1

SUKU

SUKUSEURA KOLARIT r.y.Jäsenjulkaisu

2015

2

Sukuseura Kolarit ry:n hallitus 2016-2017

Puheenjohtaja:Paavo KolariKanavanranta 7 A 25Kuopio, puh.0400-619178email: paavo.kolari@saunalahti.fi

Varapuheenjohtaja:Juha KolariTuomiokirkonkatu 23 A 25Tampereemail: juha.kolari@iki.fi

Taloudenhoitaja, jäsenrekisteri:Raija LassilaKarjopolku 14 A 12Vantaa, puh. 050-368 2944email: raijalassila@netti.fi

Sihteeri:Riitta HonkanenPaciuksen kaari 10 C 67Helsinki, puh. 044-0422282email: honkanenriitta65@gmail.com

Muut hallituksen jäsenet:

Kullervo HirvonenKartasalonkuja 25Varkaus, puh. 040-7449788email: kullervo.hirvonen@pp.inet.fi

Arvo KerajärviPolvitie 5Jyväskylä, puh. 050-1965email: arvo@dlc.fi

Seppo KolariTarhurintie 11Leppävirta, puh. 045-1871007email: seppoko49@gmail.com

Olli KolariLaajavuorentie 1 A 8Jyväskylä puh. 0400-183316email: olli.kolari@lampoveikko.fi

Pirkko KuukkanenKuninkaankatu 30 A 5Kuopio, puh. 044-0353520email: kuukkane@dnainternet.net

Toiminnantarkastajat:Ulla ja Jorma Saalanto Kuopio

SUKU-MIILU 2015Julkaisija:Sukuseura Kolarit r.y.

Toimitus:Raija LassilaKarjopolku 14 A 1201360 VANTAApuh. 050-3682944email: raijalassila@netti.fi

Paino:KTMP Ab Oy Ykkös-OffsetMustasaari

Sisältö:

Hallitus ja toiminnantarkastajat

Puheenjohtajan tervehdys

Sukuseura 30 vuotta

Leppävirran kautta maailman merille

Sveitsin koulutusjärjestelmä

Suku ja avoin data

Suolisto kuntoon entsyymien avulla

Kivennavalta Sonkajärvelle

Kansi:

Kuva sukuseuran perustamis-kokouksesta vuonna 1986.Lisäksi kuvia sukuseuran 30-vuotistaipaleelta

3

Hyvät Miilun lukijat

Ensi vuonna, 14. kesäkuuta, on sukuseurammeperustamiskokouksesta kulunut 30 vuotta.Perustamiskokoukseen Leppävirralla osallistui 250 henkilöä.Seuran toiminta on koko 30-v. taipaleemme aikana ollutvakaalla pohjalla ja jäsenistön määrä näyttää vuosikymmeniensaatossa vakiintuneen noin 230.

Välittömästi sukuseuramme perustamisen jälkeen alkoitiedonkeruu sukukirjaa varten. Kirjan ensimmäinen painosjulkaistiin v. 1996 ja toinen päivitetty painos 13 vuotta

myöhemmin v. 2009. Kirjan julkaisuun vaadittava tiedonkeruu ja valmistelutyö ovat olleet valtavaponnistus projektissa mukana olleille. Tästä pyyteettömästä työstä kuuluvat nöyrät kiitokset TaunoKolarille, Aaro Kolarille, Arvo Kolarille, Arja Pakariselle, Pentti O. Kolarille, Raija Lassilalle, PenttiKolarille, sekä kaikille muille kirjaprojektiin osallistuneille. Ilman heidän talkootyöpanostaan kirjantietojen kerääminen ja järjestely painoasuun olisi ollut sukuseurallemme taloudellisesti mahdotonta.

Juhlimme sukuseuramme 30-vuotistaivalta Leppävirralla sunnuntaina 31.7.2016. Kokouksestailmoitetaan erikseen kevään 2016 aikana jäsenkirjeellä, sukuseuran kotisivuilla ja facebook sivuilla.

Toivotan lämpimästi kaikki Kolarien sukuhaaroihin kuuluvat perheineen mukaan 30-vuotisjuhlakokoukseen Leppävirralle.

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta vuotta

Paavo Kolari

Sukuseura Kolarit r.y. täyttää ensi kesänä 30 vuotta

Kansikuvassa näkyy vuoden 1986 perustamiskokouksen väkeä Leppävirralla. Mukana olleita aktiivisiahenkilöitä kiittäen ja heidän työtään arvostaen päätti hallitus järjestää 30-vuotis juhlakokouksenLeppävirralle, mistä kaikki sai alkunsa.

Kokous pidetään Leppävirran kauniissa Vanhassa Pappilassa sunnuntaina 31. heinäkuuta. Varaa jo nytalmanakkaasi kyseinen viikonloppu “Kolareiden tapaamista varten” ja tule vaihtamaan kuulumisiasukuseuran 30-vuotiselta taipaleelta.

