studeanttaid feaillat nomeniid · 2014. 2. 5. · 2.1. sámegiela skuvlahistorjjás suoma...

STUDEANTTAID FEAILLAT NOMENIID

KONSONAacuteNTAGUOVDDAacuteŽIIN JAGI 1995ndash2003

DAVVISAacuteMEGIELA EATNIGIELA STUDEANTAISKOSIIN

Saacutemegiela- ja kultuvrra

pro gradu -dutkamuš

Giellagas-instituhtta

Oulu universitehta

Juovlamaacutenus 2013

Piia Susanna Juuso

SISDOALLU

1 AacuteLGGAHUS 4

11 Dutkanfaacuteddaacute -ulbmilat ja -metodat 4

12 Dutkanmateriaacutela 7

2 SAacuteMEGIELA OAHPAHEAMIS SUOMA SKUVLLAIN 10

21 Saacutemegiela skuvlahistorjjaacutes 10

22 Davvisaacutemegiella eatnigiellan-aacutevnnas logahagas 11

23 Studeanttaid gielladuogaacutežis 13

231 Eatnigiela nuppi giela ja vierrogiela meroštallamis 13

232 Eatnigiela oččodeamis 15

233 Studeanttaid giellageavaheamis 16

3 DAVVISAacuteMEGIELA ORTOGRAFIIJAS 18

31 Girjegiela ulbmilis 18

32 Girjegiela norpmain 20

33 Davvisaacutemegiela ortografiija historjjaacutes 21

4 DUTKAMUŠA TEOREHTALAŠ DUOGAacuteŠ 23

41 Feailadutkama historjjaacutes 23

42 Feailla meroštallamis ja dutkamis 27

43 Eatnigielat oahppiid feaillaid dutkamis 30

431 Davvisaacutemegielat oahppiid giela dutkamis 30

432 Suomagielat oahppiid giela dutkamis 32

44 Konsonaacutentaguovddaacuteš ja davvisaacutemegiela suopmanat Suomas 34

441 Konsonaacutentaguovddaacuteš 34

442 Konsonaacutentaguovddaacutežat davvisaacutemegiela suopmaniin 36

4421 Studeanttaid suopmanduogaacutežis 36

4422 Oarjesuopmaniid fonologalaš innovašuvnnat 38

konsonaacutentaguovddaacutežis

4423 Nuortasuopmaniid fonologalaš innovašuvnnat 40


5 KONSONAacuteNTAGUOVDDAacuteŽIID JUOHKIN JA DUTKANMETODA 42

51 Konsonaacutentaguovddaacutežiid juohkin 42

511 Grafemalaččat vaacutettes konsonaacutentaguovddaacutežat 44

5111 Kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan 44

5112 Kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddan 47

512 Grafemalaččat aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežat 48



52 Dutkanmetoda 53

6 NOMENIID FEAILLAT KONSONAacuteNTAGUOVDDAacuteŽIIN 57

61 Bohtosiin almmolaččat 57

62 Daacutessemolsašuddanfeaillat 62

621 Grafemalaš daacutessemolsašuddanfeaillat 66

6211 Konsonaacutentačoahkit 66

62111 Ovttageardaacutenahttin 68

62112 Suopmaninterfereansa 71

62113 Boasttoanalysa 74

62114 Boasttoanalogiija 75

6212 Klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtat 77




622 Kaacutesusfeaillat 83

6221 Konsonaacutentaguovddaacutežat main kvalitatiivvalaš 85

daacutessemolsašuddan

6222 Konsonaacutentaguovddaacutežat main kvantitatiivvalaš 87


63 Konsonaacutentaguovddaacuteža haacutebmenfeaillat 89

631 Konsonaacutentaguovddaacuteža kvantitatiivvalaš feaillat 93

632 Konsonaacutentaguovddaacuteža kvalitatiivvalaš feaillat 96

64 Grafemafeaillat 100


6411 Kvalitatiivvalaš feaillat 101

6412 Kvantitatiivvalaš feaillat 103



644 Saacuteniid čaacutellinhaacutemiid sehkken 107

7 LOAHPAHUS 108

GAacuteLDUT 116

ČUVVOSAT

1 Studeantaiskosiid faacutettaacutet

2 Tearbmalistu

4

1 AacuteLGGAHUS

11 Dutkanfaacuteddaacute -ulbmilat ja -metodat

Dutkkan iežan pro gradu -dutkamušas nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin dahkkon

čaacutellinfeaillaid davvisaacutemegiela eatnigiela studeantaiskosiin jagiin 1995ndash2003 Lean

vaacutelljen daacuten faacutettaacute danne go davvisaacutemegiela riektačaacutellin dagaha ollugiidda vaacutettisvuođaid

ja čaacutellinfeaillaid Vaacutettisvuođat bohciidit ovdamearkka dihte das go daacutebaacutelaččat

saacutepmelaččat vaacutezzet skuvllaid riikkaid vaacuteldogillii eaige oaččo olu oahpahusa iežaset

eatnigillii Akta dain posišuvnnain mii haacutestala čaacutelliid geat čaacutellet saacutemaacutes lea

konsonaacutentaguovddaacuteš Konsonaacutentaguovddaacuteš lea saacutenis earret earaacute dat posišuvdna mas

daacutehpaacutehuvvaacute daacutessemolsašuddan omd osku oskku guolli guoli (Sammallahti 2006

116) Daacuten dutkamušas haacuteliidan guorahallat man bures logahatoahppit geat čaacutellet

davvisaacutemegiela eatnigiellan studeantaiskosiin haacutelddašit konsonaacutentaguovddaacuteža

riektačaacutellima Guorahalan nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin dahkkojuvvon feaillaid ja

raacuteddjen dutkamušas eret vearbbaid ja partihkkaliid Nomen lea oktasaš namahus

substantiivvaide adjektiivvaide pronomenaide ja numeraacutelaide Daacuten dutkamušas

vaacutestidan čuovvovaš golmma gažaldahkii

1 Makkaacuter feaillaid studeanttat dahket nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin

2 Man ollu studeanttat feilejit nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin

3 Makkaacuter čilgehusat nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin dahkkojuvvon feaillaide

leat

Mu dutkamuš lea deskriptiivvalaš Kvalitatiivvalaš dutkanmetodain govvidan

konsonaacutentaguovddaacutežiid feaillaid luonddu ja iešvuođaid Kvantitatiivvalaš

dutkanmetodain buvttaacuten ovdan man ollu studeanttat feilejit konsonaacutentaguovddaacutežiin ja

maiguin konsonaacutentaguovddaacutežiiguin studeanttat feilejit eanemusat Barggu teorehtalaš

vuođđun lea feailaanalysa mainna daacutebaacutelaččat dutket vierrogielat oahppiid feaillaid

Mun heivehalan teoriija eatnigielat oahppiid čaacutellinfeaillaid dutkamii danne go

feailaanalysa addaacute buriid bargoneavvuid feaillaid identifiseremii govvideapmaacutei

kategoriseremii ja čilgemii (Sajavaara 1980 213 1999 116ndash117)

Feaillaid govvideami ja čilgema daacutefus dutkamušas lea dehaacutelaš ovdanbuktit makkaacuter

feaillaid studeanttat dahket ja danne attaacutennai ollu ovdamearkkaid studeanttaid dahkan

5

feaillain Ovdamearkkaid cealkagat leat dan haacutemis mot studeanttat leat daid čaacutellaacuten

Lean nummarastaacuten ovdamearkkaid ja merken čaacutehppadet bustaacutevaiguin dan boastto haacutemi

mas lea saacutehka Ovdamearkacealkaga loahpas lea bustaacutevva ja nummar mat muitalit man

logahagas studeanta lea čaacutellaacuten studeantan ja guđemuš studeanta feailla lea dahkan

Ovdamearkkas 1 lea cealkka mas studeanta lea feilen riektačaacutellimis Boastto haacutemi

saacutepmelažžain lean merken čaacutehppadet ivnniin A-bustaacutevva ovdamearkka loahpas

muitala ahte studeanta lea čaacutellaacuten Avvila logahagas ja nummar 34 muitala guđemuš

studeanta feailla lea dahkan

(1) Nuorra saacutepmelažžain stuorra oassi ii huma saacutemegiela ndash ndash (A 34)

Studeanttat leat nummarastojuvvon gaskkal 1ndash45 ja A-bustaacutevva daacuterkkuha Avvila

logahaga E Eanodaga logahaga O Ohcejoga saacutemelogahaga ja I iežaacute logahagaid nappo

saacutemi ruovttuguovllu1 olggobealde čaacutellaacuten studeanttaid Vai studeanttaid anonymitehta

seailu in muital guđe jagiid studeanttat leat čaacutellaacuten studeantaiskosiid dehege galle

studeantta guhtege logahagas leat jahkaacutesaččat čaacutellaacuten studeantan

Mu dutkamuššii gullet nomenat maid konsonaacutentaguovddaacutežiin leat riektačaacutellinfeaillat

mat rihkkot girjegiela sohppojuvvon njuolggadusaid (ovdamearka 2) nomenat main

leat morfologalaš feaillat (ovdamearkkat 3ndash4) ja syntaacutevssalaš feaillat (ovdamearkkat 5ndash

6) Nomen man konsonaacutentaguovddaacuteš lea čaacutellojuvvon riekta ii gula mu dutkamuššii

omd miehcci baikkis olmmoša Mun čieŋun daacuten dutkamušas beare konsonaacutenta-

guovddaacuteža feaillaide inge olles saacuteni haacutebmenvaacutettisvuođaide dego ovdamearkkas

olmmoša mas studeanta lea eahpelihkostuvvan ovttaidlogu genetiiva-akkusatiivva

olbmo-haacutemi haacutebmemis

(2) ndash ndash ovddes iskkosiid gaacutežaldagaid ndash ndash (O 24)

(3) Fiermmis saacutehttaacute maid oastit daacutevviriid ja saacuteddet poastta(A 18)

(4) ndash ndash sii leat ilolašat ndash ndash (E 25)

(5) Dat lea maid stuorra fitnodagaid gilvvu(A 37)

(6) ndash ndash ožžon vehaacuteš ruhta ndash ndash (A 37)

1 Eanodaga Anaacutera ja Ohcejoga gielddat ja Soađegili gieldda davimus oassi (Laki saamelaiskaumlraumljistauml 1995

Luku 1 sect 4)

6

Dutkamuša ulbmilin lea dutkat man bures studeanttat haacutelddašit konsonaacutentaguovddaacuteža

riektačaacutellima ja danne raacuteddjejin dutkamuša olggobeallaacutei daacutehpaacutehusaid mat eai laktaacutes

njuolga riektačaacutellimii muhto iežaacute girjegiela norpmaid haacutelddašeapmaacutei Dakkaacuterat leat

omd kongrueansahaacutemit mat eai dohkkehuvvo girjegielas muhto mat leat daacutebaacutelaš

suopmaniešvuođat davvisaacutemegiela muhtin suopmaniin Ovdamearkan Deanu čaacutezaacutedaga

suopmaniin buorre-attribuhtta ii soja oaivesaacuteni mielde muhto lea aacutelo seamme haacutemis

(ovdamearka 7) ja muhtin suopmaniidda lea sajaacuteiduvvan njuolggadus man mielde

numeraacutelat stuoribut go okta leat nominatiivvas dalle go dat leat gihpus geardde-

advearbbain (ovdamearka 8) Daacutekkaacuter daacutehpaacutehusat čaacutejehit studeanttaid

diehtemeahttunvuođa davvisaacutemegiela girjegiela muhtin norpmaid haacuterraacutei eaige

dakkaacuteražžan muital man bures studeanta haacutelddaša konsonaacutentaguovddaacuteža riektačaacutellima

ja lean danne raacuteddjen daid daacuten dutkamuša olggobeallaacutei

(7) ndash ndash muhto son ii saacutehte oahppat dan earaacute buorre ovdamearkkas (O 6)

(8) ndash ndash ožžon golbma geardde maŋŋaacutelaga seamma evttohasa (A 26)

Raacuteddjejin dutkamuša olggobeallaacutei maiddaacutei dakkaacuter daacutehpaacutehusaid main studeanta lea

čaacutellaacuten nomena boastto haacutepmaacutei (ovdamearka 9) rekšuvdnafeaillaid (ovdamearka 10)

internationaacutela loatnasaacuteniid (ovdamearkkat 11ndash12) goallossaacuteniid (ovdamearkkat 13ndash14)

ja daacutekkaacuter nomeniid mat ledje nu maacuteŋgga laacutedje boastut ahte daid lei buoremus guođđit

dutkamuša olggobeallaacutei (ovdamearkkat 15ndash16)

(9) Gii haacutelidivččii leat funes juos saacutehttaacutesii leat vejolašvuohta buoret bohtosiidde

(A 41)

(10) Juos dan aacutedde ii boahtevuohta oro nu gaacutefat eaige horrormuitalusat dihtoriid

seahkaneamis boahtte daacutelvve nu dehaacutelaččan ( O 24)

(11) Ieš lean internet vuođul boahtan eanet kriihttalaččan earaacutege diehtogaacutelvvuide

(O 24)

(12) Televisiovnnas ndash ndash (O 22)

(13) Muhtumat maacutehttet geavahit dan vejolašvuođa nuppiin lei ollu oarjjevaluhta

(O 4)

(14) Dat mearridii gilvohallanaacuteiggiid erenoamaacutežit spaacuteppačiekčama ndash ndash (E 36)

(15) Faacutepmodagaid rusttetgilvu lassana ndash ndash (E 36)

(16) Odne elektronkuortat nugo bankke-ja stuora gaacutevpaid ovdakuortat

ovdasvideokamerain ndash ndash (O 4)

7

Kongrueansa- ja rekšuvdnafeaillaid raacuteddjejin eret danne go dat eai muital man bures

studeanttat haacutelddašit konsonaacutentaguovddaacuteža riektačaacutellima muhto baicce studeanttaid

giellamaacutehtu vaacuteilevašvuođain obbalohkaacutei Internationaacutela loatnasaacuteniid ja goallossaacuteniid

riektačaacutellinnjuolggadusat leat mohkkaacutet eaige njuolggadusat leat vealttakeahttaacute beare

bures sajaacuteiduvvange čaacutellinvuohkaacutei ja danne raacuteddjejin daid eret Aacuteidna goallossaacuteniid

maid dohkkehin dutkamuššii leat saacutezuin earuhuvvon goallossaacutenit main goallossaacuteni

vuosttas lahttu lea oanaacutedus dehe doaba omd cd-skearru jazz-joavku

12 Dutkanmateriaacutela

Mu dutkamuša dutkanmateriaacutelan leat davvisaacutemegiela eatnigiela studeantaiskosat maid

studeanttat čaacutellet studeantadutkosa oktavuođas Studeantaiskosat leat čaacutellojuvvon jagiin

1995ndash2003 ja daacutel muitalan dan aacuteigodaga eatnigiela studeantaiskosa raacutehkadusas ja

sisdoalus Logahaga studeantadutkosa oppalaš ulbmiliin dan veardde ahte dan

daacuterkkuhusassan lea čielggadit leago oahppi oahppan logahagas dakkaacuter daacuteidduid ja

dieđuid maid oahppoplaacutenain gaacuteibidit leatgo oahppi jurdagat laacuteddaacuten logahaga aacutesahan

ulbmiliid daacutessaacutei ja makkaacuter daacutesis oahppi oahppan ja oahppu leat (Vuorio-Lehti 2006

11 13ndash14) Logahaga daacuterkkuhussan lea čuvget oahppi ja ovddidit su studerenmaacutehtuid

(Oahppoplaacutena vuoduštusat 1994 45 47) Studeantadutkosa raacutehkadussii gullet njeallje

baacutekkolaš iskosa ja buohkaide baacutekkolaš iskkusin lea eatnigiela iskkus (Vuorio-Lehti

2006 254) Davvisaacutemegiela saacutehtii vuosttas geardde čaacutellit eatnigiellan studeantadutkosis

jagis 1994 (Palismaa et al 1997 27)

Eatnigiela studeantaiskosa ulbmilin lea čielggadit mot studeantta lea olahan daidda

ulbmiliidda maid logahat lea aacutesahan studeanttaide eatnigiela maacutehtu haacuterraacutei ja

erenoamaacutežit dan man bures studeanta haacutelddaša čaacutelalaš ovdanbuktima ja man bures son

maacutehttaacute dulkot ja ipmirdit teavstta Eatnigiela studeantaiskosis studeanta galgaacute čaacutellit

čaacutellosa Čaacutellosa guhkkodat ii leat mearriduvvon muhto studeanttas lea guhtta diimmu

aacuteigi čaacutellit dan Daacuten aacuteiggis studeanttat čaacutellet daacutebaacutelaččat sullii njealji siidosaš čaacutellosa

(YTL 1991 1 3 1995 1 3 1999 1 3) Studeantaiskosa faacutettaacutet leat maacuteŋggabealagat ja

saacutehttet laktaacutesit omd oskkoldahkii kultuvrii historjaacutei ja luonddudiehtagiidda

Studeantaiskosa giella galgaacute leat čielggaš njuovžil ja studeanta galgaacute haacutelddašit

riektačaacutellinnjuolggadusaid (YTL 1991 2 4 1995 2 4 1999 2 4)

8

Dalle go mu dutkanmateriaacutela studeantaiskosat dahkkojuvvojedje jagiin 1995ndash2003

eatnigiela studeantaiskosii gulle guokte iskkusgearddi main studeanttat čaacutelle ovtta

čaacutellosa haacutevil Vuosttas iskosis studeanttat čaacutelle čaacutellosa man čaacuteledettiin sii fertejedje

atnit aacutevkin lassemateriaacutela2 Daacutet lassemateriaacutelat saacutehtte leat omd oasit

čaacuteppagirjjaacutelašvuođas ja aacuteššeteavsttain govat dehe tabeallat Nuppi iskosis studeanttat

čaacutelle čaacutellosa addojuvvon bajilčaacutellaga3 vuođul muhto studeanttat saacutehtte hutkat

vaacutelmmasin addojuvvon faacuteddaacutei maiddaacutei ieža bajilčaacutellaga (YTL 19911 19951 19991)

Eatnigiela studeantaiskosiid aacutervvoštallamis vaacutelde jagiin 1995ndash2003 vuhtii

studeantaiskosa ollislašvuođa nappo mot studeanta lei gieđahallan faacutettaacute ja man bures

son lei bisson faacutettaacutes makkaacuter raacutehkadus čaacutellosis lei ja makkaacuter lei studeantaiskosa čaacutelalaš

ovdanbuktin (YTL 1991 3 1995 2ndash3 1999 2ndash3) Studeantaiskosiid aacutervvoštallan

ovdaacutena nu ahte aacutelggos logahaga eatnigiela oahpaheaddji aacutervvoštallaacute studeantaiskosiid

ja vaacutellje studeantaiskosiin dan goappaacutes studeanta lea su mielas lihkostuvvan buorebut

Studeantalaacutevdegotti vaacutelljen aacutervvoštalli aacutervvoštallaacute studeantta buoret studeantaiskosa ja

addaacute das loahpalaš aacutervosaacuteni man vuođul studeanta oažžu eatnigiela studeantaiskosa

aacutervosaacuteni Vaikko aacutervosaacuteni čuokkesmearit rivdet jagis jahkaacutei dat bissot sullii seamme

daacutesis (YTL 1991 1 1995 5 7ndash8)

Davvisaacutemegiela eatnigiela studeantaiskosiin mun vaacutelljejin dutkamuššii mielde dan

studeantaiskosa mas studeanta oaččui alit čuokkismeari loahpalaš aacutervvoštallamis

Dutkanmateriaacutelii vaacutelden mielde beare dohkkehuvvon studeantaiskosiid

Lohkansehkkehusa dihte in vaacuteldaacuten ovtta studeantta iskosa mielde dutkamuššii (buot

dutkamušas geavahuvvon tearpmaide gaacutevdnojit čilgehusat tearbmalisttus mii lea

čuvvosis 2 omd lohkansehkkehus) Njeallje studeantta oassaacutelaste davvisaacutemegiela

eatnigiela studeantaiskosii guktii ja daacutein daacutehpaacutehusain vaacutelden mielde vuosttas

oassaacutelastingearddi alit čuokkismeari ožžon studeantaiskosa

Mu dutkanmateriaacutela čoggo oktiibuot 45 studeantaiskosis ja juohke studeanttas lea

mielde okta iskkus Oaneheamos studeantaiskosis ledje 177 saacuteni ja guhkimus iskosis

763 saacuteni Gaskamearaacutelaččat studeantaiskosiin ledje 437 saacuteni Oktiibuot 45

studeantiskosa saacutetnemearri lei 19532 saacuteni Studeantaiskosat leat sihke bajilčaacutellaga

2 su ainekirjoitelma

3 su otsikkokirjoitelma

9

vuođul čaacutellojuvvon čaacutellosat ja lassemateriaacutela vuođul čaacutellojuvvon čaacutellosat

Studeantaiskosiid faacutettaacutet leat logahallojuvvon čuvvosis 1 Avvila logahagas dahke

studeantaiskosa 12 studeantta Ohcejoga saacutemelogahagas 24 studeantta Eanodaga

logahagas njeallje studeantta ja saacutemi ruovttuguovllu olggobealde vihtta studeantta

Studeantaiskosiidda oassaacutelaste 37 nieidda ja gaacutevcci baacutertni Lean ožžon

studeantadutkkuslaacutevdegottis lobi geavahit studeantaiskosiid dutkanmateriaacutelan

Studeantaiskosiid ožžon studeantadutkkuslaacutevdegottis ja davvisaacutemegiela aacutervvoštalliin

Mu dutkanmateriaacutela luondu lea raacuteddjen dan mot saacutehtaacuten geavahit dan daacuten dutkamušas

Ovdamearkka dihte makkaacuterge veardaacutedallan ii leat vejolaš danne go materiaacutela lea

čoggojuvvon maacuteŋgga jagi siste ja juohke jagi leat čaacutellaacuten dušše moadde studeantta

Studeanttaid unna mearri gokčaacute eret jahkaacutesaš veardaacutedallama dehe logahagaid gaskasaš

veardaacutedallama Mu dutkanmateriaacutela spiehkkasanai omd suomagiela feailaanalyhtalaš

pro gradu -dutkamušaid materiaacutelain danne go dain leat daacutebaacutelaččat materiaacutelan sullii 100

studeantaiskosa ja materiaacutelat čoggojuvvojit ovtta jagi dehe veardideami dihte moatti

jagi siste

10

2 SAacuteMEGIELA OAHPAHEAMIS SUOMA SKUVLLAIN

21 Saacutemegiela skuvlahistorjjaacutes

Suoma saacutepmelaččaid skuvlagielas lea digaštallojuvvon juo 1700-logu raacutejes ja dat lea

joatkaacutesan gitta daacuteid beivviid raacutedjaacutei (Aikio-Puoskari 2001 134ndash137) Davvisaacutemegiella

unnitlogu giellan ii leat daacutebaacutelaš skuvlagiellan iige davvisaacutemegiela sajaacutedat skuvlagiellan

leat goassege leamaš čielggas Aacutelggu raacutejes skuvlakultuvra lea haacutepmašuvvan

vuolggasajiin mat leat duvdaacuten vaacuteldokultuvrra gielaid kultuvrra ja kodaid (Keskitalo amp

Maumlaumlttauml 2011 24ndash25) 1700-logu Ruoŧŧa-Suomas saacutemiid oahpahedje riikka vaacuteldogillii

muhto sin skuvladili geahččaledje buoridit vuosttas geardde girku aacutelbmotoahpahusa

aacuteigge Anders Hellander gii doaimmai Ohcejohkii aacutesahuvvon pedagogiija

oahpaheaddjin ja Ohcejoga baacutehppan 1740-logus lei vuosttas gii saacuterdnidii saacutemaacutes ja

ovddidii skuvllas saacutemegielat oahpahusa (Aikio-Puoskari 2001b 134 Lehtola 1996

165ndash166)

1800-logus skuvllaid rolla ja olbmo eatnigiela mearkkašupmi stuorui go 1860-logu

aacutelbmotskuvlalaacutehka daacutehkidii skuvllaid Suoma Saacutepmaacutei ja 1890-logu aacutelbmotskuvlaaacutesahus

daacutehkidii oahpahusa oahppiide sin iežaset eatnigillii Saacutemegielat skuvlaoahppiide

oahpahus sin iežaset gillii ollašuvai beare Vuovdaguoikka skuvllas 1900-logu vuosttas

logijagiid aacuteigge Vuovdaguoikka skuvllas šattainai dehaacutelaš saacutemegiela ja saacutemegielat

oahpahusa ovddideaddji (Aikio-Puoskari 2001b 136 Kaumlhkoumlnen 1988 280ndash281)

1800-logus saacutemegiela dilis beroštuvve maiddaacutei baacutehpat ja Suomas dat lei girkohearraacute

Jacob Fellman gii saacuterdnidii saacutemegillii ja ovddidii saacutemegiela omd girkogirjjiid

buvttadeami bakte Su leat gohčodan saacutemegielat aacutelbmotoahpahusa dehaacuteleamos

aacutelggaheaddjin ja Suoma Saacutemi rdquoAgricolanrdquo (Itkonen 1948 14 Kaumlhkoumlnen 1982 263

265)

1700-logu beallemuttus šaddan katekehtaoahpahus lei saacutepmelaččaid guovddaacuteš

oahpahusmaacutelle mii nogai 1950-logus Daacutesa nogai maiddaacutei saacutemi oahppiid saacutemegielat

oahpahus Jagi 1957 aacutelbmotskuvlalaacutega mielde saacutemegielat oahppit galge daacuterbbu ja

vejolašvuođaid mielde oažžut oahpahusa iežaset eatnigillii muhto geavatlaš daacutesis daacutet ii

doaibman oahpaheaddjit eai maacutehttaacuten saacutemegiela iige lean oahppomateriaacutela Easka 1970-

logus saacutemi aacutelbmotmorraneami aacuteigge saacutemegiela ja saacutemegielat oahpahus ovdaacutenii

11

Saacutemegiela oahpahusa ožžo dalle guđa skuvlla oahppit ovtta diimmu vahkus Easka

čakčat 1979 oahppit geat aacutelggahedje skuvlla Ohcejoga vuolledaacutesis ja Anaacutera Rivdolis

ledje vuosttažat geat ožžo ollaacutesit saacutemegielat oahpahusa olles vuolledaacutesi aacuteigge (Aikio-

Puoskari 2001b 142 144ndash147 Lehtola 1996 171 Komiteanmietintouml 1971 38)

Saacutemegiella oahpahuvvui eatnigiela oahppoaacutevnnasin vuođđoskuvllas 1980-logus muhto

dat šattai iehčanaš eatnigiela oahppoaacutevnnasin vuođđoskuvllas easka jagis 1995 1980- ja

1990-loguin saacutemegiela oahpahedje eatnigiellan eaktodaacutehtolaš giellan ja vaacutelljenaacutevnnasin

Ohcejoga ja Eanodaga gielddaid buot skuvllain ja Anaacutera gieldda vuolledaacutesiin Saacutemi

ruovttuguovllu olggobealde saacutemegiela oahpahus aacutelggahuvvui 1980-logu loahpas

(Aikio-Puoskari 2001b 152 160 190ndash191)

Saacutemegiella šattai vuođđoskuvlla oahpahusgiellan 1980-logus Saacutemegielat oahpahusa

oaččui Ohcejoga gieldda buot vuolledaacutesiin Anaacutera gieldda moatti vuolledaacutesis ja

Eanodagas saacutemegielat oahpahus aacutelggii easka jagi 1999 raacutejes Ohcejoga gieldda

badjedaacutesiin saacutemegielat oahpahusa leat ožžon 1989 raacutejes ja muhtin aacutevdnasiin logahagain

1993 raacutejes (Aikio-Puoskari 2001b 190ndash191 198ndash199 203) Go lea saacutehka saacutemegiela ja

saacutemegielat oahpahusas de orru nu ahte dalle lea saacutehka namalassii davvisaacutemegiela ja

davvisaacutemegielat oahpahusas Anaacuterašgiela ja nuortalašgiela oahpahusas čaacuteledettiin

buktojuvvo daacutebaacutelaččat ovdan ahte lea namalassii daacutein saacutemegielain saacutehka

22 Davvisaacutemegiella eatnigiellan-aacutevnnas logahagas

Ohcejoga saacutemelogahat aacutesahuvvui 1977 ja Eanodaga logahat 1979 Saacutemegiela

oahpahišgohte eatnigiellan Ohcejoga logahagas 1991 raacutejes ja Eanodaga logahagas 1993

raacutejes Logahagas saacutemegielas šattai iehcanaš eatnigiela oahppoaacutevnnas jagis 1992

Davvisaacutemegiella čaacutellojuvvui eatnigiellan vuosttas geardde studeantačaacutellosiin Ohcejogas

giđđat 1994 Oahppit geat lohket saacutemegiela logahagas eatnigiellan čaacutellet dan

studeantaiskosiin baacutekkolaš eatnigiela studeantaiskkusin (Aikio-Puoskari 2001b 159

187 205)

1980-logu aacutelggus aacutesahuvvui vuođđoskuvla- ja logahatlaacutehka mii gaacuteidibii gielddaide

oahpahanplaacutena vai gielddaid skuvlaoahpahusa guovddaacuteš sisdoallu livččii ovttalaacutegan

12

Vuosttas oahppoplaacutena ilmmai jagis 1985 ja dan ulbmilin lei sihkkarastit ahte skuvllaid

sisdoallu gurssaid ja oahpahusa ektui lea ovttalaacutegan Dasa čohkkejedje oktasaš

raacutevvagiid ja njuolggadusaid maid galggai čuovvut oahpahettiin Easka jagi 1994

oahppoplaacutena vuođustusain saacutemegiella maacuteinnašuvvui vuosttas geardde eatnigiela

aacutevnnasin ja lei maacuteinnašuvvon eatnigiela aacutevnnasin ovttas suoma- ja ruoŧagielain (Aikio-

Puoskari 2001b 178 183)

Logahaga jagi 1994 oahppoplaacutenas bukte vuosttas geardde ovdan saacutemegiela oahpahusa

ulbmiliid dalle go dat oahpahuvvui eatnigiellan Oahppoplaacutenas meroštalle saacutemegiela

gurssaid sisdoaluid ja ulbmiliid dalle go dat oahpahuvvui eatnigielagiidda Saacutemegiela

oahpahusa ulbmilat eatnigielagiidda ledje dat ahte oahppi galgaacute viiddidit ja čiekŋudit

vuođđoskuvllas aacutelggahuvvon saacutemegiela oahppama ja ahte oahpuiguin galgaacute sihkkarastit

saacutemegiela joatkkaoahpuid Oahppoplaacutenas namuhuvvo maiddaacutei ahte oahppi galgaacute

maacutehttit čaacutellit ja hupmat buori standaacuterda giela (Oahppoplaacutena vuođustusat 1994 69ndash70)

Dat ahte oahppi galgaacute maacutehtti hupmat buori standarda saacutemegiela lea oba aacutertet danne go

saacutemegielas ii oba leatge hubmojuvvon standaacuterdagiella Tearbma standaacuterda ii maiddaacuteige

leat dađe daacuterkkibut meroštallojuvvon ja danne dat lei oahpaheaddjis gitta mot daacutet doaba

ipmirduvvui ja oahpahuvvui ja makkaacuter gaacuteibaacutedusat oahppiide biddjojuvvojedje

namalassii riektačaacutellima haacuterraacutei

Saacutemegiela oahpahedje eatnigiellan guđa baacutekkolaš ja moatti čiekŋudeaddji gurssa

veardde Vuosttas njealji gurssa aacuteigge giella lei guovddaacutežis muhto guovtti maŋemus

gurssa aacuteigge deattuhuvvui eanet girjjaacutelašvuohta Vuosttas gurssas nannejuvvui oahppi

čaacutelalaš ja njaacutelmmaacutelaš giellageavaheapmi (giella ja giellageavahandaacuteiddut) ja nuppi

gurssa aacuteigge nannejuvvui oahppi maacutehttu hupmat ja čaacutellit buori giela (gielladikšun) Iežaacute

saacutemegiela eatnigiela gurssat ledje giela ja girjjaacutelašvuođa barggut teavsttaid raacutehkadusat

saacutemegiela ja girjjaacutelašvuođa ovdaacuteneapmi ja giella ja girjjaacutelašvuohta vaacuteikkuheaddjin

Čiekŋudeaddji gurssaid oktavuođas skuvllat ožžo ieža vaacutelljet vudjogo oahppi

njaacutelmmaacutelaš ja čaacutelalaš ovdanbuktimii vai aacuterktalaš guovllu aacutelgoaacutelbmogiid girjjaacutelašvuhtii

(Oahppoplaacutena vuođustusat 1994 69 70 Opetushallitus 1994 43ndash44)

Go jagi 1994 logahaga oahppoplaacutenas suomagiela eatnigiela aacutevdnasa meroštallamii

geavahedje guhtta siiddu de saacutemegiela eatnigiela aacutevdnasa meroštallamii geavahedje

beare guokte siiddu (Opetushallitus 1994 37ndash42 43ndash44) Saacutemegiela eatnigiela

13

gurssaid sisdoalu eai meroštallan beare daacuterkilit dušše mottiin cealkagiin ja danne leanai

leamaš oalle ollu oahpaheaddjis gitta makkaacuter gurssaid sisdoallu lea leamaš Gurssaid

sisdoallu lea saacutehttaacuten leat oalle maacuteŋggalaacutegan logahagas logahahkii Easka jagi 2003

oahppoplaacutenas saacutemegiela eatnigiela aacutevdnasa sisdoalu meroštalle seamme vuđolaččat go

suomagiela eatnigiela aacutevdnasa gaacutevcci siiddu veardde (Opetushallitus 2003 74ndash79)

Vai saacutemegiela eatnigiela aacutevdnasa sisdoalu meroštallama geafivuođa ipmirda jagi 1994

logahaga oahppoplaacutenas de buvttaacuten ovdan mot saacutemegiela eatnigiela aacutevdnasa gurssaid

sisdoalut leat buktojuvvon ovdan jagi 2003 logahaga oahppoplaacutenas ja makkaacuter ulbmilat

doppe ledje Stuorimus erohusat girjegiela oahpaheami ektui leat dat ahte jagi 2003

oahppoplaacutenas saacutemegiela riektačaacutellimii ja giellagaacutehttemii giddejuvvui fuomaacutešupmi juo

vuosttas gurssa raacutejes ja oahppiid davvisaacutemegiela čaacutellingiela buorideapmi ja

ovddideapmi biddjojuvvui oktan ulbmilin ja mihttun Oahppis gaacuteibiduvvui ahte sus

galggai leat buorre čaacutelalaš ja njaacutelmmalaš giellamaacutehttu go son gearggai logahagas

(Opetushallitus 2003 45 47) Jagi 1994 logahaga oahppoplaacutenas riektačaacutellin

deattuhuvvui dušše guovtti gurssa aacuteigge eaige oahppoplaacutenas oba čilgege makkaacuter

riektačaacutellinaacuteššiid oahppiide galggalii oahpahit Jagi 1994 logahaga oahppoplaacutenas

čaacutellojuvvo maiddaacutei saacutemegiela standaacuterda giela oahpaheamis mii lea doaban oalle

viiddis (Oahppoplaacutena vuođustusat 1994 69ndash70) Jagi 2003 oahppoplaacutenas standaacuterda

giella-doaba lea jaacutevkaacuten ja oahppoplaacutenas buktet ovdan saacutemegiela girjegiela hupmangiela

ja suopmaniid oahpaheami (Opetushallitus 2003 47)

23 Studeanttaid gielladuogaacutežis

231 Eatnigiela nuppi giela ja vierrogiela meroštallamis

Studeanttat geat leat oassaacutelastaacuten davvisaacutemegiela eatnigiela studeantaiskosii leat

oahppan dan jogo eatnigiellan nubbin giellan dehe vierrogiellan Eatnigiela

ovttageardaacutenis meroštallama mielde olbmo eatnigiella lea dat giella man son oahppaacute go

lea vuorrovaacuteikkuhusas lagasbirrasa olbmuiguin seammaacutes go bajaacutesšaddaacute dan sosiaacutela- ja

kulturbirrasii mii lea su birra (Sajavaara 1999a 73) Skutnabb-Kangas (1981 22ndash23)

mielde olbmo eatnigiela meroštallan ii leat naacute ovttageardaacuten ja olbmo eatnigiela saacutehttaacute

14

meroštallat maacuteŋgga laacutedje ja iešguđetlaacutegan meroštallamat saacutehttet addit iešguđetlaacutegan

vaacutestaacutedusaid dasa mii olbmo eatnigiella lea

Skutnabb-Kangas buktaacute ovdan giela haacutelddašanmeroštallama man mielde olbmo

eatnigiella lea dat giella man son haacutelddaša buoremusat Giela geavahanmeroštallama

mielde olbmo eatnigiella lea dat giella man olmmoš geavaha eanemustaacute (Skutnabb-

Kangas 1981 22) Daacutet meroštallamat leat problemaacutehtalaččat unnitlogu olbmuid

eatnigiela meroštallamis Unnitlogu giela hubmi lea daacutevjaacute maacuteŋggagielat danne go

servodat doaibmaacute riikka vaacuteldogielain ja unnitlogu giela hubmi ferte haacutelddašit iežas giela

lassin riikka vaacuteldogiela vai birge servodagas (Skutnabb-Kangas 1988 55 Pietikaumlinen et

al 2011 67) Palismaa et al (1997 60) mielde unnitlogu gielaid dego saacutemegielaid

geavahit eahpevirggaacutelaš birrasis dego ruovttus ja olbmaacuteiguin ja virggaacutelaš ja formaacutela

oktavuođain skuvllain ja eisevaacutelddiiguin geavahit riikka vaacuteldogiela Daacuteid sivaid geažil

omd Suomas orru saacutepmelaš saacutehttaacute haacutelddašit suomagiela buorebut danne go dat lea

leamaš su skuvlagiellan ja kultuvrralaš sivaid geažil saacutehttaacute geavahit suomagiela eanet go

saacutemegiela muhto suomagiella ii goittotge vaacuteldde eatnigiela saacutemegiela saji ja leat su

eatnigiella (Skutnabb-Kangas 1988 49) Skutnabb-Kangas mielde olbmo eatnigiela lea

buoremus aacutervvoštallat dan vuođul masa olmmoš ieš identifisere iežas ja man son lea

oahppan vuosttamužžan Go olmmoš identifisere iežas dihto gillii dalle olmmoš čatnasa

dihto kultuvrii norpmaide ja aacutervvuide (Skutnabb-Kangas 1988 34ndash35 38)

Measta buot saacutepmelaččat leat guovttegielagat ja maacutehttet saacutemegiela lassin riikka

vaacuteldogiela (Aikio-Puoskari 2001a 164) Guovttegielat olmmoš maacutehttaacute ja haacutelddaša

guokte giela Gielaid oahppanaacuteiggiin earuhuvvo leatgo guovttegielat olbmos guokte

eatnigiela vai leago goabbaacute nu gielain nubbin giellan McLaughlin mielas eatnigielain

dehege vuosttas gielain lea saacutehka dalle go maacutennaacute oahppaacute daid vuollel

golmmajahkaacutesažžan Jos maacutennaacute oahppaacute giela boarraacuteseabbon go golmma jahkaacutesažžan

de lea saacutehka nuppi gielas (McLaughling 1984 73) Skutnabb-Kangas mielde eatnigiela

ja nuppi giela oahppamis leat sullalasvuođat muhto daid gaskkas leat maiddaacutei erohusat

Son buktaacute ovdan ahte olbmo guovtte- ja maacuteŋggagielatvuođa saacutehttaacute meroštallat seamme

vugiiguin go olbmo eatnigielaidnai (Skutnabb-Kangas 1988 48 63 67)

Nuppi giela ja vierrogiela meroštallan ii maiddaacuteige leat aacutelki ja daid meroštallamis leat

guokte oaivila Vuosttas oaivila mielde nubbin giellan adnojuvvojit buot gielat mat leat

15

ohppojuvvon vuosttas giela maŋŋel ja nuppi oaivila mielde nuppi giela lea vejolaš gullat

olbmo iežas eallinbirrasis ja vierrogiela fas ii (Sajavaara 1999a 75) Skutnabb-Kangas

mielde vierrogielaid oahppamii daacuterbbaša skuvlaoahpu go nuppi giela olmmoš saacutehttaacute

oahppat iežas eallinbirrasis Ilmmaacute skuvlaoahpahusa haga olbmos ii livčče

vejolašvuohta oahppat vierrogiela go fas nuppi giela oahppanbirasin doaibmaacute olbmo

eallinbiras (Skutnabb-Kangas 1988 114)

Go lea saacutehka lunddolaš giellaoahppamis dalle hubmojuvvo oččodeamis ja oahppamis

lea saacutehka dalle go giellaoahppan stivrejuvvo omd skuvllas Giellaoahppama tiipa dat

mot olmmoš oahppaacute giela vaacuteikkuha dasa man bures son haacutelddaša dan (Sajavaara

1999a 73 76) Sajavaara (1999a 76) mielde olbmot orrot oahppame giela aacutelkibut

lunddolaš giellageavahanbirrasis go skuvlaluohkaacutes Skutnabb-Kangas (1988 112)

oaivvilda ahte go olmmoš oahppaacute vierrogiela skuvllas de skuvlla bargun lea addit

oahppaacutei gielalaš faacutellosa ja vejolašvuođa rievdadit faacutellosa oččodeapmin

232 Eatnigiela oččodeamis

Eatnigiela oččodeapmi orru aacutelgime juo ovdal maacutenaacute riegaacutedeami dalaacuten go vuoiŋŋamaččat

ja gullu leat doarvaacutei čaacutelgan (Toivainen 1999 140) Olbmos lea kognitiivvalaš vuogaacutedat

mii sisttisdoallaacute giela aacutevdnasiid ja man bakte olmmoš oččoda eatnigielas (Sajavaara

1999a 81) Ovdalgo maacutennaacute lea dadjan vuosttas saacutenisge de maacutenaacute aktiivvalaš

giellaovdaacuteneapmi lea joatkašuvvan guhkit aacuteiggi Maacutennaacute jietnadallagoahtaacute go geahččala

aacuteddestallat iežas eatnigiela (Skutnabb-Kangas 1988 42) Maacutennaacute oččoda eatnigielas

haacutepme- ja cealkkaraacutehkadusaid jo njealji jahkaacutesažžan muhto olmmoš oahppaacute olles

eallima aacuteigge iešguđetlaacutegan gulahallanoktavuođain giela geavaheami ja saacutetneraacuteju Guđa

jagi maŋŋel maacutennaacute ii oahpa šat mange giela seamme laacutedje go eatnigiela (Sajavaara

1999a 73 82)

Go olmmoš oahppaacute giela de son oahppaacute maiddaacutei dan norpmaid Buot gielain leat

norpmat maiddaacutei suopmaniin hupmangielas ja girjegielas Norpmat leat njuolggadusat

maid giellageavaheapmi čuovvu ja norpmat rivdet jaacutemma ja leat dynaacutemalaččat Juohke

eatnigielat olbmos lea iežas siskkaacuteldas giellaoahppa man vuođul son geavaha giela Son

ii leat diđolaš dan siskkaacuteldas giellaoahpas ja norpmaide ii diđolaččat giddejuvvo

16

fuomaacutešupmi ovdal go soames rihkku daid (Leino 1989 25 Sajavaara 1990 195

Rintala 1992 48)

Stuorimus oassi giellanorpmain ohppojuvvo dieđekeahttaacute ja dat šaddet lunddolaččat

giellageavaheaddji giellanaacutevcca oassin (Leino 1989 25 Sajavaara 1990 195) Gielain

leat norpmat maid gohčodit lunddolaš dehege duođalaš norbman ja dat šaddet

giellageavaheami bakte Jos gielas ii leat girjjaacutelaš kultuvra iige norpmaid kodifiseren

dalle norpmaid gohčodit implisihtalažžan Dalle giellaservodaga lahttu čuovvu

norpmaid humadettiin ja heiveha daid dulkodettiin nuppi olbmo haacutellama (Rintala 1992

48) Eatnigiela hubmit leat maacuteŋggalaacuteganat eaige sii aacutelo leat ovttaoaivilis mii lea

dohkkehahtti gielas ja mii ii (Sajavaara amp Takala 2000 168)

233 Studeanttaid giellageavaheamis

Guovttegielat olbmot dego saacutepmelaččat geavahit eatnigielaideaset daacutebaacutelaččat iešguđet

birrasis ja daid geavaheapmi ii leat ovttalaacutegan (Skutnabb-Kangas 1988 37 48)

Servodat baacutegge olbmo geavahit iežaacute go su eatnigiela go gielas eai leat doarvaacutei

vuoigatvuođat ja dan ii saacutehte geavahit omd skuvllain ja almmolaš baacutelvalusain

(Skutnabb-Kangas 1989 7) Naacute giellaservodat mearrida man giela olmmoš ferte

geavahit iige unnitlogu olmmoš saacutehte geavahit iežas giela nu viidaacutet go haacuteliidivččii

(Pietikaumlinen et al 2011 69 83) Daacutekkaacuter daacutehpaacutehusas nuppi giela daacuten daacutehpaacutehusas

saacutemegiela geavahanbiras baacutehcaacute gaacuteržžibun go nuppi riikka vaacuteldogiela geavahanbiras

Juos sosiaacutelalaš oktavuohta lea vel giellageavaheddjiid gaskkas gaacuterži ja ovttageardaacuten

nugo bearrašiin saacutehttaacute leat daacutet duvdaacute ovttageardaacutenis giellageavaheami danne go

aacutergabeaivvi gielladaacuterbbuide lea doarvaacutei oalle raacutejaacutelašnai giellamaacutehttu Daacuten dihte giela

geavaheapmi maacuteŋggalaacutegan dilaacutelašvuođain lea dehaacutelaš (Sajavaara 1999a 74ndash75)

Aikio-Puoskari (2001a 164) mielde unnitlogu gielalaš ja kultuvrralaš ovddideami ferte

doarjut vai olbmos šaddaacute albma laacutedje guovttegielat Saacutemegiela geavaheapmi

eisevaacutelddiiguin humadettiin sosiaacutela- ja dearvvašvuođabaacutelvalusaid oktavuođas

maacutenaacuteidgaacuterddis skuvllas ja girkobaacutelvalusaid oktavuođas leat laacutevkkit saacutemegiela

geavahanbirrasa viiddideapmaacutei (Aikio-Puoskari 2001a 62ndash64) Dat makkaacuter dilis riikka

17

vaacuteldogiella lea vaacuteikkuha maiddaacutei unnitlogu giela geavahanbirrasii aacutervvoštussii ja

geavahanvejolašvuođaide (Pietikaumlinen et al 2011 84)

Aikio-Puoskari juohkaacute oahppiid geat oassaacutelastet saacutemegiela ja saacutemegielat oahpahussii

sin kulturduogaacuteža mielde golmma jovkui Vuosttažin leat oahppit geat hupmet

saacutemegiela eatnigiellan ja geaidda saacutemegiela oahpahus addaacute alladaacutesaacutet

guovttegielatvuođa Nuppi jovkui gullet oahppit geaid vaacutehnemat leat massaacuten

saacutemegiela muhto geain goittotge lea saacutemi identitehta Daacutekkaacuter olbmot daacutebaacutelaččat orrot

Saacutemi ruovttuguovllu olggobealde Daacutekkaacuter vaacutehnemiid maacutenaacutet nannejit iežaset identitehta

saacutemegiela oahppama bakte Goalmmaacutet jovkui gullet suopmelaš oahppit geat orrot Saacutemi

ruovttuguovllus ja geat leat beroštuvvan saacutemi kultuvrras ja gielas (Aikio-Puoskari

1997 95ndash96)

Jagis 1997 Jaumlrvensivu ja Paksuniemi čađaheigga dutkamuša mas veardideigga jagiin

1979ndash1987 Ohcejogas aacutelggahan suoma- ja saacutemegiela oahppiid duođaštusaid aacutervosaacuteniid

(Palismaa et al 1997 58) Daacuten dutkamuša (Palismaa et al 1997 62) olis čielggai ahte

logahaga oahppit saacutemaacutestedje ruovttus muhto haacuterve saacutemaacutestedje iežaset olbmaacuteiguin

skuvllas ja astoaacuteigges Pietikaumlinen et al (2011 83) mielde daacutesa saacutehttaacute vaacuteikkuhit dat go

unnitlogugielat nuorain eai leat iežas kultuvrras iežaset ahkaacutesaš olbmaacutet Dutkamušas

čielggainai ahte oahppiid olbmaacutet ledje eanemusat suomagielagat Maacutenaacute gielalaš

ovdaacuteneapmaacutei lea goittotge dehaacutelet bearraša geavahan giella go olbmaacuteiguin geavahuvvon

giella (Palismaa et al1997 61ndash62)

18

3 DAVVISAacuteMEGIELA ORTOGRAFIIJAS

31 Girjegiela ulbmilis

Giela guovddaacutešulbmilin lea gulahallan ja dan daacuterkkuhussan lea sirdit jurdagiid ja dieđu

olbmos nubbaacutei Gulahallama daacutefus dihtolaacutegan gielalaš ovttalaacuteganvuohta lea daacuterbbašlaš

gielain leat goittotge individuaacutelalaš saacutergosat ja dat molsašuddet guovlluid mielde

sosiaacutelalaččat ja aacutemmaacutetlaččat Njaacutelmmaacutelaš ja čaacutelalaš gulahallamis leat erohusat ja guktot

gaacuteibidit iešguđetlaacutegan gielalaš norpmaid (Leino 1989 25 Pynnoumlnen 1996 76ndash77)

Njaacutelmmaacutelaš gulahallan lea daacutebaacutelaččat spontaacutena dilaacutelašvuhtii čadnon ja sisdoalu saacutehttaacute

daacuterkkistit juos dat ii leat ipmirdahtti Hupmangiella ii leat nu daacuterkilit raacuteddjejuvvon go

girjegiella ja gulahaladettiin sisdoalu dulkomis leat aacutevkin konteaksta seavaacutestagat ja

intonašuvdna Girjegiela norpmat spiehkkasit hupmangiela norpmain go čaacutellimis

nonverbaacutela gulahallan ii leat faacuterus Čaacutelalaš teavstta ferte raacutehkadit daacuterkilit ja fuolalaččat

vai lohkki ipmirda sisdoalu vaikko ii dieđe maidege čaacutellis iige čaacutellindilaacutelašvuođas

(Bartsch 1987 10 Leino 1989 25 Pynnoumlnen 1996 77)

Girjegielas leat golmmalaacutegan ulbmilat dat siskkaacuteldasat ovttastahttaacute olbmuid ja earuha

iežaacutein duddjo oskkaacuteldasvuođa iežas giela haacuterraacutei ja dagaha servodagaid ja ovttaskas

olbmuid raacutemppasin ja raacutehkada sidjiide iešgudnejahttima Girjegiella lea dehaacutelaš

iešvuohta aacutelbmotlaš iešdovddu nannemis ja unna servodagain dego saacutepmelaččain iežas

giela nana sajaacutedat nanne ovttaskas olbmo ja olles servodaga idehtitehta Girjegiela

gaacutehtten ja ovddidahttin muitala servodaga daacutesis ja dan haacutelus ovddidit kultuvrra Giela

diđolaš ovddideami dehaacutelaš iešvuohtan lea dat ahte dat buorida aacutelbmotlaš iešdovddu

Stuorimus motiivvat giela diđolaš gaacutehttemii gaacutevdnojit skuvlaoahpahusas medias

virgeaacuteššiid dikšumis ja ekonomiija- ja kultureallimis danin go daacutein aacuteššiin ja daacuteid aacuteššiid

dikšumii daacuterbbašuvvo oktasaš giella (Sajavaara P 2000 67 83)

Girjegiella geavahuvvo oktasaš gulahallanforuman ja čaacutellima bakte dikšojuvvo

almmolaš servodat- ja kultuvrralaš eallin ja kulturaacuterbi sirdojuvvo čuovvovaš

buolvvaide Erenoamaacutežit daacuten dihte čaacutellingielas lea aacutelbmotlaš autoritehta ja vuoibmi

raacutehkadit oktasašvuođa Girjegiella aacutervvoštuvvo instituhtalaš doaimmaid dihte

aacutelbmotgiela prestisahaacutepmin ja dat dahkaacute aacutelggu raacutejes maiddaacutei iežas aacuterbevieru ja lea lassin

19

oalle konservatiivvalaš ja rievdameahttun Go giellaservodat sirdaacutesa čaacutelalaš kultuvrii

dat oažžu standaacuterdasaji ja girjegillii veardidettiin hupmangiella adnojuvvo heajubun ja

vuolit aacutervvus Suopmaniid ektui girjegiella staacuteđaacutesmuvvan neutraacutelan giellahaacutepmin daacutesse

suopmanerohusaid ja lea stuorit go aacuteiggi ja baacuteikki raacutejit Girjegiella lea giela okta

sosiaacutelalaš suopmaniin mii ovddasta virggaacutelaš giela (Sajavaara P 1990 199 2000 82ndash

