steveco 2 2014

STEVECOhenkilöstölehti 2|2014

2

p ä ä k i r j o i t u s

Meille kaikille stevecolaisille on jo tuttua se oikein po-sitiivinen asia, että viime vuosi 2013 oli stevecolla varsin hyvä. tavaramääri-

en kasvettua tuloskin kääntyi positiiviseksi, kun pystimme pitämään kustannuksemme hallinnassa. positiivisen tuloksen tekeminen onkin meille elinehto, jotta voimme käyn-nistää investoinnit jo ikääntynyttä konekan-taamme korvaamaan.

kuluvalle vuodelle asettamamme tulosta-voite on viime vuoden toteutumaa parem-pi. tämän vuoden aikana talouden ns. isossa kuvassa on tapahtunut paljon asioita, jotka ovat ongelmallisia positiivisen talouskehi-tyksen kannalta. isoin näistä asioista steve-colaisesta näkökulmasta on tietenkin Venä-jän liikenteen kehitys. ruplan kurssin lasku sekä ukrainan tilanne näkyvät meidän nä-kökulmastamme siinä, että transitoliiken-teemme on pudonnut alkuvuodesta lukien heinäkuun loppuun mennessä noin neljän-neksen. tämän lisäksi myös käsittelemäm-me vientivolyymit ovat olleet noin 6 % al-haisemmalla tasolla kuin viime vuonna vas-taavaan aikaan.

edellä mainitut tekijät yhdessä tarkoittavat sitä, että liikevaihtomme on pudonnut alku-vuoden aikana selkeästi, eli noin 6 %. näin suuri liikevaihdon pudotus tarkoittaa meille selkeää tuloshaastetta ja meidän on pystyt-tävä pitämään myös kustannuskehityksem-me kurissa. Alkuvuoden aikana olemme on-nistuneetkin siinä, mikä seikka näkyy myös tuloksessamme, joka on sekä viimevuotista että tavoitetta parempi.

tuloksen pitäminen tavoitteemme mukaise-na ja selkeän positiivisena on meille elineh-to ja sen vuoksi seuraamme tilannettamme tarkasti päivittäin. talouden ison kuvan taus-talla oleviin asioihin me emme voi vaikuttaa, mutta omaan yhtiöömme ja omaan toimin-taamme liittyviin asioihin me voimme aina vaikuttaa, myös vaikeina aikoina.

toivotan kaikille stevecolaisille oikein teho-kasta syksyä!

Henri Kuitunentoimitusjohtaja

kesän jälkeen

2 3

G515 -pukkinosturi siirrettiin Mussalon B-laiturilta C-laiturille stevecon käyttöön heinäkuussa.

– siirto tapahtui tunkkaamalla nosturi ylös ja asentamalla tilapäiset kiskot poikit-tain laiturille. nosturin pyörästöt käännettiin 90 astetta ja se vedettiin ponttoonille. toisella puolen sama tehtiin käänteisesti. homma sujui loistavasti tyynessä kesän hellesäässä, kertoo nostureista vastaava työnjohtaja Jukka Muuri. siirto toteutettiin 16. – 21. heinäkuuta. nosturin omistaa Mussalon nosturit oy. nosturissa oleva Finnsteven logo maalataan piiloon, mutta aikataulu on vielä auki.

s i s ä l l y s l u e t t e l o

pääkirjoitus ...................................... 2

kolmossivun uutisia ........................ 3

kesäduuniblues ............................... 4

yhteistyössä .................................... 9

työturvallisuus ................................ 10

työhyvinvointitutkimus .................. 12

henkilsötöhallinnon uutisia .......... 14

stevecon tuella ............................... 16

Vetomestarit areenalla ................... 18

syyskisa ja kesäkisan palkitut ....... 19

personal trainer patistaa ................ 20

iloista puheensorinaa

Mäntyniemessä .............................. 22

historian havinaa ............................ 23

ristikko ............................................ 24

kesän jälkeenSää suosi nosturin siirtäjiä

k o l M o s s i V u n u u t i s i A

päätoimittaja: elina harjama

toimitusneuvosto:Mika ArolaMia Brunilaheli hyttinenAnne leppänenMarja lähteenojapäivi pajunenAri-jussi paronenpetri rantalaeija suntioAntti sipolateijo töttö

steVeCo-lehti on steveco oy:n henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuonna 2014.

julkaisija: steveco oy, kirkkokatu 1, pl 44, 48101 kotkApuhelin (05) 23 231, faksi (05) 232 3205

osoitteenmuutokset ilmoitetaan palkkaosostolle

internet:www.steveco.fi

painopaikka:painokotka oy,kotka

paperi:100 g kymprintpaperille on myön-netty pohjoismainen ympäristömerkki.

kansikuva: elina harjama

kuva: jukka Muuri

laaJenSi eduStuStoverKoStoa

steveco logistics on laajentanut edustustoverkostoa Baltian maissa. Myyntiedustajat Jevgenia Kim ja imre Kütt tallinnassa sekä andris egle riikassa ovat jo aloittaneet. Myöhemmin syksyllä avataan edustusto liettuan klaipedassa. Baltian maista latviassa stevecolla on ollut edustaja aikasemminkin. täysin uusi alue-valtaus sen sijaan on edustuston avaaminen ruotsissa. Malmön edustustossa stevecon asioita hoitavalla Peter langerbeckilla on pitkä, 35 vuoden kokemus logistiikka-alasta. steveco llC:n Moskovan toimistossa stevecon asioita hoitavat toimitusjohtaja igor Zhigora ja avainasiakaspäällikkö Mikhail Kovalev sekä pietarissa Maria emelyanova. kaikki yhtiön ulkomailla olevat edustajat tekevät tiivistä yhteistyötä steveco logis-ticsin kotkassa olevan myynnin kanssa. – edustustoverkoston laajentamisella haluamme myydä niin huolintayksikön kuin koko konsernin palveluja tehokkaammin. uskomme, että paikalliset olosuhteet ja verkostot tuntevilla myyjillä on paremmat mahdollisuudet onnistua, sanoo steveco logisticsin johtaja tomi rautio.

3

igor ja Maria

4

Vaihtelevat tehtävät parastaKesätyöntekijät Sonya Mantere

ja antti Streng ovat työskennel-

leet satamissa aiemminkin, mutta

ei juuri tässä paikassa. antti aikoo

alalle, Sonya valokuvaajaksi.

kahden rankan sadekuuron välissä aurinko pilkahtaa so-pivasti Vuosaaren satamas-sa, kun on kuvauksen aika. eteeni kävelee kaksi rentoa

ja hymyilevää kesäduunaria, sonya Mantere, 27, ja Antti streng, 26. – satamassa työskentely on sopivan vaihtelevaa, he sanovat.

logistiikka on aina läsnäkotkasta kotoisin oleva Antti streng on aiemmin toiminut muun muassa kesä-ahtaajana hietasessa. Alkukesästä hän valmistui logistiikan insinööriksi kymen ammattikorkeakoulusta. – oli mahtavaa päästä saman tien koulutusta vastaavaan työhön! halusin juuri tänne stevecolle Vuosaareen. on hienoa nähdä monipuolisesti tätä työtä ja oppia alaa, Antti iloitsee. hän on tänä kesänä toiminut työnjoh-tajana. homma eroaa selkeästi ahtaa-jan työstä. – Aiempaa kokemusta työnjohdollisis-ta tehtävistä minulla ei ole, joten tämä on ollut minulle tosi mielenkiintoista. Alkukesän kylmyyden jälkeen kesä muuttui kuumaksi. – tämä on pääasiassa sisähommaa, joten kuumuus ei haitannut. Antin aiempi työkokemus koostuu kaikki logistiikka-alaan liittyvistä töistä. sataman lisäksi hän on paiskinut töitä muun muassa varastoissa, rakennus-työmaalla huolehtimassa logistiikasta. opiskeluala oli alusta lähtien selvä.

Mikä logistiikassa niin kiinnostaa?- se liittyy kaikkeen, on aina läsnä ja todella kiinnostavaa. saatuaan työpaikan Antti muutti sai-raanhoitoalalla toimivan avopuolisonsa kanssa helsingin Alppilaan. liikunnalli-nen mies juoksee töölönlahden ympäri ja käy kuntosalilla.

sonya Mantere on yksi stevecon viidestä naispuolisesta ahtaajasta Vuosaaressa.

Antti streng on viihtynyt työnjohtohommissa.

– ollaan viihdytty helsingissä. ei ainakaan tällä hetkellä tun-nu siltä, että mentäisiin takaisin kotkaan, mutta eihän sit koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tulles-saan, mies tuumii. Antti aikoo työllistyä alalle. – olisi hienoa, jos minut otet-taisiin tänne Vuosaareen vakka-rityöhön, mutta vielä ei ole sel-laisesta ollut puhetta.

