolaisten j iilkelAisiii, jot-ka pyrkiviit loytiimiiiin juurensa ja suku-laisiaan Suomesta.

Toinen suuri kiiynnissd oleva tyo onkolmiosaisen Suomen SiirtolaisuudenHistorian kirjoittaminen ja julkaisemi-nen. Muita tutkimuksia julkaistaan varo-jen puitteissa. Hyvistii kiisikirjoihrksistaei ole puutetta.

Suomi alkoi muuttua 1980-luvun lo-pulla ja 1990-luvun alkaessa liihtev2insiirtolaisuuden maasta maahanmuutto-valtioksi ja monikulttuuriyhteiskunnak-si. Tiim;i on asettanut instituutille uusiahaasteita esim. futkimustoimirurassa.Turvapaikanhakijoiden saapuminenSuomeen sekii kiir"rtiopakolaisuus on laa-jentanut instituufi n tehtiiv2ikenttdd, mm.erilaisten tutkimusten ja selvitysten teke-miseksi eri ministericiiden tarpeisiin.Myos Neuvostoliiton hajoaminen v. 7997ja ltii-Euroopasta ja Virosta Suomeenkohdistunut kasvava muutto on lisiinnyttutkimustyon tarvetta. Tu&ijoiden yh-teistyomahdollisur"rksien lis;i;imiseksi onSiirtolaisuusinstituutissa aloitettu muut-toliikkeiden ja etnisyyden tutkijaverkos-ton (MEV) luominen ja kehittiiminen, mi-kii mahdollistaa myos kansainvdlisen tut-kimusyhteistyon.

Instituutin tulevaisuuden haasteistahaluaisin perinteisten toimintamuotoienohella mainita vain kaksi: Syksyllii 1994Perdseiruijoen kunnassa, Etel2i-Pohjan-maalla noin 300 km Turusta pohjoiseen,aloittaa toimirrtansa Siirtolaisuusinsti-tuutin Pohjanmaan aluekeskus. Vaasanliiiini oli tiirkein siirtolaisuutenune ldhto-alue, ia Turusta kdsin materiaalin keruuja muu toiminta Pohjanmaalla on osoit-tautunut vaikeaksi. Esitiinkin tiissii yh-

teydessii parhaat kiitokset Periiseindjoenkuru-ralle hyviistii yhteistyostii.

Toinen mielenkiintoinen haaste on ns."Routes to the Roots" -projekh,, jota kehi-telliiiin Euroopan siirtolaisuusinstituut-tien yhdistyksen (Association of Europe-an Migration Institutions) piirissii. Ta-voitteena olisi saada miljoonien euroop-palaisten siirtolaisten jiilkeliiiset vieraile-maan esivanhempiensa kotimaassa. Kan-sallisen rahoihrksen lisiiksi hankkeelleanotaan myos European Union -rahaaBrysselistii. Finnish Tourist Board (NGK)New Yorkissa suhtautuu hankkeeseenmyonteisesti, ja tarkoituksena on k2iyn-nistiiA suunnittelu yhteistyossti New Yor-kissa ja Torontossa olevien suomalaistenmatkatoimistojen sekii alan Suomessa toi-mivien yhteisojen kanssa.

Lopuksi haluaisin esittiiii parhaat kii-tokset niille yhteisriille ja yksiloille, jotkaosallistuivat Siirtolaisuusirntituutin pe-rustamiseen 20 vuotta sitten, ja jotkamyos ovat tehneet kovasti tyotii instituu-tin tarkoitusperien toteuttamiseksi. Eri-

Siirtolaisuus - Migration 3/1994

tyisesti haluaisin kiiftAe instituutin hal-lintoon luottamushenkiloinii osallistu-neita henkiloitii, joita kaikkia kiitokseni eivalitettavasti kuitenkaan endd tavoita.Kiitiin myos instituutin taloudellisia tuki-joita, ennen kaikkea opetusministeriotd.Nykyisen taloudellisen ahdingon aikanaei valtiovaltaa juuri kiitellii ja mycis Siir-tolaisuusinstituutin resursseja on joudut-tu supistamaan. Mutta aina kunvaroja ontarvittu viilttiimiittomimpiiiiry on opetus-ministeriostii loytynyt ymmiirtiimyst2i.Uskomme hyviin yhteistycin jatkuvanmyds tulevaisuudessa niiissA merkeissd.Viimeisenii esitdn kiitokseni instituutinhenkilokururalle. Vain ammattitaitoiset jatyost?iiin innostuneet ihmiset voivat yltiiiisuuriin saavutuksiin.

Eliimii parhaimmillaan on tyot?i ja tus-kaa, mutta myos iloa saavuhtksista sekiijoskus myos juNaa, jolloin voidaan kat-soa taaksepiiin ja sanoa: "Me teimmesen." Mutta vielii t2irke2impAli on katsoafulevaisuuteen ja sanoa: "Me teemmesen".

Prof. Jorma Pohjanpalo (1905-1991), Siirtolai-suusinstituutin valtuuskunnan ensimmiiinenpuheenjohtaja/the f irst Chairman of the Inst i tutebf Migration?s Counci l , 1974-U.

Prof. Vilho Niitemaa (7917-1991), Siirtolai-suusirutituutin hallituksen ensimmiiinen puheen-iohtaia/the first Chairman of the Institute of Mi-grati6n's Administrative Board, 197 4-84.

+.

Olavi Koivukangas

The Institute of Migration1974-1994Emigrants have been setting out from.1.lFinland for hund reds of years, but -apart from a few isolated individualstudies - it was not until the 1960s thatFinnish migration became the subject ofserious scholarly investigation. h'r 1963,Anna-Leena Toivonen oublished herdoctoral thesis on oue.i"us migrationfrom southern Ostrobothnia; andaround the same time, a research projecton Finnish overseas migration waslaunched at the Department of History,University of Turku, under the directionof Professor Vilho Niitemaa. This periodalso saw the beginnings of the Swedishernigration research project at Uppsaia,and similar projects were being initiatedat other universities in Scandinavia.Meanwhile, the late 1960s saw the peakof Finnish migration to Sweden.

Like the overseas migration from Fin-land at the begiruring of the 20th century,this flow of Finlanders moving to Swedenalso affected many families, and took oncurrent urgency in Fimrish society andpolitics. Moreover, within the country,the 1960s and 1970s saw a rapid shift ofpopulation from rural areas, and fromagriculture and forestry, into the cities.

Against this background, it is under-standable that the need was felt for anirrstitution which would be responsiblefor the documentation and investigationof migration, and would not only pro-mote research, but also take charge ofcoordination in this field both nationallyand irLternationally. A foturdation was

chosen as the preferred form, and on 15March 1974 thre delegates of 21 differentorganizations met in Turku to establishthe Institute of Migration Foundation.Professor Jorma Pohjanpalo was electedas the first President of the Council, andProfessor Vilho Niitemaa as Chairman ofthe Executive Board. As Manager of theFoundation ar-rd Director of the Institute,the meeting appointed Dr OlaviKoivukangas. I well recall the wordsspoken at that founding meeting by JussiSaukkor-ren: "This Institute is like anempty sack; time alone will tell whetherit can remain standing."

The Executive Board convened in May1974, and appointed Ms Maija-Liisa Kal-hama, BA, as Adminishative Secretary;and on 1 August 7974, the Institute offi-cially commenced operations, in prem-ises consisting of fwo small rooms at theDepartment of History, University ofTurku, with funding provided by a tinygrant from the Ministry of Education.

The first step was to recoruroiter theresearch territory. By autumn 1974, thefirst published investigations had ap-peared: the doctoral dissertat ions ofReino Kero and Olavi Koivukangasi andat the end of the year, there came out thefirst issue of the Institute's magazine Siir-tolaisuus-Migration, which has con-tinued publication four times a year eversince. In January 7975, I visited NorthAmerica, where reciprocal links were es-tablished with research instifutes and ar-chives.

The Institute immediately partici-pated in the Jyviiskylii Summer Festival,and became involved in the organizationof research seminars, convening inTurkuin autumn 1974 a major research seminaron internal migration within Finland,which has subsequently reconvened atfive-year intervals. Altogether the Insti-tute has so far hosted 23 nafional or inter-national seminars, not to mention smallermeetings.

Another activity launched immedi-ately was the collection of archives deal-ing with migration, and the estab-lislunent of a library specializirrg in mi-gration and related matters. The first ex-hibition (a form of activity which hassubsequently proved very important)came in 1976, in honor of the Bicenterurialof the American Declaration of inde-pendence. The best picture of the Insti-tute's activities during the 20 years sinceit was founded, however, can be gainedfrom the following figures. The Insti-tute's archives now comprise approxi-mately 200 shelf-meters of stored materi-als, including a collection of 9540 mi-grants letters. The photograph collectionconsists of 8477 pictures. The libraryhouses about 7000 catalogued publica-tions and overseas Finnish magazinesfrom various countries.

A major aim of the Institute is to pro-mote migration research. In the Irstifuteof Migration's own series,4Tstudies havebeen published, amounting in all to 10440 pages. 79 issues of the Institute's jour-r-ral, Siirtolaisuus-Migration, have ap-peared; the joumal publishes articles, re-views and announcements in Finnish,Swedish and English relating to migra-tion and associated nhenomena. The In-stitute has also mounted thirteen exhibi-tions, the most significant of these being"Migrat ion from Finland to Swedenthrough the Centuries", which lvas on


display in many locations in Sweden andFinland in 1980-1982. In Sweden. over100 000 visitors saw this exhibition. notleast when it was on display for over sixmonths at the Nordiska Museet in Stock-holm.

Another of the Institute's most impor-tant forms of activity is the EmigrantsRegister, set up in 1989 as a follow-up tothe 350th anniversary celebrations in1988 for the New Sweden colony irrDelaware. A computerized daiabase hasbeen created, containing information col-lected from passport registers, passengerlists, and documents belonging todeceased emigrants, on Finns who emi-grated between the end of the 19th cen-tury and the Depression in the 1930s,when the major flow of overseas migra-tionvirtually came to an end. To date, theRegister contains entries on 300 000 emi-grants. The Register is used not only forthe purposes of scholarly research, butalso especially by genealogists, and bydescendants of Finnish ernigrants insearch of their roots and relatives here inFinland.

Another project currently in progressis the compilation and publication of athree-volume History of Finnish Migra-tion. Other studies are oublished as fundsbecome available: theie is no shortage ofgood manuscripts.

Towards the end of the 1980s and inthe early 1990s, as numbers of new ar-rivals came to exceed departures, Finlandbegan to evolve into a country of netimmigration and a multicultural society.This shift poses new challenges for theInstitute of Migration, e.g. in research.The intake of refugees inFinland, and theintroduction of refugee quotas, have alsomeant new tasks for the Irstitute, includ-ing studies commissioned for severaldifferent government departmer"rts. Thedissolution of the USSR in 1991. arrd the

4 - . -

The Institute of Migration 1974-1994

increased flow of migration from easternEurope, especially from Estonia and Rus-sia, have also created a need for moreresearch. In order to promote collabora-tion between researchers, both withinFinland and abroad, the Irrstitute of Mi-gration is currently setting up a nationalnetwork for those engaged in research onmigration and ethnic questions.

Turning from our traditional forms ofactivity to the future challenges facing theInstitute, I would like to mention just two.In autumn 1994, the Institute of Migrationis opening an Ostrobothnian RegionalCenter in Perdseiniijoki, approximately300 km (200 miles) north of Turku. VaasaProvince, in which Periiseiniijoki is sit-uated, has been the major single area ofrecruitrnent for Finnish emigration, andit has proved awkward to organize fromTurku the collection of material and otherforms of activity in the Ostrobothnianregion. I would like to take this opportu-nity of expressingmy profound apprecia-tion to the municipality of Periiseiniijokifor its constructive cooperation in thisproject.

A second interesting challenge is thatposed by the "Routes to the Roots" pro-ject, a collaborative project of the Asso-ciation of European Migration Institu-tions. The goal is to attract the descen-dants of millions of European emigrantsto visit their ancestors' home countries.In addition to national funding, finan-cial support for the project is being ap-plied for from the European Union inbrussels. The Finnish Tourist Board inNew York is also supporting the project,and plans have been proposed to in-volve Finnish travel agencies in New

York and Toronto, and the relevant com-munities in Finland.

In conclusion, I wish to extend mysincere thanks to all those organizationsand individuals who took part in estab-lishing the Institute of Migration twenty-years ago, and who have worked so hardto achieve the Instifute's aims. In particu-Iar, I would like to express my gratitudeto all those who have taken part in thework of the Institute's Council and Ex-ecutive Board. Sadly, some of them are nolonger withus. We are also deeply appre-ciative of the financial support we havereceived from many sources, above allfrom the Fimish Ministry of Education.In the straitened economic circumstancesof the current recession, it is rare to en-counter sympathy for the Treasury; yet,although the funding for the Institute ofMigration, like that of other public bo-dies, has been cut back, I wish to put onthe record our appreciation of the under-standing shown by the Ministry of Edu-cation when we have been faced withurgent needs. We are confident that ourcollaboration will continue successfullyinto the future. And finally, I wish toexpress my warmest thanks to the per-sonnel of the Institute. Great achieve-ments canonlybe realized by people whocombine the necessary skills with a trueenthusiasm for their work.

Although life is full of work andsuffering, it also contains the joy ofachievement and - from time to time -of celebration, when we can look backand say withpride: "We did it!" Yet, evenmore important is to be able to look for-ward into the future, and say with equaldeterminatiorl: "We shall do it againl"

Olli Kultalahti

I nternati on aliz ation an dMigration Pressure

Th" integration of Europe is speeding|. up the internabionalization of Fin-

land. Finnish companies considerably ex-tended their operations to foreign count-ries as early as the 1970s and 1980s. At thestate level the single Nordic market wasestablished in 1954 and the single marketin the EC in 1968. Finland belongs to thefirst of these and has made considerabledecisions with regard to joining the EC inthe 1990s. Finland is already member ofthe European Econornic Area (EEA), andhas signed the agreement for mem-bership of the European Union-the re-ferendum will be in October 1994. Thesemeasures by the state of Finland can beseen as a consequence of internationaland national developmental trends rat-her than as a major reason for acceleratinginternationalisation. For this reason inter-national migrationflows from and to Fin-land in the 1980s reflect both the interna-lization of Finnish companies and agree-ments on the state level, possibly the for-mer better than the latter.

Defining migration pressure

The term migration pressure refers to theratio of migration-minded people and thebarriers preventing them from moving.

O IIi KuIt alahti, Ass o ci at e P r of essor, D e p t. ofRegional Studies at the Unioersity of Tam-pere, Finland, is doing resesrch on interna-tionnl migration and European integration.

An excessive supply of migration-mindedpeople relative to migration demand inimmigration countries produces migrati-on pressure (Straubhaar 1993; Schaeffer1993). Migration pressure involveseconomic factors both at the micro or indi-vidual level and macro or aggregate levelas well as other socio-economic aspects.The terms internal and external changes(see Schaeffer 1993) refer to the changes onthe micro and macrolevels. Internal chan-ges include, amollg other things, comple-tion of formal schooling or training andother important stages in life when aspira-tions and responsibilities and society's ex-pectations of the individual change signi-ficanfly (cf. factors on the microlevel). Therelative frequency of migration is highestat such important junctures. Externalchanges affect, in part, the availability andattractiveness of migration opportunities.These changes may be political, economic,legal, environmental, social and technicalin nahre (cf. factors on the macrolevel).(Schaeffer 1993)

Migration pressure is related to migra-tion potential and migration propensity.Migration potential is the potential ofpeople willing to migrate from onecountry to another and depends on in-dividual or rnicro factors and aggregateor macro factors (see above). The neces-sary condition for the existence of migra-tion potential is individual willingness tomove. This willingness depends on themigration utility function, i.e. the in-dividual comparison of utility levels of

.4.- L_

Internationalizaiion and Migration Pressure

the actual place of stay to every alterrur-tive place, for example another country."Ut.lity" contairs a great variety of fac-tors: economic factors (such as income,employment prospects, purchasingpower and others) and non-econornic fac-tors (such as social acceptance, culturalbehaviour and language, relative depri-vation, i.e. the motivation to reach a rela-tively better position within the socialranking of a reference group, and familysituation). Accordingly, utility receivedby migrating depends on the actual situa-tion before migration and the costs in-curred and the benefits achieved by *i-gration in a new place. "Utility" deter-mines in part propensity to migrate.(Staubhaar 1993)

The term of migration utility bringsthe definitions of migration pressure andhuman capital theory close to each other.Human capital theory views migration asan investment; decision to move dependson the relationship of costs and benefits.Transferability of human capital fromone country to another is essential. Trars-ferable skills determine, to a great extent,costs and benefits of migration becausethey are important conditions for em-ployment opportunities in a new country.Transferability means that one's skillsmeet reouirements of the labour marketin another country. The definition of mi-gration pressure is compatible with manyother theoretical approaches. "Definingmigration pressure in terms of demandfor opportunities to move to anothercountry is compatible withhuman capitaltheory which views migration as an in-vestment. The investment analogy is par-ticularly appealing in, but not limited to,international labour migration. The defi-nition of migration pressrre is also com-patible with other theoretical approaches,including the view that migration is trig-gered notby individual choices and deci-

sions, but occurs in response to structuralchanges." (Schaeffer 1.993) Accordingly,the scope of the term migration pressrreis wide. "It makes little sense to treat itonly from an economic point of view"(Straubhaar 1993).

Schaeffer's (1993) and Staubhaar's(1993) definitions of migration pressureare close to each other. Both of them stressthe importance of the supply of migra-tion-minded people in the country oforigin and the willingness of destinationcountries to accept immigrants. HoweverStaubhaar emphasizes net migrationpressure rather than differentiates emi-gration and immigration pressure/ asSchaeffer does. These differences are onlyminor, and the definitions have much incommon. They differ from the definitionsof Bruni and Venturini (1991) who basedtheir notion of migration presstre onexcess labour supply but considered onlyemigration pressure (Staubhaar L993).

In my paper/ migration pressure istheoretically corsidered similar to thoseaddressed by Schaeffer and Staubhaar.Empirically emigration flows will be in-terpreted as a result of migration demandin receiving countries. Return migrationcan also, to some extent, be understood asan indicator of the migration demand;immigration policy or selective demandof labour force may discourage immi-grants from staying in the country ratherthan integrate them into society. Returnmigration is then considered a better al-ternative than trying to stay in un-favorable conditions in a foreign country.

Macro factors influencing migrationpressure

Industrialization is one of the most impor-tant social changes creating migrationpressure. Industrial and occupationalstructures, iobs available and other chan-

ges in the labour market, accelerating so-cial mobility, new patterns of social net-works and many other things impiy bothnew stimuli for and barriers to migration.Changes inthe labour marketrefer to mac-rolevel factors while social mobilitv, socialnetworks and motives refer to miirolevelfactors. All these affect the ratio of migra-tion-minded people and migration de-mand in receiving countries.

The development of information tech-nology is another major social changewhich is connected to migration pressureand the factors bearing on it. From thepoint of view of migration pressure thischange is analogical with industrializati-on, although the content of the change andits implications may differ. Labour mar-kets have changed, new professionalfields and new jobs have come into being,old ones have ceased to eist. Changes inthe working environment are also appa-rent in people's social surror.rndings. Fromthe point of view of the present study thepertinent questions have to do with thewillingness to move in different sectionsof the populatiory the propensity to moveand the factors influencing the oppor-tunities on which migration pressure andthe means of alleviating it depend.

The third and currently most interest-ing phase of social change is internation-alization and its effect on migration pres-sure and the direction taken by migrationflows. So far the integration of Europe hasfacilitated the movement of people fromorre country to another in the countries ofthe EU and of EFTA. This, as has already


been stated, has been preceded by theinternationalization of Finnish compa-nies, and international agreements willhave the effect of accelerating this. Fromthe point of view of migration the mainquestion concerns the effeci of integrationon willingness to move, propensity tomove, the opportunities offered and thedirection of migration.

Legislative, administrative and othersimilar regulations create effective bar-riers for migration over national borders.The agreement of the new trade marketEEA by the European Community andthe EFTA countries declares four issuesof freedom: free movement of capital,people, services and goods. This agree-ment, not to mention potential member-ship of the EU, will effectively lessen theeffects of barriers caused by national reg-ulations. However, the other 'distance

factors'mentioned above will still remainalthough their effect will graduallydiminish. Since the 1970s internationaleducational exchange programmes, ex-pansion of large companies abroad, tour-ism, mass media and many other factorshave clearly lowered the threshold of mi-grating on cultural and occupationallevels. However, the integration ofEurope has both immediate and delayedeffects on the distarurce factors. Legisla-tive and administrative 'distances' willbe eliminated or lessened relativelyquickly, cultural and occupational bar-riers will take longer.

The agreement of the EEA gives thecitizens of its member countries freedom

rn:

differences incultural valuesnorms

Time needed to achieve changes

legislativean? othernationalregulations

Short Long

differences inoccu?ational

AL

Time needed to lessen the effect of 'distance factors' on migration in European integration

Internationalization and Migration Pressure

to choose their jobs anyr,r'here within themarkets, as well as to attend colleges anduniversities. As a consequence/ occupa-tional distances are shrinking. Culturalfactors are rooted in the basic values andattitudes acquired in childhood andyouth, and change only slowly, if at all.Naturally, different cultural values do notnecessarily prevent individuals from emi-grating but they lessen the propensity todo so. Factors causing migration pressurewill not disappear, however, in some po-pulation groups they will diminish.

Micro factors affecting migrationpressure

International and internal migration havemany corrunon features. Both are prece-ded by a process of decision-making toovercome the psychological, social,economic and other barriers which mightbe involved in the migration process. Ingeneral, we can presurne that the barriersdiscouraging international migration aregreater than those in internal migration.Barriers maybe physical, social, economic,cultural, political, informative and so on.Crossing rntional borders may demandmuch more effori than moving from onecommunity to another within a country.The word 'barrier' has often been replacedby the term 'distance' meaning more orless the same type of obstacle for migrati-on. The effect of the distance, or barrier,variable on the decision to move is comp-licated. "The distance variable has provento be the most perplexing. Statistiial stu-dies have demonshated thatits significan-ce is highly volatile over time and space...Clearly, straight-line distance is much lessimportant than economic and social dis-tance (Margolis 1977, 140). Neuberger(7977,467468) mentions "the effective ad-ministrative distance" which is closely re-laied to political boundaries between na-

tions. "It is infinitely easier to migrate the3000 miles from New York to San Francis-co than less than one-tenth of this distancefrom Leningrad to Helsinki." Altogether,the distance variable has many contextualmeanings rather than only one.