83)

Girjegiella galggalii leat erenoamaacutežit morfologalaš haacutemi daacutefus oktasaš ja staacuteđaacutesmuvvan

muhto seammaacutes soddjil Girjegiela norpmat vuođđuduvvet iežaacute girjegielaid maacutelliide ja

hupmangiela staacuteđaacutesmuvvan geavahanvugiide Girjegiela aacutelgomuttus giellasystema

gaacutehtten vuođđuduvvaacute norpmaid dahkamii ja gaacutehtten lea daacutebaacutelaččat normatiivvalaš

Riektačaacutellimiin geahččaluvvo beassat giela oktasašvuhtii Gielain main staacutehtus

geahččaluvvo loktet dego davvisaacutemegielas gaacuteibiduvvo oalle ollu raacutehkadusa ja

riektačaacutellima staacuteđaacutesmuvvan ja standardiseren njuolggadusaid čohkkema dehege

kodifiserema bakte Normeren ja giellagaacutehtten čuhcet vuosttažettiin čaacutelalaš gillii ja

norpmaid oahpaheapmi ja gohcin gullet maid giela stivremii (Sajavaara P 2000 67

76ndash77 81)

Buorre girjegiella deavdaacute čuovvovaš mihttomeriid dat lea nu ovttageardaacuten go vejolaš

jietnadeapmi doarju girjegiela nu ollu go vejolaš muhto girjegiella ii goittotge oaččule

čuovvut jietnadeami beare daacuterkilit danin go dat dagalii čaacutellingiela mohkkaacutebun Giela

jietnadatraacutehkadus mearrida ollu čaacutellinvuogi haacutepmašuvvama muhto ortografiija lea

maiddaacutei soahpamušaacutešši (Magga T 1999 15) Girjegiella vuođđuduvvaacute maacuteŋggaide

sohppojuvvon norpmaide omd latiinnalaš bustaacutevaid ja araacutebialaš nummariid

geavaheapmaacutei (Pynnoumlnen 1996 75)

Maacuteŋggain gielain lea mohkkaacutes jietnadatsystema ja dan ovddasteapmi ii leat aacutelo vejolaš

girjegielas Girjegielas lea dalle ideaacutela dilli go hubmi bastaacute identifiseret buot

jietnadagaid dihto bustaacutevaide ja čaacuteledettiin vaacuteldit maacutelle jietnadeamis Daacutekkaacuter dilli lea

omd suomagiela hubmiin Suomagiela girjegiela ii goittotge saacutehte vaacuteldit maacutellen danne

go jietnadeapmi ja girjegiella vaacutestidit goappat guoimmiska daacutebaacutelaččat eanet abstraacutekta

daacutesis (Magga T 1999 15)

20

Ole Henrik Magga buktaacute ovdan ahte juohke fonema galggalii merkejuvvot aacutelo seamme

mearkkain Son buktaacute ovdan ahte davvisaacutemegiela ortografiija rihkku daacuten njuolggadusa

omd konsonaacutentaguovddaacutežis go guhkes ja oanehis geminaacutehtat čaacutellojuvvojit ovtta laacutedje

omd saacutenis golli mii ovddasta sihke ovttaidlogu nominatiivva ja genetiiva-akkusatiivva

ja saacuteniin solju ja vielja (olgenakk) maid konsonaacutentaguovddaacutežat jietnaduvvojit

goappaacutet laacutedje muhto čaacutellojuvvojit goittotge ovttalaacutedje Davvisaacutemegiela girjegielas

konsonaacutentaguovddaacutežiid čaacutellima maacutellen leat leamaš eanaš Oarje-Finnmaacuterkku suopmanat

(Magga O H 1985 33 59)

32 Girjegiela norpmain

Girjegillii vaacuteldojuvvon norpmat leat duođalaš norpmat maid leat čuvvon

giellageavaheamis juo ovdalaččas ja mat leat vaacuteldojuvvon girjegiela atnui staacuteđaacutesmuvvan

geavada vuođul (Rintala 1992 55) Stuorimus oassi girjegiela raacutehkadusnorpmain

vaacuteldojuvvojit hubmojuvvon gielas ja dalle sierra suopmaniid iešvuođat leat vaacuteldojuvvon

vuhtii (Sajavaara P 2000 77) Duođalaš norpmaid lassin girjegielas leat maiddaacutei

sohppojuvvon norpmat (Pynnoumlnen 1996 75) Daid ferte sierra oahpahallat ja dat leage

daid iešvuohta (Bartsch 1987 178)

Kodifiseremin gohčoduvvo dat go girjegiela čoggojuvvon norpmat ja njuolggadusat

buktojuvvojit ovdan giellaoahpain giellaraacutevagirjjiin ja saacutetnegirjjiin (Koivusalo 1980

25 Rintala 1992 48) Beare girjegielas lea kodifikašuvdna ja daacutet kodifiserejuvvon

norpmat leat giellageavaheami raacutevvagat Kodifikašuvnnas leat daacutebaacutelaččat golbma

muttu deskripšuvdnamuddu bagadallanmuddu ja čađahanmuddu Deskripšuvdna-

muttus girjegiela norbma gaacutevnnahuvvo Bagadallanmuttus giellageavaheddjiid aacutevžžuhit

geavahit norpmaid ja naacute kodifikašuvdna plaacutenejuvvo ja čađahuvvo Čađahanmuttus

ohcet vugiid mot addojuvvon neavvagiid saacutehttaacute čađahit ja čuvvojuvvo mot

kodifikašuvdna geavadis doaibmaacute (Lehečkova 1987 12ndash13)

Kodifikašuvdna dutkaacute meroštallaacute nanne ja bagadallaacute norpmaid saacutetnegirjjiid ja

giellaoahppagirjjiid bakte Kodifikašuvdna lea staacutehtalaš ja dan aacuteigge go kodifikašuvdna

lea vuoimmis dat ii rievdda ja dainna laacutedje dat staacuteđaacutesmuhttaacute ja stivre girjegiela norpma

Kodifikašuvdna čuovvu norpmaid vehaacuteš maŋŋelis Riektačaacutellima ja morfologiija

21

kodifiserejit daacuterkilit muhto saacutetneraacuteju ja cealkkaoahpa kodifikašuvdna lea friddjaset

(Lehečkova 1987 12) Girjegiela diđolaččat staacuteđaacutesmuhttet buoridit ja gaacutehttejit

Skuvllain oahpahit girjegiela čaacutelalaš haacutemi ja norpmaid mat laktaacutesit dasa (Sajavaara P

1990 199 2000 82ndash83)

33 Davvisaacutemegiela ortografiija historjjaacutes

Maacuteŋggalaacutegan čaacutellinvuogit leat leamaš saacutemegielain anus nu guhkaacute go saacutemegillii leat

almmustuvvan girjjit ja čaacutellosat Mannan jahkečuđiid aacuteigge stuorimus oassi saacutemi

čaacutellinvugiid laacutegideddjiin leat leamaš danmaacuterkulaččat daacutežat ja laacuteddelaččat Sii leat

buktaacuten saacutemegiela girjegillii iežaset girjegiela systema ja ovdanbuktaacuten saacutemegiela

seamma laacutedje go iežaset eatnigiela (Magga T 1999 13)

Saacutemegiella lea almmustuvvan čaacutelalaš haacutemis vuosttas geardde juo 1500-logu

beallemuttus ja 1600-logu mielde Ruoŧas almmustuvve vuosttas girjjit mat ledje

čaacutellojuvvon lulli- ja ubmisaacutemegielaid vuođul Vuosttas girji mas lei daacutessidis giella ja

čaacutellinvuohki lei jagis 1638 prentejuvvon aacuteppesgirji mii lei čaacutellojuvvon julevsaacutemegiela

mielde 1700-logus šattai davvisaacutemegiela čaacutellinvuogi vuođđu ja jahkečuođi

beallemuttus davvisaacutemegillii almmustuvve giellaoahppagirji saacutetnegirjjit ja oahppo- ja

risttalašgirjjit Juo 1700-logus lei čielggas ahte girjegiela raacutehkadeapmi lei haacutestaleaddji

ja mohkkaacutei ja dasa galggai bidjat naacutevccaid Ortograacutefalaš grammatihkalaš ja leksikaacutelalaš

prinsihpain sohpe Upmi viđavahkkosaš giellakonfereanssain (Solbakk 1997 17 22

29ndash30)

1800-logus saacutehka girjegiela raacutehkadeamis joatkašuvai go saacutemegielat čaacutellosat

almmustuvvagohte Danmaacuterku-Norgga lassin maiddaacutei Ruošša-Suomas Ruošša-Suomas

almmustuvvan girjegiella oaččui maacutelle suomagiela čaacutellinvuogis ja dakko bokte lei

iežaacutelaacutegan go Danmaacuterku-Norggas Go gielladutkit dutkagohte saacutemegielaid 1800-logu

aacuteigge dalle davvisaacutemegiela čaacutellinvuohkaacutei vaacutelde atnui bustaacutevaid đ ŋ ŧ g ja z ja

maŋŋeleappos vel bustaacutevaid ž č ja š (Solbakk 1997 43 45 63)

1900-logus raacutehkadedje davvisaacutemegillii maacuteŋggalaacutegan čaacutellinvugiid Oslo universitehta

professor Konrad Nielsen raacutehkadii 1900-logu aacutelggus hui daacuterkilis čaacutellinvuogi man

22

aacutervvoštalle leat dutkiide aacutevkkaacutelet go daacutebaacutelaš olbmuide (Solbakk 1997 55) Tuomas

Magga mielde Nielsena čaacutellinvuogi orrot raacutehkadan iežaacuteid go saacutepmelaččaid vaacuteraacutes ja dan

dihte saacutemegiela girjegiella govvida jietnadeami nu daacuterkilit go dahkaacute Nielsena

ortografiija jurddašuvvui leat liiggaacutes vaacutettis praktihkalaš geavaheapmaacutei Dan goittotge

raacutemiidedje dan systemaacutehtalašvuođa ja daacuterkilvuođa dihte ja dat jurddašuvvui heivet

bures dieđalaš ovdanbuktimii (Magga T 1995 45ndash46 1999 16)

Gitta 1900-logu beallemuddui Norggas lei anus Nielsena čaacutellinvuohki ja Suomas

geavahuvvui dutki Paavo Ravila raacutehkadan čaacutellinvuohki mii lei ovttageardaacutenet

veršuvdna Nielsena čaacutellinvuogis (Magga T 2002 123 Solbakk 1997 64) Jahkečuođi

beallemuttus Suomas vaacuteldojuvvui atnui Saacutemi čuvgehussearvvi čaacutellinvuohki mii lei

Ravila čaacutellinvuogi daacuterkilastojuvvon ja dievasmahttojuvvon veršuvdna Seamme aacuteigge

Norggas ja Ruoŧas vaacuteldojuvvui atnui Bergsland ja Ruong čaacutellinvuohki (Solbakk 1997

64ndash65)

Davvisaacutemegiela maacuteŋggalaacutegan čaacutellinvugiid olis šattai saacutehkan raacutehkadit Davviriikkaide

davvisaacutemegiela oktasaš ortografiija Čaacutelalaš gulahallan šattai saacutemiid gaskkas olles aacuteigge

dehaacuteleabbon ja oktasaš čaacutellinvugiin kultuvrralaš aacuteššiid livčče aacutelkit ovttastahttit

Girjegiela argumenterejedje mearkkašit servodahkii ollu Davvisaacutemegiela oktasaš

čaacutellinvuogi olis čoahkkimaste 1970-logus Dalle vuođđuduvvui giellalaacutevdegoddi mas

ledje maacuteŋgga guovllu saacutepmelaččat mielde Erenoamaacuteš laacutevdegottis lei dat ahte vuosttas

geardde saacutemit ledje iežaacute aktiivvalaččat mielde raacutehkadeame ja dahkame saacutemi

čaacutellinvuogi Ođđa čaacutellinvuogi haacutemis digaštalle maacuteŋggaid jagiid saacutemi aacuteviissain ja

čoahkkimiin ja giellalaacutevdegoddi ražai ollu oktasaš čaacutellinvuogi ovdii Saacutemekonfereansa

dohkkehii davvisaacutemegiela čaacutellinvuogi jagis 1978 Buot Davviriikkat sirdaacutesedje geavahit

ođđa oktasaš čaacutellinvuogi jagis 1979 raacutejes ja dat dohkkehuvvui ee skuvlaatnui (Magga

T 1999 13 2002 123 Solbakk 1997 67)

23

4 DUTKAMUŠA TEOREHTALAŠ DUOGAacuteŠ

41 Feailadutkama historjjaacutes

Feailadutkama pedagogalaš aacutekka mielde feailla luonddu ferte ipmirdit vai dan eret

oažžumii gaacutevdnaacute systemaacutehtalaš vuogi (Corder 1981 1) Feailla luonddu ipmirdeapmi

lea guovddaacutežis maiddaacutei mu dutkamušas go guorahalan manne studeanttat leat feilen

nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin Lea dehaacutelaš buktit ovdaacuten aacuteigeguovdilis ja anolaš

dieđu maiguin bastaacute čielggadit giela iešguđetlaacutegan vaacutettisvuođaid (Piirainen-March amp

Huhta 2000 69) Feailadutkama teorehtalaš ulbmila mielde feaillaid dutkan lea oassi

oahppi giela dutkamis mii bealistis lea dehaacutelaš oassi vierrogiela oahppanproseassa

ipmirdeamis (Corder 1981 1) Feailadutkama masa gullet kontrastiiva analysa

feailanalysa ja gaskagiela teoriijat atnet aacutevkin daacutebaacutelepmosit vierrogielagiid giela

dutkamii (Sridhar 1981 208) muhto dihto heivehallamiiguin daid saacutehttaacute aacutevkašuhttit

maiddaacutei eatnigielagiid giela dutkamis Daacutet golbma teoriija laktaacutesit guhtet guoibmaacuteseaset

muhto sierranit teorehtalaš navdosiid metodaid ja dutkanmateriaacutela luonddu ja viidodaga

haacuterraacutei ja danne addet iešguđetlaacutegan fuomaacutešumiid oahppi gielas Daid dehaacuteleamos

ulbmilin lea addit dieđu giela oahppamis(Sridhar 1981 208)

Daacutel buvttaacuten ovdan mot kontrastiiva analysa feailaanalysa ja gaskagiela teoriijaid saacutehttaacute

atnit aacutevkin eatnigielagiid giela dutkamis Vaikko anaacuten aacutevkin eanemusat feailaanalysa

bargovugiid de buvttaacuten ovdan maiddaacutei kontrastiiva analysa ja gaskagiela teoriijaid

danin go dat leat lagaš oktavuođas feailaanalysain ja dat leat vaacuteikkuhan guhtet

guoibmaacuteseaset Feailadutkama aacutelggus lei anus kontrastiiva dutkamuš man

vuođđojurddan lea gielaid veardaacutedallan (Haumlkkinen 1987 13) Vierrogiela oahppama

dutkamis daacutet gielat leat daacutebaacutelaččat oahppi eatnigiella ja giella man oahppi haacuteliida

oahppat jovssusgiella (James 1998 4) Eatnigiela ja jovssusgiela raacutehkaduslaš

veardaacutedallamiin ohccojuvvojit sajit gokko eatnigiela vaacuteikkuhus lea vejolaš ja gielaid

veardaacutedallamiin ožžot diehtit gielaid erohusaid ja ovttalaacutegaacutenvuođaid (Sajavaara 1999b

110) Veardideami duogaacutežis lea teoriija man mielde giela oahpahalli ferte oahppat

eatnigiela ja jovssusgiela gaskasaš erohusaid (Corder 1981 35) Kontrastiiva analysa

hypotesa vuolggasadjin lea dat ahte gielalaš erohusaid saacutehttaacute atnit aacutevkin

oahppanvaacutettisvuođaid einnosteamis (Larsen-Freeman amp Long 1994 53) Kontrastiiva

analysa gievrras hypotesa mielde saacutehttaacute einnostit vierrogiela oahppanvaacutettisvuođaid

24

feaillaid giellaoahppama ja oahpahanmateriaacutela lihkostuvvama (Gass amp Selinker 1994

60 Sajavaara 1999b 107) Dalle go gielain leat ovttalaacuteganvuođat hubmojuvvo

positiivvalaš sirdaacuteseamis ja negatiivvalaš sirdaacuteseamis interfereanssas lea saacutehka dalle

go gielat leat iežaacutelaacuteganat (Larsen-Freeman amp Long 1994 53)

Kontrastiiva analysa kritiserejedje feaillaid einnosteamis danne go dan einnostan

vaacutettisvuođain maacuteŋggat eai boahtaacuten ollenge ovdan ohppiid olggosbuktojumiin go fas

dakkaacuter feaillat maid eai lean oppa einnostange gaacutevdnojedje (Sridhar 1981 218) Daacuteid

lassin maacuteŋggat kontrastiiva analysa einnostan vaacutettisvuođain ledje juo dihtosis eaige

einnostusat lean dan dihte aacutelo informatiivvalaččatge (James 1998 4) Danne go

kontrastiiva analysa gievrras hypotesa eahpelihkostuvai iežas barggus de geahnohis

hypotesii luohttigohte eanet Kontrastiiva analysa geahnohis hypotesain analyserejedje

oahppi duođalaš feaillaid ja daid geahččaledje čilget oahppi eatnigiela ja jovssusgiela

gaskasaš erohusaiguin Daacuten hypotesa kritiserejedje dan dihte go feaillaid čilgejedje

beare eatnigiela interfereanssain go buot feaillaid ii oppa bastaacutenge čilget dainna

(Sridhar 1981 218)

Kontrastiiva analysa kritiserema dihte dan buvttadeaddjin dehe dievasmahttin

jurddašuvvui feailaanalysa Feailaanalysas eai lean teorehtalaš čuolmmat dego

kontrastiiva analysas ja dat attii dieđu albma duođaštuvvon vaacutettisvuođain ja basttii čilget

maacuteŋggalaacutegan feaillaid (James 1998 5 Sridhar 1981 222ndash223) Aacuterbevirolaš

feailaanalysain čielggadedje mat feaillat ja feailatiippat ledje geavadis buot

daacutebaacutelepmosat makkaacuterat dat ledje ja man ollu feaillain lei eatnigiela interfereansa

(Haumlkkinen 1987 8) Feailaanalysa govvidii feaillaid ja jugii daid luohkaacuteide (Sridhar

1981222)

Aacuterbevirolaš feailaanalysa mielde feaillat hehttejedje ja dain galggai beassat errui

(Sridhar 1981 232) Go Corder (1967) vaacutelddii feaillaide ođđalaacutegan geahččanguovllu ja

buvttii ovdan jurdaga man mielde feaila lei gielalaš ovdaacuteneami daacuterbbašlaš oassi de

feailaanalysa laacutevkestii ovddos guvlui (Corder 1981 10 Sridhar 1981 224) Giela

oahpahalli feaillaid atnigohte mearkan oahppama ovdaacuteneamis ja feaillat duođaštedje

dan ahte oahppi anii gielaoahppamis aacutevkin soameslaacutegan giellasystema Go oahppi

feilii dalle giellasystema ja jovssusgiela systema gaskkas ledje erohusat Oahppi

geavahan giellasystema dihte feaillat ledje systemaacutehtalaččat ja daid vuođul lei vejolaš

25

vuohttit oahppi dan boddasaš giellamaacutehtu daacutesi Oahppi buvttadan haacutemit duođaštedje

oahppi rivttes dehe boastto systemas Feailaanalysa govvida oahppi gielalaš systema

gaskagiela ja veardidit dan jovssusgiela systemii (Corder 1967 166ndash167 1973 274

Sridhar 1981 225ndash226)

Feailaanalysas dutke dušše oahppiid feaillaid ja dat mot oahppit lihkostuvve giela

oahppamis ja maacutehtte giela baacutezii dutkkakeahttaacute Daacutet kritiserejuvvui sakka danne go

dutkit eai ožžon giela oahppamis ollislaš gova Kritihka oaččui maiddaacutei feaillaid čilgen

danne go feilii lei vaacutettis dehe juoba veadjemeahttun gaacutevdnat dušše ovtta čilgehusa danne

go feailla duogaacutebealde ledje daacutebaacutelaččat maacuteŋggalaacutegan čilgehusat Feailaanalysa maiddaacutei

eahpelihkostuvai vaacuteldit vuhtii buot vierrogiela beliid maiguin ohppiin saacutehtte leat

vaacutettisvuođat Jus oahppi diđii ahte son oalle sihkkarit feile muhtin giellaoahpalaš

raacutehkadusa geavaheamis son garvaacute dan geavaheami Naacute oahppis eai lean feaillat dakkaacuter

sajiin gos dat livčče leamaš vuorddehahttit (Larsen-Freeman amp Long 1994 61)

Go feailaanalysa ja kontastiiva analysa gullaba veardideaddji gielladutkamii de

gaskagiella garvaacute veardideamis ja beare govvida oahppi giela (Corder 1973 274 James

1998 6) Corder (1967) geavahii oahppi gielalaš systemas namahusa sirdaacutesan-

kompetaacutensa Nemser (1971) sullasaš systema ja Selinker (1972) gaskagiella

Neutraacutelamus tearbman gaskagiella staacuteđaacutesnuvai adnui (Sridhar 1981 227)

Gaskagiellateoriija geahččala čilget feaillaid muhto vaacuteldaacute vuhtii eatnigiela jovssusgiela

ja gaskagiela interfereanssa ja bastaacute danin čilget feaillaid vuđolaččabut go kontrastiiva

analysa ja feailaanalysa mat ohcet feaillaide sivaid eatnigielas ja jovssusgielas (Ellis

1989 51 Sridhar 1981 232)

Gaskagiella lea erenoamaacuteš gielalaš systema mii lea oahppi eatnigiela ja jovssusgiela

gaskamuttus Dat čoahkkana abstraacutekta gielalaš njuolggadusain man bakte oahppi

ipmirda ja buvttada vierrogiela Daacutet giellaoahppa lea rabas systema masa oahppi lasiha

njuolggadusaid sihkku boares njuolggadusaid eret ja raacutehkada systema ođđasit Oahppi

gaskagiella muhttašuvvaacute nu guhkaacute go oahppi oahppaacute ja daacuten gohčodit gaskagiela

joatkun (Corder 1973 274 Ellis 2000 33) Oahppit eai leat diđolaččat dain proseassain

(Corder 1981 73) Oahppi gielalaš systema njuolggadusat ja systemaacutehtalašvuohta

bohtet ovdan systemaacutehtalaš njuolgguslaš ja mihtilmas feailan (Gass amp Selinker 1994

66 Sridhar 1981 224)

26

Gaskagiela hubmi dohkkeha jovssusgiela norpmaid ja geahččala oahppat daid Oahppi

čielggada systemaacutehtalaččat jovssusgiela giellaoahpa ja struktuvrralaš iešvuođaid ja daacuteid

dieđuid bakte šaddaacute oahppi persovnnalaš giellaoahppa gaskagiella Oahppi daacuterkkista

iežas hypotehtalaš giellaoahpa vuostaacutevaacuteldima ja buvttadeami bakte (Corder 1981 68

73) Go jovssusgiela ja gaskagiela haacutemit sulastahttet nuppiid dalle oahppi gaskagiella

lea riekta (Ellis 1989 48) Jos oahppi ii gula giela mii vaacutestida su gaskagiela son oažžu

negatiivvalaš maacutehcahaga (Larsen-Freeman amp Long 1994 82) Oahppi fuobmaacute ahte su

raacutehkadan gaskagiela giellaoahppa lea boastut ja danne daacuterkkaacutelnuhttaacute dehe divvu dan

vaacutestidit ođđa dieđu Go giellaoahppa lea riekta oahppi buvttadan materiaacutela

dohkkehuvvo iige vuostaacutevaacuteldin dagat reakšuvnnaid (Corder 1981 68 73) Go

studeanta lea duhtavaš dan daacutessaacutei masa lea ollen jovssusgiela oahppamis de lea saacutehka

fossiilašuvnnas (Ellis 1989 48) Dalle studeanttas ii leat šat motivašuvdna

daacuterkkaacutelnuhttit dehe divvut dieđu mii sus lea jovssusgielas vaikko dat livččiinai boastut

(Corder 198173ndash74) Studeantta ovdaacuteneapmi bisaacutena ja gaskagillii baacutehcet dihto

spiehkkaseaddji saacutergosat (Ellis 1989 48)

Iežan ovttagielat materiaacutelas stuorimus oassaacutei studeanttaide saacutehttaacute jurddašit

davvisaacutemegiela eatnigiellan sin njaacutelmmaacutelaš giela suopmana man sii oččodedje

vuosttažin Moatti studeanttas orui vuhttome dat ahte sii leat oahppan davvisaacutemegiela

vierrogiellan ja vierrogielagiid giellaoahppan lea iežaacutelaacutegan veardidettiin eatnigiela ja

nuppi giela oahppamii (giellaoahppamis eanet kapihttalis 23) Daacuten dutkamušas

giellaoahppama tiipa vuhtto feaillaid šlaacutejas muhto in leat sirren studeanttaid feaillaid

dan vuođul mot studeanttat leat oahppan giela muhto namuhan dušše ahte dihto

daacutehpaacutehusain saacutehttaacute vuohttit ahte studeanta orru oahppan giela vierrogiellan

Daacuten dutkamušas studeantta jovssusgiellan saacutehttaacute atnit davvisaacutemegiela normerejuvvon

girjegiela man studeanta oahppaacute skuvllas ja man saacutehttaacute jurddašit ovddastit daacuten

dutkamušas vierrogiela saji Normerejuvvon girjegiela oahpaheapmi lea

skuvlaoahpahusa oktan guovddaacutešulbmilin (Sajavaara P 2000 67) Danne go

davvisaacutemegiella lea unnitlogu giella de skuvllain eai oahpat davvisaacutemegiela girjegiela

čaacutellima nu ollu go omd riikka vaacuteldogiela suomagiela čaacutellima Daacutet sihkkarit vaacuteikkuha

dasa man bures studeanttat haacutelddašit davvisaacutemegiela normerejuvvon girjegiela

riektačaacutellima Daacutesa lassin studeanttat ohppet maiddaacutei suomagiela girjegiela

čaacutellinnjuolggadusaid davvisaacutemegiela girjegiela lassin

27

Kontrastiiva analysa mielde lean govvidan studeanttaid suopmaniid ja girjegiela

iešvuođaid ja daid guovddaacuteš erohusaid Studeanttaid suopmaniid ja girjegiela erohusaid

veardidettiin saacutehtaacutelii einnostit mat aacuteššit girjegiela haacutelddašeamis saacutehttet dagahit

oahppiide vaacutettisvuođaid muhto dat ii leat daacuten barggu ulbmil Ulbmilin lea gaskagiela

teoriija mielde govvidit studeantta giela ja feaillaid ja feailaanalysa ja gaskagiela

teoriijaid vuođul čilget studeanttaid feaillaid

42 Feailla meroštallamis ja dutkamis

Feailadutkama vuosttas laacutevkin lea feaillaid identifiseren Dalle guovddaacuteš ulbmilin lea

dovdaacutet iešguđetlaacutegan feaillaid omd mat leat oahppi giellamaacutehtu vuođul šaddan feaillat

ja mat leat ovdanbuktinfeaillat mat leat šaddan oahppi čaacuteledettiin dehe humadettiin

(Sajavaara 1980 213 1999b 116 ) Dutkiin geat leat dutkan giela oahpahalliid

feaillaid leat leamaš feaillaid iešvuođain ja meroštallamiin maacuteŋggalaacutegan oaivilat

Maacuteŋgasat leat goittotge ovttaoaivilis das ahte feaillat leat goit guovttelaacuteganat dakkaacuterat

maid lea dagahan oahppi giellamaacutehttu ja dakkaacuterat maid sivva lea čaacutelalaš dehe

njaacutelmmaacutelaš ovdanbuktimis Corder lei vuosttas gii buvttii ovdan boastto haacutemiid

iešguđet luonddu Corder earuhii boastto haacutemiid guhtet guoimmisteaset ja aacutelggahii

saacutegastallama feaillaid iešvuođain (James 1998 78)

Corder earuha systemaacutehtalaš ja ii-systemaacutehtalaš feaillaid goabbaacutet guoimmisteaskka

Feailla Corder govvida systemaacutehtalažžan njuolgguslažžan ja dakkaacuterin man oahppi ii

maacutehte ieš divvut (Corder 1967 166ndash167) Daacuten feailameroštallama daacuterkkaacutelnuhttaacute omd

James (1998 78) fuomaacutešumiin ahte oahppi ii feile daacutehtul iige su aacuteigumuššan leat feilet

Corder (1967 166ndash167) mielde feailla sivva gaacutevdno oahppi giellamaacutehtus ja daacuten oaivila

Johnson daacuterkkaacutelnuhttaacute vel dainna ahte oahppi feile dalle go sus ii leat daacuterbbašlaš diehtu

dehe sus lea boastto diehtu Daacutekkaacuter oahppis eai leat naacutevccat geavahit riekta dieđu mii

sus lea (Johnson 1988 90) Ellis (2000 17) lasiha ahte feailla systemaacutehtalašvuhtii

vaacuteikkuha dat go oahppis ii leat doarvaacutei diehtu iige son danne dieđe rivttes haacutemi Oahppi

maacutehttaacute divvut feailla easka go lea oahppan eanet boastto haacutemis (James 1998 83)

Ii-systemaacutehtalaš feailla meattaacutehusa sivvan Corder (1967 166ndash167) namuha oahppi

olggosbuktojumi Meattaacutehusa sivat gaacutevdnojit ovdamearkka dihte oahppi muittus ja

psyhkalaš dilis dego vaacuteibbasvuođas ja psykologalaš dilis dego vuoibmaacutes dovdduin

28

Cordera (1967 166ndash167) lassin maiddaacutei Ellis (2000 17) oaivvilda ahte vaikko oahppi

meaddaacute son gal haacutelddaša ja diehtaacute haacutemi muhto ii maacutehte buvttadit dan James

daacuterkkaacutelnuhttaacute vel ahte meattaacutehusa oahppi maacutehttaacute divvut ieš oahppi jogo gaacutevdnaacute

meattaacutehusa ieš dehe sutnje ferte čaacutejehit dan Meattaacutehusa duogaacuteš lea guovttelaacutegan

oahppi atnaacute haacutemi riektadin čaacuteledettiin muhto maŋŋel fuomaacuteša haacutemi leat boastut goas

de divvu dan dehe oahppi fuomaacuteša boastto haacutemi dalaacuten čaacuteledettiin ja seammaacutes divvu

dan (James 1998 78ndash79)

James buktaacute feailla ja meattaacutehusa lassin ovdan vel nisttaacutehusa ja solesismma

Nisttaacutehusaid giellaoahppi fuobmaacute jođaacutenit ja daid lea aacutelki divvut veahki haga omd

dalaacuten humadettiin dehe čaacuteledettiin Solesismmat leat giellageavaheami meattaacutehusat

maid sivva saacutehttaacute gaacutevdnot diehtemeahttunvuođas Daacutekkaacuter haacutemiid oahpahit daacutebaacutelaččat

skuvllain Dat leat muhtimin ruossut eatnigielagiid giellageavahemiin muhto muhtumin

sii oahpahallet njuolggadusaid vaikko dat leatge sin iežaset giellabealji vuostaacute (James

1998 83ndash84)

Eatnigielat olbmo ja vierrogiela oahppi feaillat leat goappatlaacuteganat Eatnigielat olmmoš

maacutehttaacute gielas raacutehkadusnjuolggadusaid ja go son feile de saacutehttaacute hupmat kodaid

rihkkumis Vierrogiela oahppi ii maacutehte jovssusgiela buot kodaid ja njuolggadusaid iige

saacutehte danne rihkkut daid Danne leanai nu ahte eatnigielat olbmoš meaddaacute ja

vierrogiela oahppi feile Eatnigielat olmmoš maacutehttaacute divvut iežas dahkan meattaacutehusaid

muhto vierrogiela oahppi ii maacutehte divvut iežas feaillaid (Corder 1976 261 263ndash264)

Unnitlogu eatnigielahubmi dili ii goittotge saacutehte buohtastahttit vaacuteldogiela

eatnigielahubmi dillaacutei Unnitlogu eatnigielahubmi ii vealttakeahttaacute oaččo doarvaacutei

maacuteŋggabealat faacutellosa buori eatnigiellamaacutehtu oččodeapmaacutei ja danne giellamaacutehtu daacutessi ja

maiddaacutei oahppi maacutehttu gielas lea iežaacute daacutesis ja iežaacutelaacutegan go vaacuteldogielaid

eatnigielahubmiin geat bastet geavahit giela maacuteŋggalaacutegan dilaacutelašvuođain Danne

gohčodan Cordera fuomaacutešumis fuolakeahttaacute buot davvisaacutemegiela eatnigiela

studeantaiskosiin gaacutevdnan konsonaacutentaguovddaacuteža boastto haacutemiid feailan Dutkamuša

ulbmilin ii leat gaacutevnnahit boastto haacutemiid systemaacutehtalašvuođa inge danne juoge boastto

haacutemiid feaillaide meattaacutehusaide nisttaacutehusaide inge solesismmaide Earuhan feaillaid

ovdanbuktinfeaillaide ja giellamaacutehtu vaacuteilevašvuođa vuođul dahkkon feaillaide ja

gohčodan buot konsonaacutentaguovddaacuteža boastto haacutemiid feailan

29

Feaillaid identifiserema maŋŋel feaillat govviduvvojit heivvolaš giellaoahppamaacutelliin

(Sajavaara 1999b 116) Govvideami daacuterkkuhussan lea gaacutevdnat feaillaid mat leat

ovttalaacuteganat ja mat eai leat Giellaoahppamaacutelle mii govvideamis geavahuvvo galgaacute leat

ovdaacutenan ja daacuterkil danne go feaillat ieža saacutehttet leat mohkkaacutet Giellaoahppa ferte leat

gokčevaš ovttageardaacuten čielggas ja aacutelki Daacutet danne go dieđu geavahit aacutevkin dutkiid

lassin maiddaacutei oahpaheaddjit ja oahppit Govvideami golbma ulbmila leat nammadit

feaillaid vai buohkat dihtet mas lea saacutehka raacutehkadit kategoriijaid nappo bidjat

ovttalaacutegan feaillaid ovtta sadjaacutei ja rehkenastit feaillaid meari (James 1998 95ndash97)

Mun geavahan feaillaid govvideamis aacuterbevirolaš giellaoahpa omd Karl Nickela

Samisk grammatikk (1994) Govvidan feaillaid aacuterbevirolaš giellaoahpa mielde danne go

studeanttaide oahpahit dan skuvllain ja logahagain ja sii ohppet davvisaacutemegiela

riektačaacutellima dan bakte Dat lea maiddaacutei oahpaheaddjiide ja oahppiide oahpes

giellaoahppa

Govvideami maŋŋel meattaacutehusat juhkkojuvvojit luohkaacuteide giellagovvideami sierra

daacutesiide Meattaacutehusat kategorisejuvvojit dihto luohkaacuteide ovdamearkka dihte

fonologiijaacutei morfologiijaacutei syntaksii jna Luohkaacuteide juohkin ii aacutelo soaitte lihkostuvvat

dievaslaččat (Sajavaara 1980 213 1999b 116) Daacuten dutkamušas feaillat juohkaacutesit

riektačaacutellinfeaillaide ja syntaacutevssalaš ja morfologalaš feaillaide Syntaacutevssalaš feaillaid

lean namuhan kaacutesusfeailan ja morfologalaš feaillaid haacutebmenfeailan

Go feaillat leat juhkkojuvvon luohkaacuteide dan maŋŋel čielggaduvvojit feaillaid sivat

(Sajavaara 1999b 116) Juohke ovttaskas feilii lea vaacutettis guorahallat siva ja daidda

saacutehttet vaacuteikkuhit maiddaacutei maacuteŋggat sivat oktanaga (Edge 1990 7ndash8) Vierrogielat

oahppiid feaillaide gaacutevdnojit daacutebaacutelaččat golmmalaacutegan sivat Gielaidgaskasaš feaillas

oahppi eatnigiella lea vaacuteikkuhan feilii ja gielasiskkaacuteldas feaillas jovssusgiela systema

dagaha feailla Goalmmaacutedin leat oahpahusa dagahan feaillat (James 1998 179 184

189 Sajavaara 1999b 116) Oahpahusa dagahan feaillaid lea vaacuteddaacuteseamos fuobmaacutet ja

beare daacuten feailatiippa saacutehttaacute garvit (Corder 1979 131) James (1998 187) lea lasihan

daacuten golmma joavkku lassin vel gulahallanstrategiijalaš feaillaid mat šaddet go

vierrogiela oahppi geahččala gulahallat jovssusgillii

Danne go oahpahusa dagahan feaillaid lea veadjemeahttun duođaštit ja identifiseret de

in guorahala dakkaacuter feaillaid daacuten barggus obanassiige Mu ovttagielat materiaacutelii eai

30

maiddaacuteige heive gulahallanstrategiijalaš sivat vaikko moadde studeantta leatge oahppan

davvisaacutemegiela vierrogiellan Mu dutkanmateriaacutela feaillaide saacutehttaacute vuohttit

gielaidgaskasaš ja gielasiskkaacuteldas sivaid Jos studeantta eatnigiellan jurddaša studeantta

suopmana ja jovssusgiellan davvisaacutemegiela girjegiela de studeantta suopmaniešvuođat

saacutehttet dagahit riektačaacutellinfeaillaid Maiddaacutei dain studeanttain geain suomagiela lea

nannoset giella go davvisaacutemegiella soaitaacute vuhttot suomagiela vaacuteikkuhus Naacute saacutehttet

vuhttot gielaidgaskasaš sivat Gielasiskkaacuteldas feaillaid saacutehttaacute vuohttit danne go

girjegiela norpmat ja njuolggadusat saacutehttet dagahit studeanttaide čaacutellinfeaillaid

Feailaanalysa maŋimus muddun lea feaillaid aacutervvoštallan man lean raacuteddjen daacuten

dutkamuša olggobeallaacutei

43 Eatnigielat oahppiid feaillaid dutkamis

431 Davvisaacutemegielat oahppiid giela dutkamis

Davvisaacutemegielat logahatoahppiid giela eai leat beare sakka dutkan vaikko maacuteŋggat

dutkamušat gal leat dahkkon davvisaacutemegielat maacutenaacuteid ja nuoraid giellageavaheamis (gč

omd Taipale 2012 Laumlnsman amp Tervaniemi 2012 Alaraudanjoki amp Kurki-Joensuu

2002 Guttorm 1987) Davvisaacutemegielat skuvlaoahppiid gielas leat dahkkojuvvon

moadde dutkamuša Mikael Svonni Ubmis lea dutkan saacutepmelaš skuvlamaacutenaacuteid

davvisaacutemegiela maacutehtu naacutekkosgirjjistis (1993) Son čielggadii makkaacuter davvisaacutemegiela

giellamaacutehttu lea oahppiin geain lea davvisaacutemegiella vuosttas giellan ja geain fas

ruoŧagiella vuosttas giellan Dutkamušas dutke earret earaacute oahppiid giellaoahpalaš

kompetaacutenssa ja saacutetneraacuteju Dutkamušas ledje mielde 15 saacutemegiela oahppi geat ledje

dutkamuša aacutelggus 4ndash6 skuvlaluohkaacutein Dutkanmateriaacutelan ledje oahppiid gielalaš

olggosbuktojumit omd njaacutelmmaacutelaš jearahallamat maid lassin dutkamušas vaacutelde vuhtii

oahppiid oaiviliid iežaset giellamaacutehtus njealji saacutemi oahpaheaddji aacutervalusaid ohppiid

giellamaacutehtus ja dieđuid oahppiid gielalaš duogaacutežiin ja gielladiliin (Svonni 1993 65ndash66

69)

Svonni dutkamušas čielggai ahte oahppiin geaid eatnigiellan lei ruoŧagiella ledje

vaacutettisvuođat haacutelddašit buot davvisaacutemegiela daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusaid go fas

davvisaacutemegiela eatnigiellan oahppan oahppiin eai daacutekkaacuter vaacutettisvuođat lean Oahppit

geain ledje vaacutettisvuođat daacutessemolsašuddamiiguin haacutelddašedje buorebut

31

kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddama go kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddama ja

eanemusat vaacutettisvuođaid dagahedje saacutenit main lei sihke kvantitatiivvalaš ja

kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddan (Svonni 1993 126 179)

Maaren Palismaa (2005) čuovui iežas pro gradu -dutkamušas Svonni luottaid ja

guorahalai davvisaacutemegielat guđaacutet luohkkaacutelaččaid giellamaacutehtu Palismaa dutkkai man

bures oahppit haacutelddašit baacuterrastaacutevvalvearbbaid preseansa- ja preterihttahaacutemiid ja

konditionaacutela persovdna- ja lohkogehčosiid Dutkanmateriaacutelan sus ledje guđat

luohkkaacutelaš saacutemi maacutenaacuteid njaacutelmmaacutelaš ja čaacutelalaš jearahallamat Dutkamušas ledje mielde

13 davvisaacutemegielat oahppi Norgga bealde ja 10 oahppi Suoma bealde Suoma beale

oahppit haacutelddašedje buoremusat baacuterrastaacutevvalvearbbaid preseanssa preterihta ja

konditionaacutela ovttaidlogu gehčosiid go fas guvttiid- ja maacuteŋggaidlogu gehčosat

dagahedje eanet vaacutettisvuođaid (Palismaa 2005 1ndash2 44 59 68)

Vuosttas dutkamuš mii čieŋui logahatoahppiid giellamaacutehttui ja addaacute viiddes gova

logahatoahppiid gielas lea Outi Laumlnsmana pro gradu -dutkamuš (2008) Laumlnsman

guorahalai feailaanalysa vehkiin davvisaacutemegiela vierisgiellan -studeantaiskosa čaacutellosiin

studeanttaid feaillaid Son dutkkai makkaacuter feaillaid studeanttat dahke man ollu ja

makkaacuter sivat feaillaide ledje gaacutevdnamis Laumlnsmana dutkamuša materiaacutelan ledje 99

čaacutellosa main gaacutevdnojedje oktiibuot 4526 feailla Feaillat juohkaacutesedje syntaacutevssalaš

feaillaide (26) ortograacutefalaš feaillaide (26 ) morfologalaš feaillaide (20 )

leksikaacutela feaillaide (18 ) ja morfofonologalaš feaillaide (10 )

Daacutessemolsašuddanfeaillat gulle morfofonologalaš feaillaide Laumlnsmana mielde

nomenhaacutemiid daacutessemolsašuddanfeaillat ledje daacutebaacuteleappot go vearbahaacutemiid

daacutessemolsašuddanfeaillat ja studeanttat čaacutelle eanet gievrras daacutesi go geahnohis daacutesi

Daacutesa sivvan Laumlnsman aacutervalii ovttageardaacutenahttima Obalohkaacutei vierrogiellan

davvisaacutemegiela čaacutellaacuten logahatoahppiid feaillaid sivvan Laumlnsman namuha interfereanssa

generaliserema ovttageardaacutenahttima boastto analogiija ja gulahallanstrategiija

(Laumlnsman 2008 53 144 146ndash147)

32

432 Suomagielat oahppiid giela dutkamis

Go davvisaacutemegielas eai leat dutkan nu ollu eatnigielat oahppiid feaillaid ja lea dahkkon

beare okta feailaanalyhtalaš dutkamuš de lean guorahallan dutkamušaid mat leat

dahkkojuvvon suomagiela eatnigielagiid feaillain Suomagiela bealde Selma

Aejmelaeus lei vuosttas gii anii feailaanalysa aacutevkin dutkat suomagiela eatnigielagiid

giela 1970-logu aacutelggus Naacutekkosgirjjistis (1972) son dutkkai feaillaid suomagiela

eatnigielagiid studeantaiskosiin Son jugii studeantaiskosiidda merkojuvvon feaillaid

luohkaacuteide ja čielggadii man ollu studeantaiskosiin ledje iešguđetlaacutegan feaillat

Aejmelaeus kategoriserii feaillaid riektačaacutellin- saacutetneoahpalaš cealkkaoahpalaš stiila- ja

aacuteššefeaillaide (Aejmelaeus 1972 27 29)

Julkunena (1991) ja Pehkonena (1993) dutkamušat čuvvo Aejmelaeusa (1972)

dutkamuša luottaid Goappeš dutkit leaba geavahan aacutevkin Aejmelaeusa

feailaluohkkaacutejuogu vai beassaba veardidit iežaska dutkamuša bohtosiid Aejmelaeusa

dutkamuša bohtosiidda Pehkonena dutkamuš earraacutena nuppiin dutkamušain das go son

atnaacute feailan sihke studeantačaacutellosiidda juo merkojuvvon feaillaid ja dan lassin maiddaacutei

feaillaid mat leat baacutehcaacuten čaacutellosiidda merkekeahttaacute (Pehkonen 1991 6) Mu dutkamuš

earraacutena daacutein dutkamušain das ahte mun lean atnaacuten konsonaacutentaguovddaacuteža feailan buot

girjegiela vuosttasaš haacutemiid inge leat beroštan studeantaiskosiidda dahkkojuvvon

sensoriid ja oahpaheaddjiid mearkumiin maidege Jos konsonaacutentaguovddaacuteža haacutemit leat

rihkkon girjegiela njuolggadusaid de lean dohkkehan daid dutkamuššii mielde vaikko

oktage ii leat merkon daid feailan

Aejmelaeus (1972) ja Julkunen (1991) dutkkaiga iežaska dutkamušain badjel 800

studeantaiskosa giela ja Pehkonen (1993) iežas pro gradu -dutkamušas badjel 100

studeantaiskosa (Aejmelaeus 1972 26 Julkunen 1991 32 Pehkonen 1993 5)

Buohkaid dutkamušat ledje viiddes govvaacutedusat ohppiid gielain Mun čieŋun iežan

dutkamušas beare konsonaacutentaguovddaacutežiidda dahkkojuvvon feaillaide ja

dutkanmateriaacutelan leat 45 studeantaiskosa

Ovdalis maacuteinnašuvvon dutkamušain leat atnaacuten aacutevkin fenomenologalaš-deskriptiivvalaš

feailaanalysa muhto Miettunen (1992) geavahii iežas pro gradu -dutkamušas

fenomenologalaš-deskriptiivvalaš vuogi lassin maiddaacutei funktionaacutelalaš-etiologalaš

33

luohkkaacutejuogu Miettunen jugii feaillaid viđa vaacuteldojovkui dan mielde mii dagahii

feailla fuollameahttunvuođafeaillat haacutellangielas boahtaacuten feaillat raacutehkadusa haacutemuhan-

ja proseassafeaillat riektačaacutellinnorpmaid heajos haacutelddašeamis šaddan feaillat ja iežaacute

sivain šaddan feaillat Miettunena guorahallan sivat vuođđuduvve navdosiidda danin go

feaillaid duođalaš sivaid gaacutevdnan lei vaacutettis Feailla siva dulkomii ledje aacutelo maacuteŋga

molssaeavttu ja feaillaid saacutehtii dan dihte bidjat maacuteŋgga iežaacute feailajovkui (Miettunen

1992 5ndash6)

Iežan dutkamušas anaacuten aacutevkin fenomenologalaš-deskriptiivvalaš luohkkaacutejuogu danin go

dat lea čielggas iige vuođđuduva psykologalaš teoriijaide Dat ii maiddaacuteige vuođulduva

nu ollu aacutervalusaide ja navdosiidda dego funktionaacutelaš-etiologalaš kategoriseren omd

fuollameahttunvuođafeaillaid lea vaacutettis duođaštit bohciidan juste oahppi

fuollameahttunvuođas Fenomenologalaš-deskriptiivvalaš luohkkaacutejuogu heajos beallin

lea dat ahte iešguđetlaacutegan feaillat biddjojuvvojit seamme kategoriijai (Aejmelaeus

1972 27 Ruoppila et al 1969 7)

Muhtin feailaanalyhtalaš dutkamušain atne aacutevkin veardaacutedallama mii ii leat mu

dutkamušas vejolaš dutkanmateriaacutela vaacutetna meari dihte Matkaniemi (1992) veardaacutedalai

logahaga vuosttas- ja goalmmaacutet -luohkkaacutelaččaid čaacutellosiid feaillaid ja hedjodagaid

goabbaacutet guoibmaacuteseaskka ja Rintanen (2000) beaivelogahatohppiid ja

eahketlogahatohppiid studeantačaacutellosiid feailameriid ja -šlaacutejaid nuppiide Piippo (1993

1 3 ) vaacutelddii iežas pro gradu -dutkamuša vuolggasadjin giellagaacutehttema ja meroštalai

feailla dakkaacuterin mii rihkko giellagaacutehttema norpmaid dehege staacuteđaacutesmuvvan

njuolggadusaid Isokaumlaumlntauml (1998 1ndash2) fas dutkkai ohppiid feaillaid lassin dan man

bures oahppit maacutehtte divvut iežaset čaacutellinfeaillaid go ožžo dasa vejolašvuođa Buot

daacutein dutkamušain leat dutkan čaacutellosiid buot feaillaid

Maŋemus aacuteiggiid suomagiela eatnigielagiid gielaid dutkamis leat čiekŋugoahtaacuten dihto

aacuteššiid dutkamii ja daacutekkaacuter dutkamušaid leaba dahkan earret earaacute Petaumljaumljaumlrvi (2011) gii

dutkkai goallossaacuteniid ja Jaumlrvenpaumlauml (2009) gii dutkkai riektačaacutellima Mihtilmas

goappes dutkamušaide lea dat ahte dutkamušaide eai leat čoggojuvvon beare boastto

haacutemit muhto maiddaacutei riekta čaacutellojuvvon haacutemit Mu dutkamušas leat mielde beare

konsonaacutentaguovddaacutežiid boastto haacutemit danne go dutkanmateriaacutela livčče viidon beare

sakka jos livččen čoaggaacuten mielde maiddaacutei riekta čaacutellojuvvon konsonaacutentaguovddaacutežiid

34

44 Konsonaacutentaguovddaacuteš ja davvisaacutemegiela suopmanat Suomas

441 Konsonaacutentaguovddaacuteš

Juohke saacutenis ferte leat vokaacutelaguovddaacuteš mii guoddaacute saacuteni deattu Vokaacutelaguovddaacuteža ja

soggevokaacutela gaskkas lea konsonaacutentaguovddaacuteš omd viessu -saacutenis vokaacutelaguovddaacuteš lea

ie-diftoŋga ja konsonaacutentaguovddaacuteš lea geminaacutehtasibilaacutenta ss mii lea ovdal soggevokaacutela

u Guhkit saacuteniin saacutehttet leat maacuteŋga deaddostaacutevvala degomat viehkalattan -vearbbas leat

guokte deaddostaacutevvala ja guokte konsonaacutentaguovddaacuteža konsonaacutentačoahkki hk ja

geminaacutehtaklusiila tt (Sammallahti 1998 39 2006 19ndash20)

Davvisaacutemegiela konsonaacutentaguovddaacuteža fonologiija lea mohkkaacutei (Sammallahti 2006

115) ja dat buktaacute stuorra vuođđovaacutettisvuođaid saacutemegiela čaacutelalaš geavaheapmaacutei (Magga

T 1995 45) Konsonaacutentaguovddaacutežis saacutehttet leat ovttaskaskonsonaacutenttat geminaacutehta-

konsonaacutenttat ja konsonaacutentačoahkit Daacutet konsonaacutentaguovddaacutežat juohkaacutesit golmma

guhkkodahkii ja daid namuhit vuosttas nuppi ja goalmmaacutet ceahkkin Oaneheamos

ceahkis jietnaduvvo okta konsonaacutenta mii saacutehttaacute čaacutellojuvvot guvttiin konsonaacutenttain

degomat liehmu limiddoteмuu nuppi ceahkis leat oanehis geminaacutehtat dehe

konsonaacutentačoahkit omd lahki (ol genakk) ja goalmmaacutet ceahkis guhkes geminaacutehtat

dehe konsonaacutentačoahkit omd lahkki (ol nom) (Sammallahti 2006 9 115 117)

Golmma guhkkodaga opposišuvdna lea historjjaacutelaččat daacutessemolsašuddama boađus

Rabas staacutevvala ovddabealde konsonaacutentaguovddaacutežii lasihuvvui staacutevvala buohtastahtti

liigepulsa man boađusin lei ovttaskaskonsonaacutenttaid gievrras daacutesi konsonaacutentaguovddaacuteš

mii lei guhkit go geminaacutehtaid geahnohis daacutesi konsonaacutentaguovddaacuteš Obba staacutevvala

ovddabealde daacutekkaacuter pulsa ii lasihuvvon ja konsonaacutentaguovddaacutežat bisso boares

guhkkodagas (Sammallahti 2006 118)

Daacutessemolsašuddamis konsonaacutentaguovddaacutežis daacutehpaacutehuvvaacute morfofonologalaš

molsašuddan gievrras ja geahnohis daacutesi gaskkas go saacuteni sojaha dehe suorggida