Hyvä kunto helpottaasuorapuheinen sonya Mantere on aiemmin työskennellyt muun muassa Finnstevellä Vuosaaressa, ja Finnlinesilla. – tänne tulin kesäduuniin, kun soitettiin ja tarjottiin – kukapa ei olisi huolinut, hän tuumii. toisin kuin Antti, hän ei ole suunnitellut satama- tai logistiik-ka-alaa tulevaisuuden työkseen. – pääsin monen vuoden pyrki-misen jälkeen valokuvakouluun sisään. en vielä tiedä, koska aloi-tan. Valokuvaus kiinnostaa, kos-ka siinä on niin monta suuntau-tumisvaihtoehtoa, voi keskittyä lehtikuvaukseen, muotiin, henki-löihin tai vaikka kaikkiin. sonya viihtyy parhaiten erilais-ten töiden parissa. – tykkään tehdä vähän kaikkea. olen opiskellut personal trainerik-si, pidän ryhmäliikuntatunteja ja valmennan, se on sopivan mo-nipuolista. siksi satamatyökin on hänen mielestään hauskaa hommaa. hän on paitsi istunut lukissa, toi-minut pihahommissa ja siirrellyt tavaraa laivaan. – en osaa sanoa yksittäistä pa-rasta juttua, mutta hienoa on kun laiva saapuu satamaan – sitten tulee säpinää ja hommaa. Myös puortikoulutus oli kiinnostavaa, sai ohjata muita!keskikesän kuumuus haittasi sil-loin, kun piti istua koneessa, jos-sa ei ollut ikkunoita eikä ilmas-tointia.

4

k e s ä D u u n i B l u e s

teksti ja kuvat: riitta nikkola

4 5

– se oli kyllä aika tuskaisaa. Mutta kun helteellä sai tehdä pihatöitä, niin se oli puolestaan ihan luksusta.

Miten Steveco eroaa työpaikkana kilpailijastaan, vai eroaako?– täällä on selkeästi erilaista porukkaa, ihmisiä useista eri paikoista. syntyy hel-posti erilaisia klikkejä. täällä on myös enemmän nuorta jengiä. en tuntenut täältä ketään, kun aloitin, ja eteen tuli paljon uusia asioita. olen saanut hy-viä kavereita täällä. rentoa porukkaa, vaikka ainahan on ihmisiä, jotka ovat työskennelleet firmassa 20-30 vuotta ja joilta löytyy mielipide kaikkeen, so-nya naureskelee. kiitosta hän antaa stevecolle kunto-testistä ennen työn alkamista. – Ainahan hyvä kunto helpottaa tuon-ne ylös kipuamista. helsingistä kotoisin oleva nainen harrastaa myös vapaa-ajallaan moni-puolisesti liikuntaa, sekä kavereiden tapaamista. – ei elämä voi olla pelkkää työtä. ke-sällä aamuvuorot olivat kiinnostavam-pia kuin iltavuorot, sillä kauniina kesä-iltana joskus suoraan sanottuna kirpaisi, kun kaverit lähtivät iltaa viettämään ja minä tein töitä. olen ollut myös talvi-sopimuksilla töissä, ja silloin tilanne on päinvastainen: hirveetä nousta viideltä sysipimeässä ja lähteä töihin 25 asteen pakkaseen. Muuten kyllä tykkään vaih-televista työvuoroista.

eikö tuolla korkealla huimaa?– joskus, mutta siihen tottuu, sonya nau-raa ja painelee takaisin töihin.

Joni KorJala , 24, tuli kesän ai-

kana tutuksi monille stevecolaisil-

le, jotka olivat ajautuneet pulaan

tietotekniikan parissa, muun mu-

assa työasemiin tai matkapuheli-

miin liittyen.

olen it-tukihenkilönä autta-nut ihmisiä erilaisissa tie-toteknisissä asioissa lai-dasta laitaan, esimerkiksi salasanojen nollauksia,

työasemien asennuksia ja käyttöönot-toja, verkkokytkentöjä, mutta operatii-visiin järjestelmiin en kyllä ole koskenut, joni kertoo ja sanoo varsinkin alkuun isoimpana ongelmana olleen avunpyy-täjän paikantamisen. kesän aikana toi-mipisteet kotkassa ovat tulleet tutuiksi. keikkoja on ollut myös haminassa. – olen tavannut paljon ihmisiä ja viih-tynyt tosi hyvin. soittajat eivät tietysti sitä ole nähneet, mutta välillä on jäänyt suu auki sellaisten kysymysten edessä, joista ei ole aiemmin kuullut. onneksi aina joku on ollut paikalla ja olen saanut

työkavereilta apua. joka päivä eteen on tullut erilaisia juttuja. parina aiempana kesänä ensin da-tanomiksi ja keväällä kymenlaakson ammattikorkeakoulusta tietotekniik-kainsinööriksi valmistunut joni on ollut it-alan kesätöissä loviisan voimalaitok-sella. kesätyö tällä kertaa stevecolla on ollut mukava sikälikin, että nyt työmatka hirssaaresta on ollut lyhyt.

Hyviä eväitä tuleviin haasteisiin– on ollut mielenkiintoista nähdä, min-kälaista it on tällaisessa ympäristös-sä. eväitä tuleviin olen saanut varmas-ti paljon. tulevat tarkoittavat jonin kohdalla opiskelujen jatkumista. kun kesäduuni-rupeama stevecolla 15. elokuuta päät-tyi, hänellä ja tyttöystävällä oli viikon-loppu aikaa muuttaa tampereelle ja heti maanantaina alkoivat tampereen teknillisessä yliopistossa tähtäimenä diplomi-insinöörin tutkinto. sairaanhoi-tajaksi puolitoista vuotta sitten valmistu-nut tyttöystävä on opiskellut jo vuoden tampereella hallintotieteitä työn ohel-la. joni aikoo opiskella täyspäiväisesti ja valmistua parissa vuodessa. – Aiempien tutkintojen ansiosta voin ohittaa kandivaiheen eli alusta ei tar-vitse aloittaa. oma harrastaneisuuden kautta olen saanut myös paljon sellais-ta oppia, josta on ollut apua niin opis-kelussa kuin työssäkin. Vapaa-aikanaan joni ei kuitenkaan vietä juurikaan aikaa tietokonetta na-putellessa. – siksikin, ettei tule istuttua liikaa. kuusankoskelta alun perin kotoisin oleva joni on käynyt kotkassa asues-saan pelaamassa jalkapalloa Valkealan kajon nelosdivariporukassa. joni uskoo harrastuksen jatkuvan tavalla tai toisella tampereellakin. – eiköhän sieltä joukkueita löydy… talvella sitten lumilautailen. –eh

Jonin matka jatkuiTampereelle

joni korjula paiski kesän töitä tietohal-linnossa it-tukihenkilönä.

4 5

6

Minna KaiPiolle, 26, kesätyö

Stevecon depot-raportointiosas-

tolla on jo kolmas. Pesti alkoi

toukokuussa ja kestää syyskuun

puoliväliin. depotissa kesäloma-

tuuraukset on järjestetty niin, että

tuuraaja istuu yhdellä jakkaralla

ja joku vakinaisista – tällä kertaa

taru virolainen – kiertää tuuraa-

massa muiden lomat.

työni on pääasiassa tyhjien konttien luovutus- ja palau-tusviitteiden sekä laivauseri-en tekemistä ja yhteydenpitoa varustamoihin, Minna kertoo.

Depot-raportointi muutti keväällä Me-rituulesta konttiterminaalin toiminta-keskukseen. Minna mukaan työpaikan sijainti lähellä tuotantoa oikoo monia asioita: – on helpompi tehdä töitä, kun CsG on vieressä. Voi kävellä viereiseen toimistoon ja esittää kysymykset sin-ne, kun aiemmin asioitiin puhelimitse ja sähköpostilla. – täällä olemme myös enemmän te-kemisissä muitten ihmisten kanssa. Me-rituulessa viidennessä kerroksessa olim-me aika omissa oloissamme. Minna valmistui 2012 tradenomiksi kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. – ensimmäinen kesätyöni stevecolla sopi myös opiskeluihin liittyväksi työhar-joitteluksi ja kun opinnäytetyöni liittyi konttien lastaamiseen, sain kesätöis-tä paljon lisää ymmärrystä aiheeseen. Muilta osin suuntauduin hankintaan, mutta toki opiskelu sisälsi myös huo-linnan ja logistiikan kursseja.. Minna teki opiskelun ohella töitä pris-massa, mutta viime talvena hän oli työ-

tön. elokuun loppupuolella syksyn näky-mät eivät olleet vielä selvillä. – syksyn suunnitelmat ovat vielä ihan auki. tietysti yritän etsiä töitä. tämä työ satamassa tuntuu niin omalta ja koke-mukset ovat pelkästään hyviä. ehdot-tomasti tulen takaisin, jos vain suinkin on mahdollista. – osastolla on niin hyvä porukka, että tulen joka aamu mielellään töihin. Vaikka tämä on jo kolmas kesä, vielä-

Kolmas kesä ja tuttu työ, mutta uusi ympäristö

Minna kaipio oli kolmatta kesää töissä de-pot-raportoinnissa Mussalossa.

