silta-valmennusyhdistys ry - vuosikertomus 2010

sisukas yleishyödyllinenihmistä kunnioittavavastuullinen

Silta-Valmennusyhdistys ry

Vuosikertomus 2010

Toimitus Sampo Järvelä

PainopaikkaKopijyvä Oy

Ulkoasu ja taittoTeemu Niemelä ValokuvatPekka HuttunenPirta SalminenTeemu NiemeläJari Luoma

Julkaisija Silta-Valmennusyhdistys ry Vehnämyllynkatu 433560 Tampere www.siltavalmennus.fi

3 Silta-Valmennusyhdistys ry

Silta-Valmennusyhdistys ry

Vuosikertomus 2010

1. Silta-Valmennusyhdistys ry 52. Toiminnanjohtajan sana 63. Kohosta Kipinää suunnitelmiin 74. Työmme kivijalka 85. Kumppanuudet 106. Palvelut 117. Kokiksi tuotantokoulusta 128. Asiakkaat 139. Kiinteistöpajalla kiinnostavaa tekemistä 1710. Kehittämistoiminta ja jatkuva parantaminen 1811. Kuntoutumassa tavalliseen elämään 2012. Henkilöstö 2213. Sosiaaliset tulokset vuonna 2010 2414. Talous 2615. Hallinto 3016. Tilinpäätöstiedot 3217. Silta pähkinänkuoressa 38

Sisällysluettelo

Silta-Valmennusyhdistyksen henkilökuntaa toukokuussa 2011.


Silta-Valmennusyhdistys ry on Tampereen seutukunnalla toimiva oppimisen, työn ja osallisuuden, monien palvelu-jen ja toimijoiden kohtauspaikka. Toimimme sosiaalisen työllistämisen toimialalla työpajatoiminnan vahvana ke-hittäjänä.

Olemme yleishyödyllinen tamperelaisten kansalaisjär-jestöjen perustama yhteisö.

Silta käyttää voimavaransa asiakkaidensa tavoitteiden toteutumisen tukemiseen monipuolisin palveluin sekä yhteistyöhön julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa ihmisten parhaaksi ja yhteiseksi hyväksi.

Toimimme etulinjassa lähellä erilaisissa pulmallisissa elämäntilanteissa olevia asiakkaitamme ja monipuolisessa yhteistyössä paikallisten, seudullisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa.

Uskomme ihmisten omiin voimavaroihin ja kykyyn löytää ratkaisuja oman elämäntilanteensa parantamiseen, kun heille annetaan siihen riittävät mahdollisuudet.

Nämä lähtökohdat antavat meille tilaisuuden luoda uutta ja tarkastella asiakkaiden tarpeita ja niihin liittyviä ratkaisuja laaja-alaisesti yhteistyössä asiakkaiden ja kump-paneidemme kanssa.

Hyvinvoivassa Suomessa on valitettavan paljon eri-laista työllistymis- ja oppimismahdollisuuksiin liittyvää

1. Silta-Valmennusyhdistys ry

eriarvoisuutta ja ulkopuolisuutta, joka vähentää yhteisiä voimavarojamme ja hyvinvointia.

Arvostamme suomalaista hyvinvointi- ja kansalaisyh-teiskuntaa ja haluamme kantaa oman vastuumme sen tu-levaisuudesta. Tämä näkyy arvostavana suhtautumisena asiakkaisiimme ja yhteistyökumppaneidemme työhön.

Vuosikertomus 20106

Vuonna 2010 Silta-Valmennuksen henkilöstö ja hallitus paneutuivat yhdistyksen toimintastrategian uudistami-seen. Pohdinnan ydinkysymyksinä olivat yhdistyksen ja laajemmin järjestöjen toimijarooli hyvinvointipolitiikan ja –palvelujen toteuttajana yhteiskunnan nopeassa muu-toksessa sekä asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen ja heille soveltuvien palvelujen saannin turvaaminen asia-kaskunnan haastavuuden lisääntyessä ja hyvinvointipal-velujen toimintaresurssien niukentuessa.

Käyty keskustelu ja siitä tehdyt johtopäätökset olivat samalla toiminnallinen tilinpäätös yhdistyksen kymmen-vuotisesta taipaleesta ja oiva pohja uudelle vuosikymme-nelle lähdettäessä. Arjen keskellä on hyvä pysähtyä välillä ajattelemaan.

Silta-Valmennuksen näkemyksen mukaan hyvinvointi rakentuu yksilön elämän ja kehitysedellytysten turvaa-misesta, yhteisöjen toimivuudesta ja oikeudenmukaisuu-teen perustuvasta yhteiskunnan turvallisuudesta. Jokai-nen hyvinvoinnin osatekijä vaikuttaa muihin osatekijöihin ja niiden tuloksena syntyvään hyvinvoinnin tasoon. Tästä syystä myös yksilötasolla pahoinvoinnin vähentäminen ja hyvinvoinnin lisäämisen lähtökohtana tulee olla yh-teiskunnan eri toimijoiden kansainvälinen, kansallinen, alueellinen ja paikallinen yhteistyö ja kumppanuus. Tämä lähtökohta yhdistettynä eri toimijoiden osaamiseen ja asi-akkaiden kokemukseen luo kasvualustan todellisille sosi-aalisille innovaatioille.

Sellaisen kehityksen ruokkiminen, jossa hyvinvointi-valtiota koskevat käsitykset samaistetaan tarkoittamaan vain julkisin varoin tuotettuja palveluja, on suuri virhe. Täs-sä keskustelussa avainsanoja ovat kustannukset, tulokset, bruttokansantuote, kilpailukyky, sosiaalipolitiikan valjas-taminen osaksi taloustiedettä, yksilön vastuun yksipuoli-nen korostaminen ja toimijoiden välinen kilpailu.

Nyt tarvitsemme perinteisen sosiaalisia riskejä tasaa-van resurssipainotteisen sosiaalipolitiikan rinnalle sosiaa-lisiin mahdollisuuksiin perustuvan hyvinvointipolitiikan vahvistamista. Tässä ajattelussa keskeisiä tavoiteltavia asi-oita ovat luottamus, vastavuoroisuus, osallisuus ja yhtei-söllisyys. Nämä hyveet voidaan tiivistää ihmisten erilaisia sosiaalisia mahdollisuuksia tukevaan hyvinvointipolitiik-kaan, joka tähtää ihmisten toimintakyvyn parantamiseen,

ylläpitämiseen, osallisuuden vahvistamiseen sekä palvelu-järjestelmien ja kansalaistoiminnan kehittämiseen mah-dollisuuksien näkökulmasta.

Silta-Valmenuksen tulevien vuosien strategian keski-össä ovat osallistuva asiakas, eri organisaatioiden ja niiden työntekijöiden välinen syvenevä kumppanuusperustei-nen yhteistyö, monialaisen valmennusosaamisen lisäämi-nen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen tiivistämällä järjestöjen välistä yhteistyötä. Strategian toteuttamiseen tähtäävillä teoilla ja arvioimalla saavutettavia tuloksia us-komme pystyvämme vastaamaan edessä oleviin haastei-siin.

Osallisuus tuottaa hyvinvointia kaikille.

Sampo Järvelätoiminnanjohtaja

2. Toiminnanjohtajan sana


Samu Portaanpää, 21, tuli Koho-palvelujen asiakkaaksi selvittääkseen, mitä omassa elämässä kannattaisi seuraa-vaksi tehdä.

Koho-palvelu on ohjaus- ja neuvontapalvelu, joka on tarkoitettu 17–24-vuotiaille tamperelaisille nuorille. Pal-velussa kartoitetaan nuoren elämäntilannetta sekä viri-tellään ajatuksia ja kysymyksiä seuraavasta askeleesta elä-mässä. Samu sai Koho-palvelussa tietää mahdollisuudesta osallistua neljän viikon mittaiseen Kipinä-ryhmään.

– Lähdin Kipinä-ryhmään, koska ei ollut mitään teke-mistä päivisin. Olin vähän skeptinen siinä ja lähdin vähän sellaisella asenteella, että mennään nyt katsomaan. Se kui-tenkin osoittautui ihan hyväksi jutuksi.

Kipinä-ryhmä tarjoaa toiminnallista ohjausta ja muka-vaa tekemistä päiviksi 17–25-vuotiaille nuorille. Tavoittee-na on ryhtyä pohtimaan omaa elämäntilannetta ja suun-nittelemaan tulevaisuutta.

Samu on päihdekuntoutuja ja kokenut, ettei ole pit-kään aikaan löytänyt elämässään kiinnostavia asioita. Kipi-nästäkin hänellä oli aluksi ennakkoluuloja, mutta huomasi jo ensimmäisenä päivänä, että ryhmässä on ideaa.

– Kipinä-ryhmässä oli oikein mukavaa, henkisesti piris-tävää ja se toi aktiviteettia päivälle, varsinkin kun oli ollut pitkän ajan kotona tekemättä mitään. Huomasin, miten kotona vajoaa synkkyyteen, turhaan murehtimiseen ja masentuneisuuteen.

Kipinä-ryhmä tarjosi mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin. Samu koki, että heidän kanssaan voi aloittaa vuo-rovaikutuksen puhtaalta pöydältä, sillä kukaan ei tiennyt ennakkoon toistensa taustoista tai elämästä. Lisäksi ryh-mäläiset olivat melko samanlaisessa tilanteessa, jossa he eivät oikein tienneet, mitä tehdä seuraavaksi.

– Omassa kaveripiirissä on päihteiden käyttäjiä ja kes-kustelunaiheet käsittelevät usein kuivanappailua. Kun tu-lin tänne, en ajatellut lainkaan päihteitä. Ryhmätoiminta vei ajatukset ihan kokonaan muualle. Osallistuin tosissani ryhmän tekemisiin.

– Parasta Kipinässä on ollut hyvä ryhmähenki ja se, että saa uusia ystäviä. Ryhmähenki rupesi toimimaan nopeasti. Ihan parin päivän jälkeen tuntui jo siltä kuin ol-taisiin tunnettu pidemmän aikaa. Ihmiset olivat avoimia, ottivat kantaa asioihin ja suhtautuivat myönteisesti muu-

tenkin ryhmätoimintaan. Koko ryhmä toimi kohottavasti.Myös nuorten omia koulutus- ja työelämätoivei-

ta selvitellään Kipinä-ryhmässä. Samu on koneasentaja koulutukseltaan, mutta ei koe alaa omakseen. Hän aikoo hakea Virroille digitaalista äänenkäsittelyä ja kaupallista musiikkia opiskelemaan. Haave ammatista musiikin pa-rissa on niin suuri, ettei hän aio antaa periksi, vaikkei ensi yrittämällä pääsisikään. Kipinän valmentajat kannustivat harkitsemaan myös sosiaalialan töitä. Samu aikookin ha-kea yhteyshaussa alalle, vaikka musiikinteko on edelleen tärkeintä elämässä.

– Ryhmävalmentaja Elina Helén ja harjoittelija Suvi Laakso osasivat hommansa todella hyvin. He asettivat itsensä samalle viivalle muiden ryhmäläisten kanssa, eikä ollut sellaista selkeää rooliasettelua valmentajan ja ryh-mänjäsenen välillä, vaan oltiin kaikki tasavertaisia keske-nään.

– Kipinään kannattaa tulla, jos ei tiedä, mitä tehdä. Jos makaa vain siellä himassa ja synkistelee, niin ehdottomasti vaan tänne. Se on todella järkevä vaihtoehto. Henkisesti piristävää on se, että tapaa muitakin ihmisiä, jotka ovat sa-massa tilanteessa. Yhdessä voi keskustella siitä, mitä aikoo tehdä elämässään ja kaikista muistakin jutuista. On paljon hyviä syitä, miksi kannattaisi tulla mukaan.

3. Kohosta Kipinää suunnitelmiin

Vuosikertomus 20108

Sillan työn kivijalkana ovat perustehtävä, työn arjessa elä-vät arvot ja kumppanuusyhteistyö.

Vuoden 2010 keväällä yhdistyksen hallitus käynnisti yhteistyössä henkilöstön kanssa valmisteluprosessin Sil-lan vision, arvojen ja strategian uudistamiseksi vuoden 2011 alkuun mennessä. Strategian uudistamista aikaistet-tiin vuodella, koska syksyllä 2006 hyväksytyn vision ja stra-tegian tärkeimmät tavoitteet katsottiin pääosin saavute-tuiksi. Toisena syynä aikaistamiseen olivat monet sellaiset asiakaskuntaa ja toimintaympäristöä koskevat muutokset, jotka edellyttivät pysähtymistä miettimään näiden muu-tosten merkitystä Sillan toiminnalle.

Missio ja perustehtävä

Silta-Valmennusyhdistyksen päämääränä on lisätä yhteis-kunnallista tasa-arvoa, osallisuutta ja hyvinvointia autta-malla ja valmentamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa.

Silta-Valmennuksen kaikkien eri toimintojen perus-tehtävä on auttaa, tukea, ohjata ja valmentaa heikossa asemassa olevia ihmisiä saavuttamaan ”tavallinen elämä”, jossa ihmisen omat realistiset toiveet työn, kodin ja ihmis-suhteiden osalta ovat toteutuneet.

Tämä tavallinen elämä on työmme tavoite, ”maalien maali”.

Visio tähtää vuoden 2010 loppuun

Silta tuottaa ja kehittää yhteistoiminnallisesti työelämään suuntaavia sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen pal-velukokonaisuuksia.

