Hannu Närhi: Trimostovje-silta Ljubljanassa( kartonkigrafiikka)

SLOVENIATIEDOTE SYKSY 2015: Pj. Aira Pellinen: vilkas vuosi takana ja edessä Lena Björklund:Taistelu Teranista-dna avuksi Jukka Laitakari: Viinimatkat ja terveys Helena Katajisto: Sloveniaa vaeltaen ja pyörilläkin Henrik Harjula: Kulttuurikehto, helvetti ja lintuparatiisi Maria Vesna Autio: Slovenialaistuotteita Tallinnasta Parivuode puussa-Kranjska Gora Kevätmatka Sloveniaan: Kaupunki, kylpylä, patikointi Syysmatka Sloveniaan: Itävalta-Unkari-Slovenia-reitillä

Puheenjohtajan tervehdys:Piti oikein kalenterista uudelleen tarkistaa, että on se tosiaan marraskuu! PäivälläHelsingin suunnalla autoillessa sattui katse lämpömittariin ja siinä oli +13.5. Aurinko myös paistoi pilvettömältä taivaalta ja kävelytiellä hölkättiin pohkeet paljaana – siis marraskuussa.Tuli mieleeni mennyt heinäkuu, samanlaisia asteita silloinkin mittarissa, mutta satoi ja tuuli.Hölkättiiköhän silloin noin vähissä vetimissä?No, nyt auton alla rapisee juuri laitetut talvirenkaat eli onhan tässä nyt jotain eroa heinäkuuhun.

Kulunut vuosi on ollut säiden suhteen hyvin omintakeinen. Kevät alkoi varhain jakesä puolestaan myöhään eli pitkästä keväästä sai nauttia kuka sellaisesta piti. Minä pidin kovasti. Ja samoin viipyilevästä kesänlopusta ja aurinkoisesta syksystä. Vaikka sienet jäivätkin tänä vuonna metsään. Nyt toivon vähälumista ja lyhyttä, leutoa talvea. Mutta säät tulevat sellaisena kun tulevat, siihen eivät toiveet paljon auta.

Slovenia-seuran vuosi on ollut tapahtumia täynnä ja niin on ensi vuosikin.Tammikuussa Matkamessut Helsingissä, Preseren-päivä ja ruokakurssi helmikuussa,kevätkokous Tampereella maaliskuussa ja Kylpylä&kaupunkimatka Sloveniaan johuhtikuussa. Tapahtumia riittää koko vuodeksi, toinen matkakin, Viini&Ruoka,syyskuun alussa. Silloin matkataan historian havisevien siipien myötä Itävalta-Unkari-Slovenia reitillä. Molemmista matkoista lisää tässä tiedotteessa. Matkoille ilmoittautuminen alkaa nyt!

Osallistumme Seurasaaren Joulupolku- tapahtumaan sunnuntaina 13.12. koristelemalla joulukuusen slovenialaisilla joulukoristeilla. Perinteiset yhteiset pikkujoulut Suomi-Kroatia seuran kanssa järjestetään 19.12. Helsingin Lyceumklubilla – lämpimästi tervetuloa molempiin tapahtumiin!

Vuosi 2016 alkaa uuden puheenjohtajan, Sirpa Spoljaricin luotsaamana. Hän tuleepitämään teistä hyvää huolta, kuten Slovenia-seurastakin. Vielä on kuitenkin jäjellähetki yhteistä matkaa, joten tällä erää toivotan teille aurinkoista ja lämmintä syksyä!

Aira

Taistelu TeranistaIkivanha legendaarinen punaviinirypäle Teran on joutunut kiistakapulaksi Slovenian ja Kroatian välisessä viinikisassa. Se on ikivanha lajike myös Koillis-Italiassa, jossa se kulkee nimellä Terrano, mutta siellä siitä tehtyä viiniä ei ole yritetty saada erityissuojelluksi yksinoikeudella, niin kuin Slovenia on tehnyt ja ilman kiistoja onnistunut, kunnes Kroatiastatoissakesänä tuli EU-maa.

Itselleni Teran-taistelu paljastui käydessäni syyskuussa Kroatian Istrialla Kruncicissa, lähellä Lim-vuonoa. Siellä tekee tasokkaita viinejä Ivici Matosevic, joka oli hyvin pahoillaan siitä, ettei Kroatian Istrian karstialueella viljellystä Teran-rypäleestä tehty viini saa EU:ssa samaa kohtelua kuin Slovenian karstialueella tehty Teran-viini.

Matosevicin mukaan Terania on historiallisesti viljelty eniten juuri Kroatian Istriassa. Itävalta-Unkarin aikaan 90 prosenttia Teranista tuli sieltä, hän painotti. Terania olisi hänen mukaansa tuotettu keskeisesti juuri Kroatian Istriassa, peräti 700 vuoden ajan!

Niin Italiassa kuin Sloveniassa Teranista tehtyä viiniä voi kutsua Teraniksi vain karstimaavyöhykkeellä tuotettuna.

Mitä Teranista sanovat dna-testit?

Rypälelajikkeita on jo jonkin aikaa tunnistettu dna-tutkimuksin. Todella tuhti teos rypäleiden alkuperistä ja sukulaissuhteista ilmestyi vuonna 2012: Wine Grapes - A complete guide to 1,368 vine varieties, including their origins and flavours. Kirja

kumosi lukuisia olettamuksia ja kansallisia ja paikallisia legendoja ja löysi yllättäviä sukulaisuuksia rypälelajikkeiden välillä.

Mitä se sanoo Teranista?

Ensinnäkin se kutsuu sitä italialaisittain Terranoksi. Se toteaa heti aluksi, että Terrano on erittäin vanha rypälelajike Slovenian ja Italian karstialueella. Se on ehkä hiukan varomattomasti sanottu, sillä karstialue jatkuu laajana Kroatian Istriaan. Kirja kyllä täsmentää, että karstialue sijaitsee Italiassa koillisessa ja Sloveniassa lounaassa ja että karstialue on olemassa myös Istrian niemimaalla. Kroatiaa vain ei mainita, se on ikään kuin tuo Istria.

Kirjan mukaan varhaisimmat maininnat Terranosta ovat vuodelta 1340. Ne kertovat Terranon viljelystä paikassa nimeltä Barbana. Se sijaitsee nykyään Sloveniassa. Sittemmin Terrano mainitaan monissakin vanhoissa dokumenteissa, jotka liittyvät Italian Friuliin. Terrano kuuluu kirjan mukaan nk. Refosco-ryhmään. Juuri Italian Friulissa on ollut lukuisia Refoscoja. Niistä kuuluisin on Refosco dal peduncolo rosso, mutta se ei ole sama lajike kuinTerrano. Kirja varoittaa sekoittamasta näitä kahta keskenään. Niin kuulemma usein tehdään.

Dna-profiilien vertailu on osoittanut, että Terrano – Teran Istriassa (ja tässä mainitaan nyt myös Kroatia) – on sama lajike kuin Refosco d´Istria eli Istrian Refosk ja Refosk Sloveniassa. DNA-tutkimukset ovat myös osoittaneet, että Terrano on identtinen Friulissa jaEmilia-Romagnassa viljeltävän Cagnina-rypäleen ja Rabiosa Nera rypäleen kanssa, jota viljellään Venetossa Italiassa.

Kaikista näistä rypäleistä tehtyä viiniä voisi – ainakin periaatteessa – siis kutsua Teraniksi, jos niitä viljeltäisiin sillä karstialueella, joka kulkee Italiasta Sloveniaan ja Kroatiaan. Sitä eisanota kirjassa, mutta rehellisyyden nimissä se on todettava.

Tomazin Teran Kroatian Istrian karstialue- Cotarin Teran Slovenian karstialue Kuva: Sirpa Spoljaric

Kun kaikki on näin selvää ja selvitettyä, mistä siis taistellaan?

Teran oli ongelmaton viinituote, kunnes Slovenia liittyi EU:hun. Ja vielä vuosia sen jälkeenkin, vuosina 2004-2012. Ei ollut ongelmaa, koska Kroatia ei kuulunut EU:hun. Muttaliittyessään siihen heinäkuussa 2013, kiista syttyi heti, koska EU-Kroatiasta myytiin EU-maihin Teran-nimistä punaviiniä. Tästä Slovenian maatalousministeri Dejan Zidan ei pitänytlainkaan, sillä Slovenialla on vuodesta 2009 ollut alkuperäsuojelu karstimaalla tuotetusta Teranista. Vaikka siis samasta rypäleestä tehdään Teran-viiniä niin Italian kuin Kroatiankin karstimaalla.

Zidanin suuttumus näyttää kohdistuvan vain Kroatiaan. Viinin nimi ei voisi hänen mielestään olla Teran, kun se tulee Kroatian karstimaalta. Lehtitietojen mukaan Zidanin näkemys pohjaa käsitykseen, että Slovenian Teran-rypäle on ihan eri lajike kuin Kroatian Teran-rypäle, mikä ei siis dna-tutkimusten mukaan pidä lainkaan paikkaansa.

