Österbottens fÖrbund – pohjanmaan liitto...2015/12/14 · suomen metsäkeskuksen rannikon...

Vahvistettu ympäristöministeriössä 14.12.2015

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kansikuva: Pirjo Niemi

POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2

UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA (TUULIVOIMAKAAVA)

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Maakuntavaltuuston hyväksymä 12.5.2014

ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO

SISÄLLYSLUOTTELO 1. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT ..................................................................... 1 2. KAAVAN SISÄLLÖN JA KAAVOITUSPROSESSIN ARVIOINTI .................................................. 2

2.1 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN (MRL) SEKÄ MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSASETUKSEN (MRA) MUKAISTEN SISÄLTÖVAATIMUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN ................................................................. 2 2.2 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOONOTTAMINEN .................................. 3 2.3 MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN ................................................ 8 2.4 MUIDEN TAVOITTEIDEN JA STRATEGIOIDEN HUOMIOON OTTAMINEN ................................................ 9 2.5 KAAVAN SUHDE NAAPURIMAAKUNTIEN KAAVOITUKSEEN ............................................................... 10 2.6 KAAVAN SUHDE KOKONAISMAAKUNTAKAAVAAN.......................................................................... 11 2.7 KAAVOITUSPROSESSIN YLEINEN ARVIOINTI .................................................................................. 11

3. VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VERTAILU .......................................................................... 14 3.1 0-VAIHTOEHTO ELI KOKONAISMAAKUNTAKAAVA .......................................................................... 14 3.2 VAIHTOEHTO 1 ELI VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 ............................................................................. 14 3.3 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ...................................................................................................... 14

4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ............................................................................................... 15 4.1 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN .............................................................................. 15 4.2 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN .................................................................... 16 4.3 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN JA LIIKENNETURVALLISUUTEEN .......................................................... 18 4.4 VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN JA ELINKEINOIHIN ........................................................................ 19 4.5 VAIKUTUKSET ILMASTOON JA ENERGIATALOUTEEN ....................................................................... 21 4.6 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN ............................................................... 22 4.6 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN ..................................................................................... 25 4.7 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN .......................................................... 29 4.8 TUULIVOIMA-ALUEIDEN TOTEUTTAMISEN YHTEISVAIKUTUKSET ....................................................... 32 4.9 POHJANMAAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN 2 TOTEUTTAMISEN KOKONAISVAIKUTUKSET ARVIOITUNA MRA 1§:N MUKAISESTI ......................................................................................................................... 33

Kuva 1: Näkymä Vaasan Sundomin kylästä. Kuva: Pirjo Niemi

Kuva 2: Tuulivoimala Sundomissa. Kuva: Pirjo Niemi Lyhenne Selitys MRL Maankäyttö- ja rakennuslaki MRA Maankäyttö- ja rakennusasetus YVA Ympäristövaikutusten arviointimenettely RKY Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt W Watti on tehon yksikkö

(1 Kilowatti, kW = 1000 W, 1 Megawatti, MW = 1000 kW, 1 Gigawatti, GW = 1000 MW, 1 Terawatti, TW = 1000 GW)

Wh Wattitunti on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan. V Voltti on jännitteen yksikkö

Huomaa, että Torkkolan, Naarajoen, Moikipään, Arstun ja Västervikin tuulivoimapuistot jätettiin ympäristöministeriön päätöksessä vahvistamatta.

Vaihemaakuntakaava 2, vaikutusten arviointi Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla (tuulivoimakaava)

1

Österbottens förbund – Pohjanmaan liitto

1. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT

Tämä vaikutusten arviointi on kiinteä osa uusiutuvien energiamuotojen ja niiden sijoittumista koskevan vaihemaakuntakaavan laatimisprosessia. Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tuottaa suunnittelijoille, osallisille ja päättäjille tietoa kaavan toteuttamisen vaikutuksista. Vai-kutusten arvioinnin tärkeimpänä tehtävänä on tukea kaavaratkaisun valmistelua ja valintaa. Maakuntatasolla vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon kaavan luonne, tehtävä ja tarkoi-tus. Vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä Pohjanmaan kaavaYVA-ryhmän kanssa. Ryh-mässä on ollut edustus Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksista, Museovirastosta, Metsähallituksesta, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta (AVI), Pohjanmaan kauppaka-marista, Ab Dynamo Yritystalo Oy:stä, Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordiasta, Suomen metsäkeskuksen Rannikon alueyksiköstä sekä Pohjanmaan liitosta. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) ja näiden maakuntakaavalle asettamat tavoitteet, periaatteet ja vaa-timukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkas-teltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntatalou-delliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida kaavan tarkoitus ja tavoitteet, aikaisemmat kaavat ja selvitykset sekä selvityksiin vaikuttavat tekijät. Selvitysten on annettava riittävät tie-dot, jotta voidaan arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset • ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön, • maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, • kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, • alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen sekä • kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty olemassa olevaa kaavoituksen tietoaineistoa, vaihekaavan lähtöaineistoksi laadittuja selvityksiä ”Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla” ja ”Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset”, laadittua selvitystä tuulivoima-alueiden vaikutuksista Natura 2000 -alueisiin sekä tuulivoimapuistohank-keiden YVA-menettelyn yhteydessä syntynyttä aineistoa. Vaikutusten arviointi on ollut kiinteä osa Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 2 laadintaprosessia alusta lähtien. Vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on 2030. Vaikutusten arvioinnissa peilataan vaihemaakun-takaavan toteuttamisen vaikutuksia ensisijaisesti 21.12.2010 vahvistettuun Pohjanmaan maa-kuntakaavaan, mutta myös nykyiseen maankäyttöön.


2


2. KAAVAN SISÄLLÖN JA KAAVOITUSPROSESSIN ARVIOINTI

2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) mu-kaisten sisältövaatimusten huomioon ottaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain § 25 mukaan maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yh-dyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueidenkäyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Luvusta 2.2 käy ilmi, miten valtakunnalliset tavoitteet on otettu huomioon vaihemaakuntakaavaa val-misteltaessa. Miten muut tavoitteet ja strategiat on huomioitu, käsitellään luvuissa 2.3 ja 2.4. Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana ovat maakunnan erityistarpeet. Mahdollisuuksien mu-kaan maakuntakaavoituksessa on otettu huomioon myös naapurimaakuntien kaavoitus varsin-kin suunnittelualueeseen rajoittuvilla alueilla. Vaihemaakuntakaavan aluevaraukset on osoitet-tu valtakunnallisten tavoitteiden ja maakunnan alueidenkäytön tavoitteiden vaatimalla tark-kuudella. Vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa on MRL:n mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota • maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, • alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, • ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin, • maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä • maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Kaavaselostus täyttää sisällöltään maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset esittäen • selvityksen alueen oloista, • suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot, • yhteenvedon kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä, • arvioinnin kaavan vaikutuksista, • selvityksen kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntasuun-

nitelmaan ja alueellisiin kehittämisohjelmiin sekä kuntien suunnitteluun, • suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenvedon kaa-

voituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä, • valitun kaavaratkaisun keskeisen sisällön ja perusteet sekä selvityksen siitä, miten vaiku-

tusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon, • kaavan toteutuksen ajoituksen ja seurannan sekä • yhteenvedon selostuksen pääkohdista. Maakuntakaavaa valmisteltaessa tulee MRL:n mukaan varmistaa, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kohtuullisuusharkinnassa on huomioi-tu vaihemaakuntakaavan toteuttamisen kokonaisvaikutukset. Täydellistä tasa-arvoa on vaikea saavuttaa, mutta vaihemaakuntakaava ei aiheuta kohtuutonta haittaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihemaakuntakaava täyttää niin maakuntakaavan tarkoi-tuksen kuin maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen asettamat sisältövaatimuksetkin.


3


2.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottaminen

Maakuntakaavan tulee täyttää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka voidaan jakaa seuraaviin kokonaisuuksiin ja jakautuvat yleisiin tavoitteisiin ja erillistavoitteisiin: • toimiva aluerakenne • eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat • toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto • Helsingin seudun erityiskysymykset (eivät koske tätä kaavaa) • luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko).

Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kil-pailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin ole-massa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voi-mavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toiminta-pohjan monipuolistamiseen. Vaihemaakuntakaavaratkaisulla voidaan vähentää maakunnan riippuvuutta uusiutumattomista energialähteistä ja lisätä maakunnan omien uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tavoitteena on, että Pohjanmaan maakunta on energiantuotannon osalta omavarainen vuonna 2030. Vai-hemaakuntakaava luo hyvät edellytykset saavuttaa tämä tavoite. Pohjanmaan rannikon hyvät tuuliolosuhteet luovat erinomaiset edellytykset tuulivoiman ra-kentamiselle koko maakunnan pituudelta. Kaavaratkaisu tukee omalta osaltaan tasapainoista maakunnan kehittämistä, koska tuulivoimaloiden alueita on osoitettu verrattain tasaisesti koko maakunnan alueelle. Kaavaratkaisu perustuu olemassa olevan infrastruktuurin optimaaliseen hyödyntämiseen. Hy-vät liikenneyhteydet, valtakunnan voimansiirtoverkko, alueelle sijoittuvat suurmuuntoasemat (Kristiinankaupunki ja Tuovila) ja olemassa olevat sähköasemat sekä ja rannikon suuret sata-mat luovat hyvät edellytykset tuulivoimapuistojen laajamittaiselle toteuttamiselle. Alueen yhdistävänä väylänä toimii valtatie 8, joka kulkee rannikon suuntaisena etelästä pohjoiseen. Maakunnan sähkönsiirtoverkon kannalta keskeiset suurjännitelinjat kulkevat myös rannikkoa pitkin. Tuulivoimaloiden alueita on kaavaratkaisussa osoitettu valtatien kummallekin puolelle. Tuulivoimaloiden alueiden painopiste on kuitenkin maakunnan eteläosassa. Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, erityisesti Vaa-san seudun energiateknologisen osaamisen keskittymään kuuluvien yritysten kilpailukykyä. Tuulivoimatuotanto myös monipuolistaa alueen elinkeinoelämää.


4


Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaa-lista ja kulttuurista kestävyyttä. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoi-minnalle riittävästi sijoitusmahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntä-en. Alueidenkäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvi-en haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyy. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa hait-taa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Vaihemaakuntakaavaratkaisu parantaa edellytyksiä ottaa käyttöön uusiutuvia energiavaroja, etenkin tuulivoimaa. Alueella tuotettu tuulivoima lisää maakunnan energiaomavaraisuutta ja energiahuollon varmuutta. Myös tuulivoimaloiden toteuttamiseen liittyvät voimansiirtoverkos-tojen laajennukset ja uudet suurmuuntoasemat edesauttavat kohti energiatehokasta ja ekolo-gisesti ja taloudellisesti kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavaratkaisulla ei myöskään heikennetä nykyisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä, koska esim. metsätaloutta voidaan alueilla harjoittaa edelleen ja turkistarha-alueisiin on jätetty riit-tävä suoja-etäisyys. Tuulivoimaloiden toteuttamiseen liittyviä huoltotieverkostoja voidaan myös hyödyntää metsätaloudessa. Tuulivoimapuistojen vaikutukset liikenteeseen ja liikenne-turvallisuuteen ovat rakentamisen aikaisia kun taas tuulivoimapuistojen toiminnanaikaiset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tuulivoimaloiden ääni sekä valon ja varjon vilkkuminen saattavat haitata lähimpien asuntojen käyttöä. Kaavaan otetut tuulivoimaloiden alueet on kuitenkin pääasiassa rajattu niin, että tuu-livoimaloiden ja asutuksen väliin jää riittävä suojavyöhyke. Talviaikana tietyllä säällä voimalasta irtoava lumi ja jää voivat aiheuttaa riskin tuulivoimalan lähistöllä liikkujille. Tuulivoimaloiden alueiden sijainti asumattomilla, vähäisessä virkistyskäytössä olevilla metsäalueilla vähentää ihmisiin kohdistuvan onnettomuusriskin kuitenkin erittäin pieneksi. Tuulivoimalla tuotettu sähkö ei toimintavaiheessaan tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä. Näin ollen tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta siltä osin kuin niiden avulla pystytään korvaamaan kasvihuonekaasupäästöjä synnyttäviä energialähteitä.


5


Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua paran-tamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojeluverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden eko-logisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä nii-den lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä alue-kokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyksen kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittä-vien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet on sijoitettu tuulivoimatuotannon kannalta herkkien alueiden ja ristiriitaisten maankäyttömuotojen ulkopuolelle. Tuulivoimala-alueet on mm. rajattu niin, etteivät ne sijoitu tärkeille pohjavesialueille. Kaikki alueet on sijoi-tettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnalli-sesti arvokkaiden alueiden ja suojeltujen avosoiden ulkopuolelle. Pohjanmaan kulttuurimaise-ma-alueet ovat pääasiassa avoimia jokilaaksojen viljelyalueita, joilla tuulivoimalat toteutues-saan näkyvät laajalti. Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Kyrönjokilaaksoon, Närpiönjokilaaksoon ja Lapväärtinjokilaaksoon, koska näiden läheisyyteen sijoittuu useita tuu-livoimaloiden alueita. Tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisen myötä osa alueiden luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Alueiden sisällä aiheutuu myös elinympäristöjen pirstoutumista huoltotieverkostosta ja voimajohdoista. Ekologisista vaikutuksista merkittävimpiä voivat olla tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin, erityisesti lintuihin.


6


Pohjanmaalla ja Merenkurkussa lintujen muuttoa ohjaa Pohjalahden rantaviiva, jota seuraillen muuttaa merkittäviä määriä lintuja vuosittain. Linnut muuttavat pääasiassa alavia maita seu-raillen muuton painottuessa erityisesti etelä-pohjois-suuntaista meren rannikkoa pitkin. Lin-nustovaikutuksista törmäykset ovat merkittävimmät. Törmäysriskiä lisää tuulivoimaloiden alu-eiden sijoittuminen lintujen muuttoreteille. Kaavaa varten laadittu selvitys sisältää linnustosel-vityksen, jossa on selvitetty merkittävät lintujen muuttoreitit ja levähdyspaikat sekä merikot-kan ja kalasääsken reviirit, pesät ja ruokailualueet. Vaihekaavaa laadittaessa on erityisesti otet-tu huomioon merkittävät lintujen muuttoreitit sekä merikotkien ja kalasääskien pesät. Tuulivoimaloiden alueiden toteutuessa niiden päämaankäyttö (maa- ja metsätalousalue) säilyy. Alueita voidaan edelleen käyttää virkistykseen (ulkoiluun, luonnon tarkkailuun, metsästykseen, kalastukseen, marjastukseen ja sienestykseen). Toimivat tuulivoimalat eivät näitä toimia estä, mutta voimaloiden näkyminen tai ääni voidaan kokea virkistyskäytölle häiritsevänä. Kaavaan otettujen tuulivoimaloiden alueille ei sijoitu vahvistetun maakuntakaavan virkistyskohteita tai -reittejä paitsi Laihian Rajavuorella. Muutamat tuulivoimala-alueet (Långskogen, Gunilack, Naa-rajoki, Kattiharju, Flatbergen, Långmarken, Peninkylä ja Kullen) sijoittuvat alueelle, jonne maa-kuntakaavassa on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Tuulipuiston toteuttamisen myötä alueen luonne luontoretkeilykohteena muuttuisi. Joillekin tuulivoimaloiden alueille voi vaihemaakun-takaavan toteutuksen alkuvaiheessa syntyä myös tuulivoimalamatkailua.

Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat ra-joitukset. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimalinjojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset sekä vanhojen verkostojen parantamisen ja laajentamisen tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialai-tosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö, ja sen kehittä-mistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Vaihemaakuntakaava vastaa omalta osaltaan valtioneuvoston vuoden 2008 (päivitys 2012) ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin, kun kaava mahdollistaa tuulivoimapuistojen toteut-


7


tamisen maakunnassa. Tuulivoima on osa kestävää energiajärjestelmää korvaten muita ener-giantuotantomuotoja sähkömarkkinoilla. Suomessa tuulivoimatuotannon tavoitetasoksi on asetettu 2 000 MW vuonna 2020. Pohjanmaan maakunnassa tavoitteeksi on asetettu olla energiantuotannon osalta omavarainen vuonna 2030. Tavoitetilassa puolet energiasta tuotet-taisiin tuulivoimalla, mikä tarkoittaa, että maakunnassa tuotettaisiin 1500–1800 MW tuulivoi-maa. Tämä edellyttää noin 250 km2 tuulivoima-alueita. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu 430 km2 tuulivoima-alueita, jotta vaihtoehdoille ja yksityiskohtaiselle kaavoitukselle jää riittä-västi pelivaraa. Kaavassa on osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat maa-tuulivoima-alueet. Tuulivoimaloiden alueet ovat pinta-alaltaan suuria, mikä mahdollistaa laajo-jen tuulipuistojen toteuttamisen. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon sekä olemassa olevat että suunnitellut suurmuuntoase-mat ja voimansiirtojohdot. Lisäksi tuulivoimaloiden alueita on tarkasteltu kokonaisuutena, mikä mahdollistaa optimaaliset ratkaisut niin uusien sähköasemien sijoittamisen kuin kanta-verkkoon liityntöjen osalta. Tuulivoimalat voivat korkeina rakenteina muodostaa lentoesteen ja olla vaaraksi lentoturvalli-suudelle tai haitata lentoliikenteen sujuvuutta. Lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset tuuli-voimarakentamiselle on otettu huomioon laatimalla lentoesteiden korkeusrajoitustasot koko rannikkovyöhykkeelle paikkatieto-mallinnuksella. Suunnittelumääräyksissä sanotaan myös, että lentoliikenteen toiminnasta aiheutuvat rajoitteet tulee ottaa huomioon.

Kuva 3: Nykyinen infrastruktuuri luo hyvät edellytykset tuulivoimapuistojen toteuttamiselle. Pirjo Niemi

Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko) Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeino-toiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoi-sesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaa-miseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympä-ristöjen säilymistä ehyinä.


8


Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suisto-alueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Raken-tamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Kaavaratkaisu ei vaaranna asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksiä maan-kohoamisrannikolla. Tuulivoimaloiden alueita rajattaessa on otettu huomioon rannikon kylien kasvusuunnat. Vaihemaakuntakaavaratkaisu ei estä maankohoamisrannikon luonnollista suk-kessiota. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihemaakuntakaavassa on otettu hyvin huomioon val-takunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

2.3 Maakuntasuunnitelman tavoitteiden huomioon ottaminen

Maakunnan suunnittelu käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja alueellisen kehit-tämisohjelman eli maakuntaohjelman. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan kehit-tämistavoitteet. Maankäyttöä, rakentamista ja infrastruktuuria koskevat tavoitteet toteute-taan mm. maakuntakaavan avulla. Tästä syystä maakuntasuunnitelma on yksi tärkeimmistä lähtökohdista laadittaessa maakuntakaavaa. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040 ”Uuden energian Pohjanmaa - Energiaa huip-puosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä” on viisi strategista linja-usta: • Kilpailukyky ja imago – energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan • Työvoima ja osaaminen – kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa • Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne – kestävien rakenteiden ja erinomaisten

yhteyksien Pohjanmaa • Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma – monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvin-

voinnin energianlähde • Luonnon ja ympäristön hyvinvointi – Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huip-

pualue.

Maakuntasuunnitelma on hyvin laaja asiakirja ja se käsittää useita strategioita vision saavut-tamiseksi. Seuraavassa kuvataan sitä, miten vaihemaakuntakaava edistää kunkin strategisen linjauksen keskeistä sanomaa.

Kilpailukyky ja imago – energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan • Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen mahdollistaa Pohjanmaan energiaomavaraisuuden • Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen mahdollistaa sen, että kaikki energia tuotetaan uu-

siutuvilla energialähteillä • Uusiutuvan energialähteiden lisäämisellä ja korvaamalla niillä uusiutumattomia energialäh-

teitä hillitään ilmastonmuutosta • Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen lisää Vaasan seudun ja koko Pohjanmaan tunnetta-

vuutta uusiutuvan energiateknologian arvostettuna osaamiskeskittymänä, mikä lisää seu-dun kilpailukykyä niin valtakunnallisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla

• Pohjanmaa profiloituu uusiutuvan energian maakuntana, mikä vaikuttaa maakunnan ima-goon positiivisesti


9


• Vaihemaakuntakaava luo työpaikkoja uusille ammattiryhmille energia-alalla mm. tuulivoi-mateknologian kuljetuksiin ja tuulivoimaloiden asennus- ja huoltotöihin.

Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne – kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhte-yksien Pohjanmaa • Kaavaratkaisu luo omalta osaltaan edellytyksiä tasapainoiselle aluerakenteelle, koska tuu-

livoimaloiden alueita on osoitettu tasaisesti koko maakunnan alueelle.

Luonnon ja ympäristön hyvinvointi - Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen huippualue • Vaihemaakuntakaavan toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta, koska tuulivoi-

malla tuotettu sähkö ei toimintavaiheessa tuota lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä • Vaihemaakuntakaava luo edellytyksiä korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energia-

lähteillä (tuulivoima, bioenergia, jätteet, aurinkoenergia, geoterminen lämpö jne.) • Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vie Pohjanmaata kohti hiilidioksidineutraalia tilaa

sähkön ja lämmöntuotannon osalta • Alueella toteutettavien uusiutuvia energialähteitä käyttävien energiantuotantojärjestelmi-

en ansiosta Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa ilmastonmuutoksen hillitse-misen tavoitteet.

2.4 Muiden tavoitteiden ja strategioiden huomioon ottaminen

Suomen ilmasto - ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 (päivitys 2013) Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto-ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiin vuonna 2020. Tuulivoiman osalta strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa asennettu kokonaisteho noin 2 000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Vuonna 2012 tuulivoimatuotannon kapasiteetti Suomessa oli noin 250 MW. Asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää vuositasolla tuulivoiman voimakasta lisäraken-tamista, 150–200 MW/vuosi. Tämä vastaa noin 50–70:n 3 MW:n tuulivoimalayksikön käyt-töönottoa vuosittain. Tavoitetaso on haasteellinen mutta mahdollinen, sillä tuulivoimasta kiin-nostuneiden yritysten suunnittelemien rakennushankkeiden yhteenlaskettu tuulivoimakapasi-teetti on moninkertainen asetettuun rakentamistavoitteeseen verrattuna. Vaihemaakuntakaa-va luo omalta osaltaan hyvät edellytykset Pohjanmaan näiden tavoitteiden saavuttamiselle.

Pohjanmaan energiastrategia Tavoitteena on, että Pohjanmaan maakunta on energiantuotannon osalta omavarainen vuon-na 2030. Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, kolmannes bioenergialla ja loput yhdyskuntajätteillä, geotermisellä lämmöllä, aurinkoenergialla ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Pohjanmaan ilmastostrategiaa ollaan parhaillaan (v. 2014) laatimassa. Vai-hemaakuntakaava luo hyvät edellytykset Pohjanmaan energiastrategian toteuttamiselle.

Energiaselvitys Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä ”Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoit-tuminen Pohjanmaalla” esitetään, miten maakuntatasolla voidaan vastata valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tavoitteisiin. Selvityksen perusteella energiaomavaraisuus ja siir-tyminen uusiutuviin energialähteisiin toteutuisi Pohjanmaalla ensisijaisesti tuulivoimatuotan-non avulla. Vuonna 2030 maakunnassa tuotettaisiin 1500–1800 MW tuulivoimaa. Tämä edel-lyttää noin 240 km2 alueita. Selvityksessä suositellaan, että vaihemaakunta-kaavassa varaudu-taan noin kaksinkertaiseen maatuulivoima-aluevaraukseen eli noin 500 km2, jolloin vaihtoeh-


10


doille ja yksityiskohtaiselle kaavoitukselle jää tilaa. Vaihemaakuntakaavaan on otettu mukaan 430 km2 selvityksen mukaista tuulivoimalle parhaiten soveltuvaa aluetta.

Länsi-Suomen ympäristöstrategia 2007–2013 Länsi-Suomen ympäristöstrategia (uuden ympäristöstrategian luonnos v. 2014 alussa) on Poh-janmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan liittojen sekä ELY-keskuksen yhteinen tulevaisuuden linjaus. Visio 2030 on olla eurooppalainen kestävän kehityksen esi-merkkialue. Tavoitteena on saavuttaa tämä seuraaviin keinoin: • vesien tilan vaaliminen • monimuotoisuuden turvaaminen • asutun ympäristön elinvoiman turvaaminen • ympäristövastuullisuus energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunta • ympäristötietoisuuden edistäminen.

Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen edistää erityisesti ympäristövastuullisuus energiantuo-tannossa ja ilmastonmuutoksen hillitseminen teemaan sisältyviä tavoitteita. Energiantuotan-nosta aiheutuvia ilmaan tulevia päästöjä voidaan minimoida, kun fossiilisia polttoaineita voi-daan korvata uusiutuvilla energialähteillä. Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuuli-voimalla, kolmannes bioenergialla ja loput yhdyskuntajätteillä, geotermisellä lämmöllä, aurin-koenergialla ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Toimintavaiheessa tuulivoimalla tuotettu sähkö ei tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä. Näin ollen vaihemaakuntakaavan toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta.

2.5 Kaavan suhde naapurimaakuntien kaavoitukseen

Pohjanmaan maakunnan rajamaakuntia ovat Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan I vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.10.2003, II vaihe 29.11.2007 ja III vaihe 8.2.2012. Keski-Pohjanmaalla tuulivoimaa koskeva kaavaluonnos on valmisteluvaiheessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriös-sä 23.5.2005. Etelä-Pohjanmaan vaihekaavan I Tuulivoima luonnos 28.5.2012 oli nähtävillä kesällä 2012. Satakunnan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.11.2011. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotus oli nähtävillä 1.-30.11.2012, jolloin maakuntahal-litus päätti jatkaa kaavaehdotuksen suunnittelun täydentämistä. Vaihemaakuntakaavassa on otettu huomioon naapurimaakuntien kaavoitus. Vaikutukset naa-purimaakuntiin ilmenevät lähinnä maakunnan rajan läheisten tuulivoima-alueiden maisema-vaikutuksina. Maisemalliset yhteisvaikutukset ovat mahdollisia erityisesti maakunnan etelä-osassa, jossa vaihemaakuntaka avoissa on osoitettu useita alueita maakuntien raja-alueelle.


11


Kuva 4: Pohjanmaan maakunta ja naapurimaakunnat.

2.6 Kaavan suhde kokonaismaakuntakaavaan

Kaavaratkaisun suhde kokonaismaakuntakaavaan käy ilmi luvusta 3, jossa verrataan vaihtoeh-toisia ratkaisuja. Kokonaismaakuntakaava edustaa vertailussa 0-vaihtoehtoa.

2.7 Kaavoitusprosessin yleinen arviointi

Kaavoitusprosessin yleinen arviointi käsittää arvion yhteistyön toteutuksesta, viranomaistoi-minnasta, nähtäville asettamisesta, lausuntoja käsittelyprosessista sekä seurannasta. Kaavoitusprosessi on edennyt maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaisesti. Vai-hemaakuntakaavaa koskeva ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin MRA:n § 11 mu-kaisesti 27.10.2009. Viranomaisneuvottelussa oli läsnä edustajat ympäristöministeriöstä, Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta, Vaasan tiepiiristä, Museovirastosta, Pohjanmaan museosta, Pohjanmaan kauppakamarista, Satakuntaliitosta, Etelä-Pohjanmaan liitosta, Geologisesta tut-kimuskeskuksesta ja Länsi-Suomen merivartiostosta. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 14.10.–13.11.2009, ja sen yhteydessä tiedotettiin niin kunnille kuin kuntien asukkaillekin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yhteensä 106 yksityisten henkilöiden mielipidettä ja 30 kun-tien ja viranomaisten lausuntoa.

MMEELLLLEERRSSTTAA ÖÖSSTTEERRBBOOTTTTEENN KKEESSKKII--PPOOHHJJAANNMMAAAA

SSÖÖDDRRAA ÖÖSSTTEERRBBOOTTTTEENN EETTEELLÄÄ--PPOOHHJJAANNMMAAAA

ÖSTERBOTTEN POHJANMAA

SSAATTAAKKUUNNDDAA SSAATTAAKKUUNNTTAA


12


Kaavaa varten laadittu selvitys ”Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla” aloitettiin vuonna 2009, ja se valmistui marraskuussa 2010. Selvitys laadittiin koko maakunnan kattavana ja siinä kartoitettiin, mitä uusiutuvia energiamuotoja Pohjanmaalla on mahdollista ottaa käyttöön ja niiden sijoittumista. Painopiste selvityksessä oli kuitenkin tuulivoimatuotan-nossa, ja siinä selvitettiin tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet. Tätä selvitystä täydennet-tiin kaavaehdotusvaiheessa lisäselvityksin. Lisäselvitys käsitti vireillä olevien hankkeiden ja kaavaprosessissa tulleiden uusien alueiden (20) arvioinnin, linnustoselvityksen, Natura-arvioinnin tarveharkinnan, selvitys Finavian lentoestealueista, maisema-analyysin sekä kaava-ratkaisun veden alaisten, taloudellisten, yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin. Uudet alu-eet arvioitiin samoilla kriteereillä kuin vuoden 2009 selvityksessä. Tämä selvitys päivitettiin ja yhdistettiin lisäselvityksen kanssa yhdeksi raportiksi, joka valmistui joulukuussa 2012. Selvitys sisältää mm. kohdekortit kaikkiaan tutkituista 53 alueesta. Kesällä 2012 tehtiin näkymäanalyy-sit kaikista tutkituista alueista, syksyllä kaavan laatijat kävivät valokuvaamassa kaikki tutkitut tuulivoima-alueet. Vaihemaakuntakaavaluonnos valmistui vuoden 2011 aikana, ja maakuntahallitus päätti koko-uksessaan 19.12.2011 asettaa sen julkisesti nähtäville. Maakuntakaavaluonnos oli MRA:n § 12 mukaisesti julkisesti nähtävillä 15.1.2012–16.2.2012. Lausuntoja pyydettiin MRA:n § 13 mukai-sesti. Kaavaluonnoksesta saatiin 59 lausuntoa ja mielipiteitä yhteensä 78. Lausunnoissa nousi esille merikotka, Natura, kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö, suojaetäisyydet asutukseen ja merikotkan pesäpuihin sekä sähkön siirto. Mielipiteissä nousi esille meluasia, suojaetäisyydet pysyvään asutukseen ja vapaa-ajanasutukseen, merikotka sekä uudet tuulivoimala-alueet. Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen 18.2.2013, minkä jälkeen se maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 12 §:n mukaan asetettiin julkisesti nähtäville 11.3.–9.4.2013. Ehdotus lähetettiin MRA:n 13 §:n mukaisesti lausunnolle kuntiin ja viranomaisille. Samaan aikaan järjestettiin ehdotusvaiheen esittely- ja neuvottelukierros seutukunnittain. Nähtävilläoloaikana kuntien asukkailla ja osallisilla oli oikeus jättää muistutuksia vaihemaakun-takaavaehdotuksesta Pohjanmaan liitolle. Natura-arvioinnin tarvehankinta osoitti, että 12:lla vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ehdote-tuilla tuulivoima-alueilla saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia Natura-alueisiin. Vaihemaakunta-kaavaehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen laadittiin luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Na-tura-arviointi, jossa tarkasteltiin tarkemmin 12 aluetta vaihemaakuntakaavaehdotukseen sisäl-tyvästä 33 tuulivoima-alueesta. Samanaikaisesti laadittiin myös tarkempi selvitys vaihemaa-kuntakaavaehdotuksen toteuttamisen vaikutuksista lintuihin. Natura-arviointi valmistui 27.7.2013. Natura-arviointi oli nähtävillä 5.8.2013–5.2.2014, jolloin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ja alueiden haltijoilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa Natura-arvioinnista. Vuorovaikutusta on toteutettu julkisella nähtäville asettamisella ja tiedotustilaisuuksilla. Kaa-voitusprosessin aikana on pidetty kokouksia kuntien kanssa ja yleisiä tiedotustilaisuuksia kuu-lemisvaiheessa. Koko prosessin ajan tietoa on ollut saatavilla sekä Pohjanmaan liiton verk-kosivuilla että virastossa. Lisäksi on järjestetty epävirallisia työkokouksia sekä kuntien, ELY-keskuksen että ympäristöministeriön kanssa. Myös useiden tuulivoima-alan toimijoiden ja maanomistajien kanssa on neuvoteltu kaavaprosessin aikana. 6.11.2012 järjestettiin kuntien päättäjille, viranhaltijoille ja yhteistyötahoille suunnattu tuulivoimaseminaari, jossa esiteltiin vaihemaakuntakaavaa varten laaditut selvitykset sekä alustava kaavaehdotusluonnos. Vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä kaava-YVA-ryhmän kanssa. Ryhmässä on mukana edustajat Pohjanmaan liitosta (alueiden kehittämisen yksikkö ja alueiden käytön suunnittelun yksikkö), Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksista, Museovirastosta, Metsähallituk-


13


sesta, Pohjanmaan kauppakamarista, Ab Dynamo Yritystalo Oy:stä, Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordiasta, Suomen metsäkeskuksen Rannikon alueyksiköstä sekä AVI:sta. Kaava-YVA ryhmälle järjestettiin workshop 4.10.2012. Workshopissa arvioitiin vaihemaakunta-kaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, energia- ja yhdyskuntatalouteen, ener-giahuoltoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön, ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä luonnonympäristöön rakentamisvaiheessa ja toiminnan aikana. Workshopin johtopäätöksenä oli, että suurimmat vaikutukset ovat rakentamisen aikana, mikä tukee arvioinnissa tehtyjä ai-kaisempia johtopäätöksiä. Merkittävimmiksi positiivisiksi vaikutuksiksi arvioitiin vaikutukset energia- ja yhdyskuntatalouteen ja merkittävimmiksi negatiivisiksi vaikutuksiksi arvioitiin vaiku-tukset maisemaan ja linnustolle.

Kuva 5: Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto (v. 1991) Bredskärillä. Kuva: Pirjo Niemi


14


3. VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VERTAILU

Varsinaisen kaavoitusprosessin aikana vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole laadittu. Tässä ver-tailussa vaihemaakuntakaava on vaihtoehto 1 kokonaismaakuntakaava 0-vaihtoehto. 3.1 0-vaihtoehto eli kokonaismaakuntakaava

Vahvistetussa kokonaismaakuntakaavassa on osoitettu energiahuollon osalta seuraavat mer-kinnät: • Voimansiirtojohdon yhteystarve • Maakaasujohdon yhteystarve • Energiahuollon alue • Voimansiirtojohto • Tuulivoimaloiden alue 21.12.2010 vahvistetussa Pohjanmaan maakuntakaavassa on 3 tuulivoimaloiden aluetta, joista 2 on merituulivoima-aluetta (Siipyyn edusta ja Korsnäsin edusta) ja yksi maatuulivoima-alue (Bergö). Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Raippaluodon tuulivoimaloiden alueen.

3.2 Vaihtoehto 1 eli vaihemaakuntakaava 2

Koska Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 työprosessi oli kestoltaan erittäin pitkä, nousi jo kaavoitusprosessin aikana esille tarve tarkistaa maakuntakaava energiahuollon osalta. Poh-janmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 29.9.2008. Valtuuston tekemän pon-nen mukaisesti päätettiin samalla ryhtyä laatimaan maakuntakaavaa, joka koskee koko maa-kuntaa mutta vain yhtä teemaa eli energiaa. Vaihemaakuntakaava 2 päivittää Pohjanmaan maakuntakaavaa energiahuollon osalta, ja sen tavoitevuosi on 2030. Vaihemaakuntakaavaratkaisu pohjautuu kaavaa varten laadittuun selvitykseen ”Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla”. Vaihemaakuntakaavaan on otettu 30 maa-tuulivoimaloiden aluetta. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 430 km2..

3.3 Vaihtoehtojen vertailu

Verrattuna kokonaismaakuntakaavaan, jossa on osoitettu kaksi merituulivoimaloiden aluetta ja yksi maatuulivoimaloiden alue, vaihemaakuntakaavassa on osoitettu 30 maatuulivoimaloiden aluetta. Näin ollen vaihemaakuntakaava luo kokonaismaakuntakaavaa paljon paremmat mah-dollisuudet vastata asetettuihin tavoitteisiin tuulivoimatuotannon lisäämiseksi.


15


4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kaavan vaikutusten arviointi on lakisääteinen osa kaavoitusta. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteutta-misen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset.

4.1 Vaikutusten arvioinnin toteuttaminen

Vaikutusten arviointi on kiinteä osa kaavoitusprosessia, ja sitä on tehty koko kaavoitusproses-sin ajan. Keskeisin vaihemaakuntakaavan taustaselvitys on ”Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla” -selvitys (11/2010 ja päivitys 12/2012). Selvityksessä on pyritty löytämään teknistaloudellisesti soveliaita alueita, joilla merkittävien vaikutusten ilmenemisen todennäköisyys olisi vähäisin. Kriteereinä on käytetty useita muuttujia siten, että tuulivoimala-alueiden rakentaminen ja käyttö aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriötä tai haittaa lä-hiympäristön asukkaille sekä asuin- ja luonnonympäristön erityisille arvoille. Aineistoja sekä käytettyjä menetelmiä on selostettu tarkemmin edellä mainitussa selvityksessä. Potentiaalisten tuulivoima-alueiden analyysissä käytettiin 1000 metrin suojavyöhykettä vaki-tuisen asutuksen ja loma-asutuksen osalta ja 500 metrin suojavyöhykettä mm. Natura-alueiden, virkistysalueiden ja arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristöjen osalta. Maan-käyttöluokkien suojavyöhykemitoitus on esitetty seuraavassa taulukossa. PUSKURIN LEVEYS

Natura-alueet 500 m Suojeluohjelma-alueet 200–500 m Harjut 100 m Pohjavesialueet 100 m Arvokkaat kalliot ja muut geologiset kohteet 100 m

Maailmanperintöalue 500 m IBA ja FinIba 500 m

Perinnebiotoopit 100 m Taajamat, kylät ja pienkylät (YKR) 1000 m Asunnot em. ulkopuolella 500 m Valtakunnallisesti ja alueellisesti arvokkaat maisema-alueet 500 m Arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kohteet (RKY 2009) 500 m Virkistysalueet maakuntakaavassa 500 m Virkistyskohteet maakuntakaavassa 500 m Lentokentät ja niiden suoja-alueet 500 m

Vaihemaakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Pohjanmaan maakun-taan, joten arvioinnissa on keskitytty pääasiassa maakunnan alueelle kohdistuviin vaikutuksiin. Tämän vaihemaakuntakaavan aiheesta johtuen vaikutusalue voi kuitenkin olla maakuntaa laa-jempi. Erityisesti maakunnan eteläosaan voi syntyä maisemallisia yhteisvaikutuksia useiden laajojen tuulivoimala-alueiden toteutuessa maakuntien rajalla. Vaihemaakuntakaavan toteuttamisen vaikutukset samoin kuin kunkin tuulivoimala-alueen merkittävimmät vaikutukset on arvioitu ja raportoitu maankäyttö- ja rakennuslain määrittele-mien vaikutusten mukaisesti. Lähtökohtana vaikutusten arvioinnissa on ollut edellä mainittu selvitys, johon sisältyy tuulivoimala-alueiden kohdekohtainen vaikutusten arviointi sekä kaa-vaan valittujen tuulivoimaloiden alueiden (30 aluetta) kokonaisvaikutusten arviointi (Selvityk-


16


sen luku 9. Kokonaisvaikutukset). Selvityksessä on mm. linnustovaikutuksia, vaikutuksia lento-liikenteeseen sekä vaikutuksia aluetalouteen ja elinkeinoihin tarkasteltu seuraavassa esitettyä tarkemmin. Tarkastelunäkökulman laajentamiseksi vaihemaakuntakaavan toteuttamisen ko-konaisvaikutuksia on lisäksi arvioitu MRA 1§:n mukaisesti. (Taulukko 2).