Yleishyödyllisenä yhdistyksenä Silta osallistuu toimi-alansa rakenteiden kehittämiseen.

Arvot

Ihmisen kunnioittaminen Ihmisen kunnioittaminen on syrjäytymisen ehkäisyn peruspilari. Arvostamme ihmisen omaa vapaata tahtoa ja kykyä löytää ratkaisut elämänsä pulmiin. Asiakkaanam-me ihminen ei ole muutoksen kohde vaan muutoksen toteuttaja.

Vastuullisuus Toimimme vastuullisesti perustehtävämme mukaisissa työtehtävissä ja kumppanuuden rakentajina työyhtei-sössämme ja yhteistyöverkostossamme. Valmennamme vastuullisuuteen.

Sisu Teemme työtämme sisukkaasti ja ylläpidämme toivoa. Toimimme suunnitelmallisesti tavoitteiden saavuttami-seksi. Pyrimme poistamaan niitä rakenteellisia esteitä, jotka aiheuttavat syrjäytymistä ja ovat uhkana ihmisen tavalliselle elämälle.

4. Työmme kivijalka

• Tampereen kaupunki lasten- ja nuorten palvelut• Tampereen kaupunki terveyttä ja toimintakykyä

edistävät palvelut• Tampereen kaupunki, Työllisyydenhoidon palvelu-

yksikkö

• Tampereen TE-toimisto

• Tampereen ammattiopisto• Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä• Ammattiopisto Luovi

5. Kumppanuudet

• Kiipulan ammattiopisto• Ahlmanin ammattiopisto• Bovallius ammattiopisto

• Valtakunnallinen Työpajayhdistys• Pirkanmaan työpajojen ALU-toiminnassa mukana

olevat työpajat

• Mainiemen kuntoutumiskeskus• Pirkanmaalaisten päihdepalveluja tuottavien järjes-

töjen kumppanuus

Hanketoiminnassa tehtiin lisäksi yhteistä kehittämistyötä useiden organisaatioiden kanssa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla.

Asiakastyötä tukeva yhteistyö- ja kumppanuusverkosto koostuu laajasta monitoimijaisesta verkostosta, jolla pyritään tur-vaamaan asiakkaille tarpeiden mukaiset palvelut ja tukemaan heidän jatkosijoittumistaan Sillan palvelujen jälkeen.

Vuonna 2010 Sillalla oli kumppanuus- ja kehittämiskumppanuussopimuksia seuraavien organisaatioiden kanssa:

Yhdistyksen palvelut jakaantuivat neljään toimialaan: kuntoutuspalveluihin, ohjaus- ja valmennuspalveluihin, ammatillisen erityisopetuksen palveluihin ja työvalmen-nuspalveluihin. Kehittämistoiminnan rooli on entistä selkeämmin tukea yhdistyksen strategisia tavoitteita ja olemassa olevien palvelujen kehittämistä eikä lisätä pe-ruspalvelujen tuottamista projektirahoituksella.

Yhdistyksen toimialoilla oli vuoden lopussa yhteensä 22 (24) palvelua, jotka on tuotteistettu.

Toiminnan hallittavuuden ja eri palvelujen välisen yh-teistyön tiivistämiseksi sekä palveluprosessien yhtenäistä-miseksi palvelut järjestettiin loppuvuodesta uudella taval-la neljään palveluprosessiin seuraavasti:

• Sosiaalinen kuntoutus, 4 palvelua• Nuorten palvelut, 4 palvelua• Työpajapalvelut, 9 palvelua• Ammatillinen koulutus, 7 palvelua

6. PalvelutPalveluprosessien johtamista ja eri prosessien välistä

yhteistyötä vahvistettiin yksilövalmennuksessa, sosiaali-sessa kuntoutuksessa ja nuorten palveluissa toteutetulla väliesimiesjärjestelyllä.

Eri ammattialoilla toimivia työvalmennusyksiköitä oli toiminnassa 10 (9) ja niissä toimintavuoden päättyessä noin 115 (100) valmennuspaikkaa.

Palvelujen tilaajina ja kehittämiskumppaneina ovat julkisen sektorin toimijat, joista tärkeimmät ovat Tampe-reen kaupungin työllisyyden hoidon palveluyksikkö, Tam-pereen kaupungin terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen tilaajaryhmä, Tampereen kaupunkiseudun työ-voiman palvelukeskus ja ammattiopistot.

Vuosikertomus 201012

Petri Kärki, 18, opiskelee catering-alaa tavoitteenaan val-mistua kokiksi.

– Peruskoulussa mietittiin omaa alaa ja siellä tuu-mailin, että tämä voisi olla mun juttu. Tulin aluksi opis-kelemaan työammattikouluun. Olin siinä vuoden, sitten siirryin varsinaiseksi catering-alan opiskelijaksi elokuussa 2010 Ammattiopisto Luovin tuotantokouluun.

Silta-Valmennuksen ja Ammattiopisto Luovin amma-tillisen koulutuksen mallista käytetään nimitystä tuotan-tokoulu. Tuotantokoulussa toiminnalle asetetaan tuotan-nolliset tavoitteet, jolloin saadaan aikaan yritysmallinen työ- ja oppimisympäristö.

– Odotin koulutukselta mahdollisuutta opiskella pie-nessä ryhmässä ja saada enemmän ohjausta. Koen sen todella hyvänä asiana.

Silta-Valmennus ja Ammattiopisto Luovi tarjoavat opiskelijoilleen erityistä tukea ja ohjausta. Opiskelijan am-matillinen osaaminen karttuu työssä ja tekemällä oppien. Työ- ja oppimisympäristöt mahdollistavat ammattiin opis-kelun ohella työelämätaitojen kehittymisen.

– Opinnot etenevät täällä työtä tekemällä ja mikä pa-rasta, pulpettiteoriaa on minimimäärä. Tekemällä oppii teoriankin paremmin kuin vain pulpetissa istumalla.

– Olen oppinut paljon keittiöalan perusjuttuja ja tie-tysti ruoanlaittoa. Niistä kertyy se osaaminen. Esimerkiksi mehukoneen puhdistamiseen olen perehtynyt ja tehnyt siitä toimintaohjeen muille. Kahvinkeittokoneen käytön osaan myös hyvin, samoin kassakoneen käytön. Astioiden korjaaminen pöydästä on tärkeä taito.

Catering-koulutuksessa työtehtävät vaihtuvat viikoit-tain. Yksi viikko on salityöskentelyä ja tiskaamista, toinen kylmäkön tehtäviä, kolmas kokin töitä sekä neljäs leipo-motyöskentelyä. Petrin mielestä viikko on sopivan mittai-nen aika keskittyä yhteen työtehtävään.

– Leipomoviikko on toiseksi paras viikko, mutta kokki-viikko on paras. Silloin pääsee laittamaan sitä ruokaa.

