2016Vuosikertomus ja ympäristöraportti

2

Sisällysluettelo/Index

3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Tärkeimmät tapahtumat 5 Tampereen Vesi: Organisaatio 2016 6 Henkilöstö ja osaaminen 7 Asiakas- ja sidosryhmäsuhteet 8 Vesilaitos 11 Rakentaminen ja saneeraus 12 Vesijohto- ja viemäriverkosto 13 Viemärilaitos 17 Tutkimus ja kehitys 18 Talous 20 Tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma 24 Ympäristötilinpäätös 25 in English 29 Yhteystiedot/Contact

20 Tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma 24 Ympäristötilinpäätös25 in English29 Yhteystiedot/Contact

2

3

Vuosi 2016 oli Tampereen Veden 118. toimintavuosi. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Vesijohtoveden laatu säilyi hyvänä. Putkirikkojen määrä runkojohdoissa kasvoi selvästi – niitä sattui 47 kpl eli 21 edellisvuoden ennätyspientä määrää enemmän. Laskuttamaton vedenkulutus sekin kasvoi ollen 17,3 % edellisvuoden 15,5 % sijasta. Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot saavutettiin lukuun ottamatta Raholan puhdistamolla kylmänä vuodenaikana sattuneita neljännes-vuosiylityksiä. Liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohti ja työhyvin-vointi parani. Vesi- ja jätevesimaksujen vertailuhinta oli neljänneksi hal-vin ja selvästi alle viidentoista suurimman laitoksen keskihinnan. Asia-kastyytyväisyys parani Taloustutkimuksen WACSI-kyselyssä. Verkostojen saneeraukseen käytettiin tavanomainen rahamäärä, mutta tavoite uusia vähintään 1 % verkostopituudesta ei toteutunut, kun uusiminen koh-distui tavanomaista suurempiin ja kalliimpiin putki-osuuksiin. Seudul-listen vesihuoltoratkaisujen selvittelyä tehtiin liikelaitoksessa tavoitteen edellyttämällä tavalla, mutta konsernitasolla asian käsittely päätettiin siirtää tulevaisuuteen.

Taloudellinen tulos oli selvästi tavoitetta parempi. Liikevaihto toteutui 0,5 M€ vuosisuunnitelmaa parempana, käyttömenoissa säästettiin 1,8 M€ ja poistojen määrä alittui 0,8 M€:lla, Liikeylijäämää oli 24,1 M€ eli 3,1 M€ alkuperäistä vuosisuunnitelmaa ja 1,3 M€ korotettuakin tavoi-tetta enemmän. Nettoinvestointeja tehtiin 21,3 M€ eli 0,1 M€ vuosi-suunnitelmaa vähemmän.

Verkostojen uudisrakentaminen ja saneeraus sekä uusien runkoyhte-yksien rakentaminen jatkuivat vilkkaina eri puolilla kaupunkia. Kaupi-nojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus saatiin loppusuoralle. Kau-pinojan ja Ruskon välille rakennettavan uuden päävesijohdon raken-tamistyötä jatkettiin. Viimeinen uusien runkoyhteyksien toteuttamista jarruttanut valitus vesistönalituksista hylättiin KHO:ssa 7.9.2016 ja Koil-lis-Tampereen ja Tarastenjärven alueen vesihuollon turvaavien ratkai-sujen toteuttamista päästiin jatkamaan. Parhaillaan rakennetaan Nur-mi-Nikinväylä -vesihuoltoyhteyteen liittyvää vesistönalitusta Näsijär-ven Olkahistenlahden ja Katiskalahden alitse. Tampereen Vesi käynnisti myös runkovesijohdon ja -viemärin rakentamisen Hirviniemen alueelle kesäkuussa 2016 Tampereen kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Nurmin Vesihuolto-osuuskunnan rahoittamana hankkeena. Messuky-län pohjavedenottamolle hankittu varavoimakone saatiin käyttöval-miuteen. Raholan jätevedenpuhdistamon jälkikäsittelylaitteiston han-kinta käynnistettiin.

Tampereen Vesi osallistui aktiivisesti vesihuollon seudullisiin hank-keisiin, erityisesti Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon toteutus-suunnitteluun. Keskuspuhdistamohankkeessa ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, joiden jätevesistä 96 % puhdistetaan jo nykyisin Tampereella. Uusi yhteinen keskusjäteveden-puhdistamo Tampereen Sulkavuoressa on tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2024 mennessä. Siihen saakka jätevedet käsitellään nykyisillä Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoilla.

Yhteistyö Keskuspuhdistamo Oy:n kanssa on ollut tiivistä meneil-lään olevassa ja vuoden 2017 maaliskuuhun kestävässä puhdistamon ja siirtolinjojen toteutussuunnittelussa. Tampereen Veden jo ennen yhtiön perustamista tilaama keskuspuhdistamon yleissuunnitelma val-mistui syyskuussa 2015. Välittömästi sen jälkeen aloitettiin suunnitte-lusopimukseen sisältynyt toteutussuunnittelu, joka valmistuu v. 2017

alkukuukausina. Tampereen Vesi vastasi suunnittelun kustannuksista 1.4.2016 saakka, minkä jälkeen hankkeen rahoitusvastuu siirtyi puhdis-tamoyhtiölle, joka oli toteuttanut siihen mennessä kuudelle hankkeessa mukana olevalle kunnalle osoittamansa osakeannin. Tampereen Veden avainhenkilöt ovat mukana oman erikoisalansa suunnittelukokouksissa ja suunnitelmien kommentoinnissa.

Tampereen Vesi osallistui laajasti myös vesihuoltoalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mm. Tekesin Älyvesi -projektiin, Luonnonvara-keskuksen PProduct -hankkeeseen ’Jätevesilietefosforin potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuu-teen’, Tekesin PIMAKE-Inka -hankkeeseen ’Tampereen pilaantuneiden maiden käsittelykeskus ja Pirkanmaan keskuspuhdistamon lietetuhkan hyödyntäminen’ ja benchmarking -toimintaan. GTK:n kanssa selvitel-tiin Tampereen pohjavesilähteinä toimivien Aakkulanharjun, Epilänhar-jun ja Ylöjärvenharjun geologista rakennetta vedenhankinnan turvaa-miseksi. Tampereen Vesi oli mukana myös VVY:n tiedotuskampanjoissa. Valmiussuunnittelua täydentävän WSP:n (Water Safety Plan) laadinta käynnistettiin ja valmistuu kesäkuussa 2017.

Tampereen Vedellä oli töissä vuoden lopussa vakinaisesti 130 henki-löä. Eläkkeelle jäi toimintavuoden aikana 2 henkilöä. Yhteensä 6 vaki-tuisen tehtävän hoitajaa vaihtui vuoden aikana. Näistä kaksi täytettiin vakinaistamalla määräaikainen työntekijä ja neljä ulkoisella haulla. Hen-kilökunnan määrä on viime vuosina alentunut selvästi, muun muassa automatisoinnin, vuorotyöjärjestelyjen muutosten ja eläkkeelle jäämi-siä hyödyntäneiden toiminnallisten muutosten avulla. Organisaation toimintavolyymi kasvaa jatkuvasti verkostojen laajentuessa ja liittyjä-määrän kasvaessa, mikä edellyttää toimintojen jatkuvaa tehostamista nykyiselläkin henkilöstön määrällä.

Henkilöstön keski-ikä oli 48,8 vuotta. Täydennyskoulutusta järjestet-tiin runsaasti, samoin tyky-toimintaa. Useat henkilöt jatkoivat vesihuol-lon ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittamista. Henki-löstön työtyytyväisyyttä tutkittiin ja kehittämistoimenpiteitä toteutet-tiin. Työtapaturmilta ei kokonaan vältytty. Sairauspoissaolot nousivat hieman edellisvuodesta.

Kiitos hyvästä yhteistyöstä kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Lämmin kiitos myös koko henkilökunnalle hyvin tehdystä työstä.

Toimitusjohtajan katsaus

Pekka Pesonen Toimitusjohtaja

4

Tärkeimmät tapahtumat

Toiminnan kehittäminen

• Sulkavuoren Keskuspuhdistamon suunnittelua jatkettiin Keskus- puhdistamo Oy:n kanssa. Tampereen Vesi vastasi suunnittelun kustannuksista 1.4.2016 saakka, minkä jälkeen hankkeen rahoitus- vastuu siirtyi puhdistamoyhtiölle.• Asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin kesällä Taloustutkimus Oy:n toimesta. Asiakkaat vastasivat olevansa erittäin tyytyväisiä vesi- johtoveden laatuun. Palveluja pidetään korkealuokkaisina• Laatu- ja ympäristöjärjestelmän vaikuttavuus arvioitiin joulukuussa Inspectan toimesta • Laskuttamaton vedenkulutus 17,3 % oli (15,5 % vuonna 2015)• Laskuttamattoman jäteveden määrä oli 38,3 % (36,6 % vuonna 2015)

Henkilöstö ja osaaminen• Vuoden 2016 lopussa 130 vakituista työntekijää ja kuusi määrä- aikaista.• Henkilöstön keski-ikä 48,8 vuotta• Osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi henkilökunnalle järjestettiin koulutuksia ja opintomatkoja• Työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi järjestettiin tyky-toimintaa ja työhyvinvointitapahtumia

Talous• Liikevaihto 57,2 milj. €• Peruspääomakorvaus omistajalle 10,5 €• Liikeylijäämä 24,1 milj.€• Investoinnit 21,3 milj.€• Veden myynti 15,3 milj. m3, tulot vesilaskutuksesta 21,9 milj. €• Laskutettu jätevesimäärä 20,5 milj. m3, Tulot jätevesilaskutuksesta olivat 32,5 milj. €

Vesilaitos• Raakavettä puhdistettiin yhteensä 20,3 milj. m3 josta 18,6 milj. m3 pumpattiin johtoverkkoon• Pohjaveden osuus johtoverkkoon pumpatusta vedestä oli 30 % ja pintaveden osuus 70 %.• Vesijohtoverkon pituus 765 km• Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin 12 km• Laboratoriossa tutkittiin 5124 näytettä

Viemärilaitos• Jätevettä puhdistettiin neljällä puhdistamolla yhteensä 33,1 milj. m3

• Viemäriverkoston kokonaispituus 1388 km• Viemäriä rakennettiin ja uusittiin 6 km• 80 jätevesipumppaamoa Tampereella ja 22 Pirkkalassa• Viemärilaboratoriossa tutkittiin 3088 näytettä