(Sammallahti 2006 115ndash116) Daacutessemolsašuddamis deatto ja deattohis staacutevvala

gaskasaš konsonaacutenttat molsašuddet ja goase buot konsonaacutenttain ja konsonaacutentačohkiin

lea daacutessemolsašuddan (Aikio 2005 14ndash15) Davvisaacutemegielas lea kvantitatiivvalaš

daacutessemolsašuddan omd guolli guoli aacutehčči aacutehci ja kvantitatiivvalaš ja

35

kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddan omd oaksi oavssi čuolbma čuolmma

(Sammallahti 2006116) Davvisaacutemegielas leat oktiibuot sullii 175 iešguđetlaacutegan

daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusa maid goitge saacutehttaacute juohkit moatti jovkui (Aikio 2005 15)

Konsonaacutentaguovddaacutežiid juhket daacutessemolsašuddama leksikaacutela vuođđokvantitehta ja

giellahistorjjaacutelaš duogaacuteža mielde golmma leksikaacutela vuođđotiipii x-raacuteidui xx-raacuteidui ja

xy-raacuteidui x-raacuteiddus lea daacutessemolsašuddan nuppi ceahki oanehis konsonaacutentačoahki dehe

geminaacutehta ja vuosttas ceahki ovttaskas konsonaacutenta gaskkas omd goahti goađi guolli

guoli xx-raacuteiduigis gullet geminaacutehtat main daacutessemolsašuddan lea goalmmaacutet ja nuppi

ceahki gaskkas omd guossi guossi xy-raacuteidui gullet konsonaacutentačoahkit main

daacutessemolsašuddan lea goalmmaacutet ja nuppi ceahki gaskkas omd lasta lastta

(Sammallahti 2006 118)

Daacutessemolsašuddan lea leamaš aacutelgoaacutelggos automaacutehtalaš obba staacutevvala ovddabealde lei

geahnohis daacutessi ja rabas staacutevvala ovddabealde gievrras daacutessi Saacutemegiela rievdan aacuteiggiid

mielde omd saacuteniid loahppajietnadagaid jaacutevkan dagahii dan ahte daacutessemolsašuddan ii

leat šat automaacutehtalaš Daacuten dihte ferte sierra oahpahallat goas saacutenis lea gievrras ja goas

geahnohis daacutessi (Aikio 2005 14ndash15 Sammallahti 2006 119) Dalle go saacutenis lea

daacutessemolsašuddan goalmmaacutet ceahkki lea aacutelot gievrras daacutesis ja vuosttas ceahkki

geahnohis daacutesis Nubbi ceahkki lea jogo gievrras dehe geahnohis daacutesis dan mielde

goappaacute cehkiin das lea daacutessemolsašuddan (Nickel amp Sammallahti 2011 26)

Nomenat sodjet logu ja sadjehaacutemiid mielde Nomenat leat jogo gievrras dehe geahnohis

daacutesis nomena saacutetnemaacuteddaga logu ja sadjehaacutemi mielde (Sammallahti 1998 63ndash64)

Nomeniid juhket saacutetnemaacuteddagiid mielde golmma luohkkaacutei Baacuterrastaacutevvalnomeniidda

gullet saacutenit main leat guokte njeallje guhtta jna staacutevvala ovttaidlogu genetiiva-

akkusatiivvas omd maacutennaacute maacutenaacute muitalus muitalusa Baacuterrastaacutevvalnomeniin lea

gievrras daacutessi ovttaidlogu nominatiivvas illatiivvas ja essiivvas Iežaacute kaacutesusiin lea

geahnohis daacutessi Dihto baacuterrastaacutevvalnomeniin vaacuteilu daacutessemolsašuddan omd saacuteniin aacutekšu

gaacuteldu hildu (Nickel 1994 71) Daacutessemolsašuddan daacutehpaacutehuvvaacute nuppi ja vuosttas

ceahki gaskkas omd giella giela dehe goalmmaacutet ja nuppi ceahki gaskkas omd baste

bastte (Nickel amp Sammallahti 2011 72 74)

36

Baacuterahisstaacutevvalnomeniidda gullet dakkaacuter saacutenit maid ovttaidlogu genetiiva-akkusatiivvas

leat baacuterahis mearit staacutevvalat omd beana beatnaga Baacuterahisstaacutevvalnomenat saacutehttet

nohkat ovttaidlogu nominatiivvas vokaacutelii dego saacutetni gielu dehe konsonaacutentii degomat

saacutetni oahpis Buot baacuterahisstaacutevvalsaacuteniin ii leat daacutessemolsašuddan omd gahpir gahpira

(Nickel amp Sammallahti 2011 75ndash76 ) Saacuteniin main lea daacutessemolsašuddan de geahnohis

daacutessi lea ovttaidlogu nominatiivvas ja essiivvas ja iežaacute sadjehaacutemiin lea gievrras daacutessi

(Nickel 1994 74) Daacutessemolsašuddan daacutehpaacutehuvvaacute vuosttas ja nuppi ceahki gaskkas

omd eanan eatnama dehe nuppi ja goalmmaacutet ceahki gaskkas omd oahpis oahppaacutesa

(Nickel amp Sammallahti 2011 75ndash76)

Kontrakšuvdnanomeniidda gullet dakkaacuter saacutenit main leat baacuteralaš mearit staacutevvalat omd

guokte njeallje guhtta jna staacutevvala ja saacuteniid loahpas leat daacutebaacutelaččat u ja is omd

boazu faacutelis (Nickel amp Sammallahti 2011 78) Muhtin kontrakšuvdnanomeniin lea

erenoamaacuteš daacutessemolsašuddan go daacutessemolsašuddan njuike ovtta ceahki badjel vuosttas

ceahkis goalmmaacutedii Kontrakšuvdnanomeniid loahpas vokaacutelaid gaskasaš konsonaacutenta lea

jaacutevkan ja vokaacutelaid gaskii lea šaddaacuten staacutevvalraacutedji Daacutet staacutevvalraacutedji maiddaacutei jaacutevkkai ja

vokaacutelat šadde oktan kontrakšuvdnavokaacutelan Ovtta staacutevvala jaacutevkan buhttejuvvui

konsonaacutentaguovddaacuteža gievrumiin degomat saacuteniin suolu sullo boazu bohcco

(Sammallahti 2006 120) Kontrakšuvdnanomeniin lea daacutessemolsašuddan maiddaacutei

nuppi ja goalmmaacutet ceahki gaskkas omd baacutelggis baacutelgaacute Kontrakšuvdnanomeniin

ovttaidlogu nominatiivvas ja essiivvas lea geahnohis daacutessi ja iežaacute sadjehaacutemit leat

gievrras daacutesis (Nickel amp Sammallahti 2011 78)

442 Konsonaacutentaguovddaacutežat davvisaacutemegiela suopmaniin

4421 Studeanttaid suopmanduogaacutežis

Davvisaacutemegiella juohkaacutesa golmma vaacuteldosuopmanii mearrasaacutemegillii Finnmaacuterkku

saacutemegillii ja Durdnosa saacutemegillii ja Suomas hupmet ainjuo guokte maŋibus

namuhuvvon suopmana Daacutein vaacuteldosuopmaniin leat iežaset iešvuođat omd

fonologiijas maid vuođul daid saacutehttaacute sirret sierra suopmanin Go girjegiella lea

suopmaniid gaskasaš kompromissa de girjegiela ja jietnadeami gaskavuohta

molsašuddaacute suopmanis suopmanii (Sammallahti 2006 4)

37

Ohcejoga gielddas hupmet eanemusat davvisaacutemegielas Finnmaacuterkku nuortasuopmanii

gullevaš Deanu suopmaniid Vuolle- ja Badje-Deanu suopmaniid Daacutet suopmanat

juohkaacutesit vel unnit suopmaniidda daid fonologalaš erohusaid vuođul (Sammallahti

1998 14 16) Studeanttaid geat leat oassaacutelastaacuten davvisaacutemegiela eatnigiela

studeantaiskosii Ohcejoga saacutemelogahagas saacutehttaacute navdit daacutevjjimustaacute hupmat Deanu

suopmaniid Eanodaga gielddas hupmet eanemustaacute davvisaacutemegiela Finnmaacuterkku

oarjesuopmaniidda gullevaš Nuorta-Eanodaga ja Guovdageainnu suopmaniid ja

Durdnosa saacutemegielas Suoma njaacutergga suopmana (Sammallahti 1998 17 19)

Ohcejoga ja Eanodaga logahagad studeanttat leat davvisaacutemegiela suopmaniid daacutefus

oalle homogenalaš joavku muhto Avvila logahagas lea vehaacuteš iežaacutelaacutegan dilli Anaacutera

gielddas hupmet davvisaacutemegielas sihke Oarje- ja Nuorta-Finnmaacuterkku suopmaniid

Danne Avvila logahagas oassaacutelastet davvisaacutemegiela eatnigiela studeantaiskosii dakkaacuter

studeanttat geat saacutehttet hupmat omd Nuorta-Eanodaga suopmana ja Deanu

suopmaniid Avvila logahaga oahppit leat davvisaacutemegiela suopmaniid daacutefus

heterogenalaš joavku

Ohcejoga Eanodaga ja Anaacutera gielddain saacutehttet hupmat maiddaacutei iežaacute suopmaniid go

maid lean ovdalis namuhan omd faacuterrema dihte dehe oahppiid vaacutenhemat saacutehttiba

hupmat sierra suopmaniid Daacuten dutkamuša daacutefus ii leat goittotge daacuterbbašlaš diehtit buot

studeanttaid suopmanduogaacutežiid muhto diehtit makkaacuter suopmaniid studeanttat saacutehttet

ovddastit ja makkaacuter erohusat studeanttaid hupman suopmaniin leat davvisaacutemegiela

girjegiela ektui

Čuovvovaččat buvttaacuten ovdan davvisaacutemegiela suopmaniid maid hupmet Suomas nappo

Deanu čaacutezaacutedaga Nuorta-Eanodaga Guovdageainnu ja Suoma njaacutergga suopmaniid

konsonaacutentaguovddaacutežiid guovddaacuteš fonologalaš erohusaid davvisaacutemegiela girjegiela

ektui Jus suopmaniid fonologalaš innovašuvnnat eai spiehkkas girjegielas de guođaacuten

daid maacuteinnaškeahttaacute

38

4422 Oarjesuopmaniid fonologalaš innovašuvnnat konsonaacutentaguovddaacutežis

Davvisaacutemegiela oarjesuopmaniin konsonaacutentaguovddaacutežiidda vaacuteikkuhit muhtin

fonologalaš innovašuvnnat mat spiehkkasit davvisaacutemegiela girjegielas Innovašuvnnat

eai guoskka vealttakeahttaacute buot oarjesuopmaniidda muhto saacutehttet leat beare muhtin

oarjesuopmaniid innovašuvnnat Girjegielas lea konsonaacutentaguovddaacutežis konsonaacutenta mii

vaacuteilu Oarje-Finnmaacuterkku ja Durdnossaacutemegiela suopmaniin Daacutet konsonaacutenta lea

ŋ-konsonaacutenta ja Oarje-Finnmaacuterkku ja Durdnossaacutemegiela suopmaniin lea jaacutevkan

ŋnj-opposišuvdna omd Guovdageainnus jietnaduvvojit saacutenit maŋis ja manjis ovtta

laacutedje mamiddotńiis Neutralisašuvnna geažil ŋ vaacuteilu dain suopmaniin ja fonetihkalaš

[ŋ]-jietnadaga konsonaacutentačohkiid aacutelggus ferte analyseret n-fonema variaacutentan omd

maanrsquoka (maacuteŋga) (Sammallahti 2006 138)

Davvisaacutemegiela oarjesuopmaniin lea seilon konsonaacutentaguovddaacutežis golmma

guhkkodaga opposišuvdna Konsonaacutentaguovddaacutežis lea šaddan guhkkumiid ja oatnumiid

bakte mohkkaacutet go vuođđodavvisaacutemegiela konsonaacutentaguovddaacutežis ja danne

oarjesuopmaniin konsonaacutentaguovddaacuteža morfofonologalaš daacutessemolsašuddan lea rikkis

(Sammallahti 2006 115 120 1998 47)

Oarje-Finnmaacuterkku suopmaniin konsonaacutentaguovddaacuteža guhkkumii ja oatnumii vaacuteikkuhit

čuovvovaš fonologalaš innovašuvnnat Nuorta-Eanodagas nuppi ceahki

konsonaacutentaguovddaacuteš guhkku goalmmaacutet ceahkkaacutei dalle go x-raacuteiddu gievrras daacutesi

konsonaacutentaguovddaacuteš lea oanehis vokaacutelaguovddaacuteža (a io u) ja sokki aacutelgovuolggalaš

guhkes vokaacutela (aacute i u) gaskkas Daacutet innovašuvdna daacutehpaacutehuvvaacute guovttestaacutevvalsaacuteniid

geminaacutehtain omd pamiddotsˈsii mii ovddasta fonologalaččat sihke girjegiela bassi ja basˈsi

haacutemiid ja h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin dego stomiddothpuu (stohpu) (Sammallahti 2006

123ndash124)

Guovdageainnus Nuorta-Eanodagas ja Suoma njaacuterggas daacutehpaacutehuvvaacute sekundaacutera nuppi

ceahki guhkkun mii ii gahča oktii aacutelgovuolggalaš gievrras daacutesi goalmmaacutet cehkiin

(primaacutera goalmmaacutet ceahkki) Konsonaacutentaguovddaacuteš guhkku go vokaacutelaguovddaacutežis lea

oanehis vokaacutelaguovddaacuteš (a i ou) dehe diftoŋga uo ie ja sokkis aacutelgovuolggalaš guhkes

vokaacutela (aacute i u) Guhkkun daacutehpaacutehuvvaacute geminaacutehtain (omd pp tt) omd lomiddotttaaš

(lottaš) klusiila ja homorgaacutena nasaacutelačohkiin (omd pm tn) ja dakkaacuter geahnohis daacutesi

39

konsonaacutentačohkiin main aacutelgolađas lea čujolaš konsonaacutenta v đ j l r (Sammallahti

2006 124ndash125)

Guovdageainnus ja Nuorta-Eanodagas muhtin olbmuin oatnu goalmmaacutet ceahkki nuppi

ceahkkaacutei amiddota-vokaacutelaguovddaacuteža maŋis Goalmmaacutet ja nuppi ceahki neutralisašuvdna

daacutehpaacutehuvvaacute dalle go konsonaacutentaguovddaacutežin lea nasaacutela- frikatiiva- dehe

likvidageminaacutehta (omd mm vv ss ll) dehe konsonaacutentačoahkki mii aacutelgaacute sibilaacutenttain

dehe klusiillain (omd st kt) Neutralisašuvnnas ovdamearkan saacutetni kamiddotasta mii

ovddasta sihke gaacutesta (olnom) ja gaacutestta (olgenakk) haacutemiid (Sammallahti 2006 131ndash

132) Muhtin Nuorta-Eanodaga hubmiingis fas lea erohus nuppi ja goalmmaacutet ceahki

konsonaacutentaguovddaacutežiid gaskkas jaacutevkan dalle go dat lea konsonaacutentačoahki dehe

geminaacutehta aacutelgolađđasa veagas omd vv ss hk sk Daacutekkaacuteris ovdamearkan saacutetni

peamiddotssii mii vaacutestida sihke ovttaidlogu nominatiivva ja genetiiva-akkusatiivva beasrsquosi

beassi (Sammallahti 2006 137)

Oarjesuopmaniin leat maiddaacutei kvalitatiivvalaš innovašuvnnat konsonaacutentaguovddaacutežis

Muhtimat Oarje-Finnmaacuterkkus lasihit gievrras daacutesi čujolaš konsonaacutentta ja nasaacutela

čohkiide klusiilla omd čamiddotlˈmii gt čamiddotlˈpmii (čalbmi) Maacuteŋgasat goittotge jietnadit

daacutekkaacuter saacuteniid ilmma goalmmaacutet ceahki klusiilla haga Nuorta-Eanodagas ja

Guovdageainnus leat čujolaš klusiillat luoddanan nasaacutela ovddabealde omd

bm gt mˈpm Daacutekkaacuteris ovdamearkan saacutetni gobmi komˈpmi Suoma njaacutergga

suopmaniin klusiila lea čuojohuvvan nasaacutela ovddabealde ja rievdan

guoggomasklusiilan omd komiddotˀˈmii mii vaacutestida ovttaidlogu nominatiivva ja genetiiva-

akkusatiivva saacutenis gobmi (Sammallahti 2006 136ndash137)

Oarjesuopmaniin lea maacuteŋgga guovllus konsonaacutentaguovddaacuteža ŧ rievdan vokaacutelaid

gaskkas s-sibilaacutentan omd Nuorta-Eanodaga suopmanis mumiddotossaa(muoŧŧaacute)

Maacuteŋggain oarjesuopmaniin leat daacutehpaacutehuvvan konsonaacutenttaid neutralisašuvnnat man

dihte konsonaacutenttat eai šat earuhuvvo guhtet guoimmisteaset Muhtin Guovdageainnu ja

Nuorta-Eanodaga suopmaniid hubmiin leat konsonaacutentaguovddaacutežat ddj dj gahččan oktii

žž čč -konsonaacutentaguovddaacutežiiguin omd vuomiddotčˈčiin (vuodjin) ja čumiddotžˈžoh ((sii)

čužžot) Suoma njaacutergga suopmaniid hubmiin lea cčdj -neutralisašuvdna go buot daacutet

konsonaacutenttat jietnaduvvojit affrikaacutehtan ć Ovdamearkan daacutekkaacuter neutralisašuvnnas

saacutenit amiddotaćˈćaa (aacuteddjaacute) kamiddotćˈćaa (gazza) Muhtin Suoma njaacutergga suopmaniid

40

hubmiin lea erohus sibilaacutenttaid š ja s gaskkas jaacutevkan omd vumiddotossah rumiddotossah

((don) vuoššat ruossat) Suoma njaacutergga suopmanis maiddaacutei čujolaš ja čuojohis

geminaacutehtaid gaskasaš erohus lea jaacutevkan omd romiddotkˈkii romiddotkˈkiih (roggi rokkit)

(Sammallahti 2006 133 135 137 139ndash140)

4423 Nuortasuopmaniid fonologalaš innovašuvnnat konsonaacutentaguovddaacutežis

Go Oarje-Finnmaacuterkku suopmaniin lea mohkaacutes konsonaacutentaguovddaacuteš de Nuorta-

Finnmaacuterkku suopmaniin lea mohkkaacutes vokaacutelaguovddaacuteš Vokaacutelaguovddaacuteža fonologalaš

innovašuvnnaide lea sivvan dat ahte dihto daacutehpaacutehusain Nuorta-Finnmaacuterkku suopmaniin

lea jaacutevkan erohus konsonaacutentaguovddaacuteža nuppi ja goalmmaacutet ceahki gaskkas omd

ovttaidlogu nominatiiva aacutehčči ja genetiiva-akkusatiiva aacutehči jietnaduvvojit ovtta laacutedje

aumlmiddothčii Konsonaacutentaguovddaacuteža morfofonologalaš kvantitehta vuhtto goittotge

vokaacutelaguovddaacuteža kvalitehtas ja kvantitehtas ja soggevokaacutela kvantitehtas omd

vokaacutelaguovddaacutežis ovttaskasvokaacutelaid guhkkumis vokaacutelageminaacutehtaid oatnumis ja

diftoŋgaloktaneamis Daacutet fonologalaš innovašuvnnat buhttejit konsonaacutentaguovddaacuteža

nuppi ja goalmmaacutet cehkiid opposišuvnna jaacutevkama (Sammallahti 2006 120 127 129

141)

Spiraacutenta ǥ lea anus dušše davvisaacutemegiela nuortasuopmaniin muhto lea eanaacuteš

daacutehpaacutehusain doppe maid jaacutevkaacuten ja dan sadjaacutei lea baacutehcaacuten dušše staacutevvalraacutedji

(Sammallahti 2006 8) omd puomiddot ǥangtpuomiddotan (ol nom boagan) Vuođđosaacutemegiela

jj-geminaacutehta lea rievdan Finnmaacuterkku suopmaniin guomaacuteiduvvan geminaacutehtaklusiilan

dˈd ja Suoma njaacutergga suopmanis geminaacutehtaaffrikaacutehtan ćˈć Ovdamearkka dihte

vuođđosaacutemgegiela amiddotaj(j(jaa lea rievdan Nuorta-Eanodaga suopmanis haacutepmaacutei

amiddotadˈdaa ja Suoma njaacuterggas haacutepmaacutei amiddotaćˈćaa (Sammallahti 2006 133)

Deanu čaacutezaacutedaga (Vuolle-Deanu Badje-Deanu Kaacuteraacutešjoga ja Anaacuterjoga) suopmaniin

guhkkodaterohus boares nuppi ja goalmmaacutet ceahki gaskkas lea jaacutevkaacuten dakkaacuter

daacutehpaacutehusain main dat lea konsonaacutentaguovddaacuteža aacutelgolađđasa veagas Dakkaacuterat leat buot

geminaacutehtakonsonaacutenttat ja eanas guovlluin dakkaacuter konsonaacutentačoahkit mat aacutelget čuojohis

konsonaacutenttain omd h t s Ovdamearkka dihte ovttaidlogu nominatiiva ja genetiiva-

akkusatiiva saacuteniin rohkki ja gobmi jietnaduvvojit ovtta laacutedje iige konsonaacutentaguovddaacutežis

41

gullo goalmmaacutet ja nuppi ceahki erohus romiddothkii komiddotpmii Nasaacutelaid ovddabealde vaacuteilu

maiddaacutei čujolaš ja čuojohis klusiillaid erohus (Sammallahti 2006 127ndash128 136)

Konsonaacutentaguovddaacuteža goalmmaacutet ja nuppi ceahki neutralisašuvdna dagaha Deanu

suopmaniid hubmiide vaacutettisvuođaid diehtit goappaacute ceahkis konsonaacutentaguovddaacuteža galgaacute

čaacutellit goalmmaacutet vai nuppi ceahkis Saacuteniin main konsonaacutentačoahki loahppaoassi lea

guhkkon vuođđodavvisaacutemegielas nu ahte erohus gievrras ja geahnohis daacutesi gaskkas lea

seilon loahppaoasi erohusa veagas de gullo erohus goalmmaacutet ja nuppi ceahki gaskkas

ovdamearkka dihte čalbmi-saacuteni sojaheamis čacircmiddotlmii cacircmiddotlmmii (čalbmi čalmmi)

(Sammallahti 2006 128ndash129)

Davvisaacutemegiela nuortasuopmaniin leat maiddaacutei kvalitatiivvalaš innovašuvnnat Nuorta-

Finnmaacuterkku suopmaniin leat vokaacutelaid gaskkas girjegiela b ja g vaacutesttan v ja ǥ~

omd racircmiddotacircvaas (rabas) jomiddotoǥaas ~ jomiddotoaas (jogas) Maacuteŋgga olbmos staacutevvalraacuteji sadjaacutei

lea sokki ovdavokaacutelaid ovddabealde lasihuvvon konsonaacutenta j ja maŋŋevokaacutelaid

ovddabealde v ovdamearkka dihte saacuteniin duogaacuteš tumiddotojaumlaumlš ja jogat jomiddotovaah

(Sammallahti 2006 136 138) Nuorta-Finnmaacuterkku fonemaid ǥ(~) ja k vaacutesttan lea

grafema g ovdamearkka dihte saacuteniin čomiddotoaas ~ čoomiddotǥaas (čogas) ja emiddotekaumlauml (egaacute

eahki) Nuorta-Finnmaacuterkku fonema v vaacutesttan leat davvisaacutemegiela girjegielas guokte

grafema v ja b ovdamearkka dihte ramiddotava (rava) ja racircmiddotacircvaas (rabas) (Sammallahti

2006 143) Muhtimin Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniid hubmiin lea konsonaacutentaguovddaacuteža

j-assimilašuvdna geahnohis daacutesi konsonaacutentačoahkit ill ja inn guomaacuteiduvvet l΄l΄ ja

ńń -geminaacutehtan nappo konsonaacutentaguovddaacutežis gullo j-laacutegan jietnadeapmi omd namas

Niillas nimiddotl΄l΄aas ~ nimiddotl΄l΄aumlaumls (Sammallahti 2006 138)

42

5 KONSONAacuteNTAGUOVDDAacuteŽIID JUOHKIN JA DUTKANMETODA

51 Konsonaacutentaguovddaacutežiid juohkin

Konsonaacutentaguovddaacuteža daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusaid juhket aacuterbevirolaččat logenaacutere

iešguđetlaacutegan kategoriijai (gč omd Nickel amp Sammallahti 2011 27ndash32 Sammallahti

1993 587ndash592) Mun lean heivehallan daacuten aacuterbevirolaš daacutessemolsašuddanjuogu vai dat

vaacutestidivččii mu dutkanmateriaacutela daacuterbbuide buorebut lean kategoriseren muhtin

daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusaid iežaacute laacutedje Lean juohkaacuten konsonaacutentaguovddaacutežiid guovtti

vaacuteldojovkui konsonaacutentaguovddaacutežiid iešvuođaid mielde Konsonaacutentaguovddaacuteža

iešvuohta vaacuteikkuha dasa manne olmmoš feile dan riektačaacutellimis ja danne lean earuhan

konsonaacutentaguovddaacutežiid iežan barggus grafemalaččat vaacutettes ja aacutelkes

konsonaacutentaguovddaacutežiidda Sivat grafemalaččat vaacutettes ja aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiin

dahkkojuvvon feaillaide eai leat ovttalaacuteganat

Grafemalaččat vaacutettes konsonaacutentaguovddaacutežiidda gullet buot konsonaacutentačoahkit ja

geminaacutehtat main gievrras ja geahnohis daacutesi erohusa lea vaacutettis dehe veadjemeahttun

olbmo iežas jietnadeami bakte gullat ja daacutessemolsašuddanerohus oidno čielgaseappot

davvisaacutemegiela girjegielas Konsonaacutentaguovddaacuteža daacutessemolsašuddanerohusa lea vaacutettis

gullat čielgasit ja muhtin suopmaniid fonologalaš innovašuvnnaid dihte veadjemeahttun

dalle go daacutessemolsašuddanerohus lea konsonaacutentačoahki aacutelgooasi guhkkodaga veagas

Daacutekkaacuter daacutehpaacutehusain daacutessemolsašuddanerohus ii gullo jietnadeamis doarvaacutei čielgasit

iige olmmoš gula galle konsonaacutentta konsonaacutentaguovddaacutežii galgaacute čaacutellit nappo galgaacutego

konsonaacutentačoahki čaacutellit gievrras vai geahnohis daacutesis degomat saacuteniin oahppu oahpu

limšku limškku baste bastte Daacutekkaacuter daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusain čaacutellis leat

vaacutettisvuođat konsonaacutentaguovddaacuteža rivttes guhkkodaga čaacutellimis

Konsonaacutentaguovddaacuteža guhkkodaga lassin maiddaacutei konsonaacutentaguovddaacuteža rivttes

konsonaacutentta šlaacuteja čaacutellin saacutehttaacute dagahit vaacutettisvuođaid Davvisaacutemegillii čaacutelli olbmui

saacutehttaacute leat vaacutettis diehtit galgaacutego konsonaacutentačohkiid ja geminaacutehtaid klusiillaid dehe

affrikaacutehtaid čaacutellit čujolažžan vai čuojoheapmin degomat saacuteniin eadni eatni riekkis

rieggaacute gazza gacca Daacutekkaacuter daacutehpaacutehusain olmmoš ii gula jietnadeamis doarvaacutei

čielgasit erohusa konsonaacutenttaid šlaacutejas man konsonaacutenttaid čujolašvuohta dagaha ja daacutet

saacutehttaacute vaacutettaacutesmahttit geminaacutehtakonsonaacutenttaid riektačaacutellima Muhtin suopmaniin lea

43

maiddaacutei fonologalaš innovašuvnnaid dihte veadjemeahttun earuhit jietnadeamis

konsonaacutenttaid čujolašvuođa Grafemalaččat vaacutettes konsonaacutentaguovddaacutežiidda lean sirren

maiddaacutei čorbma čorpma laacutegan daacutehpaacutehusaid main girjegielas lea kvalitatiivvalaš

daacutessemolsašuddan čujolaš ja čuojohis klusiillaid gaskkas muhto davvisaacutemegiela muhtin

suopmaniin sihke kvalitatiivvas ja kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan omd Suoma

njaacutergga suopmanis ćomiddotrˈmaa ćomiddotrpmaa (čorbma čorpma) Daacutekkaacuter daacutehpaacutehusain

beare geahnohis daacutesi klusiila jietnaduvvo Konsonaacutentaguovddaacutežiin maid riektačaacutellimis

olmmoš ii saacutehte atnit iežas jietnadeami veahkkin dehe dan aacutevkkaacutestallan lea vaacutettis

olmmoš ferte atnit aacutevkin earret earaacute giellaoahpa ja ortografiija njuolggadusaid vai čaacutellaacute

konsonaacutentaguovddaacutežiid riekta Daacutet saacutehttaacute dahkat riektačaacutellima lossadin ja vaacutettisin ja

gohčodan daacuteid konsonaacutentaguovddaacutežiid vaacutettes konsonaacutentaguovddaacutežin

Grafemalaččat aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiidda gullet dakkaacuter konsonaacutentačoahkit ja

geminaacutehtat main studeanta gullaacute jietnadeamis čielgasit gievrras ja geahnohis daacutesi

erohusa ja saacutehttaacute danne dorvvastit iežas jietnadeapmaacutei go čaacutellaacute saacuteni

konsonaacutentaguovddaacuteža Daacutessemolsašuddanerohusa gullaacute čielgasit go erohus lea

konsonaacutentačoahki loahppaoasi veagas degomat saacuteniin laacutevdi laacutevddi aacuterbi aacuterbbi ja

geminaacutehtain main lea daacutessemolsašuddan nuppi ja vuosttas ceahki gaskkas degomat

saacutenis guolli guoli Daacutessemolsašuddanerohus lea čielggas maiddaacutei dalle go

konsonaacutentačoahkis molsašuddaacute guhkkodaga lassin maiddai konsonaacutentta šlaacutedja dego

saacuteniin naacutekca naacutevcca reahka reaga Grafemalaččat aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiidda

lean sirren maiddaacutei aacuteibmu aacuteimmu laacutegan konsonaacutentačohkiid main girjegielas lea sihke

kvantitatiivvalaš ja kvalitatiivvalaš erohus muhto davvisaacutemegiela muhtin suopmaniin

beare kvantitatiivvalaš erohus omd Suoma njaacutergga suopmanis aamiddotjˈmuu amiddotjmmuu

(aacuteibmu aacuteimmu) Grafemalaččat aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežat leat riektačaacutellima daacutefus

aacutelkibut go vaacutettes konsonaacutentaguovddaacutežat danne go olmmoš saacutehttaacute atnit iežas jietnadeami

veahkkin daid čaacuteledettiin ja danne gohčodan daid aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežin

Daacuten barggu vaacuteras lean juohkaacuten buot daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusaid vaacutettes ja aacutelkes

konsonaacutentaguovddaacutežiidda ja gieđahalan daid sierra vaikko dat daacutessemolsašuddama

daacutefus doaimmaledje ovtta laacutedje Ovdamearkka dihte daacutessemolsašuddanjoavku mas lea

daacutessemolsašuddan goalmmaacutet ja nuppi ceahki gaskkas lea hui daacutebaacutelaš ja dasa gullet ollu

saacutenit Daacuten daacutessemolsašuddanjoavkku muhtin konsonaacutentačohkiin gullo jietnadeamis

preaspirašuvdna omd veaiki veaikki vuolpu vuolppu ja muhtumiin ii dego veaigi

44

veaiggi gaacutelbi gaacutelbbi Daacutein buot konsonaacutentaguovddaacutežiin lea ovttalaacutegan

daacutessemolsašuddan girjegielas muhto dat gullet mu dutkamušas sierra joavkkuide danne

go dat eai jietnaduvvo ovtta laacutedje Daacuten daacutessemolsašuddanjoavkku buot

konsonaacutentačoahkit main leat girjegielas čuojohis klusiillat ja jietnadeamis gullo

preaspirašuvdna omd veaiki veaikki vuolpu vuolppu gullet vaacutettes

konsonaacutentaguovddaacutežiidda ja konsonaacutentačoahkit main leat girjegielas čujolaš klusiillat

iige jietnadeamis gullo preaspirašuvdna omd veaigi veaiggi gaacutelbi gaacutelbbi gullet

aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiidda Vaacutettes konsonaacutentaguovddaacutežiidda gullevaš

konsonaacutentačohkiin daacutessemolsašuddanerohus lea konsonaacutentaguovddaacuteža aacutelgooasi

guhkkodaga veagas ja aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiidda gullevaš konsonaacutentačohkiin

loahppaoasi guhkkodaga veagas

511 Grafemalaččat vaacutettes konsonaacutentaguovddaacutežat

5111 Kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan

Vaacutettes konsonaacutentaguovddaacutežiidda gullet vihtta daacutessemolsašuddanjoavkku ja buvttaacuten

ovdan beare daid konsonaacutentačohkiid ja geminaacutehtaid main studeanttat leat feilen Vaacutettes

konsonaacutentaguovddaacutežiidda main lea kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan gullet

konsonaacutentačoahkit mat aacutelget h-konsonaacutenttain man čuvvot klusiillat dehe affrikaacutehtat

Girjegielas daacutet klusiillat ja affrikaacutehtat čaacutellojuvvojit čuojohis konsonaacutenttaiguin Dego

tabeallas 1 oaidnaacute h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin daacutehpaacutehuvvaacute girjegielas kvantita-

tiivvalaš daacutessemolsašuddan goalmmaacutet ja nuppi ceahki gaskkas Goalmmaacutet ceahkis

konsonaacutentačoahkit čaacutellojuvvojit golmmain konsonaacutenttain ja nuppi ceahkis guvttiin

konsonaacutenttain Gohčodan daacuteid h-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkkin

Tabealla 1 h-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkit

CIII CII CIII CII

hpp hp

htt ht

hkk hk

hcc hc

hčč hč

h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin goalmmaacutet ceahki konsonaacutentačoahkki jietnaduvvo eanaš

suopmaniin guhkibun go nuppi ceahki konsonaacutentačoahkki Daacutes leat goittotge muhtin

spiehkastagat dego omd Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniin erohus goalmmaacutet ja nuppi ceahki

45

konsonaacutentaguovddaacuteža gaskkas dihto daacutehpaacutehusain jaacutevkaacute (Sammallahti 2006 127)

Oarje-Finnmaacuterkku suopmaniid hubmitges lasihit konsonaacutentačohkiide humadettiin

švaacutevokaacutela (Sammallahti 2006 137) Suopmaniid fonologalaš innovašuvnnain saacutehttaacute

lohkat eanet kapihttaliin 4422 ja 4423 ja daacuten ja čuovvovaš kapihttalis (511

512) beare namuhasttaacuten makkaacuter fonologalaš innovašuvnnat iešguhtege

konsonaacutentaguovddaacutežiin leat

Kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan lea maiddaacutei konsonaacutentačohkiin main gullo

jietnadettiin preaspirašuvdna mii ii čaacutellojuvvo sierra bustaacutevain oidnosii girjegielas

omd saacutetni riika čaacutellojuvvo ilmma h-bustaacuteva haga muhto dat gullo jietnadeamis

rijhka Konsonaacutentačoahkit aacutelget girjegielas konsonaacutenttaiguin i l m n ŋ r v ja daid

čuvvot klusiillat dehe affrikaacutehtat (tabealla 2) Goalmmaacutet ceahkis aacutelgojietnadagaid

čuovvu girjegielas ovttaskas affrikaacutehta dehe klusiila mat guhkkot nuppi ceahkis

geminaacutehtan (tabealla 2) Dan mearkan ahte konsonaacutentačoahkis gullo jietnadeamis

preaspirašuvdna čaacutellojuvvo konsonaacutentačoahkkaacutei čuojohis klusiila (t k p) dehe

affrikaacutehta (c č) Daacuten jovkui lean lasihan maiddaacutei guomaacuteiduvvan

llj lj -konsonaacutentačoahki danne go gievrras ja geahnohis daacutesi erohus ii leat nu čielggas

omd saacutenis viellja vielja (tabealla 2) Daacuteid konsonaacutentačohkiid gohčodan

preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačoahkkin

Tabealla 2 Preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačoahkit

CIII CII CIII CII CIII CII CIII CII CIII CII CIII CII

ic icc

ik ikk

ip ipp

it itt

lj ljj

lp lpp

lt ltt

lk lkk

ŋk ŋkk

mp mpp

nc ncc

nč nčč

rt rtt

rc rcc

rč rčč

rk rkk

rp rpp

vk vkk

vp vpp

vt vtt

llj lj

Go preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačoahkki jietnaduvvo goalmmaacutet ceahkis dalle

klusiilla ja affrikaacutehta ovddabeale preaspirašuvdna lea oanehaš ja nuppi ceahkis

preaspirašuvdna lea guhkit (Aikio 2009 22) Jietnadeamis konsonaacutentačohkiid

daacutessemolsašuddama earuha staacutevvalraacuteji sadji man lean ovdamearkasaacuteniin merken

čuoggaacutein ja ovdamearkkat leat Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniid mielde goalmmaacutet ceahkis

staacutevvalraacutedji lea konsonaacutentaguovddaacuteža vuosttas konsonaacutenta maŋis aumlmiddotjhtii (aacuteiti) ja

nuppi ceahkis konsonaacutentaguovddaacuteža siste aumlmiddotjhtiis (aacuteittis) (Sammallahti 2006

146ndash148) Muhtin preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačohkiin daacutehpaacutehuvvaacute Guovdageainnu

46

Nuorta-Eanodaga ja Suoma njaacutergga suopmaniid hubmiin konsonaacutentaguovddaacuteža

sekundaacutera nuppi ceahki guhkkun (Sammallahti 2006 124)

Goalmmaacutet joavku mas lea kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan leat konsonaacutentačoahkit

mat aacutelget girjegielas s- ja t-konsonaacutenttaiguin ja maid čuvvot čuojohis klusiillat (tabealla

3) Guovtti aacuterat daacutessemolsašuddanjoavkku ektui konsonaacutentačohkiin ii gullo

jietnadeamis preaspirašuvdna muhto daacutein konsonaacutentačohkiin lea girjegielas

seammelaacutegan daacutessemolsašuddan go preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačohkiin Goalmmaacutet

ceahkis s- ja t-konsonaacutenttaid čuovvu ovttaskas klusiila dehe nasaacutela mii girjegielas

guhkku nuppi ceahkis geminaacutehtan (tabealla 3) Girjegielas s- ja t-konsonaacutenttaid maŋŋel

čaacutellojuvvojit čuojohis klusiillat k p t

Tabealla 3 s- t-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkit

CIII CII CIII CII CIII CII

sk skk

sp spp

st stt

sm smm

šk škk

šl šll

šp špp

št štt

šv švv

tk tkk

tm tmm

isk iskk

ist istt

mšk mškk

nst nstt

rst rstt

stm stmm

vsk vskk

vst vstt

Goalmmaacutet jovkui lean lasihan maiddaacutei dakkaacuter golmma konsonaacutentta čohkiid mat aacutelget

girjegielas i m n r s v -konsonaacutenttaiguin maid guovddaacutežis lea sibilaacutenta ja mat nohket

čuojohis klusiilii dehe nasaacutelii (tabealla 3) Daacutet konsonaacutentačoahkit laacutehttejit girjegielas

ovtta laacutedje daacutessemolsašuddamis go s- ja t-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkit Girjegielas

goalmmaacutet ceahkis lea ovttaskas klusiila dehe nasaacutela ja nuppi ceahkis dat guhkkot

geminaacutehtan Buot goalmmaacutet joavkku konsonaacutentačohkiid gohčodan s- t-aacutelgosaš

konsonaacutentačoahkkin

s- t-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiid jietnadeami vaacuteldonjuolggadussan lea ahte goalmmaacutet

ceahkki jietnaduvvo guhkibun go nuppi ceahki konsonaacutentaguovddaacuteš omd Nuorta-

Eanodaga suopmana mielde saacutenit rušpi rušppi jietnaduvvojit naacute rušˈpii rušpii

Konsonaacutentaguovddaacutežiid gaskkas lea guhkkodaterohus Jietnadaga ektui spiehkkasit

Guovdageainnu ja Nuorta-Eanodaga suopmanat main muhtin goalmmaacutet ceahki

47

konsonaacutentačoahkit otnot amiddota-vokaacutelaguovddaacuteža maŋis ja Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniid

hubmiin leat muhtin konsonaacutentačohkiin jaacutevkan erohus goalmmaacutet ja nuppi ceahki

gaskkas (Sammallahti 2006 127 131)

5112 Kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddan

Vaacutettes konsonaacutentaguovddaacutežiidda main lea kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddan gullet

geminaacutehtat ja r-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkit Geminaacutehtain gievrras ja geahnohis daacutesi

earuha klusiilla dehe affrikaacutehta čujolašvuohta nappo konsonaacutentta šlaacutedja rievdaacute gievrras

ja geahnohis daacutesi mielde (tabealla 4) Klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtain lea girjegielas

daacutessemolsašuddan goalmmaacutet ceahki čujolaš geminaacutehtakonsonaacutenttaid ja nuppi ceahki

čuojohis geminaacutehtakonsonaacutenttaid gaskkas (tabealla 4) ddj-konsonaacutentaguovddaacuteš gullaacute

jietnadeami daacutefus maiddaacutei daacuten jovkui danne go dat jietnaduvvo geminaacutehtan vaikko

čaacutellojuvvo konsonaacutentačoahkkin omd Nuorta-Finnmaacuterkku suopmaniin aacuteddjaacute

jietnaduvvo guomaacuteiduvvan geminaacutehta dan aumldʹdʹauml ja Oarje-Finnmaacuterkku suopmaniin

affrikaacutehtageminaacutehtan čč aamiddotčʹčaa Daacuten konsonaacutentaguovddaacutešjoavkku gohčodan

klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtan

Tabealla 4 Klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtat

CII CII CIII CII CIII CII bb pp dd tt gg kk

zz cc žž čč

ddj dj

Klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtaid jietnadettiin gullo daacutebaacutelaččat goalmmaacutet ceahkis

čujolaš geminaacutehtakonsonaacutenta ja nuppi ceahkis čuojohis konsonaacutentageminaacutehta

Davvisaacutemegiela muhtin oarjesuopmaniid hubmit spiehkkasit daacuten jietnadanvuogis go

jietnadettiin daacutehpaacutehuvvaacute konsonaacutentaguovddaacuteža sekundaacutera nuppi ceahki guhkkun

goalmmaacutet ceahki oatnun amiddota-vokaacutelaguovddaacuteža maŋis ččdj-neutralisašuvdna cčdj-

neuralisašuvdna ja j-klusiilalupmi Davvisaacutemegiela muhtin suopmaniin lea čujolaš ja

čuojohis geminaacutehtaid gaskasaš erohus jaacutevkan ja maiddaacutei goalmmaacutet ceahki geminaacutehtat

jietnaduvvojit čuojoheapmin Dihto daacutehpaacutehusain Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniid hubmiin

lea erohus goalmmaacutet ja nuppi ceahki gaskkas jaacutevkan (Sammallahti 2006 124 127

131 133 135 139ndash140)

48

r-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkit aacutelget r-konsonaacutenttain ja dan čuovvu klusiilanasaacutelačoahkki

(tabealla 5) Goalmmaacutet ceahkis čaacutellojuvvo dipma klusiila omd rbm ja nuppi ceahkis

garra klusiila omd rpm (tabealla 5) Dain davvisaacutemegiela suopmaniin main

jietnaduvvojit sihke goalmmaacutet ja nuppi ceahki klusiillat de goalmmaacutet ceahki

jietnadettiin staacutevvalraacutedji lea ovdal klusiilla omd paartnii (baacuterdni) ja nuppi ceahki

jietnadettiin klusiilla ja nasaacutela gaskkas omd paartnii (baacutertni) (Aikio 2009 23)

Nuorta-Finnmaacuterkku muhtin suopmaniid hubmit eai jietnat ollenge goalmmaacutet ceahki

klusiilla muhto beare nuppi ceahki klusiila (Sammallahti 2006 140 146) omd Deanu

čaacutezaacutedaga hubmit saacutehttet dadjat femiddotrmii (fierbmi) Guovdageainnu Nuorta-Eanodaga ja

Suoma njaacutergga suopmaniid hubmiin lea dihto daacutehpaacutehusain konsonaacutentaguovddaacuteža


Tabealla 5 r-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkit

CIII CII rbm rpm rdn rtn rdnj rtnj rgŋ rkŋ

512 Grafemalaččat aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežat


Aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiidda gullet čieža daacutessemolsašuddanjoavkku ja buvttaacuten

ovdan beare daid konsonaacutentačohkiid ja geminaacutehtaid main studeanttat leat feilen

Konsonaacutentačohkiin main lea kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan aacutelget girjegielas đ i

l m n r v -konsonaacutenttaiguin maid čuvvot goalmmaacutet ceahkis ovttaskas klusiila mii

guhkku nuppi ceahkis geminaacutehtakonsonaacutentan (tabealla 6) Daacuten mearkan ahte

konsonaacutentačohkiin ii gullo jietnadeamis preaspirašuvdna klusiillat ja affrikaacutehtat

čaacutellojuvvojit čujolaš konsonaacutenttain Gohčodan daacuteid konsonaacutentačohkiid

preaspirašuvnnakeahtes konsonaacutentačoahkkin

49

Tabealla 6 Preaspirašuvnnakeahtes konsonaacutentačoahkit


đv đvv

đg đgg

đj đjj

ib ibb

id idd

if iff

ig igg

il ill

ir irr

is iss

iv ivv

ihl ihll

ihm ihmm

ihn ihnn

lb lbb

ld ldd

lf lff

lg lgg

ls lss

lš lšš

lv lvv

mb mbb

ms mss

nd ndd

ns nss

ŋg ŋgg

rb rbb

rd rdd

rf rff

rg rgg

rj rjj

rs rss

rš ršš

rv rvv

rz rzz

rž ržž

vd vdd

vg vgg

vj vjj

vl vll

vr vrr

vz vzz

vž vžž

Preaspirašuvnnakeahtes konsonaacutentačohkiin erohus gievrras ja geahnohis daacutesi gaskkas

gullo čielgasit jietnadeamis danne go daacutessemolsašuddan lea loahppaoasi konsonaacutentta

veagas (Sammallahti 2006 128) Konsonaacutentačohkiin ihn ihm ihl konsonaacutenta h

mearkkaša dan ahte lateraacutela ja nasaacutelat jietnaduvvojit čuojoheapmin Buot

davvisaacutemegiela hubmit lasihit gievrras daacutesi l-konsonaacutentta ja heteroorgaacutenalaš

konsonaacutentta gaskii švaacutevokaacutela Guovdageainnu Nuorta-Eanodaga ja Suoma njaacutergga

suopmaniid hubmiin muhtin konsonaacutentačohkiin daacutehpaacutehuvvaacute konsonaacutentaguovddaacuteža

sekundaacutera nuppi ceahki guhkkun Suoma njaacutergga suopmanis lea cčdj-neutralisašuvdna

ja Guovdageainnus ja Nuorta-Eanodagas muhtin olbmuin ččdj-neutralisašuvdna ja buot

namuhuvvon suopmaniin lea jaacutevkan ŋnj-opposišuvdna (Sammallahti 2006 122 124

138 139ndash140)

Nuppi ceahki geminaacutehtain lea kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan nuppi ja vuosttas

ceahki gaskkas (tabealla 7) Tabeallain ja govvosiin geavahan nuppi ceahki geminaacutehtain

oanaacutedusa CII geminaacutehtat mas C oaivvilda ceahki ja II ordnetnummarin muitala gallaacutet

ceahkis lea saacutehkaacute nappo nuppis Nuppi ceahkis lea geminaacutehta mii saacutehttaacute leat spiraacutenta

tremulaacutenta lateraacutela dehe nasaacutela Vuosttas ceahkis daacutet geminaacutehtakonsonaacutenta rievdaacute

ovttaskaskonsonaacutentan (tabealla 7) Muhtin geminaacutehtaid oktavuođas dihto daacutehpaacutehusain

Nuorta-Eanodaga ja Guovdageainnu suopmaniid hubmiin guhkku konsonaacutenta-

guovddaacuteža nuppi ceahki gievrras daacutessi goalmmaacutet ceahkkaacutei konsonaacutentaguovddaacuteža ŧ

rievdaacute s-sibilaacutentan ja erohus ŋ ja nj -jietnadagain lea jaacutevkan (Sammallahti 2006 123

137ndash138)

50

Tabealla 7 Nuppi ceahki geminaacutehtat

CII CI CII CI CII CI

đđ đ

ff f

ll l

rr r

ŧŧ ŧ

vv v

mm m

nn n

nnj nj

ŋŋ ŋ

ss s

šš š

Aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiidda gullet maiddaacutei dakkaacuter geminaacutehtat main lea

kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan goalmmaacutet ja nuppi ceahki gaskkas (tabealla 8)

Goalmmaacutet ceahki geminaacutehta jietnaduvvo daacutebaacutelaččat guhkibun go nuppi ceahki

geminaacutehta Girjegielas daacutessemolsašuddanerohus ii vuhtto dego adjektiivvas guollaacutei

man konsonaacutentaguovddaacuteš lea goalmmaacutet ceahkis ja jietnaduvvo guhkkin omd Oarje-

Finnmaacuterkku suopmana mielde kuomiddotlʹlaaj go nuppi ceahki konsonaacutentaguovddaacutežis

guolli konsonaacutentaguovddaacuteš jietnaduvvo oanehabbon kumiddotollii Geminaacutehtaide gullet

spiraacutenttat lateraacutelat nasaacutelat tremulaacutenttat ja sibilaacutenttat Gohčodan daacuten joavkku goalmmaacutet

ceahki geminaacutehtan ja geavahan daacuten joavkkus tabeallain ja govvosiin oanaacutedusa CIII

geminaacutehtat Vaikko goalmmaacutet ceahki geminaacutehtaid daacutessemolsašuddama ii leat aacutelki

earuhit jietnadeamis de geminaacutehtaid čaacutellin galggalii leahkit aacutelki danne go čaacutellimis eai

earut gievrras ja geahnohis daacutesi muhto dat čaacutellojuvvojit ovtta laacutedje (tabealla 8)

Tabealla 8 Goalmmaacutet ceahki geminaacutehtat

CIII CII CIII CII CIII CII CIII CII CIII CII

fˈˈf ff

vˈv vv

lˈl ll

mˈm mm

nˈn nn

ŋˈŋ ŋŋ

rˈr rr

sˈs ss

šˈš šš

Muhtin goalmmaacutet ceahki geminaacutehtaid oktavuođas Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniid hubmiin

erohus goalmmaacutet ja nuppi ceahki gaskkas lea jaacutevkan ja Guovdageainnu ja Nuorta-

Eanodaga suopmaniid hubmiin goalmmaacutet ceahki geminaacutehta oatnu amiddota-

vokaacutelaguovddaacuteža maŋis Oarje-Finnmaacuterkkus ja durdnossaacutemegiela suopmaniin lea

jaacutevkan ŋnj-opposišuvdna (Sammallahti 2006 127 131 138)

51


Grafemalaččat aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiidda gullet maiddaacutei dakkaacuter

daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusat main lea kvantitatiivvalaš daacutessemomolsašuddama lassin

maiddaacutei kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddan Kvalitatiivvalaš

daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusain konsonaacutentta šlaacutedja rievdaacute ja studeanta gullaacute iežas

jietnadeami bakte erohusa gievrras ja geahnohis daacutesi gaskkas Daacuteid konsonaacutentačohkiid

gievrras daacutessi lea nuppi ceahkis ja dat aacutelget h-jietnadagain man čuovvu čuojohis

klusiila dehe affrikaacutehta mii rievdaacute vuosttas ceahkis ovttaskas konsonaacutentan čujolaš

klusiilan dehe affrikaacutehtan (tabealla 9) Spiehkastahkan lea daacutessemolsašuddanbaacuterra ht đ

mas vuosttas ceahkkaacutei šaddaacute spiraacutenta đ (Aikio 2009 19) Lean maiddaacutei dj j

daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusa juohkaacuten dan jovkui danne go daacutessemolsašuddan

sulastahttaacute konsonaacutentačohkiid daacutessemolsašuddama Daacuten joavkku gohčodan nuppi

ceahki h-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkkin ja tabeallain ja govvosiin geavahan oanaacutedusa CII

h-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkki

Tabealla 9 Nuppi ceahki h-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkit


hp b

ht đ

hk g

hc z

hč ž

dj j

Nuppi ceahki h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin (tabealla 9) leat Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniid

hubmiin vokaacutelaidgaskasaš klusiillat spiraacutentaluvvan ja Suoma njaacutergga suopmana hubmit

jietnadit đ-spiraacutentta r-spiraacutentan Guovdageainnus ja Nuorta-Eanodagas nuppi ceahki

gievrras daacutessi guhkko goalmmaacutet ceahkkaacutei ja muhtin Guovdageainnu ja Nuorta-

Eanodaga suopmaniid hubmiin lea ččdj-neutralisašuvdna Suoma njaacutergga suopmana

hubmiin lea cčdj-neutralisašuvdna (Sammallahti 2006 123 136 139ndash140)

Čuovvovaš joavkkus klusiilanasaacutelačohkiin lea sihke kvalitatiivvalaš ja

kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan nuppi ja vuosttas ceahki gaskkas (tabealla 10)

Nuppi ceahki čuojohis klusiilanasaacutelačoahkit rivdet vuosttas ceahki ovttaskasnasaacutelan

Girjegielas spiehkastahkan lea tnj nj daacutessemolsašuddanbaacuterra mii čaacutellojuvvo vuosttas

ceahkis guvttiin konsonaacutenttain nj mii jietnaduvvo oktan konsonaacutentan ń (tabealla 10)

Guovdageainnu ja Nuorta-Eanodaga suopmaniid hubmiin goalmmaacutet ceahkki oatnu

52

amiddota-vokaacutelaguovddaacuteža maŋis nuppi ceahkkin (Sammallahti 2006 131) Davvisaacutemegiela

oarjesuopmana hubmiin lea jaacutevkan erohus ŋ ja nj -konsonaacutenttaid gaskkas (Sammallahti

2006 138) Daacuten joavkku gohčodan klusiilanasaacutelačoahkkin

Tabealla 10 Klusiilanasaacutelačoahkit

CII CI

pm m

tn n

tnj nj

kŋ ŋ

Čuovvovaš konsonaacutentačohkiin k-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin maiddaacutei daacutehpaacutehuvvaacute

kvalitatiivvalaš ja kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan go goalmmaacutet ceahki čuojohis

klusiila k rievdaacute nuppi ceahkis v-spiraacutentan (tabealla 11) Goalmmaacutet ceahki ovttaskas

affrikaacutehta sibilaacutenta ja klusiila guhkkot girjegielas nuppi ceahkis geminaacutehtan

Davvisaacutemegiela girjegiela njuolggadusa mielde sibilaacutentta ja klusiilla maŋŋel čaacutellojuvvo

čuojohis klusiila omd kst ja kt vaikko konsonaacutentačoahkis ii gulloge preaspirašuvdna

Daacuten joavkku gohčodan k-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkkin

Tabealla 11 k-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkit


kc vcc

kč včč

ks vss

kš všš

kst vstt

kt vtt

Čuovvovaš konsonaacutentačohkiin i l v-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin leat golbma

konsonaacutentta Daacutet konsonaacutentačoahkit aacutelget girjegielas i l v-konsonaacutenttaiguin maid

čuovvu goalmmaacutet ceahkis klusiilanasaacutelačoahkki mii rievdaacute nuppi ceahkis

nasaacutelageminaacutehtan (tabealla 12) Durdnosa ja eanas Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniid hubmit

eai jietnat ollenge goalmmaacutet ceahki klusiilla ja sis lea daacutein konsonaacutentačohkiin beare

kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan omd Suoma njaacutergga suopmanis keamiddotjˈnuu

(geaidnu) (Sammallahti 2006 137) Sis geat jietnadit goalmmaacutet ceahki klusiilla lea

girjegiela laacutegan kvalitatiivvalaš ja kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan Oarjesuopmana

hubmiin erohus ŋ ja nj -konsonaacutenttaid gaskkas lea jaacutevkan (Sammallahti 2006 138)

Daacuteid konsonaacutentačohkiid gohčodan i l v-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkkin

53

Tabealla 12 i l v -aacutelgosaš konsonaacutentačoahkit


ibm imm

idn inn

igŋ iŋŋ

lbm lmm

ldn lnn

lgŋ lŋŋ

vdn vnn

vdnj vnnj

52 Dutkanmetoda

Daacuten dutkamuša lean aacutelggahan dainna ahte aacutelggos lohken buot studeantaiskosiid čađa ja

dahken dan guktii giđđat 2005 ja čakčat 2007 Čoggen excel-tabellii buot dutkamuššii

gullevaš nomeniid main lei feaila konsonaacutentaguovddaacutežis Excel-tabeallas merkejin

juohke feailla oktavuhtii makkaacuter feaila lei makkaacuter nomenis ja saacutetnemaacuteddagis feaila lei

ja gii dan lei dahkan Daacuteid dieđuid lassin muitalin juohke feailla oktavuhtii man

logahagas studeanta čaacutelii studeantan guđe jagi makkaacuter aacutervosaacuteni son oaččui ja galle saacuteni

su čaacutellosis ledje Oaneheamos studeantaiskosis ledje 177 saacuteni ja guhkimus

studeantaiskosis 784 saacuteni Oktiibuot studeanttaid studeantaiskosiin ledje 19532 saacuteni

Go gergen čaacutellimis feaillaid excel-tabellii de identifiserejin konsonaacutentaguovddaacutežiid

feaillaid Feailan atnen konsonaacutentaguovddaacuteža haacutemiid mat ledje kodifiserejuvvon

norpmaid vuostaacute ja rihkko daid Kodifiserejuvvon norpmat leat giellageavaheami

raacutevvagat mat leat čohkkejuvvon giellaoahpaide giellaraacutevagirjjiide ja saacutetnegirjjiide

(Koivusalo 1980 25 Rintala 1992 48) Vaacutettes ja aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiin

dahkkojuvvon feaillaid kategoriserejin golmma jovkui daacutessemolsašuddan- haacutebmen- ja

grafemafeaillaide

Daacutessemolsašuddanfeaillain studeanttat leat čaacutellaacuten nomeniidda boastto daacutesi jogo

gievrras dehe geahnohis daacutesi Daacutessemolsašuddanfeaillat juohkaacutesit vaacutettes

konsonaacutentaguovddaacutežiin dahkkojuvvon feaillaide nappo grafemalaš

daacutessemolsašuddanfeaillaide (ovdamearkkat 19ndash20) ja aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiin

dahkkojuvvon feaillaide kaacutesusfeaillaide (ovdamearkkat 21ndash22)

(19) Buot daacutehpahusat ja oahpput mannet bures (A 32)

(20) Laacutevllas duohta ustitvuođa čajehit mearra duoddar ja aacuteigi (I 33)

(21) ndash ndash dat ii lea hirbmat suohtas ahte ferte guldalit giella maid ii ipmirda ndash ndash

(A 42)

54

(22) Mu mielaacutes lea boastut ahte juos ii leat ruđa fertet seastit dat ndash ndash (A 42)

Grafemalaš daacutessemolsašuddanfeaillain studeanta lea eahpelihkostuvvan čaacutellit

konsonaacutentaguovddaacuteža rivttes daacutessaacutei ja lea feilen konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutelalaš

olggosbuktojumis (ovdamearkkat 19ndash20) Kaacutesusfeaillain čaacutelalaš olggosbuktojupmi

baicce buktaacute ovdan studeantta giellamaacutehtu vaacuteilevašvuođaid danne go studeanta saacutehttaacute

gullat jietnadeamis erohusa gievrras ja geahnohis daacutesi gaskkas ja gullat jietnadeamis

dan makkaacuter sadjehaacutemis nomen galggalii leahkit (ovdamearkkat 21ndash22)

Haacutebmenfeaillaide gullet dakkaacuter daacutehpaacutehusat main studeanta lea haacutebmen saacuteniide dakkaacuter

haacutemiid makkaacuterat saacuteniin eai oba leatge davvisaacutemegielas ja mat eai gaacutevdno

kodifiserejuvvon giellaoahpain eaige giellaraacutevagirjjiin (ovdamearkkat 23ndash24) Saacuteniid ii

leat vejolaš haacutebmet daacutekkaacuteražžan mot studeanttat leat saacuteniid haacutebmen Studeanta lea

feilen nomena sojaheamis ja haacutebmemis

(23) ndash ndash jienasteddje su ođaacutestusaid doaivus (O 4)

(24) Fiermmis saacutehttaacute maid oastit daacutevviriid ja saacuteddet poastta (A 18)

Grafemafeaillaide gullet buot daacutehpaacutehusat main konsonaacutentaguovddaacutežiidda čaacutellojuvvon

haacutemit rihkkot saacuteni kodifiserejuvvon čaacutellinhaacutemi Studeanttat leat čaacutellaacuten

konsonaacutentaguovddaacutežiidda dakkaacuter haacutemiid makkaacuterat saacuteniin eai leat girjegielas ja sii leat

feilen konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutelalaš ovdanbuktojumis (ovdamearkkat 25ndash26)

Haacutebmenfeaillaid ja grafemafeaillaid erohussan lea dat ahte sivva haacutebmenfeilii gaacutevdno

studeantta giellamaacutehtus go fas grafemafeilii sivva gaacutevdno studeantta čalalaš

ovdanbuktojumis nappo studeanta ii leat maacutehttaacuten čaacutellit saacuteni konsonaacutentaguovddaacuteža

riekta Haacutebmenfeaillaid studeanttat leat dahkan eanaš aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiin ja

grafemafeaillaid eanaš vaacutettes konsonaacutentaguovddaacutežiin

(25) Media vaihkkuhus lea stuorra dabbe saacutemis gos maid ollu ndash ndash (O 39)

(26) Gii beare oažžu muitalit iežas dovttuid ja jurdagiid internehtta siidduin (O 24)

Grafemafeaillaide gullet buot feaillat mat leat dahkkojuvvon konsonaacutentaguovddaacuteža

čaacutelalaš ovdanbuktojumis ja mat eai leat daacutessemolsašuddanfeaillat Grafemafeaillaide

lean sirren dakkaacuter nomeniid main ii leat daacutessemolsašuddan eaige dat danne saacutehte

leahkit daacutessemolsašuddanfeaillat Dakkaacuter saacutenit leat omd surggiiduvvon nomenat main

55

čaacutellinfeaila lea vuosttas taacutevtta konsonaacutentaguovddaacutežis (ovdamearka 27)

dahkkinamahusat ja baacuterahisstaacutevvalnomenat main eai leat daacutessemolsašuddamat

(ovdamearkkat 28ndash29) persovdnapronomenat (ovdamearkkat 30ndash31) ja sojakeahtes

pronomenat (ovdamearkkat 32ndash33)

(27) ndash ndashleat rihkomušat su vuostaacute (O 21)

(28) ndash ndashmuitte reahalaš vuoitti-- (O 17)

(29) Fidnen eleraacutevnnipoastta oaivegaacutevppogisndash ndash (O 24)

(30) Soai iskaba aacuteddet aacuteššiid mu laacutehkai ja mun fas sutno laacutehkai (O 2)

(31) ndash ndashiežan oaivvin ja mu skihpaacuterat dadje munje maid bargat (O 3)

(32) ndash ndash jus dat lea buohkkaid dieđus (O 7)

(33) Jus juohkke olbmos lea iečan jurdda bahaacutevuođas ja dan jurdda (I 35)

Daacutessemolsašuddan- ja haacutebmenfeaillaid lean sirren konsonaacutentaguovddaacutežiid

daacutessemolsašuddama mielde kvantitatiivvalaš ja kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddan-

daacutehpaacutehusaide Kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusaide gullet

konsonaacutentačoahkit ja geminaacutehtat main gievrras ja geahnohis daacutesi earuha

guhkkodaterohus omd oahppu oahpu guolli guoli ja kvalitatiivvas

konsonaacutentaguovddaacutežiidda dakkaacuterat main gievrras ja geahnohis daacutesi earuha guhkkodaga

lassin maiddaacutei konsonaacutenttaid šlaacutedja omd ruhta ruđa lokta lovtta Kvalitatiivvalaš

daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusaide gullet maiddaacutei olmmaacutei olbmaacute laacutegan daacutehpaacutehusaid

main girjegielas lea sihke kvantitatiivvalaš ja kvalitatiivvalaš erohus muhto muhtin

suopmaniin beare kvantitatiivvalaš erohus dego Suoma njaacutergga suopmanis omiddotlmmaaj

omiddotlˈmaa Maiddaacutei grafemafeaillain buvttaacuten ovdan leago feaila kvantitatiivvalaš omd

konsonaacutentaguovddaacutežis beare ollu konsonaacutenttat juohkke vai kvalitatiivvalaš omd

konsonaacutentaguovddaacutežis lea boasttokonsonaacutentta maacutenga

Daacutessemolsašuddan- ja haacutebmenfeaillaid kategoriserejin konsonaacutentaguovddaacutežiid mielde

ja naacute ožžon diehtit galle feailla studeanttat dahke iešguhtege

konsonaacutentaguovddaacutešjoavkkus Vai ožžon diehtit makkaacuter čilgehusat studeanttaid dahkan

feaillaide ledje ja man ollu iešguđetge aacuteššit čilgejedje studeanttaid dahkan feaillaide de

kategoriserejin feaillaid vel čilgehusaid mielde iešguđet joavkkuide Naacute ožžon diehtit

makkaacuter sivat konsonaacutentaguovddaacutežiin dahkkojuvvon feaillaide gaacutevdnojedje ja man ollu

iešguđetge čilgehusat vaacuteikkuhehje feaillaid duogaacutežis

56

Ovdamearkan lea čuovvovaš feaila romaacutena bihttaacutes mas studeanta lea dahkan

čaacutellinfeailla baacuterrastaacutevvalnomenis bihttaacute mii galggalii leat ovttadlogu lokatiivvas

geahnohis daacutesis Studeanta lea dahkan daacutessemolsašuddanfeailla go son lea čaacutellaacuten

nomena boastto daacutessaacutei Feaila lea dahkkojuvvon h-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkis mii gullaacute

vaacutettes konsonaacutentaguovddaacutežiidda ja naacute feaila lea dahkkojuvvon grafemalaš

daacutessemolsašuddanfeaillain Daacuten feailla čilgehussan lea ovttageardaacutenahttin ja danne

feaila kategoriserejuvvo grafemalaš daacutessemolsašuddanfeaillaide ja doppe h-aacutelgosaš

konsonaacutentačohkiide ja doppe fas feailla čilgehusa mielde kategoriijai

ovttageardaacutenahttin Daacuteinna seamme vugiin lean analyseren buot nomeniid

konsonaacutentaguovddaacutežiid feaillaid Grafemafeaillaid kategoriserejin feailla iešvuođaid ja

čilgehusaid mielde joavkkuide omd pronomenas munje studeanta lea dahkan

kvantitatiivvalaš feailla nappo čaacutellaacuten konsonaacutentaguovddaacutežii beare unnan konsonaacutenttaid

ja feailla čilgehussan lea boasttoanalysa Grafemafeaillaid in leat juohkaacuten

konsonaacutentaguovddaacutežiid mielde joavkkuide

Go govvidan ja čilgen studeanttaid dahkan feaillaid de buvttaacuten ovdan aacutelggos daacutebaacutelet

feaillaid nappo daid konsonaacutentaguovddaacutežiid main studeanttat leat feilen eanemusat ja

vehaacutebut feilejuvvon haacutemiid buvttaacuten ovdan maŋŋeleappos Lohkki oaidnaacute dalaacuten main

konsonaacutentaguovddaacutežiin studeanttain leat eanemusat riektačaacutellinfeaillat ja ja mii čilge sin

feaillat daacutevjjimusat Daacutessemolsašuddan- ja haacutebmenfeaillaid govvidan sadjehaacutemiid

mielde ja maiddaacutei leatgo feaillat dahkkojuvvon adjektiivvaid veardideamis ja

adjektiivaattribuhtain Naacute govvidan konsonaacutentaguovddaacutežiin dahkkojuvvon feaillaid

Daacuterkkuhussan ii leat dahkat makkaacuterge jurddabohtosiid dan ektui mat giellaoahpalaš

haacutemit dagahit studeanttaide eanemus feaillaid muhto geavahit daid baicce vuohkin

čilget makkaacuter haacutemis nomen lei dalle go studeanta feilii Danne go in leat vaacuteldaacuten

dutkamuššii mielde riekta čaacutellojuvvon konsonaacutentaguovddaacutežiid de lea veadjemeahttun

dadjat main giellaoahpalaš haacutemiin studeanttain leat eanemusat vaacutettisvuođat danne go ii

leat diehtu man ollu iešguđet giellaoahpalaš haacutemit leat obanassiige geavahuvvon

studeantaiskosiin nappo makkaacuter frekveansa dain lea Jos ovdamearkka dihte muhtin

sadjehaacutepmi lea geavahuvvon eanet go iežaacute sadjehaacutemit de lea oalle jaacutehkehahtti ahte

eanet geavahuvvon daacutebaacutelet sadjehaacutemis studeanttat leat soaitaacuten feilet eanet danne go

sadjehaacutemis lea stuorit frekveansa Danne geavahan giellaoahpa aacutevkin beare feaillaid

govvideapmaacutei

57

6 NOMENIID KONSONAacuteNTAGUOVDDAacuteŠFEAILLAT

61 Bohtosiin almmolaččat

Studeanttat dahke oktiibuot 308 feailla nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin mat ledje

davvisaacutemegiela eatnigiela studeantaiskosiin 45 studeantaiskosa ollislaš saacutetnemearis mii

lea 19532 saacuteni 308 feailla lea beare 16 proseantta Daacutet 308 feailla juohkaacutesit

daacutessemolsašuddan- grafema- ja haacutebmenfeaillaide

Govus 1 Feaillat feailajoavkkuid mielde

Govvosis 1 boahtaacute ovdan ahte studeanttat feilejedje eanemusat daacutessemolsašuddamis

Studeanttat dahke bealli feaillain (49 ) 152 feailla daacutessemolsašuddamis Nubbin

eanemusat studeanttat dahke grafemafeaillaid Goalmmadas feaillain (34 ) 103

feailla ledje grafemafeaillat Unnimusat studeanttat dahke haacutebmenfeaillaid Dušse vehaacute

badjelas guđaacutedas (17 ) 53 feailla ledje haacutebmenfeaillat Čieža studeantta eai feilen

nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin oktiige ja eanemusat feiliiga guokte studeantta geat

dagaiga iežaska studeantaiskosiin 26 ja 25 feailla nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin

Muđui studeanttat feilejedje studeantaiskosiin beare moatti geardde guhtenai ja dallenai

sis ledje vaacutettisvuođat beare dihto riektačaacutellinaacuteššiiguin omd pronomeniid riektačaacutellimis

Studeanttat daacutevjaacute geardduhedje feailla go čaacutelle boastto haacutemi maacuteŋgga geardde

Go feaillaid geahčada grafemalaččat vaacutettes ja aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiid mielde de

boađus lea vehaacuteš iežaacutelaacutegan ja daacutet boahtaacute ovdan govvosis 2

Daacutessemolsa-šuddanfeaillat


Haacutebmenfeaillat 17

58

Govus 2 Feaillat juhkkojuvvon ortograacutefalaš feaillaide ja studeantta giellamaacutehtu

dagahan feaillaide

Govvosis 2 boahtaacute ovdan ahte feaillain measta golbma njealjaacutedasa (74 ) 229 feailla

ledje ortograacutefalaš feaillat Studeanttaide dagahedje stuorimus vaacutettisvuođaid diehtit mot

saacuteniid konsonaacutentaguovddaacutežiid galgaacute čaacutellit riekta davvisaacutemegiela ortografiija mielde

nappo studeanttain ledje vaacutettisvuođat nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiid čaacutelalaš

olggosbuktojumis Studeanttat eai haacutelddašan nomena konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutelalaš

haacutemi eaige saacutehttaacuten čaacutellimis dorvvastit iežaset jietnadeapmaacutei muhto fertejedje muitit ja

diehtit konsonaacutentaguovddaacuteža riektačaacutellinnjuolggadusaid Studeanttaid giellamaacutehtu

dagahii feaillaid oktiibuot 26 proseantta (79 feailla) ja daacuteidda feaillaide gaacutevdnui

čilgehus studeanttaid giellamaacutehtus (govus 2) Daacuteid feaillaid oktavuođas čaacutelalaš

olggosbuktojupmi baicce čaacutejehii makkaacuter feaillaid studeanttat dahke daacutekkaacuter

konsonaacutentaguovddaacutežiin main čielgasit gullaacute erohusa gievrras ja geahnohis daacutesi

gaskkas

Go govvosa 2 sisdoalu geahčada daacuterkileappot ja guorahallaacute mat leat ortograacutefalaš

feaillat ja studeantta giellamaacutehtu dagahan feaillat de šaddaacute govvosa 3 laacutegan govus

Ortograacutefalaš feaillat 74

Studeantta giellamaacutehtu

dagahan feaillat 26

59

Govus 3 Feaillat juhkkojuvvon feailaluohkaacuteid mielde

Govvosis 3 boahtaacute ovdan ahte studeanttat feilejedje eanemusat grafemalaš

daacutessemolsašuddamis nappo čaacutelle grafemalaččat vaacutettes konsonaacutentaguovddaacutežiidda

boastto daacutesi Studeanttat dahke feaillain guokte viđaacutedasa (41 ) 126 feailla grafemalaš

daacutessemolsašuddamis Grafemalaš daacutessemolsašuddanfeaillain studeanttat feilejedje

eanemusat h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin omd meahcci jienat ja klusiila-ja

affrikaacutehtageminaacutehtain omd saacutepmelažžain

Nubbin eanemusat studeanttat baacutertidedje grafemafeaillain oktiibuot 103 geardde

Feaillain vehaacuteš badjelas goalmmaacutedas (34 ) ledje grafemafeaillat (govus 3)

Grafemafeaillan studeanttat dahke čaacutellinfeaillaid konsonaacutentaguovddaacutežiid kvantitehtas ja

namalassii daacutekkaacuter daacutehpahusain main konsonaacutentaguovddaacutežiin lei h-konsonaacutentta

degomat suorgaacutesiin omd daacutehppaacutehusaid ja pronomenain omd juohkke main

studeanttat fertejit beare diehtit ja muitit mot saacutenit čaacutellojuvvojit

Govvosis 3 oaidnaacute ahte goalmmaacutedin eanemusat studeanttat dahke haacutebmenfeaillaid mat

ledje vehaacute badjel guđaacutedasa (17 ) buot feaillain Studeanttat feilejedje nomeniid

sojaheamis nappo haacutebmemis 53 geardde Nomeniid haacutebmen dagahii studeanttaide

eanemusat vaacutettisvuođaid preaspirašuvnnakeahtes konsonaacutentačohkiin omd baacuterggui

gievrasat Haacutebmenfeaillain studeanttat čaacutelle nomeniid dakkaacuter haacutemiide makkaacuterat saacuteniin

eai oba leatge Unnimusat studeanttat feilejedje sadjehaacutemiiguin dušše 26 geardde

Feaillain dušše vuollel logaacutedas (8 ) ledje kaacutesusfeaillat Daacuteid studeanttat dahke aacutelkes

konsonaacutentaguovddaacutežiin nappo dakkaacuteriin main gullaacute čielgasit gievrras ja geahnohis daacutesi

erohusa Studeanta čaacutelii baacuterrastaacutevvalnomena konsonaacutentaguovddaacuteža boastut man dihte

nomen šattai boastto sadjehaacutepmaacutei Studeanttat dahke kaacutesusfeaillaid giellaoahpalaš

Grafemalaš dm-feaillat

41

Grafemafeaillat 34

Haacutebmen- feaillat 17

Kaacutesusfeaillat 8

60

sadjehaacutemiin ja sii čaacutelle daacutevjjimusat genetiiva-akkusatiivva sadjaacutei nominatiivva omd

geavahit nu vaacutettes giella ožžon vehaacuteš ruhta Studeanttat feilejedje eanemusat nuppi

ceahki h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin dego manne Jeltsin ain joatkka soahti ja

preaspirašuvnnakeahtes konsonaacutentačohkiin dego Daacuten aacuteigge nuoraide luonddu lea

Govvosis 4 boahtaacute ovdan makkaacuter konsonaacutentaguovddaacutežiin studeanttat dahke eanemusat

daacutessemolsašuddan- ja haacutebmenfeaillaid

Govus 4 Daacutessemolsašuddan- ja haacutebmenfeaillat konsonaacutentaguovddaacutežiid mielde

Govvosis 4 boahtaacute ovdan ahte njeallje viđaacutedasa (81 ) daacutessemolsašuddan- ja

haacutebmenfeaillain studeanttat dahke viđa konsonaacutentaguovddaacutešjoavkkus eanemusat h-

aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin ja klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtain ja unnimusat i l v-

aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin Studeanttat feilejedje 168 geardde daacuten viđa

konsonaacutentaguovddaacutešjoavkkus go daacutessemolsašuddan- ja haacutebmenfeaillat ledje oktiibuot

204

Govvosis 4 oaidnaacute ahte golbma stuorimus konsonaacutentaguovddaacutešjoavkku gullet

grafemalaš daacutessemolsašuddanfeaillaide ja dat gokčet 59 proseantta daacutessemolsašuddan-

ja haacutebmenfeaillain Eanemusat studeanttaide dagahedje riektačaacutellinfeaillaid h-aacutelgosaš

konsonaacutentačoahkit ja klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtat main goappašiin studeanttat

feilejedje 46 geardde (22 ) (govus 4) h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin dahkkojuvvon

feaillat ledje ovdamearkka dihte daacutekkaacuterat su daacutehttu vuosta guhkkes aacuteigaacutei ja klusiila-

ja affrikaacutehtageminaacutehtain daacutekkaacuterat loddis saacutepmelažžat Goalmmaacutedin eanemusat

h-aacutelgosaš kč 22

klusiila- ja affrikaacutehta-geminaacutehtat

22 preaspira-

šuvnnalaš kč 15

preaspirašuvnna-keahtes kč

12

il v-aacutelgosaš kč 10

CII h-aacutelgosaš kč 4

CII geminaacutehtat 4

r-aacutelgosaš kč 3

s t-aacutelgosaš kč 3

CIII -geminaacutehtat 2

k-aacutelgosaš kč 2

klusiilanasaacutela-čoahkit

1

61

studeanttat feilejedje preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačohkiin 30 geardde (15 ) (govus

4) Ovdamearkan preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačohkiin dahkkojuvvon feaillain leat

omd mearkkan dat lea lunddolaš laacutevkki Saacutehttaacutenai dadjat ahte daacutet golbma joavkku

orrot leahkime studeanttaide vaacuteddaacutesat ja daacutet joavkkut leatnai dakkaacuterat mas studeantta

lea vaacutettis atnit čaacutellimis veahkkin iežas njaacutelmmaacutelaš giela

Govvosis 4 boahtaacute ovdan ahte njealjaacutedin ja viđaacutedin eanemusat studeanttat feilejedje

preaspirašuvnnakeahtes ja i l v-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin preaspirašuvnnakeahtes

konsonaacutentačohkiin studeanttat dahke 25 feailla (12 ) omd boastto sadjehaacutemi čaacutellimis

Dat lea maid stuorra fitnodagaid gilvvu ja nomena haacutebmemis Laacutevllas duohta

ustidvuođa čajehit i l v-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin studeanttat feilejedje 20 geardde

(10 ) ja dahke omd kaacutesusfeaillaid daacuterbbašit maid buorre aacuteibmu ja haacutebmenfeaillaid

vaikkuhusat oidnojiid nissoniid ja aacutelmmaid olggooaidnus Daacuteid konsonaacutentačohkiid

feaillat gullet kaacutesus- ja haacutebmenfeaillaide ja daidda čilgehus gaacutevdno studeantta

giellamaacutehtus iige ortografiija haacutelddašeamis Kaacutesus- ja haacutebmenfeaillat ledje moatti

studeantta vaacutettisvuohta

Govvosis 5 boahtaacute ovdan makkaacuter čilgehusat studeanttaid feaillaide leat

Govus 5 Feaillaid čilgehusat

Ovttageardaacute-nahttin

37

Boasttoanalysa 32

Suopman-interfereansa

15

Boasttoanalogiija 12

Suomagiela interfereansa

2

Njuolggadusa vaacuteilevaš

haacutelddašeapmi 1

Saacuteniid čaacutellinhaacutemi sehkken

1 sehkken

0

62

Govvosis 5 boahtaacute ovdan ahte stuorimus oasi studeanttaid feaillain 96 proseantta

čilgejit njeallje siva ovttageardaacutenahttin boasttoanalysa suopmaninterfereansa ja

boasttoanalogiija Guokte siva ovttageardaacutenahttin ja boasttoanalysa čilgejit goittotge

goase golbma njealjaacutedasa (69 ) feaillain Ovttageardaacutenahttin čilge eanemusat 112

feailla (38 ) Ovttageardaacutenahttimis studeanttat čaacutelle nomena konsonaacutentaguovddaacutežii

dan haacutemi mii lea nomenii daacutebaacuteleamos ja mii geavahuvvo eanemusat Studeanttat

ovttageardaacutenahtte erenoamaacutežit baacuterrastaacutevvalnomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin maid sii

čaacutelle gievrras daacutessaacutei nomena vuođđohaacutepmaacutei omd Larsena romaacutena bihttas

Govvosis 5 oidno ahte boasttoanalysa čilge nubbin eanemusat studeanttaid feaillaid

Boasttoanalysa čilge 100 feailla (32 ) Boasttoanalysas studeanttas lei nomena

konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutellima haacuterraacutei hypotesa dehege aacutervalus mii lei boastut omd

suopmelažžaid Studeanta lea geardduhan iežas boastto hypotesa maacuteŋgii Govvosis 5

boahtaacute ovdan ahte goalmmaacutedin eanemusat konsonaacutentaguovddaacuteža feaillaid čilge

studeantta suopmaninterfereansa 46 geardde (15 ) Dakkaacuter daacutehpaacutehusas studeanta

vaacutelddii maacutelle konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutellimii iežas jietnadeamis omd Sii imaštallet

iezaset daacuteviid Suopmaninterfereansa vuhttui erenoamaacutežit studeanttain geat hupme

Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniid Njealjaacutedin eanemusat feaillaid čilge boasttoanalogiija 37

feailla (12 ) (govus 5) Analogiijafeaillaid dagadettiin studeanttat heivehedje

konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutellimii oahpes njuolggadusa man sii heivehedje dakkaacuter sadjaacutei

gos dan ii saacutehttaacuten geavahit omd čuiggiide lei daddjon

62 Daacutessemolsašuddanfeaillat

Daacutessemolsašuddanfeaillaide gullet buot daacutehpaacutehusat main studeanta lea feilen saacuteniid

daacutessemolsašuddamiin nappo čaacutellaacuten nomena konsonaacutentaguovddaacuteža boastto daacutessaacutei

Daacutessemolsašuddanfeaillat ledje oktiibuot 152 Grafemalaš daacutessemolsašuddamis

studeanttat dahke 126 feailla mii lea vehaacute badjel njeallje viđaacutedasa (83 ) buot

daacutessemolsašuddanfeaillain Kaacutesusfeaillaid studeanttat dahke dušše 26 geardde mii lea

vuollaacutei viđaacutedasa (17 ) daacutessemolsašuddanfeaillain

63

Go geahčada makkaacuter konsonaacutentaguovddaacutežiin studeanttat dahke eanemusat

daacutessemolsašuddanfeaillaid de dat boahtaacute ovdan govvosis 6

Govus 6 Daacutessemolsašuddanfeaillat konsonaacutentaguovddaacutežiid mielde

Govvosis 6 boahtaacute ovdan ahte njeallje viđaacutedasa (80 ) daacutessemolsašuddanfeaillain

studeanttat dahke golmma konsonaacutentaguovddaacutešjoavkkus Daacutein konsonaacutentaguovddaacutežiin

studeanttat dahke oktiibuot 122 feailla h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin 46 feailla (30 )

klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtain 46 feailla (30 ) ja preaspirašuvnnalaš

konsonaacutentačohkiin 30 feailla (20 ) h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin ja klusiila- ja

affrikaacutehtageminaacutehtain studeanttat feilejedje seamme ollu ja daacutet guokte joavkku ledjenai

dat daacutessemolsašuddanjoavkkut maid riektačaacutellimis studeanttat baacutertidedje eanemusat

h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin studeanttat dahke daacuten sullasaš čaacutellinfeaillaid aacutehčči

mielas lihkkus klusiila- ja nasaacutelageminaacutehtaingis daacutekkaacuteriid saacutepmelažžat ja

preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačohkiingis daacutekkaacuteriid ii leat vuoittu muhto rehalaacuteš

speallan Golbma eanemusat feilejuvvon konsonaacutentaguovddaacutešjoavkku gullet grafemalaš

daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusaide main gievrras ja geahnohis daacutesi erohusa lea vaacutettis

dehe veadjemeahttun iežas jietnadeami bakte gullat Daacuteid konsonaacutentaguovddaacutežiid

riektačaacutellimii studeanta ii saacutehttaacuten atnit iežas jietnadeami veahkkin dehe dan aacutevkaacutešuhttin

lei vaacutettis Studeanta lea baicce ferten atnit aacutevkin earret earaacute giellaoahpa ja ortografiija

njuolggadusaid vai čaacutellaacute konsonaacutentaguovddaacutežiid riekta Grafemalaš

daacutessemolsašuddanfeailla sivvan lea dat ahte studeanta ii leat haacutelddašan

konsonaacutentaguovddaacuteža olggosbuktojumi namalassii čaacutellima



30

preaspira-šuvnnalaš kč

20



4






1

64

Govvosis 6 (s 63) oaidnaacute ahte studeanttat leat dahkan daacutessemolsašuddanfeaillaid

maiddaacutei iežaacute konsonaacutentaguovddaacutežiin muhto dat dagahedje studeanttaide beare viđaacutedasa

(20 ) daacutessemolsašuddanfeaillain Daacutein feaillain earret s t -aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin

dahkkojuvvon čaacutellinfeaillain studeanttat čaacutelle nomeniid boastto sadjehaacutemiide nappo

dahke kaacutesusfeaillaid Studeanttat čaacutelle nomeniid boastto sadjehaacutepmaacutei 26 geardde (18 )

ja sii dahke feaillaid grafemalaččat aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiin Kaacutesusfeaillat ledje

beare moatti studeantta vaacutettisvuohta ja sii dahke kaacutesusfeaillaid eanemusat nuppi ceahki

h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin omd ožžon vehaacutes ruhta ja preaspirašuvnnakeahtes

konsonaacutentačohkiin omd Daacuten aacuteigge nuoraide luonddu lea menddo dehaacutelaš

Kaacutesusfeaillaid sivva gaacutevdno studeantta giellamaacutehtus iige daacutein studeanttain orron

leahkime beare nanu eatnigiela maacutehttu davvisaacutemegielas ja sii leatge soaitaacuten oahppat

davvisaacutemegiela omd vierrogiellan

Go geahčada makkaacuter giellaoahpalaš haacutemiin nomenat ledje go studeanttat dahke

daacutessemolsašuddanfeaillaid de tabeallas šaddaacute daacutekkaacuter

Tabealla 13 Daacutessemolsašuddanfeaillat giellaoahpalaš haacutemiid mielde

Haacutemit Feailamearri

nom 34

gen 37

akk 28

lok 23

ill 6

kom 3

ess 10

adj attr 6

adj veardid 5

oktiibuot 152

Tabeallas 13 boahtaacute ovdan ahte studeanttat feilejedje eanemusat giellaoahpalaš

sadjehaacutemiin nominatiivvas genetiivvas ja akkusatiivvas Studeanttat feilejedje

giellaoahpalaš sadjehaacutemiin oktiibuot 100 geardde mii lea badjel golbma viđaacutedasa (65

) daacutessemolsašuddanfeaillain Dušše 42 feailla studeanttat dahke iežaacute sadjehaacutemiin

maid gohčodit sisdoallosadjehaacutepmin Vehaacute badjel viđaacutedasa (27 ) daacutessemolsašuddan-

feaillain studeanttat dahke sisdoallosadjehaacutemiin Erenoamaacutežit lokatiiva haacutesttuhii

studeanttaid riektačaacutellinmaacutehtuid danne go studeanttat dahke badjel beali

65

sisdoallosadjehaacutemiin dahkkojuvvon feaillain lokatiivvas Maiddaacutei essiiva dagahii

muhtin veardde feaillaid

Daacutessemolsašuddanfeaillain studeanttat feilejedje eanemusat nomeniid ovttaidloguin

dušše 27 geardde maacuteŋggaidlogus Daacutesa saacutehttaacute goittotge leahkit sivvan dat ahte

studeanttat soite čaacutellit nomeniid daacutevjjibut ovttaidlogus go maacuteŋggaidlogus ja naacute

ovttaidlogu frekveansa soittii leat stuorit go maacuteŋggaidlogu frekveansa ja daacutet soittii

vaacuteikkuhit maiddaacutei feailameriide Danne go lean guođđaacuten riekta čaacutellojuvvon nomeniid

dutkamuša olggobeallaacutei de in dieđe man ollu dutkanmateriaacutelas ledje obalohkaacutei

ovttaidlogu ja maacuteŋggaidlogu mearit iige danne leat vejolaš dahkat makkaacuterge

jurddabohtosiid das dagahago ovttaid- vai maacuteŋggaidlohku studeanttaide eanet

riektačaacutellinvaacutettisvuođaid vai vaacuteikkuhago daid frekveansa feailameriide Studeanttat

dahke daacutessemolsašuddanfeaillaid eanemusat baacuterrastaacutevvalnomeniin dušše 14 feailla

baacuterahisstaacutevvalnomeniin ja guokte kontrakšuvdnanomeniin Daacutesa soaitaacute leahkit sivvan

dat ahte baacuterahisstaacutevval- ja kontrakšuvdnanomenat leat haacutervenet sojahantiippat go

baacuterrastaacutevvalnomenat ja danne maiddaacutei daid feailamearit leat unnibut

Daacutessemolsašuddanfeaillaid čilgejit čuovvovaš aacuteššit

Govus 7 Daacutessemolsašuddanfeaillaid čilgehusat

Govvosis 7 oaidnaacute ahte goase golbma njealjaacutedasa (73 ) daacutessemolsašuddanfeaillain

čilgejit guokte siva ovttageardaacutenahttin ja boasttoanalysa Goase beali (48 )

čaacutellinfeaillain čilge ovttageardaacutenahttin 73 feailla Ovttageardaacutenahttimis studeantta

vaacutellje konsonaacutentaguovddaacutežii daacutebaacutelet daacutesi ja baacuterrastaacutevvalnomeniin dat orui leahkime



Boastto- analogiija

12


11

suomagiela interfereansa

3

sehkken 1

66

gievrras daacutessi man studeanttat čaacutelle daacutevjjimusat baacuterrastaacutevvalnomena

konsonaacutentaguovddaacutežii omd Larsena romaacutena bihttaacutes 39 daacutehpaacutehusas

daacutessemolsašuddanfeaillaid čilge boasttoanalysa mii čilge njealjaacutedasa (25 )

daacutessemolsašuddanfeaillain Go studeanta dahkaacute boasttoanalysa sus lea juogalaacutegan

aacutervalus konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutellimis mii ii leat riekta omd studeanta čaacutellaacute buot aš-

loahppasaš baacuterrastaacutevvalnomeniid gievrras daacutesis saacutepmelažžat Dego govvosis 7 oidno

ovttageardaacutenahttima ja boasttoanalysa lassin iežaacute sivat čilgejit vehaacute badjel njealjaacutedasa

(27 ) daacutessemolsašuddanfeaillain

621 Grafemalaš daacutessemolsašuddanfeaillat

6211 Konsonaacutentačoahkit

Grafemalaš daacutessemolsašuddanfeaillaid studeanttat dahke oktiibuot 126 Grafemalaš

daacutessemolsašuddamis studeanta ii saacutehttaacuten atnit iežas jietnadeami veahkkin dehe dan

aacutevkaacutešuhttin lei vaacutettis Gievrras ja geahnohis daacutesi erohusa lea vaacutettis dehe veadjemeahttun

iežas jietnadeami bakte gullat Grafemalaš daacutessemolsašuddamii gullet

konsonaacutentačoahkit main lea kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan ja geminaacutehtat main

leat kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddan Kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddamis gievrras

ja geahnohis daacutesi earuha konsonaacutentaguovddaacuteža guhkkodat omd oahppu oahpu ja

kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddamis konsonaacutentta šlaacuteja rievdan omd spaacutebba spaacuteppa

Kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddamis studeanttat feilejedje 80 geardde ja daacutet dahkaacute

badjel golbma viđaacutedasa (63 ) grafemalaš daacutessemolsašuddanfeaillain Kvalitatiivvalaš

daacutessemolsašuddanfeaillat ledje goase beali vehaacutebut 46 feailla ja vaacutedjit guokte viđaacutedasa

(37 ) grafemalaš daacutessemolsašuddanfeaillain studeanttat dahke kvalitatiivvalaš

daacutešsemolsašuddamis Grafemalaš daacutessemolsašuddanfeaillaid čilge dat ahte studeanta ii

leat maacutehttaacuten čaacutellit konsonaacutentaguovddaacuteža riekta nappo son ii leat haacutelddašan

konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutelalaš ovdanbuktima

67

Tabeallas 14 boahtaacute ovdan makkaacuter giellaoahpalaš haacutemiin nomenat ledje go studeanttat

dahke grafemalaš daacutessemolsašuddanfeaillaid

Tabealla 14 Konsonaacutentačohkiid feaillat giellaoahpalaš haacutemiid mielde

Haacutemit h-aacutelgosaš kč preaspiraš kč s t-aacutelgosaš kč oktiibuot

nom 5 12 - 17 gen 13 2 1 16

akk 3 5 2 10

lok 13 3 - 16

ill 2 2 - 4

kom 1 2 - 3

ess 1 3 - 4

adjattr 5 1 - 6

adj veardid 3 - 1 4

oktiibuot 46 30 4 80

Tabeallas 14 oaidnaacute ahte studeanttat dahke 46 feailla h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin 30

feailla preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačohkiin ja njeallje feailla s- t-aacutelgosaš konsonaacutenta-

čohkiin h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin studeanttat dahke stuorimus oasi feaillain

genetiivvas ja lokatiivvas goappaacutenai sadjehaacutemis 13 geardde Adjektiivaattribuhtain

studeanttat feilejedje viđa geardde Obalohkaacutei studeanttat baacutertidedje beare moatti

geardde dakkaacuter attribuhtain maid konsonaacutentaguovddaacutežis lei juoga iežaacute

konsonaacutentačoahkki go h-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkki Preaspirašuvnnalaš

konsonaacutentačohkiin studeanttat feilejedje eanemusat nominatiivvas 12 geardde

Obalohkaacutei studeanttat dahke čaacutellinfeaillaid eanemusat giellaoahpalaš sadjehaacutemiin ja

lokatiivvas

Studeanttat feilejedje konsonaacutentačohkiin eanemusat sadjehaacutemiid ovttaidloguin beare

čieža geardde maacuteŋggaidlogus Mu materiaacutela vuođul ii leat saacutehte vaacutestidit manne

studeanttat feilejedje juste daacutein sadjehaacutemiin ja manne studeanttat feilejedje nu ollu eanet

ovttaidlogu haacutemiin Daacutesa soaitaacute leahkit sivvan dat ahte sadjehaacutemit main studeanttat

feilejedje eanet leat daacutebaacuteleappot gielas go iežaacute sadjehaacutemit dehe dasto daacutet sadjehaacutemit

ledje studeanttaide riektačaacutellima daacutefus vaacuteddaacuteseappot go iežaacute sadjehaacutemit Mearkkašahtti

lea dat ahte komitatiivvas studeanttat feilejedje beare golbmii olles dutkamušas mii lea

oalle miellagiddevaš iđa veardidettiin iežaacute sadjehaacutemiide main feailamearit ledje

stuoribut Konsonaacutentačohkiin studeanttat dahke feaillaid eanemusat

baacuterrastaacutevvalnomeniin beare čieža geardde baacuterahisstaacutevvalnomeniin

68

Konsonaacutentačohkiid 80 feilii gaacutevnnahin njeallje čilgehusa mat bohtet ovdan tabeallas

15

Tabealla 15 Konsonaacutentačohkiid feaillaid čilgehusat

Čilgehus h-aacutelgosaš kč preaspiraš kč s t-aacutelgosaš kč Oktiibuot

Ovttageardaacutenahttin 21 16 2 39 Suopmaninterfereansa 13 4 17

Boasttoanalysa

BoaBoasttoanalogiija

9 3 12

Boasttoanalogiija 3 7 2 12

Oktiibuot 46 30 4 80

Tabeallas 15 oidno ahte ovttageardaacutenahttin čilge 39 feailla goase beali (49 ) feaillain

Ovttageardaacutenahttin čilge daacutevjjimusat h-aacutelgosaš ja preaspirašuvnnalaš

konsonaacutentačohkiid feaillaid Suopmaninterfereansa čilge 17 feailla nappo viđaacutedasa (21

) feaillain ja suopmaninterfereansa vuhttui eanemusat h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin

Vuollaacutei guđaacutedasa (15 ) konsonaacutentačohkiid feaillain čilgejit sihke boasttoanalysa ja

boasttoanalogiija goabbaacutenai čilge 12 feailla Boasttoanalysa vuhttui eanet h-aacutelgosaš

konsonaacutentačohkiin ja boasttoanalogiija eanet preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačohkiin s

t-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiide studeanttat geavahedje ovttageardaacutenahttima ja

boasttoanalogiija

Muhtin riektačaacutellinfeaillaid livččii saacutehttaacuten čilgehusa daacutefus bidjat maacuteŋgga kategoriijai

muhto dakkaacuter daacutehpaacutehusas lean aacutekkastallan manne lean čilgen feailla justa dainna

čilgehusain go lean Feailla šaddamii leat saacutehttaacuten vaacuteikkuhit maiddaacutei maacuteŋga aacutešši

oktanaga ja daacutekkaacuter oktavuođas lean buktaacuten daid molssaeavttuid ovdan Soames iežaacute

livčče soaitaacuten analyseret muhtin feaillaid iežaacute laacutedje muhto go lean bidjan feailla dihto

čilgehusa vuollaacutei de lean geahččalan aacutekkastallat manne lean naacute bargan Buvttaacuten

daacutebaacuteleamos feaillaid ja čilgehusaid ovdan aacutelggos ja dan maŋŋel feaillaid mat eai lean

nu daacutebaacutelaččat Daacuteinna laacutedje lohkki dalaacuten oaidnaacute mat leat čaacutellinfeaillaid daacutebaacuteleamos

čilgehusat makkaacuterat feaillat leat ja makkaacuter konsonaacutentaguovddaacutežiin studeanttat

feilejedje eanemusat

69

62111 Ovttageardaacutenahttinfeaillat

Ovttageardaacutenahttin čilge goase beali (49 ) konsonaacutentačohkiid feaillain 39 daacutehpaacutehusa

Konsonaacutentaguovddaacuteža ovttageardaacutenahttima duogaacutežis soaitaacute leahkit dat ahte studeanta ii

leat muitaacuten mot konsonaacutentaguovddaacuteža galgaacute čaacutellit dihto oktavuođas ja lea danne

dorvvastan ovttageardaacutenahttimii Ovttageardaacutenahttimii lea daacutebaacutelaš ahte giela oahpahalli

eahpesihkkaris dilis dorvvasta dovdomearkkahis haacutepmaacutei danne go dat lea aacutelkit ja naacute

giela oahpahalli geahpida iežas gielalaš noađi (Richards 1973a 99)

Ovttageardaacutenahttimii laktaacutesa diehtu leago giela iđa dovdomearkkalaš vai

dovdomearkkahis Dovdomearkkalaš haacutepmi lea haacuterveneabbo mohkkaacutet eanet

raacuteddjejuvvon go fas dovdomearkkahis haacutepmi lea daacutebaacuteleabbo njuolggadusaid vuloš ja

danne aacutelkit (James 1998 182) Danne go baacuterrastaacutevvalnomeniin lea vuođđohaacutemis

gievrras daacutessi dat lea konsonaacutentaguovddaacuteža dovdomearkkahis haacutepmi Geahnohis daacutessi

spiehkkasa das ja lea baacuterrastaacutevvalnomeniid dovdomearkkalaš haacutepmi Dovdomearkkalaš

haacutemi lea vaacuteddaacuteset oahppat ja muitit danne go dat spiehkkasa vaacuteldonjuolggadusas ja

geavahuvvo haacuterveneappot ja beare dihto daacutehpaacutehusain (James 1998 182) Studeanttat

fertejit muitit baacuterrastaacutevvalnomeniid čaacuteledettiin goas geahnohis daacutesi galgaacute geavahit Vai

giela oahpahalli haacutelddaša dovdomearkkalaš haacutemi son daacuterbbaša eanet dieđu dan

geavaheapmaacutei go fas dovdomearkkahis haacutemi haacutelddašeapmi ii gaacuteibit giela oahpahallis nu

olu naacutevccaid (James 1998 182) Giela oahpahalli beassaacute aacutelkibun go geavaha dan dieđu

buorrin mii sus jo jovssusgiela njuolggadusain lea (Richards 1973a 99)

Studeanttat ovttageardaacutenahtte 21 h-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkis Studeanttat

ovttageardaacutenahtte nomena konsonaacutentaguovddaacuteža gievrras daacutessaacutei Ovttageardaacutenahttimiin

aacutevkkaacutestalle vihtta studeantta geat dahke 19 feailla ja maacuteŋgii seamme saacuteni oktavuođas

Ovttageardaacutenahttimii lea daacutebaacutelaš ahte giela oahpahalli geavaha eanet dovdomearkkahis

haacutemi ja dovdomearkkalaš haacutepmi baacutezahallaacute geavaheami daacutefus dovdomearkkahis haacutemiide

(James 1998 187) Daacutevjjimusat studeanttat ovttageardaacutenahtte nomeniid gievrras daacutessaacutei

akkusatiivvas (ovdamearka 34) lokatiivvas (ovdamearka 35) ja attribuhtain

(ovdamearkkat 36ndash37)

(34) ndash ndash orgaacutenisašuvnnat eai oažžon veahkehit Sovjet Lihttu ndash ndash (O 4)

(35) ndash ndash romaacutena bihttaacutes ndash ndash (E 25)

70

(36) Ođasdieđihangaskaoami Saacutepmelaš ii leat šat guhkkes aacuteigaacutei leamaš (A 45)

(37) ndash ndash ii noga nu guhkkes aacuteigaacutei ndash ndash (E 41)

Studeantta gii feilii ovdamearkkas 34 feailla saacutehtaacutelii jurddaacutešit maiddaacutei

suopmaninterfereanssa boađusin danne go Deanu čaacutezaacutedaga suopmanhubmiin lea

goalmmaacutet ja nuppi ceahki neutralisašuvdna dakkaacuter nomeniin main lea

konsonaacutentaguovddaacutežis h-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkki (Sammallahti 2006 127)

Neutralisašuvnna boađusin studeanttat čaacutelle maacuteŋgii konsonaacutentaguovddaacuteža gievrras

daacutessaacutei dalle go dat lei dakkaacuter vokaacutelaguovddaacuteža ovdal mii jietnaduvvui oanehažžan Daacutet

studeanta oalle sihkkarit hupmat Deanu čaacutezaacutedaga suopmana danne go son čaacutelii

Ohcejoga logahagas ja su studeantaiskosis vuhttojedje daacuten suopmana iešvuođat Sivva

manne navddaacuten su feailla goittotge ovttageardaacutenahttima boađusin lea dat go son čaacutelii

gievrras daacutesi maiddaacutei dakkaacuter konsonaacutentačohkiide main su suopman rievtti mielde

livčče joba veahkehan riektačaacutellimis

Preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačohkiin studeanttat dahke 16 ovttageardaacutenahttinfeailla

ja s- t-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin guktii (ovdamearka 41) Guokte studeantta geat

ovttageardaacutenahtiiga h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin dagaiga dan maiddaacutei

preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačohkiid oktavuođas Soai dagaiga logi feailla maid soai

dagaiga sihke seamme saacuteniid ja ovttaskas saacuteniid oktavuođas (ovdamearkkat 38ndash41)

(38) Sii gaacuteibidedjet iežaset riika riika mii gullo dušše sidjiide (O 4)

(39) Stuora joavkuide son lea boahtan dovddusin suopmelaš jazz-joavkuin

Rinneradioin (I 12)

(40) ndash ndash dange baacuteiki dat lea massan juo aacuteigaacute (A 45)

(41) Ja oačču doallat fiesta buot fulkiidda ja ustibiidda go naacuteitala muhto ndash ndash (O 20)

Studeanttat geat ovttageardaacutenahtte orro čaacutelliime baacuterrastaacutevvalnomeniid daacutevjjibut

gievrras daacutessaacutei go geahnohis daacutessaacutei Orru nu ahte jos studeanta lea eahpesihkar goappaacute

daacutesis baacuterrastaacutevvalnomena konsonaacutentaguovddaacuteža galgaacute čaacutellit dalle son vaacutellje aacutelkibut

dovdomearkkahis gievrras daacutesi Feaillaid duogaacutežis soaitaacute leahkit dat ahte studeanttat eai

haacutelddaš riektačaacutellinnjuolggadusaid nu bures daacuteid konsonaacutentačohkiid oktavuođas ja

dorvvastit aacutelkibut dalle ovttageardaacutenahttimii Studeanttaid dahkan feaillat ledje

systemaacutehtalaččat go studeanta mearridii mot nomena konsonaacutentaguovddaacuteža galggai