Kiistakumppanien suojelutaistelu mitätöi dna-tutkimukset

Rypälelajikkeista ja niiden sukulaisuuksista ja alkuperästä ilmeisen tietämätön komissio kuitenkin päätti, juuri ennen Kroatian liittymistä EU:hun, että kyllä, laitonta se olisi, jos Kroatia vielä 1.7.2013 jälkeenkin nimittäisi karstialueellaan kasvatetuista Teran-rypäleistä tehtyä viiniä Teraniksi! Näin siksi, että Teran on EU-suojeltu slovenialainen tuote!

Tähän Kroatian maatalousministeri Tihomir Jakovina vastasi ehdotuksella, että Teran voisi olla Italian, Slovenian ja Kroatian yhteinen, rajat ylittävä viininimike. Se ei Slovenian maatalousministerille käynyt.

Ja jotta asiat olisivat oikein sekaisin, väittelyyn sekaantuivat myös kroatialaiset viini-innokkaat, jotka väittivät, että Kroatian karstialueella tuotettu Teran-viini tehdään Teran-rypälelajikkeesta, kun taas Slovenian karstialueella se tehdään Refoskista. Eli suojelu kuuluisi oikeastaan vain Kroatialle!

Slovenian maatalousministeri myönsi lehtitietojen mukaan auliisti, että Slovenian saama suojelu todella kohdistui eri rypälelajikkeeseen kuin Kroatiassa oleva. Toivoen ehkä, että se perustelee Kroatian rypälelajikkeen suojelemattomuuden.

Eivätpä ole kiistakumppanit kummallakaan puolen rajaa lukeneet viimeisimpiä dna-tutkimuksia: samoja lajikkeita ovat!

Kinkuista ja makkaroista sovittiin – Teran-kiistakin ratkaisuun?

Tänä kesänä Kroatia aloitti uudelleen kamppailun Teranista. Sitä käsitellään nyt toistamiseen Euroopan unionissa. Slovenian maatalousministeri Zidan vain on yhtä kovapintainen kuin ennenkin. Mitään keskusteluja ei ole käynnissä Kroatian kanssa (tässä asiassa), hän totesi heinäkuussa.

Kroatian maatalousministeri Jakovina kyllä keskustelee, nimittäin EU-komission kanssa. Hän totesi heinäkuussa, että komissio ymmärtää Kroatian näkökantoja. Ja että ellei tämä ymmärrys johda asioiden muuttumiseen, Kroatia haastaa niin Slovenian kuin komission EU-tuomioistuimeen.

Kroatia ja Slovenia ovat jo sopineet istrialaisesta ilmakuivatusta kinkusta eli prosciuttosta jaCarniola-makkarasta eli slovenialaisittain kranjska klobasasta ja vieläpä istrialaisesta Malvasia-viinistä, jota voi etiköidä ja myydä ympäri EU:ta oli se sitten valmistettu Sloveniassa tai Kroatiassa.

Teran vain muhii yhä. Ehkei pitkään, sillä viime vuonna EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan sai jo lisätietoa Teranista ja karstimaasta ja rajat ylittävistä alkuperäisistä rypälelajikkeista. Sitä antoivat muutamat eu-parlamentaarikot.

Ostin syyskuussa pullon Terania Kroatian Porecista. Ei mitään epäselvää. Etiketissä luki selvästi TERAN. Tämä Tomazin tuottama Teran oli kuulemma valittu vuoden parhaaksi (kroatialaiseksi) Teraniksi. Se oli vuosikertaa 2013. Kypsyttelyn jälkeen se oli ilmeisesti tullut markkinoille vasta tänä vuonna.

Sain äskettäin Matosevicilta tiedon, että kroatialaiset Teran-valmistajat järjestivät lokakuussa näyttävän mielenosoituksen rikkomalla valmistamaansa Teran-viiniä julkisesti. Sitä ikään kuin laitonta.

Lena Björklund

VIINIMATKAT JA TERVEYS: omakohtaisia kokemuksia

Jukka Laitakari, Jyväskylä

Lähdemme kukin Slovenian viinimatkoille omin tarpein ja odotuksin. Terveys jäänee näissä pohdinnoissa taka-alalle. Terveyden edistäjänä pyrin tässä puolivakavassa pakinassani kuitenkin arvioimaan näitä matkoja juuri terveyden näkökulmasta. Olen itse ollut mukana neljällä viinimatkalla, vaikka tavoitteeni on pääasiassa ollut tutustua maahan ja sen kansaan.

Arviointini pohjaa käsitykseen ihmisestä monimutkaisena psyko-fyysis-sosiaalisena olentona, johon ja jonka tilaan eli terveyteen vaikuttaa samalla kertaa useita erityyppisiä tekijöitä. Otan pakinassani esille valitun joukon tällaisia tekijöitä, joille on löytynyt tukea myös viimeaikaisesta tutkimuksesta. Tarkastelen viinimatkoja erityisenä terveysympäristönä, johon me matkalaiset reagoimme kukin omista yksilöllisistä lähtökohdistamme. Yksilöllisyys koostuu alttiuksista terveysongelmille ja toisaalta vahvuuksista vastustaa näitä ongelmia;

Yksilöllisyys on seurausta perimän, elämän kokemusten, iän ja terveystottumusten vuoropuhelusta. Itse kunkin terveys muodostuu sillä hetkellä vallitsevan ympäristön ja yksilökohtaisten tekijöiden vuorovaikutuksesta. Käytän tarkastelussa itseäni eräänä esimerkkinä näistä vuorovaikutuksista.

Itse sana terveys ei ole vain sairauden puuttumista vaan jotain positiivista, esimerkiksi seuraavaa: (1) hetkellistä hyvinvoinnin kokemista, joka määräytyy muutaman tunnin tai muutaman vuorokauden sisällä, (2) toimintakykyä arkipäivässä (fyysinen ja henkinen suorituskyky), joka rakentuu viikkojen tai joidenkin kuukausien elämäntavoista ja (3) vakavien tautien ehkäisyä, joka on seurausta monien kuukausien ja vuosien, jopa vuosikymmenien elämän kulusta. Se mitä pidämme ”terveytenä” riippuu täten kolmen em. aspektin keskinäisestä painotuksesta. Joku voi painottaa enemmän hetkellistä hyvinvoinnin tilaa, joku toinen toimintakykyä, kolmas taas sairauksien ehkäisyä; jokaisella kuitenkin nämä kolme terveyden aspektia ovat jollakin tavalla mukana terveyskäsityksissä.

1. Stressin katkaisu

Nyky-yhteiskunnassa koemme paljon psyykkistä ja sosiaalista kuormitusta eli kansanomaisesti stressiä. Tutkimusten mukaan stressi on keskeinen hyvinvointia nakertava ja sairauksia tuottava asia. Eräs keino pyrkiä hallitsemaan stressiä on nk. stressin katkaisu, joka tarkoittaa stressiä aiheuttavien ärsykkeiden poistamista lähettyviltä.

Väittäisin, että viinimatka voi olla erinomainen keino stressin katkaisuun, vaikkakin sen kesto on varsin rajallinen. Viinimatkalla osanottaja on poissa totutusta fyysisestä ja kulttuuriympäristöstä,erilaisella kielialueella ja siellä paneudutaan asioihin, jotka poikkeavat normaalista arjesta. Voi hyvin olla, että moni on kokenut olonsa viinimatkan jälkeen virkistyneeksi ja saaneensa uutta puhtia elämään. Hetkellinen hyvinvoinnin tila on parantunut ja kestää ehkä joitakin viikkoja. Näinei ehkä tapahdu aivan kaikille. Jos on esimerkiksi etukäteen asettanut itselleen ylisuuria tavoitteita ja odotuksia, voi käydä niin, että jonkin niistä jäädessä toteutumatta, osallistuja itse rakentaa itselleen stressin.

Samoin matkan johtajat ja luennoijat voivat joutua jännittämään suoriutumistaan ja näin kokemaan psyykkistä stressiä. Näin ympäristön ja yksilöllisyyden vuorovaikutus lopullisesti määrää koetun stressin määrän. Mitä tulee stressin katkaisun tehoon, yksi viikko vuodessa, vaikka kuinkakin mieluisa, tuskin soveltuu pitkäaikaisen stressin tehokkaaseen katkaisuun. Tarvitaan ilmeisesti useita erilaisia katkaisuepisodeja ja muitakin stressin hallintakeinoja.

Huolimatta osanottajan yleisen stressintilanteen katkaisusta saattaa matkan fyysinen ympäristö sisältää uusia stressitekijöitä, kuten uudet ilmastotekijät (esim. helle) tai pelkästään matkustamisen aiheuttama rasitus. Esimerkiksi tämän kirjoittaja kokee rasittavaksi hellesään, samoin matkustamisen aiheuttaman tärinän. Koin viime matkalla, varsinkin kotimaan viileän kesän jälkeen Slovenian yli 30 asteen lämpötilat välistä tosi rasittavina, jopa siinä määrin, että oli mahdoton olla mukana eräissä viinien esittelytilaisuuksissa. Onneksi hotellit olivat ilmastoituja, samoin käyttämämme bussi. Lentomatka, vaikka suhteellisen lyhytkin ja päivittäiset bussimatkat,tuntuivat myös kuormittavilta. Minun oli pakko kuunnella kehoni tuntemuksia ja järjestää lepotaukoja ohjelman keskelle. Onneksi tänä vuonna hotellit oli sijoitettu niin, että niistä ja niihinpäästiin ilman kiemurtelevia vuoristoteitä ja aikataulut olivat sen verran väljät, että tarvittava lepo oli mahdollista. Järjestelyistä lankeaa kiitos matkanjärjestäjille.

2. Ryhmätuki

On satoja tutkimuksia, jotka osoittavat pelkästään sosiaalisten kontaktien lukumäärän olevan voimakkaassa yhteydessä niin koettuun terveyteen kuin tautien esiintyvyyteen. Sosiaalisen tuen terveysvaikutus näyttää tutkimusten perusteella yhtä voimakkaalta kuin ns. perinteisten terveystottumusten eli ”hyvä seura pitää hengissä…” Viinimatkat tehdään yhdessä ja osaksi vuosien saatossa tutuksi tulleessa seurassa ja niitä on jälkikäteen seurannut sähköpostitse miellyttäviä jatkokontakteja. Matkat ovat täten aivan ilmeisesti tarjonneet monille osallistujille tärkeää sosiaalista tukea ja edistävät niin koettua kuin jossain määrin pitkän tähtäyksen terveyttä. On silti hyvä muistaa, että matkalla koettu sosiaalinen kontakti on jälleen kiinni ympäristön ja yksilötekijöiden vuorovaikutuksesta. Jos yksilö on temperamentiltaan ”ujo” ja varsinkin, jos hän on elämänsä aikana omaksunut varautuneen personallisuuden, voi olla että matkaan liittyvä uusi ja outo sosiaalinen tilanne aiheuttaa hänessä ahdistusta, jopa pelkoakin. Sosiaalista ahdistusta tai pelkoa kokevalle tilanne voi olla hankala, vaikka häntä ehkä helpottaa, jos hän voi hyväksyä oman temperamentti- ja personallisuustyyppinsä eikä pyri sitä väkisin ”voittamaan”. Ensireaktioiden jälkeen voi olla hyvä odottaa ja aika parantaa usein sen aiheuttamaa pelkoa ja tuskaa.

Kun viinimatkalaiset pitävät matkan jälkeen toisiinsa yhteyttä ja tuntevat kuuluvansa samaan joukkoon, se edistää sosiaalista tukea pitkällä tähtäimellä. Lisäksi kuuluminen johonkin järjestöön kuten Slovenia-seuraan ja siinä toimiminen voi oivallisesti vahvistaa koettua sosiaalista tukea.

3. Mielentila

Monet terveyden asiantuntijat (esim. lääkäri Deepak Chopra) on todennut, että jokainen ajatus ja tunnetila välittyy välittömästi kehon kaikkiin soluihin. Viime vuosikymmeninä on syntynyt uusi tieteenala, psykoneuroimmunologia, joka tutkii mielen ja vastustuskyvyn suhteita. Voisi näin ajatella, että terveys on ainakin jossain määrin riippuvainen mielentilasta.

Viinimatkojen ohjelma luentoineen, ainutlaatuisine maisemineen ja mielenkiintoisine viinitilavierailuineen on tarjonnut meille monenlaisia miellyttäviä, vaikkakin ohimeneviä kokemuksia (ja miellyttäviä muistelu- ja maisteluhetkiä). Niillä ei voi olla kuin positiivisia, vaikkakin hetkeen sidottuja vaikutuksia kehoomme, Toisaalta väittäisin, että siinä määrin kuinviinimatkat ovat saaneet aikaan pysyvän kiinnostuksen, jopa harrastuksen Slovenian maahan tai viinin maailmaan, niillä voi olla pitkänkin tähtäyksen terveydellistä merkitystä osanottajalle.. Mieleen tulevat ensimaiselta viinimatkalta Kirsti Narisen luennot slovenialaisten arjesta, ne onnistuivat luomaan elävää kosketuspintaa tavallisiin slovenialaisiin ja heidän arkeensa (Valitettavasti nämä luennot eivät selitä slovenialaisten viranomaisten tiukkoja otteita pakolaisia kohtaan; ehkä tarvitaan Yrjö Lautelan asiantuntemusta taustoittamaan tapahtunutta…). Myös viinitilojen omistajapariskuntien tapaaminen on minulle ollut tässä suhteessa elähdyttävä kokemus. Heissä on ollut sellaista aitoa yrittämisen halua ja aitoutta, jota ei voi olla ihailematta. Siitä voisimme me suomalaisetottaa oppia.

Se, että pysyvämpi mielenrakenne voi edistää terveyttä jopa pitkällä tähtäyksellä, näkyy viimeaikaisista tutkimuksista, joissa kroonisten tautien riskitekijöiksi on paljastunut asenteita kuten kyynisyys ja vihamielisyys ja riskiä vähentäviksi tekijöiksi taas toivo, optimismi ja tyytyväisyys. On selvää, ettei yksi matka voi luoda tällaisia pysyviä mielenrakenteita. Mutta on loogista päätellä, että siinä määrin kuin matkoihin voidaan elävästi ympätä tutustumista Slovenian yhteiskunnan moniin eri aspekteihin (esim. kulttuuri- ja taidetapahtumat) ja slovenialaisten aidolla tapaamisella, niiden terveydellistä potentiaalia voidaan entisestään lisätä. Korkeakulttuurin vaikutuksista terveyteen, tulee mieleen ruotsalainen väitöstutkimus, jossa todettiin konserteissa ja taidenäyttelyissä käynnin olevan yhteydessä pitkän tähtäyksenterveydentilaan. Kulttuuriharrastusta tuskin voidaan väkisin viinimatkoilla lisätä: osanottajan yksilölliset ominaisuudet kuten aikaisemmat intressit ja kokemukset ovat väistämättömässä mukana suhtautumisessa tarjottuihin kulttuuritilaisuuksiin.

4.

Liikunta, ruoka ja juomat

Liikuntaa ja ravitsemusta on totuttu pitämään keskeisinä terveyteen vaikuttavina tekijöinä eli ns. terveystottumuksina, mutta olen tietoisesti sijoittanut ne muiden tekijöiden jälkeen korostaakseni terveyden rakentumisen monitekijäisyyttä. Liikunta ja ravinto ovat tietysti mukana myös viinimatkoilla, mutta tuskin – kuten esim. liikunnan puute tai eläinrasvojen syönti - sellaisina vaikuttavat pitkän tähtäyksen tautiriskeihin. Lyhyellä tähtäyksellä ne voivat kuitenkin vaikuttaa tämän hetken hyvinvointiin.

Jatkuva istuminen bussissa ja viiniesittelyissä voi joillakin osallistujilla aiheuttaa lihasjännityksiä raajoissa, joissa on esimerkiksi kirjoittajaa auttanut venyttelytuokiot iltaisin hotellihuoneessa. Onneksi matkoilla on välillä kävelyä, joka ehkäisee lihasjännitysten syntymistä.

Slovenialainen ruoka on kirjoittajan kokemusten mukaan varsin raskasta. Se näyttää sisältävän runsaasti lihaa ja harvoin tuoreita vihanneksia. Muutaman moniruokalajisen aterian jälkeen olenkokenut senhetkistä hyvinvointiongelmaa liikasyönnin eli ähkyn kourissa. Vahingosta viisastuneena olen vastaisuudessa päättänyt pyrkiä säätelemään ruoan määrää ja aktiivisesti pyytämään tuoreita salaatteja osaksi ateriaa. Hienoa on Sloveniassa ollut se, että ravintoloissa on poikkeuksetta tarjolla gluteenittomia vaihtoehtoja.

Viinimatkojen erikoisuus on tietysti viinien maistelu. On selvää, että viinin käyttö on ollut osa monien osallistujien aikaisempia elämäntapoja ja täysin mahdollista, että käyttö on saattanut matkan johdosta jopa lisääntyä. Viinin säännölliseen käyttöön liittyy sekä positiivisia, että negatiivisia terveysvaikutuksia. Positiivista on lyhyellä tähtäyksellä nautinnon kokemus viinien mauista ja lievä rentoutumisen ja yhteisöllisyyden tunne. Viinit sopivat erinomaisesti juhlistamaan tapaamisia.

Tämänkin kirjoittaja koki yllätyksekseen, että joidenkin oranssiviinien maistelu alkoi tuntua koko kehon energisoitumisena.. Pitkällä tähtäyksellä on alkoholin kohtuukäytön todettu lukuisissa tutkimuksissa vähentävän sydäntaudin riskiä ja kokonaiskuolleisuutta, ( riskit alkavat jo kohtuullisen käytön jälkeen nousta). Viinit, erityisesti puna- ja oranssiviinit ovat alkoholien joukossa vielä erityisasemassa terveyden suhteen siinä mielessä, että ne ns. kuorikontaktien vuoksi sisältävät runsaasti viinirypäleiden hyödyllisiä, jopa syöpää ehkäiseviä polyfenoleja, erityisesti resveratrolia. Mainittakoon, että resveratrolia saa rypälemehustakin, vaikka niukemmin kuin valmiista viinistä.

Entä negatiiviset terveysvaikutukset? Alkoholi on hermostoa lamaava aine ja sen välittömät vaikutukset riippuvat osaksi henkilön odotuksista ja hänen sosiaalisesta tilanteestaan. Masentuneella ihmisellä ja ikävässä seurassa alkoholi (ja viinikin) saattaa näin lisätä masennusta ja jopa herättää aggressioita. Mitä tulee ihmisen toimintakykyyn, on todettava, että varsin kohtuullisetkin alkoholimäärät lisäävät välitöntä tapaturmariskiä ja useiden viikkojen ja kuukausien säännöllinen käyttö saattaa altistaa myös ylipainolle. Alkoholijuomat sisältävät yllättävän paljon energiaa, jotka elimistö käyttää ensisijaisesti, jolloin muu energia ”säilötään” rasvakudoksena.

Esimerkiksi pullo punaviiniä sisältää yli 500 kilokaloria energiaa. Pitkällä tähtäyksellä runsas alkoholin käyttö, oli se sitten viiniä tai muita juomia, on todettu monen kymmenen kansantaudinriskitekijäksi ja voi eräissä tapauksissa johtaa alkoholiriippuvuuteen. Em. positiiviset ja negatiiviset vaikutukset viittaavat siihen, että viini on ”viisasten juoma”, jonka käytössä on hyvä tasapainottaa sen erisuuntaiset terveysvaikutukset.

Alkoholin käytön riskirajat ovat monimutkainen asia. Kyse on toisaalta pitkän aikavälin, esimerkiksi viikkojen keskimääräisestä käytöstä joka vaikuttaa hitaasti kehittyviin kansantauteihinkuten sydäntauteihin ja syöpään. Aivan näinä päivinä annetut Käypä hoito -riskirajat keskimääräiselle käytölle ovat seuraavat: kohtuukäytön riskiraja naisille on 1 ja miehille 2 annosta vuorokaudessa. Korkean riskin raja naisille on 2 ja miehille 3.5 annosta vuorokaudessa.

Toisaalta kyse on kertakäytöstä, jolla on välittömät vaikutuksensa käyttäytymiseen ja elimistöön: krapula, rytmihäiriöt, jopa alkoholimyrkytys. Kertakäytön riskirajat ovat korkeammat, joka tarkoittanee, ettei lähipäivinä käytetä juuri lainkaan alkoholia. Ehkäisevä päihdetyö ry. antaa kertakäytölle riskirajat: naisille 4 ja miehille 7 annosta.

Kanadalainen tutkijaryhmä on esittänyt syövän ehkäisyohjelmaksi yli 20 kasvistuotteen yhdistelmän, joiden joukossa punaviinikin on eräs osa: naisille 1 ja miehille 1-2 annoksella. Viininnauttimisessa ja sen vaikutuksissa ovat taas mukana yksilölliset seikat: perimä, ikä, kehon koko, terveydentila, lääkitys ja tilannetekijät. Esimerkiksi tämän kirjoittajalla on alhainen ja iän myötä kasvanut alkoholitoleranssi, ja ”raja” tulee vastaan hyvin pian. Samoin elimistöni ei siedä happamia ruokia ja juomia, joista viinit ovat hyvä esimerkki. Nämä yksilölliset ominaisuuteni pitävät viinin juontini hyvin aisoissa. Voisi toisaalta ajatella, että henkilö jolla ei ole tällaisia ”rajoitteita” ja jolla on psykologinen tai sosiaalinen tarve viininjuontiin, saattaa huomaamattaan luiskahtaa terveyttään eri tavoin vaarantavaan tilanteeseen. On mielenkiintoinen kysymys, pitäisikö viinimatkoilla ottaa esille nykyistä enemmän myös viinin nauttimisen negatiiviset vaikutukset. Toisaalta muistuu mieleen, että jokunen slovenialainen viinin valmistaja on itsekin ottanut esille runsaan viinin käytön vaarat.

5. Itsehoito

Kun pikkuvaivat yllättävät, matkalla tarvitaan itsehoidollista apua, jota tarjoavat mm. käsikauppalääkkeet, vitamiinit ja hivenaineet, ravintolisät, lepo ja rentoutuminen sekä kehon käsittely omatoimisesti tai läheisten avulla. Esimerkiksi viime matkan helleaikaan sopivat itsehoitokeinoiksi vesipullo ja suolatabletit. Pitkäaikaisen istumisen mahdollisesti aiheuttamiin lihaskireyksiin sopivat venytykset. Itse Slovenia on tunnettu lukuisista kylpylöistään, joiden yhteydessä on mahdollisuus saunomiseen, hierontaan ja muihin kehoterapioihin. Näitä palvelujen esittelyä ja käyttöä voitaisiin matkoilla helposti lisätä. Itse viinimatkaryhmässä on yleensä mukana itsehoidon asiantuntemusta, joita olisi mahdollista hyödyntää terveysasioissa.

Viime syksynkin matkalla oli mukana mm. aromaterapeutti, homeopaatti, Rosen terapeutti, Voice Dialogue ohjaaja, lääkäri (ja varmaan muitakin terveyden ammattilaisia).

Itsehoidoksi voidaan kutsua myös oman hyvinvointitilanteen tunnistamista ja siihen asianmukaista reagointia. Kun matkan aikana arkihuolet ovat poissa, tarjoaa se mahdollisuuden keskittyä paremmin kuuntelemaan oman kehon ja mielen merkinantoja. Yhdellä viinimatkoista tämän kirjoittaja huomasi reagoivansa eräisiin kanssamatkustajiin negatiivisesti: vihaisesti, pelokkaasti jne. Käytin seuraavaa itsetuntemuskeinoa selvittääkseni tilanteen. Kysyin itseltäni kunkin kohdalla,mitä henkilöstä tuli ensinnä mieleeni ja kirjoitin vastaukset paperille. Löysin näinjoukon adjektiiveja, joita aloin sovittaa itseeni.

Jouduin toteamaan, että siellähän minä peilaan itseäni juuri näissä kanssamatkustajissani. Tämä havainto rauhoitti mieltäni ja aikaisemmat reaktiot lievenivät tai hävisivät tyystin.

Päätelmät

Edellä on esitetty joukko tekijöitä, jotka yhdessä esiintyvät viinimatkojen erityisenä ympäristönä ja tilanteena ja summautuvat osallistujien terveyteen. Siihen, miten tämä summautuminen täsmällisesti ilmenee ei ole matemaattista kaavaa, mutta on loogista olettaa, että mitä useampi tekijä on voimassa, sitä parempi terveys. Katsaus viittaa siihen, että matkojen järjestelyissä ovat useimmat esille nostetut terveyttä rakentavat tekijät olleet voittopuolisesti positiivisia ja todennäköisesti osallistujien enemmistö on näin myös kokenut ainakin lyhyellä aikavälillä. Eläköön siis viinimatkat Sloveniaan ja kiitettäköön niistä niiden järjestäjiä.

Kun terveys on aina ja väistämättä riippuvainen myös yksilön ominaisuuksista, on selvää että eri osanottajat ovat voineet reagoida matkoihin hyvin eri tavoilla. Olisi kiintoisaa selvittää tarkemmin eri osanottajien terveydellisiä kokemuksia ja heidän näkemyksiään niihin vaikuttaneista ympäristöllisistä ja yksilöllisistä tekijöistä. Siinä määrin kuin kiinnostusta ja resursseja riittää, voitaisiin matkojen terveydellistä panosta entisestäänkin lisätä, mikä riippuu sekä järjestäjien että osanottajien halusta ja voimista.

Loppukaneetti: Otan mielelläni vastaan muiden osallistujien palautetta ja kokemuksia edellä esitetystä: jukka.laitakari@saunalahti.fi.