kin eteen tulee uusia asioita, mutta kaikki auttavat ja asiat hoituvat, Minna kiittelee työyhteisöään. Vapaa-aikanaan kotkalainen Minna ker-too urheilevansa: – käyn kuntosalilla ja juok-semassa ja sitten vain hengailen kavereit-ten kanssa. –eh


6

6 7

niKo KatteluS, 19, sai esimakua

työnteosta Kotkan konttitermi-

naalin korjaamolla jo keväällä

kolmen kuukauden työssäoppi-

misjaksolla. Kevään päätteeksi

hän valmistui ammattikoulun

autonasentajalinjalta.

koulusta sai hyvän pohjan henkilöautojen korjaami-seen, mutta siellä ei niin-kään ole raskasta kalustoa ja se kiinnosti minua. opet-

taja ehdotuksesta päädyin työharjoit-teluun satamatekniikan korjaamolle. raskaan kaluston parissa haluaisin jatkossakin tehdä töitä ja jättää hen-kilöautot enemmän harrastuspuolel-le, niko sanoo. nikon kesätyö on pitänyt sisäl-lään paljon ja monipuolisesti teke-mistä. hän pääsi heti alusta alkaen korjaamaan kaikkia koneita pienistä isoihin ja siten nopeasti sisälle kor-jaamon arkeen. – täällä on tosi hyvä työporuk-ka, jolta on saanut apua aina tar-vittaessa. satamamiljöö oli ennestään ni-kolle vieras lukuun ottamatta pe-ruskouluaikaista yhden työpäivän mittaista työelämään tutustumista äidin työpaikalla nurmisella. sit-temmin konttiterminaali varasto-alueineen on tullut hyvinkin tutuksi keikkojen myötä. nikon opiskelukavereista noin puolet sai kesätöitä, pari kaveria lähti heti armeijaan ja suurin osa aloittaa varusmiespalveluksena nikon lailla tammikuussa 2015. – Autonasentajien työllistyminen on yleensäkin aika hyvällä tasolla. työt eivät tältä alalta koskaan lopu. niko aikoo kuitenkin ihan ensin kesätöiden päätyttyä lomailla ja korjailla autoaan. Ajatuksissa on myös uuden auton hankkiminen. – olen miettinyt tehokkaam-man auton hommaamista kesä-autoksi. sitä voisi syksyn mittaan laitella ja tuo romumpi pitää saa-da katsastettua. –eh

Työssäoppimisjakso jatkui oikeana kesätyönä

niko katteluksen työmatka oli vain kaksi kilo-metriä, mutta hyötyliikuntapyöräily ei autonasen-tajaksi valmistunutta nuorta herraa innostanut. – Autolla oli kiva tulla töihin, hän nauroi.

6 7

8


tuoMo Keltto, 25, on ollut Hie-

tasessa tilapäisahtaajana kolme-

na kesänä. Kesä 2013 jäi väliin,

kun vaihto-opiskelijan lukuvuosi

itävallassa venyi kesän puolelle.

2011 olin työhaastattelussa huolintaankin, mutta työt olisi pitänyt aloittaa niin aikaisin, että joitakin kursseja olisi jää-nyt roikkumaan. katsoin vii-

saammaksi hoitaa kouluasiat pois. – olen tykännyt työstä satamassa. koulussa saa koko vuoden istua ja kir-joittaa, joten kesällä on kiva tehdä jo-tain aktiivisempaa. työympäristö hieta-sessa on hyvä ja kaikkien kanssa tulee toimeen. joka mittarilla mitattuna olen viihtynyt. tänä kesänä olen ollut eri löy-sissä kuin aikaisempina kesinä. löysit ovat erilaisia, mutta porukka yhtä hy-vää molemmissa ja olen päässyt tutus-tumaan useampiin ihmisiin. tuomon logistiikkainsinöörin opiskelut kymenlaakson ammattikorkeakoulus-sa ovat loppusuoralla, todennäköisesti opinnäytetyötä vaille paketissa. lähiai-koina selviää, onko vielä jotain kursseja vai joko opintopisteet riittävät. se, että tuomo päätyi opiskelemaan logistiikkaa, on silkka sattuma. Alkupe-räinen suunnitelma oli miettiä opiske-luvaihtoehtoja vasta armeijan jälkeen. – olin armeijasta viikonloppulomilla, kun näin bannerin yhteishausta. selasin kouluja ja mitä niissä oli tarjolla. kyam-kissa oli muutakin kuin sairaanhoitaja-opintoja ja logistiikka kolahti heti. pistin paperit sisään ja pääsin opiskelemaan. logistiikka on tuntunut just omalta alalta ja vaikka myöhemmin selasin uudelleen koulujen tarjontaa, yhtään logistiikkaa kiinnostavampaa en löytänyt.

lopputyö reklamaatioistatuomo palaa syksyllä opiskelujensa pa-riin, mutta stevecoa hän ei jätä koko-naan taakseen: lopputyön aihe on löy-tynyt hietasesta. – lopputyölläni ei ole vielä otsikkoa, mutta se liittyy semien vahinkoihin ja vaurioihin. ne pääsevät välillä kiire-tilanteissa lähtemään satamasta tar-kastuksen ohi ja kun hietasessa ei ole

Logistiikka alana kolahti heti

Mussalossa käytössä olevia kameroita, tarkastamattomasta semistä ei jää rek-lamaatiotilanteen varalle mitään millä todistaa, ettei sitä ole satamassa rikot-tu. katsotaan mitä ongelmalle on teh-tävissä. – olen pyytänyt jakoa laivoihin surraa-maan, jotta näkisin jo nyt enemmän. se on käynyt kesän aikana selväksi, ettei niitä semejä stevecolla rikota. – todennäköisesti teen työn koululla ja olen sähköpostitse yhteydessä jukka Malmiin ja Arto kauppilaan.

Kotka tuntuu omalta kaupungiltaopiskelujen myötä riihimäkeläisestä tuomosta tuli kotkalainen. – kotka on alusta asti tuntunut omal-ta kaupungilta ja mielelläni jäisin tänne. Vuoden vaihteen jälkeen työn etsiminen on kuitenkin edessä. jatkaisin mielelläni stevecolla, mutta vaihtoehtona on myös yrittäjyys. olen kaverini kanssa kehit-

tänyt logistiikkaan liittyvää liikeideaa. – tänä kesänä ei ole ollut hetkeä, etten olisi ollut joko töissä tai koulul-la, mutta mielelläni olen tehnyt kaiken mitä on ollut tarjolla. työntäyteisen kesän jälkeen ja ennen lopputyörutistusta tuomolla on tiedos-sa toisenlaista ohjelmaa. hän lähtee liki kahdeksi kuukaudeksi reppureissulle Vietnamiin, koreaan ja kiinaan. – ehkä myös Filippiineille, mutta sit-ten tulee jo realiteetit vastaan eli opin-näytetyö. tuomo on saanut matkustuskipinän äidiltään, joka opetti lapset matkusta-maan. oppi onkin mennyt jälkikasvulle hyvin perille: tuomon sisko on lähdössä kolmeksi kuukaudeksi Afrikkaan. Vaikka veri vetää ulkomaille, tuo-mo ei ole aikeissa palata esimerkiksi itävaltaan, jossa vietti vaihto-opiske-luvuotensa. – siellä puhuttiin tirolin murretta eli saksan kielen oppiminen jäi kovin ohu-elle, tuomo toteaa. –eh

riihimäeltä kotoisin oleva tuomo keltto toivoo voivansa jäädä.m

8

8 9

y h t e i s t y ö s s ä

KoulutuS Ja tyÖ?Diplomi-insinööri

SiviilielÄMÄ?Vaimo ja 3 poikaa

HarraStuKSet?Moottoripyöräily, jos perheeltä jää aikaa siihen.

tyÖnKuva?stora enson tuotteiden osalta suomen satami-en, terminaalien ja linjalaivaliikenteen operatii-viset asiat

MiKÄ on MuKavinta tyÖSSÄSi?loistavat kollegat ja yhteistyötahot

liHa vai Kala?kaikkiruokainen

tyÖMaaruoKala?pitää nälän poissa maittavalla tavalla

olut vai viini ruoan KanSSa?Fiiliksen mukaan

valSSi, roCK, PunK vai KlaSSinen? rock

HauSKa MuiSto tyÖuralta?paljon on hauskaakin tapahtunut, mutta niis-tä voisi tässä ehkä mainita loistavat ja hilpeät kahvipöytäkeskustelut työkavereiden aamu-kahvitauoilta