Prosessit, toimitilat ja laitteet

• Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen rakennustyöt valmistuivat. Laitoksen käyttöönotto aloitettiin.• Kaupinojan ja Ruskon välille rakennettavan uuden päävesijohdon rakentamistyötä jatkettiin. • Koillis-Tampereen ja Tarastenjärven alueen vesihuollon turvaavien ratkaisujen jatkettiin. Nurmi-Nikinväylä -vesihuoltoyhteyteen liittyvä vesistönalitus Näsijärven Olkahistenlahden ja Katiskalahden alitse aloitettiin syksyllä.• Messukylän pohjavedenottamolle hankittu varavoimakone saatiin käyttövalmiuteen. Varavoimakone mahdollistaa Messukylän veden- tuotannon maksimikapasiteetilla sähkökatkonkin aikana ja on mahdollista siirtää hätätilanteessa toiseen kohteeseen. • Raholan jätevedenpuhdistamon tertiäärikäsittelyn suunnittelu saatiin päätökseen. Tertiäärisuodattimet hankittiin ja toteutusta aloitettiin urakoita kilpailuttamalla.• Pirkkalan vesitorni saneerattiin kokonaisuudessaan vuonna 2016. Samoin korjattiin Tesoman ja Hervannan vesitornien kattoja. Vesijohtoverkostoon rakennettiin myös yksi uusi paineenkorotus asema (Lintu-Hytti).• Pirkkalan Turrin jätevedenpumppaamo uusittiin sekä Tasanteen alueen uuden jätevedenpumppaamon rakennustyöt alkoivat

Tutkimus ja kehitys

• Tampereen Vesi osallistuu aktiivisesti tutkimus- ja kehittämis- toimintaan, useat projektit ovat monivuotisia, kuten:• THL:n Vesitornit- hanke, jossa selvitetään mm. veden varastoinnin vaikutusta juomaveden mikrobiologiseen laatuun • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen DWDSOME- projekti, jossa selvitetään juomavesiverkoston mikrobidynamiikkaa• Tampereen Vesi aloitti marraskuussa 2016 sosiaali- ja terveys- ministeriön (STM) suositteleman toimenpidesuunnitelman (WSP, Water Safety Plan) laadinnan koko vedentuotantoketjun riskien tunnistamiseksi ja turvallisen talousveden takaamiseksi• Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenne- selvitys sekä Aakkulanharjun pohjavesialueen jatkotutkimukset valmistuivat kertomusvuonna.• Ruskon vedenkäsittelylaitokselle laadittiin vuonna 2016 lain- säädännön vaatima kemikaaliturvallisuusselvitys• Tampereen Vesi on myös mukana useissa VVY:n koordioimissa hankkeissa.

5

Toiminnan periaatteet

Tampereen Vesi on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka tuottaa vesi-huoltopalveluja tamperelaisille kuluttaja-asiakkailleen sekä Tampereen seudun kunnille. Tampereen Veden missio on määritelty strategiassa: Tuotamme asiakkaillemme puhdasta talousvettä sekä palautamme jäte-veden puhdistettuna luonnon kiertokulkuun.

Tampereen Veden kehittämisen tavoitetila on kiteytetty visioon: Osaava ja motivoitunut henkilökuntamme takaa turvalliset vesihuoltopalvelut Tampereen seudulle.

Tampereen Vesi käyttää toimintojensa ohjauksessa laatu- ja ympäris-töjärjestelmää, joka on sertifi oitu standardien ISO 9001 ja ISO 14001 mukaisesti.

Tampereen Vesi

Tampereen kaupunkiCity of Tampere

Tampereen Veden johtokuntaBoard of Directors

ToimitusjohtajaManaging Director

Pekka Pesonen

Laitosinvestoinnit Investments (Facilities)

Tekninen päällikkö/Technical Manager Heikki Syrjälä

VedentuotantoWater Treatment

Käyttöpäällikkö/Operations ManagerRiitta Kerttunen

Jäteveden puhdistusWastewater Treatment

Käyttöpäällikkö/Operations ManagerHeikki Sandelin

Liiketoimintojen tukiBusiness Support

Suunnittelupäällikkö/Planning Chief Heidi Rauhamäki

VerkostoinvestoinnitInvestments (Networks)

Rakennuttamispäällikkö/Construction ManagerPetri Pulli

VerkostotNetwork Construction and Maintenance

Verkostopäällikkö/Network ManagerPekka Laakkonen

Puheenjohtaja

Johanna RoihuvuoVarajäsen Sakari Kestinen

Varapuheenjohtaja

Jari Pitkänenvarajäsen Elsa Koskinen

Tampereen Veden johtokunta vuonna 2016–2017Tampere Water Board of Directors 2016–2017

Jäsenet ja varajäsenet

Ilkka Hietaniemivarajäsen Esa Kokkonen

Tero Mettinenvarajäsen Jarno Koskinen

Johanna Roihuvuovarajäsen Sakari Kestinen

Anne Sällylävarajäsen Anna Sällylä

Jari Pitkänenvarajäsen Elsa Koskinen

Antti Juvavarajäsen Iina Karppila

Elisa Hiltunenvarajäsen Seikku Kaita

Kaupunginhallituksen edustajana

Timo Hanhilahti26.9.2016 alkaen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen

6

Henkilöstö ja osaaminen

Henkilöstö ja osaaminen

Vuoden 2016 lopussa Tampereen Vedellä oli yhteensä 130 (v. 2015 130) vakinaista työntekijää, joiden lisäksi tilapäisiä oli 6 henkilöä. Henki-löstön keski-ikä oli 48,8 vuotta Henkilöstökulut olivat 7,5 milj. euroa, (7,4 milj. euroa vuonna 2015). Liikevaihto henkilöä kohden oli 439 870 euroa.

Tampereen Veden henkilökunta on sijoittunut eri puolille kaupunkia: Vesitalolle Nekalaan, Ruskon, Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdis-tuslaitoksille sekä Viinikanlahden, Raholan, Polson ja Kämmenniemen jätevedenpuhdistamoille. Lisäksi eri puolilla kaupunkia sijaitsee vaih-televia työmaita.

Osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Tampereen Veden hen-kilökunta osallistui sekä ammattitaitoa ylläpitävään että työsuojelu-koulutukseen, mm. työturvallisuus-, tuli- ja vesityökortti-, ensiapu- ja katuturvakoulutukseen. Henkilöstöä osallistui edelleen myös ammatti-kuljettajien CAP-koulutukseen sekä tietotekniikkakoulutuksiin.

Tampereen Veden henkilöstöä osallistui TTY:n järjestämään vesihuol-lon johtaminen ja kehittäminen (VETO) -koulutukseen sekä Suomen ympäristöopiston järjestämään vesihuoltoalan ammattikoulutukseen.

Asiakaspalveluhenkilökunnan ja verkostoyksikön välistä yhteis-työtä kehitettiin syksyllä yhteisellä työpajapäivällä jossa pureuduttiin asiakaspalveluketjun haasteisiin.

Työkyvyn ylläpitämiseksi on henkilökunnalle tarjottu mahdollisuus sulkapalloon, lentopalloon ja kuntosaliharjoitteluun. Toimintavuoden aikana järjestettiin erilaisia tyky-tapahtumia. Keväällä retkiluisteltiin Näsijärven jäällä ja kesällä tehtiin oppaan johdolla kävelyretki Pyynikin kulttuurimaisemissa. Syksyllä etsittiin geokätköjä metsässä ja kokeil-tiin jousiammuntaa.

Henkilökunnan yhteistä joulujuhlaa vietettiin joulukuussa.Eläkkeelle toimintavuoden aikana siirtyivät toimistosihteeri Ulla

Jämsén ja sähköasentaja Teuvo Järvenpää.

Vakituisen henkilöstön yksiköittäin 2016Liiketoimintojen tuki 18

Investoinnit ja kehitys 9

Vedentuotanto ja laboratoriot 32

Jäteveden puhdistus 23

Verkostot 48

Yhteensä 130

7 7

Asiakas- ja sidosryhmäsuhteet

Asiakkaat

Tampereen Vedellä oli vuoden 2016 lopussa 22 351 asiakaskiinteistöä Tampereella ja Pirkkalassa. Asiakasmäärä kasvoi 210 edellisestä vuo-desta.

Tampereen asukasluku 31.12.2016 oli 228 173, Pirkkalan 19 169. Asukkaista 96 % on vesijohtoverkoston toiminta-alueella Tampereella, Pirkkalassa vastaava prosentti on 86 %.

Tampereen Vesi toimii seudullisesti. Pirkkalan kunnan ja Tampereen Veden välisen vesihuollon kumppanuussopimuksen mukaisesti Tam-pereen Vesi vastaa kaikesta asiakaspalvelusta sekä vesihuollon yllä-pidosta Pirkkalassa. Lisäksi Tampereella käsitellään myös Kangasalan, Ylöjärven ja Lempäälän viemäriverkkojen jätevedet. Talousvettä myy-dään tarvittaessa Lempäälän ja Kangasalan kunnille sekä Ylöjärven ja Nokian kaupungeille.

Asiakaspalvelu

Vesitalolla asiakaspalvelupisteessä tehdään vesipalvelujen liittymisso-pimukset ja annetaan kiinteistölle liitoskohtalausunto, hoidetaan las-kutus ja annetaan neuvontaa vesipalvelujen käytöstä.

Kuluttaja-asiakkaiden vesilasku uudistui syksyllä. Hinnat esitetään erittelyssä nyt arvonlisäverollisina, ennen vero oli ilmoitettu vain yhteis-summassa. Myös kuukausittaisen perusmaksun laskentatapa muuttui, se määräytyy kuukauden todellisten päivien mukaan entisen 30 päi-vän asemesta.

Kertomusvuoden aikana alettiin kerätä kokemuksia etäluettavista vesimittareista. Mittareita on asennettu aluksi muutamaan kiinteis-töön Tampereella. Kokeilun tavoitteena on kerätä kokemuksia uuden tekniikan hyödyistä.

Tampereen kaupunki kilpailutti perintätoimiston. Perintätoimisto vaihtui myös Tampereen Vedellä Intrum Justitia Oy:sta Lindorff Oy:n.

Asiakastyytyväisyystutkimus

Tampereen Vesi selvittää vuosittain asiakkaiden tyytyväisyyttä kehit-tääkseen toimintaansa. Kesällä puhelinhaastatteluna Taloustutkimus Oy:n toimesta tehtyyn kyselyyn vastasi 200 henkilöä. Tutkimus tehtiin samaan aikaan 18 vesilaitoksella.

Asiakkaat antoivat parhaat arvosanat veden toimitusvarmuudelle, vedenjakelukatkosten vähäiselle määrälle sekä osalle veden laatuteki-jöistä Veden laatukysymyksissä muun muassa veden haju ja väri sai-vat kiitettävät arvosanat. Asiakastyytyväisyyden kokonaisarvosana on edelleen parantunut verrattuna vastaaviin tutkimuksiin vuosina 2012 ja 2014.

Vesilaitoksen palvelun sekä veden jakelun ja viemäröinnin kokonais-arvosanat nousivat edellisestä vuodesta. Vesilaitoksen toiminnan uskot-

tavuuden sekä asiakaspalvelun koetaan parantuneen. Viemäreiden toi-minnassa ja hajuttomuudessa on vielä parantamisen varaa. Veden laa-dun kokonaisarvosana taas laski hieman edellisestä kyselystä, mutta oli edelleen kouluarvosanoin mitattuna kiitettävällä tasolla.

Aikaisempien asiakastyytyväisyystutkimusten perusteella Tampereen Vesi on panostanut muun muassa poikkeustilanteista tiedottamiseen ja laskutuskäytäntöihin, mikä näkyy tämän vuoden tutkimuksessa kasva-neena tyytyväisyytenä. Kehittämistä tutkimuksen mukaan on yhä ylei-sessä tiedotustoiminnassa sekä hinnoittelussa.

Viestintä

Tampereen Veden asiakaslehti Vesitehras jaettiin vuoden aikana kaksi kertaa joka kotiin niin Tampereella kuin Pirkkalassakin. Kevään nume-rossa teemana oli puhdas vesi ja syksyn numerossa kerrottiin sekä rakentajien vesiasioista että vesimaksu- ja laskutusasioista. Lehti on luettavissa nettiversiona osoitteessa vesitehras.fi .

Tampereen Vesi osallistui yhdessä Vesilaitosyhdistyksen ja muiden vesilaitosten kanssa marraskuussa valtakunnalliseen Pytty-viestintä-kampanjaan. Kampanjan tavoitteena oli vaikuttaa siihen, ettei kotita-louksilta päädy turhia kemikaaleja viemärin kautta vesistöön.

Tampereen vedenlaadusta reaaliaikaisesti netissä karttapohjalla ker-tova Vellamo-palvelu oli toista vuotta käytössä. Englanninkielinen ver-sio palvelusta julkaistiin kertomusvuoden syksyllä.

Tampereen Veden internetsivut uudistettiin ja julkaistiin syyskuussa 2016. Uudistuksen tavoitteena oli tehdä sivuista helppokäyttöisemmät ja selkeämmät sekä eri mobiililaitteille skaalautuvat. Samalla siirryttiin sivujen julkaisujärjestelmän uusimpaan versioon. Myös Online-palve-lun ulkoasu uusittiin.

Kertomusvuoden lopulla alettiin kehittää verkostotietojärjestelmään perustuvaa häiriötilanne- karttapalvelua. Tarkoituksena on kehittää tiedottamista virka-ajan ulkopuolella. Häiriökartta on tarkoitus jul-kaista keväällä 2017.

Vuoden 2016 aikana osallistuttiin muun muassa ASTA Rakentaja – messuille. Messuosastolla jaettiin yleisölle tyhjiä vesipulloja, joita kan-nustettiin täyttämään Tampereen vedellä suoraan hanasta.

8

Pohjavedenottamot ja vesitornit

Messukylän pohjavesilaitoksella raudan ja mangaanin poistoon käy-tetään ilmastusta sekä hiekka- ja hiilisuodatusta. pH:n säätö ja alka-lointi tehdään natriumhydroksidilla ja desinfi ointi natriumhypoklorii-tilla ja ultraviolettivalolla.

Hyhkyn pohjavesilaitoksella rauta ja mangaani hapetetaan vettä ilmastamalla ja lisäämällä kaliumpermanganaattia. Tämän jälkeen saos-tunut rauta ja mangaani poistetaan hiekka- ja aktiivihiilisuodatuksella. Lopuksi vesi alkaloidaan natriumhydroksidilla sekä desinfi oidaan nat-riumhypokloriitilla ja ultraviolettivalolla.

Mustalammen pohjavesilaitoksen puhdistusprosessi sisältää veden ilmastuksen ja hiekkasuodatuksen sekä alkaloinnin ja desinfi oinnin. Ilmastus tapahtuu ilmastustorneissa mm. raudan poistamiseksi. pH:n säätöön ja alkalointiin käytetään natriumhydroksidia. Lopuksi vesi desinfi oidaan natriumhypokloriitilla sekä ultraviolettivalolla.

Pinsiön ja Julkujärven pohjavedenottamoiden raakavesi on hyvä-laatuista ja vedenkäsittelytarve pieni. Kyseisillä ottamoilla tehdään ainoastaan veden pH:n säätö ja alkalointi sekä desinfi ointi. pH:n sää-töön ja alkalointiin käytetään natriumhydroksidia ja desinfi ointiin nat-riumhypokloriittia.

Pohjavedenottamoilta pumpattiin verkostoon yhteensä noin 5,6 milj. m3 vettä vuonna 2016, mikä vastaa 30 % kokonaismäärästä.

Tampereen Vesi seuraa vedenpintojen korkeutta pohjavesialueilla säännöllisesti. Vedenottomäärää pienennetään tarpeen mukaan, mikäli pohjaveden pinnankorkeudet lähtevät laskemaan.

Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys sekä Aakkulanharjun pohjavesialueen jatkotutkimukset valmistuivat kertomusvuonna. Tutkimuksia jatketaan muilla pohjavesialueilla vuonna 2017. Tutkimukset antavat arvokasta lisätietoa harjujen rakenteesta ja niiden pohjavesivarannoista.

Tampereen Vedellä on yhteensä kuusi vesitornia, jotka toimivat vesi-varastoina ja tasaavat vedentuotantotarvetta. Ne sijaitsevat Kaupin Tähtitorninmäellä (2 kpl), Pyynikinharjulla, Hervannassa, Tesomalla ja Peltolammilla.

Vesilaitos

Vedenhankinta

Talousveden turvallisuus ja riittävyys on yksi ihmisten perustarpeista sekä edellytys talouden kehittymiselle ja työpaikkojen määrän kasvulle. Kaksi kolmannesta Tampereella käytettävästä talousvedestä on val-mistettu pintavedestä ja loppu kolmannes on pohjavettä. Pintaveden käsittelylaitoksia on neljä sekä pohjavedenottamoita ja -käsittelylai-toksia viisi. Pinta- ja pohjavettä pumpattiin vedenkäsittelylaitoksille ja vedenottamoille yhteensä 20,3 milj. m3. Tästä määrästä pumpattiin 18,7 milj. m3 käsiteltyä vettä edelleen vesijohtoverkkoon. Verkostoon pumpatun veden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta.

Tampereen veden tuotantolaitoksiin tutustuu vuosittain erilaisia vierailuryhmiä kuten alan opiskelijoita ja ammattilaisia, asukasyhdis-tyksiä yms.

Veden puhdistusprosessit pintavesilaitoksilla

Ruskon vedenkäsittelylaitoksella talousvettä tuotetaan Roineen järvi-vedestä. Ferrisulfaatilla saostettu järviveden humus poistetaan vedestä fl otaation ja hiekkasuodatuksen avulla. Veden pH:n säätöön sekä kovuu-den ja alkaliteetin lisäämiseen käytetään kalkkia ja hiilidioksidia. Käsit-telytulos viimeistellään aktiivihiilisuodatuksella, joka poistaa vedestä hajuja ja makuja. Lopuksi vesi desinfi oidaan eli veden hygieenisyys varmistetaan klooridioksidilla, kloorilla ja ultraviolettivalolla. Ruskon osuus koko verkostoon pumpatusta vesimäärästä oli vuonna 2016 noin 13,0 milj. m3 eli 70 % kokonaismäärästä.

Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennus oli käyn-nissä vuonna 2016. Laitos tulee valmistuttuaan toimimaan Tampereen Veden toisena päävesilaitoksena. Tämä lisää merkittävästi vedentuo-tannon toimintavarmuutta niin tavanomaisissa huoltotilanteissa kuin erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, kun käytössä on kaksi kapasi-teetiltaan toisensa korvaavaa laitosta.

Polson ja Kämmenniemen vedenkäsittelylaitokset käsittelevät Näsijärven pintavettä. Polyalumiinikloridilla saostettu järviveden humus poistetaan Polsossa kontakti- ja aktiivihiilisuodatuksella ja Kämmennie-messä fl otaation sekä hiekka- ja aktiivihiilisuodatuksen avulla. Veden pH:n säätöön ja alkalointiin käytetään soodaa ja desinfi ointiin natrium-hypokloriittia. Kämmenniemen vesilaitoksella vesi desinfi oidaan lisäksi ultraviolettivalolla.

Kämmenniemen laitokselta pumpattiin vettä kertomusvuonna Teis-kon alueen erilliseen vesijohtoverkkoon noin 38 000 m3 ja Polsosta noin 14 000 m3.

9

Rusko **) Pinsiö ***) Sallittu enimm. pit *) Yksikkö

Fluoridi F 0,11 0,09 1,5 mg/l

Arseeni As <0,2 <0,2 10 ug/l

Nitriittityppi NO2-N <0,001 <0,001 0,15 mg/l

Escherichia coli 0,0 0,0 0 pmy/100 ml

Enterokokit 0,0 0,0 0 pmy/100 ml

Rusko **) Pinsiö ***) Sallittu enimm. pit *) Yksikkö

Kloridi Cl 4,2 7,7 250 mg/l

Mangaani Mn <10 <10 50 ug/l

Rauta Fe <20 <20 200 ug/l

Sulfaatti SO4 29 11 250 mg/l

Natrium Na 3,0 15 200 mg/l

pH 8,1 8,1 6,5-9,5

Orgaaninen kokonaishiili 2,0 0,72 ei epätavallisia muutoksia

mg/l

Kokonaiskovuus 3,4 1,9 °dHw

Talousveden puhdistustulokset ja laatusuositukset

Talousveden puhdistustulokset ja laatuvaatimukset

*) STM:n asetuksen 1352/2015 mukaan pmy = pesäkkeitä muodostavaa yksikköä **) Rusko on pintavesilaitos ***) Pinsiö on pohjavesilaitos

* Sis. Pirkkalaan johdettu **Palonsammutusvesi, vuodot, mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelut.

Kotitaloudet 10,5 60,3Teollisuus 2,6 14,9Muut kunnat* 0,5 2,9Kaupungin oma käyttö 0,8 4,6Muu käyttö 17,4 17,2

17,4 100,0

Milj. m3 56565 %

60,3 %

14,9 %

2,9 %

4,6 %

17,2 %

Laskutetun veden käyttö 2016

10

Vedenkäytön kehittyminen 1900–2016Development of water use

Laskuttamaton vedenkäyttö m3/kmUncharged use of water m3/km

Laskuttamaton vesi sisältää palonsammutusveden, vuodot, mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelut.

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

6000

5000

4000

3000

2000

1000

02007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Väkiluku,10 000 as.Population rate

Ominaisvedenkäyttö (l/as/d)Per capita water use

Vesijohtoverkon pituus (km) Total lenght of water mains

Veden kokonaiskäyttö (milj. m3/a)Total use of water

*)Vuodesta 2007 alkaen asukasluku sisältää myös Pirkkalan

800

700

600

500

400

300

200

100

0

milj. m3/a10 000 as.

25

20

15

10

5

*)201

0

*)200

9

*)200

8

2005

2000

1995

1990

1985

1980

1975

1970

1965

1960

1955

1950

1945

1940

1935

1930

1925

1920

1915

1910

1905

*)201

1

*)201

4

*)201

2

*)201

5

2006

*)200

7

0

*)201

3

*)201

6

1/as/dkm

11

Rakentaminen ja saneeraus

Rakentaminen ja saneeraus

Laitosten suunnittelussa, saneerauksessa ja uudisrakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota sekä prosessien että rakennusten ener-giatehokkuuteen. Jatkossa myös laitosten käyttöä sekä verkostoon pumppausta pyritään optimoimaan ottaen huomioon vedenkulutuk-sen vaihtelut alueittain ja toisaalta energian kulutus. Ajotavan opti-mointiin liittyen toteutettiin Tampereen Vedessä erillinen kehityshanke vuonna 2016.