What are the specific factors encourag-ing to or discouraging people from over-coming different distances associatedwith international migration? In otherwords, what are the specific factorsbreaking down the barriers to move orpreventing them from moving. The fol-lowing at least can be mentioned: pushfactors linked, among other things, to un-employment or persecution (refugees)and pull factors related to career, incomeor information from earlier migrants. Thepull and push factors are closely relatedto the distance and to the individuals."Recent studies have stressed the impor-tant roles of information, whichdecreases with distance, and the psychiccosts of separation from friends and rela-tives, which increase with distance; bothof these will vary with educational level,age and cultural integration." (Margolis1977, 140) The single Nordic labourmarket and the single labour market inthe EC are examples of factors alleviatingmigration pressure by facilitating labourmobility from one country to another.Recent rising unemployment ratesthroughout Europe increase, in part, mi-gration pressure by making it difficult orimpossible to find a job in anothercountry. As a consequence, the migrationprocess becomes highly selective; onlythose whose skills and education exactlymeet the demand of the labour market ofa foreign country are able to emigrate -given that all other requirements are met.

DaVanzo (7976, 1980 and 1983) dis-cusses an extended human capital modelof migration in which the concepts oflocation-specific capital and information

I

I

costs figure significantly. Her discussionis closely related to the question of migra-tion pressure. The key words of microfactors are benefits and costs of migra-tion, and information needed for the deci-sion to make a successful move.DaVanzo's argumentation goes as fol-lows: The decision to migrate is based onthe expected benefits and costs (pecuni-ary or non-pecuniary). Information isusually limited, imperfect. Investrnentsare needed for providing informationabout the expected benefits and costs; itis therefore reasonable to talk aboutinfor-mation costs. The other important con-cept is location-specific capital, that is,any factor that "ties" a person to a parfic-ular place (e.g. home-ownership, job-re-lated assets such as an existing clienteleor specific training, friendship)(DaVanzo L980, 2). Imperfect informationand location-specific capital add to thecosts of migration. Human capital trars-ferable between regions or countries (e.g.certain skills and occupations) has adecreasing effect on the costs. Long (1974)points out that moves over longer dis-tances have greater effects on the employ-ment of wives than on that of men. Longsuggests that women may choose occupa-tions that are more easily transferablebetween regions, such as elementaryschool teaching, nursing, and secretarialwork. This is one way of nying to reducethe costs of migration. (On the problem oflabour force participation of wives andfamily migration, see Greenwood 1989.)

The educated have more informationabout opportunities which decrease theeconomic costs of migration. On the otherhand, it is also argued that the "trained"have a reduced set of alternative jobs be-cause of their specialized skills. Theyl'rave to travel longer distances to matchtheir skills with jobs. "In fact, we find thatthe percentage of professional and tech-


nical persons who move with a specificjob in hand is twice the percentage of allother migrants in this category" (Mar-golis 7977,140). This type of moving hasprobably become more popular in inter-national movements from and to Finlandin the 1980s. The decision to move isassociated with the internal labourmarkets, i.e. the migrantmoves abroad towork for a company owned by the sameemployer. Migration is a way of advanc-ing in one's career. After a few years themigrant will returrr to work in a higherposition for the same employer. The ex-pansion of multinational companies haseffectively reduced the costs (economic,social, psychic and other) of migrationwithin the ILMs and this way increasedthe international migration of certaingrouPS.

Historical trends of migration pressurein Finland

Finland has taditionallv been a countrv ofemigration. Immigration involved *ostlyFinnish retu-rnees, few foreigners movedto our country. Thatiswhy in former timesmigration pressure was that of emigration.Industrialization in the latter half of thenineteenth century rattled haditional so-cial and occupational systems and uproo-ted a great part of the rural population.However, barriers to move were weak.Many people moved to the rapidly gro-wing industrial cities in the southern partof Finland, but even more people wentfurther on, overseas to North America. Inthe 1960s and 1970s Finland experiencedanother strong wave of emigration, in thiscase to Sweden. Over a period of a hun-dred years more than a million peopleemi grated. The nunber of mi gration-min-ded people grew rapidly from time to timebut in the receiving countries migrationdemand was high. NorthAmerica needed

1-_ _


immigrant workers for its industry, as didalso Sweden much later in this century.Migration pressure never became strong,it evened oul

Demand and supply of labour forcealways been an important factor in emi-gration. Many emigrants have con-sidered migration as an investment withquick return in economic terms as well asin social terms. Some Finns went to NorthAmerica to earn their own farm or moneyto buy one in Finland after their return.As far as farming and forestry were con-cerned they had transferable skills to earntheir living in the new country. Flowever,many of them did not succeed in gettingown farm or work on others' farms. In-stead, they had to go to work in minesand manufacturing industries. Thiscreated high willingness to return amongmany immigrants. However, itwas diffi-cult to return because of long distancesand lack of money for tickets. There wasa strong return migration pressure whichhad no chance to dissipate. Letters fromimmigrants to their relatives and friendsback in Finland have clearly indicatedthis.

In terms of migration pressure emigra-tion to Sweden and particularly returnmigration were different. Sweden isphysically and culturally close to Fin-land. The single Nordic labour marketfacilitated moving from one Nordiccountry to another. Emigrating to NorthAmerica around the turn of the cenfuryinvolved more risks than moving toSweden a few decades later. Finland in-dustrialized very rapidly after the SecondWorld War and conditions for a highmigrafion pressure existed. Flowever,migration demand in Sweden contem-porarily with a great number of jobsavailable in growing Firurish cities effec-tively dissipated this pressure. All in all,conditions for high migration pressure

have many times existed but there havealways been fairly good channels for thatpressure to be alleviated.

Recent developments of migrationpressure

Interrnl migration and emigration havehaditionally been alternative patterns ofbehaviour in Finland rather than choicesindependent of each other. The same up-rooting changes have made some peoplechoose Finnish cities, others have prefer-red emigration. The regional distributionof emigrants and internal migrants refer toselective local conditions for migration;many people from easternparts of Finlandmoved to southern cities in Finland whe-reas a great part of migrants from the westcoast and northern parts emigrated.

The migration flows between Finlandand Sweden were at their greatestaround the turn of the 1960s and 1970s.At that time as many as 40,000 Finnsmigrated to Sweden annually. Some ofthem returned a few years later but therewas still high net out-migration to Swe-den. A significantly large number of themigrants came from rural areas and out-side the southern part of Finland. Manyof these were not particularly highlyeducated, and in many respects they re-sembled the traditional migrants of ol-der times (cf. Soderling 1983). Many ofthem were also so called permanentmigrants who had to leave because ofactual or impending unemployment. Allthese are features related to migrationoutside the labour markets of the majorFinnish companies. By the 1980s, themigration flows to and from Swedenstill accounted for about two thirds oftotal international migration. To a cer-tain extent also, the migrants still resem-ble the old-time migrants (Kultalahti1993). However, many of these were

"ouick returnees" who came back to Fin-land within a year.

The 1970s and 1980s produced newconditions for international migrationfrom and to Finland. Many internationalprografiunes and networks werelaunched, and large Finnish companiesexpanded actively their operations in for-eign countries. Finnish companies hadabout 2000 affiliated companies abroadin 1986: about 650 in the EFTA counhies.750 in the EEC countries, 300 in NorthAmerica most of the rest (230) in thedeveloping countries. The numbers ofthese companies had increased about 300per cent in the EC countries since 1976,and 600 per cent in North America andthe developing countries. Internationali-zation has continued in the 1980s. Forinstance at the beginning of the 1980s,Finnish companies had about onehundred production companies abroad,ten years later (1991) the number was 500(Talouseliimii-lehti 34/7991). Thesedevelopments mean that Finnish compa-nies have rapidly growing internallabour markets (ILMs, i.e. the migrantmoves abroad to work for a companyowned by the same employer) for work-ers abroad. This has, in part, reducedeconomic and other costs of interrrationalmigration of the Finns, and also dissi-pated migration pressures.

Overall, there are basically two diffe-rent patterns of international migrationfrom and to Finland, namely, traditionalrrrigration outside the internationally ex-panding Finnish companies and thenmigration within the labour markets oflarge companies. In more abstract terms,these patterns are consequences of mig-ration pressures succeeding in breakingdowrr barries to put up to hold them. Theturbulent conditions in some former so-cialist countries of Eastern Europe andsome developing countries elsewhere,


as well as great welfare differences be-tween them and western industrializedcountries, have created the third patternof increasing migration pressure. As forFinland, it is now a question of immigra-tion involving both regular migrantsand refugees. It remains to be seen whatkind of migration this pressure will pro-duce.

Trends of migration flows in Finlandsince 1980

What is the present situation in Finland?Is migration pressure increasing or dec-reasing, do supply and demand of labourforce tend encourage or discourage inter-national migratiory is the Finnish labourmarket differentiating from other count-ries or is rather harmonizing facilitatingtrarsfer of human capital to other count-ries? What about internal migration? Is itstill more or less an alternative to emigra-tion? These questions are important be-cause they are related, among other things,to the present European integration and itsinfluence on international migration fromand to Finland. It is difficult to give directanswers to these ouestions but some inter-pretations can be made by using the statis-tical information available.

There have not been any drasticchanges in the volume of internal migra-tion since 1980 (Figure 1). A slightdecrease can be seen in the first half of thedecade but then the curve hrrns uDwardsfor a couple of years (cf. Kultalahi LOOZ\.Recession at the beginning of this decade,which turned into depression, restrainedmigration. The unemployment rate roserapidly reaching the level of twenty percent in 1993. It is very likely that willing-ness to move was high but lack of jobsavailable put up barriers orr migration, inother words migration pressure grew butthere were no ways for dissipating. In

L"

I J

lnternationalization and Mi grati(

1993 internal migration flows seem tosome extent to increase.

The curve of emigration follows moreor less that of internal migration. Thissuggests that it is push factors rather thanpull factors causing migration becausepull factors, for example demand oflabour force, are not likely to vary in thesame way and at the same time bothabroad and in the home country. Mostreceiving countries nowdays exercise avery strict immigration policy acceptingbasically only immigrants who are mem-bers of the families of those already in thecountry or asylum seekers, or workerswith specialized skills needed by thelabour market. This rneans that demandfor labour force in the receiving countrieshas become the most important factor ininternational migration. From this pointof view the obvious role of the push factorin Finnish emigration seems somewhatexceptional.

There are some potential explanationsfor this phenomenon. Emigration to theNordic countries, mostly to Swedery stillaccounts for about two thirds of the totalemigration of Finrs. The single Nordiclabour market allows workers to movefreely from oneNordic country to another,no work permit is needed. Sweden is phy-sically and culturally close to Finland. It isrelatively easy to go there and come backeither of necessity or inclination. Earlierimmigrants who left Finland in the 1960sand 1970s make adaptation easier. Wagesand living standard used to be higher inSweden in the first half of the 1980s redu-cing risks always inherent in emigration-now the differences have evened out. Inmany respects, Sweden and larger urbanareas in Finland were more or less equalalternatives for potential migrants. Thismay explain a great part of the similaritiesin the changes of internal and interna-tional migration.

Figure l. Immigration, emigration and internal nrigration 1980-1993(number of internal migrants divided by 10). Source: Tilastokeskus.

25000

20000

1 5000

10000

5000

0

Ez

C - l - J6 € € X t € @ € & @ o . o o co : a - - 3 5 C O C . O 6 ] A O

- lntemal

- - - Imrnigr

Ernigrat

Year of rnigration

1 4

Finland has changed to be a receivingcountry in international migration. Immi-gration reems to be independent of thechanges in internal migration and emigra-tion. The structure of immigrant flows haschanged in the 1980s. Earlier they consis-ted mostly of Firnish returnees. Recentlyimmigrants with foreign citizenship havebecome the majority. However, many ofthem probably are former Finrs who havechanged their nationality. Anyhow, theincrease of immigrants also implies a con-siderable growth of those who had ori-ginally a nationality other than Finnish.

Emigration and return migration ofFinns

The Firnish data available provide a goodopportunity for mapping internationalmigration flows. The Central StatisticalOffice of Firrland collects information fromvarious registers, such as population cen-sus, and migration and labor registers.Migrants can be monitored by place oforigin and destination. Demographic dataon sex, age, education and occupation, for

Siirlolaisuus - Migration 3/1994

example, are also available. The data filescan be integrated for research purposes byusing social security numbers. (Individualprivacy is ersured by deleting the socialsecurity numbers before submitting theintegrated files to researchers.) In this stu-dy, the data of migrants cover all interna-tiornl moves from and to Finland 1987-7992.'lhe proportion of international mig-ration (emigration and immigratior-r) oftotal migration (international and inter-nal) ranges annually from eight to twelveper cent. The migration history of eachmigrant has been monitored during theperiod of 1987-7992. For the purposes ofthe study, only Finnish migrants aged 18-64were included in the data.

Figure 2 presents the propersity of edu-cational groups aged 18-64 years to emi-grate. The propensity is calculated by di-viding the number of all Finnish emi-grants (18-64 years) in7987-7992 by thetotal population (15 years and over) in1990. The number per thousand expressesthe sum of six years and is arr approximaterather than an exact figure. The figureshows clearly that the propensity to emi-

Figure 2. Propensity to emigrate among Finns aged l8-64during the period 1987-1992 by level ofeducation *

PrirniLry Secorrdary

€ r :9 1 0d

' , u

U

Level of cducation*?roportionof Finnish emigrants (aged 1&64 years) lu:.1987-1992 of the total population( l5 years and over) rn lvvu

a-_.

t 3

Internationalization and Migrati(

grate increases along with education. It isknown that highly educated people aremore mobile and more sensitive to pullfactors than the poorly educated and uns-killed (Johansson 1994). Their skills arealso more readily traruferable and meetbetter the requirements of foreign labourmarkets than those of the less educated.Therefore in terms of migration pressurethe greater propensity of highly educatedpeople, as shown in Figure 2, results fromboth the large number of people willing toemigrate and those who have been able tobreak down the barriers preventing themfrom moving.

Although the majority of Finnish emi-grants, some two thirds, continue to mi-grate to Sweden the proportion of thosemoving to that counhy in the 1980s hasconstantly diminished, both relativelyand absolutely. Table 1. presents thosedestinations most popular with Finrs ofworking age (18-64) for the period 1987-1992. In addition to the other Nordiccountries, North America, a traditionaldestination, has retained its popularityathough the figures are modest. Germanyand the United Kingdom, being impor-tant trading partners, are also populardestinations for migrants. All in all theEU countries are particularly well repre-sented in the ten most popular destina-tions for Finns, of twelve countries fivehave been included in the list.

The selectivity of emigration becomesapparent when examination is made ofthe migrants' level of education (Table 1).The Nordic countries differ from otherpopular countries of destination inEurope. In terms of relative proportions,the Nordic countries do not athact higNyeducated migrants as much as more dis-tant European countries, France, Switzer-land, Germany and the UK, and the USAdo. The percentage of higly educatedemigrants of all emigrants to the former

countries varies from 10 to 25, to the lattercountries from some 30 to 40.

The same difference between the Nor-dic countries and the other group of coun-tries can be seen in return migration. Thepropersity to return is much higheramong the emigrants to the former coun-tries than among those to the latter coun-tries. Return migration among migrantswith higher education was somewhatless common but the difference betweenthe country groups remains fairly con-stant.

The results can only partly be interpre-ted in terms of migration pressure. As faras the number of emigrants and returnmigrants are concerned propensity to emi-grate to the Nordic countries, particularlyto Swedery is higher ttran to more distantcountries. Between the Nordic counfiesthere are few barriers against migration tocause migration pressure (cf. the singleNordic labour market, cultural similaritiesand so on). Accordingly, the volumes ofemigration and return migration are high.Some half of the emigrants returnsoon. Nonotable migration pressure ever exists.Migration between Finland and more dis-tant countries, for example the EU count-ries, cannot as easily be interpreted. Interms of migration pressure, one way ofinterpretingwould be to suppose thatthe-re are relatively strong barriers againstmigration. Potential migrants with Nghereducation or with specialized skills arethose who are best able to overcome thebarriers, hence relatively many of thememigrate. The low level of return rnigrati-on among emigrants with higher educati-on implies both potential barriers to returnand lack of willingness or need to return.Thus a low rate of return migration tellslittle about migration pressure, or lack ofit. People with less education may be wil-ling to move to more distant countries butare not as able to do it as those withhigher


' l 'able l . I lmigration and return nrigrat ion of F inns aged l t l -6^l duringthc period 7t)87-191)2 ( l{) nrajor countr ies ofdestination)

( ( ) u n t t \ ' ( ' l

( l e s l t n t l l 0 n

A I Icr n i grdnts

( N )

Ol whonr

fc tu rnecs "

\ '; i 1

t i l t ) t ! t i l l l t \

* i t l r l r i g h c r

c ( l U d i t t l ( ) r )

( ' l )

( ) l u l r o r r t

r e t u f l l e e s "

| t )

J 5 5

.5.1.8

..10.-lt l 6

19 .6

.r 3.719 .6

2 3 . 5.j.l I

t 2 . I

Su cder r

Noru r t ,

U S A

Cien nanl,

Dcnr la rk

S p r i n( i r e a t B r i t a i n

S u ' i t zer l and

Can lda

llrlncc

tEl t ]r 317t2t2I t 0 l960nu5678312339335

.19. t i

-59.8

28. rJ

25.?

59 .636 .3

28 .623.9

2'1 .1

2 l . l

l0 . l

I 9 . 5

29 .3I2 .9

2'1.5

1 9 . 629 .1

1 5 . 5

1.5 r

39 . I

r ' L l r r t i l thc cnd o1 l99 l

education. Hence there are good condi-tions for growing migration pressure.

AII in all, the results suggest that thereis only little, if any, ndgration pressurebetween the Nordic countries. Further in-ternationalization will hardly show up inrapidly growing migration flows betweenthese countries. Internationalization willprobably stimulate this migration, butgradually rather than with rapid jumps.On the other hand the future develop-ments of migration between Finland andother countries, particularly the EU count-ries, is of great interest. There is probablymigration pressure waiting for the break-down of barriers preventing potentialmigrants from moving. The EEA agree-ment and EU membership, if it materiali-zes, will lower the barriers as we notedabove. F{owever, there still remain rnanybarriers on the individual level (culturaldifferences, language etc.) which restrainrapid changes in migration flows. Themost important question does not concernthe volume of the future migration flows,between Finland and the EU countries.Much more essential is the selectivity of

the migration process. The results suggestthat cultural and many other differencesdifferentiate both migration potential,propensity and actual flows. Interna-tionalizationis likely to increase migrationpressure particularly among certaingroups with high and specialized educa-tion and skills. It is reasonable to assumethat the single labour market will breakdown the barriers against migration forthese groups, and consequently markedlyincrease emigration. The high unemplo-yment rate is likely to increase willingnessto move amongpeople with less educationas well but high barriers prevent most ofthem from moving, resulting in high mig-ration pressure. Thus migration pressurehas also become more and more selective.

Income differentials as a factorincreasing migration pressure

Great income differentials between count-ries increase migration flows between the-se countries - given that there are nobarriers to moving. Flowever, the rela-tiorship of income differentials and mig-

:.

I T

Inlernationalization and Migrati(

ration flows is complex. Many factors suchas risk of losing one's job, high taxation,low purchasing power of the money ear-ned, poor civil rights in a foreign countryand so ory may even out the achactivenessof higher salaries. Doubts have been ex-pressed as to whether small wage diffe-rential should be used at all as a variablefor investigating the direction of migrationflows (Schaeffer 1993). However, the grea-ter the wage differential the more rea-sonable it is to assurne that higher wagesincrease willingness to move.

Highly educated professionals aremore mobile than poorly educated andunskilled people. They are also moresensitive to pull factors in the countriesof potential destination. The same alsoapplies to internal migration. (Johans-son 1994) Thus great income differen-tials between countries have a selective

Tcxt i lcs

1981 1989

influence on migration potential, mig-ration propensity and actual migrationflows, and hence on migration pressu-re.

Table 2 presents a comparison of thepurchasing power of salaries in variousbranches of industries for the years 1987,1989 and 199L. This has been comparedwith the corresponding purchasing powerin Finland. Indices in excess of 100 showthat in the given country the workers' sa-lary ishigher thaninFinland. Likewise, anindex of less than 100 shows that the wagelevel in Finland is higher. These indicesmake it possible to assess the likely effectof income on the decision to migrate.

In Sweden the purchasing power ofsalaries has come close to the purchasingpower of the corresponding salaries inFinland, in ttuee branches of industry(the manufacture of pulp, paper and

Print ing andpublishing

t981 r989 l99r 1987 1989

Table 2. Comparison of purchasing power of four groups of industrial workers

(Finland = 100). Source: Swedish Employers' Confederation 1993. *

Branch of industry

Pulp, paper and

papcr products

Manutacturc of

lnctal products

1987 r 9rJ9 I 99 lCountSwcdsn

Norway

Denmark

Great Britain

Ire land

Gcrmany

Belgiurn

Nctherlands

Switzerland

Austna

France

I ta ly

Greece

USA

Canada

105 91 891 3 2 l 1 6 r 0 8145 124 13482 16 7r3u2 12 16

132 120 l2tir05 90 99t08 95

9 lri58 l

801310

887612

] * tr- purchasing power figurcs arc basecl on wagc and consumer price indiccs liom cach country

I t ' 7 | t ] 1041 3 5 1 3 5 1 3 3154 146 1481 0 1 1 t l70 68 69

122 1 l rJ t22t02 96 l0 l104 l0 lt 4 t 1 3 0 1 3 313 69 829l 84 rJ686 19 7829 26 2098 94 U090 99 88

1 1 6 4l 9 1 5

t20 92t23 r 18

1021091327374

10089

1 0 0t3'78 i131 122

l l 7t20

9099

12'765

10289

126836u

l 0 l109I 3-s1278

l 0 u96

l l 014687't1

1 0 4 l 0 l 9 6151 142 1431 1 0 1 5 6 1 7 2100 95 8992 90 92

t20 I t6 130106 98 101I l 0 r 0 5l 78 l -59 169

95 8'7 958 l 14 782 5 2 l l 1

I l l 1 0 3 9 29s 100 99

1 B

I

paper products, publishing and printingand the manufacture of metal products)it is actually considerably lower. There istherefore reason to assume that in thesebranches any attraction based onSwedish salaries has dimished corsider-ably. And this has apparently occurred,for there has been a clear lessening of themigration flows to Sweden. The countrieswith high purchasing power are Canada,Denmark, Germany and Switzerland.These countries are also included in theten most popular destinations for Finns(see Table 1). However, these countriesalso include some with low purchasingpo$'er like Great Britain and France. Inthe United States, between 1987 and 1991the purchasing power of salaries in theindustries just named has decreased incornparison with the correspondirrg Fin-nish salaries. With the exception of metalproducts purchasing power has actuallyfallen distinctly below that of salariesoaid in Finland.