čaacutellit de son čaacutelii nomena maacuteŋgii seamme laacutedje

71

62112 Suopmaninterfereansa

Suopmaninterfereansa čilge nubbin eanemusat konsonaacutentačohkiid riektačaacutellinfeaillain

17 feailla nappo viđaacutedasa feaillain Suopmaninterfereansa vuhttui Deanu čaacutezaacutedaga

suopmanhubmiid feaillain Girjegiella earuha h-aacutelgosaš konsonaacutentaguovddaacutežiin gievrras

ja geahnohis daacutesi go fas Deanu čaacutezaacutedaga suopmanis h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin lea

goalmmaacutet ja nuppi ceahki neutralisašuvdna (Sammallahti 2006 127) Ovdamearkka

dihte aacutehčči-nomena ovttaidlogu nominatiiva aacutehčči ja akkusatiiva aacutehči jietnaduvvojit

ovtta laacutedje sihke vokaacutela- ja konsonaacutentaguovddaacutežiid ja sokki haacuterraacutei auml˙hčii Studeanta ii

gula daacutessemolsašuddanerohusa ii mange posišuvnna bakte danne go dat jietnaduvvojit

ovtta laacutedje ja jos son aacuteigu čaacutellit konsonaacutentaguovddaacuteža riekta de son ferte muhtin iežaacute

laacutedje diehtit mot konsonaacutentaguovddaacuteža galgaacute čaacutellit iešguhtenai dilis

Go jovssusgiella lea eanet dovdomearkkalaš go gaacuteldogiella nappo jovssusgielas leat

eanet njuolggadusat ja raacuteddjehusat go gaacuteldogielas dalle jovssusgiela oahppan lea vaacutettis

studentii go son ii saacutehte sirdit gaacuteldogiela haacutemiid jovssusgillii (James 1998 183) Dakkaacuter

dilli lea maiddaacutei Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniid hubmiin dalle go sii čaacutellet h-aacutelgosaš

konsonaacutentačohkiid jos studeanta guldala iežas suopmana čaacuteledettiin son čaacutellaacute

konsonaacutentaguovddaacutežiid aacutelo ovtta laacutedje Go jovssusgiella davvisaacutemegiela girjegiella lea

eanet dovdomearkkalaš go studeantta gaacuteldogiella studeantta njaacutelmmaacutelaš giella dalle

gaacuteldogielas šaddaacute negatiivvalaš sirdašupmi jovssusgillii interfereansa ja boađusin lea

feaila (James 1994 183)

Stuorimus oassi studeanttain geat hupmet Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniid leat aacutervideames

dat geat čaacutelle Ohcejoga saacutemelogahagas danne go daacuten guovllu olbmot daacutevjjimusat

hupmet daacuten suopmana Dieđusge ii saacutehte leat sihkkar ahte buot Ohcejoga logahagas

studeantaiskosii oassaacutelastaacuten studeanttat hupme Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniid muhto

navddaacuten stuorimus oasi Ohcejoga logahaga studeanttain daacuteid suopmaniid hubmin

Avvila logahagas ja saacutemeguovllu olggobeale logahagain ledje moadde studeantta geaid

studeantaiskosiin vuhttojedje Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniid iešvuođat omd gierdat-

vearbba vokaacutelaguovddaacutežis ie-redukšuvdna (ovdamearka 42) ja danne dulkojin sin

hupmat Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniid

(42) Eamit fas gaacutertaacute smiehttat naacuteitoslihttu guovtte geardde ja seammaacutes gerdat gili

šlattariid (I 30)

72

Suopmaninterfereanssa dagahan feaillaid saacutehtaacutelii maiddaacutei jurddašit ovttageardaacutenahttin-

feailan Go studeanta ii gula daacutessemolsašuddanerohusa son soaitaacute dalle aacutelkibut čaacutellit

konsonaacutentaguovddaacutežii dovdomearkkahis haacutemi saacuteni vuođđohaacutemis oahpisin šaddan

gievrras daacutesi Soaitaacute maiddaacutei ahte daacutet guokte aacutešši leat ovttas vaacuteikkuhan feailla

šaddamii Vaacutelljejin sirret daacuteid feaillaid suopmaninterfereanssa boađusin danne go

muhtin studeanttat čaacutelle maiddaacutei vokaacutelaguovddaacutežiid iežaset suopmana mielde ja danne

orru jaacutehkehahtti ahte dilli saacutehttaacute leahkit naacute maiddaacutei konsonaacutentaguovddaacutežiin Daacutesa lassin

buot daacuteidde studeanttaide oktasaš iešvuohtan orui leahkime dat ahte sii čaacutelle

baacuterrastaacutevvalnomena h-aacutelgosaš konsonaacutentačoahki gievrras daacutessaacutei dalle go nomenis

jietnaduvvui oanehis vokaacutelaguovddaacuteš Daacutevjjimusat studeanttat feilejedje nomena

konsonaacutentaguovddaacutežis dalle go jietnadedje vokaacutelaguovddaacutežis oanehis monoftoŋgga

Suopmaninfereansa orru vaacuteikkuhan 13 h-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkis dahkkojuvvon

feilii main golbma studeantta dahke guhtta feailla saacuteniiguin aacutehčči ja daacutehttu

(ovdamearkkat 43ndash44) Ovdamearkkas 44 studeanta lea čaacutellaacuten Ipmelaacutehčči-baacuterrastaacutevval-

saacuteni riekta muhto dat ii govčča mu mielas eret daacuten vejolašvuođa ahte studeanta lea

feilen daacutehttu-nomenis suopmaninterfereanssa dihte Studeanta soittii bures diehtit iežas

suopmana vaacuteikkuhusa aacutehčči-saacuteni jietnadeapmaacutei ja lea danne guorahallan dan

riektačaacutellima muhto ii leat fuomaacutešan daacutehttu-saacuteni laacutehttet ovtta laacutedje aacutehčči-saacuteniin

Lihkku-baacuterrastaacutevvalsubstantiivva konsonaacutentaguovddaacutežis feilejedje maiddai maacuteŋga

studeantta (ovdamearka 45)

(43) Aacutehčči mielas mu galggai boahtet sisa jo beal ovcaacuteige mun fas haacuteliđi ndash ndash (O 3)

(44) Ipmelaacutehči daacutehttu mielde ndash ndash (O 21)

(45) Earaacute dutkkit ja stuoremus oassi daacutebaacutelaš olbmuin eai lihkkus jurddaacuteš dien

lahkai (O 29)

Buot iežaacute nomeniin main studeanttat feilejedje suopmaninterfereanssa dihte lei

vokaacutelaguovddaacutežis monoftoŋga earret ovtta saacutenis mas lei vokaacutelaguovddaacutežis diftoŋga

(ovdamearka 46)

(46) Meahcci jienat ndash ndash (O 8)

Ovdamearkkas 46 studeanta lea maacutehttaacuten čaacutellit saacuteni beallaacutei riekta go ii leat feilen

vokaacutelaguovddaacutežis vaikko sus lea jietnadettiin ea -diftoŋgga loktaneapmi Ovdamearkka

46 laacutegan daacutehpaacutehusas studeanta lea saacutehttaacuten jietnadit saacuteni guovtte laacutedje Largohaacutemis

73

vokaacutelaguovddaacuteža diftoŋga jietnaduvvo oanehažžan konsonaacutentaguovddaacuteža geahnohis

daacutesi ja guhkes sokki ovddabealde mĭěmiddothcii Allegrohaacutemis saacutenis ii daacutehpaacutehuva

diftoŋgaloktaneapmi měămiddothce- (meahce-) muhto vokaacutelaguovddaacuteš jietnaduvvo

oanehažžan

Preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačohkiin daacutessemolsašuddanerohus gullo staacutevvalraacuteji saji

sirdaacuteseami bakte omd ovttaidlogu nominatiiva saacutenis baacuteiki jietnaduvvo Deanu čaacutezaacutedaga

suopmaniin paumlmiddotjhkii ja genetiiva-akkusatiiva baacuteikki paumlmiddotjhkii (Sammallahti 2006

146ndash148) Čuokkis mii lea konsonaacutentaguovddaacutežis čaacutejeha staacutevvalraacuteji saji Vaikko

studeanttat gulletge gievrras ja geahnohis daacutesi erohusa jietnadeamis de daacutes fuolakeahttaacute

analyserejin njealji studeantta feaillaid sivvan suopmaninterfereanssa Daacutet studeanttat

feilejedje daacutekkaacuter nomeniin main vokaacutelaguovddaacuteš jietnaduvvui oanehažžan ja soggi

guhkkin Daacutekkaacuter dilaacutelašvuođas studeanttat čaacutelle konsonaacutentaguovddaacutežii iežaset mielas

gievrrat daacutesi mii orui sin logihka mielde leahkime nuppi ceahkis (ovdamearkkat 47ndash

49) Suopmaninterfereanssa boađusin šaddan feaillaid studeanttat dahke ovttaskas saacuteniin

ja soaitaacute bures ahte studeanttat čaacutelle fuomaacuteškeahttaacute saacuteniid dego jietnadit

(47) ndash ndash leat dan oaivilis ahte dat lea lunddolaš laacutevkki ndash ndash (O 29)

(48) Sihkarit juohke saacutepmelaš haacuteliđa ahte Saacutepmi lea vel boahtevuođasge buorre

baacuteikki assat (I 30)

(49) Dan geavahit avkkin maid politihkkaacutes nugo maid eaacuteraacute riikkain (O 39)

Studeanttaid suopmaninterfereansafeaillat ledje eanemusat giellaoahpalaš sadjehaacutemiid

ovttaidlogu haacutemiin Danne go studeanta ii gullan daacutessemolsašuddanerohusa son šattai

vihkkehallat konsonaacutentaguovddaacuteža riektačaacutellima omd giellaoahpa bakte Studeantta lea

vaacuteddaacuteset earuhit daacuteid giellaoahpalaš sadjehaacutemiid goappaacutet guoimmisteaskka danne go

nominatiivva ja genetiiva-akkusatiivva erohus gullo beare vokaacutelaguovddaacutežis omd

oahppu oahpu ŏămiddothpuu ŭŏmiddothpuu Jos studeanta ii maacutehte aacutevkkaacutestallat čaacutellimis daacuten

daacutessemolsašuddanerohusa mii gullo jietnadettiin vokaacutelaguovddaacutežis de son ferte muitit

mot h-aacutelgosaš ja preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačoahkit čaacutellojuvvojit gievrras ja

geahnohis daacutesiin ja dovdaacutet guđe konsonaacutentaguovddaacutešjovkui konsonaacutentačoahkki gullaacute

ja makkaacuter daacutessemolsašuddan das lea girjegielas

74

62113 Boasttoanalysa

Boasttoanalysa čilge 12 feailla vaacutedjit guđaacutedasa konsonaacutentačohkiid feaillain Go

studeanta dagai analysafeailla sus lei hypotesa dehege aacutervalus jovssusgiela giellaoahpa

njuolggadusain man son ollašuhtii Hypotesat eai vuođđuduva gaacuteldogillii muhto beare

jovssusgiela systemii Studeantta smiehttan systema lea goittotge boastut ja daacutein

daacutehpaacutehusain studeanta lea analyseren jovssusgiela boastut (James 1994 185) h-

aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin studeanttat dahke ovcci boasttoanalysa ja

preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačohkiin golbma boasttoanalysa Studeanttat feilejedje

ovcci baacuterrastaacutevvalnomenis ja golmma baacuterahisstaacutevvaladjektiivvas

Analysafeaillain studeanttain orru leamaš juogalaacutegan hypotesa konsonaacutentaguovddaacuteža

čaacutellimis danne go sii čaacutelle baacuterrastaacutevvalnomena konsonaacutentaguovddaacutežii geahnohis daacutesi

mii lea dovdomearkkalaš mohkkaacutet haacutepmi eaige čaacutellaacuten nomena vuođđohaacutemi

dovdomearkkahis daacutebaacutelet gievrras daacutesi Studeanttat dahke feaillaid ovttaidlogu

nominatiivvas (ovdamearkkat 50ndash51) illatiivvas (ovdamearkkat 52ndash53) ja essiivvas

(ovdamearkkat 54)

(50) Vaikke narkotihka geavaheapmi leage lassaacuteneamen Guovdageainnus ii

gaacutevdno aacutelbmalaacutegan veahki (A 38)

(51) Maacutenaacutet gillaacutejit go earaacute maacutenaacutet billkiđit dan go aacutehči lea fitnan fuoraacuteid luhtti

(I 30)

(52) Stuoramus riiddut ledje easka dan maŋŋaacute go muitalin aacutehčaacutei mu

gaacutendaskihpaacuteris (O 3)

(53) Riiddut jaacutevke go mun mannen ovccaacutet luohkaacutei (O 3)

(54) Buot skearut dovddastit Wimme maacutehtun rievdadit saacutemi aacuterbevirolaš musihka

ndash ndash (I 12)

Jos studeanttat livčče guldalan iežaset suopmana daacutein feailadaacutehpaacutehusain dat livčče

veahkehan konsonaacutentaguovddaacutežiid riektačaacutellimiin sihke dain studeanttain geat hupme

Nuorta-Finnmaacuterkku ja Oarje-Finnmaacuterkku suopmaniid Goittotge davvisaacutemegiela

riektačaacutellima haacuterraacutei ferte muitit juoidaacuteid maid Wolfe (1967) buvttii ovdan jo 1960-

logus ja man saacutehttaacute generaliseret olbmuide geat hupmet davvisaacutemegiela eatnigiellan

rdquoOnce the student grasps the idea that the new language differs from his native language

in many matters of structure he wonrsquot know when it is safe to operate in terms of his

native language ndash ndashrdquo (Richards 1973b 121) Wolfe buvttii ovdan ahte studeanta lea

75

eahpesihkkar das goas son saacutehttaacute guldalit ja luohttit iežas eatnigillii ja goas ii ja daacutet

vaacutettaacutesmahttaacute riektačaacutellima Naacute saacutehttaacute leat maiddaacutei dain studeanttain geat hupmet

davvisaacutemegiela eatnigiellan ja geat eai dieđe goas sii saacutehttet atnit iežaset jietnadeami

čaacuteledettiin aacutevkin ja goas eai

Adjektiivvaid veardideamis ja adjektiivaattribuhtain studeanttat feilejedje golbmii main

guokte dahkkojuvvojedje seamme saacutenis Studeanttat čaacutelle adjektiivvaid geahnohis

daacutesiide (ovdamearkkat 55ndash56)

(55) Jogaid ja jaacutevrriid alit virkkos čaacutezi faacuteŋge jiekŋa man ala muohtačalmmit

gahčadallet (O 8)

(56) Lea illu oaidnit ahte naacute stuorra joavku lea boahtaacuten aacutevvudit mu raacutehkaacutesamos

ustiba Ilpu heajaide ndash ndash (A 31)

62114 Boasttoanalogiija

Boasttoanalogiija dagahii seamme ollu feaillaid go boasttoanalysa 12 feailla vehaacute

vuollaacutei guđaacutedasa feaillain Analogiijas lea saacutehka dalle go giela oahpahalli jurddaša ahte

jovssusgiela njuolggadusa A saacutehttaacute heivehit sajis B Giela oahpahalli heiveha oahpes

njuolggadusa nuppi sajis Daacutet njuolggadus ii goittotge doaimma doppe gosa giela

oahpahalli lea dan jurddašan ja boađusin lea feaila (James 1998 185) Studeanttat

heivehedje h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiid čaacutellinnjuolggadusaid preaspirašuvnnalaš

konsonaacutentačohkiide gievrras daacutesis konsonaacutentačoahkis leat golbma konsonaacutentta ja

geahnohis daacutesis guokte konsonaacutentta

Studeanttat dahke boasttoanalogiija čieža nomenis mas lei konsonaacutentaguovddaacutežis

preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačoahkki Eahpidan feaillaid šaddan boasttoanalogiija

boađusin danne go guovttis analogiijafeaillaid dahkan studeanttain haacutelddašedje

h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiid riektačaacutellima dievaslaččat eabage feilen oktiige dakkaacuter

nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin Danne lea jaacutehkehahtti ahte daacutet guokte studeantta

haacutelddašeigga ja maacutehtiiga bures h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiid čaacutellinnjuolggadusaid ja

generaliseriiga h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiid čaacutellinnjuolggadusaid preaspirašuvnnalaš

konsonaacutentačohkiid čaacutellimii Daacutein studeanttain lei baacutehcaacuten jogo dovdaacutetkeahttaacute nomeniid

konsonaacutentaguovddaacuteš dehe soai eaba leat muitaacuten ahte preaspirašuvnnalaš

76

konsonaacutentačohkiin leat iežaacutelaacutegan riektačaacutellinnjuolggadusat go h-aacutelgosaš

konsonaacutentačohkiin Daacuten guovtti studentii h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiid riektačaacutellin-

njuolggadusat orro leahkime dovdomearkkahis haacutemit aacutelket ja ovttageardaacutenet go fas

preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačohkiid čaacutellinnjuolggadusat orro leahkime dovdo-

mearkkalaš haacutemit spiehkkaseaddji ja vaacuteddaacutesat

Goalmmaacutet studeanttas gii dagai analogiijafeaillaid ledje ollu ovttageardaacutenahttinfeaillat

h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin ja son čaacutelii baacuterrastaacutevvalnomeniid maacuteŋgii gievrras daacutessaacutei

vaikko ii livčče galgan Jaacutehkaacuten ahte daacutet studeanta ii leat fuomaacutešan ahte nomeniid

konsonaacutentaguovddaacutežiin ledje preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačoahkit ja laacutehttii daiguin

riektačaacutellima daacutefus seamme laacutedje go h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiiguin

Davvisaacutemegiela girjegielas h-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkit čaacutellojuvvojit gievrras daacutesis

golmmain konsonaacutenttain omd doahttu (ol nom) ja geahnohis daacutesis guvttiin konso-

naacutenttain doahtu (ol gen akk) Preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačoahkit čaacutellojuvvojit

juste nuppe gežiid gievrras daacutesis guvttiin konsonaacutenttain omd vuolpu (ol nom) ja

geahnohis daacutesis golmmain konsonaacutenttain omd vuolppu (ol gen akk) Studeanttat

dahke boasttoanalogiija ovttaidlogu nominatiivvas (ovdamearkkat 57ndash59) ja illatiivvas

(ovdamearka 60) main baacuterrastaacutevvalnomeniin lea gievrras daacutessi h-aacutelgosaš

konsonaacutentačoahkit čaacutellojuvvojit golmmain konsonaacutenttain man dieđu studeanttat vaacutelde

preapirašuvnnalaš konsonaacutentačohkiid čaacutellima maacutellen

(57) Vuoittu lea dehalaacutemos dearvvašvuohta nuppesadjaacutesaš aacutešši (A 41)

(58) Vaši ja raacutehkisvuođa lea healppu oahpat juo unnivuođas (O 10)

(59) ndash ndash suoma juovkku moalafaacutekta gavnnohalai dopingas gaacutehččai oppa joavkku

eret ndash ndash (O 17)

(60) Maacuteŋgii iežas faacutemut eai oro reahkkaacutemin vuoittui ja ferte ohcat lasi faacutemuid

(O 17)

Suomagiela girjegiela interfereansa lea soaitaacuten maiddaacutei vaacuteikkuhit ovdanbuktojuvvon

nomeniid riektačaacutellinfeaillaide danne go feilejuvvon nomenat čaacutellojuvvojit suomagielas

geminaacutehtakonsonaacutenttaiguin voitto helppo joukko

h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin studeanttat dahke golbma analogiijafeailla Studeanttat

dahke h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiid feaillaid baacuterahisstaacutevvalnomeniin Baacuterahisstaacutevval-

77

nomeniid čaacutellimii studeanttat orro vaacuteldaacuten maacutelle baacuterrastaacutevvalnomeniid

riektačaacutellinnjuolggadusain ovttaidlogu nominatiivvas lea gievrras daacutessi ja dalle h-

aacutelgosaš konsonaacutentačoahkit čaacutellojuvvojit golmmain konsonaacutenttain ja ovttaidlogu

genetiiva-akkusatiivvas ja maacuteŋggaidlogu nominatiivvas leat geahnohis daacutesit ja dalle h-

aacutelgosaš konsonaacutentačoahkit čaacutellojuvvojit guvttiin konsonaacutenttain

Saacutetnemaacuteddagiin baacuterrastaacutevvalmaacuteddaga saacutehttaacute atnit dovdomearkkahis haacutepmin danne go

dat lea daacutebaacutelet saacutetnemaacutetta go dovdomearkkalaš baacuterahisstaacutevval- ja

kontrakšuvdnamaacuteddagat mat leat haacuterveneappot Vai giellaoahppi haacutelddaša

dovdomearkkalaš haacutemi son daacuterbbaša eanet dieđu dan geavaheapmaacutei go fas

dovdomearkkahis haacutemi haacutelddašeapmi ii gaacuteibit giellaoahppis nu olu naacutevccaid (James

1998 182) Vai studeanttat livčče čaacutellaacuten nomeniid riekta sii livčče galgan fuobmaacutet

ahte h-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkit leat baacuterahisstaacutevvalnomeniin ja dain lea iežaacutelaacutegan

sojaheapmi go baacuterrastaacutevvalnomeniin iige raacutehkkis raacutehkasa muohtta muohtaga

suohttas suohtasa (ovdamearkkat 61ndash63)

(61) ndash ndash buot earaacute aacuteššit baacutehcet duohkeoassaacutei maid raacutehkaacutesat ja lagamus olbmot

(A 41)

(62) ndash ndash vaacuterrevilttiide ihtet bievladielkkut vilges muohtaga jaacutevkkadettiin (O 8)

(63) ndash ndash čappa ja suohttas beivviid ndash ndash (A 26)

Boasttoanalogiija boađusin šaddan feaillat ledje systemaacutehtalaččat ja studeanttat

feilejedje maacuteŋgii seamme saacuteniin Go studeanttat bohte dihto oaivilii das mot nomena

konsonaacutentaguovddaacuteža galgaacute čaacutellit sii čaacutelle saacuteni maacuteŋgii seamme laacutedje

Boasttoanalogiijafeaillaid oktavuođas vuhttui dat ahte giellaoahppamii lea dehaacutelaš ahte

giela oahpahalli maacutehttaacute generaliseret giela njuolggadusaid muhto seamme dehaacutelaš lea

dat ahte oahpahalli maacutehttaacute geavahit njuolggadusaid rivttes sajiin (Corder 1973 289)

6212 Klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtat

Studeanttat feilejedje 46 geardde klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtain ja daacutet lea vaacutedjit

guokte viđaacutedasa (37 ) buot grafemalaš daacutessemolsašuddanfeaillain Dat makkaacuter

giellaoahpalaš haacutemiin nomenat ledje go studeanttat baacutertidedje klusiila- ja

affrikaacutehtageminaacutehtain boahtaacute ovdan tabeallas 16

78

Tabealla 16 Klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtaid feaillat giellaoahpalaš haacutemiid mielde

Haacutemit Geminaacutehtat

nom 7 gen 12

akk 11

lok 7

ill 2

kom -

ess 6

adjattr -

adj veardid 1

oktiibuot 46

Tabeallas 16 boahtaacute ovdan ahte studeanttat feilejedje eanemusat nomeniin mat ledje

genetiivvas akkusatiivvas nominatiivvas ja lokatiivvas Badjel golbma viđaacutedasa (65 )

klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtaid feaillain studeanttat dahke giellaoahpalaš sadjehaacutemiin

oktiibuot 30 feailla Geminaacutehtaide erenoamaacuteš lei dat ahte studeanttat baacutertidedje guđa

geardde essiivvas ja namalassii aš-loahppasaš baacuterrastaacutevvalnomeniin main leat njeallje

staacutevvala omd saacutepmelažža Iežaacute konsonaacutentaguovddaacutešjoavkkuin essiiva ii dagahan go

moadde feailla Studeanttat feilejedje eanemusat baacuterrastaacutevvalnomeniin

baacuterahisstaacutevvalnomeniin beare guđa geardde ja kontrakšuvdnanomenis oktii

Konsonaacutentačohkiin studeanttat dahke goase buot feaillaid ovttaidlogus muhto klusiila-

ja affrikaacutehtageminaacutehtain studeanttat feilejedje goase seamme ollu ovttaid- ja

maacuteŋggaidlogus ovttaidlogus 25 geardde ja maacuteŋggaidlogus 20 geardde

Klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtafeaillaid čilgehusat bohtet ovdan tabeallas 17

Tabealla 17 Čilgehusat klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtaid feaillaide

Čilgehus Geminaacutehtat

Boasttoanalysa

Ovttageardaacutenahttin


Boasttoanalogiija 6

Oktiibuot 46

Tabeallas 17 oidno ahte klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtaid feaillain boasttoanalysa čilge

22 feailla nappo goase beali (48 ) feaillain Badjel goalmmaacutedasa (39 ) feaillain

čilge ovttageardaacutenahttin 18 feailla ja guđa geardde vehaacute badjel logaacutedasa feaillain čilge

boasttoanalogiija Ovttageardaacutenahttimis studeanta čaacutelii baacuterrastaacutevvalnomena

79

dovdomearkkahis oahppaacuteset gievrras daacutessaacutei omd Leago dalle ealliid ja šaacutedduid

klonen riekta Boasttoanalysas studeanttas lei hypotesa man vuođul son čaacutelii nomena

konsonaacutentaguovddaacuteža omd studeanta čaacutelii buot aš-loahppasaš nomeniid gievrras

daacutessaacutei Daacutet 7000 saacutepmelažža leat juohkaacutenan naacute Boasttoanalogiijas studeanta heivehii

čaacutellinnjuolggadusa boasttosadjaacutei omd baacuterrastaacutevvalnomeniid riektačaacutellinnjuolggadusaid

baacuterahisstaacutevvalnomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiid čaacutellimii gerdat gili šlattariid


Klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtaid čaacutellinfeaillaid čilgii daacutevjjimusat boasttoanalysa 22

geardde vaacutedjit beali (48 ) feaillain Boasttoanalysas studeanttas lea boastto hypotesa

dehe aacutervalus jovssugiela njuolggadusain Studeantta dahkan hypotesat vuođđuduvvet

jovssusgiela systemiidda muhto studeantta dahkan hypotesa lea boastut (James 1998

185) Boasttoanalysa lei njealji studeantta vaacutettisvuohta Okta studeanttain dagai 15

feailla man vuođđun lei boasttohypotesa Studeanta orui jaacutehkkime ahte aš-loahppasaš

baacuterrastaacutevvalnomen čaacutellojuvvo aacutelo čujolaš geminaacutehtakonsonaacutenttain žž (ovdamearkkat

64ndash65) Studeantta dahkan čaacutellinfeaila lei systemaacutehtalaš ja orru nu ahte studeanta ii oba

diehtaacutenge ahte aš-loahppasaš nomeniin lea daacutessemolsašuddan geahnohis daacutesi čuojohis

konsonaacutentageminaacutehta čč ja gievrras daacutesi čujolaš žž-affrikaacutehtageminaacutehta gaskkas omd

saacutepmelačča saacutepmelažžii aš-loahppasaš nomeniin lea gievrras daacutessi ovttaidlogu

illatiivvas ja essiivvas Ovdamearkkas 65 vuhtto dat ahte studeanta čaacutelii maiddaacutei aš-

loahppasaš advearbbaid seamme hypotesa mielde go nomeniid daacutebaacutelažžat

(64) Daacutet 7000 saacutepmelažža leat juohkaacutenan naacute leat anarlažžat nuortasaacutemit ja

duottardavvisaacutepmelažžat ndash ndash (A 34)

(65) Saacutemit orrot daacutebaacutelažžat sierra suopmelažžain ja sierra suopmelaš maacutenaacutein

(A 34)

Okta nubbi studeantagis feilii aš-loahppasaš baacuterrastaacutevvalnomeniin njealji geardde

Studeanta čaacutelii aš-loahppasaš baacuterrastaacutevvalnomeniid geahnohis daacutessaacutei essiivvas vaikko

essiivvas galgaacute leahkit gievrras daacutessi omd imaslažžan (ovdamearkkat 66ndash67)

Seamme studeanta feilii essiivvas maiddaacutei konsonaacutentačohkiin ja čaacutelii

baacuterrastaacutevvalnomeniid geahnohis daacutessaacutei (logus 62113) Daacutet geažuha dan guvlui ahte

studeanttas orru leahkime hypotesa ahte baacuterrastaacutevvalnomena galgaacute čaacutellit essiivvas

80

geahnohis daacutessaacutei ja studeanta lea ollašuhttaacuten iežas hypotesa sihke konsonaacutentačohkiid ja

geminaacutehtaid čaacuteledettiin

(66) Mii eat galggaacutege bilkidit Saari aacutelbmogiidgasasaš saacutemi musihka fuotnin dahje

imaslaččan (I 12)

(67) ndash ndash nu guhkaacute go Wimme ieš seailluha iežas sapmelasvuođa dovdaacute iezas

saacutepmelaččan ndash ndash (I 12)

Boasttoanalysa orru vuhttome maiddaacutei daacutein baacuterrastaacutevvalnomeniin maid studeanttat

leaba čaacutellaacuten geahnohis daacutessaacutei (ovdamearkkat 68ndash69)

(68) ndash ndash de nuorra lea vohon earalaacutegan go dievas saacuteminuorat geain goappaacutege

vaacutehnen lea saacutepmelaš (A 34)

(69) Valaacutestallit leat dego gaacutevpedaacutevviriid maid gohččit ostet ja vuvdet nuppis

nuppaacutei nu hirbmasit beroš valaacutestalliid dovdduin (A 41)

62122 Ovttageardaacutenahttin

Nubbin eanemus klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtaid feaillaid čilge ovttageardaacutenahttin 18

geardde badjel goalmmaacutedasa (39 ) klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtaid feaillain

Studeanta vaacutellje čaacutellit konsonaacutentaguovddaacutežii ovttageardaacutenet daacutebaacutelet haacutemi iige vaacuteddaacuteset

ja eanet raacuteddjejuvvon haacutemi Studeanttat dahke buot feaillaid baacuterrastaacutevvalnomeniin

Studeanttat ovttageardaacutenahtte konsonaacutentaguovddaacutežii gievrras daacutesi mii lea oahpis

ovttaidlogu nominatiivvas nomena vuođđohaacutemis Golbma studeantta dahke beali

ovttageardaacutenahttinfeaillain 9 feailla Muhtin studeanttaid studeantaiskosiin vuhttojedje

riektačaacutellima lassin maiddaacutei syntaacutevssalaš morfologalaš ja leksikaacutelalaš feaillat ja sin

eatnigiela maacutehttu davvisaacutemegielas ii orron leahkime beare nanus ja danne sii soite

aacutelkibut dorvvastit ovttageardaacutenahttimii konsonaacutentaguovddaacuteža riektačaacutellimis


(70) ndash ndash guođđan iežaneases elektrovnnalaččaid luoddaid (A 32)

(71) Jus don doalat loddis menno saacutegga gidda de dat saacutehtaacute jaacutepmat (I 33)

Ovttageardaacutenahttimii soite dorvvastit maiddaacutei studeanttat geat eai nagodan analyseret

cealkagiid vai dieđaacuteledje nomeniid sadjehaacutemi ja daacutesi ja dieđaacuteledje goappaacute daacutesis

nomeniid galggalii čaacutellit (ovdamearka 72) Daacutet gaacuteibida studeanttas ollu naacutevccaid ja

81

danne son soaitaacute dorvvastit ovttageardaacutenahttimii Soaitaacute maiddaacutei ahte studeanttat eai

leat dovdaacuten sadjehaacutemi

(72) ndash ndash ahte olbmot geat barget gaacuterra bargguid fuones baacutelkkaacutein oainaacuteše iežaset

bargguin rivttes haddi (O 24)

Erenoamaacutežit aš-loahppasaš baacuterrastaacutevvalnomenat orro haacutestaleame studeanttaid

riektačaacutellinmaacutehtuid danne go maacuteŋggat studeanttat feilejedje daacutein nomeniin

aš-loahppasaš baacuterrastaacutevvalnomen čaacutellojuvvo essiivvas gievrras daacutessaacutei Essiiva-

sadjehaacutemi čaacutellin orru leahkime aš-loahppasaš baacuterrastaacutevvalnomeniid

konsonaacutentaguovddaacutežiid čaacutellimis dovdomearkkalaš vaacuteddaacuteset haacutepmi Dovdomearkkalaš

haacutemi lea vaacuteddaacuteset oahppat ja muitit danne go dat lea haacuterveneabbo čatnasa dihto

njuolggadusaide ja geavahuvvo dihto birrasis (James 1998 182) Danne studeanta

soaitaacute ovttageardaacutenahttinprinsihpa mielde čaacutellit nomena essiivvas geahnohis daacutessaacutei go

studeantta ii muite dehe fuomaacuteš spiehkastaga (ovdamearkkat 73ndash74) aš-loahppasaš

baacuterrastaacutevvalnomenat nohket ovttaidlogu nominatiivvas vuođđohaacutemis š-bustaacutevvii omd

diekkaacuteraš ja danne dat ii veahket studeantta gievrras ja geahnohis daacutesi earuheames

seamme laacutedje go omd guovttestaacutevval baacuterrastaacutevvalnomeniin main ovttaidlogu

nominatiiva lea gievrras daacutesis viessu

(73) Oba systema lea raacutehkaduvvon kommunisma varas iige heive diekkaacuteraččan

demokratiijai (O 4)

(74) Juos daacuten aacutedde ii boahtevuohta oro nu gaacutefat eaige horrormuitalusat dihtoriid

seahkaneamis boahtedaacutelvve nu dehaacutelaččan (O 24)

Bidjen daacuteid aš-loahppasaš baacuterrastaacutevvalnomeniin dahkkojuvvon feaillaid

ovttageardaacutenahttinfeaillaide danne go daacutein studeanttain eai lean duogaacutežis makkaacuterge

analysafeaillat nugo ledje studeanttas gean aš-loahppasaš feaillaid bidjen

analysafeaillaide (logus 62121)

Ovttageardaacutenahttin vuhttui moadde- ja nubbi-pronomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin go

guhtta studeantta čaacutelle pronomeniid gievrras daacutessaacutei (ovdamearkkat 75ndash77) Studeanttat

feilejedje erenoamaacutežit genetiivvas man dovdaacuten saacutehttaacute leat vaacutettis Pronomeniid

riektačaacutellin lei dakkaacuter mii haacutesttuhii maiddaacutei dakkaacuter studeanttaid geain eai lean ollu

riektačaacutellinfeaillat

82

(75) Blaacuteđđi lea dušše moadde olbmo forum ndash ndash (A 45)

(76) Ja moadde jagi maŋŋaacute vel lasi (A 31)

(77) ndash ndash dan dihte olles gilvvut leat sirdejuvvon nubbi riikii (E 37)


Vehaacute badjel logaacutedasa (13 ) klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtaid feaillain čilge

boasttoanalogiija nappo guđa geardde Analogiija vuođđojurdaga mielde giela

oahpahalli jurddaša ahte sutnje oahpes jovssusgiela njuolggadusa saacutehttaacute heivehit muhtin

iežaacute sajis Daacutet doaibmamaacutelle ii goittotge doaimma ja boađusin lea feaila (James 1998

185) Klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtain ledje guhtta feailla mat orro šaddan

boasttoanalogiija boađusin Daacuteid feaillaid studeanttat dahke guđa baacuterahisstaacutevval-

nomenis ja ovtta kontrakšuvdnanomenis Baacuterahisstaacutevval- ja kontrakšuvdnanomeniid

konsonaacutentaguovddaacutežiid čaacutellimii studeanttat orro vaacuteldaacuten maacutelle baacuterrastaacutevvalnomeniid

riektačaacutellinnjuolggadusain ja heivehan daacuteid riektačaacutellinnjuolggadusaid baacuterahisstaacutevval-

ja kontrakšuvdnanomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiid čaacutellimii

Studeanttat orro jurddašan ahte ovttaidlogu nominatiivvas čaacutellojuvvo gievrras daacutessi

dego baacuterrastaacutevvalnomeniin (ovdamearka 78) ja genetiiva-akkusatiivvas geahnohis daacutessi

(ovdamearka 79) ja komparatiivvas geahnohis daacutesi (ovdamearka 80) Komparatiivvas

studeanta lea laktaacuten komparatiivva dovddaldaga -eabbo- saacutetnemaacuteddagii vaacutettaacutes- mii orru

čujuheame dan guvlui ahte studeanta lea jurddašan saacuteni konsonaacutentaguovddaacuteža laacutehttet

dego baacuterrastaacutevvalnomeniin vaacuteddis vaacuteddaacutesa (ovdamearka 80)

(78) Muhto vel eaacutenet mun balan ahte eallimis boahtaacute rieggis mii johtaacute aacutelo ndash ndash

(O 16)

(79) ndash ndash gerdat gili šlattariid ndash ndash (O 30)

(80) ndash ndash ja dalle lea olu vaacutettaacuteseabbo vaacuteikkuhit aacuteššiide ja buoridit olbmuide dili

(A 42)

Nominatiivvas dahkkojuvvon feaillaid sivvan (ovdamearka 78) saacutehtaacutelii jurddašit

maiddaacutei ovttageardaacutenahttima danne go studeanttat čaacutelle konsonaacutentaguovddaacutežii gievrras

daacutesi mii geavahuvvo baacuterahisstaacutevval- ja kontrakšuvdnanomeniin buot iežaacute sadjehaacutemiin

earret ovttaidlogu nominatiivvas ja essiivvas Mun goittotge sirrejin daacuteid feaillaid

analogiijafeailan dan maŋŋel go geahčadin makkaacuter giella daacuteid feaillaid dahkan

83

studeanttaid studeantaiskosiin obalohkaacutei lei ja makkaacuter čaacutellinfeaillaid studeanttat dahke

Studeantaiskosiid čaacutellinfeaillaid kvalitehta vuođul daacuteid feaillaid sivvan orui leahkime

boasttoanalogiija

622 Kaacutesusfeaillat

Daacutessemolsašuddama kaacutesusfeaillaide gullet daacutehpaacutehusat maid studeanttat dahke

grafemalaččat aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiin Daacutekkaacuterat leat konsonaacutentaguovddaacutežat main

gievrras ja geahnohis daacutesi erohusa gullaacute čielgasit jietnadeamis ja danne jietnadeami

saacutehttaacute atnit aacutevkin konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutellimis Kaacutesusfeaillain studeanta čaacutelii nomena

ovttaidlogus boastto giellaoahpalaš sadjehaacutepmaacutei omd nominatiivva genetiivva sadjaacutei

dego cealkagis Muhtimat dollet Tsetsenia soahti mearkkan das

Daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusat mat gullet grafemalaččat aacutelkes konsonaacutenta-

guovddaacutežiidda leat dakkaacuterat main kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan lea

konsonaacutentačoahki maŋit lahtu veagas omd bargu barggu dehe main lea

kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddama lassin vel kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddan

omd luohti luođi baacutevččas baacutekčasa Sirrejin grafemalaččat aacutelkes konsonaacutenta-

guovddaacutežiidda maiddaacutei daacutekkaacuter daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusaid main lea girjegielas

sihke kvalitatiivvalaš ja kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan omd olmmaacutei olbmaacute

muhto muhtin suopmaniin beare kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan omd Suoma

njaacutergga suopmanis goalmmaacutet ceahki klusiila ii jietnaduvvo omiddotlmmaaj omiddotl ma ja

Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniin almmaacutei albmaacute jietnaduvvo acircmiddotlmmaumlaumlj acircmiddotl maumlauml Daacutet

gullet grafemalaččat aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiidda danne go studeanta gullaacute

geahnohis ja gievrras daacutesi erohusa iežas jietnadeamis Gieđahalan kvantitatiivvalaš ja

kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusaid sierra danne go daidda eai leat

ovttalaacutegan čilgehusat

Kaacutesusfeaillaid studeanttat dahke 26 geardde ja daacutet lea vuollaacutei viđaacutedasa (17 ) buot

daacutessemolsašuddanfeaillain Grafemalaččat aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežat ledje viđa

studeantta vaacutettisvuohta sii dahke stuorimus oasi feaillain 23 feailla ja okta sis feilii

joba ovcci geardde go eanaš sis feilii njealji geardde Kaacutesusfeaillaid sivva gaacutedno

studeanttaid giellamaacutehtus go fas grafemalaš daacutessemolsašuddanfeaillain studeanttat eai

84

haacutelddašan ortografiija riektačaacutellinnjuolggadusaid Kaacutesusfeaillat eai leat daacutebaacutelaččat

daacutekkaacuter eatnigielat hubmiide geain lea buorre ja nanu eatnigiela maacutehttu Kaacutesusfeaillaid

dahkan studeanttat leat soaitaacuten oahppat davvisaacutemegiela skuvllas vierrogiellan muhto

studeanttat eai leat ožžon doarvaacutei gielalaš faacutellosa vai sin syntaacutevssalaš giellamaacutehttu

livččii dakkaacuter daacutesis ahte sii eai dagale daacutekkaacuter feaillaid Studeanttaid siskkaacuteldas

giellaoahppa ii leat doarvaacutei nanus ja daacutekkaacuter studeanttat šaddet guorahallat gielaset

daacuterkkibut vai eai feile syntaacutevssas

Studeanttat dahke buot kaacutesusfeaillaid ovttaidlogu giellaoahpalaš sadjehaacutemiin dego

tabeallas 18 oaidnaacute

Tabealla 18 Kaacutesusfeaillat konsonaacutentaguovddaacutežiid mielde

Konsonaacutentaguovddaacuteš nom akk gen oktiibuot

CII h-aacutelgosaš kč 3 4 1 8 preaspirašuvnnak kč 6 1 - 7

i l v -aacutelgosaš kč - 1 3 4

CII geminaacutehtat - 3 1 4

k-aacutelgosaš kč - - 2 2

klusiilanasaacutela 1 - - 1

oktiibuot 10 9 7 26

Tabeallas 18 boahtaacute ovdan ahte studeanttat dahke oktiibuot logi feailla nominatiivvas

ovcci feailla akkusatiivvas ja čieža feailla genetiivvas Orru nu ahte studeanttaide

dagahedje vaacutettisvuođaid dovdaacutet giellaoahpalaš sadjehaacutemiid guhtet guoimmisteaset

Giellaoahpalaš sadjehaacutemiid ovttaidloguin eai leat matge sierra gehčosat muhto erohus

nominatiivva ja genetiiva-akkusatiivva gaskkas vuhtto beare konsonaacutentaguovddaacutežis

Maiddaacutei dat ahte giellaoahpalaš sadjehaacutemiin ii leat semantihkalaš sisdoallu muhto

beare giellaoahpalaš sajaacutedat saacutehttaacute dagahit dan ahte studeanttaide lea vaacutettis dovdaacutet

goas galgaacute čaacutellit nominatiivva ja goas genetiiva-akkusatiivva Studeanttat dahke buot

iežaacute feaillaid baacuterrastaacutevvalnomeniin earret ovtta feailla mii dahkkojuvvui

kontrakšuvdnanomenis Tabeallas 18 oidno ahte studeanttat feilejedje eanemusat nuppi

ceahki h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin omd ožžon vehaacuteš ruhta ja

preaspirašuvnnakeahtes konsonaacutentačohkiin omd Dat lea maid stuorra fitnodagaid

gilvvu

85

26 kaacutesusfeailla sivvan lei 15 daacutehpaacutehusas ovttageardaacutenahttin mii čilge badjel beali (57

) kaacutesusfeaillain Ovttageardaacutenahttimis studeanta čaacutelii konsonaacutentaguovddaacutežii nomena

daacutebaacutelet oahppaacuteset ja ovttageardaacutenet haacutemi gievrras daacutesi omd daacuterbbašit maid buorre

aacuteibmu Sihke suomagiela interfereansa ja boasttoanalysa čilgejit vaacutedjit viđaacutedasa

kaacutesusfeaillain goabbaacutenai vihtta feailla Ovtta kaacutesusfeailla čilge sehkken Suomagiela

interfereanssa vuhtton orru geažudeame dan guvlui ahte daacutein studeanttain saacutemegiella ii

leat dat nannoset giella muhto baicce suomagiella Boasttoanalysas studeanttas lei

aacutervalus mot konsonaacutentaguovddaacuteža galggalii čaacutellit muhto aacutervalus lei boastut

6221 Konsonaacutentaguovddaacutežat main kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddan

Konsonaacutentačohkiin main lea kvantitatiivvalaš ja kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddan

studeanttat feilejedje 15 geardde Studeanttat feilejedje guđa geardde akkusatiivvas

viđa geardde genetiivvas ja njealji geardde nominatiivvas Čilgehusat

konsonaacutentaguovddaacutežiid feaillaide bohtet ovdan tabeallas 19

Tabealla 19 Čilgehusat kvalitatiivvalaš konsonaacutentačohkiid feaillaide

Konsonaacutentaguovddaacuteš Ovttageardaacutenahttin Suomagiela

interfer

Sehkken Oktiibuot

h-aacutelgosaš kč 5 3 8 i l v-aacutelgosaš kč 4 4

k-aacutelgosaš kč 2 2

klusiilanasaacutelačoahkit 1 1

Oktiibuot 11 3 1 15

Tabeallas 19 boahtaacute ovdan ahte studeanttat feilejedje eanemusat nuppi ceahki h-aacutelgosaš

konsonaacutentačohkiin gaacutevcci geardde ja nubbin eanemus i l v-aacutelgosaš

konsonaacutentačohkiin njealji geardde Kvalitatiivvalaš konsonaacutentačoahkit dagahedje

vaacutettisvuođaid viđa studentii geat dahke buot iežaacute feaillaid earret ovtta feailla Tabeallas

19 oidno ahte kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddandaacutehpahusaid čilgejit

ovttageardaacutenahttin suomagiela interferansa ja sehkken

Tabeallas 19 oaidnaacute ahte vihtta studeantta dorvvastedje 11 geardde

ovttageardaacutenahttimii ja čaacutelle nomena vuođđohaacutepmaacutei Ovttageardaacutenahttima duogaacutežis

orru buot daacutehpaacutehusain leahkime dat ahte studeanttat eai leat dovdaacuten giellaoahpalaš

86

sadjehaacutemiid Nuppi ceahki h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin ledje vihtta

ovttageardaacutenahttima (ovdamearkkat 81ndash82) i l v-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin njeallje

(ovdamearka 83) ja k-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin guokte ovttageardaacutenahttinfeailla

(ovdamearka 84)

(81) ndash ndash manne Jeltsin ain joatkka soahti (O 4)

(82) ndash ndash ožžon vehaacuteš ruhta ndash ndash (E 37)

(83) ndash ndash daacuterbbašit maid buorre aacuteibmu olu meahcit ja buhtes čaacuteži (A 42)

(84) Dan duođasta bures dat go okta boares adjaacute mielas Haumlkkinen ii leat šat ollege

suopmelaš (E 37)

Buot daacutehpaacutehusain orru ovttageardaacutenahttima duogaacutebealde vaacuteikkuheame sehkken go

studeanttat eai dovdaacute nominatiivva ja akkusatiivva erohusa Ovttaidlogu giellaoahpalaš

sadjehaacutemiid earuheapmi orru dagahan sidjiide vaacutettisvuođaid Ovdamearkkas 83

studeanta geavahii objeavtta sadjehaacutepmin sihke nominatiivva ja akkusatiivva mii

muitala čielgasit ahte studeanta lea eahpesihkkar daacuteid sadjehaacutemiid geavaheami ektui

Suomagiela interfereansa vuhttui golmma feaillas mat ledje dahkkon nuppi ceahki

h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin (ovdamearkkat 85ndash88) Daacuten studeanttaguoktaacutesa čaacutellosiin

vuhttui ahte sudno davvisaacutemegiela eatnigiela maacutehttu ii leat nu nanus ja danne soai

leaba soaitaacuten smiehttat muhtin muddui suomagiela bakte go leaba čaacutellaacuten

davvisaacutemegillii Davvisaacutemegielas subjeavtta sadjehaacutepmin lea aacutelo nominatiiva go

suomagielas daacutekkaacuter cealkagiin nomen lea objeavttas man sadjehaacutepmin lea partitatiiva

rdquoHeillauml ei ole rahaardquo rdquoloumlytyisi tarpeeksi rahaa ja voimaardquo Jaacutehkaacuten daacuten čuovvovaš

golmma feaillas vuhttot suomagiela partitatiivaraacutehkadusa mii lea sirdaacutesan saacutemegillii nu

ahte studeanttat čaacutelle nomeniid akkusatiivii (ovdamearkkat 85ndash87) Studeanttaguoktaacute

lea soaitaacuten hehttet maiddaacutei dat go subjeakta lea vearbba maŋis eabage leat danne

diehtaacuten man sadjehaacutemis nomen ruhta galggalii leat

(85) ndash ndash sii ii leat šat olu ruđa oastit borramuša dahje ođđa biktasiid iige mannat

ndash ndash (A 42)


(87) Dakkaacuter blaacutedi rahkadeapmaacutei gal saacutehttaacutešii gaacutevdnot doarvai ruđa ja faacutepmu (A

45)

87

Okta studeanta lei dahkan dakkaacuter feailla man duogaacutežis orru vuhttome sehkken Daacuten

feaillas ii vuhtto suomagiela interfereansa danne go suomagielas maiddaacutei livččii daacutekkaacuter

cealkagis nomenat skuvlejupmi ja skuvlen nominatiivvas rdquoMutta vaikka olisi hyvauml

koulutus ja ammattirdquo Davvisaacutemegielat cealkagis studeanta lea ožžon nuppi oasi

subjeavttas riekta aacutemmaacutet muhto lea juoga sivas feilen skuvlejupmi -saacutenis mas lea

konsonaacutentaguovddaacutežis klusiilanasaacutelačoahkki (ovdamearka 88) Studeanta ii leat soaitaacuten

maacutehttit haacutebmet skuvjejumi-baacuterrastaacutevvalsaacutenis nominatiivva Daacuten studeanttas vuhttui

čielgasit vierrogiela duogaacuteš davvisaacutemegiela ektui

(88) Muhto vaikko livččii buorre skuvlejumi ja ammaacutet de dat ii vaacuteikkot dasa ndash ndash

(O 43)

6222 Konsonaacutentaguovddaacutežat main kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan

Konsonaacutentačohkiin main lea kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan studeanttat dahke 11

feailla Studeanttat feilejedje nominatiivvas guđa geardde akkusatiivvas njealji geardde

ja genetiivvas oktii Studeanttat dahke buot feaillaid baacuterrastaacutevvalnomeniin Tabeallas 20

oaidnaacute makkaacuter čilgehusat feaillaide leat

Tabealla 20 Čilgehusat kvantitatiivvalaš konsonaacutentačohkiid feaillaide

Konsonaacutenta-

guovddaacuteš Ovttageardaacute-

nahttin

Boastto-

analysa

Suomagiela

interfer

Oktiibuot

preaspirašuvnnakkč 1 3 3 7 CII geminaacutehtat 4 4

Oktiibuot 5 3 3 11

Tabeallas 20 boahtaacute ovdan ahte studeanttat feilejedje preaspirašuvnnakeahtes

konsonaacutentačohkiin čieža geardde ja nuppi ceahki geminaacutehtain njealji geardde

Kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan lei vaacutettis golmma studentii geat dahke oktiibuot

ovcci feailla ja akta sis dagai vihtta feailla Daacutet golbma studeantta dahke kaacutesusfeaillaid

maiddaacutei kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddamis Tabeallas 20 oaidnaacute ahte

ovttageardaacutenahttin čilge vihtta feailla boasttoanalysa golbma feailla ja suomagiela

interfereansa golbma feailla

88

Tabeallas 20 oaidnaacute ahte studeanttat ovttageardaacutenahtte viđa geardde njelljii nuppi

ceahki geminaacutehtain ja oktii preaspirašuvnnakeahtes konsonaacutentačohkiin Golbma

studeantta čaacutelle baacuterrastaacutevvalnomena vuođđohaacutepmaacutei mii lea dovdomearkkahis

oahppaacuteset haacutepmi Ovtta studeanttas ledje stuorra vaacutettisvuođat ovttaidlogu nominatiivva

ja genetiiva-akkusatiivva earuheames goappaacutet guoimmisteaskka ja son feilii dain

sadjehaacutemiin maacuteŋgii Son ovttageardaacutenahtii nomena vuođđohaacutepmaacutei (ovdamearkkat 89ndash

90) Ovttaidlogu giellaoahpalaš sadjehaacutemiid dovdaacuten saacutehttaacute leat vaacutettis danne go dain eai

leat makkaacuterge dovddaldagat iige semantihkalaš mearkkašupmi ja studeanta ferte

analyseret cealkaga vai diehtaacute guđemuš sadjehaacutemis nomen galggalii leat

Ovdamearkkas 91 studeanta lea vajaacutelduhttaacuten ahte nomen lea ovttaidlogu genetiiva-

akkusatiivvas lohkosaacuteni maŋŋel mii lea stuorit go okta Ovdamearkkas 92 studeanta ii

leat fuomaacutešan ahte maiddaacutei lasaacutehus lea objeaktan ja galgaacute danne leat akkusatiivvas