Vuonna 2016 Messukylän pohjavedenkäsittelylaitokselle asennettiin varavoimakone, mikä mahdollistaa Messukylän vedentuotannon säh-kökatkonkin aikana. Varavoimakone voidaan hätätilanteessa siirtää toi-selle laitokselle tai pumppaamolle, mikä parantaa toimintavarmuutta. Kemikaaliturvallisuuden varmistamiseksi Messukylän laitokselle raken-nettiin myös ajanmukaisemmat kemikaalien varastotilat ja lastauslai-turi kertomusvuonna. Messukylässä tehtiin myös tutkimuksia lisäkaivon rakentamiseksi, jolla turvataan vedensaantia.

Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennuksen raken-taminen eteni vuonna 2016. Prosessi- ja työtilat valmistuivat kertomus-vuonna kuten myös prosessilaitteiden asennus. Työ jatkuu laitteiden ja koko laitoksen koeajoilla sekä prosessin optimoinnilla vuonna 2017.

Pirkkalan vesitorni saneerattiin kokonaisuudessaan vuonna 2016. Samoin korjattiin Tesoman ja Hervannan vesitornien kattoja. Vesi-johtoverkostoon rakennettiin myös yksi uusi paineenkorotusasema (Lintu-Hytti).

Riskien hallinta, toimintavarmuus ja työturvallisuusTampereen Vesi aloitti marraskuussa 2016 sosiaali- ja terveysministe-riön (STM) suositteleman toimenpidesuunnitelman (WSP, Water Safety Plan) laadinnan koko vedentuotantoketjun riskien tunnistamiseksi ja turvallisen talousveden takaamiseksi. WSP:n tavoitteena on tunnistaa toimintaympäristöön ja koko vedentuotantoketjuun liittyvät riskit raa-kavesilähteistä alkaen aina kuluttajille asti. Lisäksi tavoite on määritellä toimenpiteet, joilla riskejä voidaan vähentää ja hallita talousveden laa-dun turvaamiseksi. Työ tehdään yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa ja se valmistuu vuonna 2017.

Ruskon vedenkäsittelylaitokselle laadittiin vuonna 2016 lainsää-dännön vaatima kemikaaliturvallisuusselvitys, minkä lisäksi laitoksella pidettiin kemikaaliturvallisuuskatselmus. Vesilaitoksen henkilöstö har-joitteli myös toimintaa häiriötilanteissa syksyllä 2016 pidetyssä laaja-mittaisessa toimintavalmiusharjoituksessa.

Veden laatu ja vesilaitoksen laboratorio

Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen laboratoriossa seurataan raakavesi-lähteiden vedenlaatua, vedenkäsittelyn eri prosessivaiheiden tehok-kuutta, laitoksilta pumpattavan veden ja verkostoveden laatua sekä uusien rakennettujen tai peruskorjattujen vesijohtojen hygieenisyyttä ennen käyttöönottoa.

Tampereen kaupungin ympäristöterveys vastaa kunnallisena tervey-densuojeluviranomaisena verkostoveden laadun valvonnasta. Valvon-tanäytteitä otetaan eri puolilta pääverkostoa 40 pisteestä. Vuonna 2016 otettiin yhteensä 156 valvontanäytettä. Valvontanäytteiden analyysit tehdään ulkopuolisessa, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (1352/2015) vaatimukset täyttävässä laboratoriossa.

Terveydensuojeluviranomaisen määrittelemän valvonnan lisäksi vesi-laitoksen laboratorio tutkii talousveden laatua säännöllisesti kahdek-sassa eri puolilla kaupunkia sijaitsevassa verkostopisteessä. Vuonna 2016 verkostosta otettiin 381 käyttötarkkailunäytettä.

Vuoden aikana vastaanotettiin veden laatuun liittyvää palautetta 76 eri kohteesta. Saatujen palautteiden perusteella vedestä otettiin näyt-teitä, jotka tutkittiin laboratoriossa veden laadun selvittämiseksi. Asia-kaspalautteiden perusteella otettiin näytteet 14 eri kohteesta. Veden-laatupalautteet käsiteltiin myös johdon katselmuksissa.

Laboratoriossa tutkittiin vuoden aikana 5124 näytettä, joista teh-tiin yhteensä 22213 määritystä. Näytteistä 45 % oli prosessin sisäisiä, 29 % verkostoon pumpattavia vesiä, 8 % verkostovesiä, 13 % eri vesi-lähteistä otettuja raakavesinäytteitä ja 5 % muita näytteitä.

Veden laatu oli toimintavuonna kaikilla pinta- ja pohjavesilaitoksilla hyvä. Se täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset.

12

Vesijohto- ja viemäriverkosto

Vesijohto- ja viemäriverkosto

Verkostorakentaminen jatkui erittäin vilkkaana myös vuonna 2016. Pääosa uusien vesijohtojen maatöistä ja viemäreiden rakentamisesta tilattiin Tampereen kaupungin Infratuotannolta. Suurimpina urakoina jatkettiin edellisvuodesta Kaupinojan päävesijohdon sekä Nurmi-Nikinväylän runkojohtojen rakentamista. Vesistönalitus Tasanne-Nurmi välillä aloitettiin loppuvuonna 2016. Vesihuoltolinja on osa Tampereen Veden pitkän tähtäimen suunnitelmaa vesihuollon kehittämiseksi ja toi-mintavarmuuden parantamiseksi itäisellä Tampereella. Tampereen Vesi käynnisti myös runkovesijohdon ja -viemärin rakentamisen Hirviniemen alueelle kesäkuussa 2016 Tampereen kaupungin, Pirkanmaan ELY-kes-kuksen ja Nurmin Vesihuolto-osuuskunnan rahoittamana hankkeena.

Verkoston rakentamista jatkettiin myös Niemenrannan, Kalkun, Lam-minpään ja Vuoreksen asuntoalueilla sekä Ronganpuistossa. Vesijoh-tojen asennukset tehtiin Tampereen Veden verkostoyksikön toimesta urakoituja kohteita lukuun ottamatta.

Vuoden 2016 lopussa Tampereen Veden vedenjakelujärjestelmän kokonaispituus oli 765 km, josta 277 km muoviputkea, 431 metallia ja muuta materiaalia 57 km. Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 12 km.

Vuoden 2016 lopussa Tampereen Veden viemärijärjestelmän koko-naispituus oli 1388 km josta jätevesiviemäriä n. 715 km, sekavesivie-märiä n. 47 km ja sadevesiviemäriä n. 626 km. Viemäriverkostoa raken-nettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 6 km.

Toimintavuoden aikana sattui yhteensä 75 vesijohtovuotoa, joista 47 Tampereen Veden johtoverkossa ja 28 kiinteistöjen omissa tonttijoh-doissa. Vedenlaadun ylläpitämiseksi verkostoja huuhdeltiin siellä, missä veden vaihtuvuus verkostossa ei ollut riittävä.

Viemäriverkostoa tarkastettiin, huuhdeltiin ja kuvattiin noin 22 km. Toimintavuoden aikana oli jätevesiverkostossa tukoksia yhteensä 5 kpl.

Kantakaupunkialueella johtoverkko jakaantuu kahdeksaan painepii-riin, joista keskusta-alueen ja Tesoman painepiirit ovat suurimpia. Kes-kustan painepiiriin vettä pumppaavat Ruskon (ja Kaupinojan) veden-puhdistuslaitos sekä Messukylän pohjavedenottamo. Keskustan pai-nepiiristä pumpataan vettä Peltolammin, Hervannan, Hallilan ja Aito-lahti - Holvastin painepiireihin sekä tarvittaessa lisävettä Pyynikin ja Tesoman painepiireihin. Pyynikin painepiiristä pumpataan vettä myös Pispalan painepiiriin. Vedenjakelujärjestelmän putkien halkaisija on 40 800 mm. Suurin osa verkostosta (49 %) on halkaisijaltaan alle 125 mm.

Yhteistyösopimuksen mukaan Tampereen Vesi huolehtii Pirkkalan vesijohto- ja jätevesiviemäri verkostosta ja laitteista. Vuoden 2016 aikana korjattiin Pirkkalassa viisi vesijohtovuotoja ja kaksi kiinteistöjen omissa tonttijohdoissa ollutta vuotoa.

Jätevesipumppaamot

Tampereen Veden käyttö- ja kunnossapitovastuulla on 102 jäteveden pumppaamoa, sekä yksi sadeveden pumppaamo. Pirkkalan kunnan alueella pumppaamoita on 22 kpl ja Tampereen kaupungin alueella 80 kpl. Sadevesipumppaamo on Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa.

Pumppaamoiden huolto ja saneeraustyöt on toteutettu vuosittaisen ennakkosuunnitelman mukaisesti kolmella pumppaamolla. Tampereen kaupungin alueella huollettiin ja saneerattiin Mustalahden, Pyhäran-nan, Lentävänniemen ja Ihaistenkadun jätevedenpumppaamot, joihin vaihdettiin uudet pumput ja sähkökeskukset. Pirkkalan Turrin vanhan pumppaamon tilalle rakennettiin uusi nykyaikainen lujitemuovinen pumppaamo, mihin asennettiin uudet pumput ja sähkökeskus. Lisäksi Hyhkyn pumppaamon painelinja uusittiin katutöiden yhteydessä.

Tasanteen alueen uuden jätevedenpumppaamon rakennustyöt ovat alkaneen ja pumppaamo valmistu kevään 2017 aikana.

Hirviniemen vesihuoltotyö yhteydessä rakennetaan kuusi uutta jäte-vedenpumppaamoa, joista kaksi on valmistunut vuoden 2016 aikana. Vesihuoltotyö valmistuu vuoden 2017 aikana.

13 13

Viemärilaitos

Jätevedenpuhdistus

Tampereen Veden jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Viinikanlahdessa, Raholassa, Kämmenniemessä ja Polsossa. Tampereen Veden jäteve-denpuhdistamoilla puhdistettiin vuonna 2016 yhteensä 33,1 milj. m3 jätevettä, mikä oli n. 2,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Viini-kanlahden, Kämmenniemen ja Polson puhdistamoilla täytettiin jäteve-sien käsittelyssä ympäristöluvan edellyttämät teho- ja puhdistusvaa-timukset kaikilla tarkastelujaksoilla. Raholan puhdistamolla ei päästy ensimmäisellä ja neljännellä neljänneksellä kaikkiin puhdistusvaati-muksiin. Lupaehdon mukaisesti saa lähtevän veden Bod:n pitoisuus saa olla enintään 10 mg/l kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,30 mg/l ja ammoniumtypen 4,0 mg/l. Tarkastelujakson 1/4 2016 tuloksissa Bod:n pitoisuus oli 16,0 mg/l, kokonaisfosforin oli 0,32 mg/l ja ammonium-typen 4,1 mg/l. Myös ammoniumtypen reduktiossa jäätiin alle 90 % tulokseen 85,3 %. Myös Raholan puhdistamon tarkastelujaksolla 4/4 jäätiin ammoniumin teho- ja puhdistusvaatimuksista. Lähtevän veden ammoniumpitoisuus oli 7,7 mg/l ja reduktio 89,1 %.

