sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus - manderbacka kristiina
DESCRIPTION
Sosioekonomiset erot hoidon vaikuttavuudessa ja kustannuksissa 13.11.2014, Auditorio, Biomedicum, Helsinki Järjestäjä THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö CHESSTRANSCRIPT
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Kristiina Manderbacka CHESS-seminaari 13.11.2014
30
35
40
45
50
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
Elinajanodote 35-vuotiailla miehillä ja naisilla tuloryhmittäin 1988-2007
Women 5thquintile(highest)Women 4thquintile
Women 3rdquintile
Women2nd quintile
Women 1stquintile(lowest)Men 5thquintile(highest)Men 4thquintile
Men 3rdquintile
Men 2ndquintile
Men 1stquintile(lowest)
Ero 3.9 vuotta
Ero 7.4 vuotta
Ero 6.8 vuotta
Ero 12.5 vuotta
Tarkiainen ym. 2011
Ylin
2 3 4 Alin
Ylin 2 3 4
Alin
Naiset
Miehet
Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö
Hallintojärjestelmä
Politiikat
Kulttuuriset ja
sosiaaliset normit ja arvot
Sosiaalinen asema
Koulutus Ammatti
Tulot Työmarkkina
-asema Sukupuoli Etninen ryhmä
Materiaaliset olot Sosiaalinen koheesio Psyko-sosiaaliset tekijät Käyttäytyminen Biologiset tekijät
Terveyden ja hyvinvoinnin
jakauma
Terveydenhuolto- järjestelmä
CSDH 2008, muokattu
Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä
CSDH 2008
Terveyspolitiikan tavoitteista
Terveyspolitiikan taso- ja jakaumatavoitteet
Terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus = tarpeenmukainen käyttö riippumatta maksukyvystä tms
Pragmaattinen lähestymistapa: julkilausuttujen tavoitteiden toteutuminen terveydenhuollossa
Palvelujen käyttö ja laatu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus
Terveydenhuollon vaikutus terveyteen näyttää lisääntyneen
Yleisempien kuolemansyiden torjunnassa väestölähtöisellä ehkäisevällä työllä (tupakka, alkoholi, ravinto, liikunta) iso rooli – myös politiikkatavoitteita
Eräiden syöpämuotojen varhainen toteaminen kohdunkaulan syöpäkuolleisuuden arvioitu vähentyneen 70% rintasyöpäkuolleisuuden 22-28%
Useimpien kansantautien hoitotulokset parantuneet sepelvaltimotautikuolleisuuden alenemisessa terveydenhuollon
toimien selitysosuudeksi arvioitu jopa 40-50% samansuuntaisia tuloksia aivoverenkierron häiriöissä
(liuotushoidot) sekundaariprevention keinot riskiryhmillä?