Ovdamearkkas 93 studeanta ii leat fuomaacutešan genetiiva-sadjehaacutemi


(A 42)

(90) ndash ndash geavahit nu vaacutettes giella ahte nuorat eai aacuteddet dat (A 42)

(91) ndash ndash de daacuten aacuteššiisge lea guokte bealle (O 43)

(92) ndash ndash ii leat oahpan eallima dušše skuvla (O 43)

(93) Dat lea maid dehaacutelas giella seailumii (O 39)

Golmma geardde okta studeanta dagai boasttoanalysa ja čaacutelii preaspirašuvnnakeahtes

konsonaacutentaguovddaacutežiid geahnohis daacutessaacutei go nomenat galge leahkit gievrras daacutesis

ovttaidlogu nominatiivvas (ovdamearkkat 94ndash95) Daacutet studeanta ii orron diehtime man

sadjehaacutemis nomenat leat ja čaacutelii subjeavtta akkusatiivii Go studeanta sehkke

giellaoahpalaš sadjehaacutemiid son ii oro earuheame sadjehaacutemiid goabbat

guoimmisteaskka

(94) Daacuten aacuteigge nuoraide luonddu lea menddo dehaacutelaš ja sii haacutelidivčče (A 42)

(95) Muhto dalle go sii leat baacuterggus sii ii leat nu olu aacuteigge stuđeret (A 42)

Suomagiela interfereansa orru vuhttome dain cealkagiin main subjeakta lea vearbba

maŋŋel Dakkaacuter cealkagat ledje golbma ja studeanttaguovttos dagaiga feaillaid

preaspirašuvnnakeahtes konsonaacutentačohkiin Studeanttaguovttos oruiga jurddašan

cealkagiid suomagiela maacutelle mielderdquoei ole pelkaumlstaumlaumln urheilijoiden kilpailuardquo ja rdquoSe on

89

myoumls suurten yritysten kilpailuardquo ja rdquoeihaumln siinauml mene aikaakaanrdquo ja jorgalan

cealkagiid kilpailua- ja aikaa-partitatiivva davvisaacutemegiela akkusatiivan (ovdamearkkat

96ndash98)

(96) ndash ndash ii leat šat dušše valaacutestalliid gilvvu (E 37)

(97) Dat lea maid stuorra fitnodagaid gilvvu (E 37)

(98) Saacutehttaacutego alkit oba leatge iihan das mana aacuteiggige jur ollenge(A 18)

Kaacutesusfeaillat ledje moatti studeantta vaacutettisvuohta ja studeanttat dahke daid

grafemalaččat aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiin Dat čujuha dan guvlui ahte feaila ii leat

šaddan olggosbuktojumis čaacutellimis muhto olggosbuktojupmi buktaacute ovdan studeanttaid

giellamaacutehtolaš vaacutettisvuođaid Kaacutesusfeaillaid studeanttat dahke giellaoahpalaš

sadjehaacutemiin ja namalassii ovttaidlogus mas nominatiivva ja genetiiva-akkusatiivva

erohus vuhtto beare konsonaacutentaguovddaacutežis omd gilvu gilvvu Dat ahte studeanttat

feilejedje giellaoahpalaš sadjehaacutemiin geažuha dan guvlui ahte daacutet sadjehaacutemit leat

vaacuteddaacutesat dakkaacuter studeanttaide geain davvisaacutemegiela maacutehttu ii leat nu nanu daacutesis

63 Konsonaacutentaguovddaacuteža haacutebmenfeaillat

Haacutebmenfeaillain studeanttat haacutebmejedje saacutetnaacutei morfologalaččat dakkaacuter haacutemi makkaacuter

saacutenis ii oba leatge omd rikkisat bohtosin Haacutebmenfeaillaid studeanttat dahke

eanemusat nomeniin main ledje grafemalaččat aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežat dego

bohtosin Studeantta dahkan haacutebmenfeaila muitala studeantta giellamaacutehtus studeanta ii

haacutelddaš ollaacutesit saacuteni sojaheami ja danne son feile

Studeanttat dahke haacutebmenfeaillaid oktiibuot 53 mii lea vehaacute badjel guđaacutedasa (17 )

buot feaillain Govvosis 8 oaidnaacute main konsonaacutentaguovddaacutežiin studeanttat dahke

haacutebmenfeaillaid

90

Govus 8 Haacutebmenfeaillat konsonaacutentaguovddaacutežiid mielde

Govvosis 8 boahtaacute ovdan ahte guokte konsonaacutentačoahki dagahedje studeanttaide

eanemusat haacutebmenfeaillaid preaspirašuvnnakeahtes ja i l v-aacutelgosaš konsonaacutentačoahkit

Studeanttat dahke badjel golbma viđaacutedasa (65 ) haacutebmenfeaillaid daacuten guovtti

konsonaacutentačoahkis preaspirašuvnnakeahtes konsonaacutentačoahkis studeanttat dahke

haacutebmenfeaillaid 19 geardde goalmmaacutedasa haacutebmenfeaillain i l v-aacutelgosaš

konsonaacutentačohkiin studeanttat haacutebmejedje boastut 17 geardde vaacutedjit goalmmaacutedasa (31

) haacutebmenfeaillain Dego govvosis 8 oidno iežaacute konsonaacutentaguovddaacutežiin studeanttat

dahke haacutebmenfeaillaid vehaacute badjelaš goalmmaacutedasa 16 geardde Haacutebmenfeaillat

juohkaacutesit konsonaacutentaguovddaacutežiidda main lea kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan ja

dakkaacuteriidda main lea kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddan Kvantitatiivvalaš

daacutessemolsašuddamis studeanttat feilejedje 29 geardde ja kvalitatiivvalaš

daacutessemolsašuddamis 24 geardde

Haacutebmenfeaillaid studeanttat dahke giellaoahpalaš haacutemiin mat oidnojit tabeallas 21


34

i l v-aacutelgosaš kč 31


11



klusiila-ja nasaacutelačoahkit

4

CII h-aacutelgosaš kč 4 k-aacutelgosaš kč

2

91

Tabealla 21 Haacutebmenfeaillat giellaoahpalaččat


nom 11 gen 5

akk 7

lok 12

ill 8

kom -

ess 4

adjattr -

adj veardid 1

surggiid saacutenit 5

oktiibuot 53

Tabeallas 21 boahtaacute ovdan ahte studeanttat feilejedje eanemusat lokatiivvas

nominatiivvas ja illatiivvas Mearkkašahtti lea ahte illatiiva dagahii naacute ollu

haacutebmenfeaillaid gaacutevcci feailla Prosentuaacutelalaččat illatiiva dagahii eanet vaacutettisvuođaid

nomeniid haacutebmemis go daacutessemolsašuddamis haacutebmemis 15 proseantta ja

daacutessemolsašuddamis 4 proseantta Studeanttat dahke haacutebmenfeaillaid sullii seamme ollu

sisdoallosadjehaacutemiin 24 geardde go giellaoahpalaš sadjehaacutemiin 23 geardde

Studeanttat dahke daacutessemolsašuddanfeaillaid guovtte geardde eanet giellaoahpalaš

sadjehaacutemiin go sisdoallosadjehaacutemiin Studeanttat feilejedje sullii seamme ollu

ovttaidlogus 25 geardde go maacuteŋggaidlogusnai 22 geardde Vihtta feailla

dahkkojuvvojedje surggiiduvvon saacutenis gilvohallan (tabealla 21)

Badjel golbma viđaacutedasa (62 ) haacutebmenfeaillain studeanttat dahke

baacuterahisstaacutevvalnomeniin ja nomeniin olmmoš ja almmaacutei main lea eahpenjuolggaduslaš

sojahus 33 feailla Eatnasat dutkanmateriaacutela feaillain dahkkojuvvojedje

baacuterrastaacutevvalnomeniin haacutebmenfeaillat spiehkkasit daacutes ja studeanttat dahke

haacutebmenfeaillaid namalassii nomeniin mat eai leat nu daacutebaacutelaččat gielas Daacutet lea gal

maiddaacutei oalle vuorddehahtti boađus danne go dovdomearkkalaš haacutemit mat eai leat nu

daacutebaacutelaččat gielas ja mat leat mohkkaacutebut ja maid geavaheapmi lea eanet raacuteddjejuvvon

dagahit giellaoahppiide eanet vaacutettisvuođaid (James 1998 182) Maiddaacutei Svonni (1993

179) dutkamušas boahtaacute ovdan ahte oahppit haacutelddašedje buorebut dakkaacuter haacutemiid mat

leat gielas daacutebaleappot ja mat geavahuvvojit eanet nappo mat leat dovdomearkkahis

haacutemit ja main lea gielas alla frekveansa

92

Nomeniid sojaheapmi dagahii vaacutettisvuođaid erenoamaacutežit njealji studentii geat feilejedje

oktiibuot 19 geardde ja dahke badjel goalmmaacutedasa (36 ) haacutebmenfeaillain Daacutet

studeanttat eai lean dat seamme studeanttat geat dahke ollu kaacutesusfeaillaid (lohku

622) Muđui haacutebmenfeaillaid dahkan studeanttaid joavku lei oalle heterogena

Haacutebmenfeaillaide gaacutevdnojit daacutekkaacuter čilgehusat

Govus 9 Čilgehusat haacutebmenfeaillaide

Govvosis 9 oidno ahte ovttageardaacutenahttin ja boasttoanalogiija čilgeba goase golbma

njealjaacutedasa (74 ) haacutebmenfeaillain 20 feaillas vuhttui ovttageardaacutenahttin mii čilge

badjel goalmmaacutedasa (38 ) haacutebmenfeaillain Ovttageardaacutenahttimis ovdamearkan

baacuterahisstaacutevvalsaacutetni morraacutešin man konsonaacutentaguovddaacuteža studeanta lea čaacutellaacuten essiivvas

gievrras daacutessaacutei Gievrras daacutessi geavahuvvo buot iežaacute sadjehaacutemiin earret ovttaidlogu

nominatiivvas ja essiivvas Govvosis 9 boahtaacute ovdan ahte boasttoanalogiija vuhttui 19

feaillas mii čilge maiddaacutei badjel goalmmaacutedasa (36 ) haacutebmenfeaillain

Boasttoanalogiijas ovdamearkan baacuterahisstaacutevvalsaacutetni laacutevllas mii lea ovttaidlogu

lokatiivvas ja man sojaheapmaacutei studeanta orru vaacuteldaacuten maacutelle baacuterrastaacutevvalsaacuteniin

Govvosis 9 oidno ahte suopmaninterfereansa vuhttui logi daacutehpaacutehusas mii čilge vaacutedjit

viđaacutedasa (19 ) haacutebmenfeaillain Suopmaninterfereansa vuhtto omd almmaacutet-saacutenis mas

studeanttas lea oalle sihkkarit beare kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan iige son dieđe

goas son galgaacute čaacutellit gievrras daacutesi klusiilla ja goas ii danne go gievrras daacutesi klusiila ii

obanassiige gullo su jietnadeamis dego saacutenis albmaacutet Studeanttat geain vuhttui

suopmaninterfereansa ledje dakkaacuterat geain eai lean syntaacutevssalaš eaige morfologalaš

feaillat studeantaiskosiin Danne lea jaacutehkehahtti ahte maiddaacutei daacutein haacutebmenfeaillain lei

ovttageardaacute-nahttin

38

boasttoanalogiija

36

suopman-interfereansa

19

njuolggadusa vaacuteilev haacutelddaš

7

93

suopman mii vaacuteikkuhii feailla šaddamii Dego govvosis 9 oidno de beare moatti

daacutehpaacutehusas vuhttui njuolggadusa vaacuteilevaš haacutelddašeapmi

631 Konsonaacutentaguovddaacuteža kvantitatiivvalaš feaillat

Studeanttat dahke haacutebmenfeaillaid dakkaacuter konsonaacutentaguovddaacutežiin main lea

kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan 29 geardde Tabeallas 22 oaidnaacute makkaacuter

konsonaacutentaguovddaacutežiin studeanttat dahke haacutebmenfeaillaid ja makkaacuter haacutemiin nomenat

ledje dalle

Tabealla 22 Feaillat konsonaacutentaguovddaacutežiid mielde

preaspirašuvnnak kč CII-geminaacutehtat CIII-geminaacutehtat oktiibuot

nom 2 1 1 4 gen - - 1 1

akk - - 3 3

lok 7 - - 7

ill 4 2 - 6

ess - 1 - 1

adjattr 1 - - 1

adj veardid 1 - - 1

surggiid nome 5 - - 5

oktiibuot 20 4 5 29

Tabeallas 22 boahtaacute ovdan ahte studeanttain ledje eanemus haacutebmenfeaillat

preaspirašuvnnakeahtes konsonaacutentačohkiin 20 geardde Preaspirašuvnnakeahtes

konsonaacutentačohkiin studeanttat feilejedje eanemusat lokatiivvas omd skuvlas ja

illatiivvas omd baacuterggui Surggiiduvvon nomenat dagahedje vihtta feailla buot

baacuterrastaacutevvalsaacutenis gilvvohallan man studeanta čaacutelii haacutepmaacutei gilvohallan Studeanttat

feilejedje sisdoallosadjehaacutemiin 14 geardde ja giellaoahpalaš sadjehaacutemiin goase beali

vehaacutebut gaacutevcci geardde Studeanttat feilejedje muđui baacuterrastaacutevvalnomeniin earret guđa

geardde go sii feilejedje baacuterahisstaacutevvalnomeniin Studeanttat feilejedje 13 geardde

ovttaidlogus ja 11 geardde maacuteŋggaidlogus

Feaillaid čilge goase beali (48 ) daacutehpaacutehusain ovttageardaacutenahttin 14 geardde ja badjel

goalmmaacutedasa (38 ) boasttoanalogiija 11 geardde Dušše njealji geardde feaillaid čilge

njuolggadusa vaacuteilevaš haacutelddašeapmi mii lea vuollaacutei guđaacutedasa (14 ) kvantitatiivvalaš

94

konsonaacutentačohkiin dahkkojuvvon haacutebmenfeaillain Studeanttat geat dahke

haacutebmenfeaillaid ii lean doarvaacutei nanu eatnigiela maacutehttu davvisaacutemegielas vai sii livčče

haacutelddašan maiddaacutei haacutervenet saacutetnemaacuteddagiid sojaheami Guovtti studeanttas ledje eanet

vaacutettisvuođat go iežaacute studeanttaiguin ja soai feiliiga maacuteŋgga geardde

Ovttageardaacutenahttin vuhttui 14 feaillas ja dalle studeanttat leat sojaheami vuođđun

geavahan saacuteni dovdomearkkahis daacutebaacutelet haacutemi gievrras daacutesi Studeanttat

ovttageardaacutenahtte baacuterrastaacutevvalnomeniidda gievrras daacutesi mii lea oahpis

baacuterrastaacutevvalnomeniid vuođđohaacutemis (ovdamearkkat 99ndash100) ja baacuterahisstaacutevvalnomeniin

gievrras daacutesi maacuteddaga mii lea daacutein nomeniin geavahusas eanaš kaacutesusiin ja danne

daacutebaacutelet haacutepmi (ovdamearkkat 101ndash102) Studeanttat dahke baacuterrastaacutevvalnomeniin gaacutevcci

feailla ja baacuterahisstaacutevvalnomeniin čieža feailla

(99) Lea aacuteibbas duohta ahte skuvlas ii lea alo nu somaacute ndash ndash (O 43)

(100) Ja maacutenaacutet duot julmmeš diŋgat maid gal maacutehttet vašuhit (O 10)

(101) ndash ndash muhto aŋkke mu mielas das livččii raacutevvaacute buot valaacutestallamii (A 41)

(102) Saacutepmelažžaid stuorimus morraacutešin mii sahtit doallat rievttiid manaheami

(A 34)

Ovttageardaacutenahttin vuhtto maiddaacutei ovdamearkkas 103 mas studeanta lea čaacutellaacuten

surggiiduvvon baacuterahisstaacutevvalnomena givlvohallan gievrras daacutessaacutei Saacuteni haacutebmemii lea

saacutehttaacuten vaacuteikkuhit dat ahte gilvu-baacuterrastaacutevvalnomenis lea gievrras daacutessi ja studeanta lea

saacutehttaacuten ovttageardaacutenahttit dan maiddaacutei surggiiduvvon nomenii Ovdamearkkas 104

aviisa-baacuterahisstaacutevvalnomen sodjaacute dego baacuterrastaacutevvalnomenat muhto studeanta lea čaacutellaacuten

nomena gievrras daacutessaacutei mii saacutehttaacute leahkit jogo ovttageardaacutenahttima boađus dehege

boasttoanalogiija boađus Dulkojin saacuteni ovttageardaacutenahttima boađusin danne go dat orru

daacuten oktavuođas eanet jaacutehkehahtti sivva

(103) Gii saacutehttaacute doallat guhkkibui lea vuoittaacuten gilvohallama (A 41)

(104) In šat automahtalaččat jaacutehke maid ođđasiin muitalit dahje aviisain čaacutellet

(O 24)

(105) Muhto leago rdquočalbmirdquo geahčaleamis buorit dahje heaitot vaikuhusat ndash ndash

(A 32)

Ovdamearkkas 105 studeanta ovttageardaacutenahtii heittot-adjektiivva attribuhttahaacutemi

ovttaidlogu nominatiiva laacuteganin Soaitaacute ahte studeanta lea geavahan

95

ovttageardaacutenahttima maacutellen adjektiivva vuođđohaacutemi dehe jos studeantta hupmaacute Deanu

čaacutezaacutedaga suopmana de dat lea saacutehttaacuten vaacuteikkuhit feailla šaddamii Deanu čaacutezaacutedaga

suopmanis heittot-adjektiivva attribuhttahaacutepmin geavahit ovttaidlogu nominatiivva

laacutegan haacutemi heittot ja haacutervvibut adjektiivva heittogis-attribuhttahaacutemi mii dohkkehuvvo

girjegielas heittot-adjektiivva attribuhttahaacutepmin

11 saacuteni oktavuođas lei saacutehka boasttoanalogiijas go studeanta geavahii sutnje oahpes

njuolggadusa dakkaacuter sajis gos dan ii saacutehttaacuten geavahit Viđa saacuteni oktavuođas guokte

studeantta dagaiga boasttoanalogiija skearru- ja Ruošša-baacuterrastaacutevvalsaacuteniin Soai gaacutettiiga

saacuteniin leat daacutessemolsašuddama nuppi ja vuosttas ceahki gaskkas iige goalmmaacutet ja nuppi

ceahki gaskkas (ovdamearka 106ndash107) Skearru-saacutenis lea daacutessemolsašuddan goalmmaacutet

ja nuppi ceahki gaskkas skearru skearru mii ii vuhtto girjegielas muhto gullo

jietnadeamis geminaacutehtaid guhkkodaterohussan omd Finnmaacuterkku oarjesuopmana

mielde skeamiddotrrsquoruu skemiddotarruu Seamme laacutegan daacutessemolsašuddan lea maiddaacutei Ruošša-

saacutenis (ovdamearka 107)

(106) ndash ndash `Wimmeacute ja `GierranacuteBuot skearut dovddastit (I 12)

(107) Mii doaibmat oktasaš barggus Norgga Ruoŧa ja Ruoša nuoraiguin ndash ndash (A 26)

Guovtti daacutehpaacutehusas studeanta dagai boasttoanalogiija laacutevlla-baacuterahisstaacutevvalsaacutenis man

studeanta jurddašii sodjat dego baacuterrastaacutevvalsaacuteni (ovdamearka 108) Guovtti daacutehpaacutehusas

studeanta laacutehttii dahkkinamahusaiguin seamme laacutedje go iežaacute baacuterrastaacutevvalnomeniiguin

muhto dahkkinamahusain ii leat daacutessemolsašuddan iige vokaacutelaguovddaacuteža njuolgan

(ovdamearka 109)

(108) Laacutevllas duohta ustidvuođa čajehit mearra duoddar ja aacuteigi (I 33)

(109) Ja juos riekta muittaacuten čuiggiide lei daddjon ahte dat ii leat doping ii ollenge

(A 41)

Boasttoanalogiija vuhttui maiddaacutei ovdamearkkas 110 mas studeanta vaacutelddii

baacuterrastaacutevvaladjektiivva gievra gievrra sojaheapmaacutei maacutelle baacuterahisstaacutevvaladjektiivvain

ja sojahii gievra-adjektiivva gievrras gievrasa Ovtta saacutenis studeanta sehkkii

ovttaidlogu ja maacuteŋggaidlogu illatiivva haacutebmennjuolggadusaid goappat guoibmaacuteseaskka

ja geavahii maacuteŋggaidlogu illatiivva haacutebmemii goappes haacutemiid njuolggadusaid

96

(ovdamearka 111) Daacuten daacutehpaacutehusas studeanta lea analogiija vugiin geavahan maacuteŋga

njuolggadusa oktanaga

(110) ndash ndash tv-fitnodagat leat hui gievrasat ja saacutehttet mearridit ndash ndash (E 37)

(111) Olbmuid milliide bođii govva ahte boares -kommunisttalaš-Sovjet Lihtu ndash ndash

(O 4)

Nomeniin main studeanttat leat geavahan analogiija ja sehkken dan makkaacuter

daacutessemolsašuddan nomeniin lea geažuha dan guvlui ahte studeanttat eai leat haacutelddašan

daacuteid nomeniid sojaheami Studeanttain geain davvisaacutemegiela eatnigiela maacutehttu ii leat

nu nanus saacutehttet leat vaacutettisvuođat haacutelddašit nomeniid ollislaš sojahanparadigma ja

saacutehttet danne aacutevkkaacutestallat analogiijain

Njealji saacuteni oktavuođas vuhttui njuolggadusa vaacuteilevaš haacutelddašeapmi mii daacuterkkuha

dan ahte studeanta ii leat haacutelddašan njuolggadusa buot elemeanttaid muhto lea feilen

njuolggadusa juoga oasis (James 1998 185ndash186) Daacuten njealji feaillas studeanttat maacutehtte

čaacutellit saacuteniide sadjehaacutemiid gehčosiid riekta ja superlatiivva dovddaldagaid muhto

feilejedje konsonaacutentaguovddaacutežis dego baacuterrastaacutevvalnomenis (ovdamearka 112) ja

baacuterahisstaacutevvalnomeniin (ovdamearkkat 113ndash115) Daacutein studeanttain ledje vaacutettisvuođat

saacuteniid morfologalaš haacutebmemis ja sii orro rahčame oažžut saacuteniid riekta namalassii

illatiivvas (ovdamearkkat 112ndash115)

(112) ndash ndash eai birget dušše oahpporuđas ja sii fertet mannat baacuterggui (A 42)

(113) Ozan Altavistain saacuteniid moadde laacutevllagii ja seammaacutes diŋgon skearru Ruoŧas

(O 24)

(114) Son lea nu čuvges persovdnaacute ahte dat čuovga baacuteitaacute su biražiige (A 31)

(115) Buot dovddasamosat leat steroidat erenoamažit anabolat (A 42)

632 Konsonaacutentaguovddaacuteža kvalitatiivvalaš feaillat

Haacutebmenfeaillat ledje kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddandaacutehpaacutehusain 24 Dat main

konsonaacutentaguovddaacutežiin studeanttat dahke kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddama

haacutebmenfeaillaid oidno tabeallas 23

97


Sadjehaacutemit i l v-aacutelgosaš

kč

klus -ja

affrgemin

r-aacutelgosaš

kč

iežaacute

kg

Oktiibuot

nom 5 2 - - 7 gen 2 - 2 - 4

akk 3 - - - 3

lok 2 - 3 - 5

ill 1 - - 1 2

ess - - - 3 3

Oktiibuot 13 2 5 4 24

Tabeallas 23 oidno ahte studeanttat dahke badjel beali kvantitatiivvalaš

konsonaacutentaguovddaacuteža haacutebmenfeaillain i l v-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin Nomenat

main ledje konsonaacutentaguovddaacutežis i l v -aacutelgosaš konsonaacutentačoahkit ledje nomenat

olmmoš ja almmaacutei main lea eahpenjuolggaduslaš sojaheapmi Daacuteid nomeniid

studeanttat haacutebmejedje logi geardde boastut Daacutet lea aacuteidna feailajoavku olles

dutkamušas mas studeanttat feilejedje juoga iežaacute saacutetnemaacuteddagis eanet go

baacuterrastaacutevvalnomeniin Tabeallas 23 oidno ahte studeanttat feilejedje eanemusat

nominatiivvas ja lokatiivvas Studeanttat feilejedje giellaoahpalaš sadjehaacutemiin 14

geardde ja sisdoallosadjehaacutemiin logi geardde Studeanttat feilejedje 14 ovttaidlogus ja

logi geardde maacuteŋggaidlogus

Kvalitatiivvalaš konsonaacutentaguovddaacutežiin studeanttaid dahkan haacutebmenfeaillaid čilge logi

geardde suopmaninterfereansa mii čilge vehaacute badjel guokte viđaacutedasa (42 )

kvalitatiivvalaš konsonaacutentaguovddaacuteža haacutebmenfeaillain Boasttoanalogiija čilge gaacutevcci

feailla mii lea sullii goalmmaacutedas (33 ) feaillain ja guđa geardde feaillaid čilge

ovttageardaacutenahttin mii lea njealjaacutedas (25 ) feaillain Guokte studeantta dagaiga

haacutebmenfeaillaid eanebuš go iežaacutet oktiibuot logi geardde

Suopmaninterfereansa orru vuhttome 10 feaillas main guokte studeantta dagaiga

čieža Suopmaninterfereansa vuhttui i l v-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin Daacutein

konsonaacutentačohkiin lea girjegielas kvalitatiivvalaš ja kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan

omd aacutevnnas aacutevdnasa Suoma njaacutergga suopmanis ja baacuteikkuid Deanu čaacutezaacutedaga

suopmaniin olbmot eai jietnat konsonaacutentaguovddaacuteža gievrras daacutesi klusiilla obanassiige

(Sammallahti 2006 137) ja dalle konsonaacutentačoahki kvantitatiivvalaš guhkkodat earuha

gievrras ja geahnohis daacutesi omd Suoma njaacutergga suopmanis amiddotavnnasaamiddotvrsquonasa

98

(aacutevnnas aacutevdnasa) Jos konsonaacutentačoahki klusiila ii gullo jietnadettiin gievrras daacutesis de

čaacutelli ferte sierra oahpahallat goas konsonaacutentačoahki klusiila čaacutellojuvvo ja goas ii

i l v-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin studeanttaid suopman orui vuhttome olmmoš- ja

almmaacutei nomeniin (ovdamearkkat 116ndash118) ja baacuterahisstaacutevvalnomeniin (ovdamearka

119ndash120) i l v-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin lei daacutebaacutelet dat ahte studeanta guđii gievrras

daacutesi klusiilla čaacutelekeahttaacute beare ovtta daacutehpaacutehusas studeanta čaacutelii klusiilla dakkaacuter sadjaacutei

gosa dat ii gula (ovdamearka 120) Dasa ahte studeanttat daacutevjjibut guđđe klusiilla

čaacutelekeahttaacute vaacuteikkuha sihkkarit dat ahte studeanttat eai jietnat klusiilla

(116) Dokumeanttas haacutellet saacutepmelaš almmaacutet geat fitnet daacutein baacuteikkiin ndash ndash (I 30)

(117) Ieš in dovdda dakkaacuter olmmuid ollaacutege earaacutego aacutehkku ndash ndash (I 35)

(118) Daacuten laacutehkai ii daacuterbbaš vuordit ahte oažžu vaacuteimmu mii heive geannu jaacutepman

olmmos (O 29)

(119) Oahppit gaacutevdnet vaacutelmmaš aacutevnnasiid ja dutkkosiid internet-siidduin ndash ndash (O 24)

(120) Du dihte maacuteilbmis leat ainge moadde lihkolabbo maacutenaacute (A 31)

Jaacutehkaacuten suopmaninterfereanssa vaacuteikkuhan daacuteidde feaillaide danne go daacutein studeanttain

vuhttui studeantaiskosiin nanu eatnigiela maacutehttu ja jaacutehkaacutennai ahte daacutet studeanttat

feilejedje saacuteniid čaacutelalaš buvttadeamis iige sivva gaacutevdno nomeniid vaacuteilevaš

sojahanmaacutehtus Daacuteid feaillaid dahkan studeanttaide lei mihtilmas das ahte stuorimus

oassi čaacutelii studeantan saacutemeguovllu olggobeale logahagain ja čaacutellinfeaillaid sivvan

saacutehttaacutege navdit saacutemegiela eatnigiela oahpahusa unna meari i l v-aacutelgosaš

konsonaacutentačohkiin feilen studeanttat eai leat maacutehttaacuten aacutevkkaacutestallat iežaset suopmaniin

beare dalle go konsonaacutentačoahkis gullo jietnadettiin ovttaskas nasaacutela

konsonaacutentačoahkkaacutei čaacutellojuvvo klusiila

Studeanttat dahke boasttoanalogiija gaacutevcci geardde Studeanttat geavahedje oahpes

njuolggadusa boasttosajis Viđa feaillas studeanta navddii ahte r-aacutelgosaš

konsonaacutentačohkiin rbm rpm lea seammelaacutegan daacutessemolsašuddan go i l v-aacutelgosaš

konsonaacutentačohkiin vdn vnn (ovdamearkkat 121ndash122) Studeantta suopmanis

r-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin soaitaacute goittotge leat beare kvantitatiivvalaš

daacutessemolsašuddan go gievrras daacutesi čujolaš klusiila baacutehcaacute jietnatkeahttaacute omd Suoma

njaacutergga suopmanis fiemiddotrmii fimiddoterpmii (fierbmi fierpmi)

99


(122) Go dieđuid ohcaacute fiermmi bokte de buot deaŧaleamos aacutešši lea dat ndash ndash (A 18)

aš-loahppasaš nominatiivvas studeanta vaacutelddii ilolaš-adjektiivva sojaheapmaacutei maacutelle

dakkaacuter baacuterrastaacutevvalnomeniin main nomena š-konsonaacutenta seailu saacuteniid sojahettiin omd

borramuš borramušat iige daacutekkaacuter baacuterrastaacutevvalnomeniin main š-konsonaacutenta rievdaacute

affrikaacutehtan omd daacutebaacutelaš daacutebaacutelačča (ovdamearka 123) Ovdamearkkas 124 studeanta

vaacutelddii maacutelle kontrakšuvdnanomena sojaheapmaacutei baacuterrastaacutevvalnomenis


(124) Dakkaacuter olbmuid gohcujuvvo Ruoššas rdquoođđa rikkisat rdquo-namahusan (O 4)

Ovttageardaacutenahttin lei sivvan guđa feilii main okta studeanta dagai beali golbma

feailla Studeanta ovttageardaacutenahtii i l v-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin ja su

studeantaiskosis vuhttojedje morfologalaš ja syntaacutevssalaš feaillat mat eai gula olbmui

geas lea buorre eatnigiela maacutehttu Danne jaacutehkaacuten studeantta ovttageardaacutenaacutehttaacuten inge

jaacutehke feailla suopmaninterfereanssa boađusin (ovdamearkkat 125ndash126) Studeanta čaacutelii

studeantaiskosis maacuteŋgii riekta aacutevnnas-baacuterahisstaacutevvalnomena gievrras daacutesi maacuteddaga ja

jaacutehkaacuten su ovttageardaacutenahttaacuten gievrras daacutesi maacuteddaga ovttaidlogu nominatiivii

(ovdamearka 126)

(125) Buot fuomašahtti vaikkuhusat oidnojiid nissoniid ja aacutelmmaid olggooaidnus ndash ndash

(A 41)

(126) ndash ndash danin go goassige ii saacutehtte leat sihkkar leago aacutevdnas dorvvolaš ndash ndash (A 41)

Guokte studeantta dagaiga ovttageardaacutenahttinfeailla baacuterahisstaacutevvalnomeniin Soai

haacutebmiiga essiivva baacuterahisstaacutevvalnomeniid gievrras daacutesi maacuteddagiidda mat leat

baacuterahisstaacutevvalnomeniid dovdomearkkahis daacutebaacutelet ja oahppaacuteset maacutettaacute (ovdamearkkat

127ndash128) Geahnohis daacutessi lea baacuterahisstaacutevvalnomeniid dovdomearkkalaš haacutervenet

daacutessi mii lea čatnasan dihto njuolggadusaide Studeanta daacuterbbaša eanet dieđu

dovdomearkkalaš haacutemiid haacutelddašeapmaacutei go fas dovdomearkkahis haacutemiid haacutelddašeapmi

ii gaacuteibit nu olu naacutevccaid ja danne studeantta ovttageardaacutenahttaacute (James 1998 182)

(127) ndash ndash eai dovdda saacutepmelašvuođa bures ja atnet min veaha abmaacutesin (A 34)

(128) ndash ndash nu ahte bohtosin lea ovttalaacutegan spiidnegusa (O 29)

100

Numeraacutela feailla duogaacutežis baacuteitaacute maiddaacutei ovttageardaacutenahttin (ovdamearka 129) Gievrras

daacutessi lea numeraacutelaid oktavuođas erenoamaacuteš ja raacuteddjejuvvon iđa man geavaheapmi

gaacuteibida studeanttas badjelmearaacutelaš dieđu Numeraacutelaid illatiivahaacutemit eai leat anus beare

daacutebaacutelaččat ja danne daacutet haacutervenašvuohta lea saacutehttaacuten dagahit feailla Davvisaacutemegielas

orru daacutebaacutelet geavahit aacuteiggi almmuheame oktavuođas aacuteigge-raacutehkadusa omd ovcci aacuteigge

dehe essiivva ovccin Studeanta orru almmuhan aacuteiggi suomagiela maacutelle mielde

yhdeksaumlaumln Studeanta haacutelddašii numeraacutelas soggevokaacutela rievdama ovttaidlogu illatiivva

i- gehčosa ovddabealde muhto ii maacutehttaacuten čaacutellit konsonaacutentaguovddaacuteža gievrras daacutessaacutei

okcaacutei muhto geavahii numeraacutelaid oktavuođas daacutebaacutelet geahnohis daacutesi (ovdamearka

129)

(129) Aacutehčči ii vuollaacutenaacuten sirdit sisaboahtenaacuteiggi ovccaacutei ja mun in vuollaacutenaacuten ndash ndash (O 3)

64 Grafemafeaillat

Grafemafeaillaide gullet buot feaillat maid studeanta lea eahpelihkostuvvan nomena

konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutelalaš olggosbuktojumis nappo čaacutellimis ja mat eai leat

daacutessemolsašuddanfeaillat nappo studeanta ii leat čaacutellaacuten saacutetnaacutei boastto daacutesi Nomeniid

konsonaacutentaguovddaacutežiidda čaacutellojuvvon haacutemit rihkkot saacuteni kodifiserejuvvon čaacutellinhaacutemi ja

studeanttat leat feilejen konsonaacutentaguovddaacuteža grafemalaš ovdanbuktojumis

Grafemafeaillaide sirrejin surggiiduvvon nomeniid main čaacutellinfeaila lea vuosttas

konsonaacutentaguovddaacutežis (ovdamearka 130ndash131) dahkkinamahusaid ja baacuterahisstaacutevval-

nomeniid main eai leat daacutessemolsašuddamat (ovdamearkkat 132ndash133) pronomeniid



(131) Lea vaacutettis dajat gii dan jierbmalaš dajaacuteldaga lea muhtimin olggosbuktaacuten ndash ndash

(A 41)

(132) ndash ndashmuitte reahalaš vuoitti ndash ndash (O 17)

(133) ndash ndash vai leatgo don gullan mu rohkkosa ndash ndash (I 35)



101

Grafemafeaillat ledje 103 goalmmaacutedas (34 ) buot feaillain

Daacutessemolsašuddanfeaillaid maŋŋel studeanttat dahke nubbin eanemusat

grafemafeaillaid Govvosis 10 boahtaacute ovdan makkaacuter čilgehusat grafemafeaillaide leat

Govus 10 Grafemafeaillaid čilgehusat

Govvosis 10 oaidnaacute ahte golbma viđaacutedasa (60 ) grafemafeaillain čilge

boasttoanalysa Studeanttat dahke 61 feaillas boasttoanalysa go studeanttas lei

muhtinlaacutegan hypotesa konsonaacutentaguovddaacuteža riektačaacutellimis omd sutnuide vuostas

Sullii seamme ollu feaillaid čilgejit ovttageardaacutenahttin ja suopmaninterfereansa vaacutedjit

viđaacutedasa grafemafeaillain Ovttageardaacutenahttin dagahii 20 feailla ja

suopmaninterfereansa 19 feailla Ovttageardaacutenahttimis studeanta čaacutelii

konsonaacutentaguovddaacutežii dovdomearkkahis daacutebaacutelet haacutemi omd suorgaacutesis mearkašumi

studeanta orru vaacuteldaacuten maacutelle konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutellimii nomenis mearka

Suopmaninterfereanssas lea ovdamearkan saacutetni daacuteviid mas studeanta gii humai Deanu

čaacutezaacutedaga suopmana lea čaacutellaacuten konsonaacutentaguovddaacuteža iežas jietnadeami mielde

Studeanttat dahke grafemafeaillaid eanemusat ŋ-konsonaacutentta čaacutellimis omd manggat

njealjestaacutevval baacuterrastaacutevvalnomeniid vuosttas konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutellimis dego

mearkašupmi ja pronomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin munje Nomenat maid konso-

naacutentaguovddaacutežiin studeanttat feilejedje eanemusat ledje omd suorgaacutesat ja pronomenat

maid konsonaacutentaguovddaacutežiid riektačaacutellimii eai leat čielga njuolggadusat ja maid riekta-

čaacutellima studeanta ferte muitit bajil Guđa studeanttas ledje vehaacute stuorit vaacutettisvuođat

haacutelddašit davvisaacutemegiela ortograacutefalaš njuolggadusaid ja sii feilejedje unnimusat njelljii

guhtenai Muđui ledje ovttaskas studeanttat geat dahke grafemafeaillaid Studeanttat

orro haacutelddašeame davvisaacutemegiela ortografiija njuolggadusaid bures

Boasttoanalysa 60 Ovttageardaacute-

nahttin 19


18

Saacuteniid čaacutellinhaacutemiid sehkken

3

102

641 Boasttoanalysa

Grafemafeaillaid dagahii eanemusat boasttoanalysa golbma viđaacutedasa (60 )

grafemafeaillain Studeanttat dahke boasttoanalysa 61 geardde Sirrejin

konsonaacutentaguovddaacutežiin dahkkojuvvon feaillaid kvantitatiivvalaš feaillaide mas

studeanta lea čaacutellaacuten konsonaacutentaguovddaacuteža boastto guhkkodahkii omd vuostas ja

kvalitatiivvalaš feaillaide mas studeanta lea čaacutellaacuten konsonaacutentaguovddaacutežii boastto

konsonaacutentta omd maacutengasat Studeanttat čaacutelle konsonaacutentaguovddaacutežiidda boastto

konsonaacutentta 32 geardde Eanemusat studeanttat feilejedje ŋ-konsonaacutentta čaacutellimis go sii

čaacutelle ŋ-konsonaacutentta sadjaacutei n-konsonaacutentta Studeanttat čaacutelle konsonaacutentaguovddaacutežiid

boastto guhkkodahkii ceahkkaacutei 29 geardde eanemusat studeanttat feilejedje

pronomeniid ja njealjestaacutevval baacuterrastaacutevvalnomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiid čaacutellimis

6411 Kvalitatiivvalaš feaillat

Studeanttat dahke kvalitatiivvalaš čaacutellinfeaillaid 32 geardde Studeanttat dahke

boasttoanalysa go čaacutelle konsonaacutentaguovddaacutežii boastto grafema Studeanttat feilejedje

eanemusat ŋ-konsonaacutentta čaacutellimis man sadjaacutei studeanttat čaacutelle daacutebaacutelaš n-konsonaacutentta

studeanttat dahke buot feaillaid pronomenas maacuteŋga (ovdamearkkat 136ndash138) ŋ-nasaacutela

čaacutellimis feilejedje guhtta studeantta 13 geardde ja ŋ-konsonaacutentta čaacutellin leinai moatti

studeantta vaacutettisvuohta Oarje-Finnmaacuterkku suopmaniin vaacuteilu oalaacutet ŋ-nasaacutela mii saacutehttaacute

leahkit oktan sivvan daid studeanttaid feaillaide geat hupme Oarje-Finnmaacuterkku

suopmana Goittotge maiddaacutei Deanu čaacutezaacutedaga suopmana hubmit feilejedje

ŋ-konsonaacutentta čaacutellimis vaikko sin suopmanis ŋ-konsonaacutenta gullo jietnadeamis

(ovdamearka 138) Studeanttaid dahkan boasttoanalysii saacutehttaacute vaacuteikkuhit maiddaacutei

suomagiela ortografiija mas ŋ-jietnadat čaacutellojuvvo konsonaacutentačoahkis n-konsonaacutenttain

nk ja ng omd kenkauml kengaumlt

(136) Olbmot oarjeriikkain geavahit maacutenggaid goansttaid rievdadit iežasa (A 34)

(137) Dal lean vaacuteččan logahaka lohpii vaacuteihkke mangga ndash ndash (A 32)

(138) Dat guoskkaha hui maacutengga nuora eallima (O 6)

Persovdnapronomeniid konsonaacutentaguovddaacuteža studeanttat čaacutelle boastut viđa geardde

103

Pronomeniid konsonaacutentaguovddaacutežat ledje ovtta studeantta vaacutettisvuohta danne go son

dagai njeallje feailla Studeanttaguovttos čaacuteliiga pronomeniid nuppi ceahkis


(139) Jus miinnu leamaš vaacuteimmu alde das lea saacutehttaacuten haacutellat sutnuide (O 2)

(140) Sutnos ii leamaš stuoraacutet vaacuteigatvuođat muinna iige mus sutnon (O 5)

Golbma studeantta dahke boasttoanalysa das goas konsonaacutentaguovddaacutežii galgaacute čaacutellit

čujolaš affrikaacutehta dehe klusiilla ja goas daid čuojohis variaacutenttaid (ovdamearkkat 141ndash

142)

(141) Guđat luohkkaacute lei buot vaacuteikadeamos aacuteigi ja mun ledjen (O 3)

(142) ndash ndash dovttuid ja jurdagiid internehtta siidduin (O 24)

Iežaacute kvalitatiivvalaš feaillaid studeanttat dahke konsonaacutentaguovddaacutežiin gaacutevcci geardde

Daacutet feaillat ledje ovttaskas feaillat ja saacutehttaacutenai dadjat ahte daacuteidde feaillaide sivvan soaitaacute

leahkit studeanttaid fuollameahttunvuohta (ovdamearkkat 143ndash144) dehe dasto

studeantta ii haacutelddašan kontrakšuvdnanomeniid dehe konsonaacutentačoahki

riektačaacutellinnjuolggadusaid ( ovdamearkkat 145ndash146)

(143) ndash ndash odda 3-juvllat sihkkela (O 23)

(144) Mii oaččut diehtit iečamet guovllu aacutessiid ja daacutehppaacutehusaid (O 39)

(145) Duoddariin beaivvaacuteš oažžu cukŋuid čuovgat golliin ja silbbain (O 8)

(146) ndash ndash njealjjaacutet luohkaacutes guđat luohkkaacutei ndash ndash (O 4)

6412 Kvantitatiivvalaš feaillat

Kvantitatiivvalaš feaillain studeanttat dahke boasttoanalysa 29 geardde Studeanttat

feilejedje 14 geardde daacutekkaacuter nomeniin mat čaacutellojuvvojit aacutelo ovtta laacutedje omd

pronomenat (ovdamearka 147ndash148) numeraacutelat (ovdamearka 149) ja suorgaacutesat mainna

raacutehkaduvvojit dahkkinamahusat omd oahpaheaddji (ovdamearka 150)

(147) ndash ndash munjege giige oahpaacutehan ndash ndash (I 35)

(148) Jus juohkke olbmos lea iečan jurdda bahaacutevuođas ja dan jurdda ndash ndash (I 35)

104

(149) ndash ndash ođđasit riiddut aacutehčiin aacutelge go mun logahaga vuostas luohkaacutes ndash ndash (O 3)

(150) Mun fas in lean haacuterjaacutenan oahpaheadji eadnai (O 3)

Studeanttat eai muitaacuten mot nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiid galggai ortograacutefalaš

njuolggadusaid mielde čaacutellit vaikko daacutein nomeniin lea vuogaacuteiduvvan čaacutellinhaacutepmi mii

lea aacutelo seamme haacutemis Daacutet vaacutettisvuohta lei viđa studeanttas geat feilejedje maacuteŋgii

seamme saacuteni čaacutellimis Obalohkaacutei studeanttat haacutelddašit bures daacutekkaacuter nomeniid

riektačaacutellima main lea vuogaacuteiduvvan čaacutellinhaacutepmi danne go daid riektačaacutellin dagahii

vaacutettisvuođaid beare moatti studentii

Ovcci boasttoanalysa studeanttat dahke baacuterrastaacutevvalnomeniin mat leat surggiiduvvon

Suorgaacutesiin studeanta ferte jogo diehtit mot konsonaacutentaguovddaacuteš čaacutellojuvvo nappo

dovdat surggiideame njuolggadusaid dehe daacuterkkistit saacutetnegirjjis Suorgaacutesiin feaillaid

orui dagaheame diehtemeahttunvuohta go studeanttat eai diehtaacuten galgaacutego nomena

konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutellit nuppi vai goalmmaacutet ceahkis Studeanttat čaacutelle nomeniid

preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačohkiid goalmmaacutet ceahkkaacutei (ovdamearkkat 151ndash152) ja

h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiid nuppi ceahkkaacutei (ovdamearkkat 153ndash154)

(151) ndash ndash geahpeda valaacutestallama siskaacuteldas gilvvu (A 36)

(152) Muhto leago čalbmi geahčaleamis buorit dahje heaitot vaikuhusat ndash ndash

(A 32)

(153) ndash ndash ii gaacutevdno oktage sivva manin blaacuteđđi ii ilmmaše ain boahtevaš

jahkečuođisge (E 11)

(154) ndash ndash leat rihkomušat su vuostaacute (O 21)


Ovttageardaacutenahttin čilge studeanttaid feaillaid nubbin eanemusat vaacutedjit viđaacutedasa

(19 ) grafemafeaillain Studeanttat dahke 20 ovttageardaacutenahttinfeailla Ovttageardaacute-

nahttimis studeanta geavaha konsonaacutentaguovddaacutežis daacutebaacutelet ja aacutelket dovdo-mearkkahis

konsonaacutentaguovddaacuteža Ovttageardaacutenahttin lei njealji studeantta vaacutettis-vuohta Guđa

geardde studeanttat ovttageardaacutenahtte baacuterrastaacutevvalnomeniid sojahan-njuolggadusaid

dahkkinamahusaide Studeanttat čaacutelle dahkkinamahusaid geahnohis daacutessaacutei dego iežaacutetnai

baacuterrastaacutevvalnomenat livčče čaacutellojuvvon daacutein oktavuođain (ovdamearkkat 155ndash156)

105

(155) Maacuteŋggat dutkkitndash eandalit sii geat ieš leat faacuterus ndash ndash (O 29)

(156) ndash ndash maacuteilmme valaacutestalliin sihkkelasttit geavahit dopinga ndash ndash (A 41)

Dahkkinamahusat spiehkkasit baacuterrastaacutevvalnomeniid vaacuteldosojahannjuolggadusas

Baacuterrastaacutevvalnomeniid sojaheami vaacuteldonjuolggadus lea studeanttaide oahppaacuteset

njuolggadus danne go eanaacuteš baacuterrastaacutevvalnomenat sodjet dan mielde

Baacuterrastaacutevvalnomenat mat ledje dahkkinamahusat spiehkkasit vaacuteldonjuolggadusas ja

leat danne dovdomearkkalaš vaacuteddaacuteset iđa Vai studeanta čaacutellaacute dahkkinamahusaid

riekta son ferte aacutelggos dovdaacutet dahkkinamahusaid ja muitit daacuteid spiehkkasit

vaacuteldonjuolggadusas Daacutesa studeanta daacuterbbaša eanet dieđu ja dat dahkaacute

dovdomearkkalaš haacutemiid haacutelddašeami vaacuteddaacuteseabbon

Guokte studeantta jaacutehkiiga njelljii baacuterahisstaacutevvalnomeniin leat daacutessemolsašuddama

vaikko dain ii lean ja čaacuteliiga danne saacuteniid gievrras daacutessaacutei (ovdamearkkat 157ndash158) Vai

studeanttaguovttos livččiiga čaacutellaacuten nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiid riekta soai

livččiiga daacuterbbašan lassedieđu das ahte daacutein baacuterahisstaacutevvalnomeniin ii leat

daacutessemolsašuddan omd daacuterkkistit saacutetnegirjjis

(157) Bivttasindustriija raacutehkadišgođii valaacutestallamii biktasiid ja rustegiid (E 36)

(158) ndash ndash rohkodallan vai leatgo don gullan mu rohkkosa ndash ndash (I 35)

Golbma studeantta geavahedje ovttageardaacutenahttima go čaacutelle njealjestaacutevval

baacuterrastaacutevvalnomeniid mat leat surggiiduvvon guovttestaacutevval baacuterrastaacutevvalnomeniin

Studeanttat čaacutelle guđa geardde njealjestaacutevval baacuterrastaacutevvalnomeniidda seamme

konsonaacutentaguovddaacuteža mii lea guovttestaacutevval baacuterrastaacutevvalsaacuteniid konsonaacutenta-

guovddaacutežiin Ovdamearkkas 159 studeanta orru vaacuteldaacuten maacutelle mearka-baacuterrastaacutevval-

nomenis ja ovdamearkkas 160 iskat-vearbbas

(159) ndash ndash ipmirdan luođi mearkašumi ndash ndash (A 40)

(160) Deanus nuorra ganddaid vuosttas seksuaacutelaš iskadeamit saacutehttet leat

maacuteksojuvvon nissonin (I 30)

106


Goalmmaacutedin eanemus grafemafeaillaid dagahii studeanttaid suopman vaacutedjit viđaacutedasa

(18 ) grafemafeaillain Suopmaninterfereansa vuhttui 19 feaillas Suopman-

interfereansa lei eanemus nomeniin main lei konsonaacutentaguovddaacutežis h-aacutelgosaš

konsonaacutentačoahkki Deanu čaacutezaacutedaga suopmanhubmiin lea h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin

goalmmaacutet ja nuppi ceahki neutralisašuvdna ja studeanta ii gula leago

konsonaacutentaguovddaacutežis gievrras vai geahnohis daacutessi Studeanttain geat hupmet Deanu

čaacutezaacutedaga suopmana orui vaacuteikkuheame vokaacutelaguovddaacuteža guhkkodat dasa mot sii čaacutelle

konsonaacutentaguovddaacuteža go studeanta jietnadii vokaacutelaguovddaacuteža oanehažžan son čaacutelii

konsonaacutentaguovddaacuteža dalle aacutelkibut goalmmaacutet ceahkkaacutei mii lea gievrrat ceahkki go

nubbi Vokaacutelaguovddaacuteža guhkkodat orui vaacuteikkuheame konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutellimii 11

feaillas main golbma studeantta dahke stuorimus oasi feaillain Nomenat main

studeanttat feilejedje ledje pronomenat (ovdamearka 161) njealjestaacutevval

baacuterrastaacutevvalnomeniid vuosttas konsonaacutentaguovddaacuteš (ovdamearka 162) ja

baacuterahisstaacutevvalsaacutenit (ovdamearka 163)

(161) ndash ndash ahte buot mii oktii riegaacuteda jaacutevkaacute muhttun beaivve (O 7)

(162) ndash ndash mii oaččut rivttes gova daacutehppaacutehusain (O 39)

(163) Ballagoahta gittabaacutehcima iige oaččo ihkku nahkkaacuteriid(O 17)

Čuovvovaš ovcci nomenis vuhtto maiddaacutei suopmaninterfereansa Studeanttat čaacutelle

saacuteniid nu mot jietnadit daid eaige leat muitaacuten ahte saacuteniid ortograacutefalaš haacutepmi spiehkkasa

sin suopmanis Studeanttat dahke ovttaskas feaillaid ja lea jaacutehkehahtti ahte sii leat feilen

fuomaacuteškeahttaacute omd čaacutellaacuten girjegiela b sadjaacutei v-konsonaacutentta mii lea Deanu čaacutezaacutedaga

suopmaniid iešvuohta (ovdamearka 164) guođđaacuten čaacutelekeahttaacute gievrras daacutesi klusiilla

danne go dat ii gullo buot daid olbmuid gielas geat hupmet Deanu čaacutezaacutedaga

suopmaniid (ovdamearka 165) čaacutellaacuten saacuteni j-assimilašuvnna mielde mii gullo muhtin

Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniid hubmiin (ovdamearka 166) Konsonaacutentačoahkit ill ja inn

jietnaduvvojit guomaacuteiduvvan lʹlʹ- ja ńń -geminaacutehtan (konsonaacutentačoahkis jietnaduvvo

j-laacutegan jietnadat) (Sammallahti 2006 138)

(164) Sii imaštallet iezaset daacuteviid ndash ndash (O 10)

(165) Nieguid maacuteilmaacutei olmmoš baacutehtara juohke beaivve (O 7)

(166) ndash ndash Suoma bealde eandalitge Ohcejoga gielda lea danja propleman ndash ndash (I 30)

107

644 Saacuteniid čaacutellinhaacutemiid sehkken

Moatte grafemafeailla dagahii saacuteniid čaacutellinhaacutemiid sehkken Golmma geardde

studeanttat sehkkejedje guovtti saacuteni čaacutelalaš haacutemiid goabbat guoibmaacuteseaskka Dehaacutelaš-

adjektiivvas leat konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutellima ektui guokte molssaeavttu mat

spiehkkasit goabbat guoimmisteaskka vokaacutelaguovddaacuteža ja konsonaacutentaguovddaacuteža haacuterraacutei

dehaacutelaš ja deaŧalaš Ovdamearkka 167 feailla saacutehttaacute jurddašit leat maiddaacutei

vokaacutelaguovddaacutežis man mielde saacuteni konsonaacutentaguovddaacuteš livččii čaacutellojuvvon riekta Go

aacuteššis ii saacutehte leat sihkkar dulkojin feailla leat konsonaacutentaguovddaacutežis

(167) Lea vaacutettis orrut go ii beasa skihpaacuteriiguin hupmaacutet munnje deahalaš alccesan

ndash ndash (A 34)

Guokte studeantta sehkkiiga persovdnapronomeniid guokte sadjehaacutemi goabbat

guoibmaacuteseaskka Ovdamearkkas 168 studeanta sehkkii persovdnapronomeniid

ovttaidlogu illatiivva dutnje ja komitatiivva duinna čaacutelalaš haacutemiid goabbat

guoibmaacuteseaskka Daacutesa lassin studeantta suopmanduogaacuteš lea soaitaacuten vaacuteikkuhit čaacutellimii

danne go studeanta sihkkarit hupmaacute Deanu čaacutezaacutedaga suopmana ja studeanttas soaitaacute

leat j-assimilašuvdna man mielde duinna-pronomena konsonaacutentaguovddaacutežis gullo

guomaacuteiduvvan j-laacutegan jietnadeapmi (Sammallahti 2006 138) Ovdamearkkas 169

studeanta sehkkii persovdnapronomeniid ovttaidlogu illatiivva munnje ja komitatiivva

muinna čaacutelalaš haacutemiid goabbat guoibmaacuteseaskka

(168) ndash ndash ii gille johtit dutnja eallimis na livccii (I 33)

(169) Muinne hui dehalaš lea oktiigullevašvuohta ja heajat (O 20)

108

7 LOAHPAHUS

Pro gradu -dutkamušas lean dutkan nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiid riekta-

čaacutellinfeaillaid maid studeanttat leat dahkan davvisaacutemegiela eatnigiela studeantaiskosiin

jagiin 1995ndash2003 Studeantaiskosat ledje oktiibuot 45 ja mielde lean vaacuteldaacuten beare

dohkkehuvvon studeantaiskosiid Studeanttat oassaacutelaste studeantaiskosiidda Avvila ja

Eanodaga logahagain Ohcejoga saacutemelogahagas ja saacutemeguovllu olggobeale logahagain

Juohke studeanta gii oassaacutelasttii davvisaacutemegiela eatnigiela studeantaiskosii jagiin

1995ndash2003 dagai guokte studeantaiskosa Mun vaacutelden dutkamuššii mielde dan mas

studeanta oaččui alit čuokkismeari ja aacutervosaacuteni Juohke studeanttas lea mielde okta

studeantaiskkus Studeantaiskosiidda gullet sihke čaacutellosat main studeanttat leat

geavahan aacutevkin lassemateriaacutela ja čaacutellosat mat leat čaacutellojuvvon addojuvvon

bajilčaacutellagiid vuođul Oaneaheamos studeantaiskosis leat 177 saacuteni ja guhkimus

studeantaiskosis 763 saacuteni Gaskamearaacutelaččat studeantaiskosiid guhkkodat lea 437 saacuteni

Buot 45 studeantaiskosa oktii rehkenastojuvvon saacutetnemearri lea 19532 saacuteni

Feaillaid dutkamis atnen aacutevkin feailaanalysa muhto maiddaacutei gaskagiela teoriija ja

kontrastiiva analysa Feailaaanalysa geavahuvvo daacutevjjimusat vierrogielagiid giela

dutkamii muhto dainna dutket maiddaacutei eatnigielagiid giela Feailaanalysas jurddašit

oahppi eatnigiellan gaacuteldogiellan daacutebaacutelaččat dan giela man oahppi lea oahppan

vuosttamužžan ja jovssusgiellan dan giela man oahppi geahččala oahppat Mu

ovttagielat materiaacutela dutkamis studeantta eatnigiellan lea studeantta njaacutelmmaacutelaš giella ja

jovssusgiellan davvisaacutemegiela girjegiella mii oahpahuvvo skuvllas

Daacuten dutkamuša ulbmilin lei dutkat makkaacuter riektačaacutellinfeaillaid studeanttat dahket

nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin man ollu ja makkaacuter čilgehusat riektačaacutellinfeaillaide

leat gaacutevdnamis Daacuten barggu vaacuteraacutes lean juohkaacuten konsonaacutentaguovddaacutežiid grafemalaččat

vaacutettes ja aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiidda Daacuten lean dahkan danne go

konsonaacutentaguovddaacutežiid iešvuohta vaacuteikkuha dasa manne olmmoš feile

konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutellimis ja čilgehusat grafemalaččat vaacutettes ja aacutelkes

konsonaacutentaguovddaacutežiin dahkkojuvvon feaillaide eai leat ovttalaacuteganat



109

olbmo iežas jietnadeami bakte gullat degomat saacuteniin oahppu oahpu spaacutebba spaacuteppa

iskkus iskosa Olmmoš ii saacutehte konsonaacutentaguovddaacuteža čaacuteledettiin duvdaacutesit iežas

jietnadeapmaacutei ja aacutevkkaacutestallat dainna Grafemalaččat aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiidda

gullet konsonaacutentačoahkit ja geminaacutehtat main studeanta čielgasit gullaacute gievrras ja

geahnohis daacutesi erohusa iežas jietnadeamis omd laacutevdi laacutevddi guolli guoli ja danne

saacutehttaacute duvdaacutesit iežas jietnadeapmaacutei saacuteni konsonaacutentaguovddaacuteža čaacuteledettiin

Studeanttat dahke nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin oktiibuot 308 feailla Vaacutedjit

golbma njealjaacutedas (74 ) feaillain ledje dahkkojuvvon danne go studeanttat eai

haacutelddašan davvisaacutemegiela ortografiija čaacutellinnjuolggadusaid Daacutekkaacuter feaillat ledje 229

Studeantta giellamaacutehttu nappo studeanta sojahii saacuteniid boastut dehe geavahii boastto

sadjehaacutemi čilgii viđaacutedasa (26 ) feaillain nappo 79 feailla Vaikko daacutet logut orrot

geažideame dan guvlui ahte studeanttat eai oro haacutelddašeame davvisaacutemegiela

ortografiija riektačaacutellinnjuolggadusaid konsonaacutentaguovddaacutežiid ektui de ferte vaacuteldit

vuhtii dan ahte daacutet dutkamuš ii atte vaacutestaacutedusa dasa man ollu studeanttat čaacutelle nomeniid

konsonaacutentaguovddaacutežiid riekta ja man ollu boasttohaacutemit leat go daid veardida riekta

čaacutellojuvvon haacutemiide Logut muitalit beare dan ahte studeanttaid dahkan feaillat

juohkaacutesit naacute muhto daacuten dutkamušas ii čielgga man bures studeanttat obalohkaacutei

haacutelddašit nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiid riektačaacutellima

Tabeallas 24 čielgaacute mot studeanttaid feaillat juohkaacutesit feailajoavkkuid mielde ja makkaacuter

čilgehusat feaillaide leat

Tabealla 24 Studeanttaid feaillat feailajoavkkuid mielde

Čilgehus Dm-

feillat

Grafemafeaillat Haacutebmenfeaillat Oktiibuot

Ovttageardaacutenahttin 73 20 20 113 37 Boasttoanalysa 38 61 - 99 32

Suopmaninterfereansa 17 19 10 46 15

Boasttoanalogiija 18 - 19 37 12

Iežaacute čilgehusat 6 3 4 13 4

Oktiibuot 152 103 53 308 100

49 34 17 100

Tabeallas 24 boahtaacute ovdan ahte studeanttat feilejedje eanemusat nomeniid

daacutessemolsašuddamis mas sii dahke vaacutedjit beali (49 ) feaillain Nubbin eanemusat

110

goalmmaacutedasa (34 ) feaillain studeanttat dahke grafemafeaillain Unnimusat

studeanttat dahke haacutebmenfeaillaid vaacutedjit viđaacutedasa (17 ) buot feaillain Tabeallas 24

oaidnaacute ahte studeanttaid feaillaid čilge eanemusat ovttageardaacutenahttin mii čilge badjel

goalmmaacutedasa (37 ) feaillain 113 feailla Vaacutedjit goalmmaacutedasa (32 ) feaillain čilge

boasttoanalysa mii čilge 99 feailla Ollu vehaacutebut feaillaid čilgejit suopmaninterfereansa

ja boasttoanalogiija Suopmaninterfereansa čilge feaillain vaacutedjit guđaacutedasa (15 ) ja

boasttoanalogiija vehaacute badjel logaacutedasa (12 )

Daacutessemolsašuddamis studeanttat dahke 152 feailla Daacutessemolsašuddanfeaillaide gullet

beare dakkaacuter feaillat maid studeanttat dahke nomeniid daacutessemolsašuddamis nappo sii

čaacutelle konsonaacutentaguovddaacutežii boastto daacutesi Daacutessemolsašuddanfeaillaid lean juohkaacuten

grafemalaš daacutessemolsašuddanfeaillaide ja kaacutesusfeaillaide Grafemalaš daacutessemolsa-

šuddanfeaillaide gullet buot feaillat maid studeanttat dahke grafemalaččat vaacutettes

konsonaacutentaguovddaacutežiin ja dalle sivva lea studeantta čaacutelalaš olggosbuktojumis go

studeanta ii leat haacutelddašan girjegiela čaacutellinnjuolggadusaid Studeanttat dahke badjel

njeallje viđaacutedasa (83 ) daacutessemolsašuddanfeaillain grafemalaš daacutessemolsašuddamis

nappo 126 feailla

Kaacutesusfeaillaide gullet buot feaillat maid studeanttat dahke grafemalaččat aacutelkes

konsonaacutentaguovddaacutežiin ja sivva feaillaide gaacutevdno studeantta giellamaacutehtus Čaacutelalaš

olggosbuktojupmi čaacutejeha dan makkaacuter vaacutettisvuođat studeanttas ledje

cealkkaoahpalaččat danne go studeanta čaacutelii giellaoahpalaš sadjehaacutemi boastto

sadjehaacutepmaacutei Kaacutesusfeaillaid studeanttat dahke vehaacute badjel guđaacutedasa (17 )

daacutessemolsašuddanfeaillain 26 feailla ja dat ledje viđa studeantta vaacutettisvuohta

Studeanttat dahke kaacutesusfeaillaid baacuterrastaacutevvalnomeniin ja eanemusat sii feilejedje nuppi



gilvvu

Studeanttat dahke vaacutedjit goalmmaacutedasa (30 ) daacutessemolsašuddanfeaillain sihke h-

aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin ja klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtain goappašain 46 feailla

h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin studeanttat feilejedje daacutebaacutelepmosit baacuterrastaacutevvalnomeniid

ovttaidloguin maid sii čaacutelle gievrras daacutesiide omd Lihkkus iin leat aidna gii smiehttaacute

naacute h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiid feaillaide vaacuteikkuhii maiddaacutei suopmaninterfereansa mii

111

bođii oidnosii namalassii daid studeanttaid čaacutellosiin geat hupme Deanu čazaacutedaga

suopmaniid Studeanttat čalle h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiid gievrras daacutessaacutei dalle go

jietnadedje nomena vokaacutelaguovddaacuteža oanehažžan omd aacutehčči mielas aumlmiddothčii Daacuteidda

feaillaide saacutehtii vaacuteikkuhit suopmaninterfereanssa lassin maiddaacutei ovttageardaacutenahttin

Klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtain studeanttat feilejedje daacutevjjimusat aš-loahppasaš

baacuterrastaacutevvalnomeniin maid sii čaacutelle gievrras daacutessaacutei omd Nuorra saacutepmelažžain stuorra

oassi ii huma saacutemegiela Feaillaid čilgehussan lei boasttoanalysa Maiddaacutei

ovttageardaacutenahttin vuhttui klusiila- ja affrikaacutehtageminaacutehtaid čaacutellinfeaillain go

studeanttat čaacutelle nomeniid gievrras daacutessaacutei omd Leago dalle ealliid ja šaacutedduid klonen

riekta Preaspirašuvnnakeahtes konsonaacutentačoahkit dagahedje viđaacutedasa (20 )

daacutessemolsašuddanfeaillain 30 feailla Studeanttat čaacutelle daacutebaacutelepmosit ovttaidlogu

baacuterrastaacutevvalnomeniid gievrras daacutesis nomena vuođđohaacutemis ja feaillaid čilgii

ovttageardaacutenahttin omd ožžotgo nuorat dakkaacuter baacuteiki gos sii ožžot leat vaiko eai

Tabeallas 24 (s 109) oidno ahte daacutessemolsašuddanfeaillaid čilge daacutevjjimusat

ovttageardaacutenahttin mii čilge goase beali (48 ) daacutessemolsašuddanfeaillain 73 feailla

Eanemusat studeanttat feilejedje baacuterrastaacutevvalnomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiin maid sii

čaacutelle gievrras daacutessaacutei mii lei studeanttaide oahpis baacuterrastaacutevvalnomena vuođđohaacutemis Naacute

studeanttat dorvvastedje ovttageardaacutenahttimii Tabeallas 24 boahtaacute ovdan ahte nubbin

eanemus daacutessemolsašuddanfeaillain vuhttui boasttoanalysa njealjaacutedasa (25 )

daacutessemolsašuddanfeaillain Studeanttain lei 38 geardde boastto aacutervalus nomeniid

konsonaacutentaguovddaacutežiid čaacutellimis Studeanttaid dahkan analysat vuođđuduvve

jovssusgiela njuolggadusaide daacuten daacutehpaacutehusas davvisaacutemegiela girjegiela

njuolggadusaide

Nubbin eanemusat studeanttat dahke grafemafeaillaid 103 geardde Grafemafeaillaide

gullet dakkaacuter feaillat main nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiidda čaacutellojuvvon haacutemit

rihkkot saacuteni kodifiserejuvvon čaacutellinhaacutemi muhto mat eai leat daacutessemolsašuddanfeaillat

omd maacuteilmaacutei (maacuteilbmaacutei) bohttosii danja (daacuteinna) Studeanttat feilejedje

konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutelalaš olggosbuktojumis eaige haacutelddašan čallinvuogi

njuolggadusaid konsonaacutentaguovddaacutežiid ektui Grafemafeaillain studeanttat dahke

eanemusat boasttoanalysaid vaacutedjit golbma viđaacutedasa (59 ) buot grafemafeaillain 61

geardde Eanemusat studeanttat feilejedje konsonaacutentta šlaacuteja čaacutellimis omd ŋ-grafema

112

sadjaacutei čaacutellojuvvui n-grafema maacutenggas maacutenga Studeanttat čaacutelle konsonaacutentaguovddaacutežii

maiddaacutei maacuteŋgii boastto ceahki nappo dahke guhkkodahkii guoskevaš feaillaid dego

saacuteniin rihkomušat boahtevaš ja munje 20 grafemafeaillas vuhttui ovttageardaacutenahttin

mii čilge vaacutedjit viđaacutedasa (19 ) grafemafeaillain Studeanttat ovttageardaacutenahtte

suorgaacutesiid čaacutellimis go sii čaacutelle daid ovtta laacutedje saacuteniiguin maid sii orro jurddašeame

suorgaacutesiid vuođđohaacutepmin omd mearkašupmi (vrd mearka) Studeanttat

ovttageardaacutenahtte maiddaacutei dakkaacuter baacuterahisstaacutevvalnomeniin main ii lean

daacutessemolsašuddan omd buvttii rustegiid Grafemafeaillain vuhttui maiddaacutei 19 feaillas

suopmaninterfereansa mii čilge vaacutedjit viđaacutedasa (18 ) grafemafeaillain stuorimus oasi

feaillain dahke studeanttat geat hupme Deanu čaacutezaacutedaga suopmaniid omd Sii imaštallet

iezaset daacuteviid

Tabeallas 24 (s 109) boahta ovdan ahte studeanttat dahke haacutebmenfeaillaid unnimusat

53 geardde Haacutebmenfeaillaide gullet dakkaacuter feaillat mas studeanta lea haacutebmen saacutetnaacutei

dakkaacuter haacutemi makkaacuter saacutenis ii morfologalaččat oba leatge omd rikkisat bohtosin

laacutevllas Haacutebmenfeailla sivva gaacutevdno studeantta giellamaacutehtus go studeanta ii leat

haacutelddašan nomena sojaheami Nomeniid sojaheapmi lei vaacutettis beare moatti studentii

geat geardduhedje maacuteŋgii seamme feaillaid Studeanttat dahke haacutebmenfeaillaid

eanemusat preaspirašuvnnakeahtes konsonaacutentačohkiin main sii dahke badjel

goalmmaacutedasa (38 ) haacutebmenfeaillain 20 feailla Studeanttaid haacutebmenfeaillaid čilgii

daacutebaacutelepmosit ovttageardaacutenahttin go studeanttat čaacutelle baacuterrastaacutevvalnomeniid

vuođđohaacutemis oahpes gievrras daacutessaacutei jienasteddje su ođaacutestusaid doaivus

i l v-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin studeanttat baacutertidedje 13 geardde ja daacuten

konsonaacutentačoahkis studeanttat dahke viđaacutedasa (25 ) haacutebmenfeaillain Daacuteidde

haacutebmenfeaillaide vaacuteikkuhii suopmaninterfereansa go studeantta suopmanis

konsonaacutentačoahkis lei beare kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan omd Deanu čaacutezaacutedaga

suopmaniid mielde acircmiddotlmmaumlaumlj acircmiddotl maumlauml iige sihke kvantitatiivvalaš ja kvalitatiivvalaš

daacutessemolsašuddan dego girjegielas almmaacutei aacutelbmaacute Studeanta ii diehtaacuten goas galggai

čaacutellit konsonaacutentaguovddaacutežii nasaacutelageminaacutehta lmm ja goas fas klusiilanasaacutela lbm omd

Dokumeanttas haacutellet saacutepmelaš almmaacutet Dulkojin daacuteid feaillaid suopmana boađusin

danne go studeanttain lei studeantaiskosiin buorre giella main eai lean morfologalaš

eaige syntaacutevssalaš feaillat Kategoriserejin daid feaillaid goittotge haacutebmenfeaillaide

danne go studeanttat čaacutelle nomeniidda dakkaacuter haacutemiid mat eai gaacutevdno davvisaacutemegielas

113

Tabeallas 24 (s 109) oidno ahte badjel goalmmaacutedasa (38 ) haacutebmenfeaillain čilge

ovttageardaacutenahttin mii čilge 20 feailla Boasttoanalogiija čilge maiddaacutei badjel

goalmmaacutedasa (36 ) haacutebmenfeaillain 19 feailla Boasttoanalogiijas studeanttat

heivehedje nomeniid sojaheapmaacutei njuolggadusa mii lei sidjiide oahpis juostaacute iežaacute sajis

Boasttoanalogiijas lea ovdamearkan čuovvovaš haacutebmenfeaila mas studeanta sojahii

nomena mas lea r-aacutelgosaš konsonaacutentačoahki fierbmi fierpmi

i l v-konsonaacutentačohkiid laacutedje fierbmi fiermmi omd Fiermmis gaacutevdnon teavstta

duogaš lea deaŧalaš

Haacutebmenfeaillaid studeanttat dahke eanet baacuterahisstaacutevval- ja kontrakšuvdnanomeniin go

baacuterrastaacutevvalnomeniin Gielalaš ihtagat mat eai leat nu daacutebaacutelaččat gielas ja mat

spiehkkasit vaacuteldonjuolggadusain dagahit vaacutettisvuođaid dakkaacuter studeanttaide geain ii

leat nanu eatnigiela maacutehttu gielas Dakkaacuter saacutenit ledje omd almmaacutei ja olmmoš main lea

eahpenjuolggaduslaš sojaheapmi Stuorimus oasi dutkamuša feaillain studeanttat dahke

goittotge baacuterrastaacutevvalnomeniin Studeanttat feilejedje beare 58 geardde

baacuterahisstaacutevvalnomeniin ja 15 geardde kontrakšuvdnanomeniin Nomeniid almmaacutei ja

olmmoš lean rehkenastaacuten kontrakšuvdnanomeniidda

Daacutessemolsašuddan- ja haacutebmenfeaillaid studeanttat dahke guovtte geardde eanet

giellaoahpalaš sadjehaacutemiin nominatiivvas ja genetiiva-akkusatiivvas go

sisdoallosadjehaacutemiin Sisdoallohaacutemiin fas lokatiiva lei dat sadjehaacutepmi mii dagahii

guovtte geardde eanet feaillaid go iežaacute sisdoallosadjehaacutemit Studeanttat feilejedje

maiddaacutei ovttaidlogu haacutemiin eanet go maacuteŋggaidlogu haacutemiin Daacutet dutkamuš ii atte

vaacutestaacutedusa dasa manne studeanttat leat feilen eanet giellaoahpalaš sadjehaacutemiin ja

ovttaidlogu haacutemiin Giellaoahpalaš sadjehaacutemiid ja ovttaidlogu haacutemiid stuorit

feailameriide soaitaacute vaacuteikkuhit dat ahte dat leat gielas daacutebaacuteleappot ja daid frekveansa

gielas lea stuorit go sisdoallosadjehaacutemiin ja maacuteŋggaidlogu haacutemiin Soaitaacute maiddaacutei leat

ahte daacutet haacutemit ledje vaacuteddaacuteseappot studeanttaide Daacuten dutkamušas in guorahallan man

ollu studeanttat čaacutelle nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiid riekta iige danne leat vejolaš

diehtit leatgo studeanttat feilen giellaoahpalaš sadjehaacutemiin ja ovttaidlogu haacutemiin danne

go dat leat vaacuteddaacuteseappot vai danne go daid frekveansa gielas lea stuorit

Obalohkaacutei studeanttat orro haacutelddašeame nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiid riektačaacutellima

oalle bures Vaikko feaillaid mearri orru stuorat 308 feailla de aacutešši ferte jurddašit viidaacutet

114

perspektiivvas 45 studeantta čaacutelle studeantaiskosiin oktiibuot 19532 saacuteni ja 308 feailla

ii leat daacuten olles saacutetnemearis go 16 proseantta nappo oalle unnaacuten Daacuten dutkamušas ii

čielgga man ollu studeanttat leat čaacutellaacuten nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiid riekta ja dan

ferte muitit bohtosiid geahčadettiin Jos jurddaša galle feailla gaskamearaacutelaččat okta

studeanta dagai nomena konsonaacutentaguovddaacutežis ovtta studeantaiskosis de boađusin

livččii čieža feailla mii lea oalle unnaacuten

Studeanttat feilejedje nomeniid konsonaacutentaguovddaacutežiid čaacutellimis iežaset

studeantaiskosiin gaskamearaacutelaččat moatti geardde Čieža studeantta eai feilen oktiige ja

eanemusat feiliiga guokte studeantta geat dagaiga 26 ja 25 feailla iežaska

studeantaiskosiin Studeanttaide dagahedje riektačaacutellinfeaillaid beare dihto aacuteššit nappo

muhtimat feilejedje pronomeniid čaacutellimis nuppit fas h-aacutelgosaš konsonaacutentačohkiin ja

iežaacutet fas preaspirašuvnnalaš konsonaacutentačohkiin Haacuterve dilli lei nu ahte studeanttain

ledje vaacutettisvuođat maacuteŋgga riektačaacutellinnjuolggadusa haacutelddašeamis daacutebaacuteleappot ovtta

dehe guovtti njuolggadusa haacutelddašeamis Riektačaacutellinfeaillaide lei daacutebaacutelaš dat ahte

studeanttat daacutevja geardduhedje iežaset feaillaid nappo čaacutelle boasttohaacutemi maacuteŋgii

Orrunai leahkime nu ahte go studeanta oktii mearridii mot saacutetni čaacutellojuvvui de son

doalahii dan vuogi čaacutellit saacuteni ja naacute stuorimus oassi feaillain ledje systemaacutehtalaččat ja

geardduhuvvojedje maacuteŋgii

Maacuteŋgga feailla oktavuođas riektačaacutellinfeailla šaddamii orro vaacuteikkuheame maacuteŋga aacutešši

oktanaga ja feailla kategoriseren dušše ovtta čilgehusa vuollaacutei lei vaacutettis Lea lunddolaš

ahte feaillaide vaacuteikkuhedje maacuteŋga siva oktanaga ja naacute kategoriseren ovtta siva vuollaacutei

lea vaacutettis nu maiddaacutei mu dutkamušas Muhtin feaillaide lei aacutelki vuohttit čilgehusa

muhtin feaillaide vaacuteddaacuteset Feailla čilgehusa ozadettiin mun geahčadin studeantta giela

oppalaččat ja atnen dan dieđu veahkkin feailla čilgehusa guorahallamis

Doaivvun ahte daacuten dutkamuša bohtosiid saacutehttaacute atnit aacutevkin davvisaacutemegiela girjegiela

oahpahettiin Daacuten dutkamuša bohtosiid vuođul oaidnaacute mat konsonaacutentaguovddaacutežat

dagahedje studeanttaide eanemusat riektačaacutellinvaacutettisvuođaid ja makkaacuter feaillaid sii

dahke Oahpaheaddjit saacutehttet dutkamuša dieđuid vuođul bidjat lasi naacutevccaid juste daacuteid

konsonaacutentaguovddaacutežiid oahpaheapmaacutei ja smiehttat mot unnidit feailameriid daacutein

konsonaacutentaguovddaacutežiin

115

Vai dutkamuš ii livčče viidon beare sakka de mearridin guođđit eret dakkaacuter nomeniid

main konsonaacutentaguovddaacuteš lei čaacutellojuvvon riekta Goittotge daacutet diehtu livččii lean

aacutevkkaacutelaš bohtosiid geahčadettiin vai livččii saacutehttaacuten veardidit man ollu studeanttat

maacutehtte čaacutellit riekta ja man ollu sii feilejedje Dalle livččii maiddaacutei saacutehttaacuten dahkat

luohttehahttit jurddabohtosiid go livččii diehtaacuten konsonaacutentaguovddaacutežiid frekveanssa

Livččii suohtas guorahallat ja dutkat eanet dagahedjego ovttaidlogu haacutemit studeanttaide

duođaid eanet riektačaacutellinfeaillaid go maacuteŋggaidlogu haacutemit ja man bures studeanttat

haacutelddašedje iešguđetge konsonaacutentaguovddaacutežiid nappo man ollu sii čaacutelle daid riekta ja

man ollu studeanttat feilejedje riekta čaacutellojuvvon haacutemiid ektui Nomeniid

konsonaacutentaguovddaacutežiid lassin livččii suohtas maiddaacutei dutkat makkaacuter feaillaid

studeanttat dahket vearbbaid konsonaacutentaguovddaacutežiin ja man ollu dat dagahit feaillaid

Livččii maiddaacutei suohtas guorahallat iežaacute posišuvnnaid riektačaacutellima haacutelddašeami dego

vokaacutelaguovddaacuteža ja sokki

116

Gaacuteldut

Aejmelaeus Salme 1972 Ylioppilasaineiden virheistauml Kevaumlaumln 1970 aineiden

tarkastelua Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos Tutkimuksia no 20

Helsinki

Aikio-Puoskari Ulla 1997 Saamen kielen opetus ja saamenkielinen opetus Suomessa

ndash Esko Korkeakoski (doaimm) Saamelaisten koulutuksen tila peruskoulussa

ja lukiossa s 89ndash102 Opetushallitus Helsinki

ndashndashndashndashndash 2001a The language rights of the indigenous Saami in Finland-under Domestic

and International Law Publications of the Northern Institute for Environmental

and Minority Law Juridica Lapponica No 26 Rovaniemi

ndashndashndashndashndash 2001b Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Pohjoismaissa tutkimus

saamelaisten kielellisistauml ihmisoikeuksista Pohjoismaiden kouluissa Juridica

Lapponica 25 Publication of the Northern Institute for Environmental and

Minority Law Laplandrsquos University Press Rovaniemi

Alaraudanjoki Arja amp Kurki-Joensuu Katariina 2002 Saamea vai Suomea Utsjoen

saamelaisten oppilaiden kielenkaumlyttouml vuosina 1988 ja 2001 Pro gradu-

dutkamuš Lapin yliopisto kasvatustieteiden tiedekunta

Bartsch Renate 1987 Norms of language Longman linguistics library Longman

Group UK limited London

Corder S Pit 1967 The significance of learnersrsquo errors ndash B Malmberg ndash G Nickel

(doaimm) International review of applied linguistics (IRAL) Vol 5 No 4 s

161ndash170

ndashndashndashndashndash 1973 Introducing applied linguistics Penguin Education Harmondsworth

ndashndashndashndashndash 1976 Miten kielitiedettauml sovelletaan (suom Maria Vilkuna Introducing Applied

Linguistics) Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 321 Suomalaisen

Kirjallisuuden Seura Helsinki

ndashndashndashndashndash 1979 Error analysis ndash J P B Allen ndash S Pit Corder (doaimm) Language and

language learning the Edinburgh course in applied linguistics volume 3

Techniques in Applied Linguistics s 122ndash154 Fourth impression Oxford

University Press London

ndashndashndashndashndash 1981 Error analysis and interlanguage Oxford University Press London

117

Dufva Hannele 2000 Puheen ja kirjoituksen maailma Eraumls naumlkoumlkulma lukemaan

oppimiseen ndash Paula Kajala ndash Lea Nieminen (doaimm) Kielikoulussa ndash Kieli

koulussa AFinLan Vuosikirja 2000no 58 s 71ndash94 Suomen Soveltavan

Kielitieteen Yhdistys AFinLA Jyvaumlskylauml

Edge Julian 1990 Mistakes and correction Longman keys to language teaching

Second impression Longman Group UK limited New York

Ellis Rod 1989 Understanding second language acquition Fifth impression Oxford


ndashndashndashndashndash 2000 Second language acquisition Fifth impression Oxford University Press

London

Gass Susan M amp Selinker Larry 1994 Second language acquisition an introductory

course Lawrence Erlbaum Associates New Jersey

Guttorm Seija 1987 Dutkanraporta saacutememaacutenaacuteid guovttegielalašvuođaacute birra Ohcejoga

vuolledaacutesis (1ndash6 lk) Dieđut nr 2 Saacutemi instituhtta Guovdageaidnu

Haumlkkinen Kaisa 1987 Kontrastiivisesta tutkimuksesta ndash Mauno Koski (doaimm)

Kontrastiivista kielentutkimusta I s 5ndash24 Fennistica 8 Aringbo Akademi Turku

Isokaumlaumlntauml Erja 1998 Yhdeksaumlsluokkalaiset ja oikeinkirjoitus oppilaiden tekemaumlt

virheet ja korjausratkaisut Pro Gradu-dutkamuš Oulu universitehta girjeraacutejus

Itkonen Tuomo 1948 Jacob Fellman Suomenlapin Agricolana Ylipainos Suomen

kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjasta XXXV-XXXVŊ Lapin

Sivistysseuran Julkaisuja No 18 Helsinki

James Carl 1998 Errors in language learning and use Exploring error analysis

Applied linguistic and language study Addison Wesley Longman Limited

Essex

Julkunen Marja-Liisa 1991 Ylioppilaskokelaiden kirjallisen tuotoksen taso ja taidot ndash

vuoden 1987 ylioppilasaineiden tarkastelua Kasvatustieteiden tiedekunnan

tutkimuksia No 36 Joensuun yliopisto

Johnson Keith 1988 Mistake correction ndash English Language Teaching Journal Vol

42 No 2 s 89ndash96 Oxford University Press London

Jaumlrvensivu P amp Paksuniemi M 1997 Koulutuksen etnisen tasa-arvon toteutuminen

arvosanojen perusteella Utsjoella Kasvatustieteen pro gradu-dutkamuš

Rovaniemi Lapin yliopisto

Jaumlrvenpaumlauml Heini 2009 Yhdyssanat kahdeksasluokkalaisten kirjoitelmissa

Pro gradu-dutkamuš Oulu universitehta girjeraacutejus

118

Kekaumllaumlinen Marja 1980 Kielellisen normin kaumlsitteestauml ja kielenhuollon periaatteista

ndash Riitta Koivumaumlki ndash Heikki Paunonen (doaimm) Naumlkoumlkulmia

aumlidinkielenopetukseen ja kielenhuoltoon Folia Fennistica amp Linguistica

Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja

2 s 103ndash171

Keskitalo Pigga amp Maumlaumlttauml Kaarina 2011 Saacutemi pedagogihka iešvuođat Lapin

Yliopistokustannus Rovaniemi

Koivusalo Esko1980 Kielenhuollon kohderyhmaumlt ndash Heikki Paunonen ndash Riitta

Koivumaumlki (doaimm) Naumlkoumlkulmia aumlidinkielenopetukseen ja kielenhuoltoon

Folia Fennistica amp Linguistica Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen

kielitieteen laitoksen julkaisuja 2 s 25ndash33

Koivusalo Esko 1985 Miten normikieltauml varten annetut suositukset ja ohjeet on

tulkittava ndash Kielikello 1 Kielenhuollon tiedotuslehti Kotimaisten Kielten

Tutkimuskeskus Helsinki

Komiteanmietintouml 1971 Saamelaisten koulutuksen kehittaumlmistoimikunnan mietintouml B

63 Opetusministeriouml Helskinki

Kaumlhkoumlnen Esko I 1982 Kansanopetus Suomen Lapissa ennen kansakoulua public

instruction in Finnish Lapland before the coming of the primary school Lapin

korkeakoulun kasvatustieteiden osaston julkaisuja Rovaniemi

Kaumlhkoumlnen Esko I 1988 Katekeetat Suomen Lapissa 200 vuotta Lapin korkeakoulun

kasvatustieteellisiauml julkaisuja Rovaniemi

Larsen-Freeman Diane amp Long Michael H 1994 An introduction to second language

acquisition research Applied linguistics and language study Eight impression

Longman Group Limited Essex

Lehtola Teuvo 1996 Lapinmaan vuosituhannet saamelaisten ja Lapin historia

kivikaudelta 1930-luvulle Gummerus Kirjapaino Oy Jyvaumlkylauml

Lennon Paul 1991 Error some problems of definition identification and distinction

ndash Applied linguistics Vol 122 s 180ndash196 Oxford University Press London

Lado Robert 1971 [1957] Linguistics across cultures applied linguistics for language

teachers Ann Harbor ndash University of Michigan Press

Laki saamelaiskaumlraumljistauml 1995 Luku 1 sect 4 Saamelaisten kotiseutualue

wwwfinlexfifilakialkup199519950974Pid1906136

119

Lehečkovaacute Helena 1987 Normi ja kodifikaatio tšekin kielessauml historiallinen kehitys ja

nykytilanne ndash Kielikello Kielenhuollon tiedotuslehti 3 s 9ndash14 Kotimaisten

Kielten Tutkimuskeskus Helsinki

Leino Pirkko 1989 Suomen kielioppi Otava Helsinki

Laumlnsman Anne ja Tervaniemi Saara 2012 Saacutemegiela geavaheapmi Ohcejogas

Saacutemedikki saacutemegiela doaimmahat ja rdquoSaacutemi giellaguovddaacutešrdquo

ndash ovdačielggadanfidnu Ohcejohka

Laumlnsman Outi 2008 rdquoViimma giddas mus lei studeantačallošisrdquo oahppiid feaillat

davvisaacutemegiella vierisgiellan -studeantaiskosa čaacutellosiin Pro gradu-dutkamuš

Oulu universitehta girjeraacutejus

Magga Ole Henrik 1985 Davvisaacutemegiela čaacutellinvuogi gielalaš vuođđu ndash Maj-Lis

Skaltje (doaimm) Giella dutkan dikšun ja oahpaheapmi Dieđut nr 2

s 32ndash41 Saacutemi Instituhtta Guovdageaidnu

Magga Tuomas 1995 Saacutemegiella gollegiella - muhto gean giella ndash Vesa Guttorm

(doaimm) Čavčča 1994 saacutemegiela ja saacutemi girjjaacutelašvuođa dutkan - ja

bagadansymposia symposiumraporta nr II s 44ndash53 Saacutemi Instituhtta

Guovdageaidnu

ndashndashndashndashndash 1998 Adnogo giellagaacutehtten ndash Vesa Guttorm (doaimm) Giellačaacutellosat III s

68ndash74 Dieđut 11998 Saacutemi Instituhtta Guovdageaidnu

ndashndashndashndashndash 1999 Orthographic overloading and morphological cues in Saami ndash Tuomas

Magga (doaimm) Ruong-seminaacutera 201198 Dieđut 399 s13ndash25 Saacutemi

Instituhtta Guovdageaidnu

ndashndashndashndashndash 2002 North Saami and majority languages ndash Samiska i ett ny aringrtusende ANP

2002 717 s117ndash134 Nordiska ministerraringdet Koumlpenhamn

Matkaniemi Tuija 1993 Virheet ja heikkoudet lukion ensi- ja kolmasluokkalaisten

kirjoitelmissa Pro gradu-dutkamuš Oulu universitehta girjeraacutejus

Miettunen Outi 1992 Lukion ensiluokkalaisten kirjoitelmien virheistauml ja heikkouksista


McLaughlin Barry 1984 Secondndashlanguage acquisition in childhood Vol 1 Preschool

children Hillsdale NJ England

Maumlki-Tikkala Paumlivi 1988 Kahdeksasluokkalaisten kirjoitelmien virheanalyysi Pro

Gradu-dutkamuš Oulu universitehta girjeraacutejus

Nemser William 1971 Approximative systems of foreign language learnersrsquo

ndash International review of applied linguistics (IRAL) Vol 9 No 2 s 115ndash123

120

Nickel Klaus Peter 1994 Samisk grammatikk 2 utgave Davvi girji OS Karasjok

Nickel Klaus Peter amp Sammallahti Pekka 2011 Nordsamisk grammatikk Davvi Girji

AS Karasjok

Oahppoplaacutena vuođustusat 1994 Vuođđoskuvlla ja logahaga oahppoplaacutena vuođustusat

1994 Saacutemegiella Ulla Aikio-Puoskari (doaimm) Oahpahusraacuteđđehus ndash Saacutemiid

skuvlenaacuteššiidraacuteđđi

Opetushallitus 1994 Lukion opetussuunnitelman perusteet 1994 Opetushallitus

Helsinki

Opetushallitus 2003 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 nuorille tarkoitetun

lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus Helsinki

Palismaa Maaren 2005 Saacutemimaacutenaacuteid giellahaacutelddašeapmi kontrastiiva dutkamuš 6

luohkaacute saacutemimaacutenaacuteid giellageavaheamis Pro gradu-dutkamuš Oulu

universitehta saacutemegiela ja saacutemekultuvrra laacutegadus Giellagas-instituhta

Palismaa Maaren et al 1997= Palismaa Maaren ndash Torikka Kari ndash Morottaja Matti ndash

Sievertsen Seija Saamelaisten koulutuksen tila peruskoulussa ja lukiossa

ndash Esko Korkeakoski (doaimm) 597 Opetushallitus Helsinki

Pehkonen Airi 1993 Ylioppilasaineiden kieli- ja tyylivirheiden tarkastelua

Pro gradu-dutkamuš Jyvaumlskylaumln yliopiston suomen kielen laitos

Petaumljaumljaumlrvi Tuulia 2011 Oikeinkirjoitus ja merkkien kaumlyttouml nuorten irc-gallerian

yhteisoumlkeskusteluissa Pro gradu-dutkamuš Oulu universitehta girjeraacutejus

Pietikaumlinen et al 2011= Pietikaumlinen Sari ndash Laihiala-Kankainen Sirkka ndash Huss Leena

ndash Salo Hanni 2011 Kieli ja kokemus Vaumlhemmistoumlkieli kolmen

perhesukupolven kielielaumlmaumlnkerroissa ndash Puhe ja Kieli 312 s67ndash88 Puheen

ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja Helsinki

Piirainen-Marsh Arja amp Huhta Ari 2000 Soveltava kielentutkimus ja tutkimuksenteon

peruskysymykset ndash Kari Sajavaara ndash Arja Piirainen-Marsh (doaimm)

Naumlkoumlkulmia soveltavaan kielentutkimukseen s 67ndash122 Soveltavan

Kielentutkimuksen Keskus Jyvaumlskylaumln yliopisto

Piippo Jaana 1993 Opiskelijoiden kypsyysaineiden kielenkaumlytoumlstauml


Pynnoumlnen Marja-Liisa 1996 Laumlhtoumlkohtia aumlidinkielen kouluoppimiseen Tampereen

yliopiston opettajankoulutuslaitoksen opetusmonisteita B 31996 Reports

from the Department of Teacher Education in Tampere University Tampereen

yliopisto

121

Richards Jack C 1973a A noncontrastive approach to error analysis ndash John W Oller

Jr ndash Jack C Richards (doaimm) Focus on the Learner Pragmatic

Perspectives for the Language Teacher s 96ndash113 Newbury House Publishers

Inc Rowley

ndashndashndashndashndash 1973b Error analysis and second language strategies ndash John W Oller Jr ndash

Jack C Richards (doaimm) Focus on the Learner Pragmatic Perspectives for

the Language Teacher s 114ndash135 Newbury House Publishers Inc Rowley

Rintala Paumlivi 1992 Suomen kirjakielen normeista Sykli 63 Turun yliopiston

suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen pientoumlitauml s 47ndash68 Eripainos

Sananjalka 34 1992

Rintanen Hanna-Kaisa 2000 Kielivirheet aumlidinkielen ylioppilasaineissa paumlivauml- ja

iltalukiolaisten kirjoitelmien vertailu Pro gradu-dutkamuš Turun yliopiston

suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos

Ruoppila et al 1969 Ruoppila Isto ndash Roumlmaumln Kyllikki ndash Vaumlsti Maire KTLn

diagnostisia kirjoituskokeita peruskoulun 2 ja 3 luokille kokeiden

standardointi ja kirjoitusvirheiden faktorianalyyttinen tutkimus Jyvaumlskylaumln

yliopiston kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja No 50

Sajavaara Kari 1980 Kontrastiivinen kielentutkimus ja virheanalyysi ndash Kari Sajavaara

(doaimm) Soveltava kielitiede s 202ndash221 Gaudeamus Ab Helsinki

ndashndashndashndashndashndash 1999a Toisen kielen oppiminen ndash Kari Sajavaara ndash Arja Piirainen-Marsh

(doaimm) Kielenoppimisen kysymyksiauml s 73ndash102 Soveltavan


ndashndashndashndashndashndash 1999b Kontrastiivinen kielentutkimus ja virheanalyysi ndash Kari Sajavaara ndash

Arja Piirainen-Marsh (doaimm) Kielenoppimisen kysymyksiauml s 103ndash128

Soveltavan Kielentutkimuksen Keskus Jyvaumlskylaumln yliopisto

ndashndashndashndashndashndash 2000 Soveltava kielentutkimus ndash Kari Sajavaara ndash Arja Piirainen-Marsh

(doaimm) Naumlkoumlkulmia soveltavaan kielentutkimukseen s 13ndash30 Soveltavan


Sajavaara Kari amp Takala Sauli 2000 Kielikoulutuksen vaikutus ja tulokset Suomessa

ndash Kari Sajavaara ndash Arja Piirainen-Marsh (doaimm) Naumlkoumlkulmia soveltavaan

kielentutkimukseen s 155ndash230 Soveltavan Kielentutkimuksen Keskus

Jyvaumlskylaumln yliopisto

122

Sajavaara Paula 1990 Kielenhuollon asemasta ndash Seija Aalto ndash Auli Hakulinen ndash Klaus

Laalo ndash Pentti Leino mdash Anneli Lieko (doaimm) Kielestauml kiinni Tietolipas

113 s 186ndash208 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki

Sajavaara Paula 2000 Kielenohjailu ndash Kari Sajavaara ndash Arja Piirainen-Marsh

(doaimm) Kieli diskurssi amp yhteisouml s 67ndash106 Soveltavan Kielentutkimuksen

Keskus Jyvaumlskylaumln yliopisto

Sammallahti Pekka 1998 The saami languages an introduction Davvi girji

Kaacuteraacutešjohka

Selinker Larry 1972 Interlanguage ndash International review of applied linguistics in

language teaching (IRAL) vol 10 No 3 s 209ndash231

Skutnabb-Kangas Tove 1981 Tvaringspraringkighet Liber Laumlromedel Lund Lund

Skutnabb-Kangas Tove 1986 Minoritet spraringk och rasism Liber Laumlromedel

Stockholm

Skutnabb-Kangas Tove 1988 Vaumlhemmistouml kieli ja rasismi Gaudeamus Ab Helsinki

Skutnabb-Kangas Tove 1989 Aumlidinkieli voidaan maumlaumlritellauml ei tavoin Maumlaumlrittely on

vallankaumlyttoumlauml ndash Ulla Aikio-Puoskari ndash Veikko Holmberg ndash Matti Morottaja

(doaimm) Saamen kieli ndash koulukieli Tiedotuslehti saamenkielisestauml ja

saamen kielen opetuksesta 2 numero s 6ndash7 Saacutemiid

skuvlenaacuteššiidraacuteđđiSaamelaisten koulutusasiainneuvosto Sodankylauml

Solbakk Aage 1997 Saacutemi čaacutellingiela historjaacute Gielas Gillii Mielas Millii Davvi Girji

os Kaacuteraacutešjohka

Sridhar S N 1981 Contrastive analysis error analysis and interlanguage ndash Jacek

Fisiak (doaimm) Contrastive linguistics and the language teacher Language

Teaching Methodology Series s 207ndash241 Pergamon Institute of English

Oxford

Svonni Mikael 1993 Samiska skolbarns samiska en undersoumlkning av

minoritetsspraringksbehaumlrskning i en spraringkbyteskontext Acta universitatis

umnensis Umearing studies in the humanities 113 Umearing

Taipale Riitta 2012 Ohcejoga saacutemegielat nuoraid giellageavaheapmi Saacutemi Siida ry ja

Ovttas -fidnu Ohcejohka

Toivainen Jorma 1999 Aumlidinkielen omaksuminen ndash Kari Sajavaara ndash Arja Piirainen-

Marsh (doaimm) Kielenoppimisen kysymyksiauml s 129-156 Soveltavan


123

Vuorio-Lehti Minna 2006 Valkolakin viesti ylioppilastutkintokeskustelu Suomessa

toisen maailmansodan jaumllkeen Turun yliopiston julkaisuja SarjandashSer C OSAndashTOM

253 Turku

YTL= Ylioppilastutkintolautakunta

Printekeahtes gaacuteldut

Aikio Ante 2005 Pohjoissaamen alkeiskurssi versio 11 Logaldatmaacuteŋggus Oulu

universitehta Giellagas-instituhtta

Aikio Ante 2009 The Structure of North Saami (course handout) Department of

Linguistics University of Utah Revised and amended by Jussi Ylikoski

University of Helsinki 2010

Sammallahti Pekka 2002 Jietnadatoahpa terminologiija Giellagas-instituhtta Oulu

universitehta

ndashndashndashndashndash 2006 Jietnadatoahppa Logaldat-maacuteŋggus Oulu universitehta Giellagas-

instituhtta

Ylioppilastutkintolautakunta 1991 Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeita rehtoreille ja

aumlidinkielen opettajille

Ylioppilastutkintolautakunta 1995 Aumlidinkielen koe Suomi toisena kielenauml-koe

Ylioppilastutkintolautakunnan ohje rehtoreille ja aumlidinkielen opettajille

Ylioppilastutkintolautakunta 1999 Aumlidinkielen koe Ylioppilastutkintolautakunnan ohje

rehtoreille ja aumlidinkielen opettajille

124

Čuvvosat

Čuovus 1 Studeantaiskosiid faacutettaacutet

1 Daacuteidda mu maacuteilmmis

2 Gielisteapmi daacutejuheapmi fillen-daacuterbbašango daid

3 Gulahalango mun vaacutenhemiiddaacutenguin

4 Demokratiija Ruoššas-leago das boahtteaacuteigi

5 Vaacutehnemiid bursa vai iehčan dienas

6 Nuoraid ja alkohovlla gaskavuohta

7 Nils-Aslak Valkeapaumlauml divttaid logadettiin

8 Jagiaacuteiggiid ivnnit

9 Luonddugirjji lohkamin

10 Vašši ja raacutehkesvuohta-eallima stuorra faacutemut

11 Š-viimmat albma blaacuteđđi saacutemi nuoraide

12 Wimme Saari saacutemi musihka ovddadeaddjin

13 Saacutemi vudjet ain herggiiguin

14 Gyvodactylus salaris saacutemi čaacutezaacutedagaid duođalaš aacuteitta

15 Saacutemegiela ja saacutemegielat oahpahusa vaacutettisvuođat

16 Eallin vuordaacute

17 Dopinga geavaheapmi

18 Internet-aacutevkkaacutelaš diehtogaacuteldu

19 Alkohola-laacutegalaš gaacuterrenmirkko

20 Naacuteittosdilis vai gumpebaacuterran

21 Dulvvit ja eatnandoarggaacutestusat-huikkaacutestagat Ipmelaacutehcis

22 Biegga-boahtteaacuteiggi energiijagaacuteldu

23 Mas veahkavaacuteldi bohciida ja mo dan buoridit


25 Saacutepmelaččaid aacutervvoštus-niehku vai duohta

26 Hearraacute oaiveministtar

27 Meavrresgaacuteri maacuteilmmigovva

28 Nissonolmmoš boazodoalus

29 Klonen-boahtevuohta

30 Dat dokumeanta rabai mu čalmmiid

31 Loahppaeallima vuosttas beaivi

32 Čalbmi geahččaacute

125

33 Duohta ustidvuohta

34 Mu earenomašvuohta lea earalaacuteganvuohta

35 Boares aacuteigi mannaacute ođđa aacuteigi boahtaacute

36 Gilvovalaacutestallan bisnes vai daacutebaacutelaš eallin

37 Sponsorat-ođđa gilvaleaddjit valaacutestallamis

38 Gaacuteregasnjaacuterggas eai gaacutevdno narkomirkot

39 Saacutemegiel tv-ođđasat nannejit Saacutepmelaččait oktavuođa

40 Guldalitgo mii ovdal Piera Balto go Britney Spearsa

41 Doping-gilvovalaacutestalliid geahččalus

42 Nuorat ja politihkka

43 Eallin ja skuvla-leago oktavuohta

44 Valaacuteštallanvejolašvuođat ja -falaldagat mu ruovttugielddas

45 Saacutepmelaš-blaacuteđđi -museagaacutelvugo

126

Čuovus 2 Tearbmalistu

Boasttoanalogiija False analogy (eaŋg)

Boasttoanalysa Misanalysis (eaŋg)

Dovdomearkkalaš haacutepmi Marked member (eaŋg) tunnusmerkkisyys (su)

Dovdomearkkahis haacutepmi Unmarked member (eaŋg) tunnusmerkittoumlmyys (su)

Feaila Error (eaŋg)

Feailaanalysa Error analysis (eaŋg) virheanalyysi (su)

Gaacuteldogiella Language one mother tongue (eaŋg)

laumlhdekieli aumlidinkieli (su)

Gaskagiella Interlanguage (eaŋg) vaumllikieli (su)

Gielaidgaskasaš feaila Interlingual error (eaŋg) interlingvaalinen virhe (su)

Gielasiskkaacuteldas feaila Intralingual error (eaŋg) intralingvaalinen virhe (su)

Grafemafeaila Feaila mii lea dahkkojuvvon konsonaacutentaguovddaacuteža čaacutelalaš

olggosbuktojumis muhto mii ii leat daacutessemolsašuddanfeaila

omd daacuteviid bohttosiid

Grafemalaš Feaila mii lea dahkkojuvvon grafemalaččat vaacutettes

daacutessemolsašuddanfeaila konsonaacutentaguovddaacuteža daacutessemolsašuddamis

Grafemalaččat aacutelkes Konsonaacutentaguovddaacuteža gievrras ja geahnohis daacutesi

konsonaacutentaguovddaacuteš erohusa gullaacute čielgasit jietnadeamis omd lokta lovtta