Opintojen alkuvaiheeseen liittyy Petrillä myös eräs kohokohta. Hänet nimittäin valittiin catering-koulutuksen vuoden tulokkaaksi. Esimerkillinen käytös ja tunnollinen työpanos tuottivat tekijälleen nimikoidun työtakin, leik-kuulaudan ja laadukkaita kokkiveitsiä.

– Se oli mukava huomionosoitus. Teen yleensäkin työt mahdollisimman hyvin ja tunnollisesti.

Catering-opintoihin kuuluu myös tutustuminen ravin-tola-alan uusimpiin trendeihin. Viimeksi opiskelijat tekivät ekskursion Helsinkiin ravintola-alan messuille. Myös työn-hakutaidot on tärkeä hallita. Tätä varten Siltaan kutsuttiin henkilöstöpalveluyrityksestä vierailija kertomaan muun muassa catering-alan työllisyystilanteesta ja mahdolli-suuksista hankkia kesätyöpaikka.

– Kesätöitä olisi hyvä saada ensi kesällekin, sillä työ-kokemuksesta on aina hyötyä. Viime kesän työpaikan sain täällä meillä asioineen kalakauppiaan yrityksestä. Hel-pommin ei voisi työllistyä.

Silta-Lounasravintola saa opiskelijaltaan kiitosta.– Tykkään työskennellä tällaisessa lounasravintolassa.

Välillä on kiireisempiä päiviä ja välillä vähemmän kiireisiä. Silti meillä on ollut hyvä yhteishenki. Olen viihtynyt Sillas-sa hyvin ja oppinut tosi paljon.

7. Kokiksi tuotantokoulusta


Kaikissa palveluissa oli toimintavuonna jatkavia ja alka-via asiakkuuksia yhteensä 1.238 (1.148) eli asiakasmäärä kasvoi lähes 10 prosenttia. Vuoden asiakastavoite oli noin 1.100 asiakasta.

Vuonna 2010 asiakkaista oli miehiä 66 (67) prosenttia ja naisia 34 prosenttia (33) . Tamperelaisia asiakkaista oli 84 %, Tampereen kaupunkiseudulta 8 % ja muista kunnista 5 %.

Ulkomaalaistaustaisia asiakkaita oli 6 %.Aloittavia asiakkaita kaikissa toiminnoissa oli 903

(837). Päivittäin asiakasmäärä vaihteli 260 – 360 asiakkaan välillä.

Asiakkaiden ohjautuminen

Asiakkaita ohjaavat Siltaan useat viranomaistahot ja niitä edustavat organisaatiot. Ohjaustahoja on yhteensä usei-ta kymmeniä. Nuorten ottaessa yhteyttä suoraan Siltaan heidät joudutaan lähes aina ohjaamaan ensin jonkun vi-ranomaistahon palveluun, koska osallistuminen Sillan pal-veluihin edellyttää viranomaispäätöstä. Vain Etsivän työ-paritoiminnan ja Kohon palvelujen piiriin nuori voi päästä hakeutumalla palveluun oma-aloitteisesti.

Vuoteen 2009 verrattuna työvoiman palvelukeskuk-sen asiakasmäärä laski selvästi. Tätä vähennystä kompen-soi kuntouttavan työtoiminnan, nuorten palvelujen ja am-matillisen koulutuksen asiakasmäärien kasvu.

8. Asiakkaat


Asiakasprofiili

Tulohaastattelujen perusteella saatujen asiakastietojen valossa Sillan asiakkaiden enemmistön yhteinen piirre on nuoruus ja ulkopuolisuus. Ulkopuolisuutta määritellään muun muassa suhteessa koulutukseen, toimeentuloon, työmarkkina-asemaan, terveydentilaan ja sosiaalisiin suh-teisiin.

Asiakkaiden ikärakenne nuoreni vuonna 2010 aiem-paa nopeammin. Alle 30-vuotiaita Sillan asiakkaista on jo 75 prosenttia ja alle 22-vuotiaiden osuus kasvaa nopeim-min.

Suhteessa koulutukseen, toimeentuloon, työkoke-muksen määrään, työttömyyden kestoon, päihdeongel-miin ja velkoihin Sillan asiakkaiden tilanne voidaan tiivis-tää seuraavaan:

Asiakkaista vain 30 prosentilla on peruskoulun jälkeen suoritettu tutkinto, koska opinnot toisen asteen koulutuk-sessa ovat keskeytyneet tai jatko-opintoihin ei ole hakeu-

duttu. Asiakkaista lähes kolmanneksen sosioekonominen asema on hyvin pulmallinen.


sijoittui koulutukseen, työhön tai työharjoitteluun ja lähes puolet muihin palveluihin oman suunnitelmansa mukai-sesti.

Niiden asiakkaiden osuus, joille ei löytynyt soveltuvaa palvelua oli 13 prosenttia, heistä valtaosa keskeytti palve-lun Sillassa hallitsemattomasti.

Asiakaskunnan nuortuminen, ongelmien vaikeutumi-nen ja kasautuminen lisäävät hallitsemattomien keskey-tysten määrää ja vaikeuttaa soveltuvien jatkopolkujen löy-tämistä. Tämä kehitys haastaa uudella tavalla kehittämään asiakastyön sisältöjä, asiakaskohtaista tavoiteasettelua ja asiakastyön tulosten ja vaikutusten arviointia tulevina vuosina.

Vuoden 2010 asiakastyön tuloksia ja vaikutuksia on tarkemmin kuvattu sosiaalisessa tilinpäätöksessä.

Asiakkaiden sijoittuminen ja aktivoituminen

Asiakkaiden aktivoituminen on Sillan asiakastyön tärkein tavoite. Aktivoinnin päätavoite on löytää asiakkaalle hä-nen tarpeitaan vastaava jatkopolku ja varmistaa sen to-teutuminen yhdessä asiakkaan ja vastaanottavan tahon kanssa.

Asiakkaista vain 30 % on ollut ennen palveluun tulo-aan jonkin kokopäiväisen tai säännöllisesti toistuvan ak-tivointitoimenpiteen piirissä ja heistäkin lähes puolet on ollut keskeyttämässä opintonsa. Ennen Siltaan tuloaan 70 % asiakkaista on ollut suhteessa palvelujärjestelmään ”passiivitilassa”. Palvelun päättymisen jälkeen 72 % jatkaa, jossain aktiivitoimenpiteessä.

Vuonna 2010 päättäneistä asiakkaista noin kolmannes


– Opiskelin ensin varastoalaa ja logistiikkaa, mutta en pi-tänyt siitä, kuvailee Henri Juvalainen, 23, aikaa ennen Silta-Valmennusyhdistykseen tuloaan. Lopulta en enää halunnut lähteä kouluun, koska kotonakin oli mukavaa tekemistä. Pari vuoden ajan olin kotona, luin kirjoja ja kat-selin elokuvia. Se oli sellaista turhanpäiväistä ajankulutta-mista.

Silta-Valmennusyhdistyksen kuntouttavaan työtoi-mintaan Henri tuli vuoden 2010 lokakuussa. Hän halusi kokeilla, millaista työskentely kiinteistöpajalla on.

– Minulla ei ollut Sillasta mitään odotuksia. Itse asias-sa minulle riitti tieto siitä, että jokainen päivä on erilainen. Vaikka olisi ollutkin odotuksia, en olisi pettynyt.

– Olen tykännyt olla täällä. Kiinteistöpajan työt ovat vaihtelevia. On ollut kiinnostavaa tekemistä, kuten hiekoi-tusta, lumitöitä, lukkojen korjausta ja lamppujen vaihtoa.

Kuntouttavaan työtoimintaan on mahdollista päästä aktivointisuunnitelman avulla. Se tehdään asuinkunnan kuntouttavan työtoiminnan yksikössä. Silta-Valmennus-yhdistyksen kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja rakentaa polkua kohti työelämää ja koulutusta. Sillan kuntouttavaan työ-toimintaan sisältyy sekä työ- että yksilövalmennus.

Henri antaa työ- ja yksilövalmentajilleen kiitosta. – Molemmat osaavat hommansa ja heidän kanssaan

on helppo keskustella. Joskus annetut työtehtävät voivat

vaihtua kesken työnteon, mutta se ei haittaa, sillä siinä op-pii samalla joustavuutta.

Kiinteistöpajan työtehtävät eivät olleet Henrille uusia, mutta myöskään kokemattomuus ei olisi ollut työnteon este.

– Esimerkiksi lukonvaihtamisen tai putkien rassaami-sen olisi täällä kyllä oppinut, vaikkei olisi tehnyt niitä ai-emmin.

Kuntouttavan työtoiminnan jälkeen Henri siirtyy kiin-teistöalan yritykseen kolmen kuukauden työharjoitteluun. Jatkossa hänellä on mahdollisuus työllistyä samaan paik-kaan kesätöihin sekä kesän jälkeen jatkaa yrityksessä työs-kentelyä palkkatuella ja suorittaa samalla kiinteistöalan perustutkinto oppisopimuskoulutuksessa.

Tulevaisuuden ammatissa on Henrin mielestä tärkeää, ettei jämähdä paikoilleen.

– Jos tekee liian kauan yhtä asiaa, siihen kyllästyy. Kiin-teistöalan työt ovat siksi kiinnostavia, että niissä eivät sa-manlaiset päivät toistu. Vaikka lumitöitä olisi tehnyt viikon putkeen, se on kuitenkin joka kerta erilaista. Välillä lunta luodaan myös katoilta.

Tekemisenhalu saa Henrin tekemään töitä. – Niin kauan, kun saa näpertää käsillään tai tehdä ruu-

miillista työtä, olen tyytyväinen.

9. Kiinteistöpajalla kiinnostavaa tekemistä

Kehittämis- ja projektitoiminta ovat osa Sillan arkea ja päittäistä työtä. Kehittämistoiminta jakaantuu omiin ke-hityshankkeisiin ja ulospäin suuntautuviin, useimmiten eri kumppaneiden kanssa toteutettaviin hankkeisiin.

Sillan omissa kehityshankkeissa kehittämiskohteena ovat organisaation toiminta, laatujärjestelmän kehittämi-nen, arvioinnin kehittäminen tai asiakastyön työmenetel-mien kehittäminen. Osalla sisäisistä kehittämishankkeista voi olla myös ulkopuolista rahoitusta.

Ulospäin suuntautuvan hanketoiminnan tavoitteena on ensisijaisesti tukea kehittämispanoksin yhdistyksen perustehtävän mukaista asiakastyötä. Toiseksi kehittämis-toiminnalla tähdätään sellaisiin hedelmällisiin kehittämis-kumppanuuksiin, joissa syntyy uutta tietoa, ymmärrystä ja osaamista eri toimijoiden yhteisten asiakkaiden hyväksi.

Kolmanneksi kehittämistoiminnalla pyritään tukemaan palvelurakenteiden kehittymistä paremmin kansalaisten palvelutarpeisiin vastaaviksi.

Tämän mukaisesti Sillan kehittämis- ja projek-titoiminta voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen:

• olemassa olevia ja uusia palveluja kehittäviin hankkeisiin

• yhteistyöverkostoja, yhteistyötä ja kumppanuutta edistäviin hankkeisiin

• pääasiassa palvelurakenteita kehittäviin hankkei-siin

Nykyisin kehittämishankkeet ovat lähes aina kumppanuu-teen perustuvia kehittämisen areenoita, joiden tuloksena

10. Kehittämistoiminta ja jatkuva parantaminen

syntyy uutta tietoa ja ymmärrystä toiminnan kohteesta, uusia tapoja toimia ja joskus myös sosiaalisia innovaatioi-ta.

Vuonna 2010 kumppanuus- ja kehittämishankkeita oli käynnissä yhteensä 12, joista kaksi oli uusia. Hankkeista vii-si oli pieniä työmenetelmien ja verkostojen kehittämiseen tähtääviä hankkeita ja seitsemän laajempia uusien toimin-tamallien ja kumppanuusyhteistyön kehittämishankkeita. Hanketoiminta jakaantui tasaisesti kaikille toimialoille.

Hanketoiminta laajeni edellisvuodesta selvästi ja vuonna 2010 käynnissä olleiden ja käynnistyneiden hank-keiden yhteenlasketut budjetit olivat noin 2.9 miljoonaa euroa.

Toimintavuonna sisäisiä kehittämishankkeita oli käyn-nissä viisi. Näistä kolme hanketta liittyi toiminnanohjaus-

ja laatu- ja asiakastietojärjestelmien kehittämiseen, yksi sosiaalisen tilinpidon käyttöönottoon ja yksi viestintään.

Euroopan laatupalkintomallin mukaista itsearviointia jatkettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti laaturyh-mässä, eri toimintayksiköissä ja koko Sillan yhteisenä arvi-ointina. Tärkeimmät koko Siltaa koskevat arvioinnin tulok-sena syntyneet parannusehdotukset sisällytettiin vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan ja tuloskorttiin.


Lukio-opinnot kiinnostavat Sini Lahtista, 19, mutta kes-ken lukuvuoden niiden aloittaminen ei ollut mahdollista muualla kuin etälukiossa.

– Pohdimme kuntoutuksessa, voisinko aloittaa kun-toutuksen kakkosvaiheen lukiossa. Koska se ei onnistunut kesken lukuvuoden, päädyin Silta-Rakennuspalveluihin. Halusin kuitenkin käynnistää lukio-opinnot ja aloitin etä-lukion muutama viikko sitten, kertoo Sini opiskelusuunni-telmistaan.