The differences of purchasingpower be-tween the branches presented in Table 2should be considered as examples descri-bing a potential approach to analyze mig-ration flows rather than a well definedexplanatory variable. The indeces illustra-ting purchasing power are very rough,and show the average purchasing powerof salaries in these branches. The variationbetween worker groups within the bran-ches is great. The indices suggest, how-ever, that overall differences between Fin-iand and the other countries have been onthe average levelled out to a great extentand consequently their importance as apull factor has decreased. However, thereare probably greater differerrces betweensome occupational groups and then thedifferences may be of importance. Table 3presents more exact information on theaverage salaries and purchasing power ofpersons with a good deal of education and


professional skill in seven countries. Theseinclude Sweden, Norway, Denmark, Ger-many, Great Britain, France and the USA,whose salary level has been compared tothe salary level of corresponding profes-siornl groups in Finland. The table pre-sents gross and net income and pur-chasing power. The information is for1993, but it can be assumed that the direc-tion between the different countries hasnot changed in any essential way in thepast years, although differences in levelmay have changed (cf. johansson 1994 andTable 2).

In these professional groups wagedifferentials between different countriesare considerable. It may be that usingthese as an explanatory factor of migra-tion flows is more iustifiable than theinformation presented in Table 2. InSweden net salaries in all professionalgroups are somewhat higher than in Fin-land, but the purchasing power of certainprofessional groups is actually smallerthan in Finlarrd. It is noteworthy that thehigh purchasing power of Danish salariesis clearly lower in these upper pro-fessional groups than what is presentedin Table 2 for the branches as a whole.Presumably the more steeply rising Nor-dic system of progressive taxation hashad the effect of levelling outihe purchas-ing power of the different wage levels.On the other hand Germany has risen inthis comparison to be the counhy withthe best purchasing power. Purchasingpower varies in comparison with Finlandfrom one and a half to as much as overtwo times. The USA, Great Britain the UKand France also proved in this compari-son to be clearly better than Finland.

Comparisorr of the purchasing powerof the professional groups where a highlevel of professional skill and educationis demanded showed that in the receivingcountries fal oured by Finns the people

-L--


Table 3. Salaries of certain professional groups in Finland, Sweden, Norway,Denmark, Germany, Great Britain, France and USA 1993 (Finland = 100).

ProfessionalgrouP

Metal workerNurseJournalistCivil engineerDoctor

-

AccountantADP prograrrrnerrroressorBusdriverSecretaryTeacher-

ProfessionalSrouP

Metal workerNurseJournalistCivil engineerDoctor

-

AccountantADP prograrrunerProfessoiBusdriverSecretaryTeacher-

ProfessionalgrouP

Metal workerNurse]ournalistCivil engineerDoctorAccountantADP progranunerrroressorBusdriverSecretarvI eacner

Source: G. Stein 1994

SwedenGross Net Purch.

sal. sal. power

113 111 99101 1u 9192 100 8999 105 94

113 1,17 105153 1,47 131110 115 t0293 101 90

1L1 101 93111 110 98100 106 94

GermanyCross Net Purch.sal. sal. power

131 1,42 156152 7& 180183 799 219135 156 r72109 133 147154 173 190176 189 207112 139 '1,52

174 173 190190 196 215t99 2W 229

NorwayCross Net Purch.

sal. sal. power

140 140 tt71,39 t41 118111 118 9911,6 1,23 104109 1i8 99140 142 t1,9136 138 11,682 94 79

145 1.37 1151,42 1.42 1,1.91,07 115 96

DenmarkCross Net Purch.sal. sal. power

198 146 r25196 74r 121t44 172 96r45 110 94156 1',t4 98200 138 118143 113 97138 104 89155 rr7 100169 130 111155 r20 T02

Great Britain FranceCross Net Purch. Cross Net Purch.

sal. sal. power sal. sal. power

110 1,19 121,90 101 103

151 178 1811,39 766 169r& 196 2m734 158 160743 1,61 t&77 103 10592 94 96

144 154 r57111 130 ^t32

82 90 12293 101 17386 98 13377 92 12598 122 165

107 '.t26 171100 111 15168 87 11988 9-1, r2481 89 1,21,

111 721 t64

USACross Net Purch.

sal. sal. power

167 182 24r135 153 20296 118 156

198 245 324156 189 250720 743 189

123 133 t75t32 148 19694 115 t52

I

ZU

with a high level of education were ableto ensure for themselves relatively highersalaries than in Finland. Examination ofthe information in Table 3 shows thatthese are also the destinations of Finnswith a high level of education. It wouldtherefore appear that at least in partdifferences in salary can be taken to be areason for the emigration direction ofselected professional groups. The differ-ences increase migration pressure in cer-tain specialized professional groups, anddevelopments making moving easier re-sult in a growth in migration flows. Har-monizing of school and training systemsas well as competence requirements indifferent countries may therefore in-crease the emigration flow of certair"rgroups and decrease that of others. At thesame time there will be more selectivityas for the choices of destination countries.

On immigration pressure

Finland has changed from a sendingcountry to be a receiving immigrationcountry, as stated above. Returning Finnsused to be the great majority of immi-grants but around the turn of the 1990stheir proportion decreased. It should benoted thatthere are among the immigrantsindividuals whose original nationalitywas Finnish, but who have taken a diffe-rent citizenship while living outside Fin-land. This has probably been the caseamong Finns in Sweden. The former citi-zens of the Soviet Union were the largestforeign group living in Finland in 7992.The majority of those were Ingrians whoare considered as refurn migrants. Refu-gees and asylum seekers, particularlyfrom Somalia and the former Yugoslavia,were also of growing importance (Niemi-nen 1994). The number of foreign peopleliving in Finland is still very modest beingonly somewhat more than one per cent of


the total population. However, the num-ber is growing rapidly and the question ofadaption and integration of immigrantsinto Finnish society has become more andmore important. It is perhaps interestingto note that as regards the number of for-eigners living in Finland the country wasmore internationalized at the begiruring ofher independence some eighty years agothan today. Many of the foreigners wereoutstanding persns in various fields ofthe culture, for example Pacius, Engel, Fa-zer , Gutzeit, Finlaysory Stockmann, just tomention a few (Laakkonen 1993).

The state of Finland has exercised arather strict immigration policy whichhas created migration pressure fromdifferent countries. All others but retwn-ees have needed a work permit to enterthe country for a longer period. Thismeans also that unemployment rateamong foreigners has not been particu-larly high. Ingrianreturnees and refugeeshave changed the situation.

The data available do not give partic-ular chances to analyze immigrationpressure. However some data have beenpresented in Table 4 about the ten largestimmigrant groups aged from 18 to 64years for the period 7987-1992. This in-formation gives only a description of im-migrant groups rather than making itpossible to draw actual conclusions aboutimmigration pressure. The table presentsthe number of the ten largest immigrantgroups in 1987-7992and the main field ofeconomic activity for 1987-7991, the datafor 7992 are not yet available.

The total number of immigrants withFirurish nationality 7987-1992 form a ma-jority, the next largest groups are immi-grantswith Soviet, Swedish and Estoniannationalities. Most of the immigrantswith Soviet and Estonian nationalities areIngrians. The group of Somalians is alsolarge and represents refugee groups. The

-.-

21


rest of the top ten group are, in this order,American, Britistu Chinese, Turkish andGerman immigrants.

The data available give anopportunityto see whether immigrants belonging toa certain group are at the end of the yearof immigration employed, unemployed,students or outside the economically ac-tive population, that is family members,retired and so on. Immigrants for whomdata is lacking also belong to the lastmentioned group. There are great differ-ences between these immigrant groupsconcerning the main field of economicactivity. The employment rate is thehighest among the British immigrants,the lowest among Estonians, if Somalis asa refugee group are not included in com-parison. The unemployment rate is per-haps more interesting in showing theproportion of the immigrants seeking for

a job. The percentage of the unemployedis highest among Estoniary Soviet,Turkish and Finnish migrants.

The employment figures alone do notgive a picture of the immigrants'economic activity. It takes simultaneouscomparison of unemployment figures toshow the immigrant population belong-ing to the workforce has succeedeed inadapting to the Finnish labour markets.The situation is worst for the Estonians,for of these almost as many are unem-ployed as employed. They are followedby the former Soviet citizens, of whomapproximately one third belonging to theworkforce are unemployed. Finns andTurks come next. Of the Estonian andSoviet citizens a considerable number areof Ingrian origirg who have not needed towork permit to enter Finland. This ex-plains the high rate of unemployment.

Table 4.Immigrants (aged 18-64) for the period 1987-1992(10 major nationality groups)

Main act iv i ty at cnd c l l 'year of immigrat ion **

In workfbrcc

Employcd Uncmploycd

Outside worklbrcc

Student OtheLnrnigrants

Nu t i ona l i t y tN t t t i )F innish

Sov i c t * * '

Swedish

Estonian '

Somal ian

Arnerican

Br i t ish

Chi ncsc

Turkish

Other

26481

2696206212549968341521 2 1642

41 .434.343.93 2 . 1

1 . 335.460.145. u

46. I32.9

3 .54 . I

2 .01 3 . 93 .38.0

-5. (r2.tt3 .92.0

1 3 . 610.26.09.-5

28.243.244.13,1. -594.15 1 . 23 3 . 33 8.(r3 3 . 944.149.6

8 .36.51 6 . 0

8 .921 .8

A l l 5(r-l8 7 41.6 7 5 3 1 . 1

* Data on 1987-1992.* x D a t a o n 1 9 8 7 - 1 9 9 1 .* * * Unt i l thc au tumn o l 1991.* * *x S ince the au tumn o f l99 l

I

22

There are far fewer unemployed amongthe Chinese, Germans, Americans andBritish. Note should be taken that themain occupation is for the end of the yearof immigration. Thus a job waiting onarrival in Finland is no guarantee that thejob still exists months later. The figuresfor 1992 show that the situation was evenworse for the total stock of the foreignerslivirrg in Finland, unemployment roserapidly from 1991 to 1992 being thehighest among the people from Morocco(67.3 %), Estonia (60.2 %) and the Com-monwealth of Indeoendent States (55.2%) (Nieminen 1994).

It should perhaps further be noted thatthe percentage of students amorrg immi-grants is highest for Chinese, Turks, andFinrs. Others outside the workforce aremostly Americans irr addition to the Soma-lis, and the smallest group are the Firurs.As for the total stock of foreigners livingin Finland the percentage of retired per-sons is the highest among Swedes andAmericans, about every fifth of these is 65years or over (Nieminen 1994). The Fin-nish return migration is the clearest instan-ce of international movementof workforceto Firrland. Among ihe non-Finns there aremore family members and others who arenot seeking employement in Finland.

The small figures presented in Table 4show that the immigration flows to Fin-land are very small. Of course they do notshow how great the actual immigrationpressure might be. It might, however, besurmised that regular immigration to Fin-land would not greatly increase even ifFirurish immigration poliry were more li-beral. At present the main groups enteringFirdand in addition to the Finnish retur-nees are people coming from the formerSoviet Union and from newly ir-rde-pendent Estonia. Many of these are In-grians who are classified as returnees.From the point of view of actual migration


pressure the more salient question con-cerns envirorlmerlt refugees. Unstableconditiors in a country could cause con-siderable immigration pressure.

Discussion and conclusion

In terms of migration pressure the ana-Iyses of international migration includesboth factors related to emigration and tho-se related to immigration. The main ques-tion is the supply and demand of mig-rants. The larger the supply of migrantsrelative to the demand for them the higheris the migration pressure. Discussion con-cerns most usually the migration of labourforce. In Finland, and many other count-ries, the issue of international migrationhas become particularly important becau-se of European integration and turbulentdevelopments in many counhies resultingin large numbers of asylum seekers andrefugees. In this paper the question is dealtwith from the point of view of labour forceand internationalization.

In spite of high unemployment ratesthere are current and anticipated skillsshortages in Europe which are a threat toits competitiveness IRDAC 1992). In itsreport IRDAC says tlnt there will be aneed for a very significant reduction ofurskilled workers and a muchmore high-ly skilled labour force. Some forecasts arepresented: In Danish indushy, the de-mand for unskilled workers is expected tofall from 35 ol, in 1980 to 10 "h in 2000;techinicians need to increase from 10 % to30 "/", and management from 75 o/" to 30 "1,.Projectiors for Germany (West Germany)indicate a demand for a reduction be-tween 1982 and 2000 of more than 3 milli-on unskilled workers, to be compensatedby 1.6 miliionadditionai higher educationgraduates and 1.3 million skilled workers(the unification of Germany is not takeninto account in these projections). For the

- - - -

23


U.K., projections for the period 1988-2000expect a30 Y" increase in employment for"managers and administrators", around20 oh for professional occupations, andsimilar changes are needed in many othercountries.

IRDAC makes many recommenda-tions to overcome these shortages.Among these is a suggestion for moreefforts to encourage the mobility of thehighly skilled worKorce, in particular inareas where skills shortages are acute. Atthe same time, the Committee is aware ofthe eventual problems of brain-drain andfurther regional imbalances in theEuropean Union (Community) whichshould of course be avoided.

Skills shortages cause pressures on themigration of skilled workers, especiallythose with higher education. As far asFinns are concerned, and also certain othernationalities, language may be an obstacleto emigrating for workers with secondaryeducation. However, at present, highereducation includes a good deal of studiesin the English language and at least in thislanguage area obstacles are not likely to bevery high. In other language areas, such asFrench and to some extent Germary too,they are much higher.

In Finland, there is a need for changesin skills similar to those in the countriespresented above. The question is whetherthere are imbalances between attrac-tivenes of jobs in various countries. Ifthere are, the "one way migration" of thebetter educated between countries willobviously occur.

The above results might be inter-pretated as an indication of a growir-rgpoteniiality of emigration among peoplewith higher education in certain special-ized fields of education. F{owever, thereare still barriers to emigrating, such asfulfilling language requirements and oc-cupational qualifications in foreign socie-

ties. The European Economic Area,which was realised in1994, and potentialmembership of the EU, will probablyhave the effect of greatly increasing thepropensity of these potential emigrants tomove out of the country.

\Alhat about differences between emi-gration to Sweden and the EU? The volu-me of emigration is largest to Sweden butit is gradually decreasing (see Kultalahti1994). Conespondingly, the volume ofmigration flows to the EU is increasing,rather than the opposite. The propensity toemigrate to Sweden is going down at alllevels of education in the 1980s and thebegiming of the 1990s, but the decline issteepest at the level of higher education.The opposite development can be seen inemigration to the EU.

\Atrhat about the potential implicationsfor the European Union in the future? Theintegration of Europe removes barriers toemigration and immigration. The labourmarkets are becoming more equal, as areeducation systems for citizens of the mem-ber countries. Thus potential immigrationpressure has charurels to be alleviated.Therefore, the present propensity to emi-grate or immigrate is most important withregard to future developments.

The tendency of migrants with highereducation to emigrate to the EU has inc-reased in recent years. This indicates thatEuropean markets look atfractive for high-ly qualified Finnish workers. These preli-minary analyses of Firurish emigrants sug-gest that the integration of Europe andincreasing specialization of labour mar-kets in all western societies will probablyfirst affect the international migration ofthe highly educated experts whose spe-cialized skills are in demand everlrwhere.The question of one-way-migration orback-and-forth migration is one of themost important issues for a balanced de-velopment of Europe.

24

I


References

Bruni, M. and Venturini, A. (1991), pressure to Mig_rate and Propensity to Emigrate: The Case of theMcditerranean Basin. paper prepared for thcConference ofthe ESpE, pis4 ltaly, June 6_g.

DaVanzo, Julie (1976), ,,Differences between Returnand Nonreturn Migration: An Econometric Ana_lysis", InternationalMigration Revieq Vol. X (1).

DaVanzo, Julie (1980), Repeat Migration, Informa-tion Costs, and Location-Specific Capital. TheRand paper Series. The Rand Corporation, SantaMonica, California.

DaVanzo, Jutie (1983), "Repeat Migration in thcUnitcd States: Who moves back and who moveson?" Review of Economics and Statictics, 65(4).

Greenwood, Michael J.(1990), "Migration Researchwith Micro and Panel Data: a Survey and an As_sesment" Paper prepared for thc author's presi_dential address at the Western Regional ScienceAssociation meeting, Molokai, Hawaii, Februarv2l-5. 1990, unpublished.

IRDAC, Industrial Research and Development Ad_visory Committee of the Commission of tbe Euro_pean Communities (1992), Skills Shortages in Eu_ropc, IRDAC Opinion.

Johansson, Mats (1D4), ',The European Com_munity, Sweden and Labour Mobility.,, In: North_ern Perspectives on European Integratioq editedby Lars Lundqvist & Lars Olof pcrsson. NordRefo1994:1.

Kuftalahti, Olli (1992), Maassamuuton ia kansainvA_lisen muut on vi imcaikaisia trendeii . Si irrolaisuus_Migration 4/1992.

Kultalahti, Olli (1993), Recent Emigration from Fin_land. In: Bo Forsstr i i rq Monica Nyholm and Jan_A ke Tiirn roos ( red.). Finlii nclska samhiillsgcogra-fiska forskningsperspektiv. Meddelanden franEkonomisk-Statsvetenskapliga fakulteten vid AboAkademi, Ekonomisk-gcografiska institutioner1Ser. A:400. Abo.

Kultalahti, Olli 1ff+;, Suomalaisten maastamuutroja paluumuutto. Kokcmusten hankintaa vai aivo_wotoa? Ty6poliittinen tutkimus, Tybministerio,Helsinki (in print).

Laakkonen, Risto (19%), Suomi maailmassa_ maa_ilma Suomessa. Pakolaisinfo 2/1993.

Long,l.H (7974), "Womens labor force participationand thc residcntiat mobility of families.,' SocialForces,52.

LTT (1988), Yritysten kansainviilistymisessdiin tekc_mat virheet. Liiketalousticteellisen tutkimuslai_toksen julkaisuja, Sarja B:49, Helsinki.

Margolis, Jutius (1977), "Internal Migration: Meas_urement and Models." In: International Misati_on. A Comqparativc perspecrive, cdited bylqlanA. Brown and Egon Ncuberger. Academicprcss,New York.

Neuberger, Egon (1977), ,,Internal Migration, AComparative Systemic View." In: InternationalMigration. A Comqparative perspective, edited byAlan A. IJrown and Egon Neuberger. AcadcmicPress, New York.

Nieminen, Mauri (1994), Ulkomaalaiset Suomessa.Tilastotietoa Suomen ulkomaalaisvdestdstd. SVT,Viiesto 194:3. Tilastokcskus, Helsinki.

Salt, John (1988), "Highly-skilled International Mis-rants, Carecrs and lnternal Labour MarkctJ'Geoforum, vol. 19, No.4.

Salt, John (1989), "A Comparative Overview of In-ternational Trends and Types, 195G-g0." Interna_tional Migration Review, vol. XXIII, No. 3.

Schaefler, Peter V. (193), "A Definition of Misrati_on Pressure Based on Dcmand Theory. ,.lnf erna-tional Migration, vol. XXXI - I - 1993.

Stein, Gabriel (1994), Lirner f6r elva yrkeskategorieri Atta liinder 1993. Aktuell Informatioq Njirinesli-vcts Ekonomifakta, Stockholrn Mai I994.

Straubhaar, Thomas (lg3),',Migraiion prcssure.'.International Migration, vol. XXXI - 1- IW3.

Swedish Employers' Confederation (1993), Wagesand total labour costs for workers. Internationalsurvey 1981-1991 - preliminary rcsults for 1992.SAF, Stockholm.

Sdderling, Ismo (1983), Maassamuutto ia muuttovir_rat. Vuosina 1977-78 kunnasta toiseen muuttanci-den elinolosuhdetutkimus. Siirtolaisuustutkimuk-sia A 11. Siirtolaisuusinstituutti. Turku.

Talou selAmii-lehti 34 I 199 l.

-,- _

25

Olavi Koivukangas

\ e .

Suomen valtamerentakainensiirtolaisuus

llerinteisesti kaukosiirtolaisuudellaf tarkoitetaan Euroopan ulkopuolellesuuntautunutta muuttoliikettii. Tiimiinsiirtolaisuuden pioneereja olivat norjalai-set viikingit, jotka Islannista kiisin jo 1000vuotta sitten purjehtivat Pohjois-Ameri-kan rannikolle ja perustivat jopa pitkiiai-kaisia asutuksia, kuten uudempi arkeolo-ginen tutkimus on osoittanut. Nykyineneurooppalainen asutus Pohjois-Ameri-kassa alkoi vasta sen jiilkeen kun genova-lainen merenkulkij a Kristoffer Columbusoli v . L492liihtenyt purjehtimaan Intiaan- mutta loysikin uuden, myohemminAmerikaksi kutsutun. mantereen.

1. Varhainen kaukosiirtolaisuus

Pohjois-Amerikan ersimmdisten euroop-palaisten uudisasukkaiden joukossa olimyds suomalaisia. V. 1638 Ruotsin valtioperusti Delaware-joen suulle Uusi Ruotsi-nimisen siirtokunnan, jonka asukkaistaarviolta puolet oli suomalaisia. ErityisestiViirmlarurin seudulta karkotettiin sinneasettuneita suomalaisia Amerikkaarykoska heitii syytettiin metsdn tuhoojiksikaskenpolttajina. Osa tulij oista oli l:ihtcji-sin Suomesta, erityisesti Pohjanmaalta,kuten paikannimet Ny Vasa ja NyKorsholm osoittavat. Suomalaisten uu-disasukkaiden on arveltu tuoneen Ame-rikkaan kaskenpolton sekd hirsisalvos-

Olaai Koiauknngas FT, Ph.D., Siirtolai-suusinstituutin johtaj a uuodesta 1974.

tekniikan, jolla on ollut pysyvii merkitysamerikkalaisessa rakennusperinteessd.Kolme Delaware-siirtokunnan jiilkeliiistiiallekirjoitti Yhdysvaltain itseniiisyysju-listuksen v. 7776. Sanotaanpa suomalais-ta syntyperZi?i olleen John Mortonin joparatkaiseen iiiinellii2in Yhdysvaltain it-sendistymisen.

Varhaisia kaukosiirtolaisia olivatmyos Alaskaan 1700-luvulta l2ihtien aset-tuneet suomalaiset. Toimipa Alaskan ku-vernooriniikin kaksi kertaa suomalainenmies. Kun Yhdysvallat v.7867 osti Alas-kan VenZijiilt?i, siellii asui muutamia sato-ja suomalaisia. Myos tiitii kautta suoma-Iainen asutus levisi Pohfois-Amerikanliinsirannikolle.

Suomalaiset merimiehet ovat vuosisa-toja purjehtineet vieraiden lippujen alla,erityisesti hollantilaisissa ja englantilai-sissa laivoissa. Kun pietarsaarelainenparkki Hercules oli v. 1845-47 purjehti-nut ensimmiiisenii suomalaisena laivanamaapallon ymp2iri, suomalaiset laivatuskaltautuivat kaukaisimmillekin vesil-le. Pohjois-Amerikan satamissa suoma-laiset Iaivat olivat kiiyneet aikaisemmin-kin. Jonkinlaisena elZiviinii lenkkinii De-lawaren ja Alaskan suomalaisten sekdmyohemm2in siirtolaisuuden viilill2i oli-vat ne tuhannet suomalaiset merimie-het, jotka viihin erin ottivat ulosmaksuntai karkasivat Pohiois-Amerikanmoin kuin muidenkin maanosientamakaupungeissa. Kalifornian kulta-kuume 1800luvun puolivdlissd avasi

26

4

suomalaisii ie merimiehil le ja seikkail i-joil le t ien ldnteen. Hieman myohemminrikkaat kultaldydot Australiassa ja Uu-dessa-Seelannissa houkuttelivat satojasuomalaisia eteli i iselle pallonpuoliskol-le. Tosin io aikaisemmin suomalaisia olil i ikkunut eteldmeren vesil l i i ja saaril la,erityisesti brittiliiisissii ja amerikkalai-sissa valaanpyyntilaivoissa. Ensimmdi-sistii kaukosiirtolaisistamme merimie-het muodostavat huomattavan osan.Usein kall is matka valtamerten taaksetehtiin tarkoitukselliesti pestautumallamerimieheksi. Ilmion tutkiminen vainon vaikeata lZihteiden niukkuuucienvuoksi. Jiiiityii2in pysyviisti Pohjois-Amerikkaan tai muualle merimiehestdtuli ns. pioneerisiirtolainen, joka useinhoukutteli luokseen sukulaisiaan ja tut-taviaan aloittaen nii in ketjusiirtolaisuu-den.

Varsinaisella "siirtolaisuudella" -

emigraatiolla - tarkoitetaan henkilonvapaaehtoista muuttoa toiseen maahanjoko pysyvAsti tai pitkiiksi ajaksi tyo-honja asumaan. Suomessa, jonka siirto-laisti lastot erdissd l i i i ineissii alkavat v.1881, pidetti in aluksi siirtolaisuutenavain valtamerentakaista l; ihinn;iAmerikkaan suuntautunuttamuuttoli iketti i . Siirtolaisuus Euroopas-ta Arnerikkaan sai joukkoli ikkeen luon-teen 1840-luvulta kiihtien. Parantunutmerenkulku, erityisesti hoyrylaivali i-kenteen aloittaminen, loi edellytyksetvdhdvaraisten suurten joukkojen siirty-misel le mantereel ta to ise l le . Ensimm;i i -sess.l vaiheessa Ldr'rsi-Euroopan maata-Iousvdeston l i ikapaine, erityisesti Eng-lannissa ja Irlannissa, purkautui siirto-laisuudeksi" Toisen aallon aiheutti Yh-dysvalloiss a v . 7862 s;i i idetty Homest eadAcf , jonka rnukaan jokainen s i i r to la inensai va l t io l ta 64 ha:n maa-alueen, ja tA-od, yhdessii sisii l l issodan ji i lkeisennousukauden kanssa, avasi keskildn-


nen lakeudet asutukselle. Yhdysvaltainvoimakas teollistuminen vuosisadanIoppua kohden ja uuden vuosisadan al-kaessa veti magneetin tavoin tyovoi-maa Euroopan vdhemmiin kehittyneil-td, ja usein tiheiisti asutetuilta, alueilta.Siirtolaisaallot seurasivat li ihinnii Yh-dysvaltain taloudellista kehityst?i. Mut-ta myos liihtomaiden taloudellisilla,poliittisilla ja muilla tekijoillii oli suurivaikufus rinnan Amerikan vetovoimankanssa.

Siirtolaisuuden huippukautena v.1870-7929 muutti 42 miljoonaa europpa-laista siirtolaista Pohjois-Amerikkaan.Noin 360 000 suomalaista muodostivatvain vajaan prosentin kokonaissirrtolai-suudesta. Muihin kaukosiirtolaisuudenkohdemaihin suomalainen siirtolaisuuson ollut paljon vdhdisempiiZi. Suomalaisetovat ndin olleet osa kansainviilistd muut-toliikettd, jonka vaiheiden selvittdminenon tiirkeiitli sekd suomalaiselle ett2i tulijatvastaanottaneiden maid en yhteiskururil-le. Tutkimus on tdrkedtd myos siirtolaisil-le itselleen ja heidAn j2ilkeliiisilleen, sa-moin kuin siirtolaisten sukulaisille Suo-messa.

2. Suuri Amerikan-siirtolaisuus1860-1930Yhdysvallat

Suomalaisten joukkomuutto Pohjois-Amerikkaan alkoi v. 1864 tienoilla Ruijansuomalaisten keskuudessa amerikkalais-ten kaivosyhtioitten vdrvdtessd tyonteki-joitii Michiganin kuparikaivoksille. Nor-jasta muuttoliike levisi Perd-Pohjolaan,Tornionjokilaaksoon ja edelleen eteliiiin.Keski- ja Etelii-Pohjanmaalla "Amerikan-tauti" alkoi raivota 1870-luvulta liihtien.Postin viil ityksellii Atlantin takaa alkoisaapua viestejii hyvist2i ansioista. Kirjeitt?iseurasi usein sukulaisen, hyvdn ystiiviintai sulhasmiehen liihettiimii matkalippu.

L

Suomen valtamerentakainen siirtolaisuus

Muuttoliikkeen huippu ajoittuu vuosisa-dan vaihteeseen, korkeimpana vuosi1902, jolloin 23 000 suomalaista liihti siir-tolaiseksi.

Ensimmiiinen maailmansota katkaisisiirtolaisuuden, ja kun Yhdysvallat alkoi1920-luvulla rajoittaa maahanpddsyd,suomalaisten muutto suuntautui nyt Ka-nadaan ja osaksi Australiaan. SuurenAmerikan-siirtolaisuuden katsotaanpiiiittyneen v. 1930 lamaan, johon men-nessii 350 000 suomalaista oli liihtenytsiirtolaiseksi Amerikkaan. Niiistii vainjoka viides palasi takaisin Suomeen,miehet naisia useammin. SiirtolaisiksiIZihteneet olivat parhaassa tyoiiissii, pa-

rinkymmenen korvilla, ja kaksi kolmes-ta liihtiiiistii oli miehi6, usein naimatto-mia. Vaikka siirtolaisuus alkoi Pohiois-Norjan kautta, pii i ireit iksi muodostuiHangosta Englanti in ja edelleen NewYorkiin kulkenut meritie. Ellis-saarellaNew Yorkin edustalla Yhdysvaltain siir-tolaisviranomaiset tarkastivat tuli jathuolellisesti ennen kuin heidiit piiiistet-

ti in maihin.Suomen Amerikansiirtolaisuus on ol-

lut ennen kaikkea pohjalainen ilmici; en-nen ensimmiiistii maailmansotaa puoletsiirtolaisistamme oli Vaasan l;iAnistii.Suhteellisesti eniten vdestodAn menetti-vdt Uusikaarlepyy, Toholampi, Alaji ir-

Ellis-saarella kuvattu suomalainen siirtolaisperhe

28

_,--€

vi, V?ihiikyrci, Munsala ja Lohtaja, kaikkitunnettuja siirtolaispitiijiii. Erityisesti onkorostettava ruotsinkielisten siirtolais-ten osuutta; vuosina 1870-7929 heit?i oli73 000 henkeii eli noin 20 prosenttia liih-ti joisti i .

Siirtolaisuuden syind Pohjanmaallatutkimus on korostanut nopeaa viikilu-vun kasvua verrattuna toimeentulo-mahdoll isuuksiin. Pohjanmaalla ei syn-tynyt suuria teollisuuskeskuksia, kutenmonin paikoin Eteli i-Suomessa. Tervan-polton, kydonraivauksen ja kauppame-renkulun ehdyttyii Pohjanmaan viiestol-le ei loytynyt ornasta maakunnasta toi-meentulon edellvtvksii i . Pellot olivatpieniZi, metsid oli-v2ihiin ja miltein jokatalossa oli suuri lapsilauma. Yksi t i ir-keimpiii Amerikkaan liihdon syitii oli se,ettA talorr tai torpan poika halusi lunas-taa ti lan omakseen tai hankkia Ameri-karr "taaloil la" oman talon, l i ihdetti irrmycis tienaamaan rahoja velkojen mak-suun. Siirtolaisuuden svihin Ii i ttviviitmyos val t io l l iset ja yhte iskunnai l isetolot. Vuoden 1878 asetuksen mukainen"vanhan vAen" kolmevuotinerr asel,el-voll isuus l is;isi nuorten miesten siirtolai-suutta, samoin kuin ns. vendldinen sor-tokausi vuosisadan vaihteessa. Muttausein syynd oli pelkkii seikkailunhalu.Pohjanmaalla siirtolaisuus tuli mycismuotiasiaksi; ei ollut mies eikii mikddn,jollei ollut kiiynyt Amerikassa.

Varhaisimmat 1800-luvun suomalai-set siirtolaiset asettuivat Pohjois-Ameri-kan it i irarrnikon karrpunkeihin, samaantaoaan kuin merimiehet. Suomalaisettoirnivat k2isityol2iisind, teoll isuustyoli i i-sin?i ja kielen opittuaan myos palvelu-ammateissa.Mainen kivilouhokset tarjo-sivat tydti i sadoil le suomalaisil le, tuhan-net loysiviit tyoti i metsistd ja sahoilta.Ensimmdise t maaseudun suomalaiskes-kukset syntyiviit 1800-luvun lopullaNew Yorkin valtion keskiosiin. Nopeas-

Siirlolaisuus - Migration 3/1994

ti kehittyvii kaivosteollisuus veti puo-leensa suomalaisia Michiganin kupari-kaivoksille, Dakotan kulta- ja ho-peakaivoksille sek?i Montanan ja Wuo-mingin hiil ikaivoksille. Vuosien kulues-sa moni mainari, samoin kuin tukkij?it-kdkin, tycin raskauden ja vaarallisuu-den, samoin kuin toistuvien lamojen jalakkojen, vuoksi, pyrki hakeutumaan it-sendiseksi maanviljelij i iksi. Naisille taasoli avoinna varakkaiden amerikkalais-ten kodit, joissa suomalaiset palvelusty-tot olivat hyviissd maineessa. Myos teks-tii l i- ja muu teollisuus tarjosi naisille tyd-paikkoja. Yleinen sanonta oli, ettA Ame-rikka oli naiselle paratiisi, mutta helvettimiehel le ja hevosel le.

Suomalaisasutuksen vakiintuminenloi perustan kansalliselle yhteistoimin-naile. Kirkollinen tyo kiiynnistyi Han-cockissa Michiganissa v. 7867, kun suo-malaiset li ittyiviit yhteiseen seurakun-taan ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa.V . 787 6 saapui Hancockiin ensimmdir-rensuomalainen pappi A. E. Backman huo-lehfimaan siirtolaisten hengellisistii tar-peista. Suomalaisia seurakuntia alettiinperustaa ja vuosisadan vaihteessa nii-den lukumddrd nousi sataan. Mycis rait-tius- ja tyoviienyhdistyksiii perustettiinvilkkaasti. Tyypillinen amerikansuoma-lainen ilmici on ollut osuustoiminta, mis-sd suomalaiset ovat olleet uranuurtajiaYhdysvalloissa. Amerikansuomalaiselialehdistoll2i on puolestaan ollut tlirkelimerkitys siirtolaisten eliimiissii jo vuo-clesta 1876 liihtien. Innostus niiyttiimo-toimintaan, soittokuntiin, kuorolau-Iuun, urheiluun ym. harrastuksiin tiiyttisiirtolaisten viihiiiset vapa a-ajat.

Toisen maailmansodan j;ilkeen Yh-dysvaltoihin on mennyt noin 15 000 suo-malaista, joista tosin kaikki eiv?it liihte-neet suoraan Suomesta. "Uussiirtolai-suuden" tiirkein kohdealue on ollut Flo-rida, jonne on siirtynyt eliikeliiisiii, mutta

---_


myds yrittdjid Suomesta. Amerikansuo-malaisiakin on muuttanut tuhansittainFloridan aurinkoon viettdmddn elAke-piiiviiiiin. Lake Worthissa sijaitsee ameri-kansuomalaisten suurin lepokoti. Yhdys-valtain suomalaisterr tdrkein tapahtumaon vuosittain eri paikkakunnilla jiirjestet-tiivil FinnFest-juila, jonka tavoitteena onvaalia suoma laista kulttuuriperintriii Yh-dysvalloissa.

Kanada

Yhdvsvaltain i i i lkeen tdrkein suomalai-sen kaukclsiirtolaisuuderr kohdealue onollut Kanada. Siell i i suomalaisasutus al-koi 1800-luvulla sekd Yhdysvalloista ettdAlaskasta saaptrneiden suomal aisten toi-mesta. Kovaan tyohon tottuneet suoma-Iaiset rakensivat yli mantereen ulottuvaaCanadian Pacific Railwav'ti i . Mvos met-slitoissii, sahoil la ja kaivoksil la loytyi suo-malaisil le sopivaa tyoti i. Port Arthurin jaFort Williamin - nykyisen ThunderBayn - seudulie ensimmdiset suomalai-set saapuivat 1870-luvulla. Syntyiviitmm. Pohjolan, Alppilan, Tarmolan, Lap-pin, Intolan ja Kivikosken suomalaisky-iAt. Suomalaiskeskuksissa suomen kieli,tavat ja kulttuuri siiilyiviit pitkiiiin ja siir-tyiviit seuraavil lekin sukupolvil le.

Kun suomalaisia oli ollut Kanadassavuosisadan vaihteessa vain noin 2 500,niin Yhdysvaltain ryhdyttd rajoittamaansiirtoiaisten maahanpii i isyii muutti1920-luvulla Kanadaan 32 000 suoma-Iaista. Toiseen maaihnansotaan mennes-sd suomalaisten lukumd.drd Kanadassanousi yli 40 000 hengen. Viimeisin suu-rempi siirtolaisaalto Suomesta Kana-daan (kaikkiaan li ihes 20 000 henke2i)johtr.ri liihinnii Suomen tyottomyydestiii950- la i960- luvui l la . Vuoden 1986vdestoiasken-nan mukaan Kanadassa oliyl i 40 000 t; iysin suomalaista ; 'a runsaat50 000 osaksi suomalaista - eli kaikki-

aan ldhes 100 000 suomalaista syrrtype-riili henkiloii.

Kanadassa suomalaisasutus levisi Yh-dysvaltain rajan tuntumassa idiistii liin-teen. Kaksi kolmasosaa Karradan suo-malaisista asuu Ontariossa ia eritvisestisuurten j i irvien pohjoispuolella. Toisek-si eniten suomalaisia asuu Tyynenme-ren rannalla Britt i lZiisess2i Columbiassa.Sensijaan preeriamaakunnat ovat hou-kutelleet vain vdhdn suomalaisia, sa-moin kuin idiissii oleva ranskankielinerr

Quebec.Kanadan suomalaisil la on ollutvilkas-

ta yhdistys- ja kulttuuritoiminta. Suo-malaisia seurakuntia on perustettu suu-rimpiin vdestcikeskuksiin ja tyoviienyh-distyksiA perustetti in erityisesti vuosisa-dan alkupuolella. Suomenkielisiri lehti i ion ilmestynyt myos rurrsaasti; tiill2i het-kelld t; irkeimmdt ovat Torontossa ilmes-tyva Vapaa Sana ja Thunder Bayssii il-mestyvd Canadan LLutiset. Kanadarr Suo-malaisten vuosittaiset SuurjuNat alkoi-vat v. 1940 Sudburyssa tavoitteena Suo-men avustaminen. Kanadan Suomalai-nen Kulttuuriliitto on vuodesta 7977Idh-tien tehrryt merkitt;iveia tyotd suomalai-sen kulttuurin, kielen ja mielen vaalimi-seksi Kanadassa. Samaan tavoitteeseenpyrkiv;it myos suomenkielen koulut,joista errsimmdinen aloitt i toimintansaTorontossa v. 1960. Tiimiin hetken ti ir-keimmistA toiminnoista mainittakoonns. lepokotien rakentaminen suomalai-sil le vanhuksil le. Kun viimeisin raken-nuskohde Vancouverissa valmistuu,nAissd Iepokodeissa on noin 1 000 asuin-tai hoitopaikkaa.

3. Muu kaukosiirtolaisuusAustralia

Yhdysvaltain ia Kanadan j; i lkeen kol-manneksi tiirkein kaukosiirtolaisuudenkohdealue on ollut Austraiia. Suomalai-

30

_ _ )

sia merimiehia jai Australiaan jo varhairyerityisesti kultal<iytcijen aikaan 1800-lu-vun puoliviilin jiilkeen. Vuosisadan Io-pulla alkoi myos tavallisia siirtolaisia saa-pua Australiaan, erityisesti ruotsinkieli-seltii Pohjanmaalta ydinalueerur Munsa-lan kunta. Vuosisadan vaihteessa MattiKurikka kamattajineen yritti perustaa"Kalevan Kansa" -iharureyhteison

Queenslandiin. Vuoden 1921 viiestolas-kennan mukaan Australiassa oli 1 358Suomessa syntynyttii henkilo2i, n2iistAnaisia vain 131. Yhdysvaltain alettua ra-ioittaa siirtolaisten maahanpddsyii 1920-iuvulla tuli Australia Kanadan ohella tiir-keAksi kaukosiirtolaisuuden kohdealu-eeksi. Suuri osa siirtolaisista oli kotoisinKeski-Pohjanmaalta, Lohtaja erddnlaise-na keskuksena. Suomalaiset Ioysiviit tyo-tii erityisesti Queenslandin sokeriruoko-viljelmillii ja myohemmin 1930-luvullaMount Isan kaivoksilla.

Toisen maailmansodan jZilkeen siirto-laisuus Australiaan oli viihiiistii vuoteen1957 saakka, jolloirr Australian valtio al-koi myont2id matka-avustusta sopivillesiirtolaisille. Samaan aikaan Suomeakoetteli paha tydttdmyys, joien lahtiioitaoli runsaasti. Matka-avustusta Australi-an valtio myonsi valitsemilleen siirtolai-sille vuoteen1973 saakka. Vuoden 1971v2iestolaskeman mukaan Australiassaoli runsaat 10 359 Suomessa syntynyttiihenkiloii. Vuonna 1986 Suomessa synty-neit?i oli hieman yli 9 000, mutta toinensukupolvi mukaan lukien miiiirii oli yli17 000. Kaikkiaan toisen maailmanso-dan j2ilkeen Australiaan on mennyt run-saat 20 000 suomalaista. Niiistii noin 40prosenttia on palannut takaisin Suo-meen tai muuttanut johonkin kolman-teen maahan.

Australian suomalaiset ovat asettu-neet piiZiasiassa itiirannikon osavaltioihinNew South Walesiiry Victoriaan jaQueenslandiin. Erityisesti suomalaiset


ovat toimineet rakerurusammateissa. En-simmdinen suomalainen yhdistys Aust-raliassa oli Kurikan kannattajien Nam-bourissa v. 1902 perustama Erakko-seura,jolla oli kiisinkirjoitettu leh|.Orpo. Tdmiinjiilkeen suomalaisia yhdistyksiii on pe-rustetLu suomalaiskeskuksiin, ja v. 1963ndmd perustivat ka ttojdrjestdn, nykyisenAustralasian Suomalaisten Liiton. Senalaisuudessa jiirjestetiidn vuosittain pdd-siSisen aikaan Suomi-Piiiviit eri paikka-kunnilla.

Australian suomalaisten uskonnollisiatarpeita palveli Suomen Merimiesl?ihe-tyksen tyontekij;i v. 7916-1967. Ensim-mdiset paikalliset suomalaiset seurakun-nat perustettiin 1960{uvulla suurimpiinkaupunkeihin yhteisty<issii Australianluterilaisen kirkon kanssa. Luterilaistenseurakuntien kattoj2irjestond on SuomiKonferenssi. Muista kirkkokunnista mai-nittakoon suurta kannatusta saanut hel-luntaiheriitys.

Australiassa ilmestyvistii suomalaisis-ta lehdistii tArkeimmdt ovat jo v. 1927perustettu Suomi-lehtr ja vuodesta 1977ilmestynyt Finlandia Nezus. Myos Austra-lian suomalaiset ovat amerikansuoma-laisten tapaan rakentaneet lepokodinellikeikiiisille suomalaisille. Varojen ke-riiys t2ihiin tarkoitukseen k2iynnistyi jo1970-luvun puoliviiliss?i, mutta toimintaalkoi Redland Bayssa Brisbanen eteld-puolella v. 1986 avatussa Finlandia Vil-lagessa. Australiansuomalainen sodanjlilkeen maahan saapunut sukupolvi al-kaa olla jo ikiiiintynyttii. Heidlin lapsen-sa ovat "australialaistuneet", mutta tun-tevat mielenkiintoa Suomea kohtaan.Kolmas ja sitd seuraavat sukupolvet fun-tevat mycis kiinnostusta juuriaan koh-taan, mikh ilmenee mm. sukututkimuk-sena ja Suomen vierailuina. Kaikkaanarvioidaan noin 30 000 Australiassa asu-van ihmisen suonissa olevan suomalais-ta verta.

4 - .

31


Uusi-SeeIanti

Kaukaisin paikka maapallolla, jonneSuomesta voi mennd on eteldisellaTyy-nelliimerellii sijaitsevat Uuden-Seelanninsaaret. Myos tiiAllii ensimmdiset maihinjiiiineet suomalaiset olivat merimiehiii jakullankaivajia 1 8O0-luvulla. Tiedetii2inpiijo 1700-luvun lopulla erddn suomalaisenmerimiehen jdiineen Tahitin saarelle.Myos Uudessa-Seelannissa ensimmdisetvarsinaiset siirtolaiset olivat Pohjarunaanruotsinkielisiltii seuduilta. Erityisestimunsalalaiset muuttivat Uuteen-Seelan-tiin viime vuosisadan loppupuolelta liih-tien. Vuoden 1927 viiestolaskennan mu-kaan Uudessa-Seelannissa asui 314 Suo-messa syntynytt2i henkiloii; niiistZi 32 nai-sia.

