stormossen vuosikertomus/årsberättelse 2012

2

YLÄINDEKSI

Toimitusjohtajan katsaus /Verkställande direktörens översikt

Stormossenin omistajakuntien jätteenkäsittely on nyt Euroopan kärkitasoa. Kaatopaikan kuor-mitus on lähestulkoon loppunut kokonaan, koska biokaasulaitos käsittelee biojätettä ja lietettä ja tähän asti suurin hankkeemme Westenergy Ab Oy aloitti toimintansa toimikaudella. Lajittelu-muutoksen jälkeen kaatopaikalle loppusijoitetaan alle yksi prosentti kaikesta kotitalousjätteestä. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste vuonna 2012 oli 95 %, mikä kuuluu maan korkeimpiin. Westenergyn koepoltto voitiin aloittaa suun-nitelmien mukaisesti viime kesänä ja loppuvuo-desta höyryä alettiin toimittaa Vaasan Sähkölle kaukolämmön ja sähkön tuotantoa varten. Saamme kiittää tehokasta hankeorganisaatiota siitä, että hanke pysyi annetussa aikataulussa ja budjetissa. Keneltäkään ei toivottavasti ole jäänyt huo-maamatta, että kotitalouksien lajittelu muuttui syyskuun ensimmäisenä päivänä. Biokaasulaitok-selle tulevan biojätteen määrät vastasivat odo-tuksia. Sen sijaan lajittelu ja logistiikka on saatava toimimaan paremmin. Tavoitteenahan on, että bi-ojätteestä saatavalla lopputuotteella olisi kysyn- tää markkinoilla sekä viljelylannoitteena että viheralueiden rakentamiseen käytettävänä kas-vualustana.

Stormossenin tavoitteena on myös jalostaa edelleen biokaasulaitoksen

tuottamaa biokaasua ajoneuvopolttoaineeksi. Tämä antaa meille mainion

mahdollisuuden uuteen tulolähteeseen samalla kun voimme tarjota käyttäjille edul-

lista ja ympäristöystävällistä polttoainetta. Bio-kaasun polttoaineeksi jalostamisen myötä biojät-teen kierrätysympyrä sulkeutuu entistä lujemmin. Mitä enemmän ja paremmin lajiteltua biojätettä meille toimitetaan, sitä enemmän biokaasua ja mädätysjäämää voimme tuottaa. Tämä onkin tulevien vuosien suurin haasteemme. Stormossen on aiemmin pyrkinyt täyttämään viranomaisten jätteen hävittämiselle asetetut vaatimukset. Koska jätteenkäsittelyn painopiste on yhä enemmän siirtynyt perinteisestä kaa-topaikalle sijoittamisesta materiaali- ja ener-giahyödyntämisen suuntaan, on myös meidän toimintamme lähtökohta muuttunut. Tänään pyrimme siihen, että toiminta olisi helppoa kulut- tajille, ympäristöllisesti kestävää, resurssiteho-kasta ja kansantaloudellisesti puolusteltavissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi otamme mm. käyttöön uusia palveluita kuten suurikoko-isen jätteen noutopalvelun ja talkoolavan vuok-rauksen. Talkoolava on jaettu useaan lokeroon, mikä mahdollistaa lajittelun syntypaikalla pie-nemmissä rakennushankkeissa. Haluan lopuksi kiittää asiakkaita, yhteistyö-kumppaneita, hallitusta ja henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä ja hyvin tehdystä työstä. •

Nu har Stormossens ägarkommuner en avfalls-hantering som är i nivå med de främsta i Euro-pa. I och med att biogasanläggningen behandlar bioavfall och slam, samt att vårt hitintills största projekt Westenergy Ab Oy inledde sin verksam-het under perioden, har belastningen på deponin nästan helt upphört. Efter sorteringsförändring-en deponeras mindre än en procent av hushålls-avfallet. Återvinningsgraden för samhällsavfall blev för hela året 95 %, vilket är bland de högsta i landet. Provförbränningen vid Westenergy kunde inledas planenligt i somras och ånga började levereras till Vasa Elektriska för fjärrvärme och elproduktion i slutet av året. Att projektets tid-tabell och budget höll får vi tacka den effektiva projektorganisationen för. Att vi den första september ändrade på hus-hållens sortering har förhoppningsvis inte und-gått någon. Mängden bioavfall som vi beräknade skulle komma till biogasanläggningen motsva-rade förväntningarna. Däremot behöver vi få sorteringen och logistiken att fungera bättre. Målsättningen är ju att vi från bioavfallet skall få en slutprodukt som marknaden vill ha. Både som gödsel vid odlingar och som växtunderlag vid an-läggning av grönområden. Stormossen har också som målsättning att vidareförädla den biogas som biogasanläggning-en producerar till fordonsbränsle. Härmed får vi är en ypperlig möjlighet till att ytterligare kunna få nya inkomstkällor, samtidigt som konsumen-terna erbjuds ett förmånligt och miljövänligt bränsle. Att förädla biogasen till fordonsbränsle knyter samtidigt ytterligare ihop återvinningsci-rkeln för bioavfallet. Ju mer och bättre sorterat bioavfall vi får in desto mer biogas och rötrest

2

Sisällys / Innehåll

KUVAUS YHTIÖSTÄ / BESKRIVNING AV BOLAGET

Toimitusjohtajan katsaus / Verkställande direktörens översikt ......................................2Lyhyesti meistä / Kort om oss ...............................................6Henkilöstö / Personal .............................................................8Vuorovaikutus ja viestintä / Växelverkan och kommunikation ........................................11Tutkimus ja kehitys / Forskning och utveckling ...............15Keräyspisteet, palvelut ja kuljetus / Insamlingspunkter, tjänster och transport ........................16Käsittely ja hyödyntäminen / Behandling och återvinning .................................................19

3

YLÄINDEKSI

kan vi producera. Här har vi den största utma-ningen de närmaste åren. Stormossens fokus har tidigare varit att upp-fylla myndigheternas krav beträffande omhän-dertagandet av avfallet. I och med att avfallshan-teringen frångått den traditionella deponeringen av avfall på soptipparna, till att inriktas på mate-rial- och energiåtervinning, har utgångspunkten för verksamheten ändrat. Nu strävar vi till att verksamhet skall vara enkel för konsumenterna, miljömässigt rätt, resurseffektiv och samhällse-konomiskt försvarbar. För att nå dessa mål inför vi bl.a. nya tjänster som hämtningstjänsten för skrymmande avfall och uthyrning av sorteringsflak. Ett flak med flera fack möjliggör sortering redan vid källan i mindre byggprojekt. Jag vill slutligen tacka våra kunder, sam-arbetsparter, styrelse och personal för gott samarbete och bra utfört arbete. •

Graafinen suunnittelu / Grafisk form: C2 AdvertisingValokuvat / Fotografier: C2 Advertising: s. 10 – 11Mikko Lehtimäki: s. 13 (autot/bilar), 20, 38Jukka Lehto: s. 9Katja Lösönen: s. 3, 13 (esineet/föremål)Sami Pulkkinen: s. 14 – 16, 18, 24, 26, 40, 58Thinkstock: s. 1, 4 – 5, 22-23, 32 – 33, s. 44 – 45, 60 Westenergy: s.37Painotyö / Tryckarbete: FRAMPaperi / Papper: MultiOffsetPainos / Upplaga: 1 200 kpl

Kasva kanssamme!Väx med oss!

Leif ÅkersToimitusjohtaja / Verkställande direktör

YMPÄRISTÖVASTUU / MILJÖANSVAR

Ympäristönäkökohdat ja -indikaattorit /Miljöaspekter och -indikatorer ...........................................24Ympäristöjohtamisjärjestelmä / Miljöledningssystem ......28Vuoden 2012 tavoitteet ja niiden seuranta /Målsättningar för år 2012 och uppföljning .......................29Poikkeamat, tapaturmat, reklamaatiot ja kyselyt /Avvikelser, olyckor, reklamationer och förfrågningar .....31

TALOUDELLINEN VASTUU / EKONOMISK ANSVAR

Taloudellinen vastuu / Ekonomiskt ansvar ........................34Hallitus / Styrelse ..................................................................40Toimintakertomus 1. 1. – 31. 12. 2012 /Verksamhetsberättelse 1. 1. – 31. 12. 2012 .......................41Tilintarkastuskertomus / Revisionsberättelse ...................59

VuosikertomusÅrsberättelse

2012

Kuvaus yhtiöstä

Beskrivning avbolaget

Vaasa ja Mustasaari sopivatyhtiön perustamisesta. /Vasa och Korsholm kom överensom att bilda bolaget.

KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Ab Stormossen Oy on yhtiö, joka työskentelee aktiivisesti paremman ym-päristön hyväksi vastaanottamalla jätettä ja käsittelemällä ja optimaalisesti hyödyntämällä jätettä materiaalina ja energiana omissa prosesseissaan sekä ostetuilla käsittelypalveluilla. Stormossen pyrkii olemaan energinen ympäris-töpalveluyritys osana Vaasanseudun energiakeskittymää ja vastuuntuntoinen edelläkävijä, joka helpottaa elämää. Vuonna 2012 Stormossenin vastaan-ottaman yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste oli yli 95 %, mikä on Suomen korkeimpia ja täyttää hyötykäytölle asetetut valtakunnalliset tavoitteet. Vaa-ralliset jätteet kerätään ja toimitetaan ongelmajätelaitoksiin ja jätteet, joita ei voi kierrättää tai käyttää hyödyksi sijoitetaan turvallisella tavalla kaatopaikalle. Stormossenin tehtävänä on hoitaa omistajakuntien lakisääteinen jätteen-käsittely. Kunnan vastuu kattaa pääasiassa kotitalouksien, vapaa-ajan asutuk-sen ja julkisen palvelusektorin jätteet. Stormossen on omaksunut aktiivisen roolin sekä jäteneuvonta- ja tiedotustyössä että jätepalvelun suunnittelu- ja kehitystyössä. Meillä asiakas on keskipisteenä ja panostamme suuresti palve-luiden kehittämiseen. Stormossen ylläpitää kattavaa ja helposti saavutettavaa vaarallisen jätteen ja hyötykäyttöön kelpaavan jätteen vastaanottoverkostoa, joka muodostuu ekopisteistä, kampanjakeräyksistä sekä miehitetyistä hyöty-käyttöasemista ja tiedottaa aktiivisella tavalla tarjoamistaan palveluista. Vuo-desta 2013 alkaen tarjoamme asiakkaillemme noutopalvelua, mahdollisuutta vuokrata peräkärryjä jätteen kuljettamiseen Vaasan hyötykäyttöasemalle sekä mahdollisuutta vuokrata ns. talkoolavoja. Kesällä 2013 käynnistämme uuden liikkuvan hyötykäyttöaseman, joka tuo palvelua lähemmäksi asukkaita, jotka asuvat kaukana lähimmältä hyötykäyttöasemalta.

Ab Stormossen Oy är ett företag som aktivt bidrar till en bättre miljö genom att ta emot avfall och behandla det genom optimal återvinning som material och energi i egna processer och genom köpta behandlingstjänster. Stormos-sen strävar till att vara ett energiskt miljöserviceföretag, en del av Vasanejdens energikluster och en ansvarsfull föregångare som gör livet lättare. År 2012 var Stormossens återvinningsgrad för samhällsavfall över 95 %, vilket är bland de högsta i landet och uppfyller de riksomfattande målsättningarna för åter-vinning. Farligt avfall insamlas och levereras till problemavfallsanläggning och avfall som varken går att återanvända eller återvinna tas omhand och slutför-varas tryggt på en deponi. Stormossens uppgift är att sköta om den avfallshantering som i lag ålagts ägarkommunerna. Kommunernas ansvar omfattar i huvudsak hushållens, fri-tidsbosättningens och den offentliga servicesektorns avfall. Stormossen har en aktiv roll som informatör och rådgivare i avfallsfrågor samt inom planering och utveckling av avfallsservicen. För oss har kunden en central betydelse och vi lägger stor vikt vid utveckling av vår service. Stormossen upprätthåller ett vältäckande och lättillgängligt nätverk för mottagning av farligt avfall och återvinnbart avfall bestående av ekopunkter, kampanjinsamlingar och beman-nade återvinningsstationer samt informerar aktivt om sitt tjänsteutbud. Från år 2013 erbjuder vi kunderna hämtningstjänst, möjlighet att hyra släpkärra för att leverera avfall till Vasa återvinningsstation och att hyra s.k. talkoflak. Sommaren 2013 startar en ny mobil återvinningsstation som för servicen närmare de invånare som har lång väg till närmaste återvinningsstation.

Lyhyesti meistäKort om oss

Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin. /Bolaget antecknades i handelsregistret.

Laitoksen toiminta aloitettiin. /Verksamheten vid anläggningen påbörjades.

Jätteen syntypaikkalajittelu alkaa Vaasassa ja Mustasaaressa. /Källsorteringen startari Vasa och Korsholm.

Ensimmäinen Ekobiili-kampanja. /Den första Ekobil-kampanjen.

Laitosta laajennettiin (bioreaktori II),yhteistyö Ekoroskin kanssa alkoi. /Anläggningen utvidgades (bioreaktor II),Samarbetet med Ekorosk inleddes

Kokonaisvastuu omistajakuntien jätteen-käsittelystä, Maksamaa mukaan yhtiöön. Ewapower aloitti toimintansa. / Helhetsansvar för ägarkommunernasavfallshantering, Maxmo med i bolaget.Ewapowers verksamhet startade.

Rakennustyöt aloitettiin. /Byggnadsarbetet påbörjades.

6

7

MissioStormossen ylläpitää kustannustehokasta ja korkean palvelutason jätehuol-toa, joka huomioi kestävän kehityksen.Puhtaampi ja viihtyisämpi lähiympäristö ja jätehuoltopalveluiden helppo saa-vutettavuus luovat lisäarvoa alueemme asukkaille, yrityksille ja yhteisöille – nyt ja tulevaisuudessa.

Visio 2020• Yli puolet seudun yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina.• Stormossen on vahvistanut asemansa Vaasanseudun energiaklusterissa. » Biokaasu käytetään ajoneuvopolttoaineena pääasiassa paikallisliikenteessä ja jäteautoissa. » Pääosa seudun muusta jätteestä käytetään polttoaineena Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa.• Jätekuljetukset ovat kunnan järjestämiä.• Yli 90 % asukkaista on sitä mieltä, että meillä on hyvä tai erittäin hyvä asiakassopeutettu jätehuolto. » Asukkailla on suuri valinnanvapaus ja voivat valita mitä lisäpalveluita halutaan ja maksavat valitsemistaan lisäpalveluista.

MissionStormossen upprätthåller en kostnadseffektiv avfallshantering med en hög servicenivå samt beaktar en hållbar utveckling.En renare och trivsammare närmiljö och en lättillgänglig avfallsservice ska-par mervärde för invånare, företag och samfund på vårt område – nu och i framtiden

Vision 2020• Mer än hälften av regionens samhällsavfall återvinns som material.• Stormossen har befäst sin ställning inom Vasanejdens energikluster. » Biogas används som fordonsbränsle huvudsakligen i lokaltrafik och sopbilar. » Huvuddelen av nejdens övriga avfall används som bränsle i Westenergys avfallsförbränningsanläggning.• Avfallstransporterna är av kommun ordnade.• Över nittio procent av invånarna anser att vi har en bra eller mycket bra kundanpassad avfallshantering. » Man har stor valfrihet och kan välja de tilläggstjänster man vill ha och betalar för de tilläggstjänster som man väljer.

ArvotVastuuntunto

Tyytyväiset asiakkaatKannattava uudistuminen

VärdenAnsvarskänslaNöjda kunder

Lönsam förnyelse

OMISTAJAKUNNAT / ÄGARKOMMUNEROMISTUSOSUUS % / ASUKASLUKUÄGARANDEL % / INVÅNARANTAL31. 12. 2012

Korsnäs2,17 % / 2 232

Vaasa/Vasa50 % / 60 947

Korsholm/Mustasaari28,23 % / 19 012

Vörå/Vöyri6,52 % / 6 680

Isokyrö/Storkyro4,35 % / 4 886

Malax/Maalahti4,35 % / 5 586

Vähäkyrö/Lillkyro4,35 % / 4 727

Vähäkyrö, Isokyrö, Vöyri jaMaalahti liittyivät yhtiöön. /Lillkyro, Storkyro, Vörå ochMalax med i bolaget.

Yhteistyö Botniaroskinkanssa alkoi. /Samarbete

med Botniarosk inleddes.

Korsnäs mukaan yhtiöön. /Korsnäs med i bolaget.

Uusi jätekeskus valmistui. Yhteistyö Millespakan (Järviseudun Jätehuolto Oy) kanssa alkoi. / Nya avfallscentralen färdig. Samarbete med Millespakka (Järviseudun Jätehuolto Oy) inleddes.

Yhtiölle myönnettiin ympäristösertifikaatti.YhteistyöLakeuden Etapin kanssa alkoi. /

Bolaget beviljades miljöcertifikat. Samarbete med Lakeuden Etappi inleddes.

Stormossenin omistusosuus Ewapoweristakasvoi 43 %:sta 50 %:iin. /Stormossens ägarandel i Ewapowersteg från 43 % till 50 %.

Biokaasun hyödyntäminen vanhalta kaatopaikalta aloitettiin. Stormossen perusti Westenergy Oy Ab:n. / Återvinning av

biogas från gamla avstjälpningsplatsen startade. Stormossen grundade bolaget Westenergy Oy Ab.

Evira hyväksyi mbt-laitoksen ja lannoitevalmisteiden valmistuksen. Kaatopaikan laajennus valmistui. / Evira godkände mbt-anläggningen och produktion avgödselfabrikat. Deponins utvidgning färdigställdes.

Westenergy sai ympäristö-luvan. Yhtiön omistajat tekivät jätteiden polttolaitosta koskevan investointipäätöksen lokakuussa. /Westenergy Oy Ab fick miljö-tillstånd. Bolagets ägare tog investeringsbeslut för avfallsförb-ränningsanläggningen i oktober.

Stormossen täytti 25 vuotta. Westenergynjätevoimalan peruskivi

muurattiin 7. 9. 2010. /Stormossen fyllde 25 år. Westenergys avfallskraftverks

grundsten murades 7. 9. 2010.

Westenergy käynnisti laitoksen koepoltto- vaiheen ja tuotannollisen käytön loppu-kesällä 2012. Lajittelu muuttui syyskuussa Stormossenin toiminta-alueella. / Westenergy inledde anläggningens provdrift och produktion i slutet av sommaren 2012. Sorteringen ändrades inom Stormossens verksamhetsområde i september.

jätekeskus / avfallscentralen12 hyötykäyttöasemaa / 12 återvinningsstationer

Kuntaliitos Vaasa-Vähäkyrö /Kommunsammanslagning Vasa-Lillkyro 1. 1. 2013:Vaasa/Vasa 54,35 % / 65 674

8


Työympäristön turvallisuus ja viihtyisyys olivat vuonna 2012 Stormossenin terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpäämääriä. Stormossenin tavoitteet:

• Työtapaturmia ei esiinny.• Toimenpiteisiin ryhdytään Stormossenin työpisteiden ja ulkoalueiden pitämiseksi siisteinä.• Työsuojelu laatii toimintasuunnitelman ja työskentelee sen mukaisesti.• TYKY-toiminnalle laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma. Henkilöstön osallistumisprosentti TYKY-toimintaan tulee olla vähintään 80 %.• Asiakasvastaanottopisteiden ja alueen siistimiseksi laaditaan toimintasuunnitelma.• Stormossen on tasa-arvoinen työpaikka.• Sisäistä viestintää parannetaan.

Stormossenilla oli vuonna 2012 keskimäärin 41 työntekijää, joista 87 % oli vakinaisessa työsuhteessa. Työntekijöistä 27 % oli naisia ja 73 % miehiä. Muut henkilöstötiedot ilmenevät taulukosta sivulla 9.

Työterveys ja -turvallisuusVaasan Mehiläinen Oy hoitaa yhtiön työterveyspalvelut. Työntekijät kutsu-taan terveystarkastukseen joka kolmas vuosi. Työterveyshuollolle on laa-dittu toimintasuunnitelma. Tavoitteena on vähentää työperäisiä terveys- ja turvallisuusriskejä, sairauspoissaolojen hallinta, pysyvän työkyvyttömyyden ehkäiseminen, työterveyden ja tuottavuuden edistäminen sekä myönteisen työnantajakuvan ylläpitäminen. Stormossen on ottanut käyttöön työkyvyn ylläpitämisen ja varhaisen tuen mallin. Työsuojelutoimikuntaan kuului vuonna 2012 työsuojelupäällikkö Heikki Knookala, työsuojeluvaltuutettu Pekka Myllyniemi (varajäsen Tommy Ingman) ja Johanna Penttinen-Källroos (varajäsen Nina Lindman). Työsuojelulla on keskeinen merkitys ja sitä korostetaan mm. ympäristötavoitteissa. Yhtiö nou-dattaa tapaturmien suhteen nollatoleranssia.

Henkilöstön hyvinvointiTYKY-toiminnalle laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma. Vuonna 2012 henkilöstölle järjestettiin kaksi TYKY-päivää. Kevään TYKY-päivä järjestettiin Fäbodan maastossa. Ohjelmassa oli vaellusta eräoppaan kanssa ja tutustumi-nen Nanoqin arktiseen museoon. Syksyn TYKY-päivä oli Härmän kuntokes-kuksessa, jolloin ohjelmassa oli mm. kuntoliikuntaa, kylpyläkäynti ja ulkoilua. Osallistumisprosentti TYKY-toimintaan oli 74 %. Stormossen rohkaisee hen-kilöstöä ylläpitämään työkykyään tarjoamalla henkilöstön käyttöön kunto- ja kulttuuriseteleitä. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus oma-aloitteisesti osallistua kuntotapahtumiin ja kuntoliikuntakerhoon kerran viikossa. Stor-mossen tarjoaa myös henkilökunnalleen hedelmiä.

Osaamisen kehittäminenHenkilöstön koulutustarpeet kartoitetaan vuosittain ja niiden pohjalta laa-ditaan koulutussuunnitelma. Vuoden aikana henkilöstö osallistui mm. seu-raaviin koulutuksiin: työturvallisuus ja tulityöt, ympäristöalan ammattitut-kinto, ympäristöalan erikoisammattitutkinto, vaarallisen jätteen koulutusta ja PRO24 käyttäjäkoulutusta. Henkilöstö osallistui myös erilaisiin kansallisiin seminaareihin ja koulutuspäiville.

Ett övergripande mål för hälsa, säkerhet och miljö år 2012 har varit att vår arbetsmiljö skall vara säker och trivsam. Detaljerade mål:

• Inga arbetsolyckor skall förekomma.• Åtgärder vidtas för att hålla arbetsplatserna och uteområdena på Stormossen städade.• Arbetarskyddet gör upp och arbetar enligt en verksamhetsplan.• En verksamhetsplan för TYKY–verksamheten görs upp årligen. Personalens deltagarprocent i TYKY–verksamheten skall vara minst 80 %.• En åtgärdsplan för uppsnyggning av kundmottagningspunkterna och området görs upp.• Stormossen är en jämställd arbetsplats.• Den interna kommunikationen förbättras.