Raholan puhdistamon laitehäiriöt ja helmikuun alkupuolella tulleet runsaat sulamisvedet häiritsivät prosessia ensimmäisellä neljänneksellä. Raholan puhdistamolla jäätiin lupaehdoista myös viimeisellä neljän-neksellä. Vielä selittämättömästä syystä nitrifi ointi lamaantui marras- joulukuun vaihteessa, eikä sitä saatu enää käynnistettyä uudelleen.

Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena jätevedenpuhdistamoilla syntyi yhteensä 27 191 m3 kuivattua lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus pai-notettuna keskiarvona oli keskimäärin 31,2 %. Kuiva-aineeksi lasket-tuna lietemäärä oli 8483 tonnia eli 256 grammaa puhdistettua jäteve-sikuutiota kohti. Lietemäärä pieneni noin 1,2 % edellisestä vuodesta. Liete vietiin ulkopuolisille toimijoille jatkokäsittelyyn. Kaikki liete kom-postoidaan ja lopputuote käytetään maanparannusaineena ja pelto-lannoitteena.

Jätevesilietteiden sijoittaminen onnistui tavoitteiden mukaisesti hyö-tykäyttöasteen ollessa 100 %. Jätevedenpuhdistamoiden kompostoi-dusta lietteestä 38,8 % sijoitettiin maatalouskäyttöön, 48,3 % käytet-tiin viherrakentamiseen ja loput 12,8 % Koukkujärven jätteenkäsitte-lykeskuksen kenttien maisemointiin. Lietteen raskasmetallipitoisuudet täyttävät valtioneuvoston määrittämät laatuvaatimukset.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa 2014 että kes-kusjätevedenpuhdistamo sijoitetaan Tampereen Sulkavuoreen Suun-nittelutarjoukset keskuspuhdistamon yleissuunnitelman tarkistuksesta ja toteutussuunnittelusta pyydettiin syyskuun alussa ja suunnittelija-valinnat tehtiin hankintaprosessin valmistuttua tammikuussa 2015. Yleissuunnitelman tarkistus valmistui 30.6.2015 ja toteutussuunnittelu valmistuu huhtikuussa 2017. Hankkeessa on mukana v. 2010 toteutetun osallistumistiedustelun perusteella kuusi kuntaa (Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi), joiden jätevesistä 96 % puhdis-tetaan jo nykyisin Tampereella. Uusi yhteinen keskusjätevedenpuhdis-tamo on tarkoitus saada käyttöön 2020-luvun alkupuolella.

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo on rakennettu alun perin vuonna 1972 mekaaniseksi puhdistamoksi. Vuosien varrella puhdistamon pro-sessia on tehostettu monessa vaiheessa. Nykyisellään se käsittää mekaanisen vaiheen (välppäys, hiekanerotus ja esiselkeytys) ja biolo-giskemiallisen puhdistuksen.

Biologinen puhdistus toteutetaan aktiivilietemenetelmällä. Menetel-mällä poistetaan jäteveden sisältämä orgaaninen aines ja hapetetaan jäteveden ammoniumtyppi nitraatiksi purkuvesistön happitilanteen parantamiseksi. Biologiskemiallisessa puhdistuksessa fosforin ja osit-tain myös orgaanisen aineen poisto toteutetaan ferrisulfaattiliuoksella saostamalla.

Prosessissa syntynyt liete sakeutetaan, mädätetään ja kuivataan lingoilla ennen sen kompostointia. Kompostoitu liete hyödynnetään viherrakentamisessa ja maanviljelyssä. Mädätyksessä hajoamistuot-teena syntyvästä biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä kaasu-moottorigeneraattorilla. Kertomusvuonna kaasumoottorin hyötykäyt-töaste oli 75,0 %. kaasumoottorigeneraattori tuotti 3420 MWh sähkö- ja 3530 MWh lämpöenergiaa. Sähköenergian omavaraisuusaste oli 39,1 % ja lämpöenergian 59,2 %

Viinikanlahden puhdistamoon tutustuu vuosittain useita vierailija-ryhmiä. Vuonna 2016 puhdistamoa esiteltiin 22 ryhmälle, joissa kävi yhteensä 250 henkilöä.

Puhdistamon nykyiset mitoitusarvot• tulopumppaus 3,0 m3/s • keskivirtaama esiselketys Qd = 120 000 m3/d • keskivirtaama biologinen vaihe Qd = 65 000 m3/d • tuntivirtaama biologinen vaihe qka = 2 700 m3/h • tuleva BOD7-kuormitus = 14 000 kg O2/d

Viinikan-lahti

Puhditustulokset Puhdistusvaatimukset

2016 mg/l (lähtevä)

Reduktio % mg/l (lähtevä)

Reduktio %

BOD7 3,0 98,8 <10 >95

kok. P(Ptot) 0,16 97,7 <0,4 >93

NH4-N 1,3 <4,0 >90

97,3 >90

Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen.

Nitrifi kaatio-aste

14

Raholan jätevedenpuhdistamo

Raholan jätevedenpuhdistamo on biologiskemiallinen rinnakkaissaos-tuslaitos, joka valmistui vuonna 1962. Puhdistamolla jätevesi on käsi-telty alusta alkaen biologisesti ja lietteen stabilointimenetelmänä on käytetty mädätystä. Fosfori poistetaan kemiallisesti saostamalla fer-risulfaatilla. Raholassa käsitellään myös pääosa Ylöjärven ja Pirkkalan jätevesistä.

Raholan puhdistamon mikroturbiinit ovat toimineet hyvin ja kaikki mädätyksessä syntyvä biokaasu on pääosin käytetty mikroturbiinien polttoaineena. Biokaasun hyötykäyttöaste vuonna 2016 oli 87,4 %, joten turbiineista saatu sähkö- ja lämpöenergia on saatu tehokkaasti käytettyä puhdistamon tarpeisiin. Mikroturbiini tuotti v.2016 sähkö-energiaa 1174 MWh ja lämpöenergiaa 2242 MWh. Sähkö- ja lämpö-energian tuotot pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna johtuen mikroturbiinien tasaisesta käyttöasteesta. Raholan puhdista-moa valvotaan normaalin työajan ulkopuolella Viinikanlahden puh-distamon keskusvalvomosta, jossa on miehitys ympäri vuorokauden. Raholan puhdistamon alueella on valvontakamerat sekä sisätiloissa että ulkoalueilla.

Puhdistamon nykyiset mitoitusarvot• vuorokausivirtaama Qmit = 20 000 m3/d vanha osa Qmit = 8 000 m3/d uusi osa Qmit = 12 000 m3/d• tuntivirtaama qmit = 1 100 m3/h vanha osa qmit = 450 m3/h uusi osa qmit = 650 m3/h

Rahola Puhditustulokset Puhdistusvaatimukset

2016 mg/l (lähtevä)

Reduktio % mg/l (lähtevä)

Reduktio %

BOD7 8,4 97,4 <10 >95

kok. P 0,26 97,4 <0,3 >95

NH4-N 5,2 <4,0

91,8 >90

Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen.

Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot

Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot ovat katettuja biolo-gis-kemiallisia Metoxy-rinnakkaissaostuslaitoksia.

Kämmenniemi Polso

Asukasvastineluku 1000 1500

Vuorokausivirtaama Qmit m3/d 250 400

Kämmen-niemi

Puhditustulokset Puhdistusvaatimukset

2016 mg/l (lähtevä)

Reduktio % mg/l (lähtevä)

Reduktio %

BOD7 6,0 97,8 <10 >95

kok. P 0,27 96,5 <0,5 >95

Polso Puhditustulokset Puhdistusvaatimukset

2016 mg/l (lähtevä)

Reduktio % mg/l (lähtevä)

Reduktio %

BOD7 7,1 97,3 <15 >92

kok. P 0,1 98,3 <0,6 >92

Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen.

Viemärilaitoksen laboratorioViemärilaitoksen laboratorio tekee jätevedenpuhdistamoiden käyttö-tarkkailun ja ympäristöviranomaisille raportoitavien kuormitustark-kailun edellyttämät analyysit sekä hulevesien ja teollisuuden jätevesien tarkkailuun liittyviä analyysejä. Laboratorion tehtäviin kuuluu myös puhdistamoiden toiminnan ja lietteen laadun turvaamiseen liittyvää tarkastus- ja neuvontatoimintaa. Laboratorio osallistui vuoden 2016 aikana neljään valtakunnalliseen pätevyyskoetutkimukseen ja menes-tyi niissä erittäin hyvin.

Laboratoriossa tutkittiin toimintavuonna 3088 näytettä, joista tehtiin yhteensä 11870 määritystä. Kaikista näytteistä 81,3% oli jätevedenpuh-distamoiden näytteitä ja koelaitostoimintaan liittyviä näytteitä oli 10,9 %. Puhdasvesi eli Ruskon pintavesilaitoksen prosessi- ja eri pohjavesiase-mien näytteitä oli 3,4 % kokonaismäärästä. Teollisuus-, pumppaamo-, hulevesi- ym. näytteiden osuus oli 4,1 %.

Viemärilaitoksen laboratorio tilaa analyysi- ja näytteenottopalveluja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) laboratoriosta sekä Eurofi ns Scientifi c Finland Oy:ltä. Viranomaistarkkailutulokset toi-mitetaan Pirkanmaan Ely-keskukselle.

Teollisuuden jätevesien kuormitustarkkailua on siirretty toiminnan-harjoittajien vastuulle ja Viemärilaitoksen laboratorio suorittaa teolli-suusjätevesien valvontaa satunnaisotannoilla.

Vanhoja ja uusia kohteita on tarkoitus kartoittaa ja toimintaa sel-keyttää. Laboratoriohenkilöstön hyödyntämistä sekä talous- että jäte-vesilaboratoriossa jatketaan kierrättämällä henkilökuntaa molempien laboratorioiden työtehtävissä.

Nitrifi kaatio-aste*

15

Puhdistetun jäteveden pitoisuuksiaPurifi ed wastewater

ViinikanlahtiRahola

BHK7 / BOD7

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

12

9

6

3

0

mg/lLupaehdon vaatimus /

Permit conditions: < 15 mg/

Ammoniumtyppipitoisuus / Ammonia-nitrogen concentration

Raholassa nitrifi ointi 1.6.–30.9 välisenä aikana vuoteen 2011 asti. Vuodesta 2012 alkaen Raholassa ja Viinikanlahdessa ympäri vuoden.

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

16

12

8

4

0

Raholassa ja Viinikanlahdessa ympäri vuoden.

mg/l

Fosforipitoisuus / Phosphore concentration

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

0,5

0,4

0,3

0,2

0,1

0

mg/lLupaehdon vaatimus / Permit

conditions: < 0,6 mg/

16

20000

15000

10000

5000

0

Viinikanlahden puhdistamon energiajakauma 2007-2016Energy balance of Viinikanlahti wastewater treatment plant

Raholan puhdistamon energiajakauma 2007-2016Energy balance of Rahola wastewater treatment plant

tuotettu lämpö/produced heatostettu lämpö/bought heattuotettu sähkö/produced energyostettu sähkö/bought electricity

ylijäämäkaasu/surplus gas burnt in gas generatortuotettu lämpö/produced heattuotettu mekaaninen energia, 2010 alk. tuotettu sähköenergia/produced mechanical energy, from 2010 produced electricityostettu sähkö/bought electricity

MWh

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

0

MWh

17

Tutkimus ja kehitys

Tampereen Vesi osallistuu aktiivisesti tutkimus- ja kehittämistoimin-taan. Yhteistyötä tehdään eri tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Alla esimerkkejä kertomusvuonna käynnistä olleista hankkeista.