Keväällä postitamme jäsenille kirjeen, jossa kerrotaan tarkemmin viikonlopun ohjelmasta ja aikataulusta.Ota sukulaisia mahdollisimman paljon mukaan. Katsotaan onnistutaanko saamaan yhtä komea joukkokokoon kuin vuonna 1986 oli.

Tapaamisiin kesällä 2016 Leppävirralla

Raija Lassila

Leppävirran kautta maailman merille

Allekirjoittaneelle muodostui Leppävirrastatärkeä “lähtöteline” ammattiurallani. Opintoje-ni päättämisen jälkeen Kuopion teknisessäoppilaitoksessa suoritin asevelvollisuuteni,joka velvollisuus/etuoikeus tuli täytettyä kesäl-lä 1970. Työpaikan löytäminen oli jo tuolloin-kin vaikeaa, eikä senhetkisessä asuinpaikas-samme Kuopiossa ollut tie- ja vesirakennusin-sinöörin työpaikkoja tarjolla.

Saimaan syväväylän rakennustyöt olivat aloi-tettu jo aikaisempina vuosina vesistön alajuok-sulla ja saavuttivat Leppävirran tienoon 1968.Unnukan ja Konnuksen välisen väyläurakanoli saanut helsinkiläinen Vesi-Pekka Oy . Yh-tiö tarvitsi Muuraispuron ja Konnuksen väli-seen väyläurakkaan työnjohtajia. Eräänä syys-kuun 1970 aamuna huomasin Vesi-Pekan työ-paikka ilmoituksen Savon Sanomissa. Soittotyömaalle ja sain kutsun seuraavaksi päiväksiLeppävirralle työpaikkahaastatteluun. Haastat-telu oli lyhyt. Siinä ei kysytty todistuksen arvo-sanoja, ainoat kriteerit taisivat olla työhalut javalmius kohdata muuttuvat työtehtävät muut-tuvissa olosuhteissa ja paikoissa ilman “virka-miesmäisiä” työaikoja. Taisivat vastauksenisattua kohdalleen, koska heti seuraavana päi-vänä kokemukseltaan “vihreä” insinööri pääsioikeisiin töihin.

Ensimmäinen tehtäväni työmaalla oli kunnanraakavedenottamon uuden putkilinjan rakenta-minen kaarisillan ylävirran puolelta maata pit-kin sillan alavirran puoleiseen pumppaamoon.Uusi vedenottopaikka pumppaamolle oli pak-ko rakentaa, koska pumppaamon alkuperäinenvedenottolinja jäi ruoppausalueiden alavirranpuolelle ja ruoppaustöiden aiheuttama vedensamentuminen olisi pilannut kirkonkylän raa-kaveden laadun. Työstä ei selvitty ilman kom-melluksia. Putkilinjan reitti uudesta vedenotto-paikasta kulki ylös jyrkkää rinnettä sillan alit-

se. Putkiuraa rinteeseen kaivettaessa pyörähtikaivurin kauhasta n. 1 m3:n lohkare ja vierialas jyrkkää rinnettä pitkin suoraan virtaan.Vierintäreitillä oli erään varkautelaisen mökki-läisen venepaikka ja lohkare osui suoraan ve-nettä päin. “Tulitikkujahan” siitä puuveneestäsyntyi. Pienen tiedustelun jälkeen löysimmeveneen omistajan joka tapahtuneen seuraukse-na sai uuden veneen.

Seuraava tehtäväni oli Rengaskallion kapei-kossa väylän leventämisalueella olevan kallionlouhinta. Kalliota poistettiin sekä vedenalaise-na louhintana/ruoppauksena, että kuivaltamaalta käsin. Työkoneet ja menetelmät tämänpäivän mittapuun mukaan olivat melko alkeel-lisia, mutta 45 vuotta sitten kuitenkin kilpailu-kykyisiä. Töitä tehtiin myös talvikuukausina.Rengaskallion kohdalla oli voimakas virta jasalmi jäätyi vain kovimmilla pakkasilla. Työ-kohteessa kallioalueen ylitse kulki sähkölinjaväylän poikki mantereen ja Soisalon saarenvälillä. Soisalon saaren puoleisella rannalla,ehkä 50-60 m:n päässä työkohteesta, oli lauta-rakenteinen kesämökki. Sähkölinja ja kesä-mökki piti työsuunnittelussa ottaa huomiooneikä niitä tietenkään saanut vahingoittaa. Säh-kölinja säilyi, mutta kesämökki sai eräässäräjäytyksessä “siipeensä”. Yövuoro oli panos-tanut räjäytyskentän muutamat ruhjeiset reiäthuolimattomasti sellaisella määrällä räjähdys-ainetta, että kalliolohkareet lensivät suoraanvirran ylitse kesämökin puoleiselle rannalle.Yksi lohkare osui suoraan mökin nurkan pääl-le. Kuinkas sattuikaan, kesämökin seinävieres-sä oli soutuvene talviteloillaan ja mökin katonja nurkan lävitse mennyt lohkare päätyi veneenpäälle ja vene pirstaleina. Nyt ei selvitty pel-kästään venekaupassa käymisellä, vaan tarvit-tiin myös kirvesmiehiä vahinkojen korjaami-seen. Onneksi työmaalla oli voimassaoleva

louhintavakuutus. Tapahtuma oli saada myösvakavampia seurauksia. Räjäytyksen aikanavirran mökin puoleiselle rannalle piti räjäytys-ten ajaksi järjestää valvonta, ettei kukaan ulko-puolinen pääsisi vaara-alueelle. Vahtivuorossaollut kaivinkoneen kuljettaja vitsaili vahtiinmennessään, että hän menee mökin seinävie-ressä olevan veneen alle suojaan räjäytyksenajaksi. Onneksi näin ei tapahtunut, olisi mate-riaalisten vahinkojen lisäksi tullut myös henki-lövahinkoja.

Työmaan tekninen henkilöstö asui eri puolillaSuomea ja he matkustivat viikonlopuksi koti-konnuilleen. Koska töitä tehtiin myös viikon-loppuisin, jouduin lähimpänä työmaata asuva-na hoitamaan työmaan viikonloppupäivystyk-sen. Tämä oli tervetullut lisäansio vastavalmis-tuneelle. Ajoin lauantaisin ja sunnuntaisinKuopiosta Leppävirralle ja illalla takaisinKuopioon. Vanhin tyttäremme Anu oli tuolloinreilun kahden vuoden ikäinen ja halusi useintulla mukaan viikonloppupäivystykseen. Erää-nä lauantaina työmaalle saavuttuamme pora-lautan miehistö oli rantautunut koneremontinvuoksi. Siinä ongelmia ratkoessamme tyttö tuliulos autosta, laittoi kädet vyötärölle, katsoitilannetta hetken aikaa pää kallellaan ja totesi:“Jätkät ne täällä vaan laiskottelee”. Nauruksi-han se meni. Taisi joku todeta, että onpa tome-ra tyttö.

Onneksemme emme onnistuneet urakan aika-na tuhoamaan lisää veneitä, emmekä aiheutta-maan muitakaan vahinkoja ulkopuolisille.Leppävirran urakan jälkeen urakointi siirtyiSuomen meriväylien ja satamien syventämi-seen. Olosuhteet avomerellä olivat luonnolli-sesti täysin erilaiset Leppävirran olosuhteisiinverrattuna. Näin jälkeenpäin täytyy vaan ihme-tellä kuinka olemattomalla kokemuksella sel-visimme hengissä ja terveenä haastavista meri-olosuhteista. Kommunikointilaitteisto, mitta-uslaitteisto, navigointilaitteistot olivat primitii-visiä nykyisiin verrattuina. Ei ollut kännyköitä,

yhteyden pitoon käytettiin aluksi LA-puheli-mia. Esimerkiksi Utö:n työmaalla, n. 50 kmNauvosta avomerelle, käytössämme ei työlau-toilla ollut VHF puhelimia, ne saatiin vastasitten kun oli kantapään kautta opittu niidenvälttämättömyys. Lähin lankapuhelin yhteysulkomaailmaan oli Utö:n saarella useiden kilo-metrien päässä työkohteista.

Opettavien alkuvuosien jälkeen sain mahdolli-suuden osallistua Vesi-Pekan ja Vesi-Pekanjälkeisten yhtiöiden ulkomaanprojekteihin eripuolilla maailmaa. Kaikkiaan lähes 15 vuottakuluneista 40 aktiivivuodesta sain olla mukanamielenkiintoisissa ulkomaanprojekteissa eri-puolilla maailmaa.

Paavo Kolari

Valokuva: Leppävirran kunta

Valokuvaaja: Anssi Toivanen

6

Sveitsin koulutusjärjestelmä“Sveitsi on outo maa. Sieltä löytyvät kauneimmatvuoret, hienot laskumestat, tyylikkäät kaupungit,alakulttuurikuplat, mutta myös ylimieliset raharik-kaat ja vuoristokylien änkyrät, joista osa tuijottaakieroon erinäköisiä vastaantulijoita.

Mutta niin vaan alppimaa keikkuu jo seitsemättävuotta peräkkäin World Economic Forumin 140maan kilpailukykylistan kärjessä.

Sveitsiä kehutaan kilpailukykyvertailussa muunmuassa hyvästä koulutuksesta, innovaatioista jatyömarkkinoiden tehokkuudesta, vaikka Sveitsissäpalkat ovat hyvät, valuutta vahva, ja tiukentuvamaahanmuuttopolitiikka huolestuttaa yrityksiä.”Näin kirjoittaa Kreetta Karvala Iltasanomien blo-gissaan 7. lokakuuta 2015.

Mihin Sveitsin menestys sitten perustuu? Tähänkysymykseen on vaikea antaa vastausta, muttaSveitsin koulujärjestelmää, joka sinällään onmelkoisen vaikealukuinen, on mahdollista hiemanvalottaa.

Yleisesti on alkuun mainittava, että Sveitsin koulu-tusjärjestelmä, vaikka onkin valtiollinen, on kan-toonien itsemääräämisoikeuden alainen, ja siksivoikin sanoa, että Sveitsissä on 26 eri koulutus-järjestelmää, jotka poikkeavat osittain erittäin pal-jon toisistaan. Tämä vaikeuttaa oleellisesti esi-merkiksi kantoonista toiseen muuttavien perheidenarkipäivää, koska mm. vieraiden kielten opetusvaihtelee kantoonista toiseen.

Koulujärjestelmän yhtenäistäminen on ollut tavoit-teena jo pitkään, asiasta on pidetty kansanäänestyk-siäkin, mutta kaikki kantoonit eivät ole sitä hyväk-syneet.

Perusopetus

Yleissivistävä, pakollinen perusopetus kestää 11vuotta. Ala-aste kestää esiopetuksineen kahdeksanvuotta (Kindergarten + 6 luokkaa varsinaista ala-astetta), yläaste kolme vuotta, paitsi Tessinin kan-toonissa neljä vuotta. Lapset ovat oppivelvollisuu-den alkaessa pääasiallisesti neljävuotiaita.

Muutamissa saksankielisissä kantooneissa esiope-tusta (ns. Kindergarten) ei lueta pakolliseksi, tai esi-opetus on vain yksivuotisena pakollinen.Kuitenkin myös näissä kantooneissa suurin osa lap-sista osallistuu kaksivuotiseen esiopetukseen.

Myöskin joidenkin saksankielisten kantoonienerikoisuus on niin kutsuttu “Basisstufe” eli perusta-

so, jossa neljästä kahdeksaanvuotiaat tai neljästäseitsemäänvuotiaat lapset ovat samassa ryhmässäilman luokkatasoja. Sveitsin eteläisin kantooniTessin tarjoaa lisäksi vapaaehtoisena esiopetuksenaloituksen jo kolmevuotiaana.

Sveitsissä peruskoulutus julkisissa oppilaitoksissaon maksutonta. Noin 95% lapsista on julkisissakouluissa, 5% on yksityisissä kouluissa.

Oppivelvollisuus koskee myös lapsia, joilla ei olevirallista oleskelulupaa, kuten esim. oleskelulupa-tai pakolaisstatuspäätöstä odottavia lapsia.

Ala-asteen kahtena viimeisenä vuonna kristallisoi-tuu, mihin lapset jatkavat ylä-astetasolla. Esim.Zürichin kantoonissa kuudennen luokan keväälläon mahdollista tehdä lukion pääsykoe. Pääsyko-keen läpäisseet aloittavat lukion siis yläasteen en-simmäisen luokan sijaan 12- tai 13-vuotiaina.Myös yläaste on Zürichin kantoonissa jaettu kah-teen tasoon, ylempään A-tasoon ja alempaan B-tasoon. Lasten on saavutettava tietty keskiarvo, jot-ta he voivat käydä ylemmän A-tason yläasteen.Ratkaisevaa yläasteen tasolle ovat viidennenluokan kevään ja kuudennen luokan syksyn keski-arvo, mutta paine tiettyyn keskiarvoon säilyy kokoyläasteen ajan, koska keskiarvon tippuessa tietyntason alle, nuori voidaan sijoittaa alemmalletasolle, josta on lähes mahdotonta enää noustaylemmälle tasolle.

Peruskoulun jälkeinen koulutus

Noin 90% nuorista jatkaa pakollisen peruskoulunjälkeen koulutusta joko ammatti- tai lukiotasolla.Lukioon on mahdollista Zürichin kantoonissapyrkiä myös yläasteen toiselta luokalta ja yläasteenjälkeen, aina pääsykokeiden kautta. LukiokiintiöSveitsissä on Suomeen verrattuna hyvin matala,noin 20% nuorista hyväksytään sinne ja taso onkova.

Kaksi kolmasosaa nuorista jatkaa peruskoulun jäl-keen ammatillisessa koulutuksessa, joka on suurim-malta osalta järjestetty ns. duaalisena järjestelmänä,eli oppisopimuskoulutuksena, koulun ja työn yh-

7

distelmänä. Ammattikoulutusjärjestelmästään Sveitsi on ylpeä, koulutusmahdollisuudet oppisopimuksenkautta ovat laajat ja tarjonta on suuri, noin 300 ammattia. Tällä täsmäammattikoulutuksella Sveitsi pyrkiikouluttamaan omien alojensa rautaisia ammattilaisia, ja sveitsiläiset nuoret sijoittuvatkin esim. ammatti-olympialaisissa yleisesti erittäin hyvin. Kamppailu oppisopimuspaikoista on kuitenkin kova ja nuoretjoutuvat hakemaan niihin kuten tavallisiin työpaikkoihin. Ammatteihin tutustuminen aloitetaan yläasteentoisella luokalla ja yläasteen viimeisenä vuonna nuoret pyrkivät solmimaan työsopimuksen tulevan koulu-tuspaikkansa kanssa. Oppisopimuskoulutus kestää yleensä 3-4 vuotta. Niille nuorille, jotka eivät saa oppi-sopimuspaikkaa, on tarjolla mm. kymmenes kouluvuosi, jossa on mahdollista parantaa numeroitaan jasiten mahdollisuuksia saada oppisopimuspaikka.

Ammatillisen koulutuksen lisäksi Sveitsissä tunnetaan myös ammattilukio, jonka käyneiden mahdollisuu-det jatko-opintoihin ovat laajat. Tätä kautta on mahdollista jatkaa opiskeluja mm. paikallisissa ammatti-korkeakoulussa.

Tavallisen lukion käyneet voivat jatkaa opintojaan paikallisissa yliopistoissa tai korkeakouluissa, joita onyhteensä kaksitoista. Ammattikorkeakouluja Sveitsissä on seitsemän ja opettajankoulutuslaitoksia 14 kap-paletta.

Siihen, perustuuko Sveitsin menestys sen koulujärjestelmään, on vaikea antaa vastausta. Varmaa onkuitenkin, että Sveitsi on ylpeä koulutusjärjestelmästään, vaikkakin myös kiinnostunut muiden maiden,kuten esim. Suomen koulujärjestelmästä ja valmis parantamaan omaa systeemiään. Esim. PISA-tutkimuk-sen tulokset ovat Sveitsille tärkeät ja Sveitsi on ensimmäisten PISA-tutkimusten jälkeen parantuneista tu-loksistaan erittäin ylpeä ja pyrkii pitämään tätä tasoa yllä sekä tietysti parantamaan tuloksiaan entisestään.

Leila Reist

Lähteet: www.swissinfo.ch; www.edk.ch; www.bildungssystem.educa.ch

Vuoden 2016 jäsenmaksu

Sukuseuran ensi vuoden jäsenmaksu on entisensuuruinen, eli 10 euroa/ vuosi. Ainaisjäsenmaksuon sääntöjen mukaan kymmenkertainenvuosimaksu eli 100 euroa. Ensi vuodenjäsenmaksun pankkisiirron löydät tämän lehdenvälistä.

Jäsenmaksun eräpäivä on 15. tammikuuta 2016.

Kuluvan vuoden jäsenmaksun ovat jäsenetsuorittaneet kiitettävästi. Ainoastaan kuudellajäsenellä on unohtunut suorittaa maksu ja heillelaitan maksumuistutuksen unohtuneestajäsenmaksusta, jonka suorituksen toivon näkevänisukuseuran pankkitilillä vielä kuluvan vuodenpuolella.

Muistathan maksaessasi käyttääviitenumeroa!

Taloudenhoitaja R. Lassila

Paraiko OyVedenalaisen louhinnan jaruoppauksen erikoisosaamista

Suomen, Ruotsin ja Englanninkielellä

Puh: +358 400 619 178

s-posti: paavo.kolari@saunalahti.fi

8

Suku ja avoin data? Salamyhkäisen otsikon taakse kätkeytyy varsin helppoja asioita. Vaikka sukuhan eiaina toki ole helppo, mutta toivottavasti useimmiten kuitenkin. Avoin data -käsitettä taas käytetään yhäuseammasta julkisesta tietolähteestä, joita verkossa on saatavilla. Niiden luonteeseen kuuluu, että niitä saakäyttää, yhdistellä ja hyödyntää toisissa palveluissa niihin liitetyn käyttöluvan mukaisesti.

Avointa dataa ovat esimerkiksi kartalla näkyvät kunnallispalvelut tai ajantasaiset bussien kulkutiedot,joiden pohjalta kuka tahansa asian osaava voi tehdä vaikkapa kännykkäpalvelun. Toisaalta näemmeverkossa yhä enemmän sinne digitalisoitua historiallista sisältöä; vanhoja sanomalehtiä ja julkaisuja,matkustajaluetteloita, kirkonkirjoja. Näistä esimerkkejä jäljempänä.

Mitä tämä merkitsee suvustaan kiinnostuneelle? Se merkitsee sitä, että saatavilla on yhä enemmän tietoanojatuolitutkijalle, yhä helpommin sulatettavassa muodossa.

Kolarit tilastojen valossa

Väestörekisterikeskus tarjoaa tietoa siitä, kuinka monta Kolari-nimistä Suomen kansalaista on kirjattuSuomessa ja ulkomailla. Tieto tarjotaan perustaulukkomuodossa, kuten alla.

Kolari Lkm Miehet Naiset Suomessa Ulkomailla

Nykyisenä nimenä 1116 536 580 1079 37

Entisenä nimenä 413 31 382 400 13

Kuolleilla 658 271 387 637 21

Yhteensä 2187 838 1349 2116 71

Avoimia tietolähteitä voi yhdistellä: Tilastokeskuksen nimitilastoja voi linkittää automaattisestihistoriatietoon, jolloin voimme nähdä miten Kolarien määrä on kehittynyt. Voimme yhdistää sitäpaikkatietoon, jotta näemme missä kunnassa on suhteessa eniten Kolari-nimisiä.

9

Kolari: Sukunimi-info

Sukututkija Tuomas Salsteen palvelu Sukunimi-info esittää avoimen datan verkkolähteistäautomaattisesti kerättyä ajankohtaista, tilastoitua tai jossain määrin koneen pääteltävissä olevaa tietoa.Sivu tarjoaa esimerkiksi yhteenvedon kaikista Kolari-nimen sisältävistä yrityksistä, nimen yleisyydestäSuomessa ja eri paikkakunnilla sekä linkkejä avoimiin palveluihin.

Sukunimi-info on hyvä esimerkki siitä, miten pienistä, avoimista tietovirroista voidaan yhdistää laajempikokonaisuus. Kolari-nimeen liittyviä tietoja voi käydä katsomassa osoitteessahttp://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kolari.html

Sukututkija tiedon tuottajana

Avoimen tai suvun käytössä olevan verkkoaineiston tuottajana voi toimia kuka tahansa. Rikas sukutietovoi vapautua kirjoista, kansista ja suvun tarinoista esimerkiksi kartalla. Alla olevan kuvan tein lyhyenäharjoituksen Google Maps -karttapohjaan Kolarin suku II -kirjan pohjalta. Katsoin kirjasta asuinpaikan jalyhyen kuvauksen henkilöstä ja lisäsin karttaan. Näin esimerkiksi suvun kantaisien asuinpaikat herääväteloon nykyseuduille ja saattavat tulla vaikkapa lomamatkalla useammin poiketuiksi.

Voimme kuvitella palvelun, jossaajantasainen tilastotieto on esitettypelkkiä taulukoita mielenkiintoisemminja rikastettu sitä karttatiedolla.

Google Maps-karttaan tehty harjoitus muutaman esi-isän asuinpaikasta kuvauksineen. Lähde: Kolariensuku II ja Google Maps.

10

Avoimesta datasta kulkeuduimme tilastojen syövereiden kautta sukumme syntysijoille. Aivan niin pitkälleei ole päästy että kaikkia sukututkijaa kiinnostavia palveluita voisi yhdistää, joko käyttötarkoituksensa taikäyttöoikeuksien vuoksi. Kaikki ei ole siinä mielessä “avointa”. Kuitenkin yhä useampi tietolähde ontarkoituksenmukaisesti verkosta haettavissa.

Tiedonjyviä alkaa olla siellä täällä sen verran monta poimittavissa että parhaat jyvät löytyvät yhdessäetsien ja niitä jakaen. Se on helpompaa kuin koskaan ennen. Jakakaa ihmeessä mielenkiintoiset tarinatlöydöksistänne joko tänne Miiluun tai Facebookiin, mikäli olette ryhmän jäsen siellä. Sukuseurassa kunkaikki olemme, löytyy kiinnostunutta yleisöä varmasti.

Palveluita sukututkijalle

KotimaisetArkistolaitos: Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneethttp://kronos.narc.fi/menehtyneet/

DIGI- Kansalliskirjaston digitoidut aineistot: Sanomalehdethttp://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search

Helsingin Sanomat: Artikkelihaku vuodesta 1990http://www.hs.fi/paivanlehti/arkisto/

Helsingin Yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1640-1852http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/hakulomake.php

Kansalaisen karttapaikkahttp://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html

Karjala-tietokantasäätiöhttp://www.karjalatk.fi/katiha2/haku.php

Suomen kulttuurirahasto: Perustamiskeräykseen osallistuneet 1938https://apurahat.skr.fi/perustamiskerays/Haku

Suomen sotasurmat 1914-1922http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input

Suomen sukututkimusseuran hautakivihakuhttp://haudat.genealogia.fi/

Suomen sukututkimusseuran historiakirjathttp://hiski.genealogia.fi/hiski/6avvhd?fi

Väestörekisterin sukunimitilastohttp://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/

Seuraavissa Miiluissa ja Facebook-sivullamme esittelemme lisää verkkopalveluita, joita käyttäen voiseurata Kolareiden kulkua maassamme, lehdistössä ja aina Atlantinkin yli.