Stormossen hade år 2012 i medeltal 41 anställda, av vilka 87 % var fast an-ställda. Av de anställda var 27 % kvinnor och 73 % män. Övriga personalfakta framgår av tabellen på sidan 9.

Arbetshälsa och –säkerhetMehiläinen Oy i Vasa sköter företagets arbetshälsovårdstjänster. Varje an-ställd kallas till hälsokontroll vart tredje år. Arbetshälsovården bedrivs utgå-ende från en verksamhetsplan. Målsättningen är minskning av arbetsrela-terade hälso- och säkerhetsrisker, hantering av sjukfrånvaro, förebyggande av varaktig arbetsoförmåga, främjande av arbetshälsa och produktivitet samt upprätthållande av en positiv bild av arbetsgivaren. Företaget har tagit i bruk en modell för upprätthållande av arbetsförmågan och tidigt stöd. Arbetarskyddskommissionen bestod år 2012 av arbetarskyddschef Heikki Knookala och arbetarskyddsfullmäktige Pekka Myllyniemi (suppleant Tommy Ingman) och Johanna Penttinen-Källroos (suppleant Nina Lindman). Arbetarskyddet har en central betydelse och lyfts fram bl.a. i miljömålsätt-ningarna. Bolaget har nolltolerans när det gäller arbetsolyckor.

Personalens välbefinnandeEn verksamhetsplan för TYKY-verksamheten utarbetas varje år. År 2012 ordnades två TYKY-dagar för personalen. På våren ordnades vandring med vildmarksguide i Fäbodas terräng och ett besök till det arktiska muséet Na-noq. Höstens TYKY-dag ordnades vid Härmän kuntokeskus, med bl.a. kondi-tionsgymnastik, spabesök och vandring. Deltagargraden i TYKY-dagarna var 74 %. Stormossen uppmuntrar personalen att upprätthålla sin arbetsförmåga genom att ge personalen tillgång till konditions- och kultursedlar. Persona-len motiveras att på eget initiativ delta i motionsevenemang och delta i en motionsklubb med konditionsträning en gång i veckan. Stormossen bjuder personalen på frukt.

KompetensutvecklingPersonalens skolningsbehov kartläggs årligen och en skolningsplan görs upp. Under året deltog personalen bl.a. i skolning i arbetssäkerhet och heta ar-beten, yrkesexamen och specialyrkesexamen inom miljö, skolning om farligt avfall och PRO24 -användning. Personalen har också deltagit i olika natio-nella seminarier och skolningsdagar.

Henkilöstö / Personal

9


Henkilöstön määrä 31.12. /Personalmängd 31.12. 41

Henkilötyövuodet yhteensä /Manår totalt 43,3

Määräaikaisten osuus (%) /Visstidsanställdas andel (%) 13

Henkilöstön keskim. vaihtuvuus/Personalomsättning i medeltal 0,04

Työsuhteen keskim. pituus (v) /Arbetsförhållandets längd i medeltal (år)

11,8

Henkilöstön keski-ikä (v)/Personalens medelålder (år) 46,6

Naisten osuus (%) / Andel kvinnor (%) 27

Miesten osuus (%) / Andel män (%) 73

Koulutuspäivien määrä (pv/htv) / Antal skolningsdagar (dgr/manår) 2,9

Koulutuksen kulut (€/htv) /Skolningsutgifter (€/manår) 623

Virkistys- ja harrastustoiminta (€/htv) / Rekreationsverksamhet (€/manår) 764

Työtapaturmat (kpl)/ Antal arbetsolyckor (st.) 2

Tapaturmapoissaolot (pv/htv) /Frånvaro pga arbetsolyckor (dgr/manår) 0,2

Sairauspoissaolot (pv/htv) /Sjukfrånvaro (dgr/manår) 6,4

Työterveyshuolto (€/htv) /Arbetshälsovård (€/manår) 658

Työsuojelu (€/htv) / Arbetsskydd (€/manår) 400

HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA / PERSONNYCKELTAL:

Vuosittain henkilökunnalle järjestetään kaksi TYKY-päivää. Kuvassa Antero Laitila, Maria Kulp ja Ira Kekarainen. / Två TYKY-dagar ordnas årligen för personalen. I bild Antero Laitila, Maria Kulp och Ira Kekarainen.

Henkilöstökulut / Personalkostnader (milj. €) 2010 2011 2012

Palkat ja palkkiot / Löner och arvoden 1,602 1,694 1,743

Henkilöstökulut / Lönebikostnader: 0,337 0,359 0,370

Lakisääteiset henkilösivukulut / Lagstadgade lönebikostnader 1,939 2,053 2,114

Vapaaehtoiset henkilösivukulut/ Frivilliga personalkostnader 0,131 0,132 0,145

Yhteensä / Totalt 2,070 2,185 2,259

Pohjanmaan Suurmessuilla oli 19 500 kävijää. / Österbottens Stormässa hade 19 500 besökare.

11


Vuorovaikutus ja viestintäVäxelverkan och kommunikation

Määrätietoisen tiedotus- ja neuvontatoiminnan avulla sekä hyvin kohdenne-tuilla tiedotus- ja neuvontatoimenpiteillä Stormossen pyrkii saamaan parem-min lajiteltua jätettä jätekeskukseen ja säilyttämään korkean hyötykäyttöas-teen. Viestinnän näkökannalta vuosi 2012 oli haasteellinen vuosi. Lajittelu muuttui syyskuusta alkaen ja nyt lajitellaan biojätteeseen ja poltettavaan jät-teeseen keittiö- ja karkeajätteen sijasta.

Lajittelu on helppoa!Keskeinen viesti oli, että Stormossen on vastuullinen edelläkävijä, energinen ja elämää helpottava ympäristöpalveluyritys, että lajittelu muuttuu syyskuussa helpommaksi. Toinen keskeinen viesti liittyi vaarallisen jätteen vastaanottoon ja mikä on vaarallista jätettä.

TavoitteetTiedotus- ja viestintätoiminta perustuu yrityksen strategiaan, ympäristö- ja työympäristötavoitteisiin, brändikartoitukseen sekä asiakaskyselyn ja henki-löstökyselyn tuloksiin.

Tiedotustoiminnan tavoitteena on:• Saada tietoisuuteen uudet lajitteluohjeet• Optimaalinen hyötykäyttöaste• Vahvistaa Stormossenin ilmettä vastuullisena, energisenä ja elämää helpottavana edelläkävijänä – ”enemmän kuin vastuullista ympäristöhuoltoa”• Tyytyväiset asiakkaat• Sisäistä viestintää priorisoidaan

Stormossenille TiedonkylväjävakkaEtelä-Pohjanmaan Sanomalehtimiehet on myöntänyt Tiedonkylväjävakka- palkinnon vuonna 2012 Stormossenin tiedotusosastolle perusteluin, että jätteiden käsittely on tärkeimpiä tulevaisuuden asioita sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. On suuri haaste tiedottaa, kuinka jätteitä pitäisi lajitella ja käsitellä. Tiedotusosastolta on vaadittu paljon työtä, jotta ihmiset ovat osanneet muuttaa jätteiden käsittelyä uusien säännösten mukaiseksi. Ab Stormossen Oy:n tiedotusosasto on onnistunut tässä tehtävässä sekä tie-dotusvälineisiin päin että tavalliselle yleisölle.

Genom långsiktig och målmedveten informations- och rådgivningsverk-samhet samt välriktade informations- och rådgivningsåtgärder strävar Stor-mossen efter att få ett bättre sorterat avfall till avfallscentralen och bibehålla den höga återvinningsgraden. År 2012 var ett utmanande år ur informa-tionssynpunkt. Sorteringen ändrades i september vilket innebar sortering i bioavfall och brännbart avfall istället för köksavfall och grovavfall.

Sortering är lätt!Det centrala budskapet var att Stormossen är ett energiskt miljöservicefö-retag och en ansvarsfull föregångare som gör livet lättare, att sorteringen ändras i september och att sorteringen då blir enklare. Ett annat centralt budskap var mottagningen av farligt avfall och information om vad som hör till kategorin farligt avfall.

MålsättningMålsättningarna för informations- och rådgivningsverksamheten utgår från företagets strategi, miljö- och arbetsmiljömålsättningar, brandmålsättningar och resultat från kundundersökning och personalundersökning.

Målsättningarna för informationsverksamheten:• Få ut de nya sorteringsdirektiven• Optimal återvinningsgrad• Förstärka Stormossens profil som föregångare, energisk, ansvarsfull och livsunderlättande – ”mer än ansvarstagande miljöservice”• Nöjda kunder• Intern kommunikation prioriteras

Stormossen fick informationsprisSydösterbottens journalister delade ut informationspriset Tiedonkylväjä-vakka 2012 till Stormossens informationsavdelning med motiveringen att avfallshantering är både lokalt och globalt sett ett av framtidens viktigaste områden. Det är en utmaning att informera om hur avfallet borde sorteras och hanteras. Det har krävts mycket arbete på informationsavdelningen för att människor har kunnat ändra sina sorteringsvanor enligt de nya regler-na. Informationsavdelningen vid Ab Stormossen Oy har lyckats med den här uppgiften både mot journalisterna och mot invånarna.

12

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISK ANSCAR

Uusi visuaalinen ilmeStormossenille laadittiin uusi visuaalinen ilme, joka otettiin asteittain käyttöön vuoden 2012 alussa. Se välittää kuvan Stormossenistä energisenä ympäris-töpalveluyrityksenä ja vastuullisena edelläkävijänä, joka helpottaa elämää. Se perustuu vuosina 2009 – 2010 tehtyyn brändikartoitukseen.

LajittelukampanjaLajittelu muuttui syyskuussa 2012. Elo- ja syyskuussa toteutettiin laaja vies-tintäkampanja, jonka tavoitteena oli saada tietoisuuteen uudet lajitteluoh-jeet, muuttaa ihmisten asenteita, rutiineja ja käyttäytymistä, saada asukkaat henkilökohtaisella tasolla ymmärtämään lajittelun arvoa ja esitellä uusi visu-aalinen ilme. Kampanja toteutettiin lehti-ilmoituksin, banneri-ilmoituksin ja ulkomainontana ja näiden lisäksi hyödynnettiin mediakontakteja, nettisivuja, sosiaalista mediaa, messuja ja tehtiin postituksia kaikkiin talouksiin.

Viestintää netissäStormossenin nettisivut www.stormossen.fi uusittiin vuoden alussa yrityksen uuden visuaalisen ilmeen mukaan. Nettisivujen mobiiliversio otettiin käyt-töön kesäkuussa ja facebookin kautta osallistuminen sosiaaliseen mediaan oli aktiivisempaa.

NeuvontayhteistyöJäteneuvonnan kohderyhmänä ovat erityisesti peruskoulut, toisen asteen koulut, ammattikorkeakoulut sekä yliopistot. Neuvontatoiminta toteutetaan yhteistyössä VAMK:n ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa sekä vuonna 2011 perustetun 4H-neuvojaverkoston kautta. Verkosto koostuu omista-jakuntien 4H-toiminnanjohtajista. Kaikille vierailijoille tarjotaan mahdollisuus tutustua jätekeskukseen. Vuoden 2012 syyskuussa lajittelu muuttui alueellamme, joten lisäänty-neeseen neuvontatarpeeseen palkattiin määräaikainen työntekijä. Kaikkiaan neuvojat ovat vuoden 2012 aikana tavoittaneet noin 7 400 henkilöä.

Laajaa toimintaaTärkeimmät kuntalaisille suunnatut tiedotuskanavat ovat asiakaslehti, netti-sivut, facebook, ilmoitukset paikallislehdissä ja sähköiset tiedotteet. Tärkeitä vetonauloja kävijöille ovat keväisin jätekeskuksessa järjestettävä avoimet ovet –tapahtuma sekä syksyllä järjestetyt kahvitarjoilut ja neuvonnat kaikilla hyöty- käyttöasemilla. Vuoden 2012 uusia elementtejä olivat laaja ilmoituskampanja ennen syyskuussa tapahtuvaa lajittelumuutosta ja muutoksen aikana. Tammi-kuussa 2013 lanseerattiin uusi peruskoulujen opetusaineisto netissä.

Ny visuell identitetEn ny visuell identitet togs stegvis i bruk i början av år 2012. Den förmedlar en bild av Stormossen som ett energiskt miljöserviceföretag och en ansvars-full föregångare som gör livet lättare. Den baserar sig på en brandkartlägg-ning som arbetats fram år 2009 – 2010.

SorteringskampanjSorteringen ändrades i september 2012. I augusti och september genom-fördes en omfattande informationskampanj. Kampanjens målsättning var att få ut de nya sorteringsdirektiven, ändra attityder, rutiner och beteende hos invånarna, få invånarna att på ett personligt plan förstå värdet av att sortera och att introducera den visuella identiteten. Kampanjen genomfördes genom tidningsreklam, bannerreklam och utereklam. Den stöddes av presskontak-ter, webbsajten, sociala media, mässor och utskick till hushållen.

Information på nätetStormossens webbplats www.stormossen.fi omarbetades i början av året enligt företagets nya visuella identitet, en mobilversion av webbplatsen lan-serades i juni och företaget tog ett aktivare grepp i sociala media genom närvaron i facebook.

RådgivningssamarbeteRådgivningsverksamheten riktar sig särskilt till grundskolorna, andra stadiets skolor, yrkeshögskolor och universitet. Rådgivningen på fältet förverkligas genom samarbete med yrkeshögskolorna VAMK och Novia och genom ett rådgivarnätverk som byggts upp under år 2011. Nätverket består av 4H verksamhetsledare i ägarkommunerna. Samtliga grupper som önskar besöka avfallscentralen bereds möjlighet till det. I september år 2012 ändrades sorteringen inom vårt verksamhetsområ-de och en visstidsanställd rådgivare anställdes för att möta det ökade rådgiv-ningsbehovet. Rådgivarna mötte under året ca 7 400 personer.

Omfattande verksamhetDe viktigaste informationskanalerna ut till kommuninvånarna är kundtid-ningen, hemsidan på internet, facebook, annonsering i lokalpressen och e-bulletinen. Centrala dragplåster för besökare är den vårligen återkom-mande öppet hus -lördagen vid avfallscentralen och kaffebjudningar med rådgivning vid alla återvinningsstationer under hösten. Nya element år 2012 var en omfattande annonskampanj inför och under sorteringsförändringen som skedde i september. I januari 2013 lanserades ett nytt webbaserat un-dervisningsmaterial för grundskolan.

TIEDOTUKSEN AVAINLUKUJA / INFORMATIONENS NYCKELTAL

NEUVONTA /RÅDGIVNING

Stormossenilla / på Stormossen: 83 ryhmää, 7 yritysryhmää, 3 693 kävijää83 grupper, 7 företagsgrupper, 3 693 besökare

kentällä / på fältet: 215 neuvontakäyntiä, 4 neuvontakäyntiä yrityksiin, 5 578 henkilöä215 rådgivningsbesök, 4 rådgivningsbesök till företag, 5 578 personer

JULKAISUT /PUBLIKATIONER

Asiakaslehti / Kundtidning: 1 kpl postitus omistajakuntien talouksiin (n. 54 000 kpl)1 nr. postades till alla hushåll i ägarkommunerna (ca. 54 000 st.)

Kodin jäteopas / Hemmets avfallsguide:

postitus omistajakuntien talouksiin (n. 54 000 kpl)postades till alla hushåll i ägarkommunerna (ca. 54 000 st.)

Jätteiden lajittelu muuttuu -infoesite /Sopsorteringen ändras -informationsbroschyr

postitus omistajakuntien talouksiin (n. 54 000 kpl)postades till alla hushåll i ägarkommunerna (ca. 54 000 st.)

sähköinen tiedote / e-bulletin: 2 kpl, postitus n. 300 omistajakuntien luottamus- ja virkamiehille2 nr. postades till ca 300 förtroendevalda och tjänstemän i ägarkommunerna

TAPAHTUMAT /EVENEMANG

Avoimet ovet / Öppet hus: n. 900 kävijää / ca 900 besökare

hyötykäyttöasemilla / återvinningsstationerna:

kahvitarjoilua ja neuvontaa, n. 900 kävijääkaffebjudning och rådgivning, ca 900 besökare

LAJITTELUUN JÄÄ KOUKKUUN!SORTERING ÄR BEROENDEFRAMKALLANDE!

» Ilm

aine

n Q

R-ko

odin

luki

ja k

aikk

iin p

uhel

imiin

/ G

ratis

QR-

läsa

re ti

ll al

la te

lefo

ner:

ww

w.s

can.

me

Näin autot lajiteltiin - skannaa QR-koodi ja katso video!

Så här sorterades bilarna - skanna QR-koden för

att se videon!

Jätteiden lajittelu muuttuu 1. 9. Lue lisää! Sopsorteringen ändras 1.9. Läs mer!

www.stormossen.fiwww.facebook.com/Stormossen

Bioavfall

Brännbart avfall

Bor du i egnahemshus?» Glas, papper, metall, batterier: för till närmaste Ekopunkt.» Brännbart avfall (f.d. köks-/grovavfall): samla i eget sopkärl. Hit hör också matrester och annat bioavfall, ingen papperpåse behövs.

Bor du i hög- eller radhus?» Papper, glas, metall, batterier: separata sopkärl på gården.» Brännbart avfall (f.d. köks-/grovavfall): behöver eget sopkärl.» Bioavfall (se bild): behöver eget sopkärl. Kom ihåg att använda bioavfallspåse av papper! Finns att köpa i butiken eller vik av tidning. Även andra påsar av papper går bra.

SOPSORTERINGEN ÄNDRADES

Näin lajittelet 1. 9. alkaen:» Vie paperi, lasi, metalli ja paristot lähimpään Ekopisteeseen.» Vain yksi jäteastia poltettavalle jätteelle on pakollinen. Toisen jäteastian voit poistaa käytöstä. Entiseen keittiö- / karkeajättee- seen lajitellut roskat menevät poltettavaan jätteeseen.» Oma jätteenkuljettajasi toimittaa sinulle jäteastiatarran.» Kaksi vapaaehtoista vaihtoehtoa biojätteen keräykseen: 1. erillinen biojäteastia ja sopimus oman kuljetusyrityksen kanssa 2. oma komposti

Så här sorterar du fr.o.m. 1. 9:» För papper, glas, metall och batterier till närmaste Ekopunkt.» Bara ett avfallskärl för brännbart avfall är obligatoriskt. Det andra kärlet kan du ta ur bruk. Sådant som förr sorteras i köks-/ grovavfall läggs i brännbart avfall.» Din avfallstransportör kommer att leverera nytt klistermärke för avfallskärlet.» Två frivilliga alternativ för uppsamling av bioavfall: 1. separat kärl för bioavfallet och avtal med det egna transportbolaget 2. egen kompost

Taittele biojätepussi! Vik en bioavfallspåse!• Muovi: pakkaukset, purkit, ämpärit, kanisterit, pussit, styroksi, kynät, lelut• Kierrätyskelvoton kartonki, pahvi, paperi• Tekstiilit, vaatteet, kengät, kumi, nahka• Vaipat, siteet, hygieniatuotteet• Imurien pölypussit, lemmikkien kuivikkeet• Yksittäiset hehkulamput, kahvikupit jne.• Biojäte, jos et kompostoi tai asu taloyhtiössä jossa on biojäteastia

• Plast: förpackningar, burkar, ämbar, kanistrar, påsar, styrox, pennor, leksaker• Kartong, papp, papper som inte duger till annan återvinning• Textilier, kläder, skor, gummi, läder• Blöjor, bindor, hygienprodukter• Dammsugarpåsar, husdjursströ• Enstaka glödlampor, kaffekoppar osv.• Bioavfall, ifall du inte komposterar och inte bor i husbolag som har bioavfallskärl

» Löydä lähin Ekopiste

» Hitta närmaste Ekopunkt

www.stormossen.fi

Asutko omakotitalossa? Bor du i egnahemshus?

• Ruoantähteet, pilaantuneet elintarvikkeet• Kuoret ja perkeet• Kahvin- ja teen porot, teepussit, suodatinpaperit• Luut ja ruodot• Kasvin osat, kuihtuneet kukat• Talouspaperi, lautasliinat

• Matrester, skämda livsmedel• Skal och rens• Kaffe- och tesump, tepåsar, filterpapper• Kött- och fiskben• Växtdelar, vissnade blommor• Hushållspapper, servetter

Biojäte / Bioavfall:

Poltettava jäte / Brännbart avfall:

Poltettava jäte tuottaa 1/3

Vaasan kaukolämmöstäja sähköä 7 000

kaupunkiasuntoon.

Av brännbart avfall produceras 1/3 av Vasas fjärrvärme

och el till 7 000 stadslägenheter

Biojätteestä syntyy vuosittain 1 000

kuorma-autollista kompostimultaa.

Bioavfall blir till 1 000 lastbilar kompostjord

per år.

Avaa sanomalehti keskiaukeamalta. Öppna tidningen vid mittuppslaget.

Taita yläreunasta noin 10 cm:n leveä taite.

Gör en ca 10 cm bred vikning vid övre kanten.

Käännä lehti toisinpäin.

Vänd tidningen upp och ner.

Taita lehti reunoista sisäänpäin kolmeen osaan.

Vik tidningens kanter inåt i tre delar.

1 2 3

4 Työnnä taitetut reunat sisäkkäin ja lukitse reuna toisen taitteen alle.

Lägg de vikta kanterna ovanpå varann så att kanten blir låst.

Taita pussiksi työntämällä alareuna yläreunan taitteen alle.

Vik till en påse genom att föra in den nedre kanten under vikningen.

5 6

Biojätepussi on valmis!

Bioavfallspåsen är färdig!

Katso video!

14

Syyskuun lajittelumuutoksen yhteydessä toteutettiin laaja viestintäkampanja. / En omfattande informationskampanj genomfördes inför höstenssorteringsförändring.

15


AsiakaskyselyInnolink Research Oy teki syksyllä 2012 Stormossenin asiakkaille suunnatun asiakaskyselyn. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikkien omistajakuntien asukkaat. Tutkimuslomakkeita lähetettiin yhteensä 3 320 kpl ja vastauk-sia saatiin 993 kpl. Yhtiön toiminta sai yleisarvosanan 8,5 asteikolla 4 – 10. Tulokset osoittivat muun muassa, että vastaajista useimmat pitävät lajittelua hyödyllisenä, helppona ja erittäin tärkeänä ja Stormossen on hyvin tunnettu tai melko tunnettu ja näkyvä yritys. Vastaajat antoivat yrityksen tiedotustar-jonnasta syyskuussa 2012 tapahtuneen lajittelumuutoksen yhteydessä arvo-sanan 4,2 asteikolla 1 – 5.

EnergylandEnergyland on kaksivuotinen tutkimushanke, jonka tarkoituksena on tehdä energiateknologia ymmärrettäväksi, edistää energiatietoisuutta, havainnol-listaa tulevaisuuden energiaympäristön mahdollisuudet elämyksellisten tilo-jen avulla. Tutkimusorganisaatioon kuuluvat Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu ja Vaasan yliopisto, Vaasan energiainstituutti VEI, Tampereen yliopiston TAUCHI-yksikkö ja energia-alan yrityksiä Vaasanseudulla. Hanke aloitettiin vuonna 2011 ja se jatkuu lokakuun loppuun 2013.