10 kysymystä kumppanilleJohannes vesala, Stora enso

8 9

10

t y ö t u r V A l l i s u u s

Turvallisuus-havainnoT jaeTaan

1. vaarapaikka

2. vaaratilanne

3. onnettomuus/

kolari

vaaraTilanTeisTa on ilmoiTeTTava heTi Mussalossa konttikasa peitti näkyvyyden junaraiteelle. lukin

tullessa konttikasan takaa oli törmäys junan kanssa lähellä. lukin-

kuljettaja teki vaaratilanteesta asianmukaisesti vaaratilanneilmoi-

tuksen. seuraavana päivänä työsuojeluvaltuutettu oli yhteydessä

yksikönjohtajaan ja he sopivat vaarapaikkakatselmuksesta, johon

kutsuttiin alueella toimivien yritysten edustajat. katselmuksessa

todettiin konttikasojen olevan liian lähellä raidetta ja tarkemmin

karttoja tutkittaessa selvisi, etteivät kontit edes olleet sovitulla

alueella. Asianomaisten firmojen edustajia kehotettiin poistamaan

näköesteenä olevat kontit mahdollisimman pian.

sellun lolo-lastauksessa sattui vaaratilanne, kun noston aikana

selluyksikön nostolangat katkesivat taakan mennessä reelingin yli.

paalit lensivät ruumaan lähelle merkinantajaa ja ruumamiestä. lä-

himmät kimmonneet paalit menivät vain muutamien kymmenien

senttien päästä ahtaajista. tutkimuksissa selvisi, että nostolangat

olivat katkenneet yksikön päältä nostolusikoiden kohdalta. sellun

lastauksen yhteydessä sattuneesta vaaratilanteesta keskusteltiin

työnjohtajan ja työryhmän kanssa. päätettiin selvittää tehtaalta

selkeät ohjeet montako nostolankaa tulee olla ehjänä, että nos-

to on turvallinen.

siinä kaksi lähiaikojen vaaratilannetta. kaikkiaan tänä vuonna, vajaan kahdek-san kuukauden aikana on raportoitu 40:stä vaaratilanteesta. – turvallisuushavainnot jaetaan kol-meen ryhmään, joita ovat vaarapaikka, vaaratilanne ja onnettomuus tai kolari. on ensiarvoisen tärkeää, että raportti tehdään kaikista mainituista tilanteista ja että tehdyn raportin pohjalta käyn-nistetään tarvittavat toimenpiteet, sa-noo työsuojelupäällikkö arto Kauppila. nuo kaksi vaaratilannetta, joista mo-lemmista selvittiin onneksi säikähdyk-sellä, ovat kauppilan mukaan erinomai-sia esimerkkejä siitä, miten pitää toimia.

– raportoinnista ei ole mitään iloa ke-nellekään, jos ne jäävät vain pollarista luettaviksi tilastomerkinnöiksi, kauppila muistuttaa. – turvallisuushavainnot toimivat koulu-tus- ja tutkimuskäytössäkin. Vaihdamme kokemuksia vaaratilanteista satamaope-raattoreiden myös työsuojelupäälliköi-den kesken, jotta tapahtuneista voidaan ottaa muuallakin opiksi. pollarista löytyy sekä sähköinen että tulostettava turvallisuushavaintolomake. sähköinen menee suoraan Arto kaup-pilan sähköpostiin ja tulostettava tulee palauttaa hänelle tai työsuojeluvaltuu-tetulle sisäisessä postissa. –eh

ryhmään

saTamassa liikkuvien on olTava

koko ajan valppaana.

10 1111

Pollarissa on sekä tulostettava että sähköinen ilmoituslomake turvallisuushavainnoista ilmoittamista varten.

sellun lasTauksen yhTeydessä saTTui elokuun alussa vaaraTilanne.

12

t y ö h y V i n V o i n t i

eSiMieStyÖ esimiestyössä oli sekä kohentumista että jonkin verran myös heikentymistä. työntekijät ja esimiehet arvioivat esimies-työn pääosin heikentyneen, sen sijaan toimihenkilöt pitivät sitä aikaisempaa toimivampana. kehittämistä nähtiin ennen kaikkea esimiehen tiedottamisessa, organisoinnissa ja suun-nitelmallisuudessa. tiedonkulussa oli ongelmia eri työyksiköiden välillä samoin kuin johdon ja henkilöstön välillä. työntekijät katsoivat, että työyksiköiden sisällä tieto välittyi aikaisempaa heikommin. li-säksi esimiesten mukaan tiedonkulku takkuili joka suhteessa heikommin kuin kolme vuotta sitten.

Tuloksia steveco oy:n työhyvinvointikyselystä

etera toteutti maaliskuussa 2014 Steveco oy:n henkilöstölle työhy-vinvointitutkimuksen. edellinen tutkimus oli tehty vuonna 2011. tämänvuotiseen kyselyyn vastasi 291 henkilöä.

ESIMIESTYÖ

Esimiestyössä oli sekä kohentumista että jon-kin verran myös heikentymistä. Työntekijät ja esimiehet arvioivat esimiestyön pääosin hei-kentyneen, sen sijaan toimihenkilöt pitivät sitä aikaisempaa toimivampana. Kehittämistä näh-tiin ennen kaikkea esimiehen tiedottamisessa, organisoinnissa ja suunnitelmallisuudessa.

Tiedonkulussa oli ongelmia eri työyksiköiden välillä samoin kuin johdon ja henkilöstön välil-lä. Työntekijät katsoivat, että työyksiköiden sisällä tieto välittyi aikaisempaa heikommin. Lisäksi esimiesten mukaan tiedonkulku takkuili joka suhteessa heikommin kuin kolme vuotta sitten.

PEREHDYTYKSESSÄ JA JATKOKOULUTUK-SESSA KOHENNETTAVAA

Osaaminen oli kunnossa lähes kaikilla. Sen si-jaan perehdytyksessä oli edelleen kehitettävää. Varsinkin työntekijät arvioivat tulokkaiden ja uusiin tehtäviin perehdyttämisessä olevan pal-jonkin parantamisen varaa.

Työntekijöistä ja esimiehistä aikaisempaa use-

ampi kaipasi kohennusta myös ammattitaidon ylläpitämiseen.

Työssä pystyttiin vaikuttamaan eniten työtah-tiin ja työjärjestykseen. Työntekijöillä oli aikai-sempaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia, sen sijaan toimihenkilöillä ja esimiehillä niitä oli vähemmän.

ARVIO TYÖNANTAJASTA

Sitoutuminen Stevecoon työnantajana rakoili varsinkin toimihenkilöillä ja esimiehillä. Harva vastaaja oli tosissaan vaihtamassa työpaikkaa, mutta työn merkitys yrityksen tavoitteiden kannalta ja tyytyväisyys työnantajaan olivat vähentyneet.

TYÖN KUORMITUS VÄHENI

Tyytyväisyys työhön väheni jonkin verran kai-killa vastaajilla. Joka tapauksessa työssä ei ol-lut enää yhtä paljon häiriötekijöitä eikä henkis-tä kuormitusta kuin kolme vuotta sitten.

Suurin osa vastaajista koki suoriutuvansa työ-

Tuloksia Steveco Oy:n työhyvinvointikyselystä 2011 ja 2014

Maaliskuussa 2014 Etera toteutti Steveco Oy:n henkilöstölle työhyvinvointi-tutkimuksen. Edellinen tutkimus oli tehty vuonna 2011. Tämänvuotiseen kyselyyn vastasi 291 henkilöä.

Tyytyväiset esimiehen 2014

% 2011

%

Tiedottamiseen 44 46

Suunnitelmallisuuteen 43 49

Kuunteluun/keskusteluun 54 55

Tukeen/kannustukseen 37 41

Oikeudenmukaisuuteen 51 49

Käytännön tuntemukseen 55 51

Organisointiin 41 40

Steveco työantajana 2011

% 2014

%

Työnantajaansa tyytyväiset 73 67

Omaa työpanosta piti tärkeänä 69 61

Uskoi melko varmasti vaihtavansa työpaikkaa

9 2

Hyvin hoidettuna piti 2011

% 2014

%

Työhön tuloperehdytystä 41 44

Uusiin työtehtäviin/työympäristöön perehdytystä

- 39

Täydennys-/jatkokoulutusta 26 27

Ammattitaidon kehittämistä 41 41

arvio tyÖnantaJaSta sitoutuminen stevecoon työnantajana rakoili varsinkin toimi-henkilöillä ja esimiehillä. harva vastaaja oli tosissaan vaihta-massa työpaikkaa, mutta työn merkitys yrityksen tavoitteiden kannalta ja tyytyväisyys työnantajaan olivat vähentyneet.

ESIMIESTYÖ
















% 2011

%









% 2014

%




9 2


% 2014

%



- 39



ESIMIESTYÖ
















% 2011

%









% 2014

%




9 2


% 2014

%



- 39



PereHdytyKSeSSÄ Ja JatKoKoulutuKSeSSa KoHennettavaa osaaminen oli kunnossa lähes kaikilla. sen sijaan perehdytyk-sessä oli edelleen kehitettävää. Varsinkin työntekijät arvioivat tulokkaiden ja uusiin tehtäviin perehdyttämisessä olevan pal-jonkin parantamisen varaa. työntekijöistä ja esimiehistä aikaisempaa useampi kaipasi kohennusta myös ammattitaidon ylläpitämiseen. työssä pystyttiin vaikuttamaan eniten työtahtiin ja työjär-jestykseen. työntekijöillä oli aikaisempaa enemmän vaiku-tusmahdollisuuksia, sen sijaan toimihenkilöillä ja esimiehillä niitä oli vähemmän.

tyÖn KuorMituS vÄHeni tyytyväisyys työhön väheni jonkin verran kaikilla vastaajil-la. joka tapauksessa työssä ei ollut enää yhtä paljon häiriö-tekijöitä eikä henkistä kuormitusta kuin kolme vuotta sitten. suurin osa vastaajista koki suoriutuvansa työmäärästään hyvin ja piti työnsä laatua hyvänä. palautetta toivottiin saa-van enemmän.

määrästään hyvin ja piti työnsä laatua hyvänä. Palautetta toivottiin saavan enemmän.

HYVÄSSÄ PORUKKAHENGESSÄ TSEMPPAAMI-SEN VARAA

Vastaajat pitivät työkavereita työnsä yhtenä par-haista puolista, mutta katsoivat työyhteisön toimi-van kuitenkin aikaisempaa heikommin. Entistä harvempi piti ilmapiiriä hyvänä, kohtelua tasa-arvoisena tai muuten asiallisena.

Oman työn ja ammatin arvostuksen koettiin kui-tenkin lisääntyneen työyhteisössä.

TYÖSSÄ JAKSETTIIN IKÄÄNTYMISESTÄ HUO-LIMATTA

Steveco Oy:n henkilöstön terveys ja jaksaminen olivat lähes samaa tasoa, osin hieman parempia-kin kuin edellisessä kyselyssä. Näin oli, vaikka vastaajat olivat vuonna 2014 keskimäärin 3 vuot-ta vanhempia kuin edellisessä kyselyssä.

Vain esimiehet arvioivat jaksamisensa jonkin ver-ran heikentyneen, tosin vastanneet esimiehet oli-vat edelliskyselyä selvästi vanhempia.

Vastaajat pystyivät myös palautumaan työstään vapaa-ajalla vähintään yhtä hyvin kuin aikaisem-minkin. Lisävoimia jaksamiseen antoivat perhe, harrastukset ja liikunta.

Lähes kaikki aikoivat jatkaa työssään ainakin seu-raavat kaksi vuotta.

Steveco Oy:n johto kiittää kaikkia tutkimuk-seen osallistuneita.

Arviot työstä 2011

% 2014

%

Työhönsä tyytyväiset 76 68

Kiire aiheutti paljon kuormitusta 35 26

Suunnittelemattomia muutoksia pal-jon

25 27

Jatkuvat keskeytykset työssä haitta-sivat paljon

20 27

Suoriutui työmäärästä hyvin - 89

Piti työnsä laatua hyvänä - 87

Sai riittävästi palautetta suoriutumi-sestaan

- 27

Terveys ja jaksaminen 2011

% 2014

%

Koettu terveys hyvä 72 73

Stressiä paljon tai jonkin verran 43 33

Kohtuutonta uupumusta usein 14 14

Yleinen hyvinvointi keskimäärin 7,7 7,7

Työkyky keksimäärin 8,1 8,2

Työyhteisö 2014

% 2011

%

Ilmapiiri/yhteishenki on hyvä 69 77

Kohtelu on tasa-arvoista 59 89

Kiusaamista ei esiinny 65 89

Saa tukea ja apua 64

Kokee ystävällisyyttä 59

12 13

HyvÄSSÄ PoruKKaHengeSSÄ tSeMPPaaMiSen varaa Vastaajat pitivät työkavereita työnsä yhtenä parhaista puolista, mutta katsoivat työyhteisön toimivan kuitenkin aikaisempaa heikommin. entistä harvempi piti ilmapiiriä hyvänä, kohtelua tasa-arvoisena tai muuten asiallisena. oman työn ja ammatin arvostuksen koettiin kuitenkin li-sääntyneen työyhteisössä.

tyÖSSÄ JaKSettiin iKÄÄntyMiSeStÄ HuoliMatta steveco oy:n henkilöstön terveys ja jaksaminen olivat lähes samaa tasoa, osin hieman parempiakin kuin edellisessä ky-selyssä. näin oli, vaikka vastaajat olivat vuonna 2014 keski-määrin 3 vuotta vanhempia kuin edellisessä kyselyssä.












% 2014

%




25 27


20 27




- 27


% 2014

%






Työyhteisö 2014

% 2011

%






Vain esimiehet arvioivat jaksamisensa jonkin verran heiken-tyneen, tosin vastanneet esimiehet olivat edelliskyselyä sel-västi vanhempia.

Vastaajat pystyivät myös palautumaan työstään vapaa-ajalla vähintään yhtä hyvin kuin aikaisemminkin. lisävoimia jaksa-miseen antoivat perhe, harrastukset ja liikunta.












% 2014

%




25 27


20 27




- 27


% 2014

%






Työyhteisö 2014

% 2011

%






lähes kaikki aikoivat jatkaa työssään ainakin seuraavat kak-si vuotta.

steveco oy:n johto kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita.

1414

Suomimies- ja Suomineito-kuntotestausten uusintakierros on sovittu vedettäväksi läpi 27. – 31.10.2014. tarkemmat aikataulut ja ilmoittautumisohjeet kerrotaan syksymmällä sisäisillä viestin-täkanavilla.

pasi pelttari

Palvelusvuosi-muistamisiin pieniä muutoksia palvelusvuosijuhlaa vietetään tänä vuonna 10. marraskuuta. kutsu juhlaan lähtee myöhemmin syksyllä liki sadalle stevecolaiselle. palvelusvuosimuistamisiin on tehty pari muutosta. kymmenen vuoden pal-velusta aiemmin annettu polar-sykemit-tari vaihtuu aktiivisuusrannekkeeseen, joka on liikunta- ja terveystrendien tä-män hetken ehdoton ykkönen. 20, 30 ja 40 vuoden palveluksesta palkittavilla on ollut mahdollisuus valita tavaralahjan tai palvelusvuosien mää-rästä riippuen eripituisten lomapaket-tien välillä. palveluntarjoaja on päätet-ty vaihtaa. uusi yhteistyökumppani on holiday Club saimaa.

vuorottelu-vapaisiin lakimuutos Vuorotteluvapaita koskeva muutos lainsäädännössä tuli voimaan 1. syys-kuuta. Vuorotteluvapaasijaisen työttö-myyden kestossa nyt vaadittu vähim-mäisaika yksi työtön päivä muuttuu 90 työttömäksi kalenteripäiväksi 14 kuu-kauden ajanjaksolla ennen sijaisuuden alkua. työttömyys voi koostua osista, mutta edelleenkin on oltava työtön välittömästi ennen työsuhteen alkua. poikkeuksena tästä säännöstä ovat alle 25-vuotiaat sekä yli 55-vuotiaat sekä alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet, joi-den valmistumisesta on alle vuosi. Vuorotteluvapaalle aikovankin on täytettävä tietyt kriteerit, mm. ennen vuorotteluvapaan alkamista takana täy-tyy olla vähintään 16 vuotta työssäoloa sekä joitakin ikään perustuvia rajoituk-sia. tarkempaa tietoa kriteereistä saa te-toimistosta. parhaillaan 44 stevecolaista joko on parhaillaan vuorotteluvapaalla tai on so-pinut vapaiden aikataulusta. jatkossakin vuorotteluvapaat ovat mahdollisia, mut-ta niitä myönnetään tapauskohtaisesti. tuuraajien pääpaino on yhtiössä jo en-nestään määräaikaisessa tai tilapäises-sä työsuhteessa olevissa henkilöissä. li-säksi alle 25-vuotiaiden työllistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Kuntotestausten 2. kierros

testeistä vastaa samainen likes (lii-kunnan ja kansaterveyden edistämis-säätiö) kuin viime vuonnakin. testaa-jatkin ovat ennestään jo tutut Pari Pelttari ja Juha Sorvisto.

testissä testataan:Polar-kuntotesti, joka perustuu syk-keen ja sykevälivaihtelun mittaukseen lepotilassa. tulos on arvio maksimaa-lisesta hapenottokyvystä, joka kuvaa kestävyyskuntoa.

juha sorvisto

Kehonkoostumusanalyysi, joka tehdään inbody 720 –mittalaitteella. Mittaa kehon koostumusta: rasvan ja lihasten määrää, lihastasapainoa, ke-hon nesteiden määrää ja sisäelinten ympärillä olevaa rasvaa.Puristusvoima. testitulos (kg) ker-too yläraajojen lihasvoimasta ja an-taa hyvän kuvan koko kehon lihas-voimasta.

testi tehdään työajalla ja se kestää noin 20 minuuttia.

h e n k i l ö s t ö h A l l i n t o

Vaparin palvelut ovat taas käytettävissä. tarjonta ja periaatteet löytyvät Pollarista.