– Olen tullut Sillan päihdekuntoutukseen marraskuus-sa 2010. Päihteitä olen käyttänyt 11-vuotiaasta asti. Perus-koulun pääsin juuri ja juuri läpi. Laitoksia oli yksi toisen perään, sijoituksia nuorisokoteihin ja niin edelleen. Juuri ennen Siltaa olin kuntoutusjaksolla Mainiemessä, josta ehdotettiin tätä paikkaa. En ollut aiemmin kuullut Sillasta, mutta tämä osoittautui minulle hyväksi paikaksi. Täällä voi olla vapaasti, toisin kuin suljetussa laitoksessa. Se auttaa pääsemään kiinni normaalista elämästä.

Silta-Valmennusyhdistyksen päihdekuntoutujien val-mennuspalvelut on tarkoitettu kaikille niille nuorille ja aikuisille, jotka päihdehoidon tai vankilassa tapahtuvan kuntoutuksen jälkeen tarvitsevat tukea ja apua arkeen ja asumiseen. Silta tukee ja auttaa asiakasta sitoutumaan päihteettömään, rikoksettomaan ja vastuulliseen elämän-tapaan sekä ohjaa arjen taidoissa ja opiskelu- ja työelämä-valmiuksissa.

– Osallistun kolme kertaa viikossa Rakennus-pajan työskentelyyn. En olisi uskonutkaan, miten hyvin viihdyn siellä. Tänään purettiin palanutta vajaa Tesoman kirkon läheltä. Olen myös maalannut seiniä ja tehnyt muuta pin-taremonttia.

Sini kertoo ihmetelleensä, miten erilaisista taustoista ihmisiä tulee samaan kuntoutusryhmään. Alussa yhteisön heterogeenisyys tuntui haastavalta toimintaympäristöltä, mutta ajan kuluessa hän on tottunut siihen. Muutenkin kuntoutuksessa on yhä mukavampi olla. Tärkeää on, että yhteisön jäsenet sitoutuvat suunnitelmaansa ja haluavat oikeasti kuntoutua.

– Kuntoutuksessa parasta on se, että on saanut oppia normaalia arkea: osaa mennä ihmisten aikaan nukkumaan ja syödä säännöllisesti. Kuntoutuksen keskusteluryhmissä on voinut tutustua itseensä. Itsestä on kuitenkin aika vai-

kea huomata, missä vaiheessa mennään. Ryhmätoimin-nan etu on siinä, että voi seurata, miten muut yhteisön jäsenet edistyvät.

Sini kokee kuntoutuksen yhteisön tiiviinä, sillä oh-jattua toimintaa on aamusta keskipäivään ja loppupäivä vapaampaa vuorovaikutusta. Myös asuminen samalla piha-alueella lisää vuorovaikutusta. Yhteisöstä pääsee ir-tautumaan, jos käy kaupungissa.

– En tuntenut Tampereelta ketään, kun tulin tänne. Nyt kun olen asunut täällä jo kuukausia, olen tutustunut ihmisiin ja paikkoihin. Kavereita täältä on tullut tosi paljon, myös luotettavia ystävyyssuhteita. Nykyään on rohkeutta käydä myös kaupungilla.

Kuntoutuksen ohjaajia Sini luonnehtii inhimillisiksi ja empatiakykyisiksi työntekijöiksi ammatillisen osaamisen lisäksi.

– Paljon laitoksissa olleena tuntuu, että ohjaajia ei opi tuntemaan persoonina tai ihmisinä. Ne ovat olleet vain henkilökuntaa. Täällä ohjaajat käyttäytyvät ihan normaa-listi, ovat oikeita ihmisiä ja osaavat olla läsnä.

Sillan kuntoutusta Sini suosittelee erityisesti sellaisille ihmisille, jotka sopeutuvat yhteisöön ja löytävät paikkansa siitä.

– Kaikille ei silti sovi yhteisö. Erityisen sopiva paikka tämä on niille, joiden tavoite on elää rikoksetonta elämää. Siitä täällä puhutaan paljon.

Omalta tulevaisuudeltaan Sini odottaa tavallista elä-mää.

– Ei minulla oikeastaan suurempia odotuksia ole. Tie-tysti odotan hankkivani koulutuksen, työn, perheen ja oman kodin. Pääasiassa tavoitteena on saavuttaa mielen-rauha. On tärkeää pystyä olemaan itsensä kanssa.

Kuntoutuksen kakkosvaiheen päätyttyä Sini aikoo muuttaa Silta-Valmennuksen tukiasuntoon. Seuraava as-kel onkin oman vuokra-asunnon etsiminen.

11. Kuntoutumassa tavalliseen elämään


Silta-Valmennusyhdistyksen henkilöstöpolitiikan pää-tavoitteena on yhdistyksen perustehtävää aktiivisesti toteuttava, ammattitaitoinen, työhönsä sitoutunut ja työnsä mielekkääksi kokeva hyvinvoiva henkilöstö. Hen-kilöstöpolitiikalla tuetaan sellaisia toimintamenetelmiä ja –tapoja, jotka edistävät yhdistyksen organisaatiokulttuu-rin pysymistä avoimena, vuorovaikutteisena, luovana ja turvallisena.

Toiminnan ja osaamisen aktiivinen sopeutuminen toimintaympäristön ja asiakaskunnan tarpeita koskeviin muutoksiin edellyttää sekä organisaatiolta että työnte-kijöiltä jatkuvaa oppimista, joka tukee kykyä ennakoida muutoksia ja suunnata toimintaa uudelleen perustehtä-vän ja asiakastarpeiden mukaisesti.

Silta-Valmennuksen henkilöstön toimintaa ohjaavina arvoina ovat yhdistyksen arvot ja keskeisinä toimintaperi-aatteina osallisuus ja yhteisöllisyys.

Yhdistyksessä työskentelevä henkilöstö muodostuu kolmesta ryhmästä: yhdistyksen palveluksessa olevasta asiakastyön ja hallinnon henkilöstöstä, Sillassa päätoi-misesti työskentelevästä kumppanuusorganisaatioiden palveluksessa olevasta henkilöstöstä ja työvalmennusyk-siköissä työskentelevästä usein asiakastaustaisesta ja palk-katuella työllistettävästä henkilöstöstä.

Vuoden 2010 lopussa yhdistyksen koko henkilöstö-määrä oli 69 (68) henkilöä. Heistä asiakastyössä ja hallin-nossa työskenteli 58 (57) henkilöä, joista seitsemän oli kumppaniorganisaatioiden palveluksessa ja 11 työsken-teli työvalmennuksen tuotannossa. Naisten ja miesten osuus Sillan työyhteisössä on lähes yhtäsuuri.

Henkilöstön vaihtuvuus eli päättyneiden työsuhtei-den suhde edellisen vuoden lopussa jatkuneisiin työsuh-teisiin oli 12 % .

