suomen turvevarojen tarjoamat tulevaisuuden mahdollisuudet · digitaaliset tuotteet ja palvelut....

Suomen turvevarojen tarjoamat tulevaisuuden mahdollisuudet

Samu Valpola

Yksikön päällikkö

Turvevarannot

GTK:n rooli yhteiskunnassa

• GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ- ja elinkeinoministeriön TEM-konsernia.

• GTK toteuttaa ministeriön asettamia tutkimus-, innovaatio- ja energia-politiikan linjauksia ja tavoitteita.

• GTK:lla on keskeinen vaikuttajarooli Suomen ja EU:n mineraalipolitiikassa.

• GTK vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja alueiden kehittämistä.

Toimipaikat ja tulosyksiköt 1.1.2016

S.E. Valpola KMW 2016

GeoenergiaYhdyskunnat ja rakentaminenKalliorakentaminen ja sijoituspaikatYmpäristögeologiaMerigeologiaMineraalitalous ja malmigeologiaMineraalivarannotTeollisuusmineraalitMineraalitekniikka ja materiaalitTurvevarannotPohjavesiGeofysiikan sovelluksetTuotantoympäristöt ja kierrätysAlueellinen geotietoGeotietovarannon hallintaDigitaaliset tuotteet ja palvelut

GTK:n rooli tutkimus- ja innovaatiokentässä


Yritykset- Tuotekehitys- Kaupallistaminen- Tutkimuspalvelut

INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN

TIE

DO

N S

OV

ELT

AM

INE

N

Soveltavatutkimus

Perus-tutkimus

GTK- Soveltava tutkimus- Geodata- Luonnonvarat

Innovaatio-ekosysteemit

Yliopistot- Perustutkimus- Koulutus


• Innovaatiot ja geotieto vahvistavat kasvun kärkialueita (biotalous, cleantech, digitalisaatio)

• Maankamaran raaka-aineisiin pohjautuvan elinkeino-toiminnan investointihalukkuus vahvistuu.

• Geotiedon hyödynnettävyys vähentää tiedonkeruun päällekkäisyyttä sekä parantaa tosiasiapohjaisen päätöksenteon edellytyksiä ja yhteiskunnan systeemistä tehokkuutta.

• Turvevarojen käytön tulevaisuuden mahdollisuuksien kannalta: Kaikki tavoitteet täysin relevantteja, mutta yleisessä keskustelussa helposti sivuutettavia

GTK:n vaikuttavuustavoitteita (TEM)


GTK:n rooli soiden ja turvemaiden tutkimuksessa

• Systemaattista kartoitus- ja inventointityötä yli 70 vuotta

• Tutkittuja soita noin 17 500

• Yli 1 600 000 kairauspisteitä

• Tutkittua suoalaa yli 2,2 milj. hehtaaria

• Laaja fysikaalis-kemiallinen analyysitietokanta

• Soiden ja turvemaiden tutkimuksessa GTK on tiedon tuottaja ja jalostaja, jonka tietoaineistot ovat globaalisti uniikkeja

• Henkilöstöä kaikissa GTK:n toimipisteissä

• Yksikön päällikkö Samu Valpola

• Vastaa valtakunnallisesti GTK:n turvetutkimuksista

• Tällä hetkellä henkilöstöä 17 (kenttäkauden aikana 35)

• Toiminnan tavoitteita vuodelle 2016:

• Turvevarojen inventointia TEM:n asettaman tavoitteen mukaisesti• Soiden rajausaineiston jatkokehitys • Soiden LT-luokituksen loppuunsaattaminen GTK:n tutkimien soiden osalta• Lapin alueen soiden kaukokartoituksen tavoitteiden määrittely• Turvetuotannon vesistövaikutustutkimukset

GTK:n Turvevarannot -tulosyksikkö 2016


Turvevarojen inventointia TEM:n asettaman tavoitteen mukaisesti

• Vuoden 2016 tavoitteena oli kartoittaa soita ja turvemaita yhteensä 25 000 hehtaarin alueella: Kainuu - Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä – Länsi-Lapin alue

• Tavoitteet ja kohdealueet TEM:n, GTK:n sekä TEM:nkokoonkutsuman koordinaatioryhmänmäärittelemänä

• Perustana turvetoimialan resurssin ja käytettävyydenarvioinnille

• Tuotettu tietovaranto ja sen monipuolisuustulevaisuudessa yhä tärkeämmässä roolissa turpeenraaka-ainekäytön monipuolistuessa



Aineiston painoarvo kasvaa

Turpeeseen ja turvevaroihin liittyvä tieto:

• Turvekerrostuman paksuus ja alueellinen jakauma

• Turvemäärä

• Turpeen koostumus ja maatuneisuus

• Kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet


• Suotyyppihavainnot

• Muuttumisaste (ojitustila)

• Sedimenttikerrostumat

• Pohjamaalajit

• Luonnotilaisuusluokitus

• Valokuva-aineistot

Aineiston hyödyntäminen ja tietotarpeet monipuolistuvat


Systeemaattinen digitaalinen aineistonkeruuprosessi


Turveinventoinnin maastotyöt

• Tehdään työparina

• Tietojen tallennus maastotietokoneelle

• Tutkimuspisteeltä määritetään mm.• Suotyyppi• Turvepaksuus• Turvelaji• Turpeen maatumisaste• Pohjamaalaji• Luontoarvot, metsälain

avainbiotoopit etc. • Hydrologisesta kokonaisuudesta

kansallisen suostrategian mukainenluonnontilaisuusluokitus

• Aineiston tarkistus ja siirto tietokantoihin


• Jatkuvasti kehittyvä verkkopohjainen tiedonjakelu

• Asiantuntijapalvelut

• Globaali verkosto ja sen tuki

• www.gtk.fi/turvevarat

Aineiston tuotteistaminen, palvelut ja kestävän käy tön tuki


Laaja tutkimusaineisto on edellytys ja peruste raak a-aineen tulevaisuuden mahdollisuuksille


Geologinen suoala noin 5 miljoonaa ha

Arvioitu turvemäärä noin 70 miljardia kuutiota

Noin 24 miljardia kuutiota ”energiaturvetta”

Noin 6 miljardia kuutiota ”kasvu- ja ympäristöturvetta”

Raaka-ainekäyttö nyt:

• Turvetta tuotettiin kesän 2016 aikana vajaat 11 miljoonaa kuutiometriä, josta kasvu- ja ympäristöturpeita noin 1,5 miljoonaa kuutiota

• Huippuvuotena 2006 liki nelinkertainen määrä

• Energiaa: sähköstä vuonna 2015 noin 4%, kaukolämmöstä noin 15 %

• Kasvualustana, kuivikkeena ja ympäristöturpeena käyttävistä laaduista on jatkuva pula, ja globaali markkina kasvaa


Biotalous - turve

• Raaka-aineena turve korvaa tuontimateriaaleja (hiili, hiilivedyt) ja tukee uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämistä (puubiomassa, maataloustuotannon raaka-ainepotentiaali)

• Merkittävin kasvualustateollisuuden raaka-aine: ruokakasvit, niiden taimet, kukat, puiden taimet

• Turve muodostuu hitaan hajoamisen tuloksena suolla kasvaneista rahkasammalista, saroista ja muista suokasveista

• Turvekerroksen päällä, suon pinnassa, on kasvava sammalkerros, joka luetaan uusiutuvaksi materiaaliksi

• Koostumuksensa osalta (vrt. selluloosa) turve tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia verrattuna esim. puubiomassaan


Turpeen koostumuksesta


AINESOSA VÄHÄN MAATUNUT

H1-2, %

KESