Potilasohjeet Pradaxa®-lääkkeen käytöstä eteisvärinässä (flimmerissä) ja aivoinfarktin ehkäisyssä

Sinulle, jolle on määrätty Pradaxa® -hoito

2

Hoitava lääkärisi on määrännyt sinulle Pradaxa®-nimistä lääkettä. Se on lääkevalmiste, joka pienentää veritulpan riskiä. Eteisvärinässä sydämessä voi muodostua veritulppia. Jos ne kulkeutuvat edelleen aivoihin, ne voivat aiheuttaa aivoinfarktin (aivohalvauksen). Tästä esitteestä voit lukea lisää eteisvärinästä, miten sitä hoidetaan ja miksi veritulppia ehkäisevä hoito on tärkeää aivoinfarktin ehkäisemiseksi. Saat myös tietoa siitä, kuinka Pradaxa® toimii, miksi Pradaxa®-hoito on tärkeää ja kuinka sinun pitää ottaa lääkettä. Mukana on myös tavallista Pradaxa®-lääkitystä koskevia kysymyksiä ja vastauksia.

2

3

SisältöKuinka elät eteisvärinän ja aivoinfarktin riskin kanssa ......... 5

Eteisvärinän hoito ............................................................................................ 9

Pradaxa® aivoinfarktin suojana ............................................................ 3

Miten Pradaxa® toimii ............................................................................... 15

Pradaxa®-hoidon aloittaminen ........................................................ 17

Käyttö ja säilytys ............................................................................................ 19

Vaihdettaessa toisesta veren hyytymistä ehkäisevästä hoidosta Pradaxa®-hoitoon ............................... 23

Miksei säännöllisiä kokeita tarvita .................................................... 23

Mahdolliset sivuvaikutukset .................................................................. 25

Verenvuotoriski hoidon yhteydessä ................................................ 25

Pradaxa®-hoito suunniteltujen leikkausten ja hammaslääkärikäyntien yhteydessä ........................................... 27

Tavallisia kysymyksiä ja vastauksia ................................................. 28

44

5

Kuinka elät eteisvärinän ja aivoinfarktin riskin kanssa

Keuhkovaltimoita Aortan kaari

Yläonttolaskimo

SinussolmukeKeuhkovaltimo

Keuhkovaltimoläppä

Oikea eteinen

Vasen eteinen

Kolmipurje- eli trikuspidaaliläppä

Aorttaläppä

Hiippa- eli mitraaliläppä

Oikea kammio Vasen kammio

Alaonttolaskimo

PapillaarilihaksetLaskeva aortta

Sydän lyö normaalisti säännöllisessä rytmissä. Sydämen rytmin määrää oikean eteisen seinämässä sijaitseva sinussolmuke, josta sähköiset impulssit leviävät sähköistä, niin kutsuttua johtoratajärjestelmää pitkin sydämen muihin osiin. Sydämen normaalia säännöllistä rytmiä kutsutaan sinusrytmiksi.

Eteisvärinässä sydämen rytmi on häiriintynyt sillä seurauksella, että sydän lyö sen sijaan epäsäännöllisesti ja usein nopeammin kuin normaalissa sinusrytmissä.

Sydämen läpileikkaus edestä katsottuna

Kuvittaja: Karin Lodin

66

7

Joillakin henkilöillä on eteisvärinää koko ajan, kun taas toisilla se on ajoittaista. Jotkut henkilöt tuntevat, että heillä on eteisvärinä, esimerkiksi siitä, että he ovat tavallista väsyneempiä, hengästyvät helpommin tai heillä on epämiellyttäviä tuntemuksia rinnassa, kun taas toisilla ei ole mitään oireita. Eteisvärinä jaetaan pääasiallisesti kolmeen tyyppiin riippuen siitä, kuinka kauan eteisvärinäkohtaus kestää.

Kohtauksittainen eli paroksysmaalinen eteisvärinä tarkoittaa, että eteisvärinäkohtaus menee itsestään ohi yhden viikon sisällä, monissa tapauksissa jo ensimmäisen vuorokauden aikana.

Jatkuva eteisvärinä tarkoittaa, että eteisvärinäkohtaus kestää kauemmin kuin viikon ajan, mutta se voidaan edelleen pysäyttää ja sydän palautuu normaaliin sinusrytmiin. Tavallisesti vaaditaan jonkinlainen lääkitystoimenpide tai niin kutsuttu rytminsiirto (ks. alla), mutta rytmi voi myös palautua normaaliksi itsestään.

Pysyvä eli krooninen eteisvärinä tarkoittaa, että eteisvärinä jatkuu keskeytyksettä.

Eteisvärinä on tavallinen sekä Ruotsissa että muualla maailmassa ja tiedetään, että vähintään 140 000 henkilöllä oli eteisvärinä Ruotsissa vuonna 2009. Eteisvärinän ilmaantuminen yleistyy iän myötä.

Eteisvärinässä voi olla suurentunut veritulppapariski, osin johtuen siitä, että veren virtaus sydämessä hidastuu ja veri maksoittuu helpommin. Veritulpat voivat irrota ja ne voivat kulkeutua veren mukana aivoihin ja aiheuttaa aivoinfarktin. Veritulpan riski kasvaa iän myötä ja jos henkilöllä on muita sairauksia, kuten esimerkiksi korkea verenpaine ja sokeritauti. Sen tähden veritulppia ehkäisevän hoidon tarve ja se, mitä lääkettä siinä tapauksessa pitää ottaa, vaihtelee henkilöstä toiseen. Veritulppia ehkäisevällä lääkehoidolla aivoinfarktin riskiä voidaan pienentää.

88

9

Eteisvärinän hodossa on kaksi pääperiaatetta: sydämen rytmin/syketaajuuden sekä veritulppariskin hoito.

Hoito riippuu osittain siitä, minkä tyyppinen eteisvärinä sinulla on.

Sydämen rytmin/syketaajuuden säätäminen

Sydämen rytmin säätäminen voi tapahtua monella eri tavalla. Tavallisimmin käytetään lääkettä, joka säätää sydämen lyöntitiheyttä ja joka myös voi tietyiltä osin vaikuttaa uusia värinäkohtauksia ehkäisevästi. Eniten käytetty lääke kuuluu lääkeaineisiin, joita kutsutaan beetasalpaajiksi. Ne sekä jarruttavat sydämen lyöntinopeutta että voivat ehkäistä uusia värinäkohtauksia, kuten kohtauksittain esiintyvää eteisvärinää.

Joskus tämä hoito ei riitä, ja silloin lääkärisi voi täydentää hoitoa muun tyyppisillä, nk. rytmihäiriölääkkeillä, jotka aktiivisemmin vaikuttavat sydämen lyöntirytmiin.

Jos sydän lyö eteisvärinässä nopeasti, on tärkeää, että sydämen lyöntinopeutta jarrutetaan lääkkeellä. Sydämen optimaalinen lyöntiheys on erilainen eri yksilöillä.

Sydämen lyöntirytmiä voidaan säätää myös sähköisellä rytminsiirrolla, mikä tarkoittaa, että rintakehään kohdistetaan EKG-valvonnassa lyhytaikaista sähköenergiaa, jotta sydän saadaan palautumaan normaaliin lyöntirytmiin. Muutaman

Eteisvärinän hoito

1010

11

minuutin kestävä sähköinen rytminsiirto tehdään nukutuksessa. Rytminsiirron vaikutus kestää vain hetken, minkä vuoksi on tavallista, että se yhdistetään erilaisiin lääkkeisiin, jotka auttavat sydäntä säilyttämään normaalin lyöntirytmin eli sinusrytmin.

Jos oireet ovat vaikeita ja lääke ei auta, voidaan harkita myös kirurgisia toimenpiteitä. Niistä tavallisinta kutsutaan värinän ablaatiohoidoksi.

Ablaatiohoidossa tiettyyn kohtaan sydämessä johdetaan lämpöä tai kylmää eteisvärinäkohtausten vähentämiseksi. Tietyissä tapauksissa ne voidaan hoitaa pois kokonaan.

Veritulppariskin hoito

Henkilöitä, joilla on eteisvärinän lisäksi muita veritulpan riskitekijöitä, pitää hoitaa myös veritulppaa ehkäisevillä lääkkeillä. Veritulppariskiä voidaan arvioida eri arviointiasteikoilla. Lääkärisi osaa käyttää näitä arviointiasteikkoja päättäessään, pitääkö juuri sinun saada jotain veritulppia ehkäisevää hoitoa vai ei.

Hoitamalla eteisvärinää näiden kahden periaatteen mukaisesti eteisvärinän aiheuttamia riskejä voidaan pienentää.

1212

13

1970-luvulta lähtien on ollut tiedossa, että veritulppia ehkäisevä hoito vähentää eteisvärinän aiheuttamaa aivoinfarktiriskiä. Tavallisimman hoidon haittapuolena on ollut ja on, että verenvuotoriski kasvaa ja että eri yksilöiden välisessä annostuksessa on suuria eroja. Sen lisäksi lääkkeen tehoon vaikuttavat tietyt ruoka-aineet ja tietyt muut lääkkeet. Tästä seuraa, että verenohennuksen tehoa pitää säännöllisesti tarkkailla, jotta löydetään yksittäiselle henkilölle sopiva annostus.

Eteisvärinässä otetaan yksi Pradaxa®-kapseli aamuin ja illoin. Lääkkeen käyttö ei vaadi säännöllistä näytteenottoa. Saadaksesi parhaan mahdollisen suojan aivoinfarktia vastaan on tärkeää, että otat Pradaxa®-lääkkeen lääkärisi määräyksen mukaisesti. Myös Pradaxa®:n käyttö lisää verenvuotojen riskiä.

Eteisvärinäsi lisäksi on myös muita tekijöitä, jotka vaikuttavat veritulpan ja aivoinfarktin riskiin, kuten esim. tupakointi. Jos tupakoit, kerro siitä lääkärillesi. Tupakoinnin lopettamiseen on saatavissa tukea.

Pradaxa®-hoitoa jatketaan yleensä elämän loppuun asti.

Pradaxa® suojana aivoinfarktia vastaan

1414

15

Veren hyytymistaipumusta (maksoittumista) säätelevät eri hyytymistekijät, jotka kiertävät veressä. Useimmat hyytymistekijät ovat proteiineja (valkuaisaineita).

Pradaxa® on lääke, joka vähentää veren hyytymistaipumusta estämällä trombiinia (valkuaisaine), jota vaaditaan veritulppien muodostumiseen.

Miten Pradaxa® vaikuttaa?

1616

17

Kapselit otetaan kahdesti päivässä, ja on tärkeää, että ne otetaan lähes samaan aikaan joka aamu ja ilta. Jos unohdat ottaa lääkeannoksen, voit ottaa yhden kapselin lisää, jos aikaa seuraavaan annokseesi on yli 6 tuntia. Jos ei ole, odota seuraavaa annosta ja ota se tavalliseen tapaan. Älä koskaan ota kaksinkertaista annosta korvataksesi unohtamasi annoksen. Kapselit pitää niellä kokonaisina eikä niitä saa pureskella, murskata eikä avata.

Sillä, mitä syöt tai juot, ei ole vaikutusta Pradaxa®-hoitoon.

Jos unohdat ottaa lääkkeesi useamman kerran samalla viikolla, kysy neuvoa vastaanotoltasi. Jos olet epävarma, oletko ottanut Pradaxa®-lääkkeesi, ota mieluummin liian vähän kuin liian paljon.

Pradaxa®-hoidon aloittaminen

1818

19

Noudata näitä ohjeta ottaessasi kapseleita foliopakkauksesta:

• Otakapselipakkauksestairrottamallafoliopakkauksentakapuolelta.

Älä paina kapselia folion läpi.

Älä irrota foliota ennen kuin tarvitset kapselin.

Kapseli on herkkä kosteudelle. Pidä lääke kuivana säilyttämällä sitä alkuperäispakkauksessa kuivassa tilassa ja huoneenlämmössä. Vältä siis säilytystä kylpyhuoneessa.

SeurantakorttiVastaanotoltasi saat seurantakortin, josta ilmenee, että saat Pradaxa®-hoitoa. Pidä tämä kortti aina mukanasi koko Pradaxa®-hoidon ajan. Se on turvanasi onnettomuuden sattuessa, jolloin sairaanhoitohenkilöstön on nopeasti saatava tieto siitä, että saat Pradaxa®-hoitoa.

Liikunta ja matkatLiikunta on terveellistä, ja voit harrastaa niin paljon liikuntaa kuin tunnet voivasi ja jaksavasi. Sukeltamista ja kamppailu-lajeja ei kuitenkaan suositella.

Lentomatkoilla Pradaxa® on säilytettävä käsimatkatavaroissa. Ota mukaan kapseleita koko matkaa varten. Pradaxa®-lääkkeen ottamiseksi mukaan ulkomaille ei tarvita mitään todistuksia.