Biosafe-Trygga gödselprodukterMTT:n ja Eviran kanssa jatkettiin yhteistä kolmivuotista hanketta, jossa tutki-taan mädätysjäämän ja prosessiveden käyttömahdollisuuksia ja niiden mah-dollisesti sisältämiä haitallisia aineita. Lopullinen raportti valmistunee vuonna 2013. •

KundundersökningInnolink Research Oy har utfört en kundundersökning bland Stor-mossens kunder hösten 2012. Målgruppen för undersökningen bestod av invånare i samtliga ägarkommuner. Sammanlagt postades 3 320 enkäter och 993 personer deltog i undersökningen. Stor-mossens verksamhet fick helhetsbetyget 8,5 på skalan 4 – 10. Bland annat visar resultaten att de flesta respondenter anser att sortering är nyttigt, enkelt och ytterst viktigt och att Stormossen är välkänt eller tämligen känt och synligt. Respondenterna ger vitsordet 4,2 på skalan 1 – 5 för den information som företaget erbjudit kunderna i samband med sorteringsförändringen i september 2012.

EnergylandEnergyland är ett tvåårigt forskningsprojekt med syfte att göra ener-giteknologin lättbegriplig, främja kunskapen om energi, åskådliggöra möjligheterna för framtidens energiomgivning med hjälp av upplevel-ser i rummet. Forskningsorganisationen består av Västra Finlands de-signcentrum MUOVA, Aalto-universitetets konstindustriella högskola och Vasa universitet, Vaasa energiinstitut VEI, Tammerfors universi-tets TAUCHI-enhet och företag inom energibranschen i Vasanejden. Projektet startade år 2011 och det fortsätter till oktober år 2013.

Biosafe-Trygga gödselprodukterUnder året fortsattes det treåriga projektet tillsammans med MTT och Evira för att undersöka rötrestens och processvattnets använd-ningsmöjligheter och eventuella innehåll av skadliga ämnen. Den slutliga rapporten från projektet väntas bli klar 2013.

Tutkimus ja kehitysForskning och utveckling

16

Ekopisteiden astiat uusitaa vuoden 2015 loppuun mennessä.Ekopunkternas sopkärl förnyas fram till utgången av år 2015.

17

Palvelutason kuvausKiinteistökohtainen keräys – kotitaloudet ja vapaa-ajan asunnot• 54 500 kotitaloutta• 9 000 kesämökkiäKaikilla asuinkiinteistöillä oli syyskuulle asti jäteastiat keittiö- ja karkeajätteelle. Syyskuussa kiinteistöjen lajittelu muuttui niin, että omakotitaloilla ja pientaloilla on jäteastia poltettavalle jätteelle ja yli neljän asunnon kiinteistöillä on jäteastiat biojätteelle ja poltettavalle jätteelle. Niillä on lisäksi astiat paperille, lasille, metal-lille sekä paikka paristoille ja loisteputkille. Biojäteastia ja poltettavan jätteen astia tyhjennetään vähintään joka toinen viikko. Pidennetty, jopa neljän viikon tyh-jennysväli, on mahdollinen poltettavalle jätteelle haja- asutusalueella, jos biojäte lajitellaan erikseen. Myös kesämökkiläiset lajittelivat syyskuulle asti keittiö- ja karkeajätteeseen, jonka jälkeen poltetta-vaan jätteeseen. Kesämökkiläiset vievät jätteensä va-kituisen asuntonsa jäteastioihin tai hankkivat mökille omat jäteastiat. Ne voidaan toimittaa myös lukollisiin poltettavan jätteen astioihin, jotka sijaitsevat hyöty-käyttöasemien yhteydessä ja lisäksi kuudessa muussa paikassa. Ekopisteet, hyötykäyttöasemat ja kampan-jakeräykset palvelevat myös kesämökkiasutusta.

Ekopisteet• 121 kplKeräyspisteet kotitalouksien paperille, lasille, metallille ja paristoille. Palvelu sisältyy kotitalouksien ekomak-suun. Vastaanotetut jätemäärät: paperi 1 700 t, lasi 196 t, metalli 149 t, paristot 25 t.

Lukolliset keittiöjäteastiat• 19 kplLukolliset jäteastiat kesämökkien keittiöjätteelle muut-tuvat kesällä 2013 poltettavalle jätteelle. Ne sijaitsevat hyötykäyttöasemien yhteydessä ja kuudessa muussa sijaintipaikassa. Asiakas lunastaa itselleen avaimen hyötykäyttöasemalta ja maksaa avainpantin sekä kau-sikäyttömaksun (1. 5. – 30. 9.).

Hyötykäyttöasemat• 12 kplMiehitetyt asemat kotitalouksien ja yritysten alle kah-den kuution jäte-erille. Palvelu sisältyy kotitalouksien ekomaksuun. Poltettava jäte ja karkeajäte olivat mak-sullisia vuonna 2012. Vuodesta 2013 energiajäte ja poltettava jäte ovat maksullisia ja kaatopaikkajäte (ent. karkeajäte) sisältyy ekomaksuun. Marraskuussa Tuovilan hyötykäyttöasema suljettiin ja kesällä 2013 Vikbyssä avataan uusi asema.

Asemilla vastaanotetaan vaarallista jätettä, betonia ja tiiliä, lasia, metallia, pahvia, paperia, kipsiä, poltettavaa jätettä, puujätettä, vaatteita ja kodin pientavaroita SPR-keräykseen, sähkö- ja elektroniikkaromua, sekä kaatopaikkajätettä. Jokaisen aseman yhteydessä on lukollinen keittiöjäteastia (kesällä 2013 astia poltetta-valle jätteelle) kesämökkiläisten käyttöön.

Kävijämäärä yhteensä 98 700 kplVastaanotettu määrä yhteensä 12 937 t: 336 t vaarallista jätettä, 12 047 t hyötyjätettä, 554 t karkeajätettä.

Kampanjakeräykset• Ekobiilikampanja keväisin, 74 pysähdyspaikkaa. Vaa-rallisen jätteen, metalliromun sekä sähkö- ja elekt-roniikkaromun keräyskampanja. Sisältyy kotitalouk-sien ekomaksuun. Vastaanotettu jätemäärä yhteensä 189 t: 29 t vaarallista jätettä, 125 t metalliromua, 35 t sähkö- ja elektroniikkaromua.• Saariston romunkeräyskampanja yhtenä kesävii-konloppuna vuosittain. Metalli-, sähkö- ja elektroniik-karomun keräyskampanja. Yhteistyökumppanina Pidä Saaristo Siistinä ry. Vastaanotettu jätemäärä yhteensä 49 t.

Yhteistyökumppanit• Jupitersäätiön EkoCenter, Vaasa. Vastaanottaa ongelmäjätettä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua• Apteekit, 13 kpl. Vastaanottavat kotitalouksien lääkejätettä. Vastaanotettu jätemäärä 7 902 kg.

Uudet palvelumuodotVuonna 2012 Stormossen otti käyttöön kolme uutta palvelumuotoa. Noutopalvelu on kuljetuspalvelu niille asiakkaille, joilla ei ole mahdollisuutta itse kuljettaa esim. jääkaappeja, pakastimia, huonekaluja ja muita jäte-esineitä hyötykäyttöasemalle. Vaasan hyötykäyt-töasemalta voi vuokrata peräkärryä jätteiden kuljetta-miseen hyötykäyttöasemalle. Kolme- ja nelilokeroiset vuokrattavat talkoolavat mahdollistavat asiakkaille erilaisten jätteiden lajittelun esimerkiksi taloyhtiön suursiivouksen yhteydessä. Vuonna 2013 noutopal-velua laajennetaan koskemaan myös puutarhajätettä ja uusi liikkuva hyötykäyttöasema otetaan käyttöön. Se liikennöi alueilla, joissa etäisyys hyötykäyttöase-malle on pitkä.

Stormossenin toimialueella on voimassa kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kuljetuksia hoitaa yhdeksän jätteenkuljetusyhtiötä. Stormossenin omaan toimintaan kuuluvat vaarallisten jätteiden ja hyötykäyttöön kelpaavien jätteiden kuljetus ekopisteiltä, hyötykäyttöasemilta ja kampanjakeräyksistä sekä noutopalvelut suoraan asiakkaalta. Meille asiakas on tärkeä ja haluamme kehittää palveluitamme. Stormossen ylläpitää kattavaa ja helposti saavu-tettavaa vaarallisen jätteen ja hyötykäyttöön kelpaavan jätteen vastaanottoverkostoa.

Keräyspisteet, palvelut ja kuljetus

18


Beskrivning av servicenivånInsamling vid fastigheterna – hushåll och fritidsbostäder• 54 500 hushåll• 9 000 sommarstugorSamtliga bostadsfastigheter hade avfallskärl för köks- och grovavfall fram till september. Då ändrades fastigheternas källsortering, vilket innebar att egna-hemshus och småhus har ett sopkärl för brännbart avfall medan fastigheter med över fyra bostäder har sopkärl för bioavfall och brännbart avfall. De har dessutom avfallskärl för papper, glas, metall och en plats för batterier och lysrör. Tömningsintervallet för bioavfall och brännbart avfall är minst varan-nan vecka. Förlängning till var fjärde vecka är möjlig för brännbart avfall inom glesbygden om bioavfallet sorteras skilt. Även fritidsbostäderna sorterade i köks- och grovavfall fram till septem-ber därefter i brännbart avfall. Fritidsbostäderna erbjuds olika alternativa lösningar. Antingen tar man hem det brännbara avfallet till den permanenta bostadens avfallskärl, skaffar eget kärl till sommarstugan eller använder lås-bara avfallskärl för brännbart avfall. De finns vid varje återvinningsstation och vid sex andra platser. Ekopunkterna, återvinningsstationerna och kampanjin-samlingarna betjänar även fritidsbostäderna.

Ekopunkter• 121 st.Insamlingspunkter för hushållens papper, glas, metall och batterier. Ingår i hushållens ekoavgift. Mottagen avfallsmängd: papper 1 700 t, glas 196t, metall 149 t, batterier 25 t.

Låsbara köksavfallskärl• 19 st.Låsbara avfallskärl för sommarstugornas köksavfall övergår från sommarsä-songen år 2013 till insamling av brännbart avfall. De är placerade i samband med återvinningsstationerna och på sex andra ställen. Kunden löser ut en egen nyckel vid återvinningsstationen och betalar nyckelpant och bruksav-gift per säsong (1. 5 – 30. 9).

Återvinningsstationer• 12 st.Bemannade stationer för avfall från hushåll och företag (mängder under 2 m³). Ingår i hushållens ekoavgift. Brännbart avfall och grovavfall var år 2012

avgiftsbelagda. År 2013 är energiavfall och brännbart avfall avgiftsbelag-da medan grovavfall blev deponiavfall och ingår i ekoavgiften. I november stängdes Toby återvinningsstation och till sommaren 2013 öppnas en ny station i Vikby. Mottagning av farligt avfall, betong och tegel, glas, metall, papp, papper, gips, brännbart avfall, energiavfall, träavfall, el- och elektronikskrot, depo-niavfall samt kläd- och textilinsamling. Låsbara köksavfallsbehållare (från september brännbart avfall) finns för fritidsbostäderna i anslutning till varje återvinningsstation.

Besökare totalt 98 700 st.Mottagen mängd totalt 12 937 t: 336 t farligt avfall, 12 047 t återvinnbart avfall, 554 t grovavfall.

Kampanjinsamlingar• Ekobilkampanj varje vår, 74 hållplatser. Insamling av farligt avfall, metallskrot samt el- och elektronikskrot. Ingår i hushållens ekoavgift. Mottagen mängd totalt 189 t: 29 t farligt avfall, 125 t metallskrot, 35 t el- och elektronikskrot.• Skärgårdens skrotinsamling under ett veckoslut varje sommar. In-samling av metallskrot samt el- och elektronikskrot. Samarbetspart-ner är Håll Skärgården Ren rf. Mottagen avfallsmängd totalt 49 t.

Samarbetspartners• Jupiterstiftelsens EkoCenter, Vasa. Mottagning av farligt avfall samt el- och elektronikskrot• Apotek, 13 st. Tar emot hushållens medicinavfall. Mottagen avfallsmängd 7 902 kg

Nya serviceformerÅr 2012 införde Stormossen tre nya serviceformerna för kunderna. Hämt-ningstjänsten är en transportservice för kunder som inte har möjlighet att själva transportera t.ex. kylar, frysar, möbler och andra avfallsföremål till en återvinningsstation. Vasa återvinningsstation hyr ut en släpkärra för trans-port av avfall till återvinningsstationen. Uthyrning av ett talkoflak som är in-delat i tre eller fyra fack ger kunderna möjlighet att sortera olika avfallstyper skilt för sig t.ex. i samband med husbolagets storstädning. År 2013 utvidgas hämtningstjänsten till att även omfatta trädgårdsavfall och en mobil återvin-ningsstation tas i bruk. Den skall trafikera på sådana områden som ligger på långt avstånd från en återvinningsstation.

Inom Stormossens verksamhetsområde gäller avfallstransport som fastig-hetsinnehavaren ordnar. Transporterna sköts av nio avfallstransportföretag. Till Stormossens egen verksamhet hör transport av farligt avfall och åter-vinnbart avfall från ekopunkter, återvinningsstationer och kampanjinsam-lingar samt hämtningstjänst direkt från kunderna. För oss är kunden i fokus och vi lägger stor vikt vid utveckling av våra serviceformer. Stormossen upprätthåller ett vältäckande och lättillgängligt nätverk för mottagning av farligt avfall och återvinnbart avfall.

Insamlingspunkter, tjänster och transport

19


Koivulahdessa sijaitseva Stormossenin jätekeskus toimii omistajakunnissa tuotetun jätteen vastaanottoasemana. Tämän lisäsi jätekeskus ottaa vastaan myös ns. märkäjätettä ja biojätettä muilta jäteyhtiöiltä. Stormossenin hyöty-käyttöaste yhdyskuntajätteelle oli 95 % vuonna 2012. Westenergyn jätteen-polttolaitos aloitti toimintansa syksyllä 2012, minkä ansiosta kaatopaikan kuormitus on lähestulkoon loppunut kokonaan. Valtakunnallinen tavoite on 70 prosentin hyötykäyttöaste.

HyötykäyttöasemaStormossen ylläpitää yhteensä kahtatoista hyötykäyttöasemaa. Ne vastaan-ottavat yritysten ja kotitalouksien syntypaikkalajiteltua hyötykäyttöön kel-paavaa jätettä, vaarallista jätettä sekä kaatopaikkajätettä. Vuonna 2012 otet-tiin käyttöön kolme uutta palvelumuotoa; peräkärryn vuokraus, noutopalvelu ja talkoolavan vuokraus. Vuonna 2013 noutopalvelua laajennetaan katta-maan myös puutarhajätteet ja otetaan käyttöön liikkuva hyötykäyttöasema. Se liikennöi niillä alueilla, joiden etäisyys lähimmälle hyötykäyttöasemalle on pitkä. Marraskuussa suljettiin Tuovilan hyötykäyttöasema ja kesällä 2013 ava-taan uusi asema Vikbyssä.

SER-halliJätekeskuksen hyötykäyttöaseman yhteyteen rakennettiin sähkö- ja elekt-roniikkaromun (SER) vastaanottohalli, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2013. Halli ottaa vastaan kaikilta hyötykäyttöasemilta sähkö- ja elektroniik-karomua, joka uudelleenlastataan kontteihin kuljetettavaksi tuottajayhteisö-jen vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin.

AutovaakaJätekeskukseen tulevat ajoneuvot punnitaan autovaa´alla. Jätemäärä rekis-teröidään ja hinnoittelu tapahtuu hinnaston mukaan. Päivittäin tehdään noin 140 punnitusta. Vaakatyöntekijä tarkistaa kameroiden avulla vaa´alle tulevat kuormat.

MBT-laitosVuoden aikana MBT-laitos (MBT=mechanical and biological treatment) käsitteli 36 250 t keittiö- ja biojätettä, 18 350 t jätevedenpuhdistamon lie-tettä ja 15 900 t sakokaivojen lietettä. Laitos jalostaa jätteestä biokaasua ja mädätysjäämää. Omistajakuntien keittiöjätteen lisäksi käsiteltiin vuonna 2012 Botniarosk Oy:n keittiöjätettä, Ekorosk Oy:n märkäjätettä sekä Milles-pakka Oy:n ja Vestia Oy:n biojätettä. Lajittelujärjestelmä muuttui syyskuussa Stormossenin toiminta-alueella. Keittiö- ja karkeajätteen lajittelusta luovut-tiin ja tilalle tulivat biojäte ja poltettava jäte. Mekaanisella osastolla kuorman-tarkastuksia tehostettiin lajittelumuutoksen vuoksi.

BiokaasuvarastoBiokaasuvarasto toimii välivarastona bioreaktorissa tuotetulle biokaasulle. Sen tilavuus on 1040 m³. Biokaasu käytetään pääasiassa laitoksen omaan energiantarpeeseen. Lisäksi kaasua toimitetaan myös lähialueen liikekiin-teistöille. Maaliskuussa 2009 otettiin käyttöön uusi biokaasumoottori, jonka ansiosta sähköntuotanto kaksinkertaistui.

KompostointikentälläKompostointikentällä jälkikompostoidaan MBT-laitoksen mädätysjäämää lopputuotteen laadun parantamiseksi. Evira on antanut laitokselle laitoshy-väksynnän ja hyväksynyt lannoitevalmisteiden valmistuksen vuonna 2008.

Kompostimullan myyntiMaanparannusaineen myynti aloitettiin keväällä 2009. Tuote jalostetaan kompostimullaksi, joka on myynnissä kesällä ja yhteistyökumppanina toimii Tecon Trans Ab. Vuonna 2013 myydään kahta eri laatua; kompostimultaa nurmikoille ja kompostimultaa puutarhaan.

SuotovedenpuhdistamoPuhdistamossa käsitellään vanhan ja uuden kaatopaikan sekä pilaantuneen maan käsittelyalueen suotovedet (puhdistusteho, kts s. 25). Marraskuussa otettiin käyttöön uusi tasausallas.

LajitteluasemallaLajitteluasemalla otetaan vastaan teollisuuden ja rakennustyömaiden lajitel-tua sekä lajittelematonta jätettä. Asemalla lajitellaan hyötykäyttöön kelpaavan osan lajittelemattomasta jätteestä. Vuonna 2012 käsiteltiin 3 553 kuormaa, jalostusaste oli 88 % ja hyötykäyttöaste 95 %. Sisään tulevista jätekuormista tarkastettiin 2 227 kuormaa.

Pilaantuneen maan käsittelyalueÖljyiset maat käsitellään kompostoimalla asfaltoidulla kentällä. Vuonna 2012 käsiteltiin 668 tonnia pilaantuneita maita.

Vanha kaatopaikkaVuoden 2004 lopussa suljettiin Stormossenin vanha kaatopaikka, jonka Mustasaari oli ottanut käyttöön ja vuonna 1973. Vuonna 2012 rakennettiin vanhalle kaatopaikalle jälleenkastelujärjestelmä kaasuntuotannon nopeutta-miseksi. Kaatopaikan lopullinen muotoilu tapahtuu vuosina 2012 ja 2013.

Yhdyskuntajätteen kaatopaikkaKaatopaikka otettiin käyttöön vuonna 2004. Sen pohjarakenne on tiivis ja kertynyt suotovesi johdetaan puhdistettavaksi suotovedenpuhdistamoon. Aluevaraus on tehty yhteensä 11 hehtaarille, josta kuusi hehtaaria on tänä päivänä käytössä. Vuonna 2011 asennettiin kaasukaivot ja soihtu. Kaato-paikasta on osa otettu käyttöön Westenergylle toimitettavan poltettavan jätteen välivarastointia varten. Välivaraston tyhjentäminen käynnistyi heinä-kuussa 2012 ja se jatkuu edelleen.

WestenergyWestenergy Oy Ab:n omistavat kunnalliset jätehuoltoyhtiöt Botniarosk Oy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Millespakka Oy, Stormossen Ab Oy ja Vestia Oy. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta, joka hyödyntää syntypaik-kalajiteltua polttokelpoista jätettä. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2009, testiajo alkaa heinäkuussa 2012 ja tuotannollinen käyttö tammikuussa 2013. Laitos tuottaa höyryä, jota Vaasan Sähkö Oy käyttää sähkön ja kaukolämmön tuottamiseen.

Käsittely ja hyödyntäminen

20


Stormossens avfallscentral i Kvevlax fungerar som mottagningsplats för avfall som produceras i ägarkommunerna. Till avfallscentralen kommer ock-så s.k. vått avfall och bioavfall från andra avfallsbolag. Stormossens återvin-ningsgrad för kommunalt avfall var 95 % år 2012. Avfallsförbränningsanlägg-ningen Westenergy inledde sin verksamhet hösten 2012, vilket innebär att belastningen på deponin nästan helt upphört. I den nationella avfallsplanen är målsättningen för återvinningsgraden 70 procent.

ÅtervinningsstationenStormossen upprätthåller sammanlagt tolv återvinningsstationer. De tar emot källsorterat återvinnbart avfall, farligt avfall och deponiavfall från fö-retag och hushåll. År 2012 introducerades tre nya serviceformer; uthyrning av släpkärra, hämtningstjänst och uthyrning av talkoflak. År 2013 utvidgas hämtningstjänsten till att även omfatta trädgårdsavfall och en mobil återvin-ningsstation tas i bruk. Den skall trafikera på sådana områden som ligger på långt avstånd från en återvinningsstation. I november stängdes Toby återvin-ningsstation och till sommaren 2013 öppnas en ny station i Vikby.

SER-hallenI anslutning till avfallscentralens återvinningsstation byggdes en mottag-ningshall för el- och elektronikskrot (SER) som togs i bruk i januari 2013. Den tar emot material från samtliga återvinningsstationer och i hallen om-lastas materialet i containers för leverans till producentansvarsorganisation-ernas mottagnings- och behandlingsanläggningar.

BilvågenDe fordon som kommer till avfallscentralen invägs på en bilvåg. Avfallsmäng-den registreras och prissättningen sker enligt prislista. Dagligen invägs ca 140 fordon. Via kameror granskar vågoperatören de inkommande lassen.

MBT-anläggningenUnder året behandlade MBT-anläggningen (MBT=mechanical and biological treatment) 36 250 ton köks- och bioavfall, 18 350 ton reningsverksslam samt 15 900 ton slam från slambrunnar. Anläggningen förädlar avfallet till biogas och rötrest. Förutom köksavfall och bioavfall från ägarkommunerna behandlades år 2012 köksavfall från avfallsbolaget Botniarosk Oy, vått av-fall från Ekorosk Oy och bioavfall från Millespakka Oy och Vestia Oy. Sorte-ringen förändrades inom Stormossens verksamhetsområde i september. Då upphörde uppdelningen i köks- och grovavfall och sortering i bioavfall och brännbart avfall tog vid. På grund av förändringen intensifierades lassgransk-ningarna på mekaniska avdelningen.