Tampereen Vesi on mukana useissa yhteistyöhankkeissa eri tahojen kanssa. Esimerkiksi Vesilaitoyhdistys (VVY) koordinoi useita vesihuol-toalan hankkeita, joissa Tampereen Veden edustajia on hankkeiden ohjausryhmissä.

YleissuunnitteluKeskuspuhdistamon suunnittelijavalinnat tehtiin tammikuussa 2015. Keskuspuhdistamon yleissuunnitelma valmistui syyskuussa ja sen jäl-keen aloitettu toteutussuunnittelu valmistuu 2017 alussa. Suunnittelu- ja rahoitusvastuu siirtyy Tampereen Vedeltä asteittain hanketta varten perustetulle Tampereen Keskuspuhdistamo Oy:lle, jonka toistaiseksi omistaa kokonaan Tampereen kaupunki. Keskuspuhdistamo Oy aloitti toimintansa marraskuun alussa 2015.

JätevedenkäsittelyTampereen Vesi on mukana Luonnonvarakeskuksen PProduct- hank-keessa, jossa tutkitaan jätevesilietefosforin potentiaalia kasvintuo-tannossa ja se vaikutuksia ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen.

Käynnissä on myös Tekesin PIMAKE-Inka -hanke ’Tampereen pilaan-tuneiden maiden käsittelykeskus ja Pirkanmaan keskuspuhdistamon lietetuhkan hyödyntäminen.

Raholan jätevedenpuhdistamon tertiäärikäsittelyn suunnittelu saa-tiin päätökseen. Tertiäärisuodattimet hankittiin ja toteutusta aloitettiin urakoita kilpailuttamalla.

Tutkimus ja kehitys

Vedentuotanto

Tampereen Vesi on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) DWDSOME- projektissa, jossa on tarkoitus selvittää juomavesiverkoston mikrobidynamiikkaa. Tavoitteena on saada kokonaisvaltainen käsitys juomavedessä esiintyvistä mikrobiyhteisöistä ja niiden välisistä riippu-vuussuhteista. Samoin Tampereen Vesi on mukana THL:n Vesitornit- hankkeessa, jossa selvitetään mm. veden varastoinnin vaikutusta juo-maveden mikrobiologiseen laatuun.

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen rakennustyöt valmistuivat. Lai-toksen käyttöönotto aloitettiin. Prosessiin tehtiin muutoksia käsitellyn veden laadun parantamiseksi sekä kemikaloinnin että hämmennyksen osalta. Laitoksen kemikalointi- ja fl otaatio järjestelmän testauksia jat-kettiin sopivan kemikaaliannostuksen löytämiseksi.

Messukylän vedenottamon varavoimakone otettiin käyttöön. Tam-pereen Vesi osallistui Messukylän vedenottamon pohjaveden muodos-tumisalueen selvitykseen yhdessä Geologisen tutkimuskeskuksen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Kolmannen raakavesikaivon paik-kaa tutkittiin.

VerkostoVedenjakelun automaatiomallinnus jatkui. Kehitettiin laskentaohjelma verkostomallinnuksen pohjalle, jolla voidaan mm. ennustaa veden ikä verkostossa eri jakelutilanteissa, veden sekoittuminen eri vesilähteistä ja automaation ohjausmuutosten vaikutus veden riittävyyteen eri paine-alueilla.

18 18

Tulot vesi- ja jätevesilaskutuksesta

Vuonna 2016 Tampereen Vesi laskutti vettä 15,3 milj. m3, mikä oli 0,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna kuin edellisenä vuonna. Naapuri-kunnille myydyn veden osuus oli 9,3 % veden kokonaismyynnistä eli 1,4 milj. m3 (v. 2015: 9,6 % eli 1,5 milj. m3). Tulot vesilaskutuksesta oli-vat 21,9 milj. € (2015: 20,6 milj. €).

Jätevettä laskutettiin 20,5 milj. m3 (v.2016: 20,6 milj. m3) eli 0,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Naapurikuntien jätevesilaskutus oli 20,8 % jäteveden kokonaislaskutuksesta eli 4,3 milj. m3. (v. 2015: 20,7 % eli 4,3 milj. m3). Tulot jätevesilaskutuksesta olivat 32,5 milj. € (v.2015: 31,9 milj. €).

Liikevaihto ja tulos Vuonna 2016 Tampereen Veden liikevaihto oli 57,2 milj. €, joka oli 0,5 milj. € suurempi kuin talousarviossa. Omistajalle suoritettiin korvauk-sena peruspääomasta 10,5 milj. € Tampereen kaupungin vuoden 2016 talousarvion mukaisesti. Tilikaudelta ylijäämää ennen varauksia on 13 562 719,05 €. Tulokseksi jää 13 706 235,84 €, joka on n. 3,2 milj. € budjetoitua suurempi.

Ympäristöasioiden taloudelliset vaikutukset Tampereen Vesi arvioi ympäristöasioiden taloudellista merkitystä ympä-ristötilinpäätöksen avulla. Ympäristötilinpäätöksen laadinnassa on sovel-lettu Tilastokeskuksen ohjetta ympäristöliiketoiminnan tulojen ja ympä-ristömenojen osalta. Ympäristövastuut määräytyvät normaalisti kirjan-pitolain ja -asetuksen mukaisesti. Laskentaperiaatteet ovat pääpiirteis-sään samat kuin aikaisempina vuosina tehdyissä ympäristötilinpäätök-sissä. Laskelmissa on esitetty vertailun vuoksi myös vuoden 2015 tiedot.

Ympäristönsuojeluinvestoinnit ja niiden poistotYmpäristönsuojeluinvestointeihin sisältyvät kaikki jäteveden puhdis-tukseen ja viemäriverkostoon liittyvät investoinnit. Vedenhankinnan ja jakelun osalta vesijohtoverkon saneeraukseen ja vedenpuhdistusproses-sin parantamiseen liittyvät investoinnit on laskettu mukaan, koska nii-den avulla parannetaan talousveden laatua ja terveellisyyttä, ennalta-ehkäistään ympäristövahinkoja sekä korjataan jo syntyneitä vahinkoja.

Vuoden 2016 ympäristönsuojeluinvestoinnit ja niiden poistot jakaantuivat eri sektoreille alla esitetyllä tavalla. Vuoden 2015 vastaavat luvut ovat suluissa.

Investoinnit milj. € Poistot milj. €

Jätevedenpuhdistus 1,7 (1,9) 1,4 (1,0)

Viemäriverkosto ja pumppaus

6,4 (7,5) 4,2 (4,6)

Vesijohtoverkon saneeraus

2,7 (1,8) 0,8 (0,7)

Ympäristöinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista oli 50,6 (41,6) % ja liikevaihdosta 18,8 (19,9) %. Ympäristöinvestointien poistojen osuus kaikista poistoista oli 60,0 (61,8) % ja liikevaihdosta 11,2 (11,2) %.

Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenot

Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenoihin kuuluvat ympä-ristönsuojelun hallinnon kulujen lisäksi kaikki jäteveden puhdistuskulut ja viemäriverkoston käyttö- ja kunnossapitokulut sekä vesijohtoverkos-ton huolto- ja saneerauskulut pois lukien laskennalliset energiaverot ja maksetut ympäristöperusteiset korvaukset. Jätevedenpuhdistuksen käyt-tökustannuksiksi muodostui 7,2 milj. euroa ja viemäriverkoston 2,5 milj. euroa. Vesijohtoverkoston saneerausmenot olivat 1,6 milj. euroa. Ympä-ristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitokulujen osuus kaikista käyttö- ja kunnossapitokuluista oli 51,3 (47,8) % ja liikevaihdosta 19,7 (19,8) %.

Ympäristöperusteiset korvaukset Ympäristöperusteisena korvauksena maksettiin puhdistetun jäteveden mahdollisia haittavaikutuksia purkuvesistössä kompensoivaa vesilain tarkoittamaa kalatalousmaksua 44 500 euroa. Vesilain mukaisissa lupa-päätöksissä annetaan myös tarkkailuvelvoite, joka koskee niin vesis-tövaikutuksia kuin kalataloudellisiakin vaikutuksia. Tampereen Veden osuus vesistövaikutusten yhteistarkkailun kustannuksista oli 102 655,40 euroa ja kalataloudellisesta yhteistarkkailusta 48 480,18 euroa.

Ympäristöverot ja veroluonteiset maksut Ympäristöveroja ja niihin rinnastettavia veroluonteisia maksuja ovat jäte- ja energiaverot sekä osa polttoaineiden hintoihin sisältyvistä veroista. Viimeksi mainittujen määrää ei pystytty luotettavasti laske-maan. Kulutetun sähkön energiavero oli 479 001,49 euroa. Jäteveroa maksettiin 196 827,40 euroa. Ympäristöverojen yhteenlaskettu osuus koko liikevaihdosta oli 1,2 % (1,0) %.

YmpäristötuototYmpäristötuotot muodostuvat jätevesimaksuista 30,5 (29,8) milj. euroa sekä sakokaivolietteiden ja muiden lietteiden vastaanottomaksuista 142 998,15 (155 365,66) euroa. Ympäristötuotot olivat yhteensä 33,4 (32,5) milj. euroa. Niiden osuus koko liikevaihdosta oli 58,4 (58,0) %.

Ympäristötoiminnan kustannussäästöt Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoilla mädätyksessä syn-tyvä biokaasu hyödynnetään tuottamalla sähköä ja lämpöä puhdista-moiden tarpeisiin. Ulkoa ostettavan energian tarve pienenee samassa suhteessa. Lämmön ja sähkön tuotannosta syntyvä kustannussäästö yhteensä oli vuonna 2016 suuruudeltaan 0,95 (0,72) milj. euroa.