Lääkärikäyntien jakautuminen tulojen mukaan 15 OECD-maassa oikeudenmukaisuusindeksin perusteella arvioituna 2009
OECD estimates 2011
-0,04
-0,02
0,00
0,02
0,04
0,06
0,08
0,10
C
Häkkinen ja Nguyen 2010
Lääkärikäyntien horisontaalisen oikeudenmukaisuuden indeksit (ja niiden 95 % luottamusvälit) sektoreittain vuosina 1987-2009
Perkiö-Mäkelä & Hirvonen 2013
*Maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille liittyminen työterveyshuoltoon on vapaaehtoista. **Tieto vuodelta 2003
Työterveyshuollon kattavuuden mukaan heikommassa asemassa olevat ryhmät vuonna 2012. Niiden työssäkäyvien osuus (%), joille
työterveyshuoltoa ei ole järjestetty
% Palkansaajat 6 Yksityissektorilla työskentelevät palkansaajat
19
Palkansaajat, jotka työskentelevät 2-9 henkilön toimipaikoilla
31
Perusasteen koulutus 20 Palvelu- ja myyntityöntekijät 16 Rakennus-, korjaus- ja vamistustyöntekijät
18
Maa- ja metsätalousalalla työskentelevät
42
Maantalousyrittäjät * 44 Yrittäjät* 53 Kausi- tai keikkaluonteisessa työsuhteessa olevat**
48
Koskinen ym. 2012
Terveystarkastukseen osallistuminen viiden viime vuoden aikana koulutuksen mukaan Terveys 2011 -tutkimuksessa
%
0102030405060708090
100
Miehet Naiset
Perusaste Keskiaste Korkea-aste
Tyydyttymätön lääkäripalvelujen tarve tulojen mukaan EU/ETA maissa 2010
OECD 2012
Tyydyttymätön terveyspalvelujen tarve koulutuksen mukaan T2011 –tutkimuksessa
0
2
4
6
8
10
12
14
16
Perusaste Keskiaste Korkea-aste
MiehetNaiset
Koskinen ym. 2013
%
12
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
Alin
2
3
4
Ylin
Somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö 25-84-vuotiailla miehillä tulokvintiileittäin 1995-2010 väestössä
Manderbacka ym. 2014
/100 000 henkilövuotta
/100 000 henkilövuotta
Ikävakioitu somaattisen sairaalahoidon käyttö ylimpään ja alimpaan tulokvintiiliin kuuluvilla 25-84 -vuotiailla miehillä 1995-2010, kirurgiset (=toimenpiteelliset) ja ei-kirurgiset hoitojaksot
Manderbacka ym. 2014
0
5000
10000
15000
20000
25000
1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
Alin ei-kir
Ylin ei-kir
Alin kir
Ylin kir
Toimenpiteellisten ja ei-toimenpiteellisten sairaalahoitojaksojen jakautuminen miehillä ja naisilla 1995-2010
Manderbacka ym. 2014
-0,25
0
0,25
Ei-toimenpiteelliset jaksot -0,25
0
0,25
Ei-toimenpiteelliset jaksot
C Miehet Naiset
Toimenpiteelliset jaksot Toimenpiteelliset jaksot
-0,5
-0,4
-0,3
-0,2
-0,1
0
0,1
-0,5
-0,4
-0,3
-0,2
-0,1
0
0,1
Alaraaja-amputaatiot tulojen mukaan vuosina 1995-2010 25-84-vuotiailla miehillä ja naisilla (konsentraatioindeksit ja
95% luottamusvälit)
Miehet Naiset
Manderbacka ym 2014
C C
Minor/major amputaatioiden suhde diabeetikoilla 1993-2007 tuloviidenneksittäin (3 vuoden liukuva keskiarvo)
Venermo ym. 2013
Major amputaation tai kuoleman riski 2 vuoden kuluessa minor amputaatiosta diabeetikoilla 1993-2007
Venermo ym. 2013
Riskitekijä HR 95 % CI p-arvo (Waldin testi)