BiogaslagretBiogaslagret fungerar som mellanlager för producerad biogas och rymmer 1 040 m³ gas. Biogasen används i huvudsak för anläggningens eget energi- behov. Gas levereras även till närområdets affärsfastigheter. I mars 2009 togs en ny biogasmotor i bruk som fördubblade elproduktionen.

På komposteringsplattanefterkomposteras rötrest från MBT-anläggningen för att höja slutproduk-tens kvalitet. Livsmedelssäkerhetsverket Evira godkände anläggningen och produktionen av gödselfabrikat år 2008.

Försäljning av kompostjordFörsäljning av jordförbättringskompost startade våren 2009. Produkten vi-dareförädlas till kompostjord som saluförs under sommarhalvåret i samar-bete med Tecon Trans Ab. År 2013 kommer två olika kvaliteter att säljas; kompostjord för gräsmattor och kompostjord för trädgårdsland.

LakvattenreningsverketHär behandlas lakvatten från gamla och nya avstjälpningsplatsen samt från behandlingsområdet för förorenad jord (reningseffekt, se s. 25). En ny ut-jämningsbassäng togs i bruk i november.

SorteringsstationenSorteringsstationen tar emot sorterat och osorterat avfall från industri och byggarbetsplatser. Stationen sorterar ut den återvinnbara delen av det osor-terade avfallet. År 2012 behandlades 3 553 avfallslass, förädlingsgraden var 88 % och återvinningsgraden 95 %. Av inkommande avfallslass granskades 2 227 lass.

Behandlingsområdet för förorenad jordDen oljeförorenade jord som tas emot behandlas genom kompostering på en asfalterad plan. År 2012 behandlades 668 ton oljeförorenad jord.

Gamla deponinI slutet av år 2004 stängdes Stormossens gamla deponi som Korsholms kommun tagit i bruk redan år 1973. År 2012 byggdes ett återbevattnings-system på gamla deponin för att påskynda gasproduktionsprocessen. Slut-formning av avstjälpningsplatsen pågår år 2012 och 2013.

Deponin för samhällsavfallDeponin togs i bruk år 2004. Den har tät botten och uppsamlingssystem av lakvatten som leds till lakvattenreningsverket för att renas. Utrymmesreser-vering har gjorts för totalt elva hektar av vilka sex hektar är i bruk i dagsläge. År 2011 installerades gasbrunnar och gasfackla. Ett område på deponin har tagits i bruk för mellanlagring av brännbart till Westenergy. Tömningen av mellanlagret startade i juli 2012 och fortgår.

WestenergyWestenergy Oy Ab ägs av de kommunala avfallshanteringsbolagen Botni-arosk Oy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Millespakka Oy, Stormossen Ab Oy och Vestia Oy. Bolaget färdigställde hösten 2012 en avfallsförbränningsanlägg-ning som utnyttjar källsorterat, brännbart avfall som bränsle. Byggnadsar-betet inleddes år 2009, provdriften startade sommaren 2012 och produk-tionsdriften i januari 2013. Anläggningen producerar ånga som används för produktion av el och fjärrvärme.

Behandling och återvinning

21


Jätteen hyötykäyttö / Återvinning av avfall

HYÖTYKÄYTTÖ MATERIAALINA / MATERIALÅTERVINNING

HYÖTYKÄYTTÖ ENERGIANA /ENERGIÅTERVINNING

MUU HYÖTYKÄYTTÖ / ANNAN ÅTERVINNING

Kuuluu tuottajavastuun piiriin. Sanomalehti- ja pehmopaperin valmistus. /Omfattas av producentansvaret. Tillverkning av tidningspapper och mjukpapper.

Prosessissa käsitellään biojätettä ja siitä tuotetaan biokaasua ja mädätysjäämää. Biokaasu muunnetaan sähköksi ja lämmöksi, mädätysjäämästä valmistetaan kompostimultaa myyntiin. / I processen behandlas bioavfall och blir biogas och rötrest. Biogasen omvandlas till el och värme, rötresten förädlas till kompostjord som säljs.

Maarakentaminen /Jordbyggnad

Metalliteollisuuden raaka-aineeksi. /Råmaterial för metallindustrin.

Toimitetaan Westenergyn jätteenpolttolaitokseen. Laitos polttaa jätettä ja tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. / Levereras till Westenergys avfallsförbränningsanläggning som bränner avfall och utvinner energi och fjärrvärme.

Murskataan ja käytetään mädätysjäämän kompostoinnin tukiaineena. / Krossas och används som stödmaterial vid kompostering.

Murskataan ja käytetään mädätysjäämän kompostoinnin tukiaineena. Poltetaan voimalaitoksessa. / Krossas och används som stödmaterial vid kompostering. Bränns vid förbränningsanläggning.

Käytetään teiden maanrakennuksessa Stormossenin alueella. / Används som grund vid vägbyggen inom Stormossens område.

Käytetään teiden maanrakennuksessa Stormossenin alueella. / Används som grund vid vägbyggen inom Stormossens område.

Sijoitetaan kaatopaikalle. / Deponeras på avstjälpningsplatsen.

Sijoitetaan kaatopaikan riskijätekuoppaan. / Deponeras på avstjälpningsplatsens riskavfallsgrop.

Sijoitetaan kaatopaikan riskijätekuoppaan. / Deponeras på avstjälpningsplatsens riskavfallsgrop.

Käsitellään turvallisesti ongelmajätelaitoksella. / Behandlas vid problemavfallsanläggning på ett tryggt sätt.

Kuuluu tuottajavastuun piiriin. Vaarallinen jäte (esim. kylmälaitteiden freoni) otetaan talteen, metallit ja muovit käytetään hyödyksi. / Omfattas av producentansvaret. Farligt avfall (t.ex. kylapparaters freon) tas tillvara, metall och plast återvinns.

Kerätään yhteistyössä SPR:n kanssa, lajitellaan ja osa myydään Vaasan jaoston Monitori-kirpputorilla ja lahjoitetaan tarvitseville. Yhteistyössä UFF:n kanssa kerätään käyttökelpoisia tekstiilejä ekopisteiden yhteydessä. / Insamlas i samarbete med FRK och en del går till försäljning vid Monitoris loppis i Vasa eller doneras till hjälpbehövande. I samarbete med UFF insamlas användbara textilier vid ekopunkterna.

Haketetaan ja käytetään polttoaineena jätteenpolttoluvan omaavassa voimalassa. / Flisas och används som bränsle vid kraftverk med avfallsförbränningstillstånd.

Kartonkihylsyjen valmistus. /Tillverkning av kartonghylsor.

KAATOPAIKKASIJOITUS / DEPONERING

Ympäristö-vastuu

Miljöansvar

24

YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

I den nationella avfallsplanen har man satt som mål för år 2016 att 50 % av det kommunala

avfallet skall återvinnas som material, 30 % som energi och högst 20 % deponeras.

I avfallsplanen för Södra- och Västra Finland är målsättningen att högst 10 % deponeras år 2020. När man beaktar avfallet som lagrats för Westenergy som ener-giåtervunnet har Stormossen re-dan uppnått dessa målsättningar. År 2012 materialåtervanns 61 % av det kommunala avfallet från Stormossens

område och 34 % energiåtervanns. Det betyder att endast 5 % deponerades.

På Stormossen rötas biologiskt avfall, så som separat insamlat bioavfall och

slam från reningsverk, i två bioreaktorer och då bildas som slutprodukter biogas, rötrest och pro-

cessvatten. Biogasen består till ca 65 % av metan och den resterande mängden utgörs till största delen av kol-

dioxid. Biogasen används för uppvärmning och för produktion av el. Rötresten används för produktion av kompostjord. Vattnet från biogasanläggningen behandlas tillsammans med septiskt slam i processvattenreningsverket. Lakvatten från avstjälpningsplatserna och ytvatten från behandlingsfälten behandlas i lakvattenreningsverket. Stormossens påverkan på miljön följs med genom provtagning på lakvat-ten, ytvatten och grundvatten. Dessutom övervakas reningsverkens funktion genom veckovisa prov och analyser.

Grundvatten och ytvattenProvtagning på grundvatten och ytvatten görs 4 ggr/år.

LakvattenLakvattnet från Stormossens avstjälpningsplats och ytvatten från behand-lingsfälten leds till lakvattenreningsverket där vattnet renas på bl.a. fast sub-stans, BOD7, COD, fosfor, kväve och ammoniumkväve. År 2012 behandlade reningsverket 91 435 m³ vatten från avstjälpningsplatserna och behand-lingsfälten. Vattnet analyseras både innan det leds till reningsverket och innan det renade vattnet leds ut i naturen. Stormossen är genom sitt miljötillstånd ålagt att ta prov fyra gånger i året. Dessutom görs egna prov och analyser varje vecka för att följa med hur väl processen fungerar. Reningsverket har fungerat bra under året. Reningseffekt och belastning presenteras i tabellen intill.

AvloppsvattenStormossens avloppsvatten består av rejektvatten från rötningsanläggning-en, septiskt slam och dräneringsvatten. Avloppsvattnet förrenas i process-vattenreningsverket på Stormossen och pumpas sedan vidare till avloppsnä-tet och därifrån till Påttska reningsverket. Avloppsvattenmängden år 2012 var 117 378 m³. Belastningen presenteras i tabellen på sidan 27.

Kansallisessa jätesuunnitelmassa vuoden 2016 tavoitteeksi on asetettu, että 50 % yhdyskun-tajätteestä hyödynnetään materiaalina, 30 % energiana ja korkeintaan 20 % loppusijoite-taan. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunni-telmassa tavoitteena on, että korkeintaan 10 % loppusijoitetaan vuonna 2020. Kun otetaan huomioon, että Westen- ergylle varastoitu jäte hyödynnetään energiana, on Stormossen jo saavuttanut edellä mainitut tavoitteet. Vuonna 2012 61 % Stormossenin alueen yhdyskuntajät-teestä hyödynnettiin materiaalina ja 34 % energiana. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan 5 % loppusijoitettiin. Stormossenilla biologisesti hajoava jäte kuten erikseen kerätty biojäte ja puhdistamo-liete mädätetään kahdessa bioreaktorissa, joissa muodostuu lopputuotteina biokaasua, mädätysjäämää ja prosessivettä. Biokaasu koostuu noin 65 %:sti metaa-nista ja loppuosa on suurimmalta osin hiilidioksidia. Biokaasua käytetään lämmitykseen ja sähkön tuotantoon. Mädätysjäämästä valmiste-taan kompostimultaa. Biokaasulaitoksen vesi käsitellään yhdessä sakokaivolietteen kanssa pro-sessivedenpuhdistamossa. Kaatopaikkojen suotovedet ja käsittelykenttien pintavedet käsitellään suotovedenpuhdistamossa. Stormossenin ympäristövaikutusta seurataan suotovesi-, pintavesi- ja pohjavesinäytteiden avulla. Tämän lisäksi puhdistamojen toimintaa seurataan viikoittaisilla kokeilla ja analyyseilla.

Pohjavesi ja pintavesiPohjavesistä ja pintavesistä otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa.

SuotovesiStormossenin kaatopaikan suotovesi ja käsittelykenttien pintavedet joh-detaan suotovedenpuhdistamoon, jossa vedestä puhdistetaan mm. kiinteät aineet, BOD7, COD, fosfori, typpi ja ammoniumtyppi. Vuonna 2012 puhdis-tamo käsitteli 91 435 m³ vesiä kaatopaikoilta ja käsittelykentiltä. Vedestä otetaan näytteet ennen sen johtamista puhdistamoon sekä puhdistuksen jälkeen ennen veden johtamista luontoon. Stormossenin ympäristölupa velvoittaa näytteiden ottoon neljä kertaa vuodessa. Lisäksi Stormossen ottaa omia näytteitä kerran viikossa ja analysoi niitä prosessin seuraamiseksi. Puhdistamo on toiminut hyvin vuonna 2012. Laitoksen puhdistusteho ja kuormitus ilmenevät viereisestä taulukosta.

JätevesiStormossenin jätevesi koostuu mädätyslaitoksen rejektivedestä, sakokaivo-lietteestä ja salaojavedestä. Jätevesi esipuhdistetaan Stormossenin proses-sivedenpuhdistamossa, josta se pumpataan edelleen viemäriverkostoon ja sieltä Påttin puhdistamolle. Vuoden 2012 jäteveden määrä oli 117 378 m³. Kuormitus ilmenee taulukosta sivulla 27.

Ympäristönäkökohdat ja -indikaattoritMiljöaspekter och –indikatorer

25


SUOTOVEDEN PUHDISTUS / RENINGEN AV LAKVATTEN

(VESIMÄÄRÄ / VATTENMÄNGD 2012: 91435 m³)

PINTAVEDEN LAATU, VUODEN KESKIARVO / YTVATTNETS KVALITET, ÅRSMEDELVÄRDE

POHJAVEDEN LAATU, VUODEN KESKIARVO / GRUNDVATTNETS KVALITET, ÅRSMEDELVÄRDE

pHSähkön johtavuus/ Ledningsförmåga

25oC mS/m

CODcr mg/l

Kloridi /Klorid mg/l

BOD7 mg/l Typpi / Kväve mikrog/l

NH4-N mikrog/l

Fosfori /Fosfor

mikrog/liter

Rauta /Järn

mikrog/l

OJA JÄTEHUOLTOALUEEN YLÄPUOLELLA / DIKE OVANFÖR AVFALLS-HANTERINGSOMRÅDET

6,8 45,8 80,5 29,50 6,9 3775 1028 190,5 2500

OJA VANHAN KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA /DIKE NEDANFÖR DEN GAMLA AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

6,8 142,3 53,3 81,75 32,7 20333 9040 422,5 4200

OJA UUDEN KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA /DIKE NEDANFÖR DET NYA AVFALLSHANTERINGSOMRÅDET

7,1 137,5 55,0 83,00 14,0 34667 15100 300 4200

FINNBÄCKEN, ÖVERBYN ETELÄPUOLELLA /FINNBÄCKEN, SÖDER OM ÖVERBY

6,8 61,5 36,8 44,00 3,4 8533 3208 69,8 2700

OJA KARPERÖFJÄRDENIN SUUNTAAN /DIKE MOT KARPERÖFJÄRDEN

5,2 13,5 60,3 9,10 3,1 1500 207 66,5 3900

pHSähkön johtavuus / Ledningsförmåga

25oC mS/m

CODcr mg/l

Kloridi /Klorid mg/l

BOD7 mg/l Typpi / Kväve mikrog/l

NH4-N mikrog/l

Fosfori /Fosfor

mikrog/liter

HP 1, KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA/ HP 1, NEDANFÖR AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

7,3 24,8 5,2 5,6 3,0 725 353 1315

HP 2, KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA /HP 2, NEDANFÖR AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

6,5 26,0 14,6 2,5 3,0 505 83 1278

HP 3, KAATOPAIKAN YLÄPUOLELLA /HP 3, OVANFÖR AVSTJÄLPNINGSPLATSEN

6,5 21,8 9,2 9,1 3,0 1120 763 1915

HP 4, UUSI KAATOPAIKKA /HP 4, NYA DEPONIN 6,5 49,8 37,8 4,8 4,5 8500 6100 2273

Talousveden laatuvaatimus ja suositukset 461/2000 /Hushållsvattnets kvalitetskrav och rekommendationer 461/2000

6,5-9,5 250 mS/m 5,0 mg/l 250 mg/l 400

mikrog/l

Orenat vatten / Puhdistamaton vesi

Renat vatten / puhdistettu vesi

Gränsvärde enligt miljötillstånd (mg/l) / Ympäristöluvanm. raja-arvo

Reningseffekt /Puhdistusteho

Belastning ut till vattendrag / Kuormitus vesistöön(kg / år / v)

BOD7 65 mg / l 9 mg / l 30 mg / l 87 % 823

Ammoniumtyyppi /Ammoniumkväve 152 mg / l 54 mg / l 70 mg / l 73 % 4938

Fosfori / Fosfor 2,7 mg / l 0,45 mg / l 1 mg / l 82 % 41

26

YLÄINDEKSI

Jätevedenpuhdistamon prosessia valvotaan ottamalla näytteitä viikottain. Kuvassa ympäristöinsinööri Johan Saarela. / Vattenreningsverkets process övervakas kontinuerligt genom provtagning en gång i veckan. I bild miljöingengör Johan Saarela.

27


Biogas och deponigasI bioreaktor 1 rötades under året 16 018 ton reningsverksslam och av det producerades 1 290 014 Nm³ biogas. I bioreaktor 2 rötades under året 10 867 ton biologiskt avfall och av det producerades 1 066 577 Nm³ biogas. Deponigasuppsamlingssystemet på gamla avstjälpningsplatsen färdig-ställdes sommaren 2007. År 2012 använde Stormossens värmecentral ca 102 138 Nm³ gas från deponin för värmeproduktion till processen.

Lukt, buller och skadedjurAvfallscentralen ligger ca 2 kilometer från närmaste bebyggelse och man har inte ålagts att följa upp lukt eller buller. Bekämpningen av gnagare sköts av ett utomstående företag som besö-ker Stormossen ca 4 ggr i året. År 2012 beviljades Stormossen tillstånd av Svenska Österbottens jaktvårds-distrikt för avlivning av skadeorsakande fåglar. 963 fåglar avlivades. El-, vatten och bränsleförbrukningÅr 2012 förbrukade avfallscentralen 3,21 GWh el. Av den använda mängden el producerades 2,09 GWh av den egna gasmotorn, med biogas från reak-torerna som bränsle. Fordonen som sköter den interna transporten på Stormossen och som jobbar på sorteringsstationen förbrukade 136 405 l bränsle under året. Avfallscentralen använde 13 812 m³ kommunalt vatten och 39 347 m³ vatten från schaktet under året.

Biokaasu ja kaatopaikkakaasuBioreaktori 1:ssä mädätettiin vuoden aikana 16 018 tonnia puhdistamolie-tettä, josta tuotettiin 1 290 014 Nm³ biokaasua.Bioreaktori 2:ssa mädätettiin vuoden aikana 10 867 tonnia biologista jätettä, josta tuotettiin 1 066 577 Nm³ biokaasua. Vanhan kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmä valmistui kesällä 2007. Vuonna 2012 Stormossenin lämpökeskus käytti noin 102 138 Nm³ kaato-paikkakaasua lämmöntuotantoon prosessia varten.

Haju, melu ja haittaeläimetJätekeskuksen sijaitessa noin 2 kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta Stormossenia ei ole velvoitettu seuraamaan haju- tai meluhaittoja. Jyrsijöiden torjunnan hoitaa ulkopuolinen yritys, joka käy Stormossenilla noin neljästi vuodessa. Vuonna 2012 Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri myönsi Stor-mossenille luvan haittaa aiheuttavien lintujen hävittämiseen. Yhteensä 963 lintua hävitettiin.

Sähkön- veden- ja polttoaineenkulutusVuonna 2012 jätekeskus kulutti 3,21 GWh sähköä. Kulutetusta sähkömää-rästä 2,09 GWh tuotettiin omalla kaasumoottorilla, joka käyttää reaktorei-den biokaasua polttoaineenaan. Stormossenin sisäisissä kuljetuksissa ja lajitteluasemalla käytetyt ajoneu-vot kuluttivat vuoden aikana yhteensä 136 405 l polttoainetta. Jätekeskus kulutti 13 812 m³ kunnallista vesijohtovettä ja 39 347 m³ louhoksen vettä vuonna 2012.

SÄHKÖN OMAVARAISUUSASTE /SJÄLVFÖRSÖRJANDEGRADEN AV EL 2000 – 2012

Sähkönkulutus, kWh / Total elförbrukning, kWh

Sähkön omavaraisuusaste, % / Självförsörjande grad av el, %

4 90

2,5

3,5

2,0

45

3,0 67,5

1,5

1,0

22,50,5

2000 2002 2004 2006 2008 20102001 2003 2005 2007 2009 2011 2012

JÄTEVESI VIEMÄRIVERKOSTOON / AVLOPPSVATTEN TILL AVLOPPSNÄTE 2008-2012

Vuosikeskiarvo /Årsmedelvärde 2012 (mg/l)





Kunnallisen puhdistus-laitoksen raja-arvot /Kommunala renings-verkets gränsvärden

Ympäristöluvan tavoite-arvot /Miljötillståndets målvärden

Kiintoaines /Fast substan 764 1363 922 933 597 450 300

BOD7 310 555 387 414 279 330 300

Typpi / Kväve 203 498 315 340 185 750

Ammoniumtyppi /Ammoniumkväve 65 248 128 184 82 65 50

Fosfori / Fosfor 16 29 23 25 18 15 10

28


Stormossen har i många år jobbat med miljöledning enligt den internatio-nella standarden ISO 14001:2004. Det innebär att företaget har fastställt en miljöpolicy och att vi för varje år sätter upp mål för förbättringar i verk-samheten och gör upp åtgärdsprogram för att nå målen. Förbättringarna följs upp genom indikatorer, dvs mätare. Under år 2009 började Stormossen anpassa sitt system för att även kunna certifiera verksamheten enligt hälso- och säkerhetsstandarden OHSAS 18001:2007. Verksamheten certifierades enligt OHSAS 18001 standarden i maj 2010.

Stormossen on usean vuoden ajan työskennellyt kansainvälisen ISO 14001:2004 ympäristöjohtamisstandardin mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että yrityksellä on oma ympäristöpolitiikka, että me vuosittain asetamme tavoit-teita toiminnan parantamiseksi ja että me laadimme toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Parannuksia seurataan indikaattoreiden eli mit-tareiden avulla. Vuoden 2009 aikana Stormossen sopeutti järjestelmäänsä siten, että voisimme sertifioida myös terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjes-telmän 18001:2007. Toiminta sertifioitiin OHSAS 18001 standardin mukai-sesti toukokuussa 2010.