Sloveniaa vaeltaen, pyörällä, junalla, bussilla ja taksilla

Perheemme on tehnyt jo vuosien ajan vaelluspainotteisia ulkomaanmatkoja. Tutuimmaksi ovat tulleet Pyreneet sekä Espanjan että Ranskan puolelta. Matkat ovat myös muuttaneet muotoaan lasten kasvaessa. Viime kesänä, kun Marta oli 17 ja Miko 14, olimme Sloveniassa 17.6-3.7. Aikaisempaa kokemusta Sloveniasta meillä vanhemmilla on Jugoslavian ajalta vuodelta 1988, jolloin ajoimme polkupyörillä maan halki.

Kullekin reissulle teemme alustavat suunnitelmat reitistä ja yöpymisisvaihtoehdoista. Yleensä alussa mennään suunnitelman mukaan, mutta jossain vaiheessa suunnitelmat syystä tai toisesta muuttuvat enemmän tai vähemmän. Niin oli tänäkin vuonna. Suomesta olimme varanneet tällä kertaa vain ensimmäisen yöpymispaikan (Hotel Jelovica Bled). Muut yöpymiset varattiin kännykällä matkan edetessä. Onneksi ilmaisia nettiyhteyksiä on nykyään jo hyvin monissa paikoissa. Hotellit ja vastaavat varasimme booking.comin kautta ja vuoristomajat puhelimitse.

Matkalta lähettämämme tekstiviestit kertovat tässä autenttisina matkan kulusta ja tunnelmista. Lisänä myös muutamia kommentteja.Pe 19.6. "Tervehdys Bledistä! Tämä on pieni kaupunki kauniin järven rannalla. Järven keskellä on saari, jossa on kirkko. Tulopäivänä keskiviikkona käytiin järven yläpuolella jyrkän kallion päällä olevassa linnassa. Hieno linna sekä kaukaa että läheltä. Eilen vuokrattiin pyörät ja ajettiin katsomaan 4km päässä olevaa kanjonia (Vintgar). Kuljettiin 1, 6 km kanjonin reunoilla veden yläpuolella. Nuorisomme on tykännyt myös uida Bled-järvessä. Edellisiin vaellusvuosiin verrattunaei lähdettykään heti poluilla. Tänään oli tarkoitus lähteä, mutta säätiedotus lupasi niin sateista ja vuorille jopa ukkosta, että siirretään lähtöä päivällä, ja ollaan täällä siis kolmaskin yö. Nyt sataa, mutta tänään päivällä kiivettiin metsäpolkua laskettelurinteen huipulle ja tultiin "kesäkelkoilla" alas." Tämä oli ensimmäinen kerta, kun matkoillamme vuokrasimme pyörät. Pyörät eivät olleet erityisen hyvät, mutta se ei haitannut tunnelmaa, sillä matkakaan ei ollut kovin pitkä. Kun myöhemmin vuokrasimme pyörät Koperissa, olivat ne varsin hyvät ja matkakin pidempi.

Saapumassa Vodnikov Dom –vuoristomajalle

Ma 22.6. "Moi, matkakertomus jatkuu... Lauantaina mentiin bussilla Bledistä Bohinj-järvelle. Sieltälähdimme kulkemaan Vodnikov Dom -vuoristomajalle (1817 m). Ylämäkeä siis mentiin koko päivä. Hyvin metsäinen reitti. Ja alussa hienot kanjonit. 1/3 matkasta satoi. Siitä selvittiin lopulta hyvin. Tosin Miko kastui boksereita myöten, mutta sai uudet vaatteet ja sadekin loppui. Ylhäällä oli tosi upeat maisemat. Ja sateetonta! Olimme aivan Slovenian korkeimman vuoren Triglavin (2864 m) juurella. Eilen kuljimme hurjan reitin. Muu perhe halusi pidemmän reittivaihtoehdon, niinpä meillä oli 10 tunnin vaellus solan (2151 m) kautta Trentan kylään (620 m). Kuljimme paljon korkealla vuorenrinteitä katsellen. Alhaalta oli vaikea tajuta, miten noilla seinämillä voi mennä polkuja. Yöpyminen "huonemajoituksessa". Ja illalla pitzalle ainoaan paikkaan, mistä sai syötävää. Päivän aikana tuli vain muutama tippa taivaalta."

Laskeutumassa solasta (Dolic 2164 m) alas Trentaan

Koska olimme liikkeellä alkukesästä, kaikki vuoristomajat eivät olleet vielä auki. Alpine association of Slovenian nettisivuilta (en.pzs.si) löytyvät vuoristomajojen aukioloajat ja yhteystiedot sekä tietoa vaellusreiteistä. Kesäkuussa Sloveniassakaan majoilla ei näytä olevan paljoa yöpyjiä, loppukesästä tilanne on kuulemma aivan toinen. Vuoristomajoilla saa majoituksen (kylmässä huoneessa vilttien alla, mukana pitää olla oma ”lakanapussi”) sekä ruokaa lämpimässä yhteistilassa. Vodnikovilla söimme ”makkarapuuroa” (löysä ohratto), joka on kuulemma tämän vuoristomajan perinteinen ruoka. Ostaa saa myös esim. olutta ja munakasta. Meidän yöpymisen ja ruokailun loppusummaksi tuli neljältä hengeltä noin 170 euroa.

Ma 22.6. "Olisimme mielellämme jääneet Trentaan toiseksikin yöksi, mutta tiistaiksi lupaillaan niinhuonoa säätä, että lähdettiin jatkamaan matkaa. Kuljettiin rauhalliseen tahtiin Soca-joen varteen tehtyä reittiä. Mukava päivä, kivoja näkymiä ja kokemia. Loppumatka tänne Boveciin (460 m) tultiin bussilla. Ollaan täällä kaksi yötä apartementossa. Lepäillään ja rentoillaan pitkien vaelluspäivien jälkeen. Meillä on nimittäin kaikilla ollut jalat (=lihakset) tänään tosi kipeinä eilisenkävelyn jälkeen. Tämän päivän rennompi kävely teki jaloille ihan hyvää. Huomenna täytyy myös miettiä jatkosuunnitelmia."

Yleensä meillä on aina selvillä seuraava yöpymispaikka. Trentaan tullessa oli kuitenkin toisin. Olimme selvittäneet asiaa Bledissä. Siellä neuvottiin menemään Trentassa sijaitsevaan Triglavinkansallispuiston keskukseen, jossa on myös huoneita. Paikan piti olla auki seitsemään. Olisimme juuri juuri ehtineet, mutta toimisto olikin mennyt kiinni jo kuudelta. Onneksi muutamassa talossa oli ilmoitus vuokrattavasta huoneesta. Niinpä saimme majoituksen. Majoittajaltamme saimme hyvät esitteet ja opastukset Soca-joen reitille, sekä bussitiedot ja säävaroituksen. Vaellusosuuksilla joudumme myös aina miettimään, mistä löytyy kauppa, josta täydentää ruokavarastoja. Google Earthista olimme jo Suomessa tutkineet, että Trentassa on kauppa. Niinpä saatiin taas evästä päiväksi.

To 25.6. "Moi! Bovecissa vietetyn sateisen lepopäivämme jälkeen meillä on ollut kaksi vaelluspäivää. Ne ovat olleet poutaisia. Eilen kuljimme kauniissa vehreissä ylätasankomaisemissa (8h). Matkalla oli myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia raunioita. Yövyimme refugella. Se olituolloin sodan aikana toiminut sairaalana. Tänään laskeuduimme 5,5 tuntia Bohinj-järven rantaan.Menimme venekyydillä järven toiseen päähän. Kaunis järvi, hyvin rakentamattomat rannat. Ja samalla ympyrä sulkeutui. Olimme kohdassa, josta ensimmäisenä vaelluspäivänä lähdimme liikkeelle. Tämä oli viimeinen vaelluspäivämme. Hieno on ollut tämä Triglavin kansallispuisto eli Slovenian Juliaaniset Alpit. Nyt olemme huonemajoituksessa (kotimajoitus). Huomenna lähdemme junalla rannikolle, Koperin kaupunkiin. Meillä on varattuna sieltä kolmeksi yöksi apartemento."

Solassa (Vratca 1803 m) oleva reittiristeys. Matkalla Bogatinom –vuoristomajalle. Meidän kokemuksella reittien kulkemiseen menee aina selkeästi pidempi aika kuin mitä kyltit kertovat.

Puhumme usein refugesta. Se tarkoittaa siis vuoristomajaa. Yövyimme Bogatinom-vuoristomajalla. Ljubljanassa lippuja ostettaessa selvisi, ettei junalla jostain syystä päässytkään Koperiin, joten kulkuneuvo vaihtui bussiksi. Se on kuulemma nopeampi vaihtoehto.

Ma 29.6 "Moi taas! Olimme siis kolme yötä Koperissa. Kuljimme katuja ristiin ja rastiin. Ja kaikenlaista vanhaa ja mielenkiintoista oli joka puolella. Eilen vuokrattiin pyörät ja ajettiin Portoroziin, Piraniin ja Izolaan. Näiden kaupunkien välillä kulkee aivan ihana pyörätieverkosto.Vaikka meillä oli pyöräilykartta, kesti aikansa tajuta, että se kulkee paikoin ihan omia teitään, kauempana varsinaisesta autotiestä (vanhan junaradan pohja, pikkutiet jne.).