Vasta 1950-luvulla muutti suurempiaryhmiii Suomesta Uuteen-Seelantiin.Ensimmdinen ryhmii suomalaisia pape-riteollisuuden toimihenkiloitii ja tyoliii-sid muutti Tokoroaan v. 1953. Seuraava-na vuonna saapui suurempi ryhm2i vas-ta perustetuille Kaweraun tehtaille.Aucklandin ohella Tokoroa ja Kawerauovatkin olleet tZirkeimmiit suomalais-keskukset. Pioneerisiirtolaisten ja pape-riteollisuustyoliiisten jiilkeen kolman-nen ryhmdn muodostavat uusi-seelanti-laisten kanssa avioituneet henkilot, piiii-asiassa nuoret ja hyvin koulutetutnaiset.Aviopuolisonsa he ovat tavanneet useinEnglannissa tai muualla maan ulkopuo-Iella. Vuoden 1981 vZiestolaskennan mu-kaan Uudessa-Seelannissa asui 298 Suo-messa syntynyttii henkilcjii. Tiimiin jiil-keen suomalaisia ei ole tilastoitu erik-seen. Kaikkiaan arvioidaan Suomestamenneen Uuteen-Seelantiin noirr 1 500-2 000 henkeii.

Suomalaisilla on ollut yhdistyksiA To-koroassa ja Kaweraussa, mutta tiillii het-kellii toiminnassa on vain AucklandinSuomalainen Seura. Suomalaisten hen-

geilisist2i tarpeista ovat huolehtineetAustraliassa toimirreet suomalaiset pa-pit sekii Uuden-Seelannin luterilainenkirkko.

Latinalainen Amerikka ia Afrikka

Etel2i- ja Keski-Amerikkaan tiensd lciytii-neet runsaat tuhat suomalaista olivat me-rimiehid ja muita yksittiiisiii kulkijoita se-kd vuodesta 1904 lShtien useita ns. uto-piasiirtolaisia. Tunnetuin nZiistii utopiois-ta oli v. 1906 Argentiinan perustettu Co-lania Finhtndesa.

Afrikkaan suomalaisia on siirtvnvt sa-tunnaisesti 1700-luvun lopulta iatrti"r-r.Liihetystyon ohella on mainittava suoma-laisten muutto Etelii-Afrikan kultakentil-Ie 1800-luvun lopulta ensimmdiseenmaailmansotaan. Lehtijat olivat l?iheskaikki kotoisin ruotsinkieliselta Pohjan-maalta. kaikkiaan noin l. 500 henkeii.Suurin osa palasi takaisin Suomeery mut-ta monet jatkoivat matkaa Australiaan jaUuteen-Seelantiin. Kullankaivuun kes-kuspaikka oli Johannesburg, jossa arvioi-daan olleen vuosisadan alussa noin 500suomalaista.

Kullankaivuun ohella suomalaisiameni konemiehiksi jokilaivoille Kongo-joelle 1800-luvun lopulta liihtien. Ainaensimmdiseen maailmansotaan asti suo-malaisia v?irviittiin Belgian Kongoon lii-hinnii konemestareiksi. Kaikkiaan Kon-go-joella tyoskennelleitd suomalaisia lie-nee ollut korkeintaan 150. Monet meneh-tyivZit sairauksiin ja vain harvat jiiiv2itpysyviisti epiiterveelliseen ilmastoon. Ta-kaisin palanneet saivat Kongon valtioltaeliikkeen.

Toisen maailmansodan jii lkeen on la-tinalaiseen Amerikkaan ja Afrikkaanmuuttanut yli 7 000 suomalaista. Vuon-na 1988 n2iissii kolmessa maanosassaasui yli 4 800 Suomessa syntynyttii hen-kiloii. Lapsia heillii oli noin 7 200. La-

-/

32

tinalaisessa Amerikassa suomalaisiaasuu ldNnnti Brasiliassa, Argentiinassa,Meksikossa ja Venezuelassa. Afrikanmaista suosituimpia ovat Tansania, Ke-nia ja Etelii-Afrikka.

Suomalainen siirtolaisuus Aasiaanon ollut viihiiistii lukuunottamatta Sipe-riaa. Pddosa Siperian suomalaisista olirangaistusvankeja, joita sinne liihettet-tiin Suomesta 3 300 vuosina 1826-1888.Mutta suomalaisia muutti mycis vapaa-ehtoisesti Siperiaan, erityisesti rauta-tietoihin. V. 1868 l2ihti Suomesta kaksiretkikuntaa, yhteensa liihes 100 henked,perustamaan siirtokuntaa Amurin-maalle. Toisen maailmansodan jii lkeensuomalaisia on muuttanut Aasian mais-ta eniten Israeliin, Japaniin ja Saudi-Arabiaan. Suurin osa Aasian suomalai-sista on suomalaisten tai monikansallis-ten yhticiiden palveluksessa olevia hen-kiloite.

4. Kaukosiirtolaisuudenkokonaiskuva

Valtaosa suomalaisesta valtamerentakai-sesta siirtolaisuudesta ennen toista maa-ilmansotaa suuntautui Yhdysvaltoihin.Seuraavaksi tiirkeimmiit kohde-alueetovat olleet Kanada ja Australia. Vain pie-nid sivuvirtoja suomalaisia on kulkeutu-nut latinalaiseen Amerikkaan, Afrikkaanja Aasiaan.

Vuosikymmenien kuluessa mycis siir-tolaisuuden kuva on muuttunut. Pionee-risiirtolaiset ja uudisraivaajat olivat hen-kiloitii jotka liihtiviit kotiseudultaan useintarkoituksena viipyii kaukomailla vainjonkun aikaa, mutta useimmiten liihto olilopullinen. Heidiin mukanaan "lShtivdtsiirtolaisiksi" mycis syntymiittcimdt suku-polvet. Viimeisten 20 vuoden aikana siir-tolaisemme, erityisesti kaukomaille men-neet, ovat olleet enimmdkseen ammatti-taitoisia ja pitkiille koulutettuja henkiloi-


tii, jotka ovat ldhteneet ulkomaille useinmiiiiriiajaksi ja tilapiiisesti. Heistii voi-daan kiiyttiiii myos nimitystii uramuutta-jat. Oman ryhmiinsd ovat kautta aikojenmuodostaneet henkilot, jotka rakkaudenja avioliiton takia ovat olleet valmiitamuuttamaan maapallon kaukaisimpiin-kin kolkkiin.

Viime vuosina on Euroopan ulkopuo-lisiin maihin ollut vaikea piiiistii siirto-laiseksi. Yhdysvalloilla, Kanadalla,Australialla ja Uudella Seelannilla ontiukka maahanpiiiisyn kontrolli. Vaineriiisiin Etelii-Amerikan maihin on ollutmahdollista pii2istii, mm. Boliviaan onjonkin verran suomalaisia mennytmaanviljelijoiksi. Entisaikojen kaltaisenmittavan kaukosiirtolaisuudenmoin kuin ilmeisen liihisiirtolaisuuden-kin - aikakausi on ohi. Ns. joukkosiir-tolaisuutta tulee tuskin esiintymiiiin;vain yksilci- ja perhetasolla tullaan vaih-tamaan maata. Mahdollisesti liikkuvuuskeskittyy suurelta osalta Euroopan rajo-jen sisdlle. Silti on tiirkeiitii muistaa, ettdsuurin osa maailmaa on Euroopan ulko-puolella.

Vielii elossa olevat suomalaiset siirto-laiset, mutta ennen kaikkea heidiin jiil-keldisensd, voivat olla sillanrakentajinaSuomeen piiin. Yksistiidn Yhdysvallois-sa 658 870 amerikkalaista ilmoitti vuon-na 1990 olevansa suomalaista syntype-rad.. Niimii yhdysvaltalaiset, samoinkuin suomalaisten jlilkeliiiset Kanadas-sa, Australiassa ja eri puolilla maail-maa. tuntevat el2iv2iii mielenkiirrtoa esi-vanhempiensa syntymdmaata kohtaan.Tiimii ilmenee erityisesti kasvaneenasukututkimuksen harrastuksena ja ha-luna solmia yhteyksid Suomessa ole-vaan sukuun. Tdssii yhteydenpidossaSiirtolaisuusinstituutti haluaa olla mu-kana, erityisesti yhteiseurooppalaisen"Routes to the Roots" -projektin viili-tyksellii.

-

33


5. Kaukosiirtolaisuudentutkimuksesta

Vuonna 1916 Suomen HistorialliselleSeuralle esittiimiissiiAn tutkimusohjel-massa professori U. L. Lehtonen ja do-sentti Viiinij Voionmaa sisiillyttiviit siihentiirkeinii kohtina keisarikuntaan ja ulko-maille muuttaneiden suomalaisten histo-rian. Vuotta myohemmin O. K. Kilpi jul-kaisi tutkimuksensa "Suomen siirtolai-suus ja 19. vuosisadan kansantalous".Seuraava varsinainen futkimus, jo aikai-semmin mainittu Anna-Leena Toivosenviiitoskirja "Etelii-Pohjarunaan valtame-rentakainen siirtolaisuus 1867-1930", il-mestyi v. 1963. Samana vuonna alkanutprof. Vilho Niitemaan johtama kaukosiir-tolaisuuden tu&imusprojekti Turun yli-opistossa tuotti useita vliitoskirjoja jamuita opinniiytteitii, ensisijaisesti Ameri-kan siirtolaisuudesta.

Kun Ill-osainen Suomen siirtolaisuu-den historia ilmestyy Siirtolaisuusirrsti-fuutirr toimesta ldhivuosina, on kokonais-kuva suomalaisesta siirtolaisuudesta eripuolille maailmaa hahmottunut. Syven-tiiviiii - ja useirr poikkitieteellistd - tut-kimusta kuitenkin tarvitaan. Painopis-teen tulisi olla siirtolaisia vastaanotta-neissa maissa. Suomen l5htdtilanne jamuuttoprosessit tunnetaan jo varsin hy-vin. Mutta uudet niikcikulmat ovat terve-tulleita, esimerkkind FK Ossi ViidanTampereen yliopistossa kiiynnissii olevalisensiaattityo siirtolaisuuden vaikutuk-sesta Etelii-Pohjanmaan viestoon vuosi-na 1892-1,917.

Erityisesti tarvittaisiin tutkimusta suo-malaisten siirtolaisten akkulturaatiostauusiin kotimaihinsa sekii heidtin j?ilkeliiis-tensii identiteetistii suomalaisen kulttuuri-periruron n2ikokulmasta. Pohjois-Ameri-kassa erityisesti Kanadan suomalaisiin tu-lisi kiinnittii2i nvkvistii enemman huo-miota. Usein neiaat samaistetaan liiaksi

Yhdysvaltain suomalaisiin ottamatta huo-mioon riittiiviisti Kanadan olosuhteita. La-tinalaisen Amerikan osaita tarvitaan edes-menneen Olavi L2ihteenmden tydn jatka-jia. Ilahduttavasti kaksi nuorta tutkijaaTu-run yliopistosm on aloittanut suomalais-ten Etelii-Amerikkaan muuttoon liittlrvattutkimuksensa. FK Eevaleern Melkas tut-kii suomalaisenBrasilian siirtokunnan pe-rustamisvaiheita v . 7925-29 ja FK Ilse-Ma-ri Soderholm Boliviaan 1980-90 -lukujenvaihteen viljelijoiksi siirtyneitZi suomalai-sia.

Myos Afrikkaan menneiden suomalais-ten historian osalta tarvittaisiin j atkoa EeroKuparisen Etelii-Afrikan tutkimukselle.Suomen Aasian-siirtolaisuus, ja erityisestiSiperian suomalaisten vaiheiden selvittA-minen, olisi mittava haaste Siperian arkis-tojen ja matkustusmahdollisuuksienavauduttua Neuvostoliiton luhistumisenjiilkeen. Oseanian siirtolaisuudessa paljonon jo tutkittu. Kunjo kiisikirjoituksena ole-va englanninkielinen tutkimukseni"FinrsinNew ZeaIand" on ju-lkaistu, olisivielii tehtiivd monografia suomalaisistaAustraliassa toisen maailmansodan jiil-keen.

Kaukosiirtolaisuuden tutkimus ja eri-tyisesti suomalaisten maastamuuttajiensopeutuminen uusiin ja kovin erilaisiinolosuhteisiin auttaa meitii ymmiirtii-miiiin myos Itihialueiden siirtolaisuut-ta, samoin kuin uusien maahanmuutta-jiemme ja pakolaisten usein kivuliasta'kin akkulturaatiota suomalaiseen yh-teiskuntaan. Runsaan sadan vuoden ai-kana Suomesta on muuttanut yli mil-joona siirtolaista, niiist2i noin puoletvaltamerten taakse. Liihtijoistii 700 000on j2iiinyt pysyviisti uusiin asuin-maihinsa. Suomalaisten siirtolaisteneliimiinvaiheet - mukaanlukien hei-diin ji i lkelii isensd - ovat osa Suomenkansan historiaa siii lytettiiviiksi ii i lki-polville.

j

34

Touni Korkiasaari

Suomalaiset Euroopassa(ruomalaisten siirtolaisuus Euroop-D puur',, j olla tdssii artikkelissa tarkoit-e-taan Pohjoismaiden ulkopuolisia l2intisenEuroopan maita, on jiiiinyt niin siirtolai-suuspolitiikassa ja -tutkimuksessa kuinjulkisessa keskustelussakin aina ameri-kan- ja ruotsinsiirtolaisuuden varjoon.Yksi syy tiihiin on tietenkin se, ettd euroo-pansiirtolaisuus or-r ollut miiiiriillisestipaljon vAMisempiiii. Toisaalta sen todel-lista laajuutta ei ole tarkkaan tiedettypuutteellisten tilastojen vuoksi. Kunmuutto on lisiiksi suuntautunut moniineri maihin, on kokonaisuus jiiiinyt hah-mottumatta, vaikka Eurooppaan muuttokokonaisuutena onkin luonteeltaan suh-teellisen yhtendinen ilmio.

Viihiiinen kiinnostus selittyy osaksimyos sillii, ettd euroopansiirtolaisuus onkoettu verrattain ongelmattomaksi. Tyot-tomyyden, toimeentulokysymysten jamuiden yhteiskunnallisten tekijdidenmerkitys muuton syyna on ollut siinii vti-kdinen tai toissijainen. Muutoista ei olekatsottu aiheutuvan sanottavia ongelmiasen paremmin yhteiskunnalle kuin muut-tajille itselleenkti2in, koska liihtijiit ovat ol-leet selveisti tavanomaista paremmin kou-lutetbuja ja heidiin oleskelunsa ulkomaillaon ollut usein vain tilapiiistii. Pikemmin-kin tiimii siirtolaisuus on ndhty mm.

Kirj oi t t aj a, knsu atu st. lis. J ouni Korki as nnr i,toimii Siirtolaisuusinstituutissa erikoistut-kiiana.

maamme kansainviilistymisen kannaltamycinteisenii ja toivottavana ilmionii.

Suomen yhd liiheisempi liittyminen -ja sitoutuminen - Euroopan taloudelli-seen ja kulttuuriseen yhteistyohon on vd-hentiinyt sekd maasta- ettd maaharunuu-ton muodollisia esteitii. Tiimii on heriittii-nyt p2iiitiiksentekijciiden ja kansalaisten ta-holla pelkoja, mutta myos toiveita siirto-laisuuden vaikutuksista maamme ta-Ioudelliseen, vdestolliseen ja kulttuuri-seen kehitykseen. Eurooppaan ja sieltiiSuomeen suuntaufuva muuttoliike onniiin noussut perinteisiei siirtolais-kysymyksi?i kiinnostavammaksi aiheeksi.

Eurooppaan muuttaneid en lukumiiiirii

Eurooppaan suuntautuneesta siirtolai-suudesta on laadittu Suomessa tilastojavuodesta 1924 liihtien. Niiden mukaansuomalaisia muutti alueelle vuosina192445 noin 1. 800 henkeii. Toisenmaail-mansodan jiilkeen niimii passinottoihinperusfuvat tilastot muuthrivat matkailunja muun tilap2iisen liikkuvuuden lisiiiin-nyttyii epiiluotettaviksi. Tarkkoja tilastojaoli vaikea laatia, koska useimmat muut-tajat eiv2it l2ihtiessiiiin vielii tarkkaan tien-neet kuinka kauan heidiin oleskelursaulkomailla kestiiisi. Piiiitcis pitempiaikai-sesta tai pysyviistii jii2imisestii kypsyiusein vasta myohemmin. Siksi liiheskiiiinkaikki tiillaiset muutot eiviit tulleet viran-omaisten tietoon tai jiiiviit ainakin tilas-toimatta.

35

Suomalaiset Euroopassa

Suomen tilastojen mukaan Pohjoismai-den ulkopuoliseen Eurooppaan on sotienjiilkeen (1945-93) muuttanut vain noin20 000 henkeii. Kohdemaiden tilastojenperusteella luku on huomattavasti suu-rempi, mutta nekddn eivdt anrn asiastaoikeaa kuvaa, koska niissli ovat mukanamyos lyhytaikaiset oleskelijat eli korkein-taan muutamaksi kuukaudeksi mermeet.Vertailuesimerkiksi voidaan ottaa SaksarySveitsin ja Alankomaiden tilastot, koskaniistii on saatavissa tietoja pidemmiiltiiajanjaksolta kuin muista maista.

Kohdemaiden tilastot li ihteini

Saksan tilastojen mukaan maahan muuttiSuomesta vuosina 7960-9I yhteensli yli78 000 henkiloii, joista 7-8 prosenttia oliSaksan kansalaisia. Suomeen p?iin heitiimuutti runsaat 63 000; noin 9-10 prosent-tia heistA oli saksalaisia (osa todennZikoi-sesti karrsalaisuutensa vaihtaneita paluu-muuttajia ja heidiin lapsiaan). Suomenmuuttotappio oli siten noin 15 000 henki-lciii. Lukua voidaan verrata Saksassavuonna 1992 asuneiden suomalaistenmiiiiriiiin. Tuolloin siellii asui noin 12 000Suomen kansalaista. Kun siihen lisiitiiiinkansalaisuutensa vaihtaneet, joita on ar-vioitu olevan 2 000-3 000 sekZi vdhenne-tiiiin Saksasta edelleen johonkir"r kolman-teen maahan muuttaneet, vastaa netto-muuttoluku varsin tarkasti maassa asu-neiden Suomen kansalaisten miiiiriiii.

Saksalaistilastoissa maahan tulleidensuomalaisten mddrd on ollut keskimei;irin4-5 kertaa suurempi kuin maastamuutta-neiden mZiiir2i Suomen tilastoissa (vuosi-na 7971-97). Tiirkein syy tiihiin huomat-tavaan eroon on se, ettd Suomessa muut-taneiksi rekisteroidiidn vain ne muuttoil-moituksen tehneet henkilot, iotka aikovatasua ulkomailla viihintddn vuoden, kuntaas Saksassa kriteerind on oleskelulupa,joka tarvitaan, jos aikoo asua maassa kau-

emmin kuin kolme kuukautta. Lisiiksi lii-hesk2i2in kaikki lahtijat eivht ole jiittiineetSuomen viranomaisille muuttoilmoitus-ta tai ovat sen tehdessiiiin arvioineet oles-kelunsa alle vuoden kestiiviiksi.

Sveitsiin muutti sikiiliiisten tilastojenmukaan vuosina 197+-92 yhteensii yli6 800 Suomen kansalaista. Suomen tilas-toihin verrattuna m?iiirii on yli kolminker-tainen. Syyt tiiMn eroon ovat samat kuinSaksan kohdalla. Alankomaissa muutto-jen rekisterointiperusteena on viihintiiiinpuolen vuoden oleskelu. Tdmiin kriteerinmukaan sinne muutti vuosina 1956-92kaikkiaan noin 2 600 Suomen kansalaista.Pois heitii muutti samara aikana puoletvdhemmhn. Erotus vastaa hyvin maassavuonna 1992 asuneiden Suomessa svntv-neiden henkiloiden miiiiriiii, joka oli i Sg.Suomen tilastoihin verrattuna Alanko-maiden luvut ovat olleet noin kaksinker-taisia (vuosina 198G-91).

Eurooppaan muuttanut yli 100 000suomalaista

Edellii tarkastelluista esimerkeistd onhelppo havaita, ettei Eurooppaan muut-taneiden m2iiiriiii ole mahdollista tarkastieikii yksiselitteisesti laskea edes yksittiiis-ten maiden saati koko alueen osalta. Sak-san, Sveitsin ja Alankomaiden tilastojenperusteella voidaan kuitenkin pii?itellii,ettii Eurooppaan on sotien jlilkeen muut-tanut ja siellii ainakin joitakin kuukausiaasunut huomattavasti yli 100 000, ehkiijopa l2ihemmiis 200 000 suomalaista.Kuinka suuri osa heistii voidaan laskea"varsinaisiksi" siirtolaisiksi, onkin sittenasia erikseer"r. Tdmd ongelma ei kuiten-kaan koske yksistiiSn Eurooppaan, vaanyhtii lailla kaikkiin maihin siirtyneitii.

Suomessa alettiin julkaista kohdemait-taisia muuttolukuja vasta 1980-luvulla.Tdrkein eurooppalainen kohdemaa on nii-den mukaan ollut Saksa (entinen liitto-

J O

tasavalta). Sinne muutti vuosina 1980-91yhteensii vajaat 3 700 Suomen kansalaista(aikomuksena asua siellii viihintddn vuo-den). Seuraavina olivat jiirjestyksessii Iso-Britannia Q. 1.00), Espanja (1 750) ja Sveitsi(1 300), Ranska (800),Italia (750), Alanko-maat (600) ja Kreikka (450). Neistii Espanjanousi esiinvasta 1980{uvun lopulla eliike-ldisten huomattua sen houkuttelevaksiasuinpaikaksi. Itii-Eurooppa ei ole suoma-laisia juuri kiinnostanut Vuotta pidem-miiksi ajaksi sinne muuttaneita on olluttuskin nimeksikiiiin. (Korkiasaari 193)

Voimakkainta 1960-luvulla

TiirkeimpiinA euroopansiirtolaisuudenkohdemaana Saksa sopii hyvin esimer-kiksi muuttoliikkeen ajallisista vaihte-luista. Ennen toista maailmansotaa Sak-sassa on arvioifu asuneen vain muutamasata suomalaista, jotka olivat enimmiik-seen tilapiiisoleskelijoita kuten tiedemie-hiA, taiteilijoita, opiskelijoita ja vientiteol-lisuuden toimihenkilciitii. Merkittiiv2in jatuolloin jo muista selviisti erottuvan ryh-m;in muodostivat saksalaisen rniehenkarssa avioituneet naiset. T;imii perusku-va ei sittemminkiiiin ole juuri muuttunut.Sille melko yleiselle kiisitykselle, ettd suo-malaisnaisia olisi toisen maailmansodanloppuvaiheissa liihtenyt suurin joukoinsaksalaissotilaiden mukana Saksaan" eiole loyfynyt hrkea (Tuomi-Nikula 1989).