Miljölednings-systemet

Ympäristöjohtamis-järjestelmä

29


1. Jätteenkäsittelymme tulee olla tehokasta ja taloudellista ja meidän tulee jatkuvasti pyrkiä hyötykäytön lisäämiseenA. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen tulee olla vähintään 70 % vuonna 2012. Vuonna 2012 hyötykäyttöaste oli 95 %. Vuoden 2013 tavoitteena on 90 %.B. Vuonna 2012 sekoitussäiliöön menevän mekaanisesti lajitellun biojätteen määrän tulee olla vähintään 12 250 tonnia. Biojätteen lajittelu muuttui vuoden aikana ja tulos oli 10 867 tonnia. Vuoden 2013 tavoitteeksi asetettiin 1 000 tonnia biojätettä kuukaudessa.C. 85 % kaikesta tuotetusta biokaasusta muutetaan energiaksi ympäristöystävällisellä ja taloudellisesti optimaalisella tavalla. Vuonna 2012 tuotetusta biokaasusta hyödynnettiin 79 %. Vuoden 2013 tavoitteena on 85 %.D. Vuonna 2012 korkeintaan 30 % kulutetusta sähköstä muodostuu ostetusta sähköstä. 46 % kulutetusta sähköstä ostettiin. Vuoden 2013 tavoitteena on 30 %.E. Vuonna 2012 lämmitykseen käytetään korkeintaan 50 000 litraa polttoöljyä. Prosessin lämmitykseen käytettiin 52 915 litraa polttoöljyä. Vuoden 2013 tavoitteena on, että lämmitykseen käytetään korkeintaan 50 000 litraa.F. Vuonna 2012 vettä ostetaan korkeintaan 9 000 m³. Vuoden tulos oli 13 812 m³. Vuoden 2013 tavoitteena on, että vettä ostetaan korkeintaan 11 500 m³.G. Lajitteluaseman tavoitteena vuonna 2012 on käsitellä vähintään 4 700 kuormaa poltettavaa jätettä, karkeajätettä ja rakennusjätettä. Jalostusasteen tulee olla vähintään 40 % ja kierrätysasteen vähintään 92 %. 3 309 kuormaa käsiteltiin, jalostusaste oli 88 %, kierrätysaste 95 %. Vuonna 2013 tavoite poistetaan, koska se ei enää ole ajankohtainen.H. Ekopisteiden astiat korvataan syväkeräys- astioilla vuoden 2015 loppuun mennessä. Vain kymmenestä Stormossenin ekopisteestä puuttuu syväkeräysastiat tai Pafebox-astiat. I. Biologisesti hajoavan jätteen vähentämistä kaatopaikoilla koskevan kansallisen strategian mukaan korkeintaan 75 % vuonna 1994 syntyneestä biologisesti hajoavasta yhdys-

kuntajätteestä loppusijoitetaan kaatopaikalle vuonna 2006, korkeintaan 50 % vuonna 2009 ja korkeintaan 35 % vuonna 2016 vuoden 1994 määrästä. Vuonna 2009 Stormossenin keräilyalueelta ja sen omista toiminnoista saadaan loppusijoittaa korkeintaan 18 500 tonnia biologisesti hajoavaa jätettä ja vuonna 2016 korkeintaan 12 900 tonnia biologisesti hajoavaa jätettä. Tavoite saavutettiin 2011 kun ainoastaan 2 750 tonnia biologisesti hajoavaa jätettä loppusijoitettiin kaatopaikalle. Vuonna 2013 tavoite poistetaan.J. Stormossenin tavoitteena ovat tyytyväiset asiakkaat. Asiakastyytyväisyystutkimuksessa tavoitellaan kouluarvosanaa yhdeksän koskien Stormossenin toimintaa. Tulos oli 8,5. Seuraava asiakastutkimus tehdään vuonna 2014, jolloin tavoite on 8,6.

2. Jätteenkäsittelymme aiheuttamien ympäristövaikutusten tulee vähentyäA. Prosessivedenpuhdistamon päästötason tulee alittaa Mustasaaren kunnan kanssa sovitut raja-arvot. Samalla pyrimme saavuttamaan ympäristöluvan tavoitearvot. Kaikki analyysitulokset, paitsi kiinteät aineet, ovat samalla tasolla kuin ympäristö- luvan tavoitearvot ja Påttin puhdistamon sopimuksen mukaiset raja-arvot.B. Kaiken loppusijoitettavan jätteen tulee täyttää loppusijoituskelpoisuuskriteerit. Tilanne on arantunut huomattavasti, yritykset ovat tietoisia velvollisuudestaan tehdä loppusijoituskelpoisuustesti kun kyseessä on jäte, joka ei vastaa yhdyskuntajätettä.C. Vanhan kaatopaikan sulkeminen jatkuu ja sulkeminen suoritetaan uuden sulkemis- suunnitelman mukaisesti ELY-keskuksen hyväksyttyä se. Uusi sulkemissuunnitelma on hyväksytty ja sulkemiselle on laadittu hankesuunnitelma.D. Suotovesien puhdistuslaitoksen päästötason tulee alittaa ympäristöluvassa annetut raja-arvot. Kaikki vuosikeskiarvot alittavat ympäristö- luvassa annetut raja-arvot.E. Uuden kaatopaikan sulkemissuunnitelma jätetään ELY-keskukselle. Sulkemissuunnitelma laaditaan ja jätetään ympäristökeskukselle vuoden aikana.

3. Tehostamalla tiedotusta pyrimme vähentämään jätteenkäsittelyn ympäristökuormitustaA. Karkeajätteen tulee vuoden 2012 loppuun mennessä sisältää vähintään 60 % karkeajätettä. B. Ongelmajätteen osuus karkeajätteestä tulee olla vähemmän kuin 1 % jaksolla 2011 – 2012. C. Keittiöjätteen tulee vuoden 2012 loppuun mennessä sisältää vähintään 90 % keittiöjätettä. Syksyllä 2012 tapahtuvan lajittelumuutoksen takia vuonna 2012 ei suoritettu jäteanalyysia.

4. Työympäristömme tulee olla turvallinen ja viihtyisä A. Työtapaturmia ei esiinny. Vuoden aikana sattui yksi työtapaturma ja neljä läheltä piti -tilannetta.B. Toimenpiteisiin ryhdytään työpisteiden ja Stormossenin ulkoalueiden pitämiseksi siisteinä. Stormossen on mm. solminut sopimuksen yrityksen kanssa piha-alueiden puhdistuksesta, nurmikon hoidosta, ulkosiivouksesta jne.C. Työsuojelu laatii toimintasuunnitelman ja työskentelee sen mukaisesti. Toimintasuunnitelma on laadittu vuosille 2012 – 2013.D. TYKY-toiminnalle laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma. Vuodelle laadittiin toimintasuunnitelma.E. Henkilöstön osallistumisprosentti TYKY-toimintaan tulee olla vähintään 80 %. Vuonna 2012 osallistumisprosentti TYKY-toimintaan oli 74 %. Vuoden 2013 tavoitteena on, että 80 % osallistuu.F. Toimenpidesuunnitelma asiakasvastaanottopisteiden ja alueen siistimiseksi laaditaan. Ei ole enää ajankohtainen.G. Stormossen on tasa-arvoinen työpaikka. Stormossenilla on tasa-arvosuunnitelma ja tasa-arvoryhmä. Vuonna 2012 suoritettiin palkkakartoitus, joka osoitti, että palkkaus on tasa-arvoinen.

Vuoden 2012 tavoitteet ja niiden seuranta

30


1. Vår avfallshantering skall präglas av effektivitet, god ekonomi och ständig utveckling mot ökad återvinnigA. Återvinningsgraden för samhällsavfall skall år 2012 vara minst 70 %. Återvinningsgraden för samhällsavfall år 2012 var 95 %. Målsättningen för 2013 är 90 %.B. År 2012 ska den mängd mekaniskt utsorterat bioavfall som går till mixern vara minst 12 250 ton. Sorteringen av bioavfall ändrades under året och resultatet blev 10 867 ton. Som mål för år 2013 sattes 1 000 ton bioavfall till mixern per månad.C. 85 % av all biogas som produceras omvandlas till energi på ett miljöriktigt och ekonomiskt optimalt sätt. 2012 användes 79 % av den producerade biogasen. Målsättningen för 2013 är 85 %.D. År 2012 utgörs högst 30 % av den förbrukade elen av inköpt el. 46 % av den förbrukade elen köptes. Målsättningen för år 2013 är 30 %.E. År 2012 används högst 50 000 liter brännolja för uppvärmning. Vi använde 52 915 l brännolja för uppvärmning av processen. Målet för år 2013 är att max 50 000 l används.F. År 2012 inköps högst 9 000 m³ vatten. 13 812 m³ vatten köptes. Målet för år 2013 är att högst 11 500 m³ köps.G. Sorteringsstationens mål för år 2012 är att behandla minst 4700 stycken lass brännbart avfall, grovavfall och byggavfall. Förädlings- graden skall vara minst 40 % och återvinningsgraden minst 92%. 3 309 lass behandlades, förädlingsgraden var 88 %, återvinningsgraden 95 %. Målet tas bort år 2013, inte aktuellt längre.H. Kärlen på ekopunkterna ersätts med djupbehållarkärl fram till utgången av 2015. Endast tio av Stormossens ekopunkter saknar djupbehållarkärl eller nya aluminium- kärl. Aluminiumkärlen används på de ställen där djupbehållarkärl inte kan sättas ner.I. I enlighet med den nationella strategin för att minska mängden biologiskt nedbrytbart

avfall på avstjälpningsplatserna deponeras år 2006 högst 75 procent av den mängd biologiskt nedbrytbart kommunalt avfall som uppstod 1994, år 2009 högst 50 % och 2016 högst 35 % av mängden 1994. År 2009 får högst 18 500 ton deponeras och år 2016 får högst 12 900 ton biologiskt nedbrytbart avfall från Stormossens upptagningsområde och egen verksamhet deponeras. Målet uppnåddes 2011 då endast 2 750 ton biologiskt nedbrytbart avfall deponerades. Målet tas bort år 2013.J. Stormossens mål är nöjda kunder. Målsätt- ningen är att i kundundersökning uppnå skolvitsordet nio för Stormossens verksamhet. Resultatet var 8,5. Nästa kundundersökning görs 2014, målet är då 8,6.

2. Miljöpåverkan orsakad av vår avfallshantering skall minskaA. Utsläppsnivån från processreningsverket skall understiga gränsvärdena i överenskommelsen med Korsholms kommun. Samtidigt strävar vi efter att nå målvärdena i miljötillståndet. Alla analysresultat, förutom fast substans, är i linje med målvärdena i miljötillståndet och gränsvärdena i avtalet med Påttska reningsverket.B. Allt avfall som deponeras skall uppfylla kriterierna för deponerbarhet. Situationen har blivit mycket bättre, företagen känner till idag att de bör göra deponerbarhetstest på avfall som inte motsvarar samhällsavfall.C. Stängningen av gamla avstjälpningsplatsen fortsätts och utförs enligt den nya stäng- ningsplanen efter att den godkänts av ELY-centralen. Den nya stängnings planen har godkänts och en projektplan för stängningen gjorts.D. Utsläppsnivån från lakvattenreningsverket skall understiga gränsvärdena i miljötillståndet. Alla årsmedelvärden underskrider gränsvär- dena i miljötillståndet.E. Stängningsplan för nya deponin lämnas in till ELY-centralen. En stängningsplan kommer att göras och lämnas in under året ELY-centralen.

3. Genom intensifiering av informations-verksamheten ser vi till att minska avfalls-hanteringens miljöbelastningA. Grovavfallet skall före utgången av år 2012 innehålla minst 60 % grovavfall. B. Mängden problemavfall i grovavfallet skall understiga 1 % under perioden 2011 – 2012. C. Köksavfallet skall före utgången av 2012 innehålla minst 90 % köksavfall. På grund av sorteringsförändringen som gjordes hösten 2012 utfördes ingen plockanalys år 2012.

4. Vår arbetsmiljö skall vara säker och trivsamA. Inga arbetsolyckor skall förekomma. Under året inträffade en arbetsolycka och fyra nära ögat händelser.B. Åtgärder vidtas för att hålla arbetsplatserna och uteområdena på Stormossen städade. Stormossen har bl.a. gjort avtal med ett företag som sköter sopning av gårdsplanen, klippning av gräs, utomhusstädning osv.C. Arbetarskyddet gör upp och arbetar enligt en verksamhetsplan. En verksamhetsplan har gjorts för år 2012 – 2013.D. En verksamhetsplan för TYKY-verksamheten görs upp årligen. En verksamhetsplan gjordes upp för året.E. Personalens deltagandeprocent i TYKY- verksamheten skall vara minst 80 %. Deltagarprocenten i TYKY-verksamheten år 2012 var 74 %. Målsättning år 2013 är att 80 % deltar.F. En åtgärdsplan för uppsnyggning av kundmottagningspunkterna och området görs upp. Inte aktuellt längre.G. Stormossen är en jämställd arbetsplats Stormossen har en jämställdhetsplan och en jämställdhetsgrupp. År 2012 gjordes en allmän jämförelse av lönerna. Resultatet visade att lönerna fördelar sig jämställt.

Målsättningar för år 2012 och uppföljning

31


Förmännen åtgärdar avvikelser, reklamationer och förfråg-ningar och dokumenterar dem på färdiga blanketter. Hän-delserna följs upp regelbundet på ledningsgruppens vecko-möten.

Sammanlagt 18 stycken interna avvikelserapporter skick-ades till miljöchefen år 2012. Där ingår ett olycksfall och 4 nära ögat händelser. Under samma period gjordes 20 stycken reklamationer och förfrågningar.

Esimiehet ryhtyvät toimenpiteisiin poikkeamien, reklamaa-tioiden ja kyselyjen suhteen ja dokumentoivat ne valmiille lomakkeille. Tapauksia seurataan säännöllisesti johtoryhmän viikkokokouksissa.

Vuonna 2012 ympäristöpäällikkö sai vastaanottaa 36 sisäistä poikkeamaraporttia. Näistä yksi oli tapaturma. Läheltä piti -tilanteita oli 4. Samalla ajanjaksolla reklamaatioita ja kyselyjä tehtiin 20 kappaletta.Avvikelser, olyckor,

reklamationer och förfrågningar

Poikkeamat, tapaturmat, reklamaatiot ja kyselyt

Taloudellinenvastuu

Ekonomisktansvar

34

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Taloudellinen vastuuEkonomiskt ansvarStormossenin toimintaperiaatteena on huolehtia kustannustehokkaasta jät-teenkäsittelystä hyvällä palvelutasolla, huomioiden kestävän kehityksen.

Stormossenin asiakkaat ja jätemaksutJätelainsäädäntö rakentuu periaatteelle, että jätteen tuottaja maksaa jät-teenkäsittelystä aiheutuneet kustannukset. Poikkeuksen muodostavat sel-laisten tuotteiden jätekustannukset, jotka kuuluvat tuottajavastuun piiriin (autonrenkaat, keräyspaperi, tietyt pakkaukset, romuautot, sähkö- ja elekt-roniikkaromu sekä paristot ja akut). Verovaroja ei siis käytetä jätehuollon rahoittamiseen.

EkomaksutEkomaksupalvelut käsittävät mm. hyötykäyttöasemat ja ekopisteet, keräys-kampanjat, vaarallisten jätteiden sekä hyötyjätteiden vastaanoton, varastoin-nin, kuljetuksen ja hyödyntämisen, tiedotuksen ja neuvonnan sekä jätehuol-lon ylläpidon ja kehittämisen. Myös tulevan jätelautakunnan kustannukset katetaan ekomaksuilla. Ekomaksupalvelut rahoitetaan ekomaksuilla, hyötykäyttöasemien vas-taanotto-, käsittely- ja erillispalvelumaksuilla, kotitalouksilta vastaanotettu-jen hyötyjätteiden myyntituloilla sekä tuottajayhteisöiltä saatavilla korvauk-silla. Ekomaksut peritään kotitalouksilta (vakituisista sekä vapaa-ajan asun-noista) ja julkiselta palvelusektorilta.

KäsittelymaksutStormossen perii maksun kotitalouksien jätteiden käsittelystä. Se laskutetaan jätteenkuljetusliikkeiltä jotka vuorostaan laskuttavat käsittelymaksun edel-leen kotitalouksilta. Käsittelymaksun lisäksi kuljetusliikkeet perivät kotitalouksilta tyhjennysmaksun jätteen kuljetuksesta. Stormossen vastaanottaa ja käsittelee myös alueen kaupan, teollisuuden, rakennus- ja muiden yhtiöiden jätettä. Myös öljyisiä maita otetaan vastaan ja käsitellään jätekeskuksen alueella. Yritysten vaarallisten jätteiden vastaan-otto on maksullista. Stormossen myy jätteenkäsittelypalveluita myös muille jäteyhtiöille. Palvelut koostuvat biojätteen käsittelystä. Palveluiden myynti muille jäteyhtiöille ja yrityksille tarjoaa suurtuotannon etuja ja synergiavaiku-tuksia, jotka koituvat kaikkien asiakkaiden hyödyksi. Tuotteiden myynti koostuu mm. biokaasun, sähkön ja puuhakkeen myyn-nistä sekä hyötykäyttöön myytävästä metalliromusta. Muiden palveluiden myynti koostuu mm. RDF:n murskaamisesta (käsitellystä biojätteestä eroteltu poltettava jäte) sekä tuottajayhteisöjen maksamista korvauksista.

Stormossens verksamhetsprincip är att upprätthålla en kostnadseffektiv av-fallshantering med en hög servicenivå som beaktar en hållbar utveckling.

Stormossens kunder och avfallsavgifterAvfallslagstiftningen bygger på principen, att den som producerar avfall be-talar de kostnader som hanteringen av avfallet förorsakar, med undantag av kostnader för avfall från produkter som omfattas av producentansvar (däck, returpapper, vissa förpackningar, skrotbilar, el- och elektronikskrot samt bat-terier och ackumulatorer). Skattemedel får alltså inte användas för finansie-ring av avfallshanteringen.

EkoavgifterEkoavgiftstjänsterna omfattar bl.a. återvinningsstationer och ekopunkter, kampanjinsamlingar, mottagning, lagring, transport och behandling av åter-vinnbart material och farligt avfall, information och rådgivning samt upprätt-hållande och utveckling av avfallsservicen. Även den kommande avfallsnämn-dens kostnader skall täckas med ekoavgifterna. Ekoavgiftstjänsterna finansieras med ekoavgifter, mottagnings-, behand-lings- och särskilda serviceavgifter vid återvinningsstationerna, intäkter från försäljning av återvinnbart avfall från hushållen samt ersättningar av produ-centsamfund. Ekoavgifterna uppbärs av hushållen (för stadigvarande bostäder samt fri-tidsbostäder) och den offentliga servicesektorn.

BehandlingsavgifterStormossen uppbär en avgift för behandlingen av avfall från hushållen. Den faktureras avfallstransportbolagen som i sin tur fakturerar behandlingsavgif-ten vidare till hushållen. Förutom behandlingsavgiften uppbär transportbola-gen en tömningsavgift av hushållen för transport av avfallet. Stormossen tar även emot och behandlar avfall som levereras av handel, industri, bygg- och andra företag i nejden. Även oljeförorenade jordmassor tas emot och behandlas på avfallscentralens område. Mottagningen av far-ligt avfall från företag är avgiftsbelagd. Stormossen säljer behandlingstjänster även till andra avfallsbolag. Tjänsterna omfattar behandling av bioavfall. För-säljningen av behandlingstjänster till andra avfallsbolag och till företag ger stordriftsfördelar och synergieffekter som kommer alla kunder till nytta. Inkomster från försäljning av produkter består av bl.a. försäljning av bio-gas, elektricitet, träflis och metallskrot för återvinning. Försäljning av övri-ga tjänster omfattar bl.a. malning av RDF (ur behandlat bioavfall separerat brännbart avfall) och ersättningar från producentsamfund.


EKOMAKSUPALVELUJEN TUOTOT / EKOAVGIFTSTJÄNSTER, INTÄKTER 20122 815 644 € (ALV / MOMS 0 %)

EKOMAKSUPALVELUJEN KULUT /EKOAVGIFTSTJÄNSTER, KOSTNADER 20122 770 900 € (ALV / MOMS 0 %)

RAHAVIRRAT 2012PENNINGFLÖDE 2012

Ekomaksutulot / Intäkter från ekoavgifter 2,318 milj. €

Investoinnit / Investeringar 0,997 milj. €

Lyhennykset ja korot, netto / Amorteringar och räntor, netto

0,997 milj. €

Jätteen käsittelymaksutulot / Intäkter från behandlingsavgifter8,052 milj. €

Materiaalien ja palveluiden toimittajat / Leverantörer av material och tjänster

7,650 milj. €

Palkat ja muut henkilöstökulut /Löner och övriga personalkostnader

2,259 milj. €

Jätevero, sähkönvalmistevero ja tuloverot /Avfallsskatt, elaccis och inkomstskatter

0,996 milj. €

Ulosmyytävien tuotteiden tulot /Intäkter från sålda produkter0,748 milj. €

Palveluiden myyntitulot / Intäkter från sålda tjänster0,197 milj. €

Lainojen nostot / Upptagning av lån 0 milj. €

Liikevaihto /Omsättning

11,316 M€

Ekomaksut / Ekoavgifter; 2 177 386 €

Hyötykäyttöasemat / Återvinningsstationer; 1 729 179 €

Ekopisteet / Ekopunkter; 246 949 €

Vaaralliset jätteet / Farligt avfall; 125 075 €

Kampanjakeräykset /Kampanjinsamlingar; 33 083 €

Tiedotus ja neuvonta / Information och rådgivning; 305 605 €

Hallinto ja kehittäminen / Administration och utveckling; 331 009 €

Palvelumyynti / Försäljning, tjänster; 10 271 €

Muut tuotot (myynti hyötykäyttöön, tuottajayhteisötuotot) / Övriga intäkter (försäljning, återvinning; producentsamfund); 517 023 €

Vastaanottomaksut hyötykäyttöasemilla /Mottagningsavgifter vid återvinningsstationerna; 110 964 €

77,3 % 62,4 %

8,9 %

11,0 %

11,9 %

4,5 %

3,9 %

0,4 %

1,2 %

18,4 %

36


InvestoinnitInvestointien määrä oli vuoden aikana 0,997 milj. € (2,016 milj. € v. 2011). Niihin sisältyivät mm. Westenergy Oy Ab:iin sijoitettu osakepääoma, hyö-tykäyttöasemien ja ekopisteiden sekä Stormossenin jätekeskuksen alueen teiden ja käsittelyalueiden parannuksia. Vuoden aikana aloitettiin suotovesi-puhdistamon laajennuksen rakentaminen sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto- ja lajitteluhallin pystyttäminen. Tulevien vuosien investointisuunnitelma kattaa mm. biojätteen hygie-nisointilaitoksen, uuden hyötykäyttöaseman rakentamisen Vikbyn teolli-suusalueelle Mustasaareen Tuovilassa vuonna 2012 suljetun aseman tilalle, Stormossenin hyötykäyttöaseman laajennuksen, toimistorakennuksen ja käsittelyalueiden laajennusten jätekeskuksen alueella sekä hyötykäyttöase-mien ja ekopisteiden jatkuvat parannukset.

YhteiskuntaStormossen maksoi jäteveroa valtiolle yhteensä 228 460 €. Tuloveroa mak-settiin tilikaudelta 148 740 € sekä jäännösveroa 599 822 € vuodelta 2011. Stormossen on valittanut vuoden 2011 verotuspäätöksestä jäännösveron osalta. Tuotetusta sähköstä maksettiin valmisteveroa 18 378 €. Vuoden aikana maksettiin toimintatukea yleishyödyllisille yhteisöille ja yhdistyksille yhteensä 1 160 €. Tukea vastaanottivat Suomen luonnonsuo-jeluliitto rye, Luonto-Liiton Pohjanmaan piirille (lasten luontoleiritoiminta), Natur och Miljö rf ja Kvarkens naturskola.

InvesteringarInvesteringarna uppgick totalt under året till 0,997 milj. euro (2,016 milj. euro år 2011). Dessa omfattade bl.a. betalning av aktiekapital till Westenergy Oy Ab, fortsatta förbättringar av återvinningsstationer och ekopunkter, vägar samt behandlingsområden vid Stormossens avfallscentral. Under året inled-des utbyggnaden av lakvattenreningsverket samt uppförandet av en presen-ningshall för mottagning och sortering av el- och elektronikskrot. Investeringsplanen för de kommande åren omfattar bl.a. en hygienise-ringsanläggning för bioavfallet, byggande av en ny återvinningsstation på Vikby industriområde i Korsholm i stället för den i Toby som stängdes 2012, utbyggnad av återvinningsstationen vid Stormossen, utvidgning av kon-torsbyggnaden och behandlingsområden vid avfallscentralen samt fortsatta förbättringar av återvinningsstationer och ekopunkter.