Asiakastaustaisia henkilöitä oli työsuhteessa Siltaan vuoden aikana 28. He työskentelivät pääasiassa työval-mennusyksiköiden tuotannollisissa tehtävissä.

Henkilöstörakenne ja osaaminen

Yhdistyksen asiakastyötä tekevä henkilöstä jakaantuu yksilö-, ryhmä- ja työvalmentajiin, ohjaajiin ja opettajiin. Kehittämis- ja suunnittelutehtävissä työskentelevät ovat

pääasiassa projektityöntekijöitä. Johdon ja hallinnon ryhmään kuuluvat kolmihenkinen johdon tiimi sekä ra-kennuspäällikkö, kirjanpitäjä, reskontranhoitaja, palkan-laskija ja atk-tuki. Henkilöstön suurimmat ryhmät ovat työvalmentajat , yksilövalmentajat ja kehittämistoiminnan henkilöstö. Työvalmentajien määrä on kasvanut tasaisesti, koska valtaosa yhdistyksen palveluista perustuu työval-mennukseen ja työssä oppimiseen.

Henkilöstöstä 38 % on suorittanut korkeakoulututkin-non, 45 % ammattikorkeakoulututkinnon ja 17 % toisen asteen tutkinnon.

Määrällisenä tavoitteena sosiaalisessa budjetissa oli keskimäärin vähintään neljä koulutuspäivää työntekijää kohden, toteutuneiden koulutuspäivien lukumäärä työn-tekijää kohden oli 6,4.

Henkilöstön ulkoisessa koulutuksessa on painotettu pitkäkestoisia menetelmäkoulutuksia. Vuonna 2010 näitä olivat neuropsykiatrisen kuntoutuksen koulutus, opettaja-koulutus ja realiteettiterapiakoulutus sekä johdon osalta järjestöjohtamisen koulutus.

Sisäisenä koulutuksena järjestettiin muun muassa eri-laiseen oppijuuteen sekä työ- ja yksilövalmennukseen liit-tyvää koulutusta. Käytännön työtaitoja parannettiin myös ATK- ja ensiapukoulutuksella.

Työhyvinvointikyselyn väittämän ”Minulla on mahdol-lisuus syventää osaamistani omissa työtehtävissäni ” keski-arvo oli 3,8 ja työntekijöiden innostuneisuutta ja motivaa-tiota kuvaavien kysymysten vastausten keskiarvo oli neljä viisiluokkaisella asteikolla.

Työyhteisön hyvinvointi

Työyhteisön hyvinvointiin sisältyvät sekä työyhteisön että yksilöiden työhyvinvoinnin näkökulma, joita tuetaan hen-kilöstöpoliittisella ohjelmalla ja työhyvinvointiohjelman sisältämillä toimenpiteillä. Näistä tärkeimpiä ovat säännöl-liset vuosittain toistuvat kehityskeskustelut, työhyvinvoin-titoiminta, henkilöstön yhteistoimintaa tukeva toiminnat, hyvät työterveyshuollon palvelut ja säännöllinen arviointi.

Työhyvinvointikysely tehdään joka toinen vuosi. Vii-meksi vuonna 2009 tehtyyn kyselyyn vastasi 86 % henki-löstöstä. Kyselyn tuloksissa kaikkien kysymysten keskiarvo oli viisiportaisella arviointiasteikolla 3,7.

12. Henkilöstö


Perinteisesti yleishyödyllisten ja yhteistä hyvää tuottavien järjestöjen toiminnan raportointi on rajoittunut pääasiassa toiminnassa tuotettuja palveluja, suoritteita, taloustietoja ja järjestön toimintatapoja koskevan tiedon raportointiin järjestöjen vuosikertomuksissa. Raportointi on ollut usein suorite- ja panoskeskeistä.

Silta-Valmennusyhdistyksen hallitus päätti 18.05.2009 käynnistää sosiaalisen tilinpidon käyttöönottoon tähtää-vän kehityshankkeen. Hankekumppaneina kehitystyössä olivat mukana Yhdessä Selviytymisen Tuki ry, Tampereen A-kilta ry ja Tampereen kaupungin hallinnoima sosiaalisen yritystoiminnan kehittämistä tukeva SYS-projekti. Hank-keen konsulttina toimi toimitusjohtaja Jaana Merenmies Syfo Oy:stä.

Ensimmäinen yhdistyksen sosiaalinen budjetti, tilin-päätös ja tilintarkastus koskevat vuotta 2010.

Yhdessä hankkeeseen osallistuneiden järjestöjen kanssa järjestettiin Tampereen kaupungin valtuustosalissa maaliskuussa 2011 sidosryhmille suunnattu tiedotustilai-suus, jossa julkistettiin yhdistysten ensimmäiset sosiaali-set tilinpäätökset.

Sosiaalisen tilinpidon tililuokkia oli viisi, joilla pyrittiin kuvaamaan tiiviisti yhdistyksen toiminnan sosiaalisia tu-loksia. Nämä tililuokat olivat:

• Asiakkaan voimaantumisen ja elämäntaitojen tukija ja valmentaja

• Asiakkaan työelämä-, opiskelu- ja asumisvalmiuk-sien valmentaja

• Yhteistyötä edistävä kumppani• Lisäarvon tuottaja yhteiskunnalle ja Tampereen

kaupunkiseudulle• Osaamistaan kehittävä hyvä työyhteisö

Numeroarvioiduista indikaattoreista asetettu tavoite saa-vutettiin 81- prosenttisesti. Niissä indikaattoreissa, joissa tavoitetta ei saavutettu, tavoitteesta jäätiin jälkeen lähes kaikissa tapauksissa vain hiukan.

Sosiaalisessa budjetissa tavoitteet olivat kunnianhi-moiset mutta ne perustuivat pääosin vuoden 2009 tieto-jen pohjalta tehtyihin arvioihin. Saavutetusta tulostasosta huolehtiminen on tulevien vuosien päätehtävä, ei niin-kään tulosten parantaminen.

Sosiaalisesta tilinpidosta julkaistiin oma tilinpäätök-sensä ja sosiaalista tilinpitoa jatketaan ja kehitetään tule-vina vuosina.

Sidosryhmät tyytyväisiä Sillan palveluihin

Osana sosiaalista tilinpitoa tehtiin syksyllä 2010 sidosryh-mäkysely 171:lle Sillan palveluja käyttävälle toimijalle.

Kyselyn tulokset osoittivat, että asiakkaita palveluihin ohjaavat tahot luottivat Sillan asiantuntemukseen, yhteis-työkykyyn ja palvelujen laatuun ja kokivat asiakkaidensa hyötyneen Sillan palveluista. Kaikkien kysymysten keskiar-vo oli viisiluokkaisella asteikolla 4,4.