Sodan jiilkeen muutto Saksaan alkoihilj alleen vilkastua 1950-luvulla. Vuonna1961 siellii asui virallisten tilastojen mu-kaan 1 200 Suomen kansalaista. T?imdnj?ilkeen muutto lisiiiintyi nopeasti saavut-taen huippunsa 1960-luvun lopulla eli sa-moihin aikoihin kuin ruotsinsiirtolai-suus. Tdtd seurasi jyrkkii pudotus, jokakiiiintyi kuitenkin pian uuteen nousuun1970-luvun puoliviilissii Suomessa alka-neen laman myotii. Lisiiys oli kuitenkinmelko vaatimaton. 1980luvun alussa


muuttoliike kii2intyi joksikin aikaa jopapaluuvoittoiseksi kunnes vuosikymme-nen lopulla maastamuutto jiilleen kasvoi.Muuttajien vuosittainen m?iiirli oli siltihuomattavasti viihiisempi kuin huippu-vuosina. Muihin Etuoopan maihin suun-tautuneessa muuttoliikkeessd vaihtelutovat olleet hyvin samanlaisia.

1980-luvun puolivZilissii alkaneelle ke-hitykselle on ollut ominaista se, ettd eu-roopansiirtolaisuuden osuus koko maas-tamuutosta on selviisti kasvanut ja tiir-keimpiiiin kohdemaahan eli Ruotsiinsuuntaufuneen muuton merkitys vastaa-vasti viihentynyt. TiimA muutos on kui-tenkin aiheutunut enemmdn ruotsinsiir-tolaisuuden vdhenemisestii kuin Euroop-paan muuton kasvusta. Silti on muistet-tava. ettii Ruotsi on edelleen selviisti tZir-kein yksiftiiinen kohdemaa.

Miksi Eurooppaan?

Historia on osoittanut, ettd suuri jouk-kosiirtolaisuus on aina ollut vhtevdessiiyhteiskunnan eli nmahdollisuuksien voi-makkaaseen heikkenemiseen ja ihmistentoimeentulo-ongelmiin. Koska Euroop-paan ei ole Suomesta koskaan suurin jou-koin muutettu, on ymmiirrettiivdd, ettei-viit taloudelliset tekijiit ole olleet siiniikovin keskeisend syynii. Toki ne ovatusein olleet lisiivaikuttimena tai edelly-tyksenii sille, ettii muutto ylipiiiitiinsii onollut mahdollista. Sen ensisijaiset motii-vit ovat kuitenkin liittyneet p;iiiasiassaihmissuhteisiin ja itsensd kehittiimiseen.

Perinteisen tyonto-veto -aj atteluun pe-rustuvan selitysmallin mukaan Euroop-paan muutto on ollut vetopainotteista elitavoitemuuttoa. Toisaalta kyse on ollutvalikoitumisesta. Sinne ovat ldhteneet ne,joilla on ollut siihen riittiiviisti resursseja,ennen muuta kielitaitoa ja koulutusta.Muut ovat menneet piiiiasiassa Ruotsiin,iossa kynnys on ollut matalampi.

*

37


Vaikka elinolot heti sodan j?ilkeen oli-vat Suomessa hyvirr ankeat, oli siirtolai-suus silti ldhes olematonta. Jdlleenraken-nus tarjosi ihmisille tyota ja toiveita pa-remmasta huomisesta eivtitkii mahdolli-suudet muissa sodan runtelemissa mais-sa olleet sen parerunat. Teollisuuden jatalouden elpyminen Keski-Euroopassaalkoi viihitellen imeii puoleensa siirtotyo-liiisi2i koyhemmistli Etelii-Euroopanmaista, mutta Suomen tyottomille jamuille vlihiiosaisille loytyi houkuttele-vampia vaihtoehtoja liihempiiii, Ruotsistaja Pohjois-Norjasta, ja viilillii kauempaa-kiry Kanadasta ja Australiasta. Euroop-paan muutto lisiiiintyi sekin tasaisesti,mutta oli silti vaatimatonta ja luonteel-taan sangen erilaista pii2ivirtoihir"r verrat-tuna.

Ruotsiin ja Norjaan muutolle ei ollut1950-luvun alussa voimaanastuneenPohjoismaisen muuttovapauden j2ilkeenjuuri mink?iiinlaisia esteitd, kun passia jatyolupaa ei eniiii tarvittu. Hyviipalkkaistatydtii ja asuntoja oli tarjolla liihes kaikilletulijoille. Muuttoetdisyyden kuten myosmaiden viilisten sosiaalisten ja kulttuuris-ten erojen merkitys oli liihes olematon.Ainoastaan kielitaidon puute saattoi ollasuomenkieliselle liihtijlille pieni kiusa,mu bta sekii iin ei kiiy t?irLnossd tycinsaa ntiaja elAmistd juuri haitannut. Aiemminmuuttaneiden esimerkki ja lomakiiynnitkotimaassa vain lisiisiv2it liihtriintoa. Kau-emmas, esimerkiksi Eurooppaan, ei sitenmonenkaan tarvinnut eikd kannattanutparemman toimeentulon toivossa l;ihteli.

Kaukomaille, Kanadaan ja Australi-aan liihtijoit2i kielitaidottomuus, kallismatka, kulttuurierot ja muut esteet eivdtpystyneet laruristamaan, kun vastapaino-na oli liihtijiin voimakas kaukokaipuu,uudisraivaajahenki ja rikastumisen toivesuuren amerikansiirtolaisuuden malliin.Sodan jiilkeinen poliittinen ilmapiiri,suuren itiiisen naapurin pelko ja niiiden

kahden maan siirtolaisia houkuttelevapolitiikka olivat nekin omiaan alenta-maan ldhtokynnystii.

Yhteiskururallisilla tekijoillii ei siis oleeuroopansiirtolaisuudessa ollut l:ihes-kiiiin samanlaista merkitystii kuin Ruot-siiry Karndaan, Australiaan ja ennen sotiamyos Yhdysvaltoihin muutossa. Yleistenolojen suohrisa kehitys oli silti osaltaanvaikuttamassa siihen, ettii Eurooppaanmuutto tuli aiempaa usearunan ulottuvil-le. Talouskasvu lisdsi tilapiiisen oleskelunmahdollisuuksia ja loi sitii kautta useinsillan pysyv2ille oleskelulle. Liikenneyh-teyksien paraneminen, matkojen hal-peneminen ja ajattelutapojen vZihittiiinenkansainvdlistyminen edesauttoivat liik-ktrvuutta innostamalla etenkin nuoria liih-temddn Eurooppaan kesiitoihin ja matkai-lemaan. Tiimii houkutteli myohemminosan ldhtemiiZin pitemm2iksikin aikaa run.opiskelemaan ja piikomaan osan jiiiidessAlopulta pysyviisti. Useimrnin niiin kivirnisilla, jotka loysiviit kohdemaasta itsel-leen aviopuolison. Siirtoiaisuus Euroop-paan oli siten luonteeltaan vaiheittaista jamelko huomaamatonta.

Yksiliitason motiivit

Sodanjiilkeisen euroopansiir tolaisuudenyksilokohtaisista motiiveista ei ole kokolaajuudessaan saatavissa empiiristZi tut-kimustietoa. Ensimmdiset tutkimuksetasiasta tehtiin vasta 1980-luvulla. Niissiikohteena olivat vain joidenkin yksittiiis-ten maiden suomalaisvdestot kiinnosfuk-sen keskittyessi piiiiasiassa sopeutumis-kysymyksiin. Merkittiivin niiistii tutki-muksista oli Outi Tuomi-Nikulan "Sak-sansuomalaiset" (1989), jossa piiiipainooli identiteetti- ja eliimAntilanne-kysymyksissd, mutta mycis Suomestaliihdon syitii kysyttiin. Tiedot perustuivatpostikyselyyn ja haastatteluihin. Kohde-ioukkona olivat vuonna 1983 Saksassa

iiI

)

(silloisessa liittotasavallassa) oleskelulu-valla asuneet suomalaiset.

Tutkimuksesta ilmeni, ettii vain vajaaneljiinnes tutkituista oli heti ersimmdisel-lii kiiyrurilliiiin jiiiinyt Saksaan pysyviiis-luonteisesti. Hekiiiin eiviit olleet alunperintulleet jii2iddkseen, vaan piiiitos siitli olikypsynyt vasta vuosien kuluessa. Useim-milla sen syynii oli avioituminen saksalai-sentai muun ulkomaalaisen kanssa. Alku-periiisenii syyne liihttriin oli ollut lahinnetyri (harjoitteluvaihto) tai opiskelu. Suo-men huonot tyonsaantimahdollisuudetolivat olleetusein estdmdssii paluuta. Mitiikauemmin henkiki oli asunut Saksassa si-t?i todenniikoisemmin pysyviin muutonsyynii oli avioliitto. Ihmissuhteisiin liitty-viit syyt korostuivat erityisesti naistenkohdalla, kun taas miehet olivat muutta-neetldhinnA ty<in ja opiskelunvuoksi. Ko-konaisuutena siirtolaisuuden syyt jakau-tuivat Tuomi-Nikulan tutkimusaineistos-sa seuraavasti (luvut prosentteja):

Muuton syy Naiset Miehet

Avioliitto 52Ystiivii(tiir) 72Tyo 20Opiskelu 10Muu syy 6Yhteensi % 100Henkilci2i 588

Perheensd kanssa Saksaan fi:lleilla mo-tiivina oli liihes poikkeuksetta ollut tyci.Tyonantajana oli tavallisesti suomalainenteollisuus ja ulkomaankauppaa kiiyviityritykset tai kansainviiliset yritykset ja jiir-jestot. Joukossa oli myos tieteen ja taiteenparissa sekii seurakun-nallisissa viroissatoimivia. Muutto ei ole ollut niiille perheil-le taloudellinen viilttiimiittomyys, va an ti-laisuus hankkia ulkomaista tyrikokemus-ta, uusia eliimiinkokemuksia ja oppia kiel-td, mutta mahdollisesti samalla myos ko-hottaa elintasoa hyviipalkkaisissa tehtii-vissd. Useimmiten ajatuksena oli ollut pa-


lata takaisin Suomeery mutta oleskelunvenyttyii osa oli jii2inyt pysyv?iisluontei-sesti Saksaan. (Tuomi-Nikuia 1989)

Vaikka tyottomyys oli vain harvoin ol-lut tiirkein syy Saksaan muuttoon, oli ko-timaan huono tyollisyystilanne silti ollutmonissa tapauksissa edesauttamassamaasta lahtde. Lisiivaikuttimina olivatusein myos erilaiset henkilokohtaisetsyyt kuten kielitaidon kehittdminen,seikkailunhalu ja uteliaisuus sekd tarvelaajentaa maailmankuvaa. Lisiiksi oli nii-tii, joilla kihto ky&eytyi itseniiistymisentarpeeseen ja irtautumiseen ongelmalli-sista kotioloista tai rikkoutuneiden ih-missuhteiden syru-ryttdm2istii eliimdnti-Ianteesta. Poliittiset syyt, l2ihirrrui Suo-men asema Neuvostoliittoon ndhden, oli-vat harvinaisia ja koskivat liihimii sellai-sia henkiloitii, jotka olivat asuneet Sak-sassa jo yli 30 vuotta. (Tuomi-Nikula1e89)

Avioituminen ed elleen keskeisinmotiivi

Maastamuuton motiiveja on koko Euroo-pan osalta selvitetty vain yhdessa tutki-muksessa (Korkiasaar i 1992). Sen aineistoperustui postikyselystii, maastamuuttoil-moituksista ja tilastoista saatuihin tietoi-hin. Kyselyyn vastasi yli2 400 ulkosuo-malaista, joista noin700 oli euroopansuo-malaisia. Vdestorekisterikeskuksen ar-kistossa s2iilytett:ivistii muuttoilmoituk-sista poimittiin tiedot yli 2 000 Pohjois-maiden ulkopuolelle muuttaneesta hen-kilostii, joista liki L 300 edusti Euroop-paan menneitd. Muuttoilmoitukset kos-kivat vain 1980-luvulla maastamuutta-neita, kun taas kyselyaineisto edusti py-syvZisti tai jo suhteellisen kauan ulko-rnailla asuneita keskimiiiiriiisen oleskelu-ajan ollessa yli 20 vuotta.

Kyselyyn vastanneilla selviisti tiirkeinmaastamuuton motiivi oli ollut ulkomail-

2I4

5718

100A Afi

Yht.

501 123106

100632

.--

39

Suomalaiset Euroooassa

Ie avioituminen. Kun huomioon otetaanmyos muutamat sulhasen, morsiamen taipuolisonsa luo muuttaneet, sijoittui ylipuolet Euroopassa asuvista tiihiin ryh-miiZin. Toisern piiiimotiivina erottui opis-kelu tai kielitaidon kohentaminen, jotkakorostuivat erityisesti Isoon-Britanniaan,Saksaan ja Sveitsiin muutoissa. Avioitu-minen oli silti niissiikin ollut selviisti tiir-kein liihtdsyy. Tyohon, amrnatissa etene-miseen tai toimeentuloon liittyviit tekijiitolivat olleet ensisijaisina vaikuttiminavain runsaalla kymmeneksellii vastan-neista. Mycis muiden tekijoiden merkitysoli tiirkeimpiinii motiivina melko vlihiii-nen (taulukko 1).

Muuttoilmoituksista kerZityt tiedot an-toivat siirtolaisuuden motiiveista hyvinsamanlaisen kuvan kuin ulkosuomalais-kysely, vaikka aineistoja ei suoraan voi-dakaan verrata toisiinsa. Myos muuttoil-moitusten mukaan selvdsti t2irkein Eu-rooppaan muuton motiivi oli 1980-luvui-la kohdemaahan avioituminen tai sielliiasuvan puolison, poika- tai tyttdyst2iviinluo muuttaminen. Ldntisen Euroopanmaihin menneistd yIi 40 prosenttia olimaininnut tdmiin syyn. Tyiin vuoksi liih-teneitZi oli runsas kolmasosa (35 %). Elak-keelle jiiiinnin ja terveydellisten seikkojenyhteenlaskettu osuus oli ylliittiien suu-rempi kuin opiskelun (9% vs. 5 %). Ttihiinon ilmeisesti syynii se, ettd opiskelu onmonissa tapauksissa ollut melko lyhytai-kaista (alle vuoden) eikii muuttoa ole ser"rvuoksi ilmoitettu viranomaisille tai aina-kaan tilastoitu maastamuutoksi.

Maakohtaiset i a yksiliilliset erot

Maakohtaisesti ilmeni melko huomatta-via eroja (taulukko 2). Avioitumisen mer-kitys oli suurin Italian, Kreikan ja Ison-Britannian kohdalla, ja selviisti tiirkeinmotiivi myos Ranskaan, Saksaan, Sveit-siin ia Itlivaltaan muuttaneilla. Saksan-

kielisiin maihin oli hwin usein mentvmyds tyon vuoksi. Kaikkein merkittd-vimpiii tiissii suhteessa olivat kuitenkinns. Benelux-maat eli Belgia, Alankomaatja Luxemburg, joiden kohdalla tyosyidenosuus oli noin kaksikolmasosaa. Niimiimuutot olivat mitii ilmeisimmin yh-teydessii suomalaisyritysten karsainvd-listymiseen ja Euroopan yhdentymiske-hitykseen. T2imd ilmeni mycis siinA, ettdprojektiluonteisten ja muiden miiiirZiai-kaisten toiden merkitys muuton motiivi-na oli selvdsti lisiiiintynyt 1980-loppu-puolella. Aviositeiden osuus oli vastaa-vasti vlihentynyt. Eliikkeelle jii2imiseen jaterveyteen liittyviit tekijiit koskivat liihin-nii Espanjaan ja Portugaliin siirtyneitii,joista liihes puolet oli maininnut ne liih-tonsA syyksi.

Miesten ja naisten viiliset erot muutonmotiiveissa olivat odotetusti suuria. Nai-sista yli puolet oli muuttanut aviositeidenvuoksi, miehistd taas suurin osa tyosyis-ta. On luonnollista, ettli miiiiriiaikaisiksiarvioiduista muutoista liihes kaikki liit-tyiviit tyohrin ja opiskeluun tai muuhunitsensd kehittiimiseen. Pysyviisti oli l2ih-detty ennen muuta avioitumisen vuoksi.Selviii olivat myos ikaryhmittaiset erot.Avioitumisen ja itsensd kehittiimisenmerkitys korostui alle 2S-vuotiailla ja vii-heni iiin myotii. Tyo oli tiirkein motiivikeski-ikiiisten ryhmiissZi. Terveydeliisetj a eliikkeell e siirtymi seen liittyv?it tekijii tsekii henkilokohtaiset motiivit olivat sitiitiirkeiimpiii mitii vanhemmasta henkilos-tii oli kysymys. (Ks. tarkemmin Kor-kiasaari 1992)

Euroopansuomal aisten miiiiri

Kohdemaista saatujen tilastojen mukaanPohjoismaiden ulkopuolisessa Euroo-passa asui vuonna 1992 noin 27 000 Suo-men kansalaista. Suomessa syntyneidenhenkiloiden mii iirli oli kuitenkin huomat-

40

Siirtolaisuus _ Migration 3/1994

Taulukko 1. Euroopansuomalaisten tirkein muuttomotiivikohdealueittain (koko sodan jdlkeinen aika;postikyselyn mukaan*)

Maastamuuton Iso-motiivi _qAt""-" Saksa Sveirsi

679

Muu KokoEurooppa Euroopp4

ToimeentuloTyci / ammattiuraOpiskelu / kielitaitoAvioituminen 58Henkilokoht. syyt 2Kokeilunhalu 9Tyytymiittcimyys 3Ig*y:49k"q"yltYhteensii %Henkiloii* vanhempiensa mukana

Liihde: Korkiasaari 1992.

5 4 49 7 7 9

2 3 1 8 650 36 594 3 98 2 0 61 nL / 5

0 1 2

muuttaneet j:itetty taulukosta pois

A

8165259A

1100767

100220

100667

100T9'I

10095

Taulukko 2. Eurooppaan muuton motiivit 19g0-luvulla(maastamuuttoilmoitusten mukaan)

Murgo.n u.,tt";" . ffi, fJ}ffr Ranska Espanja rtalia s*irnstilYr - t.tu"ti t-ux!rnu".e rt.i;rti l\.ion-t; _f"o,{;;qfj__ 41qg&L_lcrqoppeTyosyyt yleensii 25 40 37 25 2I I 28Projektitycitms. . 7 25 6 6 4 2 zOpiskelu/kielit.t) 6 7 6 S 2 4 5Avioituminen 48 22 35 3g 1,2 6Z 35f_uol_is9n/yst. luo2) G 3 5 8 3 t3 6H e n k i l r j k o h t , . s y - y t a ) 4 4 6 1 1 8 6 6Terveys/el i ikel . 0 Z 7 Z 45 z gPaluuulkomaille 4 4 4 6 0 2 3" S i i r t o l a i s u u s " 0 0 0 0 4 0 1

yht".""at 100--=100--100--1il- 100 --100 -- -*

Henkiloii 22T r7z 4Bz 85 22s 131 1262

]) Opiskelu, kielitaidon kehittiiminen, tyciharjoittelu2) Puolison tai poika-/tyttoystiivzin luo muutto'r) Henkilcikohtaiset syyt, seikkailunhalu, tyytymiittcimyys suomen oloihiry

sukulaiset tms.

Liihde: Korkiasaari 1992

J.


tavasti tdtd suurempi koska osa heistd onvaihtanut kansalaisuuttaan. Kirjoittajantekemien selvitysten (Korkiasaart 1989 ja1992) perusteella ensimmdisen polveneuroopansuomalaisia on kaikkiaan noin35 000. Heidiin lastensa eli toisen polvenedustajia ei ole mahdollista kovin tark-kaan laskea, mutta arviolta heitii on aina-kin 20 000.

Suuren joukkomuuton ajat ohi

Lama ja tyottomyys ovat perinteisesti ai-heuttaneet Suomessa voimakasta siirto-laisuutta. 1990-luvulla maastamuutto onkuitenkin enniitysmiiisistii ty ottomyyslu-vuista huolimatta pysynyt viihiiisenii jajopa laskenut. Euroopan integraatiostakiiydyssii keskustelussa on usein oletettu,ettii raja-aitojen madaltuessa kotimaanvaikea tyollisyystilanne ajaisi tyottomiitjoukolla etsimiiAn tyotii ja parempaa toi-meentuloa Euroopasta, kun Ruotsikaanei en2i2i pysty tiillaista vaihtoehtoa tarjo-amaan. Tiimii on kuitenkin melko epiito-denniikoistli, koska tyollisyystilanne onhuono koko Euroopassa. Kiirurostus liih-temiseen voi silti olla suuri etenkin tyo-markkinoille tulevien nuorten keskuu-dessa.

Nykyinen tilarrre osoittaa hyvin sel-vdsti sen, ettei merkittZiviikiiiin elinmah-dollisuuksien heikkeneminen yksistiiiinriitii aiheuttamaan muuttoliikettii elleiiossain muualla samar"raikaisesti ole tar-

Viitteet:

Korkiasaari, Jouni 1989: Suomalaiset maailmalla.Suomen siirtoliaisuus ja ulkosuomalaiset en-tisajoista tdhin pdivddn. Siirtolaisuusinstituutti,Turku.

Korkiasaari, Jouni 192: Siirtolaisia ja ulkosuoma-laisia. Suomen siirtolaisuus ia ulkosuomalaisct

jolla parempia eliimisen mahdollisuuk-sia. Misstiiin maailmalla ei ole viime vuo-sina ollut suurta kysyntiiii tyovoimasta,etenk2iZin sellaisesta, jonka ammattitaitoja koulutus on vdhdinen. Tarvittaessa sitdon ollut joka maassa orn.rstakin takaa ai-van riittiiviisti.