Tulot 1 (Alin) 1.00 (ref) 2 0.98 0.90-1.07 0.6989 3 0.95 0.86-1.05 0.3001 4 0.89 0.80-1.00 0.0405 5 (Ylin) 0.68 0.60-0.77 <0.001
Ikä riski / 10 v 1.64 1.58-1.70 <0.001 Sp Miehet 1.00 (ref)
Naiset 0.93 0.86-0.99 0.0317 Diabetestyyppi ITDM (-40 v. sairastuessa) 1.00 (ref)
ITDM (40+ v. sairastuessa) 0.99 0.84-1.16 0.8550 NITDM 1.09 0.93-1.27 0.2543
Diabeteksen kesto riski/ 10 v 1.12 1.08-1.17 <0.001
Amputatiovuosi 1.00 1.00-1.01 0.3275
Sosioekonomiset erot kohdunpoistoissa 1995-2010 (konsentraatiokertoimet ja niiden 95% luottamusvälit)
-0,1
-0,05
0
0,05
0,1
0,15
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Manderbacka ym 2014
Vältettävissä olevan kuolleisuuden relatiivisten tuloerojen kehitys 1992-2008 Suomessa
Lumme ym. 2012
Terveyspolitiikan ja terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevan kuolleisuuden erojen kontribuutio elinajanodotteen eroihin ylimmän ja alimman tulodesiilin välillä 2006-2007
Ero EO
Terveyspolitiikan ja terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevat kuolemat
Muut Kaikki Alkoholi Keuhko-
syöpä
Terveydenhuollon keinoin vältettävissä oleva kuolleisuus Sepelvaltimo-
tauti Kaikki PTH ESH syyt
e35 Miehet 11.56 7.29 3.40 0.60 1.04 0.72 0.32 2.25 4.26 100 63.13 29.45 5.23 9.01 6.21 2.8 19.44 36.87
Naiset 4.18 2.83 1.05 0.17 0.71 0.62 0.08 0.90 1.34 100 67.88 25.15 4.18 16.94 14.93 2.01 21.61 32.1
e35-75 Miehet 7.15 4.29 2.34 0.27 0.63 0.43 0.20 1.05 2.85 100 60.1 32.79 3.79 8.87 6.07 2.81 14.65 39.89
Naiset 2.33 1.39 0.66 0.09 0.40 0.34 0.06 0.24 0.94 100 59.65 28.51 3.77 17.25 14.68 2.57 10.12 40.36
Manderbacka ym 2013
-1,50 -1,00 -0,50 0,00 0,50 1,00 1,50Highest 10%Lowest 10%
Highest 10%Lowest 10%
Highest 10%Lowest 10%
Highest 10%Lowest 10%
Highest 10%Lowest 10%
Change in life expectancy (years) -1,50 -1,00 -0,50 0,00 0,50 1,00 1,50
Change in life expectancy (years)
Alcohol related
Lung cancer
Amenable to health care
Ischaemic heart disease
Other causes
MEN WOMEN
Eri kuolemansyiden vaikutus muutokseen elinajanodotteessa välillä 1996-97 ja 2006-07 ylimmän ja alimman
tulodesiilin välillä
Manderbacka ym 2013
Adjusted for Model 1 + Model 2 + Model 3 + Model 4 +
age and region education social class economic activity living arrangement
HR 95% CI HR 95% CI * HR 95% CI * HR 95% CI * HR 95% CI * ** Income 1 (highest) 1.00 1.00 1.00 1.00 1.00 2. quintile 1.31 (1.20-1.42) 1.22 (1.12-1.33) 28 1.18 (1.09-1.28) 18 1.06 (0.98-1.16) 66 1.07 (0.99-1.17) -15 77 3. quintile 1.55 (1.43-1.68) 1.40 (1.30-1.52) 27 1.35 (1.24-1.46) 14 1.07 (0.99-1.17) 79 1.06 (0.98-1.16) 13 88 4. quintile 2.07 (1.92-2.23) 1.82 (1.69-1.97) 23 1.74 (1.60-1.88) 10 1.27 (1.17-1.38) 64 1.20 (1.11-1.31) 24 81 5 (lowest) 2.80 (2.60-3.01) 2.43 (2.25-2.62) 21 2.37 (2.19-2.56) 4 1.62 (1.50-1.76) 55 1.29 (1.19-1.40) 53 84 Other 6.41 (5.81-7.07) 5.52 ( 4.99-6.10) 16 5.61 (5.04-6.25) -2 3.72 (3.33-4.16) 41 2.33 (2.07-2.61) 51 75
