sitra kimmo lylykangas 2012-6-7
DESCRIPTION
Kimmo Lylykankaan esitys Sitran Energiaohjelman päätösseminarissa 7.6.2012TRANSCRIPT
ILMASTOTAVOITTEITA
TOTETUTTAVA KAAVOITUS
Kimmo Lylykangas
Aalto-yliopisto
Arkkitehtuurin laitos
ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN
07.06.2012
• Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava Aalto-yliopiston koordinoima
tutkimusosio
• Rahoittajana Sitran Energiaohjelma ja Ympäristöministeriö
• Päättyy lokakuussa 2012
• Tavoitteena esittää kansallisesti sovellettavissa olevia malleja Skaftkärr-hankkeen
kokemusten perusteella
• Tarkastelee erityisesti asemakaavoitusta ja asuinalueiden suunnittelua
• Tutkimusosiot:
laskentamallit
kaavoitusprosessin muutos
malleja kaavoitukseen
ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT
• Energia- ja päästönäkökulma huomioitava systemaattisesti maankäytön suunnittelussa
• Kysymys ei ole ainoastaan määräysten minimitasoa vaativampien
energiatehokkuustavoitteiden asettamisesta asemakaavan avulla
• Kaavoitus voi huomioida paikalliset erityispiirteet, esimerkiksi
sijainti ja ilmasto
yhdyskuntarakenne, rakennuskannan uusiutuminen
infrastruktuuri, energiaratkaisut
► rakennuskohtaiset vaatimukset voidaan suhteuttaa kokonaiskuvaan
• Kaavoitusjärjestelmän kautta tapahtuva ohjaus voisi olla vaikuttavuudeltaan merkittävä
keino kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseen
► ohjauksen tulisi perustua CO2-ekv-päästölaskentaan energiankulutuksen
laskennan sijasta
• Päällekkäisyydet ja ristiriitaisuudet rakentamismääräysten kautta tapahtuvan ohjauksen
kanssa vältettävä
• Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ei saa muodostua kohtuuttoman
monimutkaiseksi
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
JA
RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS
ONE TONNE LIFE –kokeilu:
1.5 tn CO2-ekv/as/a
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
mittayksikkönä
CO2-ekv tn/as/a
IPCC:n ilmastotavoite
1.0 tn CO2-ekv/as/a
Lähde: www.onetonnelife.se
YLEISKAAVA
ASEMAKAAVA
RAKENNUSSUUNNITTELU
KÄYTTÄJÄN VALINNAT
KESKIMÄÄRÄISET
CO2ekv -PÄÄSTÖT
KORKEAT
CO2ekv -PÄÄSTÖT
MATALAT
CO2ekv -PÄÄSTÖT
YLEISKAAVA
ASEMAKAAVA
RAKENNUSSUUNNITTELU
KÄYTTÄJÄN VALINNAT
MATALAT
CO2ekv -PÄÄSTÖT KORKEAT
CO2ekv -PÄÄSTÖT
KESKIMÄÄRÄISET
CO2ekv -PÄÄSTÖT
• Energiatehokkuusdirektiivin tavoite ”lähes nollaenergiarakentamisesta” korostaa
kiinteistökohtaisen uusiutuvan energiantuotannon merkitystä
• Rakennuspaikkakohtainen uusiutuvan energian tuottopotentiaali määritellään
kaavoituksessa
• Energiatehokkuus alkaa kaavoituksesta
ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS LUO PUITTEET
VÄHÄPÄÄSTÖISELLE ASUMISELLE
• Rakentamismääräykset vaativat, kaavoitus mahdollistaa
RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEET
ASETTAVAT UUSIA VAATIMUKSIA KAAVOITUKSELLE
• Malli kuvaa laskennan periaatteet ja määrittelee tarvittavat lähtötiedot
Ei estä vaan ohjaa työkalukehitystä
Tähtää vertailukelpoisiin laskentatuloksiin
• Hyvän laskentamallin ominaisuuksia
Läpinäkyvä, ymmärrettävä
Kehittyvä, päivittyvä
Kokonaisvaltainen
Tuottaa tavoitteiden kannalta olennaisen ja vertailukelpoisen tunnusluvun
Ohjaa laskentatuloksia hyödyntävään, vuorovaikutteiseen suunnitteluprosessiin
Mahdollistaa suunnitelman kehitysprosessin dokumentoinnin [perustelut]
• Energiakaavan mallit –hanke esittää tunnusluvuksi CO2-ekv-päästöjä / asukas
• Tutkimus tuottaa aluetason CO2-ekv-päästölaskentamallit
Liikenteen päästöille
Rakentamisen päästöille
Rakennusten energiankäytön päästöille
PÄÄSTÖLASKENTAMALLI
SKAFTKÄRR
PORVOO
KRUUNUVUORENRANTA
HELSINKI
HARMAAKALLIO
LOVIISA
SIIRLAAKSO
MÄNTYHARJU
Vainio, Tuukka: Asuinrakennusten energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskenta osana
päästöohjaavaa kaavoitusta. Jätetty tarkastettavaksi diplomityönä Aalto-yliopistossa, Insinööri-
tieteiden korkeakoulussa, Energiatekniikan laitoksella 2011. Energiakaavoituksen mallit –hanke.
• Perustuu vaihtoehtoisten suunnitelmien
laskennalliseen tarkasteluun
miten vertailtavat vaihtoehdot valitaan?
SUUNNITTELUPROSESSI
KUVA: Skaftkärrin kaavarunko, luonnos. Porvoon kaupunki ja Pöyry Oy 2010.
ENNAKOIVA SUUNNITTELU
EPBD
Lähes [Netto]nolla-
energiarakentaminen
2020 2050 2030 2040
Kansalliset päästötavoitteet
Vuodelle 2050
PÄÄSTÖTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS LUO PERUSTAN
PITKÄJÄNTEISELLE TYÖLLE JA HYVÄLLE VAIKUTTAVUUDELLE
► 2011
50 VUODEN ELINKAARI
►
KAAVASUUNNITELMALLA PYRITTÄVÄ AIEMPAA ENEMMÄN
OHJAAMAAN MYÖS RAKENNUSVAIHEEN JÄLKEISTÄ KEHITYSTÄ
►
• Ilmastotavoitteita toteuttava kaavoitus ohjaa vähäpäästöisempään rakennettuun
ympäristöön johdonmukaisesti ja kaikilla kaavatasoilla
• Tavoitteena luoda vähäpäästöisen elämän puitteet
• Maankäytön suunnittelujärjestelmän kautta tapahtuva ohjaus on luonteeltaan erilaista
kuin rakentamismääräysten ohjaus
• Kaavoitus voi ohjata rakentamismääräyksiä hienojakoisemmin ja moniarvoisemmin,
huomioiden alueelliset erityispiirteet
• Luotavien uusien käytäntöjen ja toimintamallien tulee olla pitkäikäisiä, kehittyviä ja
mukautuvia
• Tarve alueiden kehityksen ohjaamiseen vastaamaan muuntuvia päästötavoitteita
edellyttää ennakointia
YHTEENVETO
EKOTEHOKKUUS MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA
KIITOS MIELENKIINNOSTANNE