SamhälleAvfallsskatt till staten betalades totalt 228 640 €. Inkomstskatt betalades 148 740 € för räkenskapsperioden samt kvarskatt 599 822 € från 2011. Stormossen har överklagat beskattningsbeslutet från 2011 gällande kvar-skatten. För producerad el betalades 18 378 € i accis. Under året betalades verksamhetsunderstöd till allmännyttiga samfund och föreningar totalt 1 160 €. Stöden betalades till Finlands Naturskydds-förbund rf, Luonto-Liiton Pohjanmaan piiri (lasten luontoleiritoiminta), Natur och miljö rf och Kvarkens naturskola.

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

2008 2009 2010 2011 2012

Investoinnit, milj. €/vuosiinvesteringar, milj. €/år

INVESTOINNIT JA SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT /INVESTERINGAR OCH

AVSKRIVNINGAR ENLIGT PLAN 2008 – 2012

Suunnitelman mukaiset poistot, milj. €/vuosi Avskrivningar enligt plan, milj. €/år

37

YLÄINDEKSI

Westenergyn jätteenpolttolaitoksen arinan esilämmitys.Förvärmning av rostern i Westenergys avfallsförbränningsanläggning.

38

YLÄINDEKSI

39


KESKEISET TUNNUSLUVUT, TALOUS / NYCKELTAL, EKONOMI

STORMOSSEN 2012

STORMOSSEN 2011

VALTAKUNNALL.KESKIARVO /RIKSOMFATT. MEDELTAL ¹ 2011

KUVAUS / BESKRIVNING

Kokonaisliikevaihto, €Totalomsättning, € 11 316 255 10 355 906 9 337 991 Kuvaa toiminnan laajuutta. /

Beskriver verksamhetens omfattning.

Tuotteiden ja palveluiden myynnin osuusliikevaihdosta, % / Försäljning av produkter och tjänster som andel av omsättningen, %

8,4 % 8,8 % 7,2 %

Pääasiassa rahavirta tulee sisälle tulevista jätteistä. Hyötyjätteiden ja palveluiden myynti ovat kasvava rahavirta. / I huvudsak kommer avfallsbolagens penningflöde från inkommande avfall. Försäljning av återvinnbart avfall och tjänster är ett växande penningflöde.

Ostetut palvelut, % liikevaihdostaKöpta tjänster, % av omsättningen 46,6 % 48,8 % 45,4 %

Vrt. henkilöstökulujen osuuteen, saadaan kuva toimintatavasta, tehdäänkö itse vai teetetäänkö ulkopuolisilla. / En jämförelse av detta tal med personalkostnaderna beskriver verksamhetssättet, dvs gör man själv eller använder man utomstående entreprenörer.

Henkilöstökulut, % liikevaihdostaPersonalkostnader, % av omsättningen 18,7 % 19,8 % 12,1 % kts edellinen / se föregående

Jätevero, % käsittelymaksu- ja kiinteistäjätemaksutuloista /Avfallsskatt, % av intäkterna frånbehandlings- och fasta avfallsavgifter

2,2 % (2,0 %kokonais liikevaihdosta / av

totalomsättningen)

3,2 % (2,9 %kokonaisliikevaihdosta

/ av totalomsättningen)

- % (13,0 %kokonaisliikevaihdosta

/ av totalomsätt-ningen)

Jos jäteveron osuus on keskimääristä isompi, jätelaitoksen jätevirrasta päätyy kaatopaikalle keskimääräistä isompi osa. Pieni osuus kertoo, että jätteiden hyötykäyttö on keskimääräistä tehokkaampaa. / Om avfallsskattens andel är större än medeltalet, hamnar en större del än genomsnittet av avfallsbolagets avfallsströmmar på avstjälpningsplat-sen. En liten andel betyder, att återvinningen av avfallet är effektivare än genomsnittet.

Liiketulos, % liikevaihdostaRörelsevinst, % av omsättningen 1,8 % 2,4 % 7,1 %

Liiketulos mittaa yrityksen varsinaisen toiminnan tulosta ennen rahoituskuluja ja veroja. Voittoa tavoittelevissa yrityksissä yleisesti hyvä yli 10 %, heikko alle 5 %. / Rörelsevinsten mäter resultatet för företagets egentliga verksamhet före finansiella kostnader och skatter. I företag som eftersträvar vinst är allmänt över 10 % bra och under 5 % svagt.

Investoinnit, €/vuosiInvesteringar, €/år 997 421 2 016 237 1 084 193 Investoinnit vuoden aikana. /

Anger hur mycket avfallsbolaget investerat under året.

Investoinnit, % liikevaihdostaInvesteringar, % av omsättningen 8,8 % 19,5 % 11,6 %

Suunnitelman mukaiset poistot, %liikevaihdosta / Avskrivningar enligt plan, % av omsättningen

10,4 % 11,7 % 8,5 %

Kuvaa investointiastetta paremmin (investoinnit huomioitu pidem-mältä ajalta). Mitä suuremmat poistot, sitä suuremmat investoinnit on laitoksella edeltävinä vuosina toteutettu. / Beskriver anlägg-ningens investeringsgrad bättre än föregående nyckeltal, eftersom också investeringar från en längre period tas i beaktande. Ju större avskrivningar desto större investeringar har förverkligats under de gångna åren.

Omavaraisuusaste, %Soliditet, % 13,6 % 17,6 % 42,6 %

Omavaraisuusaste on oman pääoman osuus koko pääomasta. Omavaraisuus-aste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappionsieto-kykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Yleisesti yrityksissä hyvä yli 40 %, heikko alle 20 %. / Soliditeten visar det egna kapitalets andel av totalkapitalet. Den mäter företagets förmåga att bära eventuella förluster och förmåga att svara för sina åtaganden på lång sikt. I allmänhet är en soliditetsgrad över 40 % god och under 20 % svag.

Taseen loppusumma, €Balansens slutsumma, €

Taseen loppusumma, €/asukasBalansens slutsumma, €/invånare

18 258 107 17 605 857 11 242 079

Kuvaa laitoksen investointiastetta pidemmältä ajalta. Mitä suurempi luku, sitä suuremmat investoinnit on laitoksella edeltävinä vuosina toteutettu. (käyttöomaisuuden/aineellisten hyödykkeiden poista-maton tasearvo). / Beskriver anläggningens investeringsgrad under en längre period. Ju större belopp, desto större investeringar har bolaget förverkligat under årens lopp. (oavskrivet balansvärde av anläggnings-/materiella tillgångar)

180 175 101

Liikevaihto/taseen loppusummaOmsättning/balansens slutsumma 0,62 0,59 0,83

Pääomavaltaisuutta / investointiastetta kuvaava tunnusluku. Mitä pienempi luku, sitä suurempi tase ja suuremmat investoinnit (ks. edellä). / Relationstalet beskriver kapitalintensiteten / investeringsgraden. Ju mindre belopp, desto större balans och större investeringar (se föregående).

1 Vertailussa 22 jäteyhtiötä, pois lukien HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelu). Kaikista tunnusluvuista ei ole vertailulukua käytettävissä. Lähde: Jätelaitosyhdistys ry. / Jämförelse mellan 22 avfallsbolag, exkl. HRM (Helsingforsregionens miljötjänster). Alla nyckeltal har inte ett jämförelsetal från övriga avfallsbolag. Källa: Avfallsverksföreningen rf.

Hallitus / Styrelse 2012 - 2013

Håkan Anttila .........................Vaasa/Vasa ..........................................puheenjohtaja/ordförandeGunbritt Tallbäck .................Mustasaari/ Korsholm .................varapuheenjohtaja/ viceordförandeUlf Granås ................................Korsnäs ................................................. jäsen/ledamot (19. 6. 2012 alkaen/från 19. 6. 2012)Michael Kamis........................Vöyri/Vörå ........................................... jäsen/ledamot 19. 6. 2012 saakka/till 19. 6. 2012)Pertti Kautto ..........................Vaasa/VasaKari Peltola ..............................Vähäkyrö/Lillkyro ........................... jäsen/ledamot (19. 6. 2012 saakka/till 19. 6. 2012)Jaakko Rinta ...........................Isokyrö/Storkyro ............................ jäsen/ledamot (19. 6. 2012 alkaen/från 19. 6. 2012)Arttu Uhlgren ........................Vaasa/Vasa .......................................... jäsen/ledamotDan Örndahl ...........................Mustasaari/Korsholm .................. jäsen/ledamot

Ulf Granås ................................Korsnäs ................................................. varajäsen/suppleant (19. 6. 2012 saakka/till 19. 6. 2012)Michael Kamis........................Vöyri/Vörå ........................................... varajäsen/suppleant (19. 6. 2012 alkaen/från 19. 6. 2012)Håkan Knip ..............................Maalahti/Malax................................. varajäsen/suppleantGustav Ollus ...........................Vöyri/Vörå ........................................... varajäsen/suppleantKari Peltola ..............................Vähäkyrö/Lillkyro ........................... varajäsen/suppleant (19. 6. 2012 alkaen/från 19. 6. 2012)Jaakko Rinta ...........................Isokyrö/Storkyro ............................ varajäsen/suppleant (19. 6. 2012 saakka/till 19. 6. 2012)

Toimitusjohtaja/Verkställande direktör ............................... Leif Åkers

Tilintarkastajat/RevisorerErnst & Young Oy, KHT-yhteisö; päävastuullinen tilintarkastaja Kjell Berts, KHTErnst & Young Oy, CGR-samfund; huvudansvarig revisor Kjell Berts, CGR

41


Toimintakertomus /Verksamhetsberättelse1. 1. – 31. 12. 2012YleistäYhtiö merkittiin kaupparekisteriin 28. 3. 1985. Sen kaupparekisterinumero on 349.102 ja kotipaikka Mustasaari. Yhtiön perustivat Mustasaaren kunta ja Vaasan kaupunki. Isonkyrön, Korsnäsin, Maalahden, Vähänkyrön ja Vöyrin kunnat ovat myöhemmin liittyneet yhtiön osakkaiksi. Stormossenin toimin-taperiaatteena on ylläpitää kustannustehokasta ja korkean palvelutason jäte-huoltoa, joka huomioi kestävän kehityksen. Päättynyt vuosi oli Stormossenin 26. tilikausi. Joulukuussa 2007 Stormossen perusti Westenergy Oy Ab:n, joka mer-kittiin kaupparekisteriin 1. 1. 2008. Vuoden 2008 alussa laajennettiin osa-kaspohja käsittämään Lakeuden Etappi Oy:tä, Vestia Oy:tä, Oy Botniarosk Ab:ta ja Millespakka Oy:ta. Stormossenin omistusosuus on 32,95 %. Wes-tenergyn ylläpitää jätteenpolttolaitosta, joka myy jätteenkäsittelypalveluja omistajilleen omakustannusperiaatteella. Tuotettu höyry myydään Vaasan Sähkö Oy:lle, joka laitoksessaan muuttaa höyryn kaukolämmöksi ja sähköksi. Westenergyn laitos valmistui ja otettiin käyttöön elokuun lopulla 2012. Stormossen on sitoutunut toimittamaan vähintään 40 000 tonnia jätettä per vuosi, 20 vuoden aikana vuodesta 2013 alkaen.Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste nousi 95 %:iin (95 % vuonna 2011) poltettavan jätteen varastoinnin ansiosta. Valtakunnallinen tavoite on 70 %. Varastoitu jäte on sellaista, jota ei voida muutoin hyödyntää ja jota tullaan käyttämään polttoaineena Westenergyn jätevoimalassa. Yhteistoimintaneuvottelut vietiin läpi alkukesällä. Lajittelun uudelleen-järjestely sekä jätteenpoltto merkitsevät muutosta yhtiön toimintaan ja suuntaukseen kun merkittävä osa jätevirroista toimitetaan suoraan Weste-nergylle. Toiminta sopeutetaan uuteen tilanteeseen sanomalla irti ostopal-veluja joita tämän jälkeen tehdään omana työnä. Lisäksi henkilöitä siirretään uusiin, osittain määräaikaisiin, työtehtäviin yhtiön sisällä. Yksi henkilö siirtyy osa-aikaeläkkeelle. Toimenpiteet toteutetaan asteittain syksystä 2012 niin, että kaikki toimenpiteet on toteutettu vuodenvaihteeseen 2014 – 2015 mennessä. Toimenpiteiden seurauksena on 6,9 miestyövuoden vähennys. Stormossenin oma henkilökunta pienenee toimenpiteiden seurauksena 40 henkilöstä 38 henkilöön, ottaen huomioon nykyiset toiminnot. Tuloksena Stormossen säästää kustannuksia n. 500 000 euroa vuositasolla, kun kaikki toimenpiteet on toteutettu. 1. 1. 2013 alkaen Stormossen kuuluu konserniyhtiönä Vaasan kaupungin konserniin Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan kuntaliitoksen seurauk-sena. Vaasan kaupungin omistusosuus ylittää 50 % (54,35 %). Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole sattunut muita tapahtumia kuin omistussuhteissa jotka olennaisesti vaikuttaisivat toimintaan nykyisellä tili-kaudella.

AllmäntBolaget antecknades i handelsregistret den 28. 3. 1985, med nummer 349.102. Dess hemort är Korsholm. Bolaget grundades av Korsholms kom-mun och Vasa stad. Senare har Korsnäs, Lillkyro, Malax, Storkyro och Vörå kommuner anslutit sig som ägare. Stormossens verksamhetsprincip är att upprätthålla en kostnadseffektiv avfallshantering med en hög servicenivå som beaktar en hållbar utveckling. Det gångna året är bolagets tjugosjätte räkenskapsperiod. I december 2007 grundade Stormossen bolaget Westenergy Oy Ab, som antecknades i handelsregistret 1. 1. 2008. I början av 2008 utvidgades ägar-basen i Westenergy Oy Ab till att omfatta även Lakeuden Etappi Oy, Vestia Oy, Oy Botniarosk Ab och Millespakka Oy. Stormossens ägarandel är 32,95 %. Westenergy driver en avfallsförbränningsanläggning som säljer avfallshan-teringstjänster åt ägarna enligt självkostnadsprincipen. Den producerade ångan säljs till Vasa Elektriska Ab, som i sin anläggning omvandlar ångan till fjärrvärme och elektricitet. Westenergys anläggning blev färdig och togs i bruk i slutet av augusti 2012. Stormossen har förbundit sig att leverera minst 40 000 ton avfall per år under 20 år från och med 2013.Återvinningsgraden för samhällsavfallet uppgick under perioden till 95 % (95 % 2011) tack vare tillfällig lagring av brännbart avfall. Den nationella målsätt-ningen är 70 %. Det lagrade avfallet är icke återvinnbart avfall som skall an-vändas som bränsle i Westenergys förbränningsanläggning. Samarbetsförhandlingar genomfördes under försommaren. En omlagd sortering samt förbränning innebär en förändring i bolagets verksamhet och inriktning i och med att en betydande del av avfallsströmmarna levereras direkt till Westenergy. Verksamheten anpassas till den nya situationen ge-nom uppsägning av köptjänster som härefter utförs som eget arbete. Därtill överförs personer till nya, delvis tidsbundna, arbetsuppgifter inom bolaget. För en person innebär lösningen en övergång till deltidspensionering. Åt-gärderna förverkligas stegvis från hösten 2012 så att samtliga åtgärder är förverkligade kring årsskiftet 2014 – 2015. Konsekvensen blir en minskning med 6,9 manår. Stormossens personal minskar till 38 personer från tidigare 40 personer. Åtgärderna resulterar i en inbesparing om totalt ca 500 000 euro på årsnivå. Fr.o.m. 1. 1. 2013 ingår Stormossen som koncernbolag i Vasa stads kon-cern som en följd av kommunsammanslagningen mellan Vasa stad och Lill-kyro kommun Vasa stads ägarandel i Stormossen överstiger 50 % (54,35 %). Efter räkenskapsperiodens utgång har inga andra händelser än ändringen i ägarförhållandena inträffat som väsentligt skulle inverka på verksamheten under den pågående räkenskapsperioden.

Stormossenin hallitus/Stormossens styrelse:Kari Peltola (Vähäkyrö/Lillkyro, varajäsen/suppleant), Gustav Ollus (Vöyri/Vörå, varajäsen/suppleant), Leif Åkers (toimitusjohtaja/verkställande direktör), Gunbritt Tallbäck (Mustasaari/Korsholm, varapuheenjohtaja/viceordfö-rande), Pertti Kautto (Vaasa/Vasa, jäsen/ledamot), Håkan Anttila (Vaasa/Vasa, puheenjohtaja/ordförande), Håkan Hagberg (hallituksen sihteeri/styrelsens sekreterare), Dan Örndahl (Mustasaari/Korsholm, jäsen/ledamot), Jaakko Rinta (Isokyrö/Storkyro, jäsen/ledamot).

Kuvasta puuttuvat/frånvarande:Ulf Granås (Korsnäs, jäsen/ledamot), Michael Kamis (Vöyri/Vörå, varajäsen/suppleant), Håkan Knip (Maalahti/Malax, varajäsen/suppleant), Arttu Uhlgren (Vaasa/Vasa, jäsen/ledamot).


LIIKEVOITTO / RÖRELSEVINST, 1 000 EUR

600

500

400

300

200

100

2008 2009 2010 2011 2012

LIIKEVAIHTO / OMSÄTTNING, 1 000 EUR

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

2008 2009 2010 2011 2012

YHTIÖN TULOSKEHITYS

Toiminnan laajuusYrityksen liikevaihto oli tilikaudella 11,316 milj. euroa (10,356 milj. euroa v. 2011), kasvua 9,3 %. Ekomaksutulot kasvoivat 266 890 eurolla 1. 1. 2013 voimaan astuneen maksujen korotuksesta perusteella. Stormossen vastaan-otti yhteensä 125 100 tonnia jätettä verrattuna edellisen vuoden 140 600 tonniin (määriin ei ole laskettu kaatopaikkojen peittämiseen käytettyjä puh-taita maamassoja). Eniten väheni öljyisten maiden sekä joiden rakennusjäte-jakeiden määrät. Botniarosk aloitti keittiöjätteensä toimitukset Westenergyn polttolaitokseen heinäkuussa, joka vähensi Stormosseniin toimitettavia mää-riä 5 300 tonnilla. Stormossen työllisti keskimäärin 39 henkilöä vuoden aikana (40 henkilöä v. 2011).

Tulos ja kannattavuusTulosta heikentää vanhan kaatopaikan jälkihoidon lisävaraus johtuen sulke-miskustannusten tarkistetusta arviosta. Jäljellä olevat kustannukset kasvavat arvion mukaan 645 500 euroa 3 145 500 euroon. Varaus ei ole vähennys-kelpoinen verotuksessa. Ilman lisävarausta operatiivisen toiminnan tulos ko-heni ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 642 100 eurolla verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevoitto pieneni hieman verrattuna vuoteen 2011 ja oli 206 900 euroa, eli 1,8 % liikevaihdosta (246 270 euroa vuonna 2011 tai 2,4 % liikevaihdosta). Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 78 323 euroa (93 639 euroa v. 2011). Tilinpäätös vuodelta 2011 sisälsi tulevia käsittelymaksuja Westenergylle määrältään 2 307 121 euroa perustuen varastoituun poltettavaan jättee-seen, jota tullaan myöhemmin toimittamaan Westenegyn polttolaitokseen. Tulevat käsittelymaksut kirjattiin taseen siirtovelkoihin. Länsi-Suomen yritys-verotoimisto palautti mainitut kustannukset yhtiön verotettavaan tulokseen samalla kun yhtiölle määrättiin jäännösveroa 594 530 euroa, joka rasittaa vuoden 2012 tulosta. Stormossen on valittanut verotuspäätöksestä. Poltettavan jätteen välivarastointi jatkui vuonna 2012. Koska varastointi on väliaikaista ja kestää alle kolme vuotta, jätettä voidaan varastoida jäteve-rosta vapaana. Westenergyn toiminta käynnistyi heinäkuussa 2012.Yrityksen kannattavuus, mitattuna sijoitetun pääoman tuottona, heikkeni hieman 2,5 %:sta vuonna 2011 2,4 %:iin vuonna 2012. Toimintaperiaatteiden mukaan ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista verrata tunnuslukuja voittoa tavoitteleviin yrityksiin liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi.

RahoitusMaksuvalmius oli vuoden aikana hyvä. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 589 696 euroa, eikä uusia lainoja nostettu vuoden aikana. Pitkäai-kaisia lainoja oli vuoden lopussa yhteensä 7,580 milj. euroa. Vakavaraisuus oli 13,6 % vuonna 2012 verrattuna edellisen vuoden 17,6 %:iin. Vakavaraisuus heikkeni pääasiassa kaatopaikan lisävarauksen seu-rauksena. Korkoriskien pienentämiseksi on n. puolet lainakannasta sidottu kiinteään korkoon. Lainojen jäljellä oleva takaisinmaksuaika on pääasiassa n. 18 vuotta.

OMAN PÄÄOMAN TUOTTO / AVKASTN. PÅ EGET KAPITAL, %

2008 2009 2010 2011 2012

20

10

-10

-20

-30

43


HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN / ANSTÄLLDA I MEDELTAL

50

40

30

20

10

2008 2009 2010 2011 2012

SIJ. PÄÄOMAN TUOTTO / AVKASTN. PÅ INV. KAPITAL, %

15

10

5

2008 2009 2010 2011 2012

FÖRETAGETS RESULTATUTVECKLING

Verksamhetens omfattningFöretagets omsättning var under räkenskapsperioden 11,316 milj. euro (10,356 milj. euro år 2011), en ökning med 9,3 %. Inkomsterna från eko-avgifterna ökade med 266 890 euro genom en avgiftshöjning som trädde i kraft 1. 1. 2012. Totalt mottogs 125 100 ton avfall jämfört med 140 600 ton året innan (i mängderna har inte beaktats rena jordmassor, som används för täckning av avstjälpningsplan). Mest minskade mängden oljehaltiga jord-massor samt en del byggavfallsfraktioner. Botniarosk började leverera sitt köksavfall till Westenergys förbränningsanläggning i juli, vilket minskade mängderna till Stormossen med 5 300 ton. Stormossen sysselsatte i genomsnitt 39 personer under året (40 perso-ner år 2011).