Koska Euroopan talousvaikeuksissa eiole kyse lyhytaikaisesta laskusuhdan-teesta, vaan pitkiiaikaisista ja slwiillisistiirakenteellisista muutoksista, hrlee maas-tamuutto olemaan myos tulevina vuosi-na vaikeaa. Maanosan talouden elpymi-nen ja Suomen mahdollinen liittyminenEuroopan Unionin tiiysjiiseneksi toden-niikoisesti jossain md.irin lisAiiv2it muut-toa EU-alueelle, mutta tiimii mahdolli-suus koskee etupiiiissii korkeammin kou-lutettuj a j a kielitaitoisia eurovirkamiehid,opiskelijoita ja eurooppalaistuvan liike-eldmdn edustajia sekd muita miiiiriiaikai-sesti tai tilapliisesti l2ihteviii. Pii2iosa pysy-viisti jiiiivistd tulee vastaisuudessakin ole-maan "aviosiirtolaisia". Entisaikojen ta-paiselle suurelle "duunarikansan" tai eh-kA tete pAivii2i paremmin vastaavan "toi-mihenkiloviiestdn" maastamuutolle einykyniikymin ole mahdollisuuksia - eiEuroooassa eikii muuallakaan.

Adikkeli liittyy kirjoittajan tekeilld olevaan tutkimuk-seen "Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan suun-tautunut siirtdaisuus toisen maailmansodan jdl-keen". Tutkimus kuuluu osana opetusministerionrahoiftamaan Suomen siirtolaisuuden historia -pro-

ieKiin.

1980-luvulla. Tydpoliittinen tutkimus 33. Ty6mi-nisterio, Helsinki.

Korkiasaari, Jouni 1993: Siirtolaisuus- ja ulkomaa-laistilastot. Viiestir 193:8. TilastokcskuVSiirtolai-suusinstituutti, Helsinki

Tuomi-Nikula, Outi 1989: Saksansuomalaisct. Suo-malaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

a

43

Tervehdyksiii . Hlilsningar . Greetings

Siirtolaisuusinstituutti 20 vuottaMigrationsinstitutet 20 hr20th Anniversary of the Institute of Migration

Taustayhteisoj en tervehdyksi2i

Turun kaupunkiSiirtolaisuusinstituutin ja Turun kaupugin viilillii on ollut ldheinen yhteistyo kokoSiirtolaisuusinstituutin olemassaoloajan. Turun kaupunki myotiivaikutti instituutinsijoittumiseen Turkuun. Tiilliikin hetkellii voimme tarjota instituutille kohtuullisettoimitilat kaupungissa.

Siirtolaisuusinstituutti ja Turun kaupunki ovat tehneet vuosien varrella yhteistyotiimuuttoliikkeeseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. 198O-luvulla instituutti selvit-teli kaupungin toimeksiannosta ansiokkaasti monia vdestcin kaupungista poismuut-toon liittyviii kysymyksiii.

Tiillii hetkellii muuttoliike on tasaantunut, mutta uutta tutkimustarvetta on ilmaan-tunut. Erityisesti kaupunki toivoo, ettii Siirtolaisuusinstituutti voisi suunnata tutki-mustoimintaansa pakolaisiin liittyviin kysymyksiin. Turun kaupunki on jo useanvuoden ajan ollut merkittiivii paikkakunta pakolaisten vastaanottajana. Toinen mie-lenkiintoinen tutkimuskohde loytyy Euroopan yhdentymisest2i. Merkitseeko yhden-tyminen l2ihitulevaisuudessa huomattavaa muuttoliikettZi pois maasta, tuleeko tapah-tumaan koulutetun vdeston siirtymistii paremmille tyomarkkinoille?

Olisi toivottavaa, ettd Siirtolaisuusinstituutti voisi painottaa tutkimustoimintaansaedellii mainituille aloille nyt, kun esimerkiksi muuttoliikkeen historian selvittely onjtiiimiissd viihemmiille. Hyvaii jatkoa arvokkaalle tycilie toivoen Turun kaupunki liihet-t?iii parhaimmat onnittelut 20 vuotta t?iyttliviille Siirtolaisuusinstituutille.

I uhnni Lepp ti, kaupunginj ohtaja

* *+

Turun yliopisto

Turun yliopisto ja Siirtolaisuusinstituutti ovat olleet l2iheisessii yhteistyossii instituutinperustamisvaiheesta alkaen. Yliopiston silloisessa yleisen historian laitoksessa profes-sori Vilho Niitemaan johdolla 1960-luvulla aloitettu suomalaisen kaukosiirtolaisuudentu&imusprojekti johti seuraavaan vuosikymmeneen mennessd ainutlaatuisen tutki-musarkiston perustamiseen.

Professori Niitemaa nliki Siirtolaisuusinstituutin perustamisen tarpeelliseksi myossiksi, ettii niin maassamuutto kuin muuttoliike Ruotsiin olivat tuolloin hyvin voimak-

Tervehdyksia . Halsningar . Greetings

kaassa kasvuvaiheessa. Siirtolaisuusinstituutti toimikin alkuvuosina yliopiston tiloissaja niiin ollen luontevassa yhteydessii yliopiston siirtolaisuustutkijoihin.

Ldheinen yhteistyo on jatkunut myohemminkin. Se on itse asiassa laajentunut siten,ettii Siirtolaisuusinstituutin nykyiset tutkimusintressit koskettavat hyvin monia yli-opistossa olevia tieteenaloja letentin yhteiskunta- ja oikeustieteitd humanististen alo-jen ohella).

Turku onkin noussut viimeksi kulurreiden 20 vuoden aikana muuttoliiketutkimuk-sen eittlim2ittcjmiiksi keskukseksi Suomessa. Turun yliopiston ja Siirtolaisuusinstituu-tin hedelmiillinen vuorovaikutus on ollut sen edellytys. Eri tahoille suuntautuvienmuuttoliikkeiden, sopeutumisongelmien ja etnisyyden laaja-alainen tutkimus on erit-tiiin tiirkeiitii myos tiillii hetkelld, kun ulkomaalaisten lukumiiiird Suomessa lis?iiintyy.

Onnitellessaan Siirtolaisuusinstituuttia Turun yliopisto ndkee liiheisen yhteistyonja&amisen ja kehittiimisen tiirkeZiksi myos tulevina vuosina.

Keijo Paunio, rehtoriKeij o V irt an en, v ar ar ehtori

* * *

Abo Akademi

Migrationsforskningen fick ett stort uppsving genom den forskning rorande dentransatlantiska emigrationen som inleddes i stor skala i alla de nordiska l;inderna pA1960-talet, i Finlandsiirskilt i Abo. Forskningsf2iltet utvidgades snart till intern migia-tion och utvandringen till grannliinderna. Denna inriktning har idag nitt ett slagsslutpunkt, vilket bl a kommer till synes i att en stor syntes av den externa migrationenfrin Finland dr under arbete.

Under senare tid har rnigrationsforskningen breddat sitt fiilt - utan att overge iildreforskningsinriktningar och kartliiggningar av hur flyttningar omfordelar befolknin-gen. Som nya intressanta dmnesomrAden framstAr bl a flyktingsfrigor, etniska proces-ser och minoritetsfrigor.

Abo Akademi har medverkat i Migratiorsinstitutets verksamhet frAn borjan ochsdtter stort viirde pA dess insatser. Med tanke pA Akademins siirskilda uppgift inomFinlands vetenskapliga och kulturliv hiilsar den med tillfredstiillelse de nya frigestiill-ningarna inom migratiorrsforskningen och ser fram emot ett fruktbart samarbete ocksAi fortszittningen.

Lyckonskningar med anledning av Mi grationsinstitutets 20-Arsjubileum.Bengt Stenlund, rektor

Max Engmuz, professor

++*

Vaasan yliopisto

Siirtolaisuus on ollut Suomen historiassa merkittiivZi yhteiskunnallinen ilmio ja viies-topaineer"r laukaisija alueellisella tasolla. Siirtolaisuuttakin mittavammaksi yhteiskun-

44


nan rakennemuutoksen elementiksi on sittemmin muodostunut maassamuutto. Ta-mein tosiasian tiedostaminen on vaikuttanut Siirtolaisuusinstituutin tehtZiviisisiiltricin.Juuri maassamuuttotutkimus on se alue, jossa Vaasan yliopiston ja Siirtolaisuusinsti-tuutin intressit ovat liiheisimmin kohdanneet. Perinteiseen siirtolaisuuteen liittyv?itaiheet ovat jddneet Vaasan yliopistossa vdhemmiille huomiolle siitiikin huolimatta, ettdEtel2i-Pohjanmaa on ollut siirtolaisuuden keskeisiii ltihtoalueita.

Maassamuutto on jatkuva, dynaaminen ilmio. Se on olernainen osa yhteiskunnansosiaalista, taloudellista ja alueellista muutosprosessia, jota yleisellii tasolla luonneh-ditaan sellaisilla kiisitteillii kuin kaupungistuminen, vastakaupungistuminen, seutuis-tuminen jne. Aihepiiri tarjoaa loputtorniin uusia tutkimuskohteita. Toisaalta Euroopanyhdentymiskehitys ja yritystoiminnan globalisoituminen lisii2iviit vdeston liikkumistaja muuttoliikettd maasta toiseen (tilapiiinen, pysyv?i muutto). Tiimii tuo siirtolaisuudenuudella tavalla valokeilaan. Aihepiiri kiinnostaa kansainv;ilisyytensd, ajankohtaisuu-tensa ja yritystaloudellisten kytkentcijensd vuoksi myds Vaasan yliopistoa ja tarjoaaoivan foorumin yliopiston ja Siirtolaisuusinstituutin yhteistyon lisiiiimiseen.

Vaasan yliopisto on voinut seurata Siirtolaisuusinstituutin toimintaa erityisestiSiirtolaisuusinstituutin valtuuskururan jiisenyyden kautta. Siirtolaisuusirstituutti on20 toimintavuotensa kuluessa vakiinnuttanut asemansa siirtolaisuuteen ja muuttoiiik-keeseen erikoistuneena tutkimus- ja koordinaatioyksikkdn?i. Toivotarrune tiille tyrillemenestystd sekii henkisi2i ja aineellisia valmiuksia uusien, ajankohtaisten siirtolaisuus-ja muuttoliikeaiheiden kiisittelyyn myos jatkossa.

Vaasanyliopisto onnittelee Siirtolaisuusinstituuttia sentiiyttiiessd 20 vuotta7.8.7994.

r,,,x#"iif t:n:I::i;:ii::;*+*

Tampereen yliopistoSiirtolaisuusinstituutti on tehnyt merkittiiviiii tyot2i sekii maassamuuttoa ettd siirtolai-suutta koskevan tutkimuksen koordinoijana ja edist;ij;in?i. Tampereen yliopistossatehd2iiin mycis tutkimustytitd ruiillii aloilla. Ndemme, ettii kahden vuosikymmenenaikainen vuorovaikutus yhteisojemme viilill;i on huomattavasti laajentanut muuttolii-ketutkimuksen mahdollisuuksi a.

Onnittelemme tehokasta ja pirteiiii 2O-vuotiasta ja toivotamme entistd parempiatyomahdollisuuksia tulevaisuudessa.

larmo K. Visakorpi, rehtori

+++

Suomi-Seura r.y.

Suomi-Seuralla on kautta aikojen ollut hyvii yhteistyci Siirtolaisuusinstihrutin kanssamonella eri sektorilla. Esimerkkeind voidaan mainita Iuuret Suomessa '1992 -vuosi,

a


jolloin yhteistyci oli varsin antoisaa ja tiivistii. Siirtolaisuusinstituutin merkitys esimer-kiksi Sukumessujen toteuttajana on yhd merkittdvd.

Myos julkaisutoiminta on ollut ja on edelleenkin t;irkeii ja hyodyllinen yhteistyo-muoto samoin kuin tutkimusty<i ja sukulaisetsintZi eli yhteydenpito ulkosuomalaisiin.

Suomi-Seura toivoo hyvien suhteiden ja tiiviin yhteistydn Siirtolaisuusinstituutinkanssa edelleen jatkuvan ja toivottaa onnea ja menestystd Siirtolaisuusinstituutille,jonka toiminnan aloittamisesta 1..8.1994 tuli kuluneeksi 20 vuotta.

Liisa S t achon, v. t. toiminnanjohtaja

+++

Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto r.y.Suomesta on kautta vuosisatojen suuntautunut siirtolaisia yli valtamerien. Yhteyksienylliipito sek?i siirtolaisten efta heistii polveutuvien j2ilkeliiisten kanssa on yksi Siirtolai-suusinstituutin tiirkeitii tehtiivi2i.

Siirtolaisuusinstituutin tekemii pitkajdnnitteinen tutkimustyo siirtolaisten parissaon erittdin arvokasta. Tutkimukset ovat mm. Yhdysvalloissa selvittdneet monen ruot-salaisena siirtolaisern pidetyn olevan juuriltaan suomalaisia. Siirtolaisten auttaminensukujuuriensa ldytiimisessa on osa Siirtolaisuusinstituutin t2irkeiistii tehtiiviikentiistii.Siirtolaisuusinstituutti on myds tehnyt valtavarr tyon keriitessddn suomalaiseen siirto-laisuuteen liittyvaa detopankkia.

Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto r.y. onnittelee 20 vuotta tiiyttiiviiii Siirtolaisuus-instituuttia ja toivoo, ettd sen tekemd arvokas tyci jatkuu yhtii hedelmiillisenZi.

Aarne L V iiliknngas, puheenjohtajaMarj a-Leena W ikgren, toimitusjohtaja

+ + +

Kirkon ulkoasiain osasto

Parhaimmat onnittelumme 20. merkkivuottaan viettdvdlle Siirtolaisuusirstituutille.Samaan aikaan, kun Siirtolaisuusinstituutti on valmistautunut 2O-vuotisjuiliinsa, Suo-men luterilainen kirkko on vastikddn hyviiksynyt ulkosuomalaistyon toimintastrate-gian vuosiksi 1994-2000.

Kirkko ndkee tehtdvansa ulkosuomalaistyossii ahtaasti uskonnollista tyotii laajem-min. Laajan perheneuvonnan, sielunhoidon, kriisipalvelun ja kulttuurieliim;in koke-muksensa turvin ulkosuomalaistyo pyrkii siirtolaisten ja suomalaisyhteisojen koko-naisvaltaiseen palveluun. Kirkko haluaa toimia aktiivisesti yhteistyossii myos muidenuikosuomalaisjiirj estojen kanssa.

Kirkon ulkosuomalaistycin periaatteina ovat integraatio, sitoutuminen, joustavuusja projektiperiaate. Integraatio merkitsee yhteistyot2i vastaanottajamaan kirkkojenkanssa. Pii2imiiiirii ei ole niinkiidn perustaa suomalaisia seurakuntia ulkomaille, kuinpyrkiii saamaan vastaanottajamaiden kirkot vastaamaan myos suomenkielisestii tyds-tii. Sitouhrmisella pyrit2idn siihen, ettd ulkosuomalaiset itse kantavat toiminnallisen la

46

r--

47


taloudellisen vastuun kirkollisessa tyossii. )oustavuus merkitsee Suomen kirkon tyonpainopisteen siirtdmistd uussiirtolaisten kirkollisen toiminnan tukemiseen. Tiihiinliittyy projektiperiaate, jossa tietyn alueen kirkollinen tyo saatetaan projektina alkuuryhoidetaan taloudellisesti ja toiminnallisesti itseniiiseksi ja voimavarat siirretddn uuteenkohteeseen. Niiin pyritiidn takaamaan kirkon tuki myos eri puolille maailmaa synty-ville pienehkoille suomalaisyhteisoille.

Kirkko varautuu liihivuosina nopeasti muuttuvaan siirtolaisuuteen, hyvin koulu-tettujen suomalaisten muuttoon erityisesti Eurooppaan ja Euroopan ulkopuolisiinteollistuneihin maihin. Tdmd muuttoliike sijoittuu vain osittain samoille alueille perin-teisen muuttoliikkeen kanssa. Neile siirtolaisilla ei aina ole motivaatiota integroituapaikalliseen yhteiskuntaan eik2i sitoutua paikallisen kirkon toimintaan. Osa heistiipysyy Suomen kirkon jiiseninii ja maksaa kirkollisveronsa Suomeen. Uusulkosuoma-laisuuden ohella Suomen kirkko pyrkii takaamaan toiminnan jatkumisen myos perin-teisten, ikiiiintyvien, voimavaroiltaan heikentyvien siirtokuntien parissa. Suomenevankelisluterilaisen kirkon ulkosuomalaistyossii toimii tiillii hetkelld noin 140 tyor-rte-kijaa 20 eri maassa.

Siirtolaisuusinstituutin suorittama tutkimustyci ja julkaisutoiminta on merkittiiviill?itavalla palvellut kirkkomme ulkosuomalaistyon suunnittelua ja sen kiiytiinnon toteut-tamista. Lisiiksi arvostamme irstituutin tyotii sen tallentaessa suomalaisen siirtolaisuu-den jo katoamassa olevaa historiaa ja perinnettii.

Onnitellessamme Siirtolaisuusinstituuttia sen 20 toimintavuoden johdosta haluam-me nyds kiiftaa instituuttia ja sen henkilokuntaa liiheisestii yhteistyostii palvellessam-me ulkosuomalaisia eri puolilla maailmaa.

Risto Cantell, osaston johtaja, kirkkoneuvosllkkn Miikel ii, ulko suom al ai styon vs. sihteeri

* * *

Mannerheimin Lastensuoj eluliitto

Siirtolaisuusinstituutin juhlavuonna sitii perustamassa ollut jiirjestomme haluaa esittiiiiparhaimmat onnentoivotuksersa !

Mannerheimin Lastensuojeluliittohan on jo yli seitsemZin vuosikymmentd toiminutlasten hyviiksi laajalla rintamalla. Siirtolaisuusinstituutin kanssa yhteistii tyoalaa onollut mm. sotalapsia koskeva toiminta.

Liittomme on myos 1970-luvulta liihtien auttanut Afrikan lapsiperheitd peruster-veydenhuoltoa kehittiimlillii. Esimerkiksi nykyisen kehitysyhteistyomaarrune Mala-win siirtotyoliiiset ja pakolaiset ovat meitii liihelle hrleva esimerkki Afrikan muutto-virroista, niiden syistii ja vaikutuksista.

Viime vuosina liitossamme on virinnyt yhteistyotii maamme liihialueiden lasten-suojelun edistiimiseksi, mikti taas on lisiinnyt tietiimystii myos noilta alueilta saapu-neiden paluumuuttajien ja muiden siirtolaisten taustoista.

Kansainv?ilisfiiissii Suomessa tarvitaan niin kasvatuksen kuin sosiaalialan ja ter-veydenhuollon piirissii monipuolista tutkimusta ja tietoa siirtolaisuudesta. Se onoleellista, kun haluamme lisiitii suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyviiksymistii sekii


kykya kansainviiliseen yhteistyohon. N?iin ollen onnittelemme 2O-vuotiasta Siirtolai-suusinstituuttia ja toivotamme menestystd sen tr,rlevallekin toiminnalle, jonka merkitysnziyttiiii vain kasvavan.

T uula P itkiinen, kehitysyhteistyosihteeri

* * *

Vdestiil i itto

Syntyvyys, kuolevuus ja muuttoiiike - siin,ii kolme pliiitekijiiii, jotka vaikuttavatvZiestonkehitykseen. Siirtolaisuusinstituutti on keskittynyt nliistii yhteen: muuttoliik-keeseen.

Viiestoliitto oli perustamassa Siirtolaisuusinstituuttia, jonka toiminnan kehit-tdmiseen se on osallistunut alusta asti. Molemminpuolinen asiantuntemus javastavuoroisuus ovat ol leet ominaisia si l le yhteisty6l le, joka on vuosien varrel latiivistynyt ja joka on kdytdnnossd ilmennyt monin eri tavoin.

Toivotamme parhainta menestystd Siirtolaisuusinstituutille, jota nyt kolmarr-nella vuosikymmenellddn odottavat monet ehk2ipii vield entistiikin vaativammathaasteet.

I uoko Hulkko, toimitusjohtajaAim o P ulkkin en, ohlelmaj ohtaja

*++

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto, Tukholma

Niinkauan kuin ihmisid on asunut nykyisen Pohjolan alueella, on liikehdintii it2i-liin-sisuunnassa ollut luonnollinen osa heidiin eliimiiiinsii. Niinpii nykyisen Ruotsin alu-eella on liikkunut suomen kielt2i puhuvaa vdestcid jo tuhansien vuosien ajan.

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto RSKL on pitkiiiin vaatinut Ruotsin valtiovaltaaniikemiiiin suomen kieli osana maan kulttuuriperinnettii yhtenii Ruotsin kolmestakotimaisesta kielestii. RSKL:n mielestii valtiovallan hrlee taata suomen kielelle viralli-nen vdhemmistciasema.

Kesdkuun lopulla opetusministericin alaisuudessa toiminut tyoryhmii ji itti ra-porttinsa suomen kielen aseman vahvistamiseksi. Hallituksen hyviiksymiiss2iraport issa todetaan suomen kielen olevan osan Ruotsin kul t tuur iper intdi i . Ensim-miiistii kertaa Ruotsin hallitus on antanut suomen kielelle sille kuuluvan aseman.RSKL:n vaatimukseen suomen kielen saattamisesta vdhemmistoasemaan tyoryh-mii ei kuitenkaan ole ottanut kantaa.

RSKL:n tyci suomen kielen aseman vahvistamiseksi ei olisi ollut ndin menes-tyksekiistii i lman Suomen valtiovallan taholta tullutta tukea. Siirtolaisuusinsti-tuutilla on ollut keskeinen merkitvs tiissli vhtevdessii. Se on monessa eri mielessd

48

4

49

Siirtolaisuus - Mig,alion 3/1994

toiminut siltana ruotsinsuomalaisten ja Suomen yhteiskunnan viil i l l i i, tutkimus-ten kd ynni stiij iinii j a monien tiirkei den seminaarien j iirj estiij iinii.

RSKL onnittelee mitii ldmpimimmin Siirtolaisuusinstituuttia merkkiptiiviinjohdosta ja toivottaa Instituutille menestystd mycis vastaisuudessa.

Arai T eraalampi, puheenjohtajaAnit a Kangas, 2. varapuheenj ohtaja

+++

N uoris os euraj iirj es ttiNuorisoseuraliike syntyi 113 vuotta sittenEtelii-Pohjanmaalla, josta myos siirtolaisuuson ollut historian saatossa vilkkainta. Moni nuorisoseuralainen on ollut siirtolaisena jaasuu tiillii hetkelld vierailla mailla.

TiistZi syystii ja laajemmista yhteiskuntapoliittisista perusteista johtuen siirto-laisuustutkimus on nuorisoseuraliikkeen niikcjkulmasta kiinnostavaa ja tiirke;i2i.