Vuoristossa oli viileähköä, mutta rannikolla kuuma. Pyöräilypäivänä mittari näytti jopa 31. Tänääntulimme yhdeksi yöksi Postojnaan, koska halusimme käydä Postojnan uskomattomassa tippukiviluolassa (ja tämä on matkan varrella). Huomenna jatkamme matkaa Ljubljanaan, jossa olemme viimeiset kolme yötä keskustassa apartementossa. Suomeen siis 3.7. illalla."

Marta ja Miko pyöräreitillä lähellä Izolaa

Pyöräilykartan saimme Koperin turisti-infosta. Jos reitin numero on esim. D8, niin sitä tietoa sitten pitää yrittää risteyksessä metsästää, ja niin reitti jatkuu taas levollisissa maisemissa ja tunnelmissa. Postojnassa yövyimme ”Proteuksessa”. Se sijaisee ihan keskustassa. Saimme hyvää palvelua, korkeatasoiset ravintola-annokset ja yövyimme hyvätasoisissa hotellihuoneissa.Suosittelemme! Reissun ensimmäisen viikon sää oli enemmän tai vähemmän epävakainen, mitäriskiä aina lisää vuoristossa liikkuminen. Toinen viikko oli helteinen.

Teksti ja kuvat: Helena Katajisto ja Juha Virtanen

VRHNIKA – LJUBLJANICA – LJUBLJANSKO BARJE

VRHNIKA

Vrhnika sijaitsee suunnilleen Ljubljanan ja Postojnan puolivälissä. Kamnikista matkaa kertyy noin 40 km, Ljubljanasta parikymmentä kilometriä ja Postojnasta noin 30 km. Kunta sijaitsee moottoritien varressa, joten harva turisti edes huomaa koko paikkaa kaahatessaan moottoritiellä reilua ylinopeutta kohti Koperia tai Triesteä. Monta vuotta mekin sivuutimme paikan, kunnes tänä syksynä päätimme tutustua paikkaan tarkemmin. Rehellisesti voin sanoa, että kyllä kannatti poiketa, jopa kaksikin kertaa (www.VisitVrhnika.si) .

Kunnassa on reilut 16 000 asukasta ja historia osoittaa asutusta olleen paikalla jo reilut 40 000 vuotta sitten. Arkeologiset kaivaukset ovat tuoneet päivänvaloon mm. 5200 vuotta vanhan puisen kärrynpyörän, joten täällä ei pyörää tarvinnut keksiä uudestaan, koska se löydettiin. Löydösten perusteella on myös pystytty rekonstruoimaan roomalaisten joella käyttämä “rahtilaiva” tai oikeammin sauvomalla etenevä rahtivene. Tämä löydös ajoittunee ensimmäiselle 100-luvulle ajanlaskumme alusta.

Kuten lähes kaikissa Slovenian vanhoissa kaupungeissa, niin myös Vrhnikasta löytyy yhtymäkohtia muinaisiin tarustoihin. Kamnikissa hallitsi aikoinaan hirmuinen Veronika, kun taas Vrhnikassa vietetään kesäkuun puolivälissä festivaalia nimeltään “Argonauttien Päivät”. Argonauttien seikkailut perustuvat Kreikkalaiseen tarustoon jonka mukaan nämä hurjapäät purjehtivat Jasonin johdolla paluumatkallaan Mustalta mereltä ylös Tonavaa, Sava-jokea ja Ljubljanicaa aina Mocilnikin lähteille asti. Täällä matka kuitenkin katkesi, koska joki hävisi kallion uumeniin. Silloin Jason hermostui ja löi nyrkillä kallioon, jossa jäljet ovat vieläkin näkyvissä (Hudiceve skale). Loppumatka Adrianmerelle taittuikin sitten Argo-laivaa kantaen. Tarina on niin syvällä Vrhnikan historiassa, että sankareitten Argo-laiva on kuvattuna jopa Vrhnikan vaakunassa (https://en.wikipedia.org/wiki/Argonauts).

Vrhnika tunnetaan ehkä parhaiten kirjailija Ivan Cankar'in syntymäkaupunkina. Aivan keskustassa löytyy Cankar'in syntymäkoti (nykyään museo). Pääkadun toisella puolella on hänen muistomerkkinsä. Hänen kerrotaan halunneen itsensä kuvattavan istuma-asennossa, mikäli patsas pystytettäisiin, mikä sitten toteutuikin. Kaupungista löytyy myös Cankar'ien sukuhauta sekä Ivan'in lapsuusajan “muistoreitti” (https://en.wikipedia.org/wiki/Ivan_Cankar).

Vrhnikassa on myös muutama tunnettu rakennus, kuten Vanha Postitalo Ljubljanica-joen ylittävän sillan kupeessa aivan keskustassa. Rakennus on 1500-luvulta. Oven karmista löytyy vuosiluku 1554. Pyhän Kolminaisuuden kirkko (sveta Trojica cerkva) näkyy jo kauas, sillä se on hieman keskustasta luoteeseen yli 300 metriä korkean mäen päällä. Näyttävin rakennus on ehkä kuitenkin Josep Kunstelj'in talo pääkadun varressa. Sen suunnitteli ja rakennutti arkkitehtiFilip Zupancic 1911 (kuva 1). Vrhnikan nimi oli Nauportus Rooman vallan aikaan. Eri puolilta kaupunkia löytyy yhä roomalaisten linnoitusten raunioita (https://en.wikipedia.org/wiki/Nauportus).

Kuva 1

Ehkä erikoisin muistoesine Vrhnikasta on pääsiäismuna (Vrhniski pirh). Taiteilija Franc Grom on kehittänyt erikoisen tavan käsitellä kananmunaa. Ensin se tyhjennetään ja sen jälkeen kuoreen tehdään 3000-17000 pientä reikää muodostaen erilaisia upeita kuvioita (http://www.visitvrhnika.si/en/things-to-see/cultural-sights/vrhnika-easter-eggs).

Vrhnikassa on myös tarjolla monenlaisia, jopa erikoisiakin, ruokia herkkusuille. Vrhnikan “struklji” on kaikille tuttu strudel, mutta luumutäytteellä. Gostilna Rajski vrt Nada, Fishing Lodge, tarjoilee tuoreita sammakon reisiä, taimenta ja friteerattua mustekalaa. Listaa voisi jatkaa pitkäänkin, mutta ei makeata mahan täydeltä. Loput herkut tullevat tutuksi Vrhnikan retkellä.

Kuva 2 Kuva 3

Meidän perheemme varsinainen kohde Vrhnikassa sijoittuu sen länsipuolelle, jossa sijaitsevat paikalliset “vuoret”: 500 – 750 m korkeat mäet. Ylimpänä Planina-Stolp (733 m), jossa sijaitseemyös 22 m korkea näkötorni (kuva 2). Kuuleman mukaan sieltä voi hyvällä ilmalla nähdä aina rannikolle asti (kuva 3). Meille sattui pilvinen keli, joten emme voineet asiaa todentaa.

Alueella on aivan mahtavat ulkoilureitit kaiken ikäisille ja kuntoisille (kuva 4). Vrhnikan eteläreunalla sijaitsevat kävelymatkan päässä upeat Mocilnik'in lähteet (mali & veliki Mocilnik),jotka ovat alkuna jatkuvasti näkyvälle osalle pientä Ljubljanica-jokea.

Kuva 4

LJUBLJANICA

Ljubljanica on Suomen mittapuun mukaan erikoinen joki, sillä vain osa siitä on näkyvissä. Alkupää löytyy Sneznik-vuorelta noin 300 metrin korkeudesta. Sen jälkeen joki painuu kalkkikivikallioon ja tulee paikoittain esiin lähteiden muodossa, tullakseen lopulta jatkuvasti näkyviin Vrhnikan länsipuolella. Pätkittäisen esiintymisensä takia joella onkin jo kuusi nimeä, ennenkuin siitä tulee Ljubljanica. Tällaiset joet ovat tyypillisiä karstialueilla. Joki virtaa sen jälkeen Ljubljansko Barjen läpi, Ljubljanan kaupungin halki ja yhtyy Sava-jokeen Ljubljanan itäreunalla. Barjen alue on aivan tasaista, joten joessa on tällä kosteikkomatkalla vain metrin verran pudotusta. Tästä syystä koko Barjen alue on jatkuvasti alttiina tulville

Velika Ljubljanica Mala Ljubljanican risteyksessä

Ljubljanica on kautta historian toiminut tärkeänä kaupan kulkureittinä, sillä sitä pitkin pääsee Vrhnikasta Ljubljanaan, Sava-joelle, Tonavalle ja aina Mustalle merelle asti. Sen merkitys ensisijaisena kulkuväylänä päättyi vasta 1899, jolloin Vrhnikan ja Ljubljanan välinen rautatie valmistui.