Käyttö ja säilytys

2020

21

Lääkkeet ja luontaislääkkeet yhdessä Pradaxa®:n kanssaÄlä käytä luontaislääkkeitä, jotka sisältävät mäkikuismaa, koska se heikentää Pradaxa®:n tehoa. Älä ota tulehduskipulääkkeitä, kuten Naproxenia ja Voltarenia keskustelematta ensin lääkärisi kanssa. Erityisesti säännöllisessä käytössä ne voivat lisätä verenvuotoriskiä.

Kipulääkkeitä, jotka sisältävät parasetamolia, kuten Alvedon ja Panodil, voi hyvin käyttää yhdessä Pradaxa®:n kanssa. Muista aina kertoa lääkärillesi/hammaslääkärillesi, että käytät Pradaxa®-lääkettä. Kerro myös hoitavalle lääkärillesi, jos käytät samanaikaisesti reseptivapaita lääkkeitä tai luontaislääkkeitä.

Tiettyjen lääkkeiden yhdistelmät voivat olla epäsopivia tai niiden käyttö voi edellyttää, että Pradaxa®:n annostusta pienennetään. Kysy lääkäriltäsi tai apteekin henkilökunnalta, jos olet epävarma.

RaskausHedelmällisessä iässä olevien, Pradaxa®-lääkitystä saavien naisten lukumäärä on pieni, joten Pradaxa®:n käytöstä raskauden yhteydessä on vain rajoitetusti kokemuksia. Jos Pradaxa®-hoidon aikana alkaa mahdollinen raskaus, hoito on keskeytettävä ja otettava yhteys hoitavaan lääkäriin niin pian kuin mahdollista.

2222

23

Jos sinulla on jo veritulppia ehkäisevä lääkitys, lääkärisi päättää, kuinka kauan sinun on odotettava ennen kuin alat ottaa Pradaxa®-lääkettä.

Pradaxa®:n teho ei mainittavasti eroa eri yksilöiden välillä, eivätkä siihen vaikuta myöskään ruoka ja juoma. Siksi tehoa ei tarvitse säännöllisesti mitata verikokein, vaan voit luottaa siihen, että saat odotetun suojan aivoinfarktia vastaan samalla annoksella joka päivä edellyttäen, että käytät Pradaxa® -lääkettä määräyksen mukaan.

Toisen antikoagulanttihoidon vaihto Pradaxa®-hoitoon.

Miksei tarvita säännöllisiä kokeita?

2424

25

Kaikilla lääkeaineilla voi olla sivuvaikutuksia. Pradaxa® on ollut monien henkilöiden käytössä ja sitä siedetään yleisesti hyvin.

Tavallisin Pradaxa®:n sivuvaikutus ovat vatsavaivat, jotka ovat yleensä ohimeneviä. Voit koettaa ottaa lääkkeen yhdessä vesilasillisen kanssa ruokailun yhteydessä. Jos vaivat eivät mene ohi, sinun pitää keskustella lääkärisi kanssa.

Koska Pradaxa® on veritulppia ehkäisevä lääke, joka vähentää veren hyytymistaipumusta, hoitoon liittyy tietty lisääntynyt verenvuotoriski. On tärkeää, ettei hoitoa keskeytetä keskustelematta lääkärin kanssa.

Jos sinulle tulee odottamatonta verenvuotoa esimerkiksi suusta, nenästä tai virtsateistä, kysy neuvoa vastaanotolta. Jos sinulle tulee runsasta verenvuotoa tai vuotoa, joka ei tyrehdy itsestään tai jos saat voimakkaan iskun vatsaan, rintaan tai päähän, hakeudu lähimmälle ensiapuvastaanotolle. Siellä tarkistetaan, ettei isku ole aiheutanut mitään vuotoa.

Mahdolliset sivuvaikutukset

Verenvuotoriski hoidon yhteydessä

2626

27

Kerro aina lääkärillesi/hammaslääkärillesi, jos käytät Pradaxa®:aa. Joskus sinun on pidettävä taukoa Pradaxa®-hoidossa ennen eri tutkimuksia ja leikkauksia. Lääkärisi tai sairaanhoitajasi kertovat siinä tapauksessa, kuinka pitkä hoitotauon on oltava.

Pradaxa®:n käyttö ennen suunniteltuja leikkauksia ja hammaslääkärikäyntejä

28

Mitä teen, jos olen unohtanut ottaa kapselin?