Erityisesti vastaajat luottivat Siltaan toimijana ja halu-sivat käyttää Sillan palveluja myös jatkossa.

13. Sosiaaliset tulokset vuonna 2010


Vuodesta 2006 vuoteen 2010 tulot ovat kasvaneet kes-kimäärin vuosittain noin 15 prosenttia ja menot hieman hitaammin.

Vuonna 2010 yhdistyksen toiminnan tuotot oli-vat 5 078 000 euroa ja menot 4 859 000, joten tulos oli ylijäämäinen noin 219 000 euroa. Edellisten vuosien alijää-mien seurauksena kumulatiivinen tulos oli ylijäämäinen 165 000 euroa.

Vuoden 2010 tulos oli yhdistyksen historian selvästi parhain. Tästä huolimatta yhdistyksen maksuvalmiushuol-to perustuu edelleen pääosin lainarahoitukseen. Lisäksi toiminnan jatkuvuuden edellyttämien korvausinvestoin-tien ja toiminnan laajentumisesta johtuvien investointien rahoittaminen on huomattava ongelma.

Puitesopimuksiin perustuva hankintamenettely, jos-sa tilaaja ei sitoudu asiakasmäärätavoitteisiin vaikeuttaa huomattavasti palveluntuottajan pitkäjänteistä ja suun-nitelmallista toimintaa sekä asiakastyön että talouden näkökulmasta. Tästä syystä puitesopimukset hankinta-

tapana eivät ole myöskään asiakkaiden ja tilaajien edun mukainen.

Toiminnan rahoitus

Sillan monipalvelukonsepti perustuu laajaan rahoituspoh-jaan, jossa toiminnan rahoitus koostuu julkisesta ja yksi-tyisestä rahoituksesta. Julkinen rahoitus perustuu julkisia palveluja tukevien palvelujen tuottamiseen valtion ja kun-tien eri toimijoille, joko ostopalvelusopimuksin tai eri toi-mijoiden yhteisiin kumppanuus- ja kehittämishankkeisiin. Yksityinen rahoitus puolestaan perustuu työvalmennus-palvelujen yhteydessä syntyvien tuotteiden ja palvelujen myyntiin yrityksille ja kotitalouksille.

Sillan palveluja hankkivia julkisen sektorin toimijoita on yli 20. Vakiintuneita työvalmennuksen yrityskumppa-neita on useita kymmeniä.

Vahvuutena monirahoitteisuudessa on se, että se suo-jaa toiminnan tulopohjaa kysynnän ja toimintaympäristön

14. Talous


muutoksilta ja tukee samalla toiminnan monipuolista ver-kottumista ja asiakastyötä.

Heikkoutena puolestaan on se, että monirahoitteisuus tuottaa paljon mm. tarjouksiin, taloushallintoon, johtami-seen ja toiminnan koordinointiin liittyvää työtä sekä tekee toiminnan hallinnasta ylipäätään haastavaa.

Talouden näkökulmasta nämä tekijät lisäävät kustan-nuksia ja vaikeuttavat tuottavuuden parantamista.

Käytännön työn ja osaamisen näkökulmasta moni-palvelutuottajakonsepti edellyttää suurta joustavuutta ja monipuolista asioiden osaamista.

Vuonna 2010 julkisen rahoituksen osuus kaikista tu-loista oli 80 % ja yksityisen 20 %. Julkisesta rahoituksesta kuntien rahoitusosuus oli 36 %, valtion 48 % ja muun julki-sen rahoituksen osuus 16 %.

Tampereen kaupungin terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen tilaajaryhmän palveluhankinnat yhdistykseltä olivat 993 000 euroa, jossa kasvua oli 45 %. Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuk-

sen hankinnat 221 000 euroa, jossa vähennystä edellis-vuodesta 45 %.

Ammatillisten oppilaitosten rahoitus oli 980 000 eu-roa, jossa kasvua edellisvuodesta 49 %.


Yhdistyksen jäsenjärjestöissä ei toimintavuoden aikana tapahtunut muutoksia.

Yhdistyksen hallitukseen ovat toimintavuonna kuuluneet 30.03.2010 pidetyssä vuosikokouksessa valittuina jäseninä seu-raavat henkilöt:

Varsinaiset jäsenet:

• Jukka Gustafsson, puheenjohtaja, kansanedustaja• Eeva-Leena Jaakkola, varapuheenjohtaja,

kriminaalihuoltojohtaja, Rikosseuraamusvirasto• Tapio Kuure, tutkija, dosentti• Timo Virtanen, koulutuspäällikkö, Tampereen

ammattiopisto• Rauno Konttila, koulutusjohtaja, Kiipulasäätiö• Martti Silvennoinen, suunnittelujohtaja, Tapiola• Lasse Rautniemi, kehittämispäällikkö, Pikassos Oy • Sami Wirkkula, toiminnanjohtaja,

Setlementtiyhdistys Naapuri ry• Susanna Silvonen, työvalmentaja, Silta-

Valmennusyhdistys henkilöstön edustaja

15. Hallinto

Henkilökohtaiset varajäsenet:

• Matti Ranta (Tapio Kuure), toimitusjohtaja• Jetta Turunen (Timo Virtanen), koulutus- ja

uraohjaaja, AKU-toiminta• Vesa Vaittinen (Rauno Konttila), toiminnanjohtaja,

Tampereen A-kilta ry• Reijo Saarinen (Martti Silvennoinen), johtaja,

Tampereen Invalidien Työtuki TITRY ry• Johanna Heine (Sami Wirkkula), ohjaaja, Yhdessä

Selviytymisen Tuki ry • Mikko Siippainen (Lasse Rautniemi),

projektikoordinaattori, opinto-ohjaaja, Tampereen kaupunki

• Tarja Rosenberg (Susanna Silvonen), yrityskoordinaattori, henkilöstön varaedustaja

Hallitus kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi hallitus osallistui aktiivisesti strategian uudistamiseen ja päätti yhdistyksen liittymisestä Pirkanmaan päihdepalvelut ry:n perustajajäseneksi sekä Tampereen kau-pungin ja järjestöjen perustaman työvalmennussäätiön perustajajäseneksi.

Johdon tiimiin ovat kuuluneet toiminnanjohtaja Sampo Järvelä, toimialajohtajat Erkki Sipilä ja Maija Laukkanen.

Johdontiimi kokoontui toimintavuoden aikana 24 (20) kertaa.

Vuosikokouksen valitsemina tilintarkastajina toimivat tilikaudella 01.01.2010 – 31.12.2010 Olli Saxlin (HTM) Tilintarkastustoi-misto Olli Saxlin Oy:stä sekä Mauri Söderlund (HTM) ja varatilintarkastajina Leena Palola ja Minna Heinonen.


16. Tilinpäätöstiedot


17. Silta pähkinänkuoressa

silta-valmennusyhdistys ry - vuosikertomus 2010

Documents