Johtuen joen tärkeästä roolista kaupankäynnissä, siitä on tullut myös arkeologinen aarreaitta. Joen pohjasta ja valuma-alueelta on löydetty kivikautisia asumapaikkoja, roomalaisten käyttämän jokilaivan hylky ja maailman vanhin tunnettu puupyörä akselinreikineen. Itse asiassajoesta arvellaan nostetun jopa yli 10 000 historiallista esinettä. Vuonna 2003 joki julistettiin “kansallisesti tärkeäksi luonnon ja kulttuurin muistomerkiksi” ja nykyään joki on sukelluskiellossa.

LJUBLJANSKO BARJE

Slovenian kielessä on 24 ilmausta seisovalle vedelle. Sellaiset nimet kuin Ljubljanski morost, mah, mocvir ja mocvirje kuvasivat hyvin Ljubljanan suota aina vuoteen 1880, jolloin kirjailija Fran Levstik alkoi käyttää positiivisempaa ilmausta Ljubljansko Barje. Suomeksi voisi ehkä suon sijasta käyttää termiä “kosteikko”, sillä nykyään varsinaista suota turpeineen löytyy vain pieneltä alueelta Bevke'n läheltä (Mali Plac). Suurin osa laajaa kosteikkoa on jo aikaa sitten ojitettu ja nykyään viljelyskäytössä (kuva 5), mutta alueella on myös runsaasti asutusta. Pohjaveden pinta on kuitenkin vain 0,5 – 1,0 metrin päässä maanpinnasta, joten kovilla sateilla koko kosteikko on edelleenkin veden alla (https://en.wikipedia.org/wiki/Ljubljana_Marshes).

Kuva 5

Kuva 6

Bistrassa sijaitsevan teknisen museon ja linnan luota saa hyvän käsityksen alueen luonnosta. Me matkailimme hieman kauemmaksi aina Borovnicaan asti, josta löytyy helvetin kanjoni tai kanjonin helvetti (Soteska Pekel). Kanjonin alkupäästä löytyy useita hienoja vesiputouksia, mutta kiipeilyyn vaaditan kyllä suhteellisen hyvää kuntoa (kuva 6). Bevken lähistöltä löytyy hieno 6 km:n luontopolku (Ucna pot Bevke), jonne järjestetään myös opastettuja retkiä. Siellä maasto on tasaista ja eläimistö runsasta, mm. Puolet Slovenia lintulajeista pesii tällä alueella. Suosittelen luontopolkua Slovenia-seuran retkikohteeksi Vrhnikan ja alueella olevien lähteiden lisäksi.

Jack-koira viihtyy aina parhaiten retkillämme

Henrik Harjula

Slovenialainen kauppa naapurustossa

Luultavasti Euroopan tai ainakin Pohjolan ensimmäinen slovenialaisiin tuotteisiin erikoistunut kauppa Slovenian rajojen ulkopuolella löytyy niinkin läheltä kuin Tallinnasta.

Tallinnalaisessa hotellissa hetki ennen nukahtamista, feissiä selaillessa, luulin jo hetken, että olen nauttinut jokusen lasillisen liikaa Vana Tallinnaa. Sen verran tuntui uskomattomalta, että joku täällä pitää kauppaa, jossa myydään pelkästään slovenialaisia tuotteita. Totta se kuitenkin oli. Uteliaisuuteni oli suuri, joten heti seuraavana päivänä päätin tutustua tähän harvinaisen valikoiman lähikauppaan.

Kesällä perustetun kaupan nimi on Pull Punt. Kaupan omistavat kolme virolaista Slovenian pitkäaikaista ystävää: Katrin Kenakaim, Ragnar Reikop ja Annika Visnapuu. Katrin esimerkiksi ihastui Sloveniaan jo monia vuosia sitten, ja oli 6 vuotta sitten perustamassa Virolais-Slovenialaista -ystävyysseuraa, , jossa on tällä hetkellä noin 250 jäsentä. (https://www.facebook.com/EstonianSlovenianFriendship)

Pull Punt sijaitsee Mustamäen kaupunginosassa, osoite on Iva 12. Liiketalossa toimivaan kauppaan ei pääse julkisella liikenteellä kovin helposti, joten sen liikeideana on toimia verkkokauppana. Tilaukset kulkevat postitse. Toki kaupassa voi vierailla arkisin kello 9:30 - 17:30, mutta on suositeltavaa varmistaa paikallaolo ja soittaa numeroon +372 502 5105.

Minulla oli kuitenkin mahdollisuus käydä paikan päällä. Matka johdinautolla nro 1 kesti puolisen tuntia Kaubamajan pysäkiltä. Päätepysäkillä olivat vastassa kaupan omistajat, joka poimivat minut ystävällisesti autoon. Kiitos Teille siitä. Aitäh Katrin ja Annika!

Slovenian ystävänä olin otettu talon alakerrassa olevasta näyttelystä, jossa komeilevat slovenialaisetmaisemajulisteet, maan kartta sekä vitriinissä tuotteet suorissa riveissä. Kaupassa myydään monenlaisia slovenialaistuotteita, mm. elintarvikkeita, kosmetiikkaa, urheiluvälineitä, lahjatavaroitasekä jopa Slovenian aktiivimatkailuun liittyviä palveluita. Brändien joukossa ovat mm. Piranske soline, Gea, Natureta, Fructal, Argeta, Donat, Afrodita Cosmetics. Itse ostin Argetan kanapasteijan, Piranin suolaa, Naturetan ajvarin, Afroditan nokkosshampoon. Olisin ostanut Donat-mineraalivettäkin, mutta 6 litran pakkaus tuntui liian ylivoimaiselta kuljettaa lahden yli. On varmaan järkevintä ylittää lahti autolla ja lastata takakonttiin useampi pakkaus kerralla. Donat-sixpack maksaa siellä tällä hetkellä 9,60 euroa. Vedet voi toki myös postittaa.Katrin, Ragnar ja Annika toivottavat kaikkia Slovenian ystäviä tervetulleeksi. http://shop.pullpunt.eu/

Maria Vesna Autio

Jos haluat kokea yön raikkaassa ulkoilmassa,parivuoteessa puussa, niin...

Natura Eco Camp Leirintä sijaitsee noin 500 metrin päässä Kranjska Gorasta.Ljubljanasta noin 50 ja lentokentältä noin 40 minuutin ajomatkan päässä.

Paras vierailuaika on 1.6 – 1.10.välillä.Lapset ja lemmikit ovat tervetulleita! Kerää yrttejätai tarkkaile eläimiä ym. Voit leiriytyä joko omassa teltassa tai valita valmiin safariteltan,

tai ecoteltan - linnunpesän puusta..

Kevättä kohden mennään - terveisin Kirsti Dubrovics

Varaukset;book@naturaecocamp.si

Puhelin; +386 (0) 64121966

KEVÄISEEN SLOVENIAAN HUHTIKUUSSA 2016perjantai 8.4. - perjantai 15.4.2016Tähän matkaan yhdistyvät kaupungit, kylpylä ja patikointi.

Matka alkaa pe.8.4.16 iltalennolla Helsingistä klo 17 Ljubljanaan jonne saavumme klo 18.40. Bussi vie meidät Ljubljanan keskustaan Hotelli Parkiin (www.hotelpark.si) jossa tervetulotilaisuus n. Klo 19.30. Loppuilta vapaata.

Lauantaina 9.4.16 teemme opastetun kaupunkiin tutustumiskävelyn klo 10ja sen jälkeen omatoimista tutustumista kaupunkiin, käyntiin torilla ja ostoksilla.Illalla mahdollisuus teatteriin tms. kulttuuritapahtumaan – tarkentuu myöhemmin. Sunnuntaina 10.4.16. Klo 11 suuntaamme kaakkoon Dolenjskajan alueelle.Lounastamme matkan varrella ennen majoittumistamme Smarjeske Toplicen kylpylähotelliin (www.terme-smarjeske.si) Novo Meston itäpuolelle.Hotellissa on monipuolinen valikoima kylpylähoitoja. Ympäristö tarjoaa loistavat ulkoilumahdollisuudet. Patikoimaan ja pyöräilemään pääsee suoraan hotellin edestä, tennis- ja golfkentät ovat noin 8 km päässä (www.tenis-krka.org) ja www.golf-otocec.si ).Hotelli on puistomaisen metsän ympäröimänä ja hotellialue itsessään hyvä paikka tehdä mielyttäviä kävelyreittejä.Myös hotelli järjestää sauvakävelyretkiä, allasjumppaa ym. ohjelmaa .Kylpylän hoidoista (hieronnat ym) saavat seuran jäsenet 20% alennuksen.Lähin kauppa ja posti n. 200 metrin päässä.

