Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

13.2.2013

Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet

Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille.

Vahvistetaan nykyisin riittämättömästi toimivia peruspalveluja, turvataan riittävät lähipalvelut.

Järjestelmä- ja ammattikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen, toimivat hoito- ja palveluketjut.

Päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on perustasolla (vahvat peruskunnat ja sote-alueet). Sitä tukee alueellinen erityisvastuutaso (erva-alueet).

Henkilöstön riittävyys ja osaaminen turvataan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän esitys 11.1.2013

Tavoitteena kaksitasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenne

NYKYMALLIHuom. erva ei oikeushenkilö

UUSI MALLI

ERVA

ESH

PERUSTASO

LAAJENNETTUPERUSTASO

ERVA

11.1.20133Eija Koivuranta

Tulevaisuuden palvelut kansalaisen näkökulmasta

4

Sähköiset palvelut 24 h- parantavat palvelujen alueellista

saatavuutta (palvelutiedot, neuvonta, omahoito, ajanvaraus,

etäkonsultaatio jne)

Kotiin tarjottavat palvelut-tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä (kotihoito, perhetyö, ensihoito, kotikuntoutus jne)

Lähellä tarjottavat palvelut- matalan kynnyksen

palvelupisteet, neuvolat, perhekeskukset, hoitajan ja

lääkärin vastaanotto, sosiaalityö jne.

Liikkuvat palvelut- pyörien päällä terveystarkastukset, rokotukset, laboratorio-kokeet, hammashoitola, sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, kriisipalvelut jne.

Alueellisesti keskitetyt palvelut- harvemmin käytettyjä (päivystykset, poliklinikat, päiväkirurgia, perheneuvolat jne)

Kansallisesti keskitetyt palvelut- viidessä yliopistollisessa keskuksessa (erityistason hoito ja kirurgia, riskiraskaudet, syöpäkeskus, hengityslaitepotilaat jne)

Kaikissa palveluissa

voi olla tuottajana julkinen,

yksityinen tai kolmas

sektori

Asiakas

Tukiverkkoina lakisääteinen järjestämisvastuu, järjestelmällinen toteutumisen ja laadun seuranta ja valvonta.

2

Tavoitteena hoitoketjujen parantaminen

2

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän esitys 11.1.2013

Kantokykyvaatimukset uudelle laajalle perustasolle Riittävä väestöpohja: vähintään 50 000 - 100 000 Talouden kestävyys: pystyy rahoittamaan tulorahoituksellaan

pääosan palveluistaan Talouden vakaus: rahoituskyky ei saa vaarantua yksittäisistä

tulopohjaan vaikuttavista ratkaisuista tai palvelupäätöksistä Riittävä osaaminen: järjestämisen osaaminen edellyttää

riittävää omaa palvelutuotantoa Ammattihenkilöstön riittävyys ja saatavuus: henkilöstön hallinta

riittävän suurina kokonaisuuksina Tarvittava sote-infrastruktuuri: tilat ja laitteet sekä

ammattihenkilöstön sijoittuminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän esitys 11.1.2013

Alueellinen eheys Kantokykytekijöiden lisäksi tulevalta palvelurakenteelta on

edellytettävä alueellista eheyttä siten, ettei synny – palvelukatveita (kuntia tai sote-alueita, jotka eivät suoriudu

järjestämisvelvoitteestaan) tai – merkittäviä palvelutarjonnan päällekkäisyyksiä

(kilpavarustelu)