4.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen

Rannikon hyvät tuuliolosuhteet ja sähkönsiirtoyhteydet mahdollistavat tuulivoimatuotannon koko maakunnan alueella. Kaavaratkaisussa tuulivoimaloiden alueita on osoitettu suhteellisen tasaisesti koko maakunnan alueelle painottuen kuitenkin maakunnan eteläosaan. Kaikki vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle eikä niillä siten ole merkittävää yhdyskuntarakenteellista vaikutusta. Niillä ei myöskään ole vaikutusta yhdyskuntien toimivuuteen, koska tuulivoimaloi-den alueet sijoittuvat taajamarakenteen ulkopuolelle. Epäsuorasti tuulivoimaloiden alueilla voi olla positiivinen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, jos ne estävät sellaisen maankäyttömuo-don sijoittumisen alueelle, jolla on yhdyskuntarakennetta hajauttava vaikutus.

Kuva 6: Pjelax, Närpiö. Kuva: Pirjo Niemi Tuulivoimaloiden alueet tulevat muodostamaan uuden maisemallisen ja aluerakenteellisen elementin maakunnassa. Tuulivoimala-alueiden rakentaminen, toiminta ja käyttö muuttavat voimala-alueen aluerakennetta johtuen tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien raken-tamisesta. Tuulivoimarakentamiseen osoitetut alueet ovat laajoja, mutta voimaloiden ja mui-den rakenteiden vaatima pinta-ala on melko pieni, vain 3-4 % tuulivoima-alueen pinta-alasta, mistä johtuen toiminnallinen muutos maankäytössä jää melko vähäiseksi. Alueiden toiminnal-linen luonne muuttuu maa- ja metsätaloudesta teollisen energiatuotannon alueiksi, mutta tuulivoimaloiden alueet säilyvät kuitenkin päämaankäyttötarkoitukseltaan metsätalousaluee-na.


17


Tuulivoimala-alueen ulkopuolella voimalat voivat rajoittaa lähiympäristön maankäyttöä. Tuuli-voimaloiden alueiden rajauksissa on kylien ja taajamien kasvusuunnat otettu huomioon, ja lisäksi tuulivoimaloiden alueiden ja niitä lähinnä olevien taajamien ja kylien väliin on jätetty kilometrin levyinen suojavyöhyke. Tuulivoimapuistojen toteuttamisella ei ole myöskään vaiku-tusta palvelu-, työpaikka- tai virkistysalueisiin, koska mm. tuulivoimaloiden alueet on rajattu niin, että niiden ja maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden väliin on jätetty puolen kilometrin levyinen suojavyöhyke. Siten suoria melu- tai välkevaikutuksia ja virkistysalueiden laadun merkittävää heikkenemistä ei ole odotettavissa. Tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat siten, että niiden toteuttamisessa voidaan pitkälti hyödyn-tää olemassa olevia tie- ja sähkönsiirtoverkostoja. Vaikka sähkönsiirtoverkoston toteuttamises-sa voidaan hyödyntää olemassa olevaa voimansiirtoverkkoa kuten Ulvila–Tuovila–Ventusneva 400kV:n kantaverkkoa pääsähkönsiirtoverkkona, niin tuulivoima-alueiden toteuttaminen edel-lyttää myös paikallisen sähkönsiirtoverkon kehittämistä ja uusia sähköasemia. Voimajohtover-koston vahvistamisen vaikutukset kohdistuvat erityisesti maakunnan eteläosaan. Maakunnan eteläosassa, jonne tuulivoimaloiden alueet keskittyvät, korostuu valtatie 8:n rooli kuljetusreittinä. Maakunnan eteläosassa on valtatie 8:n lisäksi mahdollista hyödyntää merikul-jetuksia sekä Kaskisten ja Kristiinankaupungin syväsatamia. Tuulivoimala- alueiden liikenteen järjestäminen ei todennäköisesti edellytä muutoksia päätieverkkoon, joten tulotieyhteyksien järjestämisellä ei ole merkittäviä maankäyttöön tai yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaiku-tuksia. Valtatieverkkoa alempaa tieverkkoa kuten seudullista tieverkostoa ja metsäautotiever-kostoa on mahdollista hyödyntää huoltotienä, mutta tiet vaativat todennäköisesti leventämis-tä ja kantavuuden parantamista.

Kuva 7: Tuulivoimala muodostaa uuden elementin kulttuurimaisemassa. Kuva: Pirjo Niemi


18


Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen Ihmisiin kohdistuvista haitallisista vaikutuksista välkkyminen, varjostus ja melu rajoittavat tuu-livoimaloiden lähialueen maankäyttöä vakituiseen asumiseen, loma-asumiseen ja vapaalle liikkumiselle/virkistykselle. Tuulivoimaloiden alueiden toteutuessa alueelle ei voida jatkossa osoittaa tuulivoimaloiden toiminnasta häiriintyvää maankäyttöä. Olemassa oleva asutus sijait-see kuitenkin pääasiassa vaihemaakuntakaavassa olevien tuulivoimaloiden alueiden ulkopuoli-silla alueilla. Kaavaan otetut tuulivoimaloiden alueet on pääasiassa rajattu siten, että tuulivoi-maloiden alueiden ja asutuksen väliin on jätetty puolesta kilometristä kilometriin levyinen suo-javyöhyke. (Kohdassa 4.5 on kuvattu mm. vaikutuksia ihmisten viihtyisyyteen ja virkistykseen). Tuulivoimalat voivat heikentää paikallisesti merkittävien lähiulkoilukohteiden viihtyisyyttä. Todennäköisyyttä tällaisiin vaikutuksiin lisää voimaloiden sijoittaminen ympäröivästä maastos-ta kohoaville kalliokumpareille, joilla voi olla maisemallisina kohteina myös virkistyskäyttöar-voa. Etenkin asutuksen läheiset voimalat voivat rajoittaa tulevia voimaloille herkkiä alueidenkäyt-tömuotoja. Ne saattavat ehkäistä mm. asutuksen laajenemista muutoin otollisille laajenemis-suunnille. Merkittävät vaikutukset voidaan todennäköisesti ehkäistä ottamalla huomioon tie-dossa olevat maankäyttötarpeet voimaloiden sijoittelussa. Todennäköisesti tuulivoimalat on yksityiskohtaisessa suunnittelussa mahdollista sijoittaa niin, ettei esim. asuinkiinteistöjen ar-voon muodostu merkittäviä vaikutuksia.

4.3 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen

Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan tuulivoi-mala-alueiden rakentamisvaiheessa. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana liikenteeseen koh-distuvia vaikutuksia aiheutuu pääasiassa tuulivoimaloiden osien ja rakentamisessa tarvittavien laitteiden maa- ja merikuljetuksista. Rakennustöiden aikana liikennemäärät kasvavat merkittä-västi maakunnan tiestöllä, erityisesti valtatie 8:lla, koska liikenteessä on suuri määrä erikoiskul-jetuksia. Ne voivat hidastaa liikennettä ja vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvalli-suuteen heikentävästi. Rakentamisaikainen läpikulkuliikenne voi aiheuttaa häiriötä asutuilla alueilla ja liikenneturvallisuuteen liittyviä riskejä. Maantieliikenteen haittoja voidaan kuitenkin vähentää ajoittamalla kuljetukset vähäliikenteiseen aikaan ja valitsemalla kuljetusreitit, jotka aiheuttavat vähiten haittaa muulle liikenteelle ja asutukselle. Kaikki vaihemaakuntakaavassa osoitetut alueet ovat kooltaan laajoja, joten niille on todennäköisesti mahdollista ohjata liiken-nettä usean eri liittymän kautta. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset liikennevaikutukset liittyvät huoltokäynteihin alueella, ja niitä odotetaan olevan vain muutama vuodessa tuulivoimalaa kohti. Valtatie 8 on erikoiskuljetusten tärkein pääväylä pohjois- etelä suunnassa. Valtatie 8 soveltuu myös siltojen osalta hyvin erikoiskuljetuksille. Valtatie 8 yhdessä neljän satamayhteyden kans-sa muodostaa hyvän erikoiskuljetusväylän tuulivoimalakuljetuksille samoin kuin valtatiet 3, 18 ja 19. Vuonna 2012 valmistuneessa selvityksessä ”Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetuk-set” on Pohjanmaan tuulivoima-alueiden reittitarkastelut esitetty tarkemmin. Selvityksen mu-kaan tieverkostolle ei muodostu merkittäviä muutostarpeita. Nykyinen kantatie- ja paikallistie-verkosto on kelvollinen massiivisten tuulivoimalakomponenttien kuljetuksille. Tuulivoimala-alueilla metsätieverkostolle koituu merkittävä parannus, koska metsätieverkostoa on vahvis-tettava ja rakennettava myös uutta huoltotieverkostoa runsaasti. Metsätieverkoston vahvis-tamisella on myönteisiä vaikutuksia, koska rakentamisvaiheen jälkeen huoltotieverkostoa voi-daan käyttää sekä tuulivoimaloiden huoltotoimenpiteisiin että metsätalouden kuljetuksiin.


19


Liikenneviraston ohjeiden mukaan on suositeltavaa, että tuulivoimalat sijoitetaan yli 300 met-rin etäisyydelle pääteiden keskiviivasta (Liikenneviraston ohjeita 8/2012). Vaihemaakuntakaa-vassa kaikki alueet sijoittuvat vähintään 500 metrin etäisyydelle valtateistä. Tuulivoimala-alueiden laajasta koosta johtuen liikenneturvallisuuden kannalta riittävät etäisyydet on mah-dollista jättää myös valtateitä alempiasteisille teille ja rautatielle. Lentoliikenteeseen ja lento-turvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty tarkemmin seuraavassa kohdassa.

Vaikutukset lentoliikenteeseen ja lentoturvallisuuteen Lentoliikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen liittyvät vaatimukset voivat rajoittaa tuulivoi-marakentamista lentokenttien, lentopaikkojen ja varalaskupaikkojen ympäristössä. Tuulivoi-maloiden rakentaminen ei pääsääntöisesti tule kysymykseen lentokenttien ns. esterajoituspin-noilla, jotka ulottuvat kansainvälisten ilmailumääräysten (AGA M3-6) mukaan kiitotien suun-nassa 15 kilometrin etäisyydelle ja sivuilla kuuden kilometrin etäisyydelle lentokentästä. Esterajoituspintojen lisäksi ilmailu rajoittaa tuulivoimarakentamista myös laajemmilla alueilla. Näiden vyöhykkeiden tarkoitus on turvata lentoliikenteen sujuvuus ja säännöllisyys poikkeusti-lanteissakin. Kyseisillä niin kutsutuilla mittarilentopinnoilla tuulivoimaloiden rakentaminen ei ole täysin kiellettyä, mutta rakentamisessa on otettava huomioon sekä hankealueen maanpin-nan korkeus että lentoliikenteen määrittelemät korkeusrajoitukset. Lentokenttien mittarilen-topinta ulottuu Suomessa keskimäärin 40 kilometrin säteellä kenttien ympärille. Vaihemaakuntakaavassa kolme aluetta (Långskogen, Bobacken, Torkkola) sijoittuu Finavian paikkatietoaineistossa osoitetulle lentokenttien lähialueelle (AGA) sekä 10 aluetta lentoliiken-teen turvallisuudesta vastaavan viranomaisen määrittelemille rajoitusalueille. Kaikilla näillä alueilla voimalan korkeuden rajoitukset ovat mahdollisia ainakin korkeimmilla maastonkohdil-la. Kokonaisuutena ottaen vaihemaakuntakaavan vaikutukset lentoliikenteeseen ja muuhun ilmai-lun turvallisuuteen ja sujuvuuteen arvioidaan vähäisiksi. Kun huomioon otetaan esterajoitus-pintojen rajoitteet voimaloiden korkeudelle, ovat kaikki kaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet lentoliikenteen näkökulmasta katsoen toteuttamiskelpoisia. Selvityksen luvussa 9.4 on edellistä tarkemmin selostettu tuulivoimala-alueiden toteuttamisen vaikutuksia lentoliikentee-seen.