Talous

19 19

Käyttömaksu €/m3

veroton €/m3

sis. alv

Vesi/Water 1,15 1,43

Jätevesi/Wastewater

1,66 2,06

Yhteensä/All 2,81 3,49

Perus-maksu

Vesi Jätevesi

Mittarin koko mm

€/kk veroton

€/kk,sis.alv

€/kk veroton

€/kksis.alv

≤ 20 6,73 8,35 6,73 8,35

≤ 30 25,56 31,69 25,56 31,69

≤ 40 55,39 68,86 55,39 68,86

≤ 50 75,85 94,05 75,85 94,05

≤ 80 96,31 119,42 96,31 119,42

≤ 150 115,17 142,81 115,17 142,81

Veden myyntituotot 16 736 694 29,2Jätevesimaksutuotot 27 002 198 47,2Perusmaksut 7 065 021 12,3Myynti Pirkkalaan 3 665 709 6,4Tilaustöiden laskutus 2 684 860 4,7Muut tuotot 72 248 0,1

57 228 730 100,0

Tuotot 2016 € %

29,2 %

4,7 %

47,2 %

12,3 %

6,4 %

Palkat 5 353 446 23,8Henkilöstökulut 1 820 722 8,1Palvelut 7 531 110 33,5Energia 1 900 794 8,5 (polttoaine, sähkö + lämpö) Veden osto 326 947 1,5Kemikaalihankinnat 2 465 432 11,0Aineet ja tarvikkeet 1 548 194 6,9Vuokrat 1 263 740 5,6Muut kulut 256 134 1,1

22 466 521 100,0

Käyttötalouskulut 2016 € 565656%

23,8 %

8,1 %

33,5 %

8,5 %

1,5 %

1,1 %

11 %

6,9 %

5,6 %

Käyttö- ja perusmaksut 2016Basic and use charges of Tampere Water 2016

Kulut ja tuotot 2016

20

Tuloslaskelma – Income statement

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 31.12.16 31.12.15

Sijoitetun pääoman tuotto, % -Return on investment 16,6 16,5

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % - Return on the City’s investment 16,6 16,5

Voitto, % - Profi t 23,7 20,3

1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015

LIIKEVAIHTO- TURNOVER 57 183 037,03 55 982 913,10

Valmistus omaan käyttöön- Own use 10 898 528,50 8 332 596,84

Liiketoiminnan muut tuotot-Other operating expences 45 693,23 1 678 681,42

Materiaalit ja palvelut-Materials and services

Aineet, tarvikkeet ja tavarat-Materials and supplies -8 261 013,22 -7 766 496,55

Palvelujen ostot-Outsourced services -15 939 814,88 -15 629 635,73

Henkilöstökulut-Personnel expences

Palkat ja palkkiot-Wages and salaries -5 611 639,33 -5 533 417,49

Henkilösivukulut-Indirect employee costs

Eläkekulut-Pension expences -1 513 586,77 -1 600 935,48

Muut henkilösivukulut- Other indirect employee costs -369 297,29 -310 385,69

Poistot ja arvonalentumiset-Depreciation and value adjustements

Suunnitelman mukaiset poistot- Depreciation to plan -10 697 316,95 -10 108 132,14

Arvonalentumiset - Depreciation 0,00 -1 610 000,00

Liiketoiminnan muut kulut-Other operating expenses -1 681 888,72 -1 573 622,30

Liikeylijäämä (-alijäämä)-Operating profi t 24 052 701,60 21 861 565,98

Rahoitustuotot ja -kulut- Financial income and expenses

Muut rahoitustuotot-Other fi nancial income 10 319,36 14 223,00

Muille maksetut korkokulut 0,00 0,00

Korvaus peruspääomast- Comjpensation for capital invested -10 500 000,00 -10 500 000,00

Muut rahoituskulut-Other fi nancial expenses -301,91 -328,66

YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN VARAUKSIA 13 562 719,05 11 375 460,32

PROFIT (DEFICIT) BEFORE APPROPRIATIONS

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 143 516,79 143 516,79

Increase (-) or decrease (+) in accumulated depreciation difference

Vapaaehtoisten varausten lisäys 0,00 0,00

Increase (-) or decrease (+) in voluntary reserves

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 13 706 235,84 11 518 977,11

Profi t (defi cit)for the fi nancial period

21 21

Tase – Balance sheet

VASTAAVAA-ASSETS 31.12.16 31.12.15

PYSYVÄT VASTAAVAT-NON-CURRENT ASSETS

Aineettomat hyödykkeet- Intangible assets

Muut pitkävaikutteiset menot-Other capitalized expenditure 0,00 0,00

0,00 0,00

Aineelliset hyödykkeet- tangible assets

Rakennukset-Buildings 7 744 146,43 8 205 474,19

Kiinteät rakenteet ja laitteet-Fixtures 113 256 093,41 103 247 712,04

Koneet ja kalusto-Machinery and equipment 144 571,23 68 135,69

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat-Advance payments and contruction in progress

44 579 387,01 43 785 107,07

165 724 198,08 155 306 428,99

Sijoitukset-Investments

Osakkeet ja osuudet-Shares and holdings 0,00 0,00

Muut saamiset-Other receivables 111 019,00 49 888,00

111 019,00 49 888,00

VAIHTUVAT VASTAAVAT-CURRENT ASSETS

Vaihto-omaisuus-Inventories

Aineet ja tarvikkeet-Materials and supplies 642 989,89 562 394,91

642 989,89 562 394,91

Saamiset-Receivables

Lyhytaikaiset saamiset-Non-current receivables

Myyntisaamiset-Accounts receivable 7 726 602,45 6 187 460,40

Saamiset kunnalta- Receivables from Municipality 4 930 763,91 123,38

Muut saamiset-Other receivables 333 476,11 154 732,44

Siirtosaamiset-accrued credits and deferred charges 158 710,80 627 213,63

13 149 553,27 6 969 529,85

VASTAAVAA YHTEENSÄ-TOTAL ASSETS 179 627 760,24 162 888 241,75

22

Tase – Balance sheet

VASTATTAVAA-LIABILITIES 31.12.16 31.12.15

OMA PÄÄOMA-SHAREHOLDER´S EQUITY

Peruspääoma-Capital invested 70 341 207,56 70 341 207,56

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)-Retained earnings (loss) 47 767 419,21 36 248 442,10

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)-Profi ty for the fi nancial period 13 706 235,84 11 518 977,11

131 814 862,61 118 108 626,77

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

DEPRECIATION DIFFERENCE AND VOLUNTARY RESERVES

Poistoero-Depreciation vdifference 245 965,82 389 482,61

Vapaaehtoiset varaukset-Voluntary reserves 19 689 000,00 19 689 000,00

19 934 965,82 20 078 482,61

PAKOLLISET VARAUKSET-COMPULSORY RESERVES

Eläkevaraukset-Pension reserves 56 400,00 84 500,00

Muut pakolliset varaukset-Other compulsory reserves 0,00 0,00

56 400,00 84 500,00

VIERAS PÄÄOMA-LIABILITIES

Pitkäaikainen- Non-current

Korottomat velat kunnalta-Interest free debts from Municipality 423 031,73 289 414,49

Muut velat-Other debts 20 295 610,09 17 442 012,53

20 718 641,82 17 731 427,02

Lyhytaikainen-Current

Ostovelat -Accounts payable 5 306 762,80 2 614 374,65

Korottomat velat kunnalta-Interest free debts from Municipality 757,35 0,00

Siirtovelat-Accruals 225 812,45 1 908 484,18

Muut velat-Other liabilities 1 569 557,39 2 362 346,52

7 102 889,99 6 885 205,35

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 179 627 760,24 162 888 241,75

TOTAL SHAREHOLDER´S EQUITY AND LIABILITIES

TASEEN TUNNUSLUVUT 31.12.16 31.12.15

Omavaraisuusaste, % 84,5 84,8

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 48,6 42,7

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 61 474 47 767

23

Rahoituslaskelma – Cash fl ow statement

1.1–31.12.2016 1.1–31.12.2015

TOIMINNAN RAHAVIRTA/NET CASH FLOW FROM PRIMARY OPERATIONS AND INVESTMENTS

Toiminnan rahavirta/Operational cash fl ow

Liikeylijäämä (-alijäämä)/ Operation profi t (defi cit) 24 052 701,60 21 861 565,98

Poistot ja arvonalentumiset/ Depreciation and value adjustments 10 697 316,95 11 718 132,14

Rahoitustuotot ja -kulut/ Financial income and expenses -10 489 982,55 -10 486 105,66

Tulorahoituksen korjauserät/ Corrections of income fi nancing -28 100,00 -4 300,00

24 231 936,00 23 089 292,46

Investointien rahavirta/Investment cash fl ow

Investointimenot/Investment expences -21 267 114,64 -26 799 122,96

Rahoitusosuudet investointimenoihin/ Portions to be fi nance in investment expences

152 028,60 443 958,00

-21 115 086,04 -26 355 164,96

Toiminnan ja investointien rahavirta/ Net cash fl ow from primary operations and investments

3 116 849,96 -3 265 872,50

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA/FINANCING CASH FLOW

Antolainauksen muutokset/Changes in credits

Antolainasaamisten lisäykset kunnalle/ Accession of credit to the Municipality

-61 131,00 -5 809,00

Muut maksuvalmiuden muutokset/Other changes in liquidity

Vaihto-omaisuuden muutos/Change in current assets -80 594,98 40 618,80

Saamisten muutokset kunnalta/ Changes in receivables from the municipality

-4 930 640,53 655 991,66

Saamisten muutokset muilta/Changes in receivables from others -1 249 382,89 1 826 629,37

Korottomien velkojen muutos kunnalta/ Change in interest-free liabilities from Municipality

134 374,59 111 068,88

Korottomien velkojen muutos/Change in interest-free liabilities from others

3 070 524,85 637 372,79

-3 116 849,96 3 265 872,50

CHANGE IN FINANCESS/CHANGE IN FINANCESS 0,00 0,00

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 1.1-31.12.2016 1.1-31.12.2015

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -14 752 380,87 -20 896 362,16

Investointien tulorahoitus, % 114,9 87,6

Quick Ratio 1,9 1,0

Current Ratio 1,9 1,1

24

2016 2015 2016 (2015)

1000 eur 1000 eur % liikevaihdosta

LV 2016 = 57 183 037 €

YMPÄRISTÖTUOTOT

Jätevesimaksut 33 257,2 32 351,1

Lietteiden vastaanottomaksut 108,1 33 365,3 116,5 32 467,6 58,35 (58,0)

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITOMENOT

Jäteveden puhdistus -7 184,9 -7 143,6

Viemäriverkosto -2 543,4 -2 278,8

Vesijohtoverkoston kunnossapito -1 563,8 -11 292,1 -1 678,9 -11 101,3 19,7 (19,8)

Muut ympäristönsuojelun käyttökulut -535,3 -546,6 0,9 (1,0)

YMPÄRISTÖPERUSTEISET KORVAUKSET

Purkuvesistö -218,2 -169,3 0,4 (0,3)

YMPÄRISTÖVEROT

Energiavero -479,0 -483,0

Jätevero -196,8 -675,828 -182,6 -665,6 1,2 (1,0)

YMPÄRISTÖINVESTOINTIEN POISTOT

Jäteveden puhdistus -824,6 -1 022,4

Viemäriverkosto -4 206,5 -4 567,6

Vesijohtoverkoston saneeraus -1 388,2 -6 419,3 -660,1 -6 250,1 12,52 (11,2)

YMPÄRISTÖTOIMINNAN KUSTANNUSSÄÄSTÖT

Biokaasun energiakompensaatio 445,6 330,6

Biokaasun lämpökompensaatio 508,6 954,211 393,0 723,6 1,7 (1,3)

YMPÄRISTÖTULOS 15 178,847 14 458,3 26,5 (25,8)

Ympäristötilinpäätös

25 25

The year 2016 was the 118th year of activity for Tampere Water. The operational and fi nancial goals set by the City Council were mainly achieved. Drinking water quality remained good. However, the number of pipeline leakages, 47 altogether, increased by 21 compared with the best-ever record of the year before. The amount of unbilled water increased from 15,5 per cent to 17,3 per cent of the total water amount sold. Water rate and sewage fee were the fourth cheapest among the fi fteen major cities in Finland. The environmental permits in wastewater purifi cation were reached, except occasional violation of effl uent limits in Rahola wastewater treatment plant during the coldest period. Investments on rebuilding of aged water mains and sewers were continued, even if a lot of resources are continuously needed also to build pipeline networks to the new areas of the rapidly growing city.