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän esitys 11.1.2013

Sote-alue

Lakisääteinen velvoite kuulua sote-alueeseen, jollei kunta täytä kaikkia kantokykykriteereitä Myös kunnalla, joka yksinään täyttää edellä mainitut

kriteerit, tulee olla velvollisuus kuulua sote-alueeseen, jos alueella ei saada muutoin kokonaisuutena kantokyvyltään riittäviä järjestämisvastuun kantajia Sote-alueen hallinto joko vastuukuntamallilla tai

kuntayhtymänä

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän esitys 11.1.2013

Vaativammat palvelut ja Erva-taso

Vaativampien palvelujen järjestämisessä tarvitaan perustason järjestämisvastuullisten toimijoiden sopimusyhteistyötä ja erva-yhteistyötä Erva-tasolle erityisen vaativien, laajaa väestöpohjaa

edellyttävien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitaminen, perustason tiettyjen toimintojen koordinoiminen sekä tutkimukseen, opetukseen ja valtakunnalliseen kehittämiseen liittyviä tehtäviä

30.3.2012

Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän linjauksia (1/3)

Laajan perustason, joka sisältää myös erityispalveluja, palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää

– vähintään noin 50 000 –100 000 väestöpohjaa sekä– muiden kantokykytekijöiden ja – erityispiirteiden huomioon ottamista

Kantokyky koostuu riittävästä väestöpohjasta ja– talouden kestävyydestä ja vakaudesta– palvelujen järjestämistä ja omaa tuotantoa koskevan osaamisen

varmistamisesta– ammattitaitoisen henkilöstön riittävyydestä ja– kyvystä huolehtia palvelutuotannon edellyttämästä infrastruktuurista

Myös erityispiirteet otettava huomioon (mm. kielelliset olosuhteet ja harva asutus)

HUOM! Pelkkä väestöpohjavaatimuksen täyttyminen ei riitä

Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän linjauksia (2/3)

Mahdollisuus järjestää joitakin peruspalveluja itse säilyy ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus turvattava kuulumalla sote-alueeseen

– jos kunnassa vähintään noin 20 000 asukasta ja– jos muutoinkin riittävä kantokyky– sote-alueella palvelujen järjestämisen yhtäläiset perusteet

Itsenäistä järjestämisvastuuta ei ole ja palvelut turvataan kuulumalla sote-alueeseen

– jos kunnan väestö alle 20 000

Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän linjauksia (3/3)

Erityisvastuualueen (ervan) tehtävänä sosiaali- ja terveydenhuollon vahva alueellinen koordinaatio ja ohjaus

Erva-alueittain sovitaan vahvojen peruskuntien ja sote-alueiden keskinäisestä yhteistyöstä erva-alueen sisäisessä järjestämissopimuksessa, kuten

– 24/7 päivystyksen ja ensihoidon järjestäminen Ervan koordinaatiolla ja ohjauksella turvataan yhdenvertainen

pääsy palveluihin, hallitaan palveluverkon päällekkäisyyksiä ja ohjataan voimavaroja väestön tarpeiden edellyttämällä tavalla

Selvityshenkilötyöryhmä Kullakin viidellä erva-alueella kolmen selvityshenkilön tiimi

(edustettuna sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito).

konkretisoivat tehtyjä sote-linjauksia alueellisesti parhaiksi ratkaisuiksi.

Selvityshenkilötyöryhmän pj. kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee Työ on käynnistynyt alueellisilla kuulemis- ja

keskustelutilaisuuksilla, joita on eri puolilla Suomea yhteensä noin 50.

Selvityshenkilötyöryhmän yhteinen esitys julkistetaan 1.3. Selvityshenkilöiden ehdotukset laajalle lausuntokierrokselle

mm. kuntiin ja sairaanhoitopiireihin maaliskuussa 2013, kun raportti on käännetty ruotsiksi.

Jatkovalmistelu

SOTE-palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään järjestämislaki, jonka kirjoittamista varten on tarkoitus asettaa työryhmä 1.3.2013 alkaen.

Kaikkien kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät kuntajakoselvitykset ja niihin liittyvät päätökset 1.4.2014 mennessä (VM).

Järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Hallituksen tavoitteena on, että kuntien yhdistymiset tapahtuisivat

viimeistään vuoden 2017 alkuun mennessä.