4.4 Vaikutukset aluetalouteen ja elinkeinoihin

Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja Pohjoismaiden energiateknologiate-ollisuudesta. Yritysten määrä on yli 140 ja yrityksissä on työntekijöitä noin 10 000, mikä on neljäsosa Suomen koko energia-alan työvoimasta. Tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisella on sekä suoria että epäsuoria positiivisia vaikutuksia erityisesti Vaasan seudulle, koska alueelta löytyy monipuolista energia-alan osaamista ja resursseja vastata uusituvan energia-alan kuten tuulivoiman haasteisiin. Tuulivoimapuistot ovat merkittäviä rakennushankkeita, jotka vaikuttavat aluetalouteen muun muassa työllisyysvaikutusten ja verokertymän kautta. Hankkeiden rakentamisaikaiset suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat suuria, mutta suurimman työllistävän vaikutuksen arvioi-daan liittyvän kuitenkin hankkeiden elinkaaren aikaiseen huolto- ja kunnossapitoon. Hankkeet tuottavat alueen kunnille verotuloja ja tuulivoima-alueen maanomistajille vuokratuloja. Näin tuulivoimapuistojen toteuttamisella on suoria positiivisia vaikutuksia kunta- ja paikallistalou-teen. Lisäksi tuulivoimapuistojen toteuttamisella arvioidaan olevan positiivinen vaikutus kunti-en imagoon.


20


Rakentamisen aikana työllisyysvaikutuksia muodostuu maanrakennustöistä, kuljetuksista, asennustöistä ja palveluista. Käytön aikainen työllisyysvaikutus liittyy pääasiassa huoltoon. Tuulivoima-ala voisi työllistää työvoimaa Pohjanmaalla 23 600 henkilötyövuotta (Selvityksen taulukko 14), jos pitkän aikavälin tavoitteet (2000 MW) toteutuu. Tuulivoimahankkeiden koko-naistyöllistävyydestä voisi teoriassa parhaimmillaan jäädä alueelle noin 75–85 %. Tämä tarkoit-taa sitä, että keskimääräinen vuotuinen kokonaistyöllistävyys olisi parhaimmillaan noin 1000 htv. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että alueelta löytyy runsaasti tuulivoimaosaamista ja että paikalliset yritykset pääsevät osalliseksi hankkeisiin. Paikallisille yrityksille avautuu mahdolli-suuksia muun muassa maanrakennuksessa sekä tarvittavien sähkönsiirtoyhteyksien rakentami-sessa, mutta myös voimaloiden toiminnanaikaisessa huollossa ja kunnossapidossa. Vaihemaa-kuntakaavan mahdollistama rakentamisen mittakaava luo edellytyksiä uuden tuulivoimatuo-tantoa palvelevan yritystoiminnan syntymiselle. Tuulivoimahankkeet (2000 MW) Projektikehitys ja asiantuntijapalvelu 200 Infrastruktuurin rakentaminen ja asentaminen 1 400 Voimaloiden valmistus, materiaalit, komponentit ja järjestelmät

6 000

Käyttö- ja kunnossapito 20 vuotta 16 000 Yhteensä 23 600 henkilötyövuotta Kuva 8: Tuulivoimahankkeiden arvioitu kokonaistyöllistävyys pitkän tähtäimen tavoitteiden toteutuessa. (Selvityksen taulukko 14) Tuulivoimalaitoksista maksetaan kiinteistöveroa kunnalle, jonka alueella maa-alue sijaitsee. Kiinteistövero on useita tuhansia euroja vuodessa voimalaa kohden. Lisäksi rakentamisen ja käytön aikana muodostuu tuloveroja hankkeen rakentajien tai projektille palveluja tuottavien työntekijöiden tuloista. Eri selvitysten perusteella vuotuisten verotulojen voidaan arvioida olevan 3 000–5 000 euroa/MW. Yksi 3 MW:n voimala tuottaisi siten 9 000–15 000 euron vero-kertymän lisäyksen vuositasolla. Noin 500 tuulivoimalan (3MW) rakentaminen merkitsisi 4,5–7,5 miljoonan euron vuotuisia verotuloja alueen kunnille. Maapohjan vuokraaja voi saada sopimuksesta riippuen kertakorvauksen, vuosivuokran ja/tai lisäksi osuuden tuotosta. Maan vuokraus tuulivoimatuottajalle voi olla merkittävä lisäansio esimerkiksi maanviljelijöille tai metsäomistajille. Yhdestä voimalasta saatava tulo maapohjan haltijalle saattaa hyvin olla useita tuhansia euroja vuodessa. Korvausta saatetaan maksaa myös vaikutusalueen maanomistajille, joiden kanssa vuokralainen tekee erilliset sopimukset. Lisäksi rakennettavista teistä ja sähkön siirtojohdoista maksetaan erilliset korvaukset.

Kuva 9: Metsäautotieverkostoa voidaan hyödyntää (Poikel). Kuva: Pirjo Niemi


21


Tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat pääasiassa metsätalousalueille. Alueiden osoittamisella tuulivoimarakentamiseen soveltuviksi alueiksi ei ole merkittävää vaikutusta niiden metsätalo-uskäyttöön. Alueita toteutettaessa metsätieverkostoa joudutaan usein vahvistamaan ja laajen-tamaan, millä voi katsoa olevan myönteisiä vaikutuksia metsätalouden toimintaedellytyksiin. Vaikutukset maatalouteen jäävät vähäisiksi, koska peltoalueita ei ole osoitettu tuulivoimara-kentamiseen. Voimaloilla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia joihinkin elinkeinoihin. Vaikutuksista tur-kiseläintuotannolle ei ole tarkempaa tutkimustietoa. Tiedossa on, että vain muutaman alueen sisäpuolelle sijoittuu turkistarhat. Niihin kohdistuvat vaikutukset on mahdollista ehkäistä jät-tämällä riittävät suojavyöhykkeet. Matkailuun voimala-alueet voivat vaikuttaa samaan tapaan kuin virkistyskohteilla muuttamalla luonnonympäristöön tai perinteiseen kulttuuriympäristöön tukeutuvia matkailualueita luonteeltaan teknistyneemmiksi. Rantatie, jonka Liikennevirasto hyväksyi vuonna 2010 valtakunnalliseksi matkailutieksi, on yhdistänyt länsirannikon jokisuiden kaupunkeja aina keskiajalta asti. Voimala-alueet sijoittuvat neljässä kohdin tien läheisyyteen, mutta peitteiset metsämaastot ehkäisevät useassa kohdin tehokkaasti visuaalisia vaikutuksia.

Kuva 10: Kasvihuoneet ja tuulivoimalaitokset Töjbyssä. Kuva: Pirjo Niemi

4.5 Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen

Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen on keskeistä ilmastonmuutoksen torjunnas-sa. Ihmisen tuottamista päästöistä ilmastovaikutuksia aiheuttaa merkittävimmin hiilidioksidi, jonka osuus ilmastonmuutoksesta on arvioitu olevan noin 60 % (Tilastokeskus 2010). Näitä päästöjä syntyy palamisreaktioissa käytettäessä fossiilisia energialähteitä kuten hiiltä, öljyä ja maakaasua. Tuulivoimatuotannon edistämisen tavoitteena on korvata näitä sähköntuotanto-muotoja, ja näin vähentää energiantuotannosta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Koska tuulivoimalla tuotettu sähkö ei toimintavaiheessaan tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä, voidaan tuulivoimala -alueiden toteuttamisella hillitä ilmastonmuutosta, mikäli tuulivoimalla tuotetulla sähköllä pystytään korvaamaan päästöjä synnyttäviä energialähteitä. Maakunnan tuulivoimatavoitteeksi asetettu 1500–1800 MW tuulivoimaa tuottaa noin 5 TWh energiaa, mikä on noin puolet maakunnan energian kulutuksesta vuonna 2030. Selvityksessä on arvioitu hiilidioksidipäästöjen vähenevän noin 3 miljoonaa tonnia/v, mikäli tuulivoimalla


22


tuotetulla sähköllä voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotetuttua sähköä. Kaavaratkaisu mahdollistaa vähintään edellä mainitun tuotannon, jonka seurauksena hiilidioksidipäästöt vä-hentyisivät esitetyn arvion mukaisesti. Kaava edistää näin merkittävästi valtakunnallisesti ase-tetun tuulivoimatavoitteen (6TWh vuonna 2020) toteutumista ja mahdollistaa maakunnallises-ti asetetun tuulivoimatavoitteen (5TWh vuonna 2030) saavuttamisen. Tuulivoimalla on merkittävä rooli luotaessa energiaomavaraista maakuntaa. Tavoitteiden to-teuduttua Pohjanmaan maakunta voi tuottaa energiatarpeensa kokonaan uusiutuvilla energia-lähteillä. Vuonna 2030 tuulivoiman osuus energian kokonaiskulutuksesta voi olla jopa puolet.

4.6 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

Tuulivoimarakentamisen näkyvimmät vaikutukset kohdistuvat maisemaan. Voimaloiden kor-keus ja roottoreiden pyöriminen tekevät rakennelmista hallitsevia maisemaelementtejä. Suu-rimpien Suomeen suunnitteilla olevien voimaloiden (4,5 MW) napakorkeus on noin 140 m ja kokonaiskorkeus yli 200 m. Vuonna 2012 Vaasan Sundomiin pystytetyn tuulivoimalan (3,6 MW) kokonaiskorkeus on 185 m. Tuulivoimaloiden koon vuoksi niiden visuaalinen vaikutus ulottuu laajalle alueelle. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttaa tuulivoimala-alueiden laajuus ja tuulivoimaloiden korkeus, maaston, kasvillisuuden ja rakennusten katvevaikutus sekä ilman selkeys ja valo-olosuhteet. Myös voimaloihin asennettavat lentoestevalot aiheuttavat visuaa-lista vaikuttavuutta.

Kuva 11: Näkymä Närpiönjokilaaksosta. Kuva: Pirjo Niemi Selvityksen lähtökohtana olleet 3 MW:n voimalat ovat yli 180 metrin korkuisia rakennelmia. Rakennelmien hallitsevuus on riippuvainen alueen maisemallisesta luonteesta kuten avoimuu-desta ja pienipiirteisyydestä. Elinympäristössä tapahtuvat maisemalliset muutokset voidaan kokea elinoloja ja viihtyvyyttä heikentävinä tekijöinä. Toisaalta tuulivoimalat voidaan hyvin sijoiteltuna mieltää myös positiiviseksi maisemalliseksi elementiksi. Vaikutukset ovat vähäisim-pinä silloin, kun voimalat sijoittuvat muiden korkeiden rakennelmien yhteyteen. Tasaisella Pohjanmaalla voimaloiden näkymiseen vaikuttavat keskeisimmin maaston peittei-syys ja peltoalueiden määrä. Täällä yli 10 kilometrin näkymiä on mahdollista katsella lähinnä vain laajimmilta peltolakeuksilta ja mereltä. Avoimilla jokilaaksojen viljelysalueilla voimalat näkyvät laajalti, mutta vesistöjen varsien puusto ja asutusta ympäröivä puusto rajaavat suurel-ta osin tuulivoimaloiden näkymistä.


23


Maisemavaikutuksia syntyy erityisesti maakunnan eteläosaan, jonne on osoitettu eniten tuuli-voimalle soveltuvia alueita. Maisemavaikutukset voivat olla merkittäviä, koska laajat tuulivoi-malahankkeet ulottuvat täällä yli maakuntarajojen. Maisemallisia merkityksellisiä yhteisvaiku-tuksia aiheutuu lisäksi tuulivoimala-alueiden liittämisestä kantaverkkoon sähkönsiirtolinjoilla, jos linjat rakennetaan ilmajohdoilla. Myös sähkönsiirtoverkoston rakentamisesta aiheutuvat maisemavaikutukset painottuvat maakunnan eteläosaan. Kaavaratkaisussa tuulivoimaloiden alueita ei ole osoitettu aivan rannikon rantaviivan tuntu-maan, vaan pääasiassa ne sijoittuvat valtatie 8:n itäpuolelle tai valtatie 8:n länsipuolella tien tuntumaan. Valtatie 8:n länsipuolella tuulivoimaloiden alueet painottuvat valtatie 8:n ja Ranta-tien väliselle alueelle. Tuulivoiman vaikutukset rannikon loma-asutukselle jäävät pääosin vä-häisiksi loma-asutuksen jäädessä tuulivoimaloiden näkymäalueen katvealueelle johtuen maas-ton pinnanmuodoista ja puustosta. Tuulivoimalat näkyvät kuitenkin merelle ja muuttavat ny-kyistä maisemakuvaa. Merkittävimmin rannikon saaristomaisemaa muuttavat rannikon lähei-set tuulivoimala-alueet.

Vaikutukset kulttuuriympäristöön Maisemavaikutuksia voi pitää merkittävimpinä, mikäli ne kohdistuvat arvokkaaksi ja herkäksi luokiteltuihin maisemakohteisiin, joita ovat erityisesti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympä-ristöt (RKY), saaristomaisemat ja muut maisemallisesti eheät vesistömaisemat sekä erämaiset luonnonmaisemat kuten suojellut laajat avosuot. Kaavaratkaisussa tuulivoimaloiden alueita ei ole osoitettu näille alueille eikä UNESCONn maailmanperintökohteeseen tai sen lähialueelle. Kaavaratkaisussa tuulivoimaloiden alueet on sijoitettu siten, että valtaosa maisema-alueista ja Pohjanmaan valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä sijoittuu yli kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloiden alueista, mikä ehkäisee merkittävimmät vaikutukset. Kaavan mukaisten tuulivoimala-alueiden läheisyyteen, alle 5 km:n etäisyydelle sijoittuu kuiten-kin runsaasti arvokkaita maisema-alueita ja/tai valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kulttuurimaisema-alueet ovat lähes kaikki melko avoimia viljelysalueita, joten vaikutukset ovat mahdollisia useilla kohteilla. Etäisyydestä, puustoisuudesta ja paikallisis-ta pinnanmuodoista johtuen vaikutukset jäävät kuitenkin todennäköisesti useimmilla kohteilla vähäisiksi. Suurimmat vaikutusriskit muodostuvat tuulivoimala-alueilla, jotka sijoittuvat Kyrön-jokilaakson valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisema-alueen ja Närpiönjokilaakson ja Lapväärtin-Isojokilaakson kulttuurimaisema-alueiden läheisyyteen (selvityksen luku 9.2). Useilla vaihemaakuntakaavassa osoitetuilla tuulivoimaloiden alueilla sijaitsee muinaismuistoja ja todennäköisesti muitakin historiallisia kohteita kuten kiviaitoja ja tervahautoja. Museoviras-ton rekisterissä on alueilta tiedossa yhteensä yli 80 muinaisjäännöskohdetta. Oletuksena on, että nämä kohteet on mahdollista huomioida yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Kohtei-den maisemakuva ja historiallinen ilme voivat muuttua tuulivoimarakentamisen seurauksena.

Kuva 12: KuvasoviteTorkkolan tuulivoimapuistosta. Vähäkyrö, Vaasa. Copyright EPV Tuulivoima Oy.


24


Kuva 13: Vaihemaakuntakaavan tuulivoimala-alueet (vihreät alueet) ja arvokkaat kulttuurimaisemat (ruskeat alueet).


25


Vaikutukset luonnonmaisemaan Luonnonmaisemaan kohdistuvia vaikutuksia on lähtökohtaisesti pyritty ehkäisemään sijoitta-malla tuulivoima-alueet pääosin sellaisille metsäalueille, jotka eivät ole virkistyskäytön, matkai-lun tai loma-asutuksen suhteen erityisen herkkiä. Laajempia tuulivoima-alueita ei ole myös-kään sijoitettu rannikolle rantaviivan tuntumaan, vaan ne sijoittuvat sisämaahan. Korkeina rakennelmina lähimpänä rantaa sijaitsevat kohteet muuttavat kuitenkin myös saaristomaise-maa. Myös luonnontilaista suoja pienten järvien maisemaa voimalat muuttavat useilla tuuli-voimala-alueilla nykyistä teknistyneempään suuntaan. Kaikkiaan kaavaratkaisun mahdollistama tuulivoimarakentaminen tulee muuttamaan maakun-nan yleistä maisemakuvaa. Laajat tuulivoima-alueet muuttavat viljeltyjä jokilaaksoja, niiden välisiä metsäalueita ja rannikon saaristomaisemia. Hyvällä suunnittelulla yleiskaavoituksen yhteydessä voidaan lieventää tuulivoimaloiden haitallisia maisemavaikutuksia.

4.6 Vaikutukset luonnonympäristöön

Tuulivoimapuistoja toteutettaessa osa tuulivoimaloiden alueiden luonnonympäristöstä muut-tuu rakennetuksi ympäristöksi. Rakennettavilla alueilla puuston hakkuu ja muu tuulivoimaloi-den alueiden toteuttamiseen liittyvä toiminta hävittää alueiden nykyistä luonnonympäristöä. Tuulivoimala-alueilla rakennettavaksi tuleva alue on vain 3–4 % koko alueen pinta-alasta. Tuu-livoimalaitosten tarvitseman alan lisäksi luonnonympäristöön kohdistuva muutos kohdistuu huoltoteiden, maakaapeleiden johtokäytävien, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien raken-tamiseen tarvittaviin maa-alueisiin sekä mahdollisiin rakennusaikaisiin varastoalueisiin. Rakentamisalueisiin kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimapuistojen rakentami-nen aiheuttaa elinympäristöjen pirstoutumista. Tuulipuistoalueilla elinympäristöjä pirstova vaikutus aiheutuu lähinnä huoltotieverkostosta ja sähkönsiirtolinjoista. Luonnonympäristölle aiheutuvia vaikutuksia voidaan vähentää hyödyntämällä huoltoteiden rakentamisessa mahdol-lisimman paljon olemassa olevaa metsätieverkostoa. Kaikki kaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet ovat laajoja (3–53 km2) ja sisältävät runsaasti luonnonympäristön kannalta vähämerkityksellisiä metsätalousalueita, jotka soveltuvat hyvin tuulivoimarakentamiseen. Alueiden valinnassa on myös painotettu kohteita, joilla on mahdolli-simman hyvä tieverkko ja jotka sijoittuvat edullisesti suhteessa muuhun infrastruktuuriin. Ko-konsa puolesta kaikilla alueilla on mahdollisuuksia erilaisiin rakenteiden sijoitusratkaisuihin. Joillakin alueilla luonnonympäristön huomioon ottaminen voi kuitenkin merkittävästi vähentää tuulivoimarakentamiseen soveliaan alueen pinta-alaa. Ekologisista vaikutuksista merkittävim-piä voivat olla rakentamisen ja käytön vaikutukset uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin sekä lentäviin lintuihin. Tuulivoimala-alueilla mahdollisesti sijaitsevat arvokkaat laji- ja luonto-tyyppiesiintymät selvitetään yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa, jolloin ne on mahdollista ottaa huomioon tuulivoimaloiden, huoltotiestön ja muiden rakenteiden sijoittelussa.

Vaikutukset linnustoon Tuulivoimarakentamisen vaikutukset linnustoon jakaantuu sekä lintujen törmäyksiin tuulivoi-maloihin että linnuston pesimis- ja elinympäristöihin kohdistuviin vaikutuksiin. Yleisesti lintujen törmäysriski tuulivoimaloihin on melko pieni. Normaaliolosuhteissa linnut väistävät tuulivoima-lat, koska ne näkevät ja kuulevat tuulivoimalat jo kaukaa. Väistäminen tapahtuu jo satoja met-rejä ennen voimaloita. Törmäysalttiita lajeja ovat päiväpetolinnut kuten merikotka ja kalasääs-ki, joiden muutto ei ole niin suoraviivaista etenemistä kuin monilla muilla lajeilla.


26


Kuva 14: Joutsenten kevätmuutto. Kuva: Pirjo Niemi Maakuntakaavan valmistelussa lähtökohtana on ollut tuulivoimarakentamisen sijoittaminen linnustollisesti arvokkaiden alueiden ulkopuolelle paria poikkeusta lukuun ottamatta. Huomi-oon on otettu Natura 2000 -verkoston SPA-alueet (lintudirektiivi), Finiba-, (Finnish Important Bird Areas), IBA-, (Important Bird Areas) ja lintuvesiensuojeluohjelman mukaiset alueet, selvi-tyksessä tarkasteltujen petolintujen (maakotka, merikotka, muuttohaukka, kalasääski) pesät sekä tiedossa olleet merkittävimmät lintujen kerääntymisalueet. Kaikkiin edellä mainittuihin herkkiin linnustokohteisiin on jätetty etäisyyttä vähintään kilometri. Poikkeuksena on Suupoh-jan arvokkaiden metsien Finiba-alue, jolle sijoittuu kolme kaavaehdotuksen aluetta. Alueiden sijoittelussa on huomioitu myös maakunnan merkittävimmät muuttavien lintujen muuton ti-hentymät ns. muuton puollonkaulat. Näistä valtakunnallisesti merkityksellisin on Suupohjan eteläosan saareton rantaosuus, minkä kautta muuttavat monet huomioarvoiset lintulajit.

Kuva 15:Kurjet kerääntyvät syksyisin Söderfjärdenille. Kuva: Pirjo Niemi


27


Tuulivoimaselvityksen mukaan Pohjanlahden rannikko on kansallisesti erittäin merkittävä muuttokäytävä useille lintulajeille. Meri pakkaa monien maalintulajien muuton rannikon lähei-syyteen ja manner vastaavasti vesilintujen muuton rantaviivan läheisyyteen. Lintuvirtojen tihe-ys on suurimmillaan avoimilla rannikko-osuuksilla. Saaristot hajauttavat muuton laajemmalle alueelle. Mantereella linnustotiheydet ovat noin kymmenesosa lintujen päämuuttoreitin lintutiheydestä jo muutamien kymmenien kilometrien etäisyydellä rannasta. Muuttolintutiheydet ovat selvästi keskimääräistä suurempia maakunnan eteläosassa Suupohjan rannikolla. Lintumäärät ovat suuret myös Merenkurkussa, mutta johtuen laajasta saaristosta ja rannikon kaareutumisesta kohti Perämerta, lintutiheydet ovat useimpien lajien kohdalla matalampia kuin Suupohjassa. Muuttolinnuston kannalta riskialttiimpia alueita ovat maakunnan eteläosan rannikon lähei-simmät alueet. Rannikolle on jätetty tuulivoimaloista vapaa vyöhyke, mikä vähentää muutto-linnustoon kohdistuvaa riskiä ja mahdollistaa voimaloiden kiertämisen molemmilta puolilta. Joitakin voimala-alueita sijoittuu kuitenkin muuttolinnuston kannalta riskialttiimmalle vyöhyk-keelle kuten Monäs Uudessakaarlepyyssä sekä Rantatien varren tuulivoimala-alueet Molpe ja Poikel. Maakunnassa esiintyy useita huomattavia lintujen kerääntymisalueita. Tuulivoimaloiden sijoit-tamisen kannalta huomionarvoisia ovat etenkin hanhien, kurkien, joutsenten ja merikotkien kerääntymisalueet. Lintujen kerääntyminen tietyille seudulle ja mahdolliset ruokailu- ja lepäi-lypaikkojen väliset lennot voivat moninkertaistaa lintujen lentojen määrän joillakin alueilla verrattuna muuttolintumääriin. Törmäysalttiutta lisää lintujen liikkuminen kerääntymisalueilla myös pimeään aikaan ja huonoissakin näkyvyysolosuhteissa. Kaavaratkaisussa tuulivoimala-alueet on sijoitettu tiedossa olevien kerääntymisalueiden ulkopuolelle. Vaikutusten lepäileviin ja kerääntyviin lintuihin oletetaan jäävän melko pieniksi.

Kuva 16: Joutsenten kevätmuutto Eteläisen kaupunginselän yli, Vaasa. Kuva: Pirjo Niemi

Vaikutukset merikotkaan ja kalasääskeen Pohjanmaa on vahvaa merikotkan esiintymisaluetta. Maakunnassa tiedetään olevan noin 80 merikotkareviiriä, joista kullakin on 1–4 pesäpuuta. Merikotka on paikkalintu, joka asustaa valtaosan vuodesta muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä pesimisreviiriltään. Nuoret


28


linnut liikkuvat laajemmalla alueella ja kerääntyvät etenkin talvisin tietyille talvehtimisalueille. Selvityksen mukaan linnustosta merikotkaan kohdistuu suurin riski pienen populaatiokoon ja lajin erityisen törmäysalttiuden vuoksi. Mikäli mitoituksen mukainen tuulivoima sijoittuisi kot-kien kannalta epäedullisimmalla tavalla, merkittävät vaikutukset olisivat mahdollisia. Tämä johtuu lajin törmäysalttiudesta, melko alhaisesta poikuekoosta, kannan pienuudesta ja kannan keskittymisestä tuulivoiman kannalta edullisimmalle rannikkokaistaleelle. Selvityksessä merikotkan kannalta riskialttiimmiksi paikoiksi arvioitiin pesäpaikat kahden kilo-metrin säteellä, pesimisreviirien merkittävimmät keskittymät edellä mainittua laajemmalla alueella, talvehtimisalueet, päämuuttoreitit sekä merkittävimmät ruokailualueet. Kaavaratkai-sussa riskialttiit alueet on huomioitu melko hyvin. Tuulivoimala-alueita ei sijoitu tiheimmille merikotkan pesimiskeskittymille eikä pesimisreviirien ja niiden läheisten ruokailualueiden vä-liin. Muutamilla alueilla tuulivoimatuotanto voi kuitenkin muodostaa riskin pesiville merikotkille. Tuulivoimala-alueet Monäs ja Västervik sijoittuvat merikotkapesän läheisyyteen (<2km). Aluei-den laajuudesta johtuen voimalat on kuitenkin näillä alueilla todennäköisesti mahdollista sijoit-taa riittävän etäälle siten, ettei merkittäviä haittoja esiinny. Vaihemaakuntakaavan vaikutukset kalasääskeen oletetaan jäävän vähäiseksi. Kaavaehdotuk-sen tuulivoimala-alueista yhdelle alueelle (Metsälä-Norrviken) sijoittuu kaksi kalasääsken pe-sää. Tämän lisäksi kaksi aluetta (Söderskogen ja Peninkylä) sijoittuu tiedossa olevien kalasääs-kien pesimispaikan läheisyyteen (<2km). Kaikki alueet ovat kooltaan suuria ja pesäpaikan lähei-syyteen on todennäköisesti mahdollista jättää lajin kannalta riittävät suojavyöhykkeet. Kevääl-lä 2014 käynnistyi Närpiön tuulivoimahankealueilla linnuston tutkaselvitys, jonka tarkoituksena on selvittää alueen kautta muuttavaa linnustoa sekä selvittää lintujen käyttäytymistä tuulivoi-maloiden ja tuulivoimapuistojen läheisyydessä. Molempien lajien osalla vaikutusten merkittävyyden arviointia hankaloittaa se, että lintujen liikkeistä ja tuulivoimaloiden vaikutuksista on vähän tutkimustietoa Suomen olosuhteissa. Käynnissä olevat kotkien satelliittiseurantatutkimukset tuonevat asiaan lisävalaistusta lähivuo-sina. Linnustovaikutuksia on käsitelty edellä esitettyä tarkemmin selvityksen kohdassa 9.3.1 Linnus-to.

Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin Tuulivoimarakentamisella on rakentamisenaikaisia vaikutuksia maa- ja kallioperään. Vaikutuk-set ovat luonteeltaan paikallisia aiheutuen voimaloiden rakennuspaikkojen ja niiden lähiympä-ristön muokkaamisesta sekä tiestön rakentamisesta. Tuulivoimaloiden alueiden toteuttami-seen tarvittavan tiestön, tuulivoimalaitosten perustusten, maakaapelien johtokäytävien ja mahdollisesti uusien sähköasemien ulkopuolella ei tuulivoimala-alueiden toteuttamisella ole vaikutusta maaperään. Laajamittainen tuulivoimarakentaminen voi lisätä alueellisesti maa- ja kiviainesten kysyntää, ja niitä voidaan joutua tuomaan tuulivoima-alueiden ulkopuolelta. Vaihemaakuntakaavan tuulivoimala-alueet eivät sijoitu arvokkaille kallioalueille, moreenimuo-dostumille eikä ranta- ja tuulikerrostumille. Paikallisesti voimalat voivat heikentää esimerkiksi kylien läheisten, lähivirkistykseen soveltuvien kallioiden luonnontilaa.


29


Tuulivoimala-alueiden toteuttamisen vaikutukset pinta- ja pohjaveteen arvioidaan vähäisiksi. Kaikki vaihemaakuntakaavan tuulivoimala-alueet on rajattu niin, etteivät ne sijoitu tärkeille pohjavesialueille. Mahdolliset arvokkaat pienvedet kartoitetaan maakuntakaavaa yksityiskoh-taisemmassa suunnittelussa, jolloin ne voidaan ottaa huomioon.

Vaikutukset Natura 2000 -verkoston alueisiin Tuulivoimapuistojen rakentamisesta ja käytöstä voi aiheutua vaikutuksia Natura-alueisiin ja muihin luonnonsuojelualueisiin. Ekologisista vaikutuksista merkittävimpiä voivat olla vaikutuk-set uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin sekä lentäviin lintuihin. Kaavaratkaisussa kaikki tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat kuitenkin Natura-alueiden ja muiden luonnonsuojelualuei-den ulkopuolelle. Vaihemaakuntakaavaan otettujen alueiden rajauksissa Natura-alueet on otettu huomioon siten, että tuulivoimaloiden ja Natura-alueiden ja muiden suojelualueiden väliin on jätetty vähintään puolen kilometrin levyinen suojavyöhyke, joten merkittävien vaiku-tusten todennäköisyys on melko pieni. Kaikki tuulivoimaloiden alueet sijoittunevat riittävän etäälle suojelualueista ehkäisemään tei-den ja muiden rakenteiden suorat vaikutukset luontotyyppeihin. Joillakin alueilla vaikutuksia saattaa ilmetä suojelualueilla pesiviin tai kerääntyviin lintuihin mahdollisten törmäysten kaut-ta. Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä arvioitiin, millä alueilla luonnonsuojelu-lain edellyttämä Natura-arviointi on tarpeellinen. Tämä ns. tarveharkinta perustui Natura-tietokannassa olemassa olevaan sekä selvityksen yhteydessä kerättyihin tietoihin. Natura-arvioinnin tarveharkinnan tulokset ja perusteet on kuvattu kohdekuvausten yhteydessä. Luon-nonsuojelulain mukainen Natura-arviointi laadittiin vaihemaakuntakaavan valmistelun ehdo-tusvaiheessa seuraaville 12 alueelle: Monäs , Söderskogen, Bobacken, Rajavuori, Sidlandet, Molpe, Flatbergen, Poikel, Pilkbacken, Blaxnäs, Gillermossen ja Arstu. Natura-arviointi on maa-kuntakaavan liitteenä.

Kuva 17: Eteläinen kaupunginselkä (Natura-alue). Taustalla Sundomin tuulivoimala. Kuva: Pirjo Niemi

4.7 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

Tuulivoimarakentamisesta voi aiheutua ihmisten elinympäristön laatuun kohdistuvia vaikutuk-sia, jotka liittyvät tuulivoimaloiden maisemalliseen vaikutukseen sekä syntyvään meluun ja voimaloiden siipien liikkeen aikaansaamaan välkevaikutukseen.


30


Tuulivoimala-alueiden toteuttaminen voi heikentää elinympäristön koettua laatua maisemassa tapahtuvan muutoksen seurauksena. Maisemavaikutukset riippuvat tuulivoimala-alueen laa-juudesta, tuulivoimalan korkeudesta ja käytettävästä voimalamallista sekä tuulivoimala-alueiden määrästä näkymäalueella. Vaikutus kestää koko tuulivoimalaitosten käytön ajan. Käy-tön jälkeen tuulivoimalat on mahdollista purkaa, jolloin viihtyisyyttä heikentäneet vaikutukset häviävät. Kaavaratkaisussa osoitettujen tuulivoimala- alueiden ja asutuksen väliin on jätetty riittävät, yli kilometrin suojavyöhykkeet ehkäisemään suorat melu- ja varjostusvaikutukset asutukseen ja maakunnallisesti tärkeisiin virkistysalueisiin. Vaikka tuulivoimala-alueet on lähtökohtaisesti sijoitettu riittävän etäälle asutusalueista, jää tuulivoimaloiden lähialueelle edelleen asuntoja. Kaavaratkaisun toteutuessa asuntojen määrä lähialueella (<2 km) arvioidaan sijoittuvan 2000:n ja 4000:n välille. Tuulivoimala-alueiden laajasta koosta johtuen vaikutuksia näille alueille on kuitenkin mahdollista ehkäistä yksityiskohtaisessa sijoitussuunnittelussa tehtävien melu-, var-jostus- sekä maisema-arviointien perusteella. Tuulivoimalat voivat heikentää paikallisesti merkittävien lähiulkoilualueiden viihtyisyyttä. To-dennäköisyyttä tällaisiin vaikutuksiin lisää voimaloiden sijoittaminen tyypillisesti ympäröivästä maastosta kohoaville kalliokumpareille, joilla voi olla maisemallisesti vetovoimaisina kohteita myös virkistyskäyttöarvoa. Vaihemaakuntakaavan toteuttamisesta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä asutukseen kohdis-tuvia melu- tai varjostusvaikutuksia johtuen käytetyistä suojaetäisyyksistä. Elinympäristössä tapahtuvat maisemalliset muutokset voidaan kokea elinoloja ja viihtyvyyttä heikentävänä teki-jöinä. Toisaalta tuulivoimalat voidaan hyvin sijoitettuna mieltää myös positiiviseksi maisemalli-seksi uudeksi elementiksi. Melu- ja välkevaikutuksista on kerrottu edellistä tarkemmin selvityksen kohdassa 9.1.1 Melu ja välke.

Kuva 18. Näkymä Sundomista. Kuva: Pirjo Niemi


31


Kuva 19: Vaihemaakuntakaavan tuulivoimala-alueet (vihreät alueet) ja asutus 2012 (keltaiset alueet).


32


4.8 Tuulivoima-alueiden toteuttamisen yhteisvaikutukset

Vierekkäisillä tuulivoima-alueilla ja niihin liittyvillä sähkönsiirtoverkostoilla voi olla merkityksel-lisiä yhteisvaikutuksia. Yhteisvaikutuksia kohdistuu etenkin maisemaan sekä luonnonympäris-töön. Luonnonoloihin kohdistuvat yhteisvaikutukset kohdistuvat selvimmin lintuihin, jotka muuttavat rannikkoa seuraillen. Jotkin alueet sijoittuvat neljän eri tuulivoimala-alueen visuaaliselle lähialueelle (< 5km). Maa-kunnassa on noin 2 000 km2 alueita, jotka sijoittuvat vähintään kahden tuulivoimala-alueen lähialueelle. Yhteisvaikutusten ilmeneminen määräytyy sen mukaan, mitkä tuulivoimala-alueet aikanaan toteutuvat ja millaista maankäyttöä ja maisematyyppiä kohdealueilla esiintyy. Valta-osa voimala-alueiden välisistä alueista on peitteistä ja asumatonta metsämaata, mikä ehkäisee merkittävien yhteisvaikutusten esiintymisen. Joillakin viljelyalueilla vaikutuksia todennäköisesti kuitenkin muodostuu. Yhteisvaikutukset ovat mahdollisia etenkin Kristiinankaupungissa Tiu-kanjokilaaksossa ja Lapväärtinjokilaaksossa sekä Närpiönjokilaaksossa. Sähkönsiirtoverkoston rakentaminen aiheuttaa merkityksellisiä vaikutuksia. Vaikutus kohden-tuu pääosin tuulivoima-alueiden ulkopuolelle. Alueiden sisäinen sähkösiirto toteutetaan ties-tön yhteyteen rakennettavina maakaapeleina, mikä ehkäisee merkittävästi sähkön siirron vai-kutuksia. Kaavaratkaisussa alueiden valinnan yhtenä kriteerinä on ollut nykyisen suurjännitelinjan tai sähköaseman läheisyys. Linjojen vaikutusten painopiste on maakunnan eteläosassa, missä mahdollisia tuulivoima-alueita on runsaasti ja etäisyydet sähköasemiin ovat keskimääräistä suuremmat. Sähkölinjojen keskeiset vaikutuskohteet ovat asutus, luonto ja maisema. Merkit-tävät vaikutukset on todennäköisesti mahdollista ehkäistä linjojen sijoittelulla sekä käyttämällä tarvittaessa maakaapelointia. Maisemavaikutuksiin on tarpeen kiinnittää huomioita etenkin kohteilla, missä mahdollisen kytkentäpisteen ja tuulivoimala-alueen väliin sijoittuu arvokkaita maisema-alueita. Yksityiskohtaisemmissa jatkoselvityksissä on tärkeää ottaa huomioon lähim-mät jo toteutuneet ja toteutumassa olevat muut tuulivoimahankkeet. Vaikutukset naapurimaakuntiin ilmenevät lähinnä maakunnan rajan läheisten ylimaakunnallis-ten tuulivoima-alueiden maisemavaikutuksina. Maisemallisia yhteisvaikutuksia syntyy erityi-sesti maakunnan eteläosaan, jonne on osoitettu eniten tuulivoimalle soveltuvia alueita. Mai-semavaikutukset voivat olla merkittäviä, koska laajat tuulivoimalahankkeet ulottuvat täällä yli maakuntarajojen. Myös sähkönsiirtoverkoston rakentamisesta aiheutuvat maisemavaikutukset painottuvat maakunnan eteläosaan.


33


4.9 Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 2 toteuttamisen kokonaisvaikutukset arvioituna MRA 1§:n mukaisesti

Vaihemaakuntakaavan 2 kokonaisvaikutusten arviointi Myönteiset vaikutukset Kielteiset vaikutukset Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön • Tuulivoimala-alueiden suoria melu- ja

varjostusvaikutuksia on vähennetty jät-tämällä riittävät suojavyöhykkeet asutuk-seen ja loma-asutukseen.

• Tuulivoimala-alueet sijoittuvat pääasiassa metsätalousalueille. Alueilla voidaan edel-leen jatkaa metsätaloutta lukuun otta-matta tuulivoimaloiden ja sähköasemien rakentamispaikkoja ja uusia huoltoteitä.

• Tuulivoimala-alueiden sijainti asumatto-milla metsäalueilla vähentää ihmisiin kohdistuvan riskin erittäin pieneksi.

• Toiminnassa olevat tuulivoimalat eivät estä alueella liikkumista, luonnon tarkkai-lua, metsästystä eikä marjastusta.

• Nykyistä metsäautotieverkostoa laajem-paa ja parempikuntoisempaa huolto-tieverkostoa voidaan hyödyntää metsäta-loudessa ja luonnossa liikuttaessa.

• Tuulivoimala-alueiden rakentamisaikaiset suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat suuria, mutta myös tuulivoimaloiden toiminnan aikaiseen huolto- ja kunnossa-pitoon liittyvät työllistävät vaikutukset ar-vioidaan suureksi.

• Tuulivoimala-alueiden toteuttamisesta on merkittäviä myönteisiä taloudellisia vaiku-tuksia alue- ja paikallistaloudelle työlli-syysvaikutusten ja verokertymien kautta. Hankkeet tuottavat alueen kunnille vero-tuloja ja tuulivoima-alueen maanomistajil-le vuokratuloja.

• Vaihemaakuntakaavan mahdollistama tuulivoimaloiden rakentaminen laajassa mittakaavassa luo edellytyksiä uuden tuu-livoimatuotantoa palvelevan yritystoimin-nan syntymiselle.

• Tuulivoimala-alueiden toteuttamisella on merkittävä vaikutus seudun elinkeinoelä-mälle ja kylien elinvoimaisuudelle

• Hyvin sijoitettuna tuulivoimalat voidaan myös mieltää positiiviseksi uudeksi mai-semalliseksi elementiksi.

• Tuulivoimalat voivat vaikuttaa viihtyisyy-teen melun, varjostuksen ja maisemamuu-tosten kautta. Lisäksi visuaalista vaikutta-vuutta aiheuttavat voimaloihin asennetta-vat lentoestevalot.

• Tuulivoimala-alueilla rakentamisen aikai-nen melu ja erikoiskuljetukset voivat häiri-tä alueen virkistyskäyttöä ja lähiasutusta. Rakentamisen aikana myös ihmisten liik-kumista alueella joudutaan rajoittamaan.

• Tuulivoimala-alueiden rakentaminen muuttaa alueiden metsäistä ympäristöä. Mahdollisuus kokea luonnon rauhaa ja hil-jaisuutta heikkenee.

• Asumisviihtyvyyteen voivat vaikuttaa myös sähkön siirrosta aiheutuvat muutok-set maisemassa.

• Vaikutukset asumisviihtyvyyteen kohdis-tuvat eniten niihin lähiasukkaisiin, jotka kokevat maisemavaikutukset tai tuulivoi-maloiden äänen häiritseväksi .

• Lisäksi tuulivoimala-alueet voivat heiken-tää ihmisten viihtyvyyttä terveys- ja turval-lisuusriskeihin liittyvien pelkojen seurauk-sena.

• Tuulivoimaloista irtoava lumi ja jää voi aiheuttaa pienen riskin tuulivoimaloiden lähistöllä liikkuville.

• Rakennettaessa tuulivoimala-alueita lähi-alueelle, ihmiset voivat kokea, että tuuli-voimalat heikentävät asuin- ja vapaa-ajan asuinalueiden arvostusta ja alentavat kiin-teistöjen arvoa

• Tuulivoimala-alueiden toteuttamisesta voi aiheutua jännitteitä kyläyhteisöjen sisällä esim. siitä, kenen maille tuulivoimalat pys-tytetään ja kuka saa tuloja maa-alueensa vuokraamisesta.


34


Maa-ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon • Tuulivomala-alueiden toteuttamisesta

aiheutuvat vaikutukset maa- ja kalliope-rään rajoittuvat tuulivoimaloiden ja säh-köasemien rakennusaloille, maakaapelei-den johtokäytäville ja rakennettaville teil-le.

• Alueilla kaivettavia maa- ja kallioperäai-neksia voidaan osittain käyttää alueilla hyödyksi. Voimaloiden perustuksia tehtä-essä poistettavien maa-ainesten käytettä-vyys alueen muussa rakentamisessa riip-puu sen ominaisuuksista.

• Tuulivoima-alueiden toiminnan aikana ei aiheudu vaikutuksia maa- ja kallioperään

• Tuulivoimala-alueiden toteuttamisesta ei aiheudu vaikutuksia pinta- eikä pohjave-teen. Kaikki tuulivoimaloiden alueet sijoit-tuvat tärkeiden pohjavesialueiden ulko-puolelle.

• Tuulivoimalla tuotettu sähkö on uusiutu-vaa energiaa, joka ei tuota kasvihuone-kaasupäästöjä. Näin ollen vaihemaakun-takaavaan sisältyvien tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta, mikäli niiden avulla pystytään korvaamaan kasvihuonekaasu-päästöjä synnyttäviä energialähteitä. Maakunnan tuulivoimatavoitteeksi ase-tettu 1 800 MW tuottaa 5 TWh energiaa, mikä on noin puolet maakunnan energia-kulutuksesta. Jos tämä tavoite toteutuu, niin hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 3 miljoonaa tonnia vuodessa.

• Tuulivoimarakentamisella on rakentami-sen aikaisia paikallisia vaikutuksia maa- ja kallioperään johtuen tuulivoimaloiden ja sähköasemien rakennuspaikkojen ja nii-den lähiympäristön muokkaamisesta sekä maakaapeleiden asentamisesta ja tiestön rakentamisesta. Lisäksi näiden rakentami-seen tarvitaan maa-aineksia myös tuuli-voimala-alueiden ulkopuolelta

Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin • Tuulivoimala-alueet eivät lähtökohtaisesti

sijoitu luonnoltaan arvokkaille alueille • Tuulivoimala-alueet ovat laajoja, mikä

mahdollistaa luonnonympäristön huomi-oonottavat rakenteiden sijoitusratkaisut.

• Koska tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamiseen menee metsämaata vain pieni osa, koko tuulivoima-alueesta jäävät kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset kokonaisuutena katsottuna vähäisiksi.

• Alueiden mahdolliset arvokkaat kasvi- ja luontotyypit selvitetään yksityiskohtaisen kaavoituksen yhteydessä.

• Tuulivoimaloiden purkamisen jälkeen alueen kasvillisuus voi kehittyä kohti

• Tuulivoimala-alueet sijoittuvat pääasiassa asumattomille metsäalueille, mikä tarkoit-taa sitä, että laajojen luontokokonaisuuk-sien määrä vähenee jossain määrin.

• Tuulivoimala-alueiden luonnonympäristö muuttuu pieneltä osin rakentamisalueeksi, kun puusto ja pintamaa raivataan huolto-tiestön, tuulivoimaloiden perustusten ja maakaapelien johtokäytävien alueelta.

• Tuulivoimaloiden, sähköasemien ja huol-toteiden rakentamisalueisiin kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimala-alueiden rakentamisesta aiheutuu elinym-päristöjen pirstoutumista.

• Vaikutukset rakentamisalueilla esiintyvään


35


luonnonmukaisempaa tilaa. Alueet voivat palautua metsätalousalueiksi.

• Kaavaratkaisussa on otettu huomioon rannikon merkittävä lintujen muuttokäy-tävä, lintujen muuton tihentymät ja lin-nustollisesti arvokkaat alueet.

• Erityishuomio on kiinnitetty merikotkaan, koska se on törmäysalttiimpia lajeja ja Pohjanmaa on vahvaa merikotkan esiin-tymisaluetta. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon merikotkan pesäpaikat ja niille 2 kilometrin suojavyöhyke, pesimisreviiri-en keskittymät edellistä laajemmalta alu-eelta, merkittävät ruokailu- ja talvehti-misalueet sekä päämuuttoreitit.

kasvillisuuteen ovat pysyviä tuulivoimaloi-den toiminta-ajan.

• Tuulivoimala-alueiden rakentaminen muuttaa vähäisessä määrin eläinten elinympäristöjä ja aiheuttaa ainoastaan väliaikaista häiriötä eläimistölle.

• Tuulivoimala-alueiden rakentamisen ja toiminnan aikaiset mahdolliset haitalliset vaikutukset linnustolle jakaantuvat lintu-jen törmäyksiin tuulivoimaloihin sekä pe-simisympäristöihin kohdistuviin vaikutuk-siin..

Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen • Tuulivoimala-alueet sijoittuvat erilleen

muusta suunnitellusta yhdyskuntaraken-teesta.

• Tuulivoimala-alueilla ei ole vaikutusta yhdyskuntien toimivuuteen, koska alueet sijoittuvat taajamarakenteen ulkopuolel-le.

• Tuulivoimala-alueiden rakentaminen ja tuotantotoiminta sekä sähkön siirto ja lii-kenneverkon toteuttaminen vaikuttavat merkittävästi seutujen ja kuntien yhdys-kuntarakenteeseen sekä positiivisesti aluetalouteen. Lisäksi tuulivoima-alueiden toteuttamisella on positiivinen vaikutus kuntien imagoon.

• Kaavaratkaisulla voi olla yhdyskuntara-kennetta eheyttävä vaikutus, jos tuuli-voimalat estävät yhdyskuntarakenteen hajautumista aiheuttavan maankäytön syntymistä.

• Tuulivoimala-alueita toteutettaessa voi-daan hyödyntää olemassa olevaa infra-struktuuria kuten teitä, sähkönsiirtover-kostoja ja satamia.

• Suurin osa tuulivoimala-alueista sijaitsee lähellä kanta- ja valtatieverkostoa, aluei-den painopiste sijoittuu valtatie 8:n var-teen.

• Nykyinen tieverkosto on kelvollinen suur-ten tuulivoimalakomponenttien kuljetuk-sille.

• Sähkoverkon vahvistamisella luodaan tuulivoimalle joustava mahdollisuus liittyä kantaverkkoon.

• Tuulivoimala-alueiden rakentamisen aika-na kuljetukset voivat aiheuttaa häiriöitä asutukselle ja liikenteelle.

• Tuulivoimala-alueiden toteutumista voi hidastaa alueen ikääntynyt ja siirtokyvyl-tään alimittainen verkko, jos sitä ei saada korvattua uudella verkolla samanaikaisesti tuulivoimala-alueiden toteuttamisen kans-sa.


36


• Toiminnallinen muutos maankäytössä (metsätalousalueesta teollisen energian-tuotannon alueeksi) jää melko pieneksi, koska tuulivoimaloiden ja muiden raken-teiden osuus on vain muutama prosentti tuulivoimala-alueiden kokonaispinta-alasta.

• Muualla paitsi maa- ja metsätaloudesta poistuvalla alueella voidaan maa- ja met-sätaloutta harjoittaa kuten ennenkin

• Metsätieverkoston laajentaminen hyödyt-tää metsätalouden harjoittamista ja puu-kuljetuksia.

• Työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta kuntien verotulot kasvavat.

• Lentoliikenteen näkökulmasta katsottuna kaikki kaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet ovat toteuttamiskelpoisia.

• *Maakunnan tuulivoimatavoite 1800–2000 MW tuulivoimaa tuottaa 4–5 TWh energiaa, mikä on noin puolet maakunnan energiakulutuksesta.

Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön • Taajamissa tuulivoimalaitokset eivät hal-

litse maisemaa, koska taajamissa on mui-ta korkeita rakennelmia. Tuulivoimala-alueet sijoittuvat lähimmillään kilometrin etäisyydelle taajama- ja haja-asutusalueista.

• Kaavaratkaisussa tuulivoimaloiden alueet on sijoitettu siten, että valtaosa kulttuu-rimaisemista ja rakennushistoriallisesti arvokkaista kohteista sijoittuu yli kilomet-rin etäisyydelle, mikä ehkäisee merkittä-vimmät vaikutukset.

• Kaavaratkaisussa tuulivoimala-alueita ei ole sijoitettu aivan rannikon rantaviivan tuntumaan.

• Tuulivoimaloiden näkyvyys taajamien ja kaupunkien lähimaisemassa sekä virkistys- ja kulttuuriympäristössä vaikuttaa alle 5 kilometrin etäisyydellä vaihtelevasti riip-puen välialueen rakennetusta yhdyskunta-rakenteesta ja peitteisyydestä sekä siitä, mistä kohtaa havainnoidaan. Hämärän ja pimeän aikaan voimalaitosten näkyvyyttä korostavat lentoestevalot.

• Kaavaratkaisun mukaisten alueiden lähei-syyteen (alle 5 kilometrin etäisyydelle) si-joittuu kuitenkin runsaasti kulttuurimai-semia ja/tai rakennettuja kulttuuriympä-ristöjä. Näillä kohteilla vaikutukset ovat mahdollisia, mutta etäisyydestä ja puus-toisuudesta johtuen vaikutukset jäävät useimmilla laueilla todennäköisesti vähäi-siksi.

• Näkyvyysanalyysin mukaan suurin vaiku-tusriski muodostuu tuulivoimala-alueista, jotka sijoittuvat Kyrönjokilaakson valta-kunnallisesti arvokkaan kulttuurimaise-man ja Isojoen Lapväärtin kulttuurimaise-man läheisyyteen.

• Vaikka tuulivoimala- alueita ei ole sijoitet-tu aivan rantaviivan tuntumaan, muutta-


37


vat lähimmäksi rantaa sijoittuvat tuulivoi-mala-alueet kuitenkin myös saaristomai-semaa.

• Tuulivoimala-alueiden merkittävimmät yhteisvaikutukset ovat maisemavaikutuk-sia. Yhteisvaikutuksia syntyy myös tuulivo-imala-alueista ja niihin liittyvistä voima-johdoista.

• Vaikutukset naapurimaakuntiin ilmenevät lähinnä maakunnan rajan läheisten tuuli-voima-alueiden maisemavaikutuksina.

• Kaikkiaan tuulivoimarakentaminen tulee muuttamaan maakunnan maisemakuvaa. Tuuli-voimalaitosten rakentamisen vaikutukset liittyvät niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Maiseman muutoksen kokeminen on subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin.


38


Kuva 20: Historia kohtaa tulevaisuuden. Kuva: Pirjo Niemi

Österbottens fÖrbund – pohjanmaan liitto...2015/12/14 · suomen metsäkeskuksen rannikon...

Documents