The turnover was 57.2 million euros and 2.1 per cent better than last year. The amount of water sold to the consumers (15.3 million m3) increased by 0.3 per cent and the amount of charged wastewater (20.5 million m3) decreased by 0.6 per cent. The operating profi t was 24.1 million euros and the compensation for the capital invested by the City 10.5 million euros.

Investments were made with 21.3 million euros. Most of it was used to build new and rebuild old water mains, sewers and rainwater sew-ers. Some signifi cant improvements were made also on the water and wastewater treatment plants and pumping stations. The modernisation of Kaupinoja water treatment plant was continued.

Tampere Water was active also in the regional projects. Altogether six municipalities - Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti and Ylöjärvi – have decided to take part into the implementation stage of the new regional wastewater treatment plant in Sulkavuori, Tampere. The new plant is to be taken into use in 2024. The detailed planning will be fi nished by March, 2017. The implementation organisation - Keskus-puhdistamo Oy - received also the fi nancial charge of the project after the directed share issue in the beginning of April, 2016.

Tampere Water was active also in various R & D projects, for exam-ple Smart Water, PProduct and PIMAKE projects, and benchmarking.

The geological structures of three present groundwater intake areas were studied with Geological Survey of Finland (GTK). Tampere Water participated also two information campaignes arranged by the Finnish Waterworks Association VVY. The build up of the Water Safety Plan was also started and will be fi nished by June, 2017.

The amount of permanent staff was 130 persons (130 also in 2015) with the average age of 47,3 years. Two persons retired.

Also this year, a lot of updating education and other activities were arranged for the personnel to keep them fi t for work. Several persons participated the education for professional degree of water services. Some accidents at work still took place and the goal of zero was not yet reached. The number of sick-leave days also increased slightly.

Warm thanks to the whole personnel for

well done work also this year. And above

all, thanks for our all customers and

partners for a very good co-operation.

Managing director´s view

Pekka Pesonen Managing Director

26

Tampere Water Personnel and Competence

Tampere Water Personnel and Competence

At the end of 2016, Tampere Water had a total of 130 (130 in 2015) employees. The average age of the employees was 48,8 years.

Personnel costs were 7,5 M€, (7,4 M€ in 2015). Turnover per capita was 439 870.

To maintain and develop personnel competence, Tampere Water orga-nised courses, training, and study trips in 2016. For example some Tam-pere Water employees participated in training aiming for the supply water and wastewater services degree.

To maintain working capacity, employees were offered weekly exercise (badminton, volleyball and gym). Several events and excursions were organised during the fi scal year.

Customers and customer service

Number of inhabitants of Tampere was 228 173 in the end of the year 2016. 96 % of inhabitants live in the area of water mains. Number of inhabitants of Pirkkala was 19 169. and 86 % of inhabitants live in the area of water mains.

Tampere Water provides individual service to its customers at Vesitalo in Nekala. Customers can also access services via the Internet – where they can check information about their own connection, water use and invoicing in real-time.

Water Supply and treatment

Altogether 18,7 million m3 of treated water was pumped into the water distribution network in 2016. One third of that was ground water, the rest being surface water.

The majority of drinking water is produced in a Rusko water treatment plant (WTP). The raw water of the Rusko WTP is taken from Lake Roine. The water treatment process consists of coagulation and fl occulation with ferric sulphate; dissolved air fl otation; rapid sand fi ltration; granu-lar activated carbon fi ltration; pH, hardness and alkalinity adjustment; and disinfection with UV and chlorine gas.

Tampere Water has also fi ve ground water intake and treatment plants. In addition, it operates two small surface treatment plants in Teisko area in the Northern Tampere.

Water mains and sewersTotal length of the water mains is 765 km and the sewers 1388 km.

During the year 2016 the amount of water pipe leakages was 75. 47 of these leakages occurred in the water mains and 28 in the private water pipes.

The network consists of eight pressure zones, of which the central and Tesoma zones are largest. Rusko treatment plant and Messukylä ground water plant serve central pressure zone. Water is pumped from central zone further to Peltolammi, Hervanta, Hallila and Aitolahti-Hol-vasti zones, and also additional water to Pyynikki and Tesoma zones, which normally get their water from ground water stations. Water is pumped from Pyynikki to Pispala zone.

Personnel by fi el of action 2016Business support 18

Investments and development 9

Water treatment and laboratory services 32

Wastewater treatment 23

Networks 48

Total 130

27

Rahola Results Requirements

2016 mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction %

BOD7 8,4 97,4 <10 >95

kok. P 0,26 97,4 <0,3 >95

NH4-N 5,2 <4,0

91,8 >90

Treatment results and requirements (average values including possible by-passing).

Viinikanlahti Wastewater Treatment Plant

The biological and chemical wastewater treatment in Viinikanlahti is based on activated sludge process coupled with phosphorus precipitation by ferric sulphate. The process consists of screening, grit removal, primary sedimentation, aeration and secondary sedimentation. Wastewater sludge is digested in anaerobic digesters after which the sludge is dewatered by centrifuging. The generated biogas is used as fuel in a gas motor providing electrical energy and heating for the plant.

Design Parameters• design infl uent fl ow 3,3 m3/s• average design fl ow to primary sedimentation Qd = 120 000 m3/d • average design fl ow to aeration Qd = 65 000 m3/d • average design fl ow to aeration qave = 2 700 m3/h • design BOD7 load = 14 000 kg O2/d

Viinikan-lahti

Results Requirements

2016 mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction %

BOD7 3,0 98,8 <10 >95

kok. P(Ptot) 0,16 97,7 <0,4 >93

NH4-N 1,3 <4,0

97,3 >90

Treatment results and requirements (average values including possible by-passing).

Rahola Wastewater Treatment Plant

The biological and chemical wastewater treatment in Rahola is based on activated sludge process coupled with phosphorus precipitation by fer-ric sulphate. Wastewater sludge is digested in anaerobic digesters after which the sludge is dewatered by centrifuging. The generated biogas is used as fuel in a gas motor providing energy and heating for the plant.

Design Parameters• average design fl ow Qmit = 20 000 m3/d• average design fl ow qmit = 1 100 m3/h

Design Parameters of Kämmenniemi and Polso Wastewater Treatment Plants

Kämmenniemi Polso

Population equivalent 1000 1500

Flow Qmit m3/d 250 400

Kämmen-niemi

Results Requirements

2016 mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction %

BOD7 6,0 97,8 <10 >95

kok. P 0,27 96,5 <0,5 >95

Polso Results Requirements

2016 mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction %

BOD7 7,1 97,3 <15 >92

kok. P 0,1 98,3 <0,6 >92

Treatment results and requirements (average values including possible by-passing).

The Wastewater LaboratoryThe wastewater laboratory concentrates on assisting the process control in wastewater treatment plants. The laboratory analyzed 3088 samples in 2016. 81,3 % of the samples were taken from wastewater treatment plants, pumping stations, the industry, storm waters and potable water were analyzed. Co-operating is intended to increase with the drinking water laboratory.

Nitrifi cation level

Nitrifi cation level*

28

Income from Supply Water and Wastewater Invoicing

In 2016, Tampere Water invoiced for 15.3 million m3 of water, which was 0,3 % more than the previous year. Water sold to the neighbouring municipalities covered 9,3 %, that is, 1.4 million m3 of the total sales of water (2015: 9,6 %=1.5 million m3). Income from water invoices totaled to 21,9 M€ (2015: 20,6 M€)

Wastewater invoicing came up to 20.5 million m3 (2015 :20.6 mil-lion m3), which was 0,6 % less than the previous year. Wastewater invoiced from the neighbouring municipalities covered 20,8 %, that is 4.3 million m3 of the total wastewater invoicing (2015: 20,7%= 4.3 million m3). Income from the wastewater invoicing totaled to 32,5 M€ (2015: 31,9 M€).

Turnover And Profi tIn 2016, Tampere Water had a turnover of 57,2 M€, which was 0,5 M€ more than estimated in the budget. As compensation, the owner received 10.5 M€ from the basic capital, according to the Tampere City budget for 2016. Before reservations, fi scal period surplus was 13 562 719,05 €. Profi ts summed up to 13 706 235,84 €, which was approximately 3,2 M€ more than budgeted.

Finances

28

Wastewater

Yhteystiedot / Contacts

Vesitalo / Offi ce Käyntiosoite / Address: Viinikankatu 42 APostiosoite / PB address: Viinikankatu 42 A, 33800 TampereVaihde/ Tel: 03 565 611Sähköposti: etunimi.sukunimi@tampere.fi E-mail: fi rstname.lastname@tampere.fi Kotisivut / Home pages: www.tampereenvesi.fi

Asiakaspalvelu / Customer service Puhelin / Phone: 03 5656 3600Sähköposti / E-mail: vesi.asiakaspalvelu@tampere.fi

Ruskon vedenpuhdistuslaitos / Rusko water treatment plantKäyntiosoite: Ruskontie 40Puhelin: 03 5654 4420

Vesilaitoksen laboratorio, Rusko / Rusko water laboratoryKäyntiosoite: Ruskontie 40Puhelin: 040 806 3516

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo / Viinikanlahti wastewater treatment plantKäyntiosoite: Hatanpäänkatu 2Puhelin/valvomo: 03 5656 3811

Raholan jätevedenpuhdistamo / Rahola wastewater treatment plantKäyntiosoite: Simolankatu 77Puhelin: 03 5654 5412

Viemärilaitoksen laboratorio / Wastewater LaboratoryKäyntiosoite: Ruskontie 40Puhelin: 040 806 2043

Häiriötiedotteet ja vikailmoitukset (24 h) / Fault service number (24 h)0800 90 172

Ruskon vedenpuhdistuslaitos / Rusko water treatment plantKäyntiosoite: Ruskontie 40Puhelin: 03 5654 4420

Vesilaitoksen laboratorio, Rusko / Rusko water laboratoryKäyntiosoite: Ruskontie 40Puhelin: 040 806 3516

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo / Viinikanlahti wastewater treatment plantKäyntiosoite: Hatanpäänkatu 2Puhelin/valvomo: 03 5656 3811

Raholan jätevedenpuhdistamo / Rahola wastewater treatment plantKäyntiosoite: Simolankatu 77Käyntiosoite: Simolankatu 77Puhelin: 03 5654 5412

Viemärilaitoksen laboratorio / Wastewater LaboratoryKäyntiosoite: Ruskontie 40Puhelin: 040 806 2043

Häiriötiedotteet ja vikailmoitukset (24 h) / Fault service number (24 h)0800 90 172