Maanantaina 11.4.16 matka kohti Kroatian pääkaupunkia Zagrebia(www.zagreb.hr).Opastetun kiertoajelun jälkeen aikaa omatoimiseen tutustumiseen kaupunkiinja lounaaseen. Iltapäivällä palaamme takaisin Sloveniaan ja käymme Kostanjevitca na Krkin pikkukaupungissa. Kaupunki sijaitsee Krka-joen saarella ja kerrotaan,että joka viides vuosi joen vesi nousee niin korkealla, että kaduilla liikkumiseentarvitaan veneitä! (www.kostanjevica.si) Seuraavaksi vierailemme Galerija Bozidar Jakacissa joka on perustettu vanhaan Kostanjevican luostariin (www.galerija-bj.si).Siellä on pyysyvien näyttelyiden lisäksi myös vaihtuvia näyttelyitä.Gallerian jälkeen käymme Pleterjen luostarin kaupassa (www.kartuzija-pleterje.si). Luostari onainoa toiminnassa oleva kartuusiluostari Sloveniassa. Luostarilla on 30 hehtaaria viljelysmaata ja munkit kasvattavat mm. viiniköynnöksiä, omenoita, päärynöitä, luumuja ja katajanmarjoja joista valmistavat viiniä ja viinoja. Heillä on myös laajat vihannesmaat, sekä hunajatuotantoa. Me vierailemme vain luostarin kaupassa josta voimme noita tuotteita ostaa. Luostariin on naisilta pääsy kielletty – vain Rouva Jovanka Broz Titolla on ollut lupa siellä vierailla.

Luostarin tauluja 1700 – 1800 luvulta voimme ihalla edellisessä kohteessamme Galerija Bozidar Jakacissa. Paluu illaksi hotelliin.

Tiistai 12.4.16 on vapaapäivä patikointiin, pyöräilyyn, kylpylähoitoihin ym.

Keskiviikkona 13.4.16 lähdemme Novo Mestoon (www.novomesto.si) , jossa omatoimista tutustumista kaupunkiin. Esim. Pyhän Nikolauksen kirkko, jossa on venetsialaistaiteilija Jacopo Robustin (Tintorentto) maalaus. Dolenjska Museumissa mm.laaja saviruukkujen kokoelma varhaiselta rautakaudelta – City if Situlas (www.dolmuzej.com) . Museossa on isohko toista maailmansotaa käsittelevä osasto (partisaanit). Aikaa myös ostoksiin esim. torilla.Novo Mestosta ajamme reilun puolen tunnin ajomatkan päähän Kocevski Rogiintutustumaan kunnostettuihin partisaanisairaalan parakkeihin Baza 20 (www.dolmuzej.com).Paluumatkalla hotelliin lounastamme Gostlina Vovkossa Brusnicessa ja palaamme illaksi hotelliin.

Torstaina 14.4.16 on vapaapäivä patikointiin, pyöräilyyn, kylpylähoitoihin ym.

Perjantaina 15.4.16Jätämme Smarjeske Toplicen ja suuntaamme kohti pohjoista.Matkalla mahdollisuus jäädä tutustumaan Laskon panimoon (myös maisteluun).(www.pivo-lasko.si) Opastettu kierros kestää noin 2.5 tuntia. Jos olut ei kiehdo niin tarjolla on tutustuminen Celjen vanhaan linnaan (www.c astle.grad-celje.com) Opastettu kierros (n. 45 min) ja sen jälkeen tutustuminen esim.Celjen taiteilijakortteliin. Oluen ja/tai linnan jälkeen ajamme Celjestä lyhyen matkan länteen. Lounastamme Pri Verkovihssa Vranskossa, jonka jälkeen suuntamme lentokentälle, josta lentomme Suomeen lähteen klo 19.20. Helsinkiin saavumme klo 22.55.

HUOM! Maanantain matka Zagrebiin on lisämaksullinen 30€ samoin keskiviikon matka Novo Mestoon 20€.---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Matkan hinta sisältäen hotellit ja bussikuljetukset:Seuran jäsenet: 2hh 465,- hlö ja 1 hh 585,- , seuraan kuulumattomat 490,- 2hh ja 1 hh 610,-.

Meno-paluu lentoliput Matkatoimisto Kon-Tiki Toursin kautta 335,- jotka maksetaan suoraan heille.

Hintaan kuuluu ohjelmassa mainitut bussikuljetukset, majoitukset Hotelli Parkissa Ljubljanassa sis. aamiainen ja Hotelli Smarjeske Toplicessa sis. puolihoito (aamiainen ja illallinen).

Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin, jos ne johtuvat meistä riippumattomista syistä.

Jokaisella matkalaisella on hyvä olla oma matkavakuutus, sillä matkustamme lentomatkoja lukuunottamatta yksityismatkalaisina.

Tervetuloa mukaan!Slovenia-seura ryAira Pellinenaira.pellinen@gmail.com tel. +358 45 6071777

Ps. Alustavat ilmoittautumiset mahdollisimman pikaisesti!

Slovenia-seuran viini- ja ruokamatka 3.-10.9. 2016

Tiedotteen viiniaiheiset kuvat: Hannu Närhi

Ensi vuoden viini- ja ruokamatka ulottuu jälleen kolmeen maahan. Tänä vuonna söimme hyvin ja maistelimme hyviä viinejä Italiassa, Sloveniassa ja Kroatiassa. Ensi vuonna näin teemme Itävallassa, Unkarissa ja Pohjois-Sloveniassa.

Viinien suhteen pätee sama kuin ennen: vierailemme puhtaita ja maukkaita luonnollisia viinejä tekevillä viinitiloilla. Ruokakokemuksissa välittyvät itävaltalainen, unkarilainen ja slovenialainen ruokaperinne.

Sopron

Lento on Wieniin, mistä siirrymme juuri ja juuri Unkarin puolelle, Soproniin. Sopron on noin 60 000 asukkaan kaupunki ja sitä ympäröi samanniminen viinialue. Sopron oli Itävalta-Unkarin aikaan nimeltään Ödenburg ja Burgenlandin pääkaupunki.

Burgenland on arvostettu viinialue Itävallassa, paljolti luonnonsuojelualueiden ympäröimä. Sen keskuksena välkehtii Neusiedler See-järvi, joka työntyy myös Unkarin puolelle.

Yövymme Sopronissa kolme yötä ja teemme sieltä omalla bussillamme viinivierailun niin sopronilaisen luonnollisia viinejä valmistavan tuottajan tilalle kuin itävaltalaisenkin. Yhteisiä retkiä jaruokailuja ja on hiukan vapaa-aikaakin.

Graz

Sitten siirrymme Graziin, Itävallan toiseksi suurimpaan kaupunkiin, jonka vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohde. Graz on Steiermarkin pääkaupunki.Siirtyessämme omalla bussilla paikasta toiseen, pysähdymme matkan varrella myös kiinnostavissa kohteissa.

Yövymme Grazissa neljä yötä ja vierailemme kahdella steiermarkilaisella viinitilalla, joilla viininteossa tuntuu leijailevan Rudolf Steinerin henki. Niin paljon täsmällistä hienostuneisuutta ja filosofiaa tuntuu mahtuvan itävaltalaisen luonnollisen viinin valmistuskulttuuriin. Grazissa jokainen löytää varmasti myös lempiravintolansa.

Stajerska

Lopuksi käymme tutuimmassa: Sloveniassa. Käymme Stajerskan viinialueella ja ehkä hiukan Prekmurjenkin. Maistelemme näiden alueiden kukkaisia ja raikkaita valkoviinejä sekä Itävallasta muistuttavia punaviinejä viinitilalla ja ruokailun yhteydessä. Matkan viiniasiantuntijana on Lena Björklund ja oppaana Yrjö Lautela.

Kotiin lähdettäessä on vielä paljon edessä. Lähdemme jo aamusta lentokentälle, minne jätämme matkatavaramme. Sitten otamme junan Wieniin ja vietämme siellä mainion oppaan Yrjö Lautelan kanssa päivän. Lentokentälle palaamme klo 17 jälkeen. Parin tunnin kuluttua alkaa lento kotiin.

Yksityiskohtaiset matkatiedot, hotellit ja matkan hinta ilmoitetaan muutaman viikon sisällä. Ilmoittautua voi myös heti: aira.pellinen@gmail.com tel. +358 45 6071777

Lena Björklund

Kiitos kaikille kirjoittajille ja kuvaajille! Mukavaa lähestyvää joulun aikaa! Tiedotteen kokoaja, Helena Päätalo

SLOVENIA-SEURAN JA SUOMI- KROATIA-SEURAN YHTEINEN PIKKUJOULU LA 19. 12. 2015 LYCEUM-KLUBILLA LISÄTIETOJA TULEE MYÖHEMMIN!

www.sloveniaseura.nettisivu.org, olemme myös Facebookissa