Sosioekonomisten tekijöiden ja asumismuodon yhteys vältettävissä olevaan kuolleisuuteen 2000-2007
Manderbacka ym 2014
*Change in difference **Total change in the difference
Yhteenvetoa sosioekonomisista palvelujen käyttöeroista
Terveyspalvelujen käytössä, laadussa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja Näkyvät melkein kaikissa osissa palveluketjua Joidenkin tekijöiden suhteen erot kansainvälisesti katsoen varsin suuret Eivät selity erilaisella palvelujen tarpeella Koko sosiaalisen hierarkian lävistävä portaittainen gradientti – ei pieni huono-osaisten joukko
Käyttöerojen syyt – kysyntätekijät
Mahdollisuus hyötyä hoidosta Tiedot terveydestä – “terveyden lukutaito” Hoitoon hakeutuminen (asenteet, kokemukset th:sta) Hoitopreferenssit Kyky navigoida järjestelmässä Potilas - lääkäri –vuorovaikutus
Tiedonsaanti Vuorovaikutus Hoitopäätösten teko
Perhe
Terveyskeskuslääkäri TERVEYDEN-
HOITAJA
FYSIOTERAPIA VETERAANI-TOIMISTO
VETERAANI- KUNTOUTUS avo/laitos
L
L
APUVÄLINEET asunnon muutostyöt apuvälineyksikkö/ toimintaterapeutti
L
ERIKOIS- LÄÄKÄRI
L
Pkl:n MUISTIHOITAJA
L
L
VANHUSPALVELUJEN SOSIAALITYONTEKIJÄ
KULJETUS- PALVELUT
L
INVAPARKKIOIKEUS Poliisi
L
LAH-hoitojaksot
L
PÄIVÄ-TOIMINTA
OMAISHOIDON TUESTA VASTAAVA
L
JALKAHOITO
L
KOTIHOITO/-KSH -siivous,pyykki - kauppa-asiat
- hälytyspalvelut - lääkityksen seuranta
OMAHOITO- VÄLINEJAKELU
L L
HAMMAS- HOITO
L
MAISTRAATTI edunvalvonta
L
L
JÄRJESTÖJEN JA YKSITYISET PALVELUT:
- kotipalvelu - Senioripysäkki
-omaishoitoyhdistykset -fysioterapia
-lääkärit
KELA: -lääkekorvaukset
- hoitotuki - asumistuki
- sopeutumisvalmennus - kuntoutus
DEMENTIANEUVOJA
ATERIA -PALVELU
VEROTTAJA: -kotitalousvähennys - veronmaksukyvyn
vähennys
L L
PANKKI - valtuutus - juristit
RAVINTO-NEUVONTA ravitsemusterapeutti
L L
L = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi
APTEEKKI farmaseutti
Omaishoitoperheen yhteydet palvelujärjestelmään
Saarenheimo & Pietilä 2006
Käyttöerojen syyt − tarjontatekijät
Eroja hoidon saatavuudessa, saavutettavuudessa, laadussa…
Lääkäripalvelujen käytön suurituloisia suosivan jakautumisen takana rakenteellisia tekijöitä Kolmikanavainen avopalvelujen tuotanto Yksityispalvelujen ja työterveyspalvelujen suuri osuus
avopalvelujen käytöstä Rakenteesta johtuvia saatavuus- ja hintaeroja eri
väestöryhmien välillä Avopalvelujen käyttöerot heijastuvat sairalahoidon
käyttöön lähetekäytäntöjen kautta
Miten terveyspalvelut sitten vaikuttavat terveyseroihin?
27
Terveyspalvelujen käytössä ja laadussa todetut erot eivät viittaa siihen että palvelujärjestelmä vähentäisi terveyseroja
Monin paikoin voidaan arvioida jopa lisäävän terveyseroja
'Haavoittuvat ryhmät', syrjäytymisriskissä olevat ryhmät, ilkeät ongelmat ja sosiaalisten tekijöiden kietoutuminen niihin
Palveluissa posteriorisoitumisen mekanismit voivat olla samat eri sosiaalisten tekijöiden kohdalla ja tekijät voivat kietoutua toisiinsa