Resultat och lönsamhetResultatet försämras av en ökad avsättning för stängning av gamla deponin pga. att kostnadsförslaget för stängningen har reviderats. Återstående kost-nader ökar enligt uppskattning 645 500 euro till 3 145 500 euro. Avsätt-ningen är inte avdragbar i beskattningen. Utan avsättningsökningen uppvisar den operativa verksamheten en resultatförbättring före bokslutsdispositio-ner och skatter med 642 100 euro jämfört med föregående år. Rörelsevinsten minskade något jämfört med år 2011 och uppgick till 206 900 euro, dvs. 1,8 % av omsättningen (246 270 euro år 2011 eller 2,4 % av omsättningen). Resultatet före bokslutsdispositioner och skatter blev 78 323 euro (93 640 euro år 2011). I bokslutet för år 2011 ingick framtida behandlingsavgifter till West- energy på ett belopp om 2 307 121 euro baserade på lagrat brännbart av-fall, som senare skall levereras till Westenergys förbränningsanläggning. De kommande behandlingsavgifterna bokfördes som en resultatregleringsskuld i balansräkningen. Västra Finlands företagsskattebyrå återförde nämnda kostnader till bolagets beskattningsbara resultat för år 2011 samtidigt som bolaget ålades att betala kvarskatt om 594 530 euro, som belastar resultatet för år 2012. Stormossen har besvärat sig mot beskattningsbeslutet. Mellanlagringen av brännbart avfall fortsatte under år 2012. Eftersom lagringen är tillfällig och pågår under en kortare tid än tre år, kan avfallet lag-ras utan erläggande av avfallsskatt. Verksamheten vid Westenergy inleddes i juli 2012.Företagets lönsamhet, mätt med avkastning på investerat kapital, försämra-des något från 2,5 % år 2011 till 2,4 % år 2012. Enligt verksamhetsprinci-perna är det dock inte ändamålsenligt att jämföra ekonomiska nyckeltal med vinstsyftande bolag för att förstå affärsverksamheten, den ekonomiska ställ-ningen eller resultatet.

FinansieringLikviditeten var under året god. Långfristiga lån amorterades totalt 589 696 euro och inga nya lån upptogs. De långfristiga lånen uppgick vid årets slut till sammanlagt 7,580 milj. euro. Soliditeten uppgick år 2012 till 13,6 % jämfört med föregående års 17,6 %. Soliditeten försvagades i huvudsak som en följd av den ökade avsättningen för stängning av deponin. För att minska ränteriskerna har ca hälften av lånestocken bundits till fast ränta. Lånen löper i huvudsak med en återstående återbetalningstid om ca 18 år.

NETTOTULOS / NETTORESULTAT, 1 000 EUR

300

-100

-200

-300

-400

-500

-600

-700

-800

200

100

2008 2009 2010 2011 2012


TASEEN LOPPUSUMMA / BALANSOMSLUTNING, 1 000 EUR

20 000

18 000

16 000

14 000

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000 2008 2009 2010 2011 2012

SUHTEELLINEN VELKAANTUNEISUUS /RELATIV SKULDSÄTTNING, %

150

125

100

75

50

25

2008 2009 2010 2011 2012

INVESTOINNIT / INVESTERINGAR, 1 000 EUR

4 500

4 000

3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

5002008 2009 2010 2011 2012

25

10

20

5

15

OMAVARAISUUSASTE / SOLIDITET, %

2008 2009 2010 2011 2012

45


InvestoinnitKauden aikana on maksettu osakepääomaa 658 979 euroa Westenergylle. Tämän jälkeen Stormossenin osuus Westenergyn 12 milj. euron osakepää-omasta on 3,95 milj. euroa. Muut investoinnit olivat vuoden aikana yhteensä 338 442 euroa käsit-täen mm. hyötykäyttöasemien ja ekopisteiden parannuksia, joihin on asen-nettu nk. syväkeräysastioita, Stormossenin jätekeskuksen alueen teiden ja käsittelyalueiden parannuksia. Vuoden aikana aloitettiin suotovesipuhdista-mon laajennusta sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto- ja lajittelu-hallin pystyttämistä.

Tutkimus- ja kehitystoimintaTutkimus- ja kehitystoimintaan käytettiin tilikauden aikana 9 224 euroa (0,1 % liikevaihdosta) mm. osallistuminen Energyland-projektiin Länsi-Suomen Muotoilukeskus Muovan johdolla.

Tulevan kehityksen arviointiStormossenin tekemät polttoa koskevat päätökset ovat linjassa valtakunnalli-sen jätesuunnitelman kanssa. Suunnitelma sisältää Suomen jätehuollon pää-määrät ja tavoitteet vuoteen 2016. Yhdyskuntajätteiden osalta tavoitteena on kierrättää eli hyödyntää materiaalina 50 %, polttaa eli hyödyntää energi-ana 30 % ja loppusijoittaa enintään 20 % jätteestä. Koska täytämme jo tässä vaiheessa asetetut tavoitteet voimme keskittää resurssejamme tehostamaan prosessejamme. Valtakunnallinen tavoite on korvata 10 % ajoneuvopolttoaineista uusiu- tuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Biokaasu on vaihtoehto ajoneuvopolttoaineeksi. Stormossenilla on mahdollisuus jalostaa suuri osa tuotetusta biokaasusta. 1. 5. 2012 voimaan astunut uusi jätelaki edellyttää, että kunnat tekevät päätöksen 1. 5. 2013 mennessä arvioivat miten jätteenkuljetukset toimivat alueellaan. Tämä saattaa johtaa siihen, että kunnat päättävät siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Toinen asia joka vaikuttaa Stormossenin toimintaan, on miten pakkaus-ten tuottajavastuu tullaan toteuttamaan. Asia selviää todennäköisesti kuluvan vuoden aikana.

Yhtiön tulos vuodelle 2012Tilinpäätös osoittaa 471 623,83 € tappiota vuodelta 2012. Hallitus esittää, että• tappio kirjataan voitto-/tappiotilille yhtiön omaan pääomaan;• tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

InvesteringarUnder perioden har aktiekapital inbetalats till Westenergy om 658 979 euro. Stormossens andel av Westenergys aktiekapital uppgår därmed till 3,95 milj. euro av totalt 12 milj. euro. Övriga investeringar, totalt 338 442 euro, omfattade bl.a. fortsatta för-bättringar av återvinningsstationer och ekopunkter, där man installerat s.k. djupinsamlingskärl, vägar samt behandlingsområden vid Stormossens av-fallscentral. Under året inleddes utbyggnaden av lakvattenreningsverket samt uppförandet av en presenningshall för mottagning och sortering av el- och elektronikskrot.

Forsknings- och utvecklingsverksamhetFör forskning och utveckling användes under perioden 9 224 euro (0,1 % av omsättningen) bl.a. deltagande i Energyland-projektet under ledning av Länsi-Suomen Muotoilukeskus Muova.

Bedömning av framtida utvecklingDe beslut om förbränning som Stormossen har fattat är i linje med den riksomfattande avfallsplanen, som omfattar målsättningarna för avfallshan-teringen i Finland fram till år 2016. I fråga om kommunalt avfall är målet i framtiden att återvinna 50 % som material, förbränna och återvinna som energi 30 % och slutdeponera högst 20 % av avfallet. I och med att vi redan uppfyller dessa målsättningar kan vi koncentrera våra resurser till att effek-tivera processerna. Den nationella målsättningen är att år 2020 skall 10 % av fordonsbräns-len tas ur förnybara energikällor. Biogas är ett alternativ som fordonsbränsle. För Stormossen ges en möjlighet att förädla en stor del av den producerade biogasen. Den nya avfallslagen som trädde i kraft den 1. 5. 2012 förutsätter att kommunerna före 1. 5. 2013 skall bedöma hur avfallstransporterna fungerar på området. Detta kan resultera i att kommunerna väljer att övergå till av kommun ordnad avfallstransport. En annan sak som påverkar Stormossens verksamhet är hur producen-tansvaret för förpackningar kommer att förverkligas. Detta kommer sanno-likt att bli klart under innevarande år.

Bolagets resultat för 2012Bokslutet utvisar för år 2012 en förlust om 471 623,83 euro. Styrelsen föreslår, att• förlusten bokas mot egna kapitalet på vinst/förlustkontot;• ingen dividend utdelas för räkenskapsperioden.

46


1.1. –31.12.2012 1.1. –31.12.2011

Liikevaihto 11 316 255,15 * 10 355 906,49 Omsättning

Valmistus omaan käyttöön 96 141,77 1) 95 226,02 Tillverkning för eget bruk

Liiketoiminnan muut tuotot 124 868,04 2) 90 001,63 Övriga rörelseintäkter

Materiaalit ja palvelut Material och tjänster

Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material, förnödenheter och varor

Ostot tilikauden aikana -531 033,28 -519 689,78 Inköp under räkenskapsperioden

Ulkopuoliset palvelut -5 084 887,33 -5 615 920,61 3) -4 883 654,45 -5 403 344,23 Köpta tjänster

Henkilöstökulut Personalkostnader

Palkat ja palkkiot -1 743 471,66 4) -1 694 179,67 Löner och arvoden

Henkilöstösivukulut Lönebikostnader

Eläkekulut -300 502,05 -289 064,53 Pensionskostnader

Muut henkilöstösivukulut -69 767,01 -2 113 740,72 -70 183,45 -2 053 427,65 Övriga lönebikostnader

Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar och värdeminskningar

Suunnitelman mukaiset poistot -1 175 011,59 5) -1 215 703,86 Avskrivningar enligt plan

Liiketoiminnan muut kulut -2 425 691,72 6) -1 622 387,52 Övriga rörelsekostnader

Liikevoitto (-tappio) 206 900,32 246 270,88 Rörelsevinst (-förlust)

Rahoitustuotot ja -kulut 7) Finansiella intäkter och kostnader

Korko- ja rahoitustuotot 64 420,86 58 397,29 Ränte- och finansiella intäkter

Korko- ja rahoituskulut -192 997,94 -128 577,08 -222 949,19 -164 551,90 Ränte- och finansiella kostnader

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 78 323,24 81 718,98 Vinst (-förlust) före extraordinarie poster

Satunnaiset erät 8) Extraordinarie poster

Satunnaiset tuotot 0,00 11 921,00 Extraordinarie intäkter

Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 11 921,00 Extraordinarie kostnader

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 78 323,24 93 639,98Vinst (-förlust) före bokslutsdispositioner och skatter

Tilinpäätössiirrot 9) Bokslutsdispositioner

Poistojen lisäys (-) tai Ökning (-) eller minskning (+) av

vähennys (+) 198 615,56 90 514,02 avskrivningsdifferens

Tuloverot Inkomstskatter

Tilikauden verot -148 740,45 -40 112,77 Räkenskapsperiodens skatt

Aikaisempien tilikausien verot -599 822,18 -748 562,63 0,00 -40 112,77 Tidigare räkenskapsperioders skatter

Tilikauden voitto (tappio) -471 623,83 144 041,23 Räkenskapsperiodens vinst (förlust)

TULOSLASKELMA RESULTATRÄKNING

* Viittaus liitetietoihin. / Hänvisning till noterna.

VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 AKTIVA

Pysyvät vastaavat Bestående aktiva

Aineettomat hyödykkeet Immateriella tillgångar

Aineettomat oikeudet 12 686,64 6 560,78 Immateriella rättigheter

Muut pitkävaikutteiset menot 77 432,23 90 118,87 120 744,03 127 304,81 Övriga utgifter med lång verkningstid

Aineelliset hyödykeet Materiella tillgångar

Maa-alueet 568 278,84 568 278,84 Jordområden

Rakennukset ja rakennelmat 1 814 813,32 2 172 475,43 Byggnader och konstruktioner

Koneet ja kalusto 1 108 364,79 1 394 725,38 Maskiner och inventarier

Muut aineelliset hyödykkeet 4 415 224,29 4 738 365,36 Övriga materiella tillgångar

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 199 596,66 8 106 277,90 31 816,35 8 905 661,36 Förskottsbetalningar och pågående

anskaffningar

Sijoitukset Placeringar

Osuudet omistusyhteysyrityksissä 4 201 418,68 10) 3 542 439,68 Andelar i ägarintresseföretag

Muut osakkeet ja osuudet 3 262,85 4 204 681,53 3 262,85 3 545 702,53 Övriga aktier och andelar

Vaihtuvat vastaavat Rörliga aktiva

Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 Omsättningstillgångar

Saamiset Fordringar

Lyhytaikaiset Kortfristiga

Myyntisaamiset 2 605 736,44 1 504 363,89 Kundfordringar

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 38 539,92 31 596,01 Fordringar hos ägarintresseföretag

Laskennalliset verosaamsiet 208 534,73 5 292,23 Kalkylmässiga skattefordringar

Muut saamiset 158,00 202,25 Övriga fordringar

Siirtosaamiset 60 023,34 2 912 992,43 65 714,93 1 607 169,31 Resultatregleringar

Rahat ja pankkisaamiset 2 944 036,55 3 420 019,32 Kassa och bankfordringar

Vastaavaa yhteensä 18 258 107,28 17 605 857,33 Aktiva totalt

VASTATTAVAA PASSIVA

Oma pääoma 11) Eget kapital

Osakepääoma 690 000,00 12) 690 000,00 Aktiekapital

Vararahasto 113 563,78 113 563,78 Reservfond

Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1 060 617,97 916 576,74Balanserad vinst (förlust) från

tidigare räkenskapsperioder

Tilikauden voitto (tappio) -471 623,83 1 392 557,92 144 041,23 1 864 181,75 Räkenskapsperiodens vinst (förlust)

Tilinpäätössiirtojen kertymä Ackumulerade bokslutsdisp.

Poistoero 1 468 973,03 13) 1 667 588,59 Avskrivningsdifferens

Pakolliset varaukset Obligatoriska avsättningar

Jälkihoitovaraus 2 592 752,75 14) 2 277 805,57 Avsättn. för återst. av avstj.plats

Vieras pääoma Främmande kapital

Pitkäaikainen Långfristigt

Lainat rahoituslaitoksilta 7 020 910,18 15) 7 580 221,91 Skulder till kreditinstitut

Lyhytaikainen Kortfristigt

Lainat rahoituslaitoksilta 559 311,73 589 696,44 Skulder till kreditinstitut

Ostovelat 600 878,77 606 828,81 Leverantörsskulder

Velat omistusyhteysyrityksille 2 193 589,62 24 206,01 Skulder till ägarintresseföretag

Muut velat 94 410,48 217 178,63 Övriga skulder

Siirtovelat 2 334 722,80 5 782 913,40 2 778 149,62 4 216 059,51 Resultatregleringar

Vieras pääoma yhteensä 12 803 823,58 11 796 281,42 Främmande kapital totalt

Vastattavaa yhteensä 18 258 107,28 17 605 857,33 Passiva totalt

TASE BALANSRÄKNING

48


1.1. –31.12.2012 1.1. –31.12.2011

Liiketoiminnan kassavirta Rörelseverksamhetens kassaflöde

Liikevoitto 206 900,32 246 270,88 Rörelsevinst

Oikaisut liikevoittoon: Korrektivposter:

Suunnitelman mukaiset poistot 1 175 011,59 1 215 703,86 Avskrivningar enligt plan

Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua 314 947,18 1 489 958,77 -32 322,20 1 183 381,66 Övriga intäkter och kostnader som inte

medfört betalning

-128 577,08 -164 551,90

Rahoitustuotot ja -kulut 0,00 11 921,00 Finansiella intäkter och kostnader

Satunnaiset erät -748 562,63 -40 112,77 Extraordinära poster

Maksetut välittömät verot Betalda direkta skatter

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 819 719,38 1 236 908,87 Kassaflöde före ändring i rörelsekapital

Käyttöpääoman muutos: Förändring i rörelsekapital:

Lyhytaikaisten korottomien liike-

saamisten lisäys(-)/vähennys(+)-1 305 823,12 -115 213,28

Ökning(-)/Minskning(+) av kort-

fristiga räntefria fordringar

Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/ vähennys(+) 0,00 0,00Ökning(-)/Minskning(+) av

omsättningstillgångar

Lyhytaikaisten korottomien

velkojen lisäys(+)/vähennys(-) 1 597 238,60 291 415,48 1 644 383,00 1 529 169,72

Ökning(+)/Minskning(-) av kort-

fristiga räntefria skulder

A. Liiketoiminnan rahavirta 1 111 134,86 2 766 078,59 A. Rörelseverksamhetens kassaflöde

Investointien kassavirta Investeringarnas kassaflöde

Investoinnit aineettomiin ja

aineellisiin hyödykkeisiin-338 442,19 -1 027 768,94

Investeringar i immateriella och

materiella tillgångar

Investoinnit omistusyhteysyritysten

osakkeisiin ja osuuksiin-658 979,00 -988 468,00

Investeringar i aktier och andelar i

ägarintresseföretag

Pitkäaik. omistusyhteysyrityssaamisten

lisäys(-)/vähennys(+) 0,00 146 610,76

Ökning(-)/Minskning(+) av långfristiga

fordringar hos ägarintresseföretag

B. Investointien kassavirta -997 421,19 -1 869 626,18 B. Investeringarnas kassaflöde

Rahoituksen kassavirta Finansieringens kassaflöde

Pitkäaikaisten lainojen nostot 0,00 0,00 Upptagna långfristiga lån

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset -589 696,44 -589 696,44 -561 916,44 -561 916,44 Amortering av långfristiga lån

C. Rahoituksen kassavirta -589 696,44 -561 916,44 C. Finansieringens kassaflöde

Rahavarojen muutos [A+B+C] -475 982,77 334 535,97 Förändring av likvida medel [A+B+C]

lisäys(+)/vähennys(-) ökning(+)/minskning(-)

Rahavarat 1.1. 3 420 019,32 3 085 483,35 Likvida medel 1.1.

Rahavarat 31.12. 2 944 036,55 3 420 019,32 Likvida medel 31.12.

RAHOITUSLASKELMA FINANSIERINGSANALYS

49


TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT / BOKSLUTETS NOTER

Käyttöomaisuuden arvostusKäyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudel-lisen pitoajan perusteella. Ensimmäisenä käyttöönottovuotena suunnitelman mukainen poisto on puolet suunnitelman mukaisesta vuosittaisen poiston määrästä.

Värdering av anläggningstillgångarAnläggningstillgångarna har upptagits i balansräkningen enligt direkta anskaffnings-kostnader med avdrag för planenliga avskrivningar. De planenliga avskrivningarna har beräknats som jämnaavskrivningar baserade på anläggningstillgångarnas ekonomiska livstid. Under första ibruktagningsåret är den planenliga avskrivningen hälften av den planenliga årliga avskrivningen.

Poistoajat ovat: Avskrivningstiderna är:

Aineettomat oikeudet Immateriella rättigheter

Metsäajotie 5 v. / år Skogsbilväg

Rakennukset ja rakennelmat: Byggnader och konstruktioner:

Konttorirakennus 30 v. / år Kontorsbyggnad

Tuotantorakennukset: Produktionsbyggnader:

- rakennukset 25 v. / år - byggnader

- bioreaktorit 20 v. / år - bioreaktorer

Kevyet rakennelmat 15 v. / år Lätta konstruktioner

Tiet 10 v. / år Vägar

Uusi jätekeskus Nya avfallscentret

Vesialtaat 40 v. / år Vattenbassänger

Kompostointi- ja käsittelykentät 10 v. / år Komposterings- och behandlingsfält

Yhdyskuntajätteen sijoitusalueet I-III täyttöaste / fyllnadsgrad Deponiområden för samhällsavfall I-III

Ongelmajätteen sijoitusalue täyttöaste / fyllnadsgrad Deponiområdet för problemavfall

Suunnittelukustannukset 10 v. / år Planeringskostnader

Koneet ja kalusto Maskiner och inventarier

Tuotantokoneet 10 v. / år Produktionsmaskiner

Atk- sekä konttorikoneet ja -laitteet 5 v. / år Adb- samt kontorsmaskiner och -anläggningar

Muut laitteet ja kalusteet 5 v. / år Övriga maskiner och inventarier

Muut aineelliset hyödykkeet Övriga materiella nyttigheter

Asfaltointi 5 v. / år Asfaltering

Atk-ohjelmat 4 v. / år Adb-program

Valuuttamääräiset erät Ulkomaanrahan määräiset velat muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Poster i främmande valutaSkulder i utländska valutor omvandlas till euro enligt bokslutsdagens kurs.

50


2012 2011

1) Valmistus omaan käyttöön 1) Tillverkning för eget bruk

Sähkön tuotanto omaan käyttöön 96 141,77 95 226,02 Produktion av elektricitet för eget bruk

2) Liiketoiminnan muut tuotot 2) Övriga rörelseintäkter

Hall. henkilöstöpalv. omistusyhteysyrityksille 48 233,16 48 942,60 Admin. personaltj. till ägarintresseföretag

Avustukset 300,00 0,00 Bidrag

Tonttivuokra 827,20 666,68 Tomtarrende

Myydyt palvelut omistusyhteysyrityksille 64 751,46 0,00 Sålda tjänster till ägarintresseföretag

Muut tuotot 10,00 40 392,35 Övriga intäkter

Vakuutuskorvaukset 10 746,22 0,00 Försäkringsersättningar

124 868,04 90 001,63

3) Ulkopuoliset palvelut 3) Köpta tjänster

Alihankintapalvelut 549 044,41 598 572,70 Underleveranstjänster

Korjaus- ja huoltopalvelut 297 692,37 271 011,40 Reparations- och underhållstjänster

Kuljetuspalvelut 639 349,01 436 333,80 Transporttjänster

Muut ulkopuoliset palvelut 305 280,62 295 591,81 Övriga köpta tjänster

Käsittelypalvelut: Behandlingstjänster:

Käsittelymaksut, Ewapower 135 933,24 317 560,64 Behandlingsavgifter, Ewapower

Käsittelymaksut, Westenergy 2 610 196,90 0,00 Behandlingsavgifter, Westenergy

Muut käsittelymaksut 46 649,24 2 370 754,79 Övriga behandlingsavgifter

Vesi ja jätevesi 215 298,44 315 853,48 Vatten och avlopp

Sähkö 263 553,75 254 040,90 Elektricitet

Muut 21 889,35 23 934,93 Övrigt

5 084 887,33 4 883 654,45

4) Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot 4) Noter angående personalen och medlemmar av förvaltningsorgan

Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Under räkenskapsperioden var antalet anställda i företaget i genomsnitt

Toimihenkilöt 16 16 Tjänstemän

Työntekijät 23 24 Arbetare

39 40

Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot Verkställande direktörens lön samt arvoden åt medlemmar i styrelse

Palkat ja palkkiot 112 259,46 109 658,96 Löner och arvoden

5) Poistot ja arvonalentumiset 5) Avskrivningar och värdeminskningar

Suunnitelman mukaiset poistot Avskrivningar enligt plan

Aineettomat oikeudet 46 926,94 74 287,91 Immateriella rättigheter

Rakennukset ja rakennelmat 458 960,60 441 274,05 Byggnader och konstruktioner

Koneet ja kalusto 286 360,59 281 486,59 Maskiner och inventarier

Muut aineelliset hyödykkeet 382 763,46 418 655,31 Övriga materiella tillgångar

1 175 011,59 1 215 703,86

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT RESULTATRÄKNINGENS NOTER


2012 2011

6) Liiketoiminnan muut kulut 6) Övriga rörelsekostnader

Vapaaehtoiset henkilöstökulut 144 933,40 132 230,48 Frivilliga personalkostnader

Vuokrat 279 473,02 208 705,06 Hyror

Tiedotus 273 492,78 127 040,51 Information

Jätevero *) 228 640,00 299 560,00 Avfallsskatt *)

Loppusijoituspaikkojen jälkihoito 357 227,49 67 270,87 Återställande av deponier

Jälkihoitovarausten muutos **) 314 947,18 -32 322,20 Förändr. i avsättn. för återst. av deponier **)

Kiinteistöjen hoitokulut 259 217,98 244 010,70 Fastighetsskötsel

Ekopisteet 49 614,27 37 212,61 Ekopunkter

Hallinto 316 245,27 367 165,94 Administration

Muut kulut 201 900,33 171 513,55 Övriga kostnader

2 425 691,72 1 622 387,52

*) Jätevero1.9.1996 voimaan tulleen jäteverolain mukaiset jäteverot on

kirjattu liiketoiminnan muihinkuluihin. Perittäviin jätteenkäsittely-

maksuihin sisältyvät vero-osuudet on kirjattu liikevaihtoon.