2014 vuoden viimeiset palkkapäivättyöntekijät keskiviikkona 31.12.2014

työnjohtajat tiistaina 30.12.2014

toimihenkilöt perjantaina 12.12.2014

Huo

m!

14 1514

kirjoittaja Sinikka grönfors, kuntoutusasiantunti-ja, eläkevakuutusyhtiö etera

työeläkeyhtiön kuntoutus tukee työssä jatkamistatyöeläkekuntoutuksen tavoittee-na on antaa työntekijöille mah-dollisuus jatkaa työntekoa enti-sessä työssään tai terveydelleen soveltuvammassa työssä.

jos terveys aiheuttaa ongelmia työssä selviytymisessä, kannattaa ottaa yhteyt-tä työterveyslääkäriin. hänen kanssaan voi laittaa alulle ammatillisen kuntou-tuksen hakemisen. työeläkekuntoutuksen eteneminen ja ajankohtaisuus on aina hyvin yksilöllistä. usein käyn asioita yhdessä läpi työnteki-jän kanssa puhelimitse ja ohjaan häntä tapauskohtaisesti.

Kuin lottovoittoolen työskennellyt alalla noin kymme-nen vuotta ja nähnyt, kuinka työeläke-kuntoutus on monelle kuin lottovoitto. se on antanut monelle mahdollisuuden jatkaa työssä työkyvyn ongelmista huo-limatta. onnistuneet paluut työelämään ovat työni ilo. syksystä 2013 alkaen vastuullani on ollut stevecolaisten työntekijöiden kun-toutusneuvonta.

Keventää työhön paluutayksi käytetyimmistä keinoista on työko-keilu. silloin pitkän sairasloman jälkeen omaan työhönsä voi palata tehden ke-vennettyä ja lyhennettyä työpäivää. elä-keyhtiö maksaa toimeentulon ja ottaa vakuutukset. työkokeilu kestää 1–6 kuukautta. näin henkilö voi totuttautua rauhassa työrytmiin ja kuntoutua työkuntoisek-si, eikä sairausloman tarvitse pitkittyä kohtuuttomasti.

uuden uran alkuunjos työllistyminen entisiin tehtäviin ei ole enää terveyden vuoksi mahdollista, voi etera maksaa toimeentuloa uudel-leenkoulutuksen ajalta.

Ammatinvalinnan suunnitteluun ete-ra ostaa ulkopuolista apua työntekijälle, jotta kenenkään ei tarvitse yksin pohtia omia mahdollisuuksiaan.

Pähkinänkuoressa työeläkekuntoutukseen ovat oikeutet-tuja pääsääntöisesti työntekijät, joil-la on riittävästi työhistoriaa ja joilla on lääketieteellisesti todettu vika, vamma tai sairaus. Ammatillista kuntoutusta haetaan sitä varten tarkoitetulla lomakkeella ja lää-kärin b-lausunnolla. Vuonna 2013 kaikkiaan viisi steveco-laista työntekijää osallistui eteran tuke-maan työeläkekuntoutukseen.

lisätietoa löydät osoitteesta:etera.fi/kuntoutus.

sinikka Grönfors

Hieronnat uusilla periaatteillahierontapalveluihin tuli muutos syyskuun alusta lukien. steve-co on tehnyt vieruhierojat oy:n kanssa sopimuksen, jonka mu-kaan kaikissa Vieruhierojat oy:n sekä rela-hierojat oy:n alihank-kijoiden toimipisteissä korvataan 10 euroa / hierontakerta steveco oy:n ja suomen satamatekniikka oy:n henkilökunnan käynneistä.

1.9.2014 – 31.12.2014 kukin työsuh-teessa oleva henkilö voi käyttää tuettua palvelua max kolme (3) kertaa.

hierojalla käydään aina omalla ajalla. henkilöllisyys tulee käynneillä todistaa esittämällä henkilökortti.

palveluntarjoajat laskuttavat tukiosuu-desta suoraan stevecoa ja erotuksen kukin maksaa itse hierojalle. Wieruhie-rojilla on alihankkijoita mm. kotkassa, haminassa, kouvolassa sekä pääkau-punkiseudulla. kaikki toimipaikat löyty-vät osoitteista www.wieruhierojat.fi sekä www.relaxi.fi.

Henkilöstöhallinnossa on mietitty toimenpiteitä, joilla voitaisiin vastata työ-hyvinvointitutkimuksessa

havaittuihin kehityskohteisiin. työ-hyvinvointitutkimuksen tuloksia ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä on mietitty myös stevecon johtoryh-mässä. henkilöstöhallinto raportoi hankkeista yhtiön sisäisillä tiedo-tuskanavilla sekä seuraavissa hen-kilöstölehdissä.

Johtopäätöksiä ja toimenpiteitä

16

esa luukkosen kilpaveneilykausi 2013 oli menes-tyksekäs, mutta tämä kesä on ollut vielä parempi. Viime vuoden napolissa ajettu offshore 3C-luo-kan MM-kisan nelossija vaihtui nyt MM-pronssi-mitaliin. kisat käytiin Förbyssä heinäkuun alussa. elokuun lopulla imatralla ajetuissa sM-kisoissa pari johan rehn – esa luukkonen voitti suomen mestaruuden.

esa kirjoitti helmikuussa stevecon blogiin kisois-ta kartturin silmin. Blogi löytyy osoitteesta blog.steveco.fi.

Varsin mainiota kautta pelaavan FC ktp:n edustusjoukkueen pelaajat vietti-vät valmentajansa sami ristilän johdolla elokuun puolivälissä toisenlaisen tiistai-päivän tutustumalla stevecon Musslaon

Mitalisadetta!

juttu salon seudun sanomissa

kuvat: Antti kiiski

MM-pronssimitalistit esa luukkonen ja johan rehn

veikkausliigaan tähyävä KtP vieraili satamassa

ja hietasen terminaaleihin, haminakot-kan satamaan sekä ruotsinsalmen tais-teluun koululaiva katariinan kannelta käsin. osa ryhmästä oli mukana jo vii-me vuonna, kun silloin FC kooteepeen

nimeä kantanut joukkue tutustui ahtaa-jafutis –termin alkulähteille.FC ktp on toinen stevecon pääsponso-rointikohteista. toinen on ktp-Basket. yhteistyösopimuksiin liittyen steveco-laiset saavat alennuksia molempien lajien kausikorteista sekä yksittäisistä pääsylipuista.

16 17

oona näytti mallia ja steveco-laiset juoksukoululaiset tekivät perässä, eikä Karhulan keskus-kentän yläpuolella paukkuva ukonilma ja sade näyttäneet haittaavaan porukkaa vähää-kään. asenne oli kohdillaan niin opettajalla kuin oppilail-lakin.

– en odottanut, että oppilaat olisivat näin hyviä, oona ihmetteli stevecolais-ten osaamisen tasoa. oona kettusen juoksukoulu steveco-laisille saatiin viimein toteutettua elo-

Sadetta ja ukkosta uhmaten

kuussa. päällekkäisyydet ja juostut ma-ratonit kutistivat osallistujamäärän puo-leen tusinaan, keväällä tulijoita olisi ollut rutkasti enemmän. kaikki kuitenkin ym-märsivät juoksukoulun lykkääntymisen syyn: oonan oma valmentautuminen uuteen kisakauteen tössähti keväällä vakaviin jalkaongelmiin. – Viime viikolla juoksin ensimmäisen kerran ilman kipua. ennätyskuntoon en enää tällä kaudella ehdi, mutta olisi mu-kava päästä maaotteluun juoksemaan. nyt pitää edetä maltillisesti, kertoi oona, joka kaikista hankaluuksista huo-limatta taisteli kuopion kalevan kisoissa naisten kympin sM-hopealle. -eh

juoksukoulun avaavat alkuverryttelyt hoidettiin katsomossa suo-jassa sateelta. Arto sinikannas ja karri kangas keskittyivät koor-dinaatioharjoituksiin.

oona näytti mallia, miten jalka nousee aitojen yli.

sania Mäntynen sai kirit-täjäksi tyttärensä salman.

steveco tukee oona kettusen urheilu-uraa.

17

18

Vetomestarit areenalla

steveco on tukenut tavalla tai toisella alusta pitäen kan-sainvälistä sotilasmusiikkitapahtumaa hamina tattoota. ensimmäinen tattoo järjestettiin vuonna 1990 ja alkuun marssishow’lle raivattiin hulppea esiintymisareena sata-

man paperivarastoon. Vuodesta 1998 tattoon marssishow’t on järjestetty Bastionissa.

Aiemmilla kerroilla areenalla on ollut yksi vetomestari kerrallaan, mutta nyt kaksi. – se lisää vähän vaikeusastetta, totesi Christer harden.