11

Suolisto kuntoon entsyymien avulla

vitamiineja ja kuituihin sitoutuneita maitohappobakteereja. Muista, että antibiootit tuhoavat kaikki bak-teerit jopa 1½ vuodeksi. Myös keskushermosto, ahdistus ja masennus sekä suolen mikrobit liittyvät toisi-insa. Krooninen stressi vaikuttaa suolistoon n. 95 % ja aiheuttaa monesti autoimmuunisairauksia.Puhutaan myös ns. happosairauksista, sillä arkiruokamme on liian hapanta. Se aiheuttaa reumaa, kihtiä,hiivatulehduksia, helicoa ja etenkin happovaivoja: närästystä, turvotusta, kipua, ilmanmuodostusta, pahaaoloa ja energiatason laskua. Myös iho oirehtii, sillä suolisto on “ihon herra”. Kun suolisto kuntoutuu kas-viperäisten entsyymien avulla, myös allergiat häviävät. Ravinnon imeytyminen pitää tapahtua jo ohutsuo-lessa n. 15 cm matkalla. Suoliston pitää olla emäksinen ja mahan hapan, n. 90 % yli 65-vuotiaista kärsiiB12-vitamiinin puutteesta, kun hapot ovat sekaisin ja ravinto ei imeydy.

Entsyymit parantavat aineenvaihduntaa; paino putoaa, nesteet poistuvat, iho ja nivelet kuntoutuvat, nukuthyvin ja energiaa piisaa.

Vastuu hyvinvoinnistasi on vain sinulla. On oltava aikaa syödä oikein, liikkua sopivasti, levätäriittävästi ja ajatella positiivisesti.

Pirjo Kolari

Aseta suolistosi etusijalle elämässä, sillä se on elämäsi ju-uret; aivot, keuhkot ja 85 % immuunipuolustuksesta.Nykyinen kiireinen, stressaava elämäntapa ja liikunnan pu-ute aiheuttavat sekä ruumiillisia että henkisiä vaivoja, muttatärkein kaikista on: mitä syöt! Nykyravintomme on teollis-esti jalostettua ja raffinoitua kymmenillä lisäaineilla höystet-tyä höttöä. Siitä puuttuvat elämän eliksiirit: entsyymit, jotkavaikuttavat kaikkiin elintoimintoihin. Perusravinnostasaamme korkeintaan 60 % päivän ravintotarpeesta, loput 40% on saatava jostakin muusta helposti imeytyvänänestemäisessä muodossa.

Entsyymijärjestelmä pilkkoo ja imeyttää ravinnon ja poistaamyrkyt luonnollista tietä. Muista juoda vettä runsaasti.Entsyymit tarvitsevat aktivoituakseen myös hivenaineita,

12

Kivennavalta SonkajärvelleOlen seurannut läheltä Omatalo Oy:n toimintaa lähes 20 vuotta. Olin aloittamassa vienti-toimintaa Norjaan ja Ruotsiin, sitten aloitimme viennin Etelä-Koreaan ja Japaniin.

Nyt, 10 vuoden tauon jälleen olen taas mukana. Toimin hallituksen puheenjohtajana SiscoOyj:ssä, jolle Omatalo Oy on tärkeä yhteistyökumppani. He toimittavat meille talopaketit asen-nettuna. Sisco Oyj rakentaa yleishyödyllisiä vuokra- ja omistusasuntoja PK-seudulle n. 200asuntoa vuodessa.

Kun sain Omatalo Oy:n historiikin käteeni, huomasin heti, että sehän on pala suomalaista his-toriaa ja siten saattaisi kiinnostaa myös Suku MIILUN lukijoita. Ehkä siihen vaikutti myös se,että äitini ja isäni Helvi ja Reino Kolari olivat syntyneet Karjalassa ja evakkona tulivat monienvaiheiden jälkeen Tampereelle. Sieltä omat polkuni ovat kulkeneet mutkien kautta Jyväskyläänmyymään taloja maailmalle.

Lokakuussa 2015 Arvo Kerajärvi, ent. Kolari

OMATALON 76 vuotta

Yhtiö on perustettu vuonna 1939, lähellä Viipuria (Kivennapa), perustaja Tuomas Paavolainen.Toiminta siirtyi sodan jaloista 40-luvun alussa – Lahden kautta Lohjalle. Tilojen Lohjallakäydessä pieneksi, mentiin työvoiman ja puun perässä Sonkajärvelle 1974.

Tämän jälkeen teollinen talonrakentaminen kasvoi voimakkaasti. Paavolaiset solmivat talopa-kettien (Väinö Paavolaisen kehittämä nimitys teollisille taloille) myynti- ja markkinointisopimuk-sen Keskon kanssa, jolloin Omatalo talopaketit tulivat K-Rautojen myyntiin. Tämä kaikki oli uraauurtavaa työtä toimialalla, josta muodostui sittemmin pysyviä käytäntöjä.

Rakentaminen kasvoi vauhdilla ja vuonna 1984 ylitettiin myynnissä ja toimituksissa 500 talonraja, jota pidettiin tuolloin poikkeuksellisen suurena määränä.