Lääke otetaan mieluiten samaan aikaan joka päivä. Jos huomaat, että olet unohtanut ottaa Pradaxa®-kapselisi päivän aikana, voit ottaa lääkkeesi, jos aikaa on yli 6 tuntia seuraavaan annokseen. Jos aikaa on jäljellä vähemmän, jätä unohdettu annos väliin ja jatka kuten tavallista, kun on aika ottaa seuraava annos. ÄLÄ ota kaksinkertaista annosta.

Mitä teen jos oksennan?

Jos oksennat esimerkiksi vatsainfluenssan takia, kysy neuvoa lääkäriltäsi tai sairaanhoitajaltasi.

Onko lääkkeellä sivuvaikutuksia?

Sivuvaikutusten riski on vähäinen. Koska Pradaxa® on lääke, joka vaikuttaa hyytymisjärjestelmään, sinun on potilaana itse otettava yhteys sairaanhoitoon, jos sinulla on esimerkiksi

vuotoa, joka ei lopu kohtuullisessa ajassa. Se koskee myös muun tyyppisiä vuotoja (esim. verta virtsassa tai ulosteessa, mustelmia, joita on ilmestynyt ilman, että olet loukannut itsesi).

Voinko syödä, mitä haluan?

Kyllä, voit syödä, mitä haluat. Mikään ruoka ei vaikuta Praxadan tehoon.

Voinko juoda alkoholia?

Kyllä, Pradaxa®-lääkkeen käytön yhteydessä voi nauttia alkoholia, mutta verta ohentavan hoidon aikana alkoholia pitää aina nauttia kohtuudella.

Tavallisia kysymyksiä ja vastauksia

29

Voinko käyttää Pradaxa®-hoitoa yhdessä muiden lääkkeideni kanssa?

Kyllä, koska Pradaxa® vaikuttaa muihin lääkkeisiin tai muut lääkkeet vaikuttavat siihen vain vähäisessä määrin, se sopii useimmissa tapauksissa hyvin. Vältä kuitenkin muiden veren hyytymiseen vaikuttavien aineiden, kuten ketokonatsolin, itrakonatsolin (ihon ja hiusten paikallishoitoon voit käyttää), siklosporiinin, takrolimuusin, dronedaronin tai mäkikuisman käyttöä. Jos käytät myös verapamiilia, Pradaxa®:a pitää käyttää pienempinä annoksina. Kysy lisätietoja lääkäriltäsi.

Voinko syödä ja juoda samanaikaisesti kun käytän Pradaxa®:aa?

Kyllä. Sillä, mitä syöt tai juot, ei ole vaikutusta lääkitykseesi. Voit itse valita, haluatko ottaa Pradaxa®-lääkkeen ruoan kanssa vai ilman, mutta kapselit on aina nieltävä kokonaisina vesilasillisen tai muun juoman kanssa. Älä pureskele, murskaa tai avaa kapseleita. Pradaxa®-lääkkeen otto ruoan ja suuren vesilasillisen kanssa voi helpottaa, jos olet saanut vatsavaivoja lääkkeen sivuvaikutuksena.

Voinko saada aivoinfarktin, vaikka käytän Pradaxa®:aa?

Pradaxa® on tehokas lääke, mutta se ei täysin suojaa aivoinfarktilta. Normaalitapauksissa aivoinfarktin riski on erittäin pieni, mutta jos sinulle tulee oireita, jotka voivat olla merkki aivoinfarktista, ota välittömästi yhteys lääkäriin.

Mitä teen, jos olen ottanut liian monta kapselia?

Jos olet ottanut liian suuren määrän lääkettä, kysy aina neuvoa lääkäriltä, sairaalasta tai Myrkytystietokeskuksesta (Giftinformationscentralen) (puh 112).

3030

3131

Tämän esitteen laatimisessa ovat olleet mukana Camilla Nilsson, tutkimussairaanhoitaja, AK-mottagningen, Koagulationsmottagningen vid Skånes

Universitetssjukhus (veren ohennushoidon vastaanotto, Skånen yliopistosairaala), Kristina Hagwall, sisätautien erikoislääkäri, ST- kardiologi, joka vastaa tiedottamisesta

eteisvärinäpotilaille (flimmerskolan) Danderydin sairaalassa (Danderyds sjukhus) ja Rickard Ekesbo, Dalbyn terveyskeskuksen (Dalby vårdcentral) ensihoitolääkäri.

Kuvittaja: Karin Lodin. Valokuvaaja: Fredrik Hjerling.

CV-12-113, Lokakuu 2012