Ari Mäenpäälle tattoo-keikka oli toinen, Christer hardenille jo mones. silti jännitystä oli ilmassa ja onnistumisen analysointi urakan päätteeksi paikallaan.

erilaiset hevosvoimat odottelivat omien tehtäviensä alkua.

rakuunasoittokuntaa edustanut tuomo Makkonen kapusi leon – tai ylipäätään minkään hevosen selkään ensimmäisen ker-ran eläissään marssishow’n kenraaliharjoituksissa. luottamus leon järkkymättömään tyyneyteen syntyi nopeasti. parival-jakon turvana Mervi Visuri.

tattoon kutsuvierastilaisuuden juhlava ruoka- ja juomatarjoilu on jo useaan kertaan katettu aree-nalle stevecon vetomestareilla. tänäkin vuonna, heinäkuun viimeisenä päivänä täpötäysi katso-mo pidätti henkeään ja puhkesi lopulta raikuviin suosionosoituksiin, kun ari Mäenpää ja Christer Harden vetivät tarjoilut areenalle. katsomossa oli iso joukko stevecolaisiakin todistamassa työkave-reiden onnistumista.

ravintolahenkilökunta saattoi viimeisenä etsradille vedetyn juomatarjoilun. Arpa suosi Ari Mäenpäätä ja hän sai vetää juomakasetin yleisön eteen.

18 19

V A p A r i

Kiitos muistamisista jäädessäni eläkkeelle!

Sakari Turunen

ajatuskuplakisan palkitut

Missähän jutussa tällainen sana piileksii? lähetä vastauksesi joko oheisella kupongilla steveco-lehden toimitukseen (steveco oy, steveco-lehti, pl 44, 48101 kotka), sähköpostitse [email protected] tai pollarin sähköisellä lomakkeella. Vastauksien palautus viimeistään 31.10.2014 osallistuneiden kesken arvotaan steveco-tuotepalkintoja.

etsittävä sana löytyi sivulta:

nimi:

yhteystiedot

Vaikka steveco-lehden lukijat suhtautuivat kovin varovaisesti kesän ajatuskuplakisaan, ehdotuksia lauran ja japan ajatuksista tuli ihan kunnollinen pino ja ne olivat toinen toistaan hauskempia. kaikkien vastanneiden kesken suoritetussa ar-vonnassa onnetar nosti raimo Hujakan, Harri Korpelan ja vesa Brucen kupongit. heille sa-moin kuin julkaistavien kuplatekstien kirjoittaneel-le rainer Mäntyselle ovat palkinnot lähteneet.

onnellista lossausta toivoen.

Kolli on kunnolla surrattu telakalle

vietäväksi ja purettavaksi

Syyskisassa etsitään sanaa

Kotkan Seudun Invalidit kiittävät

saamistaan palloista.kevään tiukkojen

loppuotteluiden tuloksena oli sM-hopea.

Laura perheineen kiittää (äidin) työkavereita

muistamisista!

19

20

– telkkariohjelmista voi saada ihan väärän käsityksen: ilmai-seksi ei saa mitään, kommentoi personal trainer veikko niiranen televisiossa pyöriviä laihdutus- ja kuntoremonttiohjelmia.

Personal trainer patistaa pois mukavuusalueelta

valitsemaltaan tieltä. – tärkein osa elä-mästä on kuntosalin oven ulkopuolella. stevecolaisten toiseksi käytetyin Va-parin tukema liikuntapalvelu heti uinnin jälkeen on kuntosalit. näin on ollut jo vuosia, mutta personal trainerin pes-taaminen kuntosalijäsenyyden lisäksi on enemmänkin viime aikojen trendi. Moni on tunnustanut, että treenaami-nen oli jämähtänyt mukavuustasolle, eikä mitään erityistä kehitystä enää ta-pahtunut. Ammattilaisen ohjaus on ollut tervetullutta myös siinä mielessä, että kuntosalin laitteita väärin käyttämällä voi aiheuttaa itselleen lopunikäisiäkin vammoja. Veikko niirasen asiakaskunta koos-tuu lähinnä haminalaisella kunnon kei-taalla kävijöistä. personal trainerin töitä hän on tehnyt 15 vuoden. treenattava-na on ollut myös kilpaurheilijoita, mm. jääkiekkoilijoita ja taitoluistelijoita. ha-minaan niiranen muutti nelisen vuotta sitten turusta. Asiakaskunta on laajen-tunut mukavasti. – porukka on päässyt hyvään kuntoon, Veikko kiittelee ja jatkaa, että mukavin ja haastavin asiakas on ihan tavallinen ihminen, joka haluaa ruveta tekemään asioita oman hyvinvointinsa eteen.

Menestyksekäs ura jatkuunuorempana Veikko harrasti jalkapalloa, jääkiekkoa ja nyrkkeilyä. lajeihin kuului myös salitreeniä ja Veikko alkoi viihtyä salilla paremmin ja paremmin. – paimiossa oli kehonrakennuskisat ja salin omistaja houkutteli mukaan. siitä se sitten lähti 80-luvun lopulla… Veikko lopetti kehonrakentajan kisau-ran sM-pronssiin 2005. – yritin elää nor-maalielämää, syödä pizzaa ja grilliruo-kaa ja käydä kaljalla viikonloppuisin. se rupesi lopulta hävettämään ja kolmen vuoden totaalipaussin jälkeen aloitin treenaamisen uudelleen. Viime vuonna tuli kutsu maajoukkueeseen. Veikko niiranen kisasi kesäkuun puo-livälissä Ateenassa W.A.p.p.A:n MM-kisoissa 50 vuotta täyttäneiden super Master -luokassa. tuomisina oli seitse-mäs sija, sama kuin viime vuonna alle viisikymppisissä. – se oli hirveän iso tapahtuma: kilpai-

lijoita on 37 maasta ja sarjoja on useita. ilmapiiri oli tosi mukava. joskus saleilla näkee itseään täynnä olevia pullistele-via idiootteja, mutta eivät ole kilpaili-joita. kilpailijoilla ei ole varaa ja aikaa pullisteluun. – tein koko vuoden tarkasti työtä tätä kilpailua varten. Vaimolle lupasin, että tämä on viimeinen kerta, Veikko sanoo ja myöntää, että vaimokin suhtautuu lu-paukseen tietyllä skeptisyydellä. – kilpailukaudella en käy yhteisissä riennoissa. Vaimo on ollut tuki ja kan-nustaja ja ilman sitä on ihan mahdoton-ta valmistautua kisoihin. tämä on yksi-näisen miehen hommaa, eikä vaaditun-lainen ruoka ole halpaa, hän jatkaa ja kiittää saamastaan tuesta myös kotisa-lin henkilökuntaa ja treenareita tuesta.

Personal trainer ei tarkoita pakkoa käydä kuntosalilla– ennen oli jotenkin erikoinen, jos pesta-si itselleen personal trainerin. nyt tilan-ne on toinen: moni salilla aikansa käynyt toteaa, ettei tuloksia omin voimin tule. ei niitä tulekaan, ellei treenaamiseen lii-tä oikeanlaista ruokavaliota, sanoo kym-menkuntaa kotkan seudun kuntoilijaa valmentava Heli ahvenainen. – Voi olla myös niin, että laitteissa tehdään liikkeitä väärin ja se on haitak-si terveydelle. yhden asiakkaan kanssa on katsottu liikkeet läpi ja tehty treeni-ohjelma, muutoin valmennettavillani on kolmen, kuuden tai 12 kuukauden val-mennuspaketti. nämä paketit ovatkin parempia ja tehokkaampia, jos haluaa päästä tavoitteisiin ja haluaa näkyviä tuloksia. Mielellään en teekään pelkkää saliohjelmaa tai ruokavaliota, vaan ko-konaisvaltaisen paketin, koska sillä saa parhaan tuloksen. – Alussa olemme treenattavan kans-sa melkein päivittäin tekemisissä, kun tulee kysymyksiä treeneistä ja ruoka-valiosta. valmennettavasta otetaan va-lokuvat ja tehdään mittaukset, jos se asiakkaalle sopii. ne ovat tärkeitä, kos-ka kun sitä omaa kuvaa päivittäin pei-listä katselee, ei aina huomaa kehossa tapahtuneita muutoksia. Valokuvat ja mittanauha kertovat totuuden edistymi-sestä. pelkkä vaaka ei aina kerro koko totuutta varsinkaan silloin, kun pääasia ei ole pelkkä painonpudotus. kun krop-pa kiinteytyy ja lihasta tulee lisää, paino voi noustakin. – ohjelman edetessä viestittelemme treenattavan kanssa parin viikon välein, joskus tiiviimminkin. jos ei asiakkaalta ala kuulua raporttia, alan kysellä kuulu-misia, heli nauraa.

heli Ahvenainen tarkistaa peilistä, että tree-nattava Anni tekee liikkeen täsmälleen oi-kein.

t uloksia tulee varmasti, jos noudat-taa ruokavaliota ja treeniohjelmaa tarkasti. personal trainer antaa oh-jeet ja ohjaa oikeaan suuntaan,

mutta oman motivaation pitää olla kova, Veikko jatkaa ja muistuttaa, että elämäs-sä pitää silti olla aina myös nautintoja, eikä grillimakkaran syöminen kaada koko projektia, jos ei joka päivä lipeä