Enso tekee kauppoja

Yhtiö pysyi perheyhtiönä aina vuoteen 1985 saakka, jolloin se myytiin Enso Gutzeit Osake-yhtiölle. Enso Gutseit osteli myöhemmin muitakin talotehtaita, muodostaen taloryhmän, jokayhtiöitettiin vuonna 1989 omaksi yhtiökseen, jonka nimeksi tuli Suomen Taloteollisuus Oy.Omatalo oli yksi merkittävä yksikkö Sonkajärvellä. Huippuvuosina Omatalo toimitti yli 900 talo-pakettia vuodessa.

Omatalon henkilökunta uuden tehdashallin vihkiäisissä

13

Enso myy- Novera ostaa

Yhtiön pääomistajaksi tuli vuonna 1990 Novera Oy (ent.Hankkija). Omataloon investoitiin yli 15miljoonan markan edestä uusiin laitteisiin, mm automaattiseen elementtilinjaan. Vuoden 1991alussa tehdaspäällikkö Jouko Heiskanen kertoi: “Investointi on toimitusmäärien perusteella pe-rusteltu. Kapasiteettimme kasvaa tuotantoajan lyhetessä ja kustannukset kevenevät.Asiakkaalle investoinnit näkyvät lisääntyneinä valintamahdollisuuksina ja tarkempina elementti-mittoina.” Edessä olivat kuitenkin vaikeat ja myrskyisät 1990 luvun lama-ajat.

Novera - Postipankki – Haka – Sonkajärven kunta

Sitten iski lama toden teolla. Noveralla oli vaikeuksia rahoittajien kanssa. Monien vaiheiden jäl-keen Suomen Taloteollisuus Oy:n pelastajaksi tuli Postipankki Oy, jonka haltuun siirtyivät No-vera Oy:n osakkeet. Vähän myöhemmin Novera meni konkurssiin.

Oli taas etsittävä uusi nousu, koska pankkien suora omistus yrityksissä hyväksytään vainväliaikaisjärjestelynä, oli Postipankin etsittävä uusi omistaja.

Vuonna 1993 pääomistajaksi tuli rakennusliike Haka Oy, jonka arveltiin olevan turvallinen vaih-toehto. Mutta jo seuraavana vuonna 1994 Haka ajautui konkurssiin. Oli taas etsittävä uusiomistaja. Pääomistajaksi ja pelastajaksi tuli Sonkajärven kunta sekä osa toimivaa johtoa. Oli-han Omatalo kunnan merkittävä työllistäjä.

Uusi nousu – Finndomo Oy – Sinituote Oy

Uuden noususuhdanteen alkaessa v. 1997 yhtiön osakkeista enemmistö siirtyi pääomasijoit-tajien Cap Man ja 3i Finland Oy:n haltuun. Sonkajärven kunta jäi edelleen vähemmistöo-sakkaaksi. Uudelleenjärjestelyjen yhteydessä yhtiön nimeksi valittiin kansainvälisempi nimi:Finndomo Oy. Vientitoiminta ja kotimaan projektit keskitettiin Jyväskylään, Säynätsalon teh-taalle.

Vuonna 2005 omistus jälleen muuttui, kun Sinituote Oy osti yhtiön osake-enemmistön.

Omatalo Oy

Finndomo Oy, jolla oli useita talotehtaita, mm myös Ruotsissa, hakeutui velkasaneeraukseenvuonna 2012. Sonkajärven tehtaan kaikki toiminnot ostettiin uudelle perustetulle yhtiölle OMA-TALO OY:lle. Sen omistajat ovat: Sinituote Oy, Sonkajärven kunta, ja osa toimivaa johtoa.

Omatalo on Suomen suurin talotehdas, Sonkajärvellä on valmistettu jo yli 26.000 taloa sentoiminnan aikana.

Päämarkkina-alueet: Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Puola, Tsekki. Omatalolla on vankka 76 vuo-den kokemus ja osaaminen. Tästä on hyvä jatkaa.

Tämä kirjoitus on lyhennelmä Omatalo Oy:n historiasta.

Näin paluu juurille 27 vuoden jälkeen on tapahtunut ja Omatalon toiminta itsenäisenä yrityk-senä voi jälleen jatkua.

Kirjoittaja on tehtaanjohtaja Jouko Heiskanen, joka on työskennellyt yrityksessä eri teh-tävissä yhteensä n. 40 vuotta.

14

Terramare OyLaurinmäenkuja 3 A

FI– , FINLAND00440 HELSINKI

P +358 9 613 621

F +358 9 6136 2700www.terramare.fi

Ruoppaus

Vedenalainen louhinta

Satama- ja laiturirakentaminen

Liukuvalukohteet

Ympäristörakentaminen

Erikoiskohteet

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

OMATALON OSTAJALLE

1000 EURON

LAHJAKORTTI!

1000 EURON

OSTAMALLA OMATALON ANNAT TYÖTÄ VIIDELLE!

Kysy lisää talomyyjältäsiK-raudassa tai Rautiassa.Löydät lähimmän Omatalo-myyjän osoitteessa www.omatalo.com.

Ratkaisut uuden kodin rakentamiseen perinteiseltä suomalaiselta talonrakentajalta.