*) AvfallsskattAvfallsskatt, i enlighet med avfallsskattelagen av den 1.9.1996, har

bokats bland övriga rörelsekostnader. Skatteandelarna som ingår i de

debiterade avfallshanteringsavgifterna ingår i omsättningen.

**) Muihin kuluihin sisältyvät pakolliset varaukset **) Avsättningar som ingår i övriga kostnader

Uuden loppusij.paikan jälkihoitovarauksen muutos 24 053,67 9 878,89 Förändr. i avsättn. för nya deponin

Vanhan loppusij.paikan jälkihoitovarauksen muutos 290 893,51 -42 201,09 Förändr. i avsättn. för gamla deponin

Varausten muutos yhteensä, lisäys+/vähennys- 314 947,18 -32 322,20 Förändr. i avsättningar totalt, ökn.+/minskn.-

Stormossenin vanha loppusijoituspaikka poistettiin käytöstä

31.12.2004. Jälkihoitokustannukset, ns. sulkemiskustannukset,

tulevat olemaan yhteensä n. 3,1 M€ 14.2.2013 tarkistetun

kustannusarvion mukaan. Vuonna 2012 kirjattiin 645 500 €:n

lisävaraus. Tähän asti toteutuneita sulkemiskustannuksia ovat

yhteensä 1,2 M€, josta 0,355 M€ vuonna 2012. Perustuen

edellä mainittuun kustannusarvioon, jota on indeksikorjattu,

kirjataan uuden loppusijoituspaikan osalta jälkihoitovarauksen

määrä, joka vastaa loppusijoituspaikalle vuosittain loppusijoitettua

jätemäärää. Varaus on verovähennyskelvoton erä.

Den gamla deponin vid Stormossen togs ur bruk 31.12.2004. Kostnaden

för återställande av gamla deponin, s.k. stängningskostnaden, uppgår till

totalt ca 3,1 M€ enligt 14.2.2013 uppdaterat kostnadsförslag. Under år

2012 bokades en tilläggsavsättning om 645 500 €. Totalt uppgår hittills

förverkligade stängningskostnader till 1,2 M€, varav 0,355 M€ år 2012.

Baserat på ovan nämnda kostnadsförslag, jämte indexjustering, görs av-

sättning för återställande av den nya deponin för ett belopp motsvarande

på deponin årligen slutdeponerad avfallsmängd. Avsättningarna är inte

avdragbara i beskattningen.

Tilintarkastuspalkkiot Revisionsarvoden

Ernst & Young Oy 6 680,00 10 940,00 Ernst & Young Ab

7) Rahoitustuotot ja kulut 7) Finansiella intäkter och kostnader

Korko- ja rahoitustuotot: Ränte- och finansiella intäkter:

Muut korko- ja rahoitustuotot Övriga ränte- och finansiella intäkter

Omistusyhteysyrityksiltä Av ägarintresseföretag

Pääomalainan korkotuotot 0,00 590,70 Ränteintäkter från kapitallån

Muilta 64 420,86 57 806,59 Av övriga

Korkokulut ja muut rahoituskulut: Räntekostnader och övr. finansiella kostnader:

Muille -192 997,94 -222 949,19 Till övriga

-128 577,08 -164 551,90

8) Satunnaiset erät 8) Extraordinarie poster

Satunnaiset tuotot: Extraordinarie intäkter:

Myyntivoitto, maa-alueet 0,00 11 921,00 Försäljningsvinst, jordområden

0,00 11 921,00

9) Tilinpäätössiirrot 9) Bokslutsdispositioner

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus. 198 615,56 90 514,02 Differensen mellan avskrivningar enligt plan och avskrivningar

i beskattningen.

52


VASTAAVAA 2012 2011 AKTIVA

10) Osuudet omistusyhteysyrityksissä 10) Andelar i ägarintresseföretag

Westenergy Oy Ab, Mustasaari Westenergy Oy Ab, Korsholm

Osakkeiden lkm, kpl 3 953 873 3 294 894 Antal aktier, st.

Omistusosuus 32,95 % 32,95 % Ägarandel

Merkintähinta/Hankintameno 3 953 873,00 3 294 894,00 Teckningspris/Anskaffningsutgift

Kirjanpitoarvo 3 953 873,00 3 294 894,00 Bokföringsvärde

Westenergy Oy Ab 31.12. Westenergy Oy Ab 31.12.

Osakepääoma 12 000 000,00 10 000 000,00 Aktiekapital

Edellisten tilikausien voitto/-tappio -321 735,08 -151 074,71 Balanserad vinst/-förlust från tid. år

Tilikauden tulos 593,47 -170 660,37 Räkenskapsperiodens resultat

-321 141,61 -321 735,08

Oma pääoma kauden lopussa 11 678 858,39 9 678 264,92 Eget kapital vid periodens utgång

Ewapower Ab Oy, Pietarsaari Ewapower Ab Oy, Jakobstad

Osakkeiden lkm, kpl 21 21 Antal aktier, st.

Omistusosuus 50 % 50 % Ägarandel

Merkintähinta/Hankintameno 247 545,68 247 545,68 Teckningspris/Anskaffningsutgift

Kirjanpitoarvo 247 545,68 247 545,68 Bokföringsvärde

Ewapower Ab Oy 31.12. Ewapower Ab Oy 31.12.

Osakepääoma 353 194,65 353 194,65 Aktiekapital

Ylikurssirahasto 252 281,89 252 281,89 Överkursfond

605 476,54 605 476,54

Edellisten tilikausien voitto/-tappio 772 336,58 621 474,00 Balanserad vinst/-förlust från tid. år

Tilikauden tulos 1 487,84 150 862,58 Räkenskapsperiodens resultat

773 824,42 772 336,58

Oma pääoma kauden lopussa 1 379 300,96 1 377 813,12 Eget kapital vid periodens utgång

Aktia Oyj, Helsinki Aktia Abp, Helsingfors

Osakkeiden lkm, A-sarja, kpl 3 522 3 522 Antal aktier, serie A, st.

Omistusosuus - - Ägarandel

Merkintähinta/Hankintameno 0,00 0,00 Teckningspris/Anskaffningsutgift

Kirjanpitoarvo 0,00 0,00 Bokföringsvärde

TASEEN LIITETIEDOT BALANSRÄKNINGENS NOTER

53


VASTATTAVAA 2012 2011 PASSIVA

11) Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset sekä siirrot näiden erien välillä tilikauden aikana

11) Ökningar och minskningar i posternai det egna kapitalet samt överföringar mellan dessa poster under räkenskapsperioden

Osakepääoma 1. 1. 690 000,00 690 000,00 Aktiekapital 1. 1.

Muutos 0,00 0,00 Förändring

Osakepääoma 31. 12. 690 000,00 690 000,00 Aktiekapital 31. 12.

Osakeanti 1.1. 0,00 0,00 Aktieemission 1. 1.


Osakeanti 31. 12. 0,00 0,00 Aktieemission 31. 12.

Vararahasto 1. 1. 113 563,78 113 563,78 Reservfond 1. 1.


Vararahasto 31. 12. 113 563,78 113 563,78 Reservfond 31. 12.

Edellisten tilikausien voitto 1. 1. 1 060 617,97 916 576,74 Vinst från föreg. räkenskapsperioder 1. 1.

Osingonjako 0,00 0,00 Dividendutdelning

Edellisten tilikausien voitto 31. 12. 1 060 617,97 916 576,74 Vinst från föreg. räkenskapsperioder 31. 12.

Tilikauden voitto (-tappio) -471 623,83 144 041,23 Räkenskapsperiodens vinst/-förlust

Oma pääoma yhteensä 1 392 557,92 1 864 181,75 Eget kapital totalt

Voitonjakokelpoiset varat 588 994,14 1 060 617,97 Utdelningsbara vinstmedel

12) Osakepääoma 12) Aktiekapital

Osakkeenomistajat Aktieägare

Vaasan kaupunki * 345 000,00 345 000,00 Vasa stad *

Mustasaaren kunta 195 000,00 195 000,00 Korsholms kommun

Vöyrin kunta 45 000,00 45 000,00 Vörå kommun

Maalahden kunta 30 000,00 30 000,00 Malax kommun

Isonkyrön kunta 30 000,00 30 000,00 Storkyro kommun

Vähänkyrön kunta * 30 000,00 30 000,00 Lillkyro kommun *

Korsnäsin kunta 15 000,00 15 000,00 Korsnäs kommun

690 000,00 690 000,00

* Kuntaliitos Vaasa-Vähäkyrö 1. 1. 2013 * Kommunsammanslagning Vasa-Lillkyro 1. 1. 2013

13) Tilinpäätössiirtojen kertymä 13) Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä

poistoerosta.1 468 973,03 1 667 588,59

Ackumulerade bokslutsdispositioner består av

de ackumulerade avskrivningsdifferenserna.

14) Pakolliset varaukset 14) Avsättningar

Vanhan kaatopaikan jälkihoitovaraus 1 933 708,27 1 642 814,76 Avsättn. för återställ. av gamla avstj.platsen

Uuden kaatopaikan jälkihoitovaraus 659 044,48 634 990,81 Avsättn. för återställ. av nya avstj.platsen

2 592 752,75 2 277 805,57

15) Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viidenvuoden kuluttua 15) Skulder, vilka förfaller senare än fem år

Lainat rahoituslaitoksilta 4 940 201,38 5 434 128,58 Skulder till kreditinstitut

Antal aktier Andel

23 50,00 %

13 28,26 %

3 6,52 %

2 4,35 %

2 4,35 %

2 4,35 %

1 2,17 %

46 100,00 %

Osakk. lkm Osuus

23 50,00 %

13 28,26 %

3 6,52 %

2 4,35 %

2 4,35 %

2 4,35 %

1 2,17 %

46 100,00 %

TASEEN LIITETIEDOT BALANSRÄKNINGENS NOTER

54


Aine

etto

mat

oike

udet

/Im

mat

erie

llarä

ttig

hete

r

Maa

-alu

uet /

Jord

områ

den

Rake

nnuk

set/

Bygg

nade

r

Kone

et ja

kalu

sto/

M

aski

ner

och

inve

ntar

ier

Muu

t ain

eell.

hyöd

ykke

et /

Övr

iga

mat

.til

lgån

gar

Kesk

ener

äise

tha

nkin

nat /

På

gåen

dean

skaf

fnin

gar

Osa

kkee

t ja

osuu

det /

Aktie

r oc

han

dela

r

Yhte

ensä

/To

talt

Han

kint

amen

o 1.

1.

764

009,

9356

8 27

8,84

7 66

4 64

4,53

6 82

5 62

5,91

9 39

6 70

2,65

31 8

16,3

53

545

702,

5328

796

780

,74

Ans

kaff

ning

sutg

ift 1

. 1.

Lisä

ykse

t10

750

,00

0,00

101

298,

490,

0059

622

,39

167

780,

3165

8 97

9,00

998

430,

19Ö

knin

gar

Vähe

nnyk

set

-1 0

09,0

00,

000,

000,

000,

000,

000,

00

-

1 00

9,00

Min

skni

ngar

Tilik

aude

n in

vest

oinn

it99

7 42

1,19

Räke

nska

pspe

riod

ens

inve

ster

inga

r

Han

kint

amen

o 31

. 12.

773

750,

9356

8 27

8,84

7 76

5 94

3,02

6 82

5 62

5,91

9 45

6 32

5,04

199

596,

664

204

681,

5329

794

201

,93

Ans

kaff

ning

sutg

ift 3

1. 1

2.

Kert

ynee

t poi

stot

ja a

rvon

ale

nnuk

set 1

. 1.

636

705,

120,

005

492

169,

105

430

900,

534

658

337,

290,

000,

0016

218

112

,04

Ack

umul

erad

e av

skriv

ning

ar o

ch

värd

emin

skni

ngar

1. 1

.

Tilik

aude

n po

isto

t46

926

,94

0,00

458

960,

6028

6 36

0,59

382

763,

460,

000,

001

175

011,

59Pe

riode

ns a

vskr

ivni

ngar

Arv

onal

ennu

kset

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

Värd

emin

skni

ngar

Kert

ynee

t poi

stot

ja

arvo

n al

ennu

kset

31.

12.

683

632,

060,

005

951

129,

705

717

261,

125

041

100,

750,

000,

0017

393

123

,63

Ack

umul

erad

e av

skriv

ning

ar o

ch

värd

emin

skni

ngar

31.

12.

Arv

onko

rotu

kset

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

Upp

skriv

ning

ar

Kirja

npito

arvo

31.

12.

90 1

18,8

756

8 27

8,84

1 81

4 81

3,32

1 10

8 36

4,79

4 41

5 22

4,29

199

596,

664

204

681,

5312

401

078

,30

Bok

förin

gsvä

rde

31. 1

2.

Tuot

anno

n ko

neid

en ja

laitt

eide

n ki

rjanp

itoar

vo 3

1. 1

2.1

078

441,

031

078

441,

03B

okfö

rings

värd

e fö

r mas

kine

r och

an

lägg

ning

ar i

prod

uktio

nen

31. 1

2.

AIN

EET

TOM

AT J

A A

INEE

LLIS

ET

HYÖ

DY

KK

EET

/ IM

MAT

ERIE

LLA

OC

H M

ATER

IELL

A T

ILLG

ÅN

GA

R

Aine

ellis

et h

yödy

kkee

t / M

ater

iella

tillg

ånga

r

55


2012 2011

Annetut pantit ja velan vakuudeksi annetut kiinnitykset Givna panter och inteckningar givna som säkerhet för skuld

Velat Skulder

Velat, jonka vakuudeksi on annettu kiinteistökiinnityksiä Skulder, för vilka som säkerhet givits inteckning i fastighet

Rahoituslaitoslainat Lån från kreditinstitut

Velat, jonka vakuudeksi on annettu yrityskiinnitys Skulder, för vilka som säkerhet givits företagsinteckning

Rahoituslaitoslainat 765 384,53 936 153,77 Lån från kreditinstitut

Vakuudet Säkerheter

Kiinteistökiinnitykset yhteensä 2 017 727,56 2 017 727,56 Fastighetsinteckningar totalt

joista pantattu lainojen vakuudeksi 2 017 727,56 2 017 727,56 av vilka är pantsatta som säkerhet för lån

Yrityskiinnitykset yhteensä 840 939,63 840 939,63 Företagsinteckning totalt

joista pantattu lainojen vakuudeksi 588 657,74 588 657,74 av vilka är pantsatta som säkerhet för lån

Leasingvastuut Leasingansvar

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 229 481,24 172 300,98 Förfaller till betalning nästa räkenskapsperiod

Myöhempinä tilikausina maksettavat 518 808,65 521 723,47 Förfaller till betalning senare

Vastuusitoumukset ja muut vastuut Ansvarsförbindelser och andra ansvar

JohdannaisetYhtiön johdannaiset käsittävät koronvaihtosopimuksia. Koronvaihtosopimuksilla vaihdetaan yhtiön rahoituslainojen kiinteä korko vaihtuvaksi koroksi. Puolet lainan määrästä on määritelty viideksi vuodeksi ja puolet kymmeneksi vuodeksi. Vertailukorko määritellään kuukauden välein.Nimellisarvo 31. 12. 2012: 1 141 249 €.Markkina-arvo 31. 12. 2012: -126 198 €.

DerivativBolagets derivativ omfattar ränteswap-avtal. Med ränteswap-avtalen byts den rörliga räntan för bolagets lån från penningsinstitut ut till enfast ränta. Halva lånebeloppet är fastställt förfem år och halva för tio år. Jämförelseräntanbestäms med en månads intervall.Nominellt värde 31. 12. 2012: 1 141 249 €.Marknadsvärde 31. 12. 2012: -126 198 €.

Saastunut mädätysjäämäN. 3 000 tn lietereaktorin mädätysjäämää on v. 2011saastunut elohopealla, jolloin sitä ei voida hyödyntää.Saastuneen mädätysjäämän käsittelyn kustannuksetarvioidaan nousevan n. 100 – 200 000 euroon.

Förorenad rötrestCa 3 000 ton rötrest från slamreaktorn har år 2011 förorenats av kvicksilver, vilket innebär att det inte kan återvinnas. Behandlingen av den förorenade rötresten kommer att medföra kostnader om ca 100 – 200 000 €.

MUUT LIITETIEDOT ÖVRIGA NOTER

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

Päiväkirjat Kassapäiväkirja

Päiväkirja atk-tulosteena

Pääkirja Atk-tulosteena

Tasekirja Sidottuna

Förteckning över använda bokföringsböcker

Dagböcker Kassadagbok

Dagbok i adb-utskrift

Huvudbok Adb-utskrift

Balansbok Inbunden

TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET BOKSLUTETS UNDERTECKNINGARHallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan allekirjoitukset

Mustasaari / Korsholm 18. 2. 2013

Håkan AnttilaPuheenjohtaja / Ordförande

Gunbritt TallbäckVarapuheenjohtaja / Viceordförande

Ulf GranåsPertti Kautto

Jaakko Rinta Arttu Uhlgren

Dan Örndahl Leif ÅkersToimitusjohtaja / Verkställande direktör

Ernst & Young Oy AbKjell Berts, KHT/CGR

päävastuullinen tilintarkastajahuvudansvarig revisor

Styrelsens och verkställande direktörens underskrifter

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ BOKSLUTSPÅTECKNING

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Över utförd granskning har idag avgivits revisionsberättelse.


57


2008 2009 2010 2011 2012

Liikevaihto 8 852 8 656 9 609 10 356 11 316 Omsättning

Liikevaihdon muutos-% 4,7 % -2,2 % 11,0 % 7,8 % 9,3 % Ändring i omsättning, %

Liiketulos 379 235 493 246 207 Rörelsevinst

Liiketulos, % liikevaihdosta 4,3 % 2,7 % 5,1 % 2,4 % 1,8 % Rörelsevinst, % av omsättningen

Nettotulos 19 -10 -67 42 -670 Nettoresultat

Nettotulos, % liikevaihdosta 0,2 % -0,1 % -0,7 % 0,4 % -5,9 % Nettoresultat, % av omsättningen

Investoinnit 3 984 1 396 1 485 2 016 997 Investeringar

Taseen loppusumma 13 515 15 136 16 502 17 606 18 258 Balansomslutning

Omavaraisuusaste, % 21,3 % 18,8 % 18,3 % 17,6 % 13,6 % Soliditet, %

Oman pääoman tuotto-% 0,7 % -0,4 % -2,3 % 1,4 % -24,4 % Avkastning på eget kapital, %

Sijoitetun pääoman tuotto-% 4,2 % 2,5 % 4,3 % 2,5 % 2,4 % Avkastning på investerat kapital, %

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 115 % 137 % 136 % 136 % 136 % Relativ skuldsättning, %

Quick ratio 0,8 1,9 1,8 1,2 1,0 Quick ratio

TUNNUSLUVUT(1.000 EUR)

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT / FORMLER FÖR UTRÄKNING AV NYCKELTAL

NYCKELTAL(1.000 EUR)

Nettotulos-% / Nettoresultat, %

Suhteellinen velkaantuneisuus, % / Relativ skuldsättning, %

Quick ratio

Omavaraisuusaste, % / Soliditet, %

Oman pääoman tuotto-% / Avkastning på eget kapital, %

Sijoitetun pääoman tuotto-% / Avkastning på investerat kapital, %

nettotulos ( = tilikauden tulos + satunnaiset erät + tilinpäätössiirrot)nettoresultat ( = räkenskapsperiodens resultat + extraordinära poster + bokslutsdispostitioner)

liikevaihto / omsättning

kokonaisvelat ( = vieras pääoma yhteensä + pakolliset varaukset - saadut ennakot)totala skulder ( = främmande kapital totalt + obligatoriska avsättningar - erhållna förskott)

liikevaihto / omsättning

rahoitusomaisuus / finansieringstillgångar

lyhytaikaiset velat - saadut ennakotkortfristiga skulder - erhållna förskott

oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynäeget kapital + frivilliga avsättningar och avskrivningsdifferens minskat med kalkylmässig skatteskuld

taseen loppusumma - saadut ennakot / balansomslutning - erhållna förskott

nettotulos ( = tilikauden tulos + satunnaiset erät + tilinpäätössiirrot)nettoresultat ( = räkenskapsperiodens resultat + extraordinära poster + bokslutsdispostitioner)

oma pääoma + vapaaeht. varaukset ja poistoero laskennall. verovelalla vähennettynä (keskim. vuoden aikana)eget kapital + friv. avsättningar och avskrivningsdiff. minskat med kalkylmässig skatteskuld (i genomsn. under året)

Tulos ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut rahoituskulut + arvonalentumiset sijoituksistaResultatet före extraordinära poster + ränte- och övriga finansiella kostnader + nedskrivningar på placeringar

taseen loppusumma - korottomat velat - pakolliset varaukset (keskim. vuoden aikana)balansomslutning - räntefria skulder - obligatoriska avsättningar (i genomsn. under året)

x 100

x 100

x 100

x 100

x 100



59


REVISIONSBERÄTTELSETILINTARKASTUSKERTOMUS

Till Ab Stormossen Oy:s bolagsstämmaVi har reviderat Ab Stormossen Oy:s bokföring, bokslut, verksamhetsberät-telse och förvaltning för räkenskapsperioden 1. 1. – 31. 12. 2012. Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet.

Styrelsens och verkställande direktörens ansvarStyrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslu-tet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga upp-gifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verk-ställande direktören för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt.

Revisorns skyldigheterVår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhetsberät-telsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yr-kesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revisionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättel-sen innehåller väsentliga felaktigheter och om huruvida styrelsens medlem-mar eller verkställande direktören har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen eller bolagsordningen. En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhets-berättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken for en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en betydande inverkan för upprättandet av bok-slut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i företagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rim-ligheten i företagsledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksam-hetsberättelsen. Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revi-sionsbevis som grund för vårt utlåtande.

UtlåtandeEnligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och till-räckliga uppgifter om bolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksam-hetsberättelsen och bokslutet ar konfliktfria.

Ab Stormossen Oy:n yhtiökokoukselleOlemme tilintarkastaneet Ab Stormossen Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1. 1. – 31. 12. 2012. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voi-massa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvon-nan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudetVelvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edel-lyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukai-sesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilin-päätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laimin-lyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankki-miseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittele-maan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpi-dollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuk-sen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tar-peellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LausuntoLausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Korsholm den 28 mars 2013

Ernst & Young AbCGR-samfund

Mustasaari, 28. maaliskuuta 2013

Ernst & Young OyKHT-yhteisö

Kjell Berts, KHT/CGR

Ab Stormossen OyStormossvägen 56, 66530 Koivulahtipuh. 010 320 7600, [email protected]

stormossen vuosikertomus/årsberättelse 2012

Documents