Siirtolaisuudella on ollut kotimaassa suuri merkitys. Usein parhaassa tyoi?issiiolevat ovat li ihteneet ja vieneet tyopanoksensa ja osaamisensa mukanaan. Samallatoki siirtolaisuudella on hoidettu tyollisyys- ja ns. li ikaviiestdongelmia. Uudessakotimaassaan ahkerat suomalaiset ovat olleet rakentamassa maan vaurautta jaantaneet niiin merkittiiviin panoksen niiden yhteiskuntien kehitykseen.

Siirtolaisten mukana on myos nuorisoseura-aate levinnyt muihin maihin, eri-tyisesti Amerikkaan. Sielli i toimii nuorisoseurahenkisiii kansantanssi-, kansan-musiikki- ja niiytelmiiryhmiii. Tiim2i ilahduttaa kotoista nuorisoseurav?ikeii.Olemme voineet seurata heid2in esityksiii i in vuosikymmenten varrella teiii l l; ikotomaassamme.

Nuorisoseuraliike toivottaa menestystd Siirtolaisuusinstituutille ja sen tutki-mustyol le jatkossakin.

Aaro Harj u, p iiiisihteeri

* * *

Periseindjoen kunta

Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskus aloittaa toimintansa Periiseiniijoellasyksyll2i 1994. Tiillainen uutinen oli maakunnan lehdistossii ja radiossa kesdkuussa.Asia sai melkoisesti julkisuutta, mikii oli odotettua. Pohjanmaahan on ollut Suomenvaltamerentakaisen siirtolaisuuden tdrkein llihtrialue.

Siirtolaisuusinstituutin 20:s toimintavuosi sattuu myos tii l le vuodelle. Pe-riiseiniijoella asia on ollut vireill i i pari vuosikymmentii. Milloin voimakkaampanamilloin l?ihes uinuvana. Asia on ollut tiirkeii ja se on hakenut realistista toteutet-tavissa olevaa muotoaan. Hyvii ja asiantunteva apu Siirtolaisuusinstituutin tahol-ta vaikutti oleellisesti asian kypsymiseen konkreettiselle tasolle.

Periiseindjoella toimiva aluekeskus tulee suorittamaan materiaalin keruuta iatallennusta. Oleellinen osatoimintaa tulevat olemaan niiyttelyt ja siirtolaisrekis-


terin palvelut. Toiminta kiiynnistetiii in hitaasti kiiruhtaen taloudelliset realiteetithuomioon ottaen. lJskon, ettii nyt alkava aluekeskusjiirjestelmti tulee vahvista-maan Siirtolaisuusinstituutin asemaa sen merkittiiviissii ja uraauurtavassa tyossii.

Sydiimelliset onnittelut ja vilpittomiit yhteisiyoterveiset!

P ekkn P ert tula, kunnanjohtaja

Te rvehdyks iii yhte istyiikump p ane iltammeHdlsningar frin samarbetande institutionerGreetings from Our Cooperating Institutions

Association of European Migration Institutions

On behalf of te Association of European Migration Institutions (AEMI), let me sendmy best wishes to the Finnish Institute of Migration on teh occasion of your twentiethanniversary. The Institute has been one of the driving forces behind the efforts toestablish this association as a cooperative organization with ties throughout theEuropean continent, and our members have fond memories of the meeting hosted bythe Institute of Migration in Turku in 1993.

We send our warmest greetings on this huppy occasion, and all of us look forwardto many years of future cooperation between the Irustitute of Migration and theassociation.

Knut Djupedal, president

++*

Centre for Immigration and Multicultural Studies, Australian NationalUniversity, Canberra, Australia

Irrstitute of Migration Congratulations to the Institute of Migration from the Centre forImmigration and Multicultural Studies at the Australian National University.

Through Dr Olavi Koivukangas, the acknowledged expert on Finnish migration toAustralia and New Zealand, the Centre and the University have a long and fruitfulassociation. Firurs have played a major part in the settlement of Australia, a factrecently acknowledged by our Prime Minister, Paul Keating, in a message to theAustralia Days celebration in Pori, which I hade the pleasure of attenging.

The extension of the work of the Institute to cover refugee movement and generalissues of migration will be very useful to others working in this area such as our ownCentre. We look forward to a fruitful co-operation in the future.

50

Ia:mes lupp, Director


The University of Melbourne, Australia

I wish to express my congrahrlations to all connected with your Institute now whenthe Institute of Migration in Turku is celebrating the twentieth anniversary of itsfotrndation. In one way, I find it hard to believe that twenty years have already passed.It seems as of it were only a few years ago when news of the foundation of an instifutefor the study of Finnish migration reached Australia. Yet, on the other hand, when Iconsider what it has achieved in the short space of two decades I sometimes wonderwhether Institute of Migration has not been in exsistence for a much longer period oftime.

I had the pleasure to come to Turku for the first time ten years ago to the SecondInternational Symposium on Scandinavian Migration to Australia and New Zealand.At that time I was so impressed with the excellent collection of material and its finepresentation; moreover what struck was the friendliness of all who vere connectedwith the Institute of Migration. Then last year I took part in a well-orgarized,stimulating and useful conference at the Institute of Migration and having been therenine years before, I was aware of the great advances made by the Irstitute.

What springs to mind is the large number of research projects undertaken both byand for the Institute and the high qualiry of the publication Siirtolnisuus - Migration.Iknow that people abroad admire very greatly the achievements of the Institute ofMigration.

Om behalf of the University of Melbourne itself and the Department of GermanicStudies and Russian I send our heartiest congrahrlations to the Institute of Migrationon its twentieth arrniversary. In the Middle Ages when new bishops were beingconsecrated, they were greeted with the phrase "ad multos annos" or "for many years"and I think that it is appropriate to use the phrase on this occasion and wish the Instituteof Migration a most successful and prosperous future.

lohn Stanley Martin, Associate Professor

* * *

Immigration History Research Center, St. Paul, Minnesota

Congratulations upon the 20th anniversary of the institute of Migration. As a sisterinstitution in the United States, we at the Immigration History Research Center, theUniversity of Minnesota, have observed the development of the Instifute of Migrationwith sympathy and admiration.

Over the years we have valued out close relationship with Dr. Olavi Koivukangasand the Institute. The collaboration between the IHRC and the Institute of Migrationhas contributed in many ways to the field of Finnish American Studies. We lookforward to many more yearsof friendship and cooperation.

Rudolph J. Vecoli, Directorloel WurI, Assistant Director

/ - .


Suomi College, Hancock, Michigan

Dear Friends at the Institute of Migration. On Behalf of Suomi College, it is my pleasureto extend greetings in celebration of your 20th anniversary.

We have enjoyed our relationship with the Institute of Migrationand look forwardto working even closer with you to strengthen the ties between the United States andFiniand and all people of Finnish heritage. Thank you for your cooperation andcontinuing support our efforts.

Suomi College was founded by Finnish immigrants in 1896. We remain committedio their mission of providing educational opportunities and maintaining the Finnishtraditions of our forefathers. The materials in the Suomi College Finnish-AmericanHistorical Archives further document the immigrant experiences and lifestyles. Weshare common ground with the Institute of Migration in documenting this history.

Congratulations on your 20th aruriversary! May you continue the good work forgenerations to come.

Robert A. Ubbelohde, President

+*+

The Multicultural History Society of Ontario, Toronto, CanadaDear Colleagues: The Multicultural History Society of Ontario is delighted to offer itscongrafulations on the occasion of your 20th arniversary.

The Society values the opportunity to have worked closely over the years with theInstitute of Migration to preserve and record the Finnish-Canadian historical experien-ce and ethnocommunity group lore.

We at the MHSO are pleased to have this opportunity to send you special greetingsand wishes for continued success.

Carl Thorpe, Associate Director

* *+

Svenska Emigrantinstitutet, Vixjii, SverigeUnder stcirre delen av Migrationsirstitutets 2}-Ariga tillvaro har kontakterna medSvenska Emigrantinstitutet (SEI) i Viixjo varit tiita och till cjmsesidig nytta. Fdr oss harder varit betydelsefullt att ha ett systerinstitut pa andra sidan Ostersjon och i dr. OlaviKoivukangas har vi haft en samarbetsparhrer som forstAtt betydelsen av att vidgaforskningsfdltet bortom den traditionella inriktningen mot transatlantisk migration.Siirskilt betydelsefullt har dr. Koivukangas intresse for skandinavisk utvandring tillAustralien och Nya Zealand varit. Hans mAngAriga forskningar i Antipoden och hanspublicerade resultat har i hog grad befruktat SEI:s verksamhet. Det nordiska antipods-projektet under 1980-talet resulterade i betydelsefulla samlingar av dokument ochoralhistory samtidigt som en rad vdrdefulla vetenskapliga och populZirvetenskapligabocker publicerades. Numera dr Utvandrarnas Hus i Viixjo ett betydelsefullt centrumocksA for den mot Antipoden riktade migrahionsforskningen.

I

52


Hojdpunkten i mina personliga kontakter med Migrationsinstitutet och dess chef

var ndr Olavi Koivukangas 1986 Jisputerade pi sinfinska doktorsavhandling Sea, Gold

and Sugnrcane ochuppdraget att dA tjiinstgora som opponent'

For'tss i Viixjo har deipraktiska samarbetet med Migrationsinstitutet varit mest

givande. I det simmanhanget vill jag beto_rn ordfcjranden professor Tom Sandlunds

intresse for SEI och Uwarid.ur*i i{us. Vi har ocksi kunnat gladja oss At en rad

studiebesok av arkiv- och biblioteksfolk frAn Migrationsinstitutet. Utstiillningssamar-

bete har ocksi forekommit och vi har kommit ndrmare varandra genom symposier

anordnade i Abo eller Viixjo.Under Olavi Koivukangas tedning har Migrationsinstitutet i Abo ockso varit viig-

ledande for nordiskt och eiropeiskt simarbetJmelan de institutioner som sysslar med

emigrationen. Syskonkretsen av nordiska emigrantinstiq! Y. s&ledes vidgats till

svstlrinstitut i Tvsktand, Polen, Holland,Irland och andra liinder och The Association

of E.r.op"utl Migration Institutions (AEMI) har bildats'Verksamhetei pA Migrationsinstitutet omfattar numera ocksA modern invandring

och flyktingmottagandelMigrationen Finland-Sverige har ocksA alltid varit ett viktigt

verksamhetsomride. Sa lanft har SEI inte kunnat fciija sy'sterinstitutet i AUo. Visserli-

gen har vi pA sistone borjat Intressera oss t.ex. for de forna svenskbygderna i Estland,

iren i stort kommer vi a* fortsiitta fokusera verksamheten pi den transoceana migra-

honen. Det rnigratiorshistoriska kiillmaterialets anvdndbarhet for sliiktforskare har i

V:i*jo ro- i A5o viilsignat oss med tusentals nya uppdra.gsgivare. Framtiden verkar

minst sagt spdnnande ired ett vidgat suropeiskt perspektiv och vdxande intresse frAn

sliiktforskarna. Datoriseringen ar ia gang-och arbetsiituationen i arkiv, bibliotek och

forskarrum dndras stiindigi. Molligheterna till internationellt samarbete okar ocksA.

Det kommer inte att saknis problJm fcir oss att gemensamt forsoka losa i framtidenl

Mot den bakgrundenvill jag nu pi det hjiirtligasie gratulera vArt systerinstitut i Abol

Ulf Beijbom, direktor

+++

Ruotsinsuomalaisten arkisto, Tukholma, Ruotsi

Ruotsinsuomalaisten arkisto tervehtii l2immollii 20-vuofta tiiyttiivdii Siirtolaisuusinsti-

tuuttia ja se1 henkilokuntaa, johon meillii on aina ollut liiheiset ja vtilittomiit suhteet'

Siirtolaisuusirstituutti oli myos perustamassa Ruotsinsuomalaisten arkistoa vuonna

1977, jot*ajiilkeen instituutibittemme yhteistyo on kehittynyt.myonteisellZi tavalla'

Siirtolaisuusinstituutin Iaajakantoinen ja moniulotteinen tyo ulkosuomalaisten hy-

viiksi tuli tururetuksi ruotsinsuomalaisten keskuudessa io vuonna 1980, kun instituutti

jarjesti niiyttelyn "siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin kautta aikojen". Siirtolaisinstituutti'o"

^ytir inonipuolisesti seurannut lehtensii vlilityksellii ruotsinsuomalaisten olosuh-

teisiii liittyviiii tutkimusta sek;i toiminut aloitteen- ja tulkimustydn tekiiZinZi monissa,

erityisesti paluumuuttajien olosuhteita kiisittelevissd tutkjmuksissa.

Instituuttinne merkifys kasvaa sitii mukaa kuin eurooppalainen yhteistyo tiivistyy

ja myos suomi muuttuu monikulttuurisemmaksi. uskomme, ett2i yhteistycin muodot'sii.toluirrr'.rsinstituutin

ja Ruotsirrsuomalaisten arkiston viilillii tulevat entisestiidnkin

--*

53


syvenemaansita mukaa kuinruotsinsuomalaisista muodostuupysyva etninenvdhem-misto. Kokemuksen vaihto futkimuksen, informaation, niiyttelyjen yms.tasoilla saatiissii tilanteessa aikaisemDaa suuremman merkitvksen.

E rkki V uon oknr i,a rkiston j ohtajaMarkku P eura, arkistoir puheenjohtaja

* *+

Norwegian Emigrant Museum, Hamar, Norway

The Norwegian Emigrant Museum sends its warmest greetings to the Finnish Instituteof Migration on the occasion of the Institute's twentieth arLniversary. During these twodecades, the Institute of Migration has grown to be a very important part of the effortto bring recognition to the history of European migration overseas.

We wish to the Institute of Migration a happy anniversary, and look forward tomany more years of cooperation and contact between our two instifutions.

Orjar Aym, Chairman of the board

* *+

Det danske Udvandrerarkiv - Danes Worldwide Archives, Aalborg,Danmark

Dear Friends, hereby warm greetings for the 20th anniversary of the Institute ofMigratiory our Finnish sister-institution. The founding of migrationinstitutions inViixjo, Sweden (1965); Turku, Finland (7974) and in Flamar and Stavanger in Norwaya decade ago, was at that time as well as now, extremely important for us. It meant,that the Danes Worldwide Archives, founded in7932, was'nt alone anymore.

Thanks to the existence of other Nordic institutes of migration, we got new support,help, inspiration and ideas. We could now argue much better in favour of proper meansfor the migration research, and the new cooperation offered a lot of practicallyadvantages. For the study of the old emigration for the U.S.A., Canada, Ausbalia andNew Zealand it is so, that Finns, Swedes, Norwegians and Danes followed the sameroutes overseas, arrived at the same destinations and settled in the same areas. Youwill therefore often find the main sources of the emigration to be the same and havein fact to work with people from "The Nordic" rather than from each single country.We have therefore been able to help one another very much, and have been able toshare our results very much. It is quite simple cheaper to cooperate, than if we shouldwork at our own only.

But also the Nordic institutions gives a lot of inspiration and new ideas to oneanother - and the Finnish Institute of Migration not less. The story of rnigration isnamely also the story of immigration. Not less in these years when the immigrationexceeds the emigration from the Nordic countries.

For this study, where we have to combine old knowledge of migration with newmetods of research, the Finnish Irstitute of Migration has shown all of us new roadsl

54

We think this cooperation will be eventherefore our Finnish sister-institution all

Siirtolalsuus - Migration 3/1994

slrengthened in the future, and we wishthe best for the future.

H ennin g B en der, Di rector

*++

Suomi-Australia -yhdistysten Liitto r.y.Suomi-Australia -yhdistysten Liitto esittd?i liimpimiit onnittelut Siirtolaisuusinstituu-tille 20-vuotisen toiminnan johdosta. Liittomme perustettiin 10 vuotta sitten Siirtolai-suusinstituutin siipien suojassa ja myos toimistomme sijaitsi usean vuoden ajan insti-tuutin tiloissa. Yhteistyomme/ mm. Australian 2OO-vuotisjuhlaniiyttelyjen jiirjestArni-sessd, on ollut hyviiii.

Liittomme toimiston muutettua Helsinkiin on fyysinen et2iisyys kasvanut, muttayhteistyomme kuitenkir-r jatkunut hedelm2illisend. Haluan ilmaista vilpittcimdt kiitok-set hyviistii yhteistyostii ja toivottaa Siirtolaisuusinstituutille kaikkea hyvii2i myostulevaisuudessa.

Mari V arho, toiminnaniohtaia

*++

Ulster American Folk Park, Omagh, Northern Ireland.

The Ulster American Folk Park are very pleased to send greetirrgs to the h-rstitute ofMigration as you prepare to celebrate your 20th anniversary on 1st September 1994.We have enjoyed coee-operating with your institution in the documentation andresearch of the general theme of emigration particularly under the aegis of theAssociation of European Migration Institutions. Our own Emigration Database hasrlow over 8,000 documents stored on it relating to all aspects of Irish ernigration toNorth America.

We wish you continued success in all your projects and look forward to workingwith you in the future.

John A. Walsh, Head of Museum Services

*+*

National Museum & Galleries on Merseyside Maritime Museum, Li-verpool, Great Britain.

Congratulations on twenty years of enthusiastic devotion to and promotion of emigra-tion studies. It is an example to the rest of Europel

Gordon Read.Direcfor

.t-

55

SIIRTOLAISUUSINSTITUUTIN VALTUUSKUNTA vuonna L994

Puheenj ohtaj a: akateemlkko Olaai Granii

Varapuheeniohtaja: SAYL:n puheenjohtaja, VTM Aarne l. Vtiliknngas

Ministeriiit:

Opetusministerio

Sosiaali- ja terveys-ministerio

Tyoministerio

Ulko asiainministe rici

Julkiset yhteisrit:

Kirkon ulkomaanasiain-neuvosto

Turun kaupunki

Periiseiniijoen kunta

Korkeakoulut:

Helsingin yliopisto

Joensuun yliopisto

Jyviiskyliin yliopisto

Kuopion yliopisto

Lapin yliopisto

Oulun yliopisto

Tampereen yliopisto

Turun kauppakorkea-Kor.ilu

Turun yliopisto

ap uI a i skaup ungi njohtaj aArmas Lan0nnttu

Varsinainen jiisen

(ei nimetty)

osastopdiillikktiMnrkkil Lehto

tutkimuslohtajaTimo Filp'us

liiheWstoneuvosMika:el Tiknnzsa.ara

iaostopiiiillikko'Oili-PAkkn Lassiln

kunnanjohtajaPekkn PirttuVl

professoriMirja Sanri

professoriMikko A. Salo

dosenttiHeikki Rantatupa

dosenttiMnrkku Myllykangas

YTLAnneli PohjolaprofessoriAruo Naukknrinen

professorilanlcka Saairanta

akateemikkoOlaai Granii

Varajtisen

apul.osastopeallikkoKari Vtilinnki

ylitarkastajaTapani Turimiharju

IehdistoneuvosLeenn PeItoIa

kirkkoherraIlkka Piirssinm

fil.l is.Christer Hunrmelstedt

kunnansihteeriElinn Viliakninen

professoriAnn-Marie Iaars

vt. professoriAlpo luntunenassistenttiIlkkn Nummela

Ll\ L

lussi Kauhnnm

YTTAsko Suikknnen

professoriKydsti Julkuyliassistenttiluha-Pekkn Vikrnan

hallintoiohtaiaAmo Leino

apulaisprofessoriCII |Kufdaht i

iII

I

I

tIIIItI

I

apulaisprofessoriReino Kero

Vaasan yliopisto

Abo Akademi

Vapaat yhteistit ja jlirjestiit:

Marurerheimin Lasten-suojeluliitto

Pohiola-NordenYhdistys r.y.

Samfundet folkhAlsan iSvenska Finland r.f.

Suomen Kuntaliitto

Suomalaisuuden Liitto

Suomen NuorisonLiitto r.y.

Suomen ViiestotieteenYhdistys r.y.

Suomi-Amerikka Yhdis-tysten Liitto

Suomi-Seura r.y.

Svenska FinlandsFolkting

Svenska Litteratur-siillskapet i Finland

Turun yliopistosZiiitici

Unioni NaisasialiittoSuomessa

Varsinais-Suomen Liitto

Viiestoliitto

Ruotsissa olevat:

Immigrant-Institutet(Boriil

RuotsinsuomalaistenKeskusliitto

DrolessorlKauko Milekonen

apulaisprofessoriI Afmo Kosnnen

professoriMax Engmnn

dosentlilnguar Dahlbacka

hallintojohtaiaKnimo Rytkbien

OKLJnakko Koskimies

kanslianeuvosPelckaHeimo

lehtoriPirkko Ruotsalainen

professoriOIe Wasz-Hiickzrt

rakennusneuvosRnimoNarjus

professoriErkki PiL*nIa

kouluniohtajaAnttiLiehtinm

FLAltti Majaua

puheenjohtajaAame I.'Vriliknngas

FfAin o Riity - H iin ril iiin en

rehtoriTom SandlundprofessoriSune lungartoiminnaniohtaiaRnuno Mahnila

OTKKristina Kehriiauo

kehittlimisiohtaiaI-auri Palmunen'

toimitusjohtaialouko Hilkko'

iohtala'Migilel Bmito

2. varapuheenjohtajaAnita Kangas

'

iohtaia'Pu-Eik lsaksson

erityisasiantuntijaTinio Sinisilo

insinooriJarmo Sanlinki

maanviljelij i iSaknri ltiihahrla

VTKlouni Marttinm

toimitusiohtalaMaria-Leena WikgrmpiiiisihteeriSaknri Lehmusknllio

hallintojohtaiaRoger Broo

FT.MnriknTandefelt

konsuliBmito Cavgrande

ekonomiSariTtryrylii

kulttuuriasiamiesEirn Saari-Lahoniitty

dosenttilarl Lindgren

rouvaAnnikki Niktila-Benito

piiiisihteeriEsko Melaknri

{ *

Sisiiltii - Innehen - Contents

Olavi KoivukangasSiirtolaisuusinstituu ttl 797b1994The Institute of Migrafron197bl994

Olli KultalahtiInternationalization andMigration Pressure

Olavi KoivukangasSuomen valtamerentakainen siirtolaisuus

Jouni KorkiasaariSuomalaiset Eurcopassa

Tervehdyksiii - Hiilsningar - GreetingsSiirtolaisuusinstituutti 20 vuottaMigrationsinstitutet 20 ir20th Anniversary of the Institute of Migration

siirtolaisu usinstitu utti o migrationsinstitutet o ...maine.utu.fi/art/pdf/sm_1994_3.pdf · olavi...

Documents