Grafemalaččat vaacutettes Konsonaacutentaguovddaacuteža gievrras ja geahnohis daacutesi erohusa lea

konsonaacutentaguovddaacuteš vaacutettis dehe veadjemeahttun gullat jietnadeamis

omd aacutehčči aacutehči

Goalmmaacutet ceahki Konsonaacutentaguovddaacuteš man lea daacutessemolsašuddan goalmmaacutet

geminaacutehta ja nuppi ceahki gaskkas ja konsonaacutentaguovddaacutežis lea

geminaacutehta omd skearru skearru

Haacutebmenfeaila Studeanta lea haacutebmen nomenii dakkaacuter haacutemi makkaacuter das ii

oba leatge davvisaacutemegielas omd laacutevllas Misformation

(eaŋg)

h-aacutelgosaš Konsonaacutentačoahkki aacutelgaacute h-konsonaacutenttain ja das lea

konsonaacutentačoahkki daacutessemolsašuddan goalmmaacutet ja nuppi ceahki gaskkas

omd aacutehčči aacutehči hoahppu hoahpu

i l v-aacutelgosaš Konsonaacutentačohkiin lea sihke kvantitatiivvalaš ja

konsonaacutentačoahkki kvalitatiivvalaš daacutessemolsašuddan goalmmaacutet ja nuppi ceahki

gaskkas ja dat aacutelget i l v-konsonaacutenttaiguin omd

aacuteibmu aacuteimmu aacutevnnas aacutevdnasa

Joatku Interlanguage continuum (eaŋg)

Jovssusgiella Target language (eaŋg) kohdekieli (su)

127

k-aacutelgosaš Konsonaacutentačoahkki aacutelgaacute k-konsonaacutenttain ja das lea

konsonaacutentačoahkki kvalitatiivvalaš ja kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan

goalmmaacutet ja nuppi ceahki gaskkas omd lokta lovtta

Kaacutesusfeaila Daacutessemolsašuddanfeaila man studeanta lea dahkan

grafemalaččat aacutelkes konsonaacutentaguovddaacutežiin

Klusiila- ja affrikaacutehta- Konsonaacutentaguovddaacuteš mas lea daacutessemolsašuddan goalmmaacutet

geminaacutehta ja nuppi ceahki gaskkas ja mas leat klusiillat ja affrikaacutehtat

omd spaacutebba spaacuteppa gazza gacca

Klusiilanasaacutelačoahkit Konsonaacutentačoahkis lea gievrras daacutesis klusiilanasaacutela mii

rievdaacute geahnohis daacutesis ovttaskas nasaacutelan omd raacutepmi raacutemi

Kontrastiiva analysa Contrastive analysis (eaŋg) kontrastiivinen analyysi (su)

Lohkansehkkehus

Reading disorder (eaŋg) lukihaumliriouml (su)

Meattaacutehus Mistake (eaŋg)

Nisttaacutehus Slip (eaŋg)

Njuolggadusa vaacuteilevaš Incomplete rule application (eaŋg)

haacutelddašeapmi

Nuppi ceahki geminaacutehta Konsonaacutentaguovddaacuteš mas lea daacutessemolsašuddan nuppi ja

vuosttas ceahki gaskkas ja gievrras daacutesi

konsonaacutentaguovddaacutežis geminaacutehta oassi oasi

Nuppi ceahki h-aacutelgosaš Konsonaacutentačoahkki aacutelgaacute h-konsonaacutenttain ja das lea

konsonaacutentačoahkki daacutessemolsašuddan nuppi ja vuosttas ceahki gaskkas

omd soahti soađi

Oahppan Learning (eaŋg) oppiminen (su)

Oččodeapmi Acquisition (eaŋg) omaksua (su)

Olggosbuktojumi Performance (eaŋg)

Obba staacutevval Staacutevval man loahpas lea konsonaacutenta omd gahpir


Ovttageardaacutenahttin System-simplification overgeneralization (eaŋg)

yleistaumlminen (su)

Primaacutera goalmmaacutet Goalmmaacutet ceahki konsonaacutentaguovddaacuteš mii ii leat riegaacutedan

ceahkki sekundaacutera nuppi ceahki guhkkuma bakte nuppi ceahki

konsonaacutentaguovddaacutežis (Sammallahti 2002 29)

Posišuvdna Saacutenis leat iešguđet posišuvnnat mat sisttisdollet vokaacutelaid

dehe konsonaacutenttaid dehe saacutehttet leat gurrosat Posišuvnnat

leat omd vokaacutelaguovddaacuteš ja konsonaacutentaguovddaacutes


128

Preaspirašuvdna Oanehis h-laacutegan jietnadeapmi konsonaacutentaguovddaacutežis omd

vuoitu jahki (Sammallahti 2002 29)

Preaspirašuvnnakeahtes Konsonaacutentačoahkit aacutelget đ i l m n r v-jietnadagaiguin ja

konsonaacutentačoahkki dain lea kvantitatiivvalaš daacutessemolsašuddan goalmmaacutet ja

nuppi ceahki gaskkas iige dain gullo h-jietnadat omd

laacutevdi laacutevddi aacuteidi aacuteiddi

Preaspirašuvnnalaš Konsonaacutentaguovddaacuteš mas gullo jietnadettiin h-jietnadat

konsonaacutentačoahkki vaikko dat ii čaacutellojuvvo oidnosii davvisaacutemegiela girjegielas

omd vuoitu

Rabas staacutevval

Staacutevval man loahpas lea vokaacutela omd lohpi (Sammallahti

2002 29)

r-aacutelgosaš Konsonaacutentaguovddaacuteš aacutelgaacute r-konsonaacutenttain man čuovvu

konsonaacutentačoahkki klusiilanasaacutelačoahkki ja konsonaacutentaguovddaacutežis lea

daacutessemolsašuddan goalmmaacutet ja nuppi ceahki gaskkas omd

jierbmi jierpmi

Sekundaacutera nuppi Konsonaacutentaguovddaacuteš guhkku goalmmaacutet ceahki

ceahki guhkkun guhkkosažžan muhto ii gahca oktii primaacutera goalmmat

ceahki konsonaacutentaguovddaacutežiin Fonologalaš proseassa

Oarje-Finnmaacuterkku suopmaniin (Sammallahti 2002 31)

Sirdaacutesankompeteansa Transitional competence (eaŋg)

Sullasaš systema Approximative system (eaŋg)

Solesisma Solecism (eaŋg)

s t-aacutelgosaš Konsonaacutentačoahkit mat aacutelget s t ja i-aacutelgosaš

konsonaacutentačoahkki konsonaacutenttaiguin maid čuvvot klusiillat ja main lea


naacutesti iskkus

Švaacutevokaacutela Konsonaacutenttaid gaskii lasihuvvon vokaacutela omd l ja g gaskkas

saacutenis vuolgit (Sammallahti 2002 35)

SISDOALLU

1 AacuteLGGAHUS 4

11 Dutkanfaacuteddaacute -ulbmilat ja -metodat 4

12 Dutkanmateriaacutela 7

2 SAacuteMEGIELA OAHPAHEAMIS SUOMA SKUVLLAIN 10

21 Saacutemegiela skuvlahistorjjaacutes 10

22 Davvisaacutemegiella eatnigiellan-aacutevnnas logahagas 11

23 Studeanttaid gielladuogaacutežis 13

231 Eatnigiela nuppi giela ja vierrogiela meroštallamis 13

232 Eatnigiela oččodeamis 15

233 Studeanttaid giellageavaheamis 16

3 DAVVISAacuteMEGIELA ORTOGRAFIIJAS 18

31 Girjegiela ulbmilis 18

32 Girjegiela norpmain 20

33 Davvisaacutemegiela ortografiija historjjaacutes 21

4 DUTKAMUŠA TEOREHTALAŠ DUOGAacuteŠ 23

41 Feailadutkama historjjaacutes 23

42 Feailla meroštallamis ja dutkamis 27

43 Eatnigielat oahppiid feaillaid dutkamis 30

431 Davvisaacutemegielat oahppiid giela dutkamis 30

432 Suomagielat oahppiid giela dutkamis 32

44 Konsonaacutentaguovddaacuteš ja davvisaacutemegiela suopmanat Suomas 34

441 Konsonaacutentaguovddaacuteš 34

442 Konsonaacutentaguovddaacutežat davvisaacutemegiela suopmaniin 36

4421 Studeanttaid suopmanduogaacutežis 36

4422 Oarjesuopmaniid fonologalaš innovašuvnnat 38


4423 Nuortasuopmaniid fonologalaš innovašuvnnat 40










52 Dutkanmetoda 53





























7 LOAHPAHUS 108

GAacuteLDUT 116

ČUVVOSAT


2 Tearbmalistu

4

1 AacuteLGGAHUS



















leat











5





























Luku 1 sect 4)

6





















(A 41)




(O 24)



(O 4)





7































8
































9















jagi siste

10













165ndash166)











265)







11


























187 205)



12






Puoskari 2001b 178 183)


























13





























14
































15
























1999a 73 82)






16


Rintala 1992 48)



























17











1997 95ndash96)










18






























19






83)










76ndash77 81)














20








(Magga O H 1985 33 59)






















21




1990 199 2000 82ndash83)
















29ndash30)









22













64ndash65)












T 1999 13 2002 123 Solbakk 1997 67)

23
































24















(Sridhar 1981 218)








1981222)









25






















1989 51 Sridhar 1981 232)









66 Sridhar 1981 224)

26

































27































28














1998 83ndash84)


















29













giellaoahppa



















30


























69)





31




























32































33







1992 5ndash6)

























34






























35






























36






























37





















girjegiela ektui






38
















(Sammallahti 2006 115 120 1998 47)








123ndash124)







39


2006 124ndash125)






























40
















141)














41























42































43

































44
























CIII CII CIII CII

hpp hp

htt ht

hkk hk

hcc hc

hčč hč




45





















ic icc

ik ikk

ip ipp

it itt

lj ljj

lp lpp

lt ltt

lk lkk

ŋk ŋkk

mp mpp

nc ncc

nč nčč

rt rtt

rc rcc

rč rčč

rk rkk

rp rpp

vk vkk

vp vpp

vt vtt

llj lj









46













sk skk

sp spp

st stt

sm smm

šk škk

šl šll

šp špp

št štt

šv švv

tk tkk

tm tmm

isk iskk

ist istt

mšk mškk

nst nstt

rst rstt

stm stmm

vsk vskk

vst vstt













47


















zz cc žž čč

ddj dj










131 133 135 139ndash140)

48
























49



đv đvv

đg đgg

đj đjj

ib ibb

id idd

if iff

ig igg

il ill

ir irr

is iss

iv ivv

ihl ihll

ihm ihmm

ihn ihnn

lb lbb

ld ldd

lf lff

lg lgg

ls lss

lš lšš

lv lvv

mb mbb

ms mss

nd ndd

ns nss

ŋg ŋgg

rb rbb

rd rdd

rf rff

rg rgg

rj rjj

rs rss

rš ršš

rv rvv

rz rzz

rž ržž

vd vdd

vg vgg

vj vjj

vl vll

vr vrr

vz vzz

vž vžž











138 139ndash140)










137ndash138)

50



đđ đ

ff f

ll l

rr r

ŧŧ ŧ

vv v

mm m

nn n

nnj nj

ŋŋ ŋ

ss s

šš š















fˈˈf ff

vˈv vv

lˈl ll

mˈm mm

nˈn nn

ŋˈŋ ŋŋ

rˈr rr

sˈs ss

šˈš šš






51

















hp b

ht đ

hk g

hc z

hč ž

dj j













52





CII CI

pm m

tn n

tnj nj

kŋ ŋ










kc vcc

kč včč

ks vss

kš všš

kst vstt

kt vtt











53



ibm imm

idn inn

igŋ iŋŋ

lbm lmm

ldn lnn

lgŋ lŋŋ

vdn vnn

vdnj vnnj

52 Dutkanmetoda















grafemafeaillaide









(A 42)

54






























55
































56
































govvideapmaacutei

57























58


dagahan feaillaide












gaskkas





dagahan feaillat 26

59

























41

Grafemafeaillat 34



60













204










22 preaspira-

šuvnnalaš kč 15


12









1

61



















37

Boasttoanalysa 32


15



2




1 sehkken

0

62




























63
























30


20



4






1

64

















nom 34

gen 37

akk 28

lok 23

ill 6

kom 3

ess 10

adj attr 6

adj veardid 5

oktiibuot 152








65
























Boastto- analogiija

12


11


3

sehkken 1

66


























67





nom 5 12 - 17 gen 13 2 1 16

akk 3 5 2 10

lok 13 3 - 16

ill 2 2 - 4

kom 1 2 - 3

ess 1 3 - 4

adjattr 5 1 - 6

adj veardid 3 - 1 4











lokatiivvas











68


15




Boasttoanalysa


9 3 12











boasttoanalogiija











69































70





















Rinneradioin (I 12)











71































šlattariid (I 30)

72
























lahkai (O 29)



(ovdamearka 46)





73




oanehažžan


























74















(ovdamearkkat 54)




(I 30)





ndash ndash (I 12)









75









gahčadallet (O 8)





















76

























(O 17)






77
















(A 41)














78



nom 7 gen 12

akk 11

lok 7

ill 2

kom -

ess 6

adjattr -

adj veardid 1

oktiibuot 46















Boasttoanalysa



Boasttoanalogiija 6

Oktiibuot 46





79
























(A 34)







80




imaslaččan (I 12)


























81



















demokratiijai (O 4)












82






















(O 16)



(A 42)






83



boasttoanalogiija



























84

















oktiibuot 10 9 7 26













gilvvu

85
















interfer

Sehkken Oktiibuot




Oktiibuot 11 3 1 15










86




(ovdamearka 84)





suopmelaš (E 37)


















ndash ndash (A 42)



45)

87










(O 43)







Konsonaacutenta-


nahttin

Boastto-

analysa

Suomagiela

interfer

Oktiibuot


Oktiibuot 5 3 3 11








88















(A 42)










guoimmisteaskka







89



96ndash98)





















90
















34



11




4


2

91



nom 11 gen 5

akk 7

lok 12

ill 8

kom -

ess 4

adjattr -

adj veardid 1


oktiibuot 53






















92
























38

boasttoanalogiija

36


19


7

93







ledje dalle



nom 2 1 1 4 gen - - 1 1

akk - - 3 3

lok 7 - - 7

ill 4 2 - 6

ess - 1 - 1

adjattr 1 - - 1

adj veardid 1 - - 1


oktiibuot 20 4 5 29













94
















(A 34)











(O 24)


(A 32)



95





















(ovdamearka 109)



(A 41)






96





(O 4)
















(O 24)







97



kč

klus -ja

affrgemin

r-aacutelgosaš

kč

iežaacute

kg

Oktiibuot

nom 5 2 - - 7 gen 2 - 2 - 4

akk 3 - - - 3

lok 2 - 3 - 5

ill 1 - - 1 2

ess - - - 3 3

























98












olmmos (O 29)



















99

















(ovdamearka 126)


(A 41)











100










129)


64 Grafemafeaillat












(A 41)





101

























nahttin 19


18


3

102

641 Boasttoanalysa




























103








142)



















104


















(A 32)












105



























106
































107










ndash ndash (A 34)












108

7 LOAHPAHUS






























109






















Čilgehus Dm-

feillat






Oktiibuot 152 103 53 308 100

49 34 17 100



110
















nappo 126 feailla










gilvvu






111























njuolggadusaide









112











iezaset daacuteviid






















113
































114































115














116

Gaacuteldut



Helsinki


















161ndash170










117










London














Essex











118





2 s 103ndash171




























119

















Guovdageaidnu


















120



AS Karasjok





Helsinki


























yliopisto

121




Inc Rowley






Sananjalka 34 1992























122













Stockholm












Oxford









123



253 Turku









universitehta


instituhtta







124

Čuvvosat


































125














126




























(eaŋg)










127












Lohkansehkkehus





haacutelddašeapmi






omd soahti soađi















128









omd vuoitu

Rabas staacutevval


2002 29)




jierbmi jierpmi











naacutesti iskkus











52 Dutkanmetoda 53





























7 LOAHPAHUS 108

GAacuteLDUT 116

ČUVVOSAT


2 Tearbmalistu

4

1 AacuteLGGAHUS



















leat











5





























Luku 1 sect 4)

6





















(A 41)




(O 24)



(O 4)





7































8
































9















jagi siste

10













165ndash166)











265)







11


























187 205)



12






Puoskari 2001b 178 183)


























13





























14
































15
























1999a 73 82)






16


Rintala 1992 48)



























17











1997 95ndash96)










18






























19






83)










76ndash77 81)














20








(Magga O H 1985 33 59)






















21




1990 199 2000 82ndash83)
















29ndash30)









22













64ndash65)












T 1999 13 2002 123 Solbakk 1997 67)

23
































24















(Sridhar 1981 218)








1981222)









25






















1989 51 Sridhar 1981 232)









66 Sridhar 1981 224)

26

































27































28














1998 83ndash84)


















29













giellaoahppa



















30


























69)





31




























32































33







1992 5ndash6)

























34






























35






























36






























37





















girjegiela ektui






38
















(Sammallahti 2006 115 120 1998 47)








123ndash124)







39


2006 124ndash125)






























40
















141)














41























42































43

































44
























CIII CII CIII CII

hpp hp

htt ht

hkk hk

hcc hc

hčč hč




45





















ic icc

ik ikk

ip ipp

it itt

lj ljj

lp lpp

lt ltt

lk lkk

ŋk ŋkk

mp mpp

nc ncc

nč nčč

rt rtt

rc rcc

rč rčč

rk rkk

rp rpp

vk vkk

vp vpp

vt vtt

llj lj









46













sk skk

sp spp

st stt

sm smm

šk škk

šl šll

šp špp

št štt

šv švv

tk tkk

tm tmm

isk iskk

ist istt

mšk mškk

nst nstt

rst rstt

stm stmm

vsk vskk

vst vstt













47


















zz cc žž čč

ddj dj










131 133 135 139ndash140)

48
























49



đv đvv

đg đgg

đj đjj

ib ibb

id idd

if iff

ig igg

il ill

ir irr

is iss

iv ivv

ihl ihll

ihm ihmm

ihn ihnn

lb lbb

ld ldd

lf lff

lg lgg

ls lss

lš lšš

lv lvv

mb mbb

ms mss

nd ndd

ns nss

ŋg ŋgg

rb rbb

rd rdd

rf rff

rg rgg

rj rjj

rs rss

rš ršš

rv rvv

rz rzz

rž ržž

vd vdd

vg vgg

vj vjj

vl vll

vr vrr

vz vzz

vž vžž











138 139ndash140)










137ndash138)

50



đđ đ

ff f

ll l

rr r

ŧŧ ŧ

vv v

mm m

nn n

nnj nj

ŋŋ ŋ

ss s

šš š















fˈˈf ff

vˈv vv

lˈl ll

mˈm mm

nˈn nn

ŋˈŋ ŋŋ

rˈr rr

sˈs ss

šˈš šš






51

















hp b

ht đ

hk g

hc z

hč ž

dj j













52





CII CI

pm m

tn n

tnj nj

kŋ ŋ










kc vcc

kč včč

ks vss

kš všš

kst vstt

kt vtt











53



ibm imm

idn inn

igŋ iŋŋ

lbm lmm

ldn lnn

lgŋ lŋŋ

vdn vnn

vdnj vnnj

52 Dutkanmetoda















grafemafeaillaide









(A 42)

54






























55
































56
































govvideapmaacutei

57























58


dagahan feaillaide












gaskkas





dagahan feaillat 26

59

























41

Grafemafeaillat 34



60













204










22 preaspira-

šuvnnalaš kč 15


12









1

61



















37

Boasttoanalysa 32


15



2




1 sehkken

0

62




























63
























30


20



4






1

64

















nom 34

gen 37

akk 28

lok 23

ill 6

kom 3

ess 10

adj attr 6

adj veardid 5

oktiibuot 152








65
























Boastto- analogiija

12


11


3

sehkken 1

66


























67





nom 5 12 - 17 gen 13 2 1 16

akk 3 5 2 10

lok 13 3 - 16

ill 2 2 - 4

kom 1 2 - 3

ess 1 3 - 4

adjattr 5 1 - 6

adj veardid 3 - 1 4











lokatiivvas











68


15




Boasttoanalysa


9 3 12











boasttoanalogiija











69































70





















Rinneradioin (I 12)











71































šlattariid (I 30)

72
























lahkai (O 29)



(ovdamearka 46)





73




oanehažžan


























74















(ovdamearkkat 54)




(I 30)





ndash ndash (I 12)









75









gahčadallet (O 8)





















76

























(O 17)






77
















(A 41)














78



nom 7 gen 12

akk 11

lok 7

ill 2

kom -

ess 6

adjattr -

adj veardid 1

oktiibuot 46















Boasttoanalysa



Boasttoanalogiija 6

Oktiibuot 46





79
























(A 34)







80




imaslaččan (I 12)


























81



















demokratiijai (O 4)












82






















(O 16)



(A 42)






83



boasttoanalogiija



























84

















oktiibuot 10 9 7 26













gilvvu

85
















interfer

Sehkken Oktiibuot




Oktiibuot 11 3 1 15










86




(ovdamearka 84)





suopmelaš (E 37)


















ndash ndash (A 42)



45)

87










(O 43)







Konsonaacutenta-


nahttin

Boastto-

analysa

Suomagiela

interfer

Oktiibuot


Oktiibuot 5 3 3 11








88















(A 42)










guoimmisteaskka







89



96ndash98)





















90
















34



11




4


2

91



nom 11 gen 5

akk 7

lok 12

ill 8

kom -

ess 4

adjattr -

adj veardid 1


oktiibuot 53






















92
























38

boasttoanalogiija

36


19


7

93







ledje dalle



nom 2 1 1 4 gen - - 1 1

akk - - 3 3

lok 7 - - 7

ill 4 2 - 6

ess - 1 - 1

adjattr 1 - - 1

adj veardid 1 - - 1


oktiibuot 20 4 5 29













94
















(A 34)











(O 24)


(A 32)



95





















(ovdamearka 109)



(A 41)






96





(O 4)
















(O 24)







97



kč

klus -ja

affrgemin

r-aacutelgosaš

kč

iežaacute

kg

Oktiibuot

nom 5 2 - - 7 gen 2 - 2 - 4

akk 3 - - - 3

lok 2 - 3 - 5

ill 1 - - 1 2

ess - - - 3 3

























98












olmmos (O 29)



















99

















(ovdamearka 126)


(A 41)











100










129)


64 Grafemafeaillat












(A 41)





101

























nahttin 19


18


3

102

641 Boasttoanalysa




























103








142)



















104


















(A 32)












105



























106
































107










ndash ndash (A 34)












108

7 LOAHPAHUS






























109






















Čilgehus Dm-

feillat






Oktiibuot 152 103 53 308 100

49 34 17 100



110
















nappo 126 feailla










gilvvu






111























njuolggadusaide









112











iezaset daacuteviid






















113
































114































115














116

Gaacuteldut



Helsinki


















161ndash170










117










London














Essex











118





2 s 103ndash171




























119

















Guovdageaidnu


















120



AS Karasjok





Helsinki


























yliopisto

121




Inc Rowley






Sananjalka 34 1992























122













Stockholm












Oxford









123



253 Turku









universitehta


instituhtta







124

Čuvvosat


































125














126




























(eaŋg)










127












Lohkansehkkehus





haacutelddašeapmi






omd soahti soađi















128









omd vuoitu

Rabas staacutevval


2002 29)




jierbmi jierpmi











naacutesti iskkus







7 LOAHPAHUS 108

GAacuteLDUT 116

ČUVVOSAT


2 Tearbmalistu

4

1 AacuteLGGAHUS



















leat











5





























Luku 1 sect 4)

6





















(A 41)




(O 24)



(O 4)





7































8
































9















jagi siste

10













165ndash166)











265)







11


























187 205)



12






Puoskari 2001b 178 183)


























13





























14
































15
























1999a 73 82)






16


Rintala 1992 48)



























17











1997 95ndash96)










18






























19






83)










76ndash77 81)














20








(Magga O H 1985 33 59)






















21




1990 199 2000 82ndash83)
















29ndash30)









22













64ndash65)












T 1999 13 2002 123 Solbakk 1997 67)

23
































24















(Sridhar 1981 218)








1981222)









25






















1989 51 Sridhar 1981 232)









66 Sridhar 1981 224)

26

































27































28














1998 83ndash84)


















29













giellaoahppa



















30


























69)





31




























32































33







1992 5ndash6)

























34






























35






























36






























37





















girjegiela ektui






38
















(Sammallahti 2006 115 120 1998 47)








123ndash124)







39


2006 124ndash125)






























40
















141)














41























42































43

































44
























CIII CII CIII CII

hpp hp

htt ht

hkk hk

hcc hc

hčč hč




45





















ic icc

ik ikk

ip ipp

it itt

lj ljj

lp lpp

lt ltt

lk lkk

ŋk ŋkk

mp mpp

nc ncc

nč nčč

rt rtt

rc rcc

rč rčč

rk rkk

rp rpp

vk vkk

vp vpp

vt vtt

llj lj









46













sk skk

sp spp

st stt

sm smm

šk škk

šl šll

šp špp

št štt

šv švv

tk tkk

tm tmm

isk iskk

ist istt

mšk mškk

nst nstt

rst rstt

stm stmm

vsk vskk

vst vstt













47


















zz cc žž čč

ddj dj










131 133 135 139ndash140)

48
























49



đv đvv

đg đgg

đj đjj

ib ibb

id idd

if iff

ig igg

il ill

ir irr

is iss

iv ivv

ihl ihll

ihm ihmm

ihn ihnn

lb lbb

ld ldd

lf lff

lg lgg

ls lss

lš lšš

lv lvv

mb mbb

ms mss

nd ndd

ns nss

ŋg ŋgg

rb rbb

rd rdd

rf rff

rg rgg

rj rjj

rs rss

rš ršš

rv rvv

rz rzz

rž ržž

vd vdd

vg vgg

vj vjj

vl vll

vr vrr

vz vzz

vž vžž











138 139ndash140)










137ndash138)

50



đđ đ

ff f

ll l

rr r

ŧŧ ŧ

vv v

mm m

nn n

nnj nj

ŋŋ ŋ

ss s

šš š















fˈˈf ff

vˈv vv

lˈl ll

mˈm mm

nˈn nn

ŋˈŋ ŋŋ

rˈr rr

sˈs ss

šˈš šš






51

















hp b

ht đ

hk g

hc z

hč ž

dj j













52





CII CI

pm m

tn n

tnj nj

kŋ ŋ










kc vcc

kč včč

ks vss

kš všš

kst vstt

kt vtt











53



ibm imm

idn inn

igŋ iŋŋ

lbm lmm

ldn lnn

lgŋ lŋŋ

vdn vnn

vdnj vnnj

52 Dutkanmetoda















grafemafeaillaide









(A 42)

54






























55
































56
































govvideapmaacutei

57























58


dagahan feaillaide












gaskkas





dagahan feaillat 26

59

























41

Grafemafeaillat 34



60













204










22 preaspira-

šuvnnalaš kč 15


12









1

61



















37

Boasttoanalysa 32


15



2




1 sehkken

0

62




























63
























30


20



4






1

64

















nom 34

gen 37

akk 28

lok 23

ill 6

kom 3

ess 10

adj attr 6

adj veardid 5

oktiibuot 152








65
























Boastto- analogiija

12


11


3

sehkken 1

66


























67





nom 5 12 - 17 gen 13 2 1 16

akk 3 5 2 10

lok 13 3 - 16

ill 2 2 - 4

kom 1 2 - 3

ess 1 3 - 4

adjattr 5 1 - 6

adj veardid 3 - 1 4











lokatiivvas











68


15




Boasttoanalysa


9 3 12











boasttoanalogiija











69































70





















Rinneradioin (I 12)











71































šlattariid (I 30)

72
























lahkai (O 29)



(ovdamearka 46)





73




oanehažžan


























74















(ovdamearkkat 54)




(I 30)





ndash ndash (I 12)









75









gahčadallet (O 8)





















76

























(O 17)






77
















(A 41)














78



nom 7 gen 12

akk 11

lok 7

ill 2

kom -

ess 6

adjattr -

adj veardid 1

oktiibuot 46















Boasttoanalysa



Boasttoanalogiija 6

Oktiibuot 46





79
























(A 34)







80




imaslaččan (I 12)


























81



















demokratiijai (O 4)












82






















(O 16)



(A 42)






83



boasttoanalogiija



























84

















oktiibuot 10 9 7 26













gilvvu

85
















interfer

Sehkken Oktiibuot




Oktiibuot 11 3 1 15










86




(ovdamearka 84)





suopmelaš (E 37)


















ndash ndash (A 42)



45)

87










(O 43)







Konsonaacutenta-


nahttin

Boastto-

analysa

Suomagiela

interfer

Oktiibuot


Oktiibuot 5 3 3 11








88















(A 42)










guoimmisteaskka







89



96ndash98)





















90
















34



11




4


2

91



nom 11 gen 5

akk 7

lok 12

ill 8

kom -

ess 4

adjattr -

adj veardid 1


oktiibuot 53






















92
























38

boasttoanalogiija

36


19


7

93







ledje dalle



nom 2 1 1 4 gen - - 1 1

akk - - 3 3

lok 7 - - 7

ill 4 2 - 6

ess - 1 - 1

adjattr 1 - - 1

adj veardid 1 - - 1


oktiibuot 20 4 5 29













94
















(A 34)











(O 24)


(A 32)



95





















(ovdamearka 109)



(A 41)






96





(O 4)
















(O 24)







97



kč

klus -ja

affrgemin

r-aacutelgosaš

kč

iežaacute

kg

Oktiibuot

nom 5 2 - - 7 gen 2 - 2 - 4

akk 3 - - - 3

lok 2 - 3 - 5

ill 1 - - 1 2

ess - - - 3 3

























98












olmmos (O 29)



















99

















(ovdamearka 126)


(A 41)











100










129)


64 Grafemafeaillat












(A 41)





101

























nahttin 19


18


3

102

641 Boasttoanalysa




























103








142)



















104


















(A 32)












105



























106
































107










ndash ndash (A 34)












108

7 LOAHPAHUS






























109






















Čilgehus Dm-

feillat






Oktiibuot 152 103 53 308 100

49 34 17 100



110
















nappo 126 feailla










gilvvu






111























njuolggadusaide









112











iezaset daacuteviid






















113
































114































115














116

Gaacuteldut



Helsinki


















161ndash170










117










London














Essex











118





2 s 103ndash171




























119

















Guovdageaidnu


















120



AS Karasjok





Helsinki


























yliopisto

121




Inc Rowley






Sananjalka 34 1992























122













Stockholm












Oxford









123



253 Turku









universitehta


instituhtta







124

Čuvvosat


































125














126




























(eaŋg)










127












Lohkansehkkehus





haacutelddašeapmi






omd soahti soađi















128









omd vuoitu

Rabas staacutevval


2002 29)




jierbmi jierpmi











naacutesti iskkus



4

1 AacuteLGGAHUS



















leat











5





























Luku 1 sect 4)

6





















(A 41)




(O 24)



(O 4)





7































8
































9















jagi siste

10













165ndash166)











265)







11


























187 205)



12






Puoskari 2001b 178 183)


























13





























14
































15
























1999a 73 82)






16


Rintala 1992 48)



























17











1997 95ndash96)










18






























19






83)










76ndash77 81)














20








(Magga O H 1985 33 59)






















21




1990 199 2000 82ndash83)
















29ndash30)









22













64ndash65)












T 1999 13 2002 123 Solbakk 1997 67)

23
































24















(Sridhar 1981 218)








1981222)









25






















1989 51 Sridhar 1981 232)









66 Sridhar 1981 224)

26

































27































28














1998 83ndash84)


















29













giellaoahppa



















30


























69)





31




























32































33







1992 5ndash6)

























34






























35






























36






























37





















girjegiela ektui






38
















(Sammallahti 2006 115 120 1998 47)








123ndash124)







39


2006 124ndash125)






























40
















141)














41























42































43

































44
























CIII CII CIII CII

hpp hp

htt ht

hkk hk

hcc hc

hčč hč




45





















ic icc

ik ikk

ip ipp

it itt

lj ljj

lp lpp

lt ltt

lk lkk

ŋk ŋkk

mp mpp

nc ncc

nč nčč

rt rtt

rc rcc

rč rčč

rk rkk

rp rpp

vk vkk

vp vpp

vt vtt

llj lj









46













sk skk

sp spp

st stt

sm smm

šk škk

šl šll

šp špp

št štt

šv švv

tk tkk

tm tmm

isk iskk

ist istt

mšk mškk

nst nstt

rst rstt

stm stmm

vsk vskk

vst vstt













47


















zz cc žž čč

ddj dj










131 133 135 139ndash140)

48
























49



đv đvv

đg đgg

đj đjj

ib ibb

id idd

if iff

ig igg

il ill

ir irr

is iss

iv ivv

ihl ihll

ihm ihmm

ihn ihnn

lb lbb

ld ldd

lf lff

lg lgg

ls lss

lš lšš

lv lvv

mb mbb

ms mss

nd ndd

ns nss

ŋg ŋgg

rb rbb

rd rdd

rf rff

rg rgg

rj rjj

rs rss

rš ršš

rv rvv

rz rzz

rž ržž

vd vdd

vg vgg

vj vjj

vl vll

vr vrr

vz vzz

vž vžž











138 139ndash140)










137ndash138)

50



đđ đ

ff f

ll l

rr r

ŧŧ ŧ

vv v

mm m

nn n

nnj nj

ŋŋ ŋ

ss s

šš š















fˈˈf ff

vˈv vv

lˈl ll

mˈm mm

nˈn nn

ŋˈŋ ŋŋ

rˈr rr

sˈs ss

šˈš šš






51

















hp b

ht đ

hk g

hc z

hč ž

dj j













52





CII CI

pm m

tn n

tnj nj

kŋ ŋ










kc vcc

kč včč

ks vss

kš všš

kst vstt

kt vtt











53



ibm imm

idn inn

igŋ iŋŋ

lbm lmm

ldn lnn

lgŋ lŋŋ

vdn vnn

vdnj vnnj

52 Dutkanmetoda















grafemafeaillaide









(A 42)

54






























55
































56
































govvideapmaacutei

57























58


dagahan feaillaide












gaskkas





dagahan feaillat 26

59

























41

Grafemafeaillat 34



60













204










22 preaspira-

šuvnnalaš kč 15


12









1

61



















37

Boasttoanalysa 32


15



2




1 sehkken

0

62




























63
























30


20



4






1

64

















nom 34

gen 37

akk 28

lok 23

ill 6

kom 3

ess 10

adj attr 6

adj veardid 5

oktiibuot 152








65
























Boastto- analogiija

12


11


3

sehkken 1

66


























67





nom 5 12 - 17 gen 13 2 1 16

akk 3 5 2 10

lok 13 3 - 16

ill 2 2 - 4

kom 1 2 - 3

ess 1 3 - 4

adjattr 5 1 - 6

adj veardid 3 - 1 4











lokatiivvas











68


15




Boasttoanalysa


9 3 12











boasttoanalogiija











69































70





















Rinneradioin (I 12)











71































šlattariid (I 30)

72
























lahkai (O 29)



(ovdamearka 46)





73




oanehažžan


























74















(ovdamearkkat 54)




(I 30)





ndash ndash (I 12)









75









gahčadallet (O 8)





















76

























(O 17)






77
















(A 41)














78



nom 7 gen 12

akk 11

lok 7

ill 2

kom -

ess 6

adjattr -

adj veardid 1

oktiibuot 46















Boasttoanalysa



Boasttoanalogiija 6

Oktiibuot 46





79
























(A 34)







80




imaslaččan (I 12)


























81



















demokratiijai (O 4)












82






















(O 16)



(A 42)






83



boasttoanalogiija



























84

















oktiibuot 10 9 7 26













gilvvu

85
















interfer

Sehkken Oktiibuot




Oktiibuot 11 3 1 15










86




(ovdamearka 84)





suopmelaš (E 37)


















ndash ndash (A 42)



45)

87










(O 43)







Konsonaacutenta-


nahttin

Boastto-

analysa

Suomagiela

interfer

Oktiibuot


Oktiibuot 5 3 3 11








88















(A 42)










guoimmisteaskka







89



96ndash98)





















90
















34



11




4


2

91



nom 11 gen 5

akk 7

lok 12

ill 8

kom -

ess 4

adjattr -

adj veardid 1


oktiibuot 53






















92
























38

boasttoanalogiija

36


19


7

93







ledje dalle



nom 2 1 1 4 gen - - 1 1

akk - - 3 3

lok 7 - - 7

ill 4 2 - 6

ess - 1 - 1

adjattr 1 - - 1

adj veardid 1 - - 1


oktiibuot 20 4 5 29













94
















(A 34)











(O 24)


(A 32)



95





















(ovdamearka 109)



(A 41)






96





(O 4)
















(O 24)







97



kč

klus -ja

affrgemin

r-aacutelgosaš

kč

iežaacute

kg

Oktiibuot

nom 5 2 - - 7 gen 2 - 2 - 4

akk 3 - - - 3

lok 2 - 3 - 5

ill 1 - - 1 2

ess - - - 3 3

























98












olmmos (O 29)



















99

















(ovdamearka 126)


(A 41)











100










129)


64 Grafemafeaillat












(A 41)





101

























nahttin 19


18


3

102

641 Boasttoanalysa




























103








142)



















104


















(A 32)












105



























106
































107










ndash ndash (A 34)












108

7 LOAHPAHUS






























109






















Čilgehus Dm-

feillat






Oktiibuot 152 103 53 308 100

49 34 17 100



110
















nappo 126 feailla










gilvvu






111























njuolggadusaide









112











iezaset daacuteviid






















113
































114































115














116

Gaacuteldut



Helsinki


















161ndash170










117










London














Essex











118





2 s 103ndash171




























119

















Guovdageaidnu


















120



AS Karasjok





Helsinki


























yliopisto

121




Inc Rowley






Sananjalka 34 1992























122













Stockholm












Oxford









123



253 Turku









universitehta


instituhtta







124

Čuvvosat


































125














126




























(eaŋg)










127












Lohkansehkkehus





haacutelddašeapmi






omd soahti soađi















128









omd vuoitu

Rabas staacutevval


2002 29)




jierbmi jierpmi











naacutesti iskkus



5





























Luku 1 sect 4)

6





















(A 41)




(O 24)



(O 4)





7































8
































9















jagi siste

10













165ndash166)











265)







11


























187 205)



12






Puoskari 2001b 178 183)


























13





























14
































15
























1999a 73 82)






16


Rintala 1992 48)



























17











1997 95ndash96)










18






























19






83)










76ndash77 81)














20








(Magga O H 1985 33 59)






















21




1990 199 2000 82ndash83)
















29ndash30)









22













64ndash65)












T 1999 13 2002 123 Solbakk 1997 67)

23
































24















(Sridhar 1981 218)








1981222)









25






















1989 51 Sridhar 1981 232)









66 Sridhar 1981 224)

26

































27































28














1998 83ndash84)


















29













giellaoahppa



















30


























69)





31




























32































33







1992 5ndash6)

























34






























35






























36






























37





















girjegiela ektui






38
















(Sammallahti 2006 115 120 1998 47)








123ndash124)







39


2006 124ndash125)






























40
















141)














41























42































43

































44
























CIII CII CIII CII

hpp hp

htt ht

hkk hk

hcc hc

hčč hč




45





















ic icc

ik ikk

ip ipp

it itt

lj ljj

lp lpp

lt ltt

lk lkk

ŋk ŋkk

mp mpp

nc ncc

nč nčč

rt rtt

rc rcc

rč rčč

rk rkk

rp rpp

vk vkk

vp vpp

vt vtt

llj lj









46













sk skk

sp spp

st stt

sm smm

šk škk

šl šll

šp špp

št štt

šv švv

tk tkk

tm tmm

isk iskk

ist istt

mšk mškk

nst nstt

rst rstt

stm stmm

vsk vskk

vst vstt













47


















zz cc žž čč

ddj dj










131 133 135 139ndash140)

48
























49



đv đvv

đg đgg

đj đjj

ib ibb

id idd

if iff

ig igg

il ill

ir irr

is iss

iv ivv

ihl ihll

ihm ihmm

ihn ihnn

lb lbb

ld ldd

lf lff

lg lgg

ls lss

lš lšš

lv lvv

mb mbb

ms mss

nd ndd

ns nss

ŋg ŋgg

rb rbb

rd rdd

rf rff

rg rgg

rj rjj

rs rss

rš ršš

rv rvv

rz rzz

rž ržž

vd vdd

vg vgg

vj vjj

vl vll

vr vrr

vz vzz

vž vžž











138 139ndash140)










137ndash138)

50



đđ đ

ff f

ll l

rr r

ŧŧ ŧ

vv v

mm m

nn n

nnj nj

ŋŋ ŋ

ss s

šš š















fˈˈf ff

vˈv vv

lˈl ll

mˈm mm

nˈn nn

ŋˈŋ ŋŋ

rˈr rr

sˈs ss

šˈš šš






51

















hp b

ht đ

hk g

hc z

hč ž

dj j













52





CII CI

pm m

tn n

tnj nj

kŋ ŋ










kc vcc

kč včč

ks vss

kš všš

kst vstt

kt vtt











53



ibm imm

idn inn

igŋ iŋŋ

lbm lmm

ldn lnn

lgŋ lŋŋ

vdn vnn

vdnj vnnj

52 Dutkanmetoda















grafemafeaillaide









(A 42)

54






























55
































56
































govvideapmaacutei

57























58


dagahan feaillaide












gaskkas





dagahan feaillat 26

59

























41

Grafemafeaillat 34



60













204










22 preaspira-

šuvnnalaš kč 15


12









1

61



















37

Boasttoanalysa 32


15



2




1 sehkken

0

62




























63
























30


20



4






1

64

















nom 34

gen 37

akk 28

lok 23

ill 6

kom 3

ess 10

adj attr 6

adj veardid 5

oktiibuot 152








65
























Boastto- analogiija

12


11


3

sehkken 1

66


























67





nom 5 12 - 17 gen 13 2 1 16

akk 3 5 2 10

lok 13 3 - 16

ill 2 2 - 4

kom 1 2 - 3

ess 1 3 - 4

adjattr 5 1 - 6

adj veardid 3 - 1 4











lokatiivvas











68


15




Boasttoanalysa


9 3 12











boasttoanalogiija











69































70





















Rinneradioin (I 12)











71































šlattariid (I 30)

72
























lahkai (O 29)



(ovdamearka 46)





73




oanehažžan


























74















(ovdamearkkat 54)




(I 30)





ndash ndash (I 12)









75









gahčadallet (O 8)





















76

























(O 17)






77
















(A 41)














78



nom 7 gen 12

akk 11

lok 7

ill 2

kom -

ess 6

adjattr -

adj veardid 1

oktiibuot 46















Boasttoanalysa



Boasttoanalogiija 6

Oktiibuot 46





79
























(A 34)







80




imaslaččan (I 12)


























81



















demokratiijai (O 4)












82






















(O 16)



(A 42)






83



boasttoanalogiija



























84

















oktiibuot 10 9 7 26













gilvvu

85
















interfer

Sehkken Oktiibuot




Oktiibuot 11 3 1 15










86




(ovdamearka 84)





suopmelaš (E 37)


















ndash ndash (A 42)



45)

87










(O 43)







Konsonaacutenta-


nahttin

Boastto-

analysa

Suomagiela

interfer

Oktiibuot


Oktiibuot 5 3 3 11








88















(A 42)










guoimmisteaskka







89



96ndash98)





















90
















34



11




4


2

91



nom 11 gen 5

akk 7

lok 12

ill 8

kom -

ess 4

adjattr -

adj veardid 1


oktiibuot 53






















92
























38

boasttoanalogiija

36


19


7

93







ledje dalle



nom 2 1 1 4 gen - - 1 1

akk - - 3 3

lok 7 - - 7

ill 4 2 - 6

ess - 1 - 1

adjattr 1 - - 1

adj veardid 1 - - 1


oktiibuot 20 4 5 29













94
















(A 34)











(O 24)


(A 32)



95





















(ovdamearka 109)



(A 41)






96





(O 4)
















(O 24)







97



kč

klus -ja

affrgemin

r-aacutelgosaš

kč

iežaacute

kg

Oktiibuot

nom 5 2 - - 7 gen 2 - 2 - 4

akk 3 - - - 3

lok 2 - 3 - 5

ill 1 - - 1 2

ess - - - 3 3

























98












olmmos (O 29)



















99

















(ovdamearka 126)


(A 41)











100










129)


64 Grafemafeaillat












(A 41)





101

























nahttin 19


18


3

102

641 Boasttoanalysa




























103








142)



















104


















(A 32)












105



























106
































107










ndash ndash (A 34)












108

7 LOAHPAHUS






























109






















Čilgehus Dm-

feillat






Oktiibuot 152 103 53 308 100

49 34 17 100



110
















nappo 126 feailla










gilvvu






111























njuolggadusaide









112











iezaset daacuteviid






















113
































114































115














116

Gaacuteldut



Helsinki


















161ndash170










117










London














Essex











118





2 s 103ndash171




























119

















Guovdageaidnu


















120



AS Karasjok





Helsinki


























yliopisto

121




Inc Rowley






Sananjalka 34 1992























122













Stockholm












Oxford









123



253 Turku









universitehta


instituhtta







124

Čuvvosat


































125














126




























(eaŋg)










127












Lohkansehkkehus





haacutelddašeapmi






omd soahti soađi















128









omd vuoitu

Rabas staacutevval


2002 29)




jierbmi jierpmi











naacutesti iskkus



6





















(A 41)




(O 24)



(O 4)





7































8
































9















jagi siste

10













165ndash166)











265)







11


























187 205)



12






Puoskari 2001b 178 183)


























13





























14
































15
























1999a 73 82)






16


Rintala 1992 48)



























17











1997 95ndash96)










18






























19






83)










76ndash77 81)














20








(Magga O H 1985 33 59)






















21




1990 199 2000 82ndash83)
















29ndash30)









22













64ndash65)












T 1999 13 2002 123 Solbakk 1997 67)

23
































24















(Sridhar 1981 218)








1981222)









25






















1989 51 Sridhar 1981 232)









66 Sridhar 1981 224)

26

































27































28














1998 83ndash84)


















29













giellaoahppa



















30


























69)





31




























32































33







1992 5ndash6)

























34






























35






























36






























37





















girjegiela ektui






38
















(Sammallahti 2006 115 120 1998 47)








123ndash124)







39


2006 124ndash125)






























40
















141)














41























42































43

































44
























CIII CII CIII CII

hpp hp

htt ht

hkk hk

hcc hc

hčč hč




45





















ic icc

ik ikk

ip ipp

it itt

lj ljj

lp lpp

lt ltt

lk lkk

ŋk ŋkk

mp mpp

nc ncc

nč nčč

rt rtt

rc rcc

rč rčč

rk rkk

rp rpp

vk vkk

vp vpp

vt vtt

llj lj









46













sk skk

sp spp

st stt

sm smm

šk škk

šl šll

šp špp

št štt

šv švv

tk tkk

tm tmm

isk iskk

ist istt

mšk mškk

nst nstt

rst rstt

stm stmm

vsk vskk

vst vstt













47


















zz cc žž čč

ddj dj










131 133 135 139ndash140)

48
























49



đv đvv

đg đgg

đj đjj

ib ibb

id idd

if iff

ig igg

il ill

ir irr

is iss

iv ivv

ihl ihll

ihm ihmm

ihn ihnn

lb lbb

ld ldd

lf lff

lg lgg

ls lss

lš lšš

lv lvv

mb mbb

ms mss

nd ndd

ns nss

ŋg ŋgg

rb rbb

rd rdd

rf rff

rg rgg

rj rjj

rs rss

rš ršš

rv rvv

rz rzz

rž ržž

vd vdd

vg vgg

vj vjj

vl vll

vr vrr

vz vzz

vž vžž











138 139ndash140)










137ndash138)

50



đđ đ

ff f

ll l

rr r

ŧŧ ŧ

vv v

mm m

nn n

nnj nj

ŋŋ ŋ

ss s

šš š















fˈˈf ff

vˈv vv

lˈl ll

mˈm mm

nˈn nn

ŋˈŋ ŋŋ

rˈr rr

sˈs ss

šˈš šš






51

















hp b

ht đ

hk g

hc z

hč ž

dj j













52





CII CI

pm m

tn n

tnj nj

kŋ ŋ










kc vcc

kč včč

ks vss

kš všš

kst vstt

kt vtt











53



ibm imm

idn inn

igŋ iŋŋ

lbm lmm

ldn lnn

lgŋ lŋŋ

vdn vnn

vdnj vnnj

52 Dutkanmetoda















grafemafeaillaide









(A 42)

54






























55
































56
































govvideapmaacutei

57























58


dagahan feaillaide












gaskkas





dagahan feaillat 26

59

























41

Grafemafeaillat 34



60













204










22 preaspira-

šuvnnalaš kč 15


12









1

61



















37

Boasttoanalysa 32


15



2




1 sehkken

0

62




























63
























30


20



4






1

64

















nom 34

gen 37

akk 28

lok 23

ill 6

kom 3

ess 10

adj attr 6

adj veardid 5

oktiibuot 152








65
























Boastto- analogiija

12


11


3

sehkken 1

66


























67





nom 5 12 - 17 gen 13 2 1 16

akk 3 5 2 10

lok 13 3 - 16

ill 2 2 - 4

kom 1 2 - 3

ess 1 3 - 4

adjattr 5 1 - 6

adj veardid 3 - 1 4











lokatiivvas











68


15




Boasttoanalysa


9 3 12











boasttoanalogiija











69































70





















Rinneradioin (I 12)











71































šlattariid (I 30)

72
























lahkai (O 29)



(ovdamearka 46)





73




oanehažžan


























74















(ovdamearkkat 54)




(I 30)





ndash ndash (I 12)









75









gahčadallet (O 8)





















76

























(O 17)






77
















(A 41)














78



nom 7 gen 12

akk 11

lok 7

ill 2

kom -

ess 6

adjattr -

adj veardid 1

oktiibuot 46















Boasttoanalysa



Boasttoanalogiija 6

Oktiibuot 46





79
























(A 34)







80




imaslaččan (I 12)


























81



















demokratiijai (O 4)












82






















(O 16)



(A 42)






83



boasttoanalogiija



























84

















oktiibuot 10 9 7 26













gilvvu

85
















interfer

Sehkken Oktiibuot




Oktiibuot 11 3 1 15










86




(ovdamearka 84)





suopmelaš (E 37)


















ndash ndash (A 42)



45)

87










(O 43)







Konsonaacutenta-


nahttin

Boastto-

analysa

Suomagiela

interfer

Oktiibuot


Oktiibuot 5 3 3 11








88















(A 42)










guoimmisteaskka







89



96ndash98)





















90
















34



11




4


2

91



nom 11 gen 5

akk 7

lok 12

ill 8

kom -

ess 4

adjattr -

adj veardid 1


oktiibuot 53






















92
























38

boasttoanalogiija

36


19


7

93







ledje dalle



nom 2 1 1 4 gen - - 1 1

akk - - 3 3

lok 7 - - 7

ill 4 2 - 6

ess - 1 - 1

adjattr 1 - - 1

adj veardid 1 - - 1


oktiibuot 20 4 5 29













94
















(A 34)











(O 24)


(A 32)



95





















(ovdamearka 109)



(A 41)






96





(O 4)
















(O 24)







97



kč

klus -ja

affrgemin

r-aacutelgosaš

kč

iežaacute

kg

Oktiibuot

nom 5 2 - - 7 gen 2 - 2 - 4

akk 3 - - - 3

lok 2 - 3 - 5

ill 1 - - 1 2

ess - - - 3 3

























98












olmmos (O 29)



















99

















(ovdamearka 126)


(A 41)











100










129)


64 Grafemafeaillat












(A 41)





101

























nahttin 19


18


3

102

641 Boasttoanalysa




























103








142)



















104


















(A 32)












105



























106
































107










ndash ndash (A 34)












108

7 LOAHPAHUS






























109






















Čilgehus Dm-

feillat






Oktiibuot 152 103 53 308 100

49 34 17 100



110
















nappo 126 feailla










gilvvu






111























njuolggadusaide









112











iezaset daacuteviid






















113
































114































115














116

Gaacuteldut



Helsinki


















161ndash170










117










London














Essex











118





2 s 103ndash171




























119

















Guovdageaidnu


















120



AS Karasjok





Helsinki


























yliopisto

121




Inc Rowley






Sananjalka 34 1992























122













Stockholm












Oxford









123



253 Turku









universitehta


instituhtta







124

Čuvvosat


































125














126




























(eaŋg)










127












Lohkansehkkehus





haacutelddašeapmi






omd soahti soađi















128









omd vuoitu

Rabas staacutevval


2002 29)




jierbmi jierpmi











naacutesti iskkus



studeanttaid feaillat nomeniid · 2014. 2. 5. · 2.1. sámegiela skuvlahistorjjás suoma...

Documents