V A pA r i

20 21

asiakkaan toiveita noudattaenpersonal trainer laatii ohjelman, ruo-kavalion ja lisäravinnekartan asiakkaan tavoitteiden ja toiveiden mukaan. joku haluaa laihtua, toinen kiinteytyä, kol-mas kasvattaa lihaksia. heli painottaa ruokavalion tärkeyttä on tavoite mikä tahansa – ja varoittelee lipsumisesta. ruokavaliota on hankala muuttaa, jos alun perin laadittua ei ole noudatettu. joskus käy niinkin, että tuloksia tu-lee odotettua nopeammin ja silloin on paikallaan joko asettaa uusia tavoitteita tai rakentaa ylläpitoruokavalio. – puolen vuoden ruokavalio yleensä jää pysyväk-si, kun siitä on jo tullut elämäntapa ja asiakkaalle niin hyvä olo. paluu entiseen romuttaa saavutetut tulokset, mutta yleensä asiakkaalle jää kyllä päälle oi-kea rytmi syömiseen. personal trainerin kanssa ei ole pakko huhkia kuntosalilla laitteiden kimpussa, ellei halua. heli patistaa asiakkaansa aamulenkeille ja niiden lisäksi on hyvä käydä jumpissa, cross trainingissä tai vaikka tehdä kotijumppaa, jos sali ei tunnu omalta. Mikäli haluaa enemmän muokata kroppaansa, silloin tarvitaan punttien nosteluakin. – Moni kuntosalia vieroksunut on lop-pujen lopuksi innostunut siellä käymi-seen. salitreenaamiseen jää helposti koukkuun, heli sanoo. hänen treenatta-vansa käyttävät eri salien palveluita, jos-kin useimmat käyvät salilla. teen yhteis-työtä mm. huuman, hyväntuulen kun-toklubin, lady linen ja easyFitin kanssa.Valmennettavia harkiten heli itse on käynyt salilla jo parikym-mentä vuotta ja on pitänyt ryhmälii-kuntatunteja kotiseudullaan raahessa. kotkaan muuton jälkeen ryhmäliikunta-tuntien ohjaus jäi, kun lapset aloittivat koulun ja heli halusi käyttää enemmän aikaa omaan treenaamiseen. perso-nal traineriksi hän kouluttautui Fitfar-min -koulutusohjelmassa tänä vuonna. Varsinainen leipäpuu helillä on kymen sanomien ilmoitusmarkkinoinnissa ja lisäksi Bodystock -myymälä kotkassa miehensä kanssa. – päivätyöstä johtuen otan valmen-nettavia harkiten, koska haluan keskittyä jokaiseen asiakkaaseeni täysipainoises-ti, heli sanoo. heli tähtää uransa ensimmäisiin Body Fitnessin sM-karsintoihin, jotka käydään jyväskylässä syyskuussa. jos hyvin me-nee, sM-finaalit kisataan lahdessa lo-kakuussa. helin oma treenaus on jari ”Bull” Mentulan asiantuntevissa käsis-sä. Menossa on kolmas tavoitteellisen harjoittelun vuosi. –eh

Veikko niirasen mukaan

mukavin ja haastavin

asiakas on ihan tavallinen

ihminen, joka haluaa ruveta

tekemään asioita oman

hyvinvointinsa eteen.

"Ilm

aise

ksi e

i saa

mitä

än...

22

stevecon eläkeläisten kesäretki kesäkuussa oli yhtä sateinen kuin muutkin alkukesän päivät, mutta se ei hyväntuulisen joukon iloa laimentanut. pyhtään Meriho-telli Mäntyniemessä riitti tilaa ja suojaa sateelta, joka onneksi veti

välillä henkeä ja päästi porukan ulos jaloittelemaan. retkeä isännöinyt henkilös-töpäällikkö rauli Pohjola kertoi yhtiön ajankohtaiset kuulumiset. eläkeläisten puolesta kiitospu-heenvuoron piti Matti hulkkonen,

Iloista puheensorinaa Mäntyniemessä

erik hagel, jorma Degerman ja nils Malm-berg tutustuivat Mäntyniemen ympäristöön sateen hetkeksi tauottua.

kerstin Westerlund, kirsti huovinen ja Aulis piispa viisveisasivat pienestä sateesta.

pentti riihelä, sakari holviala, Matti saa-renheimo ja jaakko kauppila.

esko Arffman, taisto pietikäinen ja edgar klang kuuntelivat vakavina rauli pohjolan puhetta stevecon kuulumisista.

reijo siikanen ja urpo herrala löysivät mukavan paikan juttutuokiolle.

joka totesi, etteivät vastaavanlai-set eläköityneille työntekijöille järjestetyt tilaisuudet ole enää järin yleisiä. eläkeläisretken järjestelyistä vastasi jo monetta kertaa arto Kauppila. –eh

22 23

h i s t o r i A n h A V i n A A

Mistä vuonna 1984 kirjoitettiin

Kolmekymmentä vuotta sitten il-mestyneessä Ahtausviestissä kerro-taan satamien tehostetusta sääpalve-lusta, jonka tarkoituksena oli enna-koida hankalat sääolot ja helpottaa työjärjestelyiden suunnittelua. ”Aa-mulla aikaisin annetaan paikalli-nen sade- ja tuuliennusta. Ennuste välitetään videotexillä ja se pide-tään päivän kuluessa ajan tasalla. Seuraavan päivän ennuste saadaan illalla.” ”Ahtausliikkeet ovat tähän asti keränneet vastaavat tiedot alu-eellisista sääpalvelupisteistä. Nämä ennusteet eivät ole olleet ajan tasal-la eikä riittävän tarkkoja. Nyt en-nusteet saataneen vaivattomammin näyttöpäätteen avulla”. Tarina ei kerro, kuinka hyvin ennusteet piti-vät lopulta paikkansa.(4. heinäkuuta 2014 älypuhelimen Supersää kertoi, että päivän sademäärä Kotkassa on 0 mm, mutta totuus ikkunan takana oli ihan toinen: vettä satoi kaatamalla.

Samassa Ahtausviestin numeros-sa 2/1984 kerrotaan, miten Kotka Stevedoringin konttoriin kannettiin Paragonin B-21 -mikrotietokone. ”Kone otettiin käyttöön kirjanpito-

ja laskentapuolella, mihin se sovel-tuu erityisen hyvin käyttöominai-suuksiensa vuoksi. Tytöt eivät uutta tulokasta pelästyneet, vaan huoma-sivat mikron tarjoavan heti nykyai-kaisen tekniikan suoman apuväli-neen, jolla kustannuslaskelmat, ti-lastot ja raportit syntyvät joutuisasti. Mikrotietokoneen käyttöominaisuu-det ovatkin parhaimmillaan toistu-vien ja säännöllisten laskelmien te-ossa, jolloin se korvaa tehokkaasti kirjoitus- ja laskukoneen säästäen aikaa ja vaivaa”.

Vuoden 1984 viimeisessä Ahtaus-viestissä kerrotaan laajasti Kotkan Työterveyden toteuttaman satama-

työnjohtajien työ-olosuhde- ja viihty-vyystutkimuksen tu-loksista. Loppupuo-len kappale tuntuu kovasti tutulta: ”Työ-paikan henki vaikut-ti hyvältä ja työryh-mässä vallitsi hyvät suhteet. Työnjohtajille annettiin liian vähän palautetta työn suo-rittamisesta ja työssä

onnistumisesta”. Eteran koko Ste-vecon henkilöstölle tänä vuonna te-kemän tutkimuksen tuloksissa nou-sivat nuo samat asiat esille.

Vuosi 1984 oli melkein kokonaan hyvä vuosi. Toimitusjohtaja Juhani Forss totesi joulunumeron pääkir-joituksessaan, että vaikka alkuvuo-si oli taloudellisien kasvun aikaa, liikennelukujen kehitys tasaantui loppuvuoden kuukausina. Käsitelty tonnimäärä oli kuitenkin kaikkien aikojen paras. Seuraavalle vuodelle Forss ennusti entistä kovempaa kil-pailua eri satamien kesken. -eh

Ristikkovoittajat 1/2014

eva Ahoste, kotkaMarkku hyytiäinen, kotkasynnöve kinnunen, kotka

sanaristikon oikein ratkaisseiden kesken arvomme jälleen kolme esinepalkintoa. ristikon palautus viimeistään 31.10.2014 mennessä elina harjamalle kipparinkulmaan (osoite pl 44, 48101 kotka).

Nimi

Osoite

ristikko 2

/2014

seuraava steveco ilmestyy joulukuussa 2014. lehteen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa steveco-lehden toimitukseen vii-meistään 14.11.2014 osoitteella steveco-lehti, pl 44, 48101 kotka tai sähköpostitse [email protected].

Voit lähettää kilpailuvastauksen ja ristikon samassa kirjekuoressa.

Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutokset henkilöstöhallintoon.

STEVECO

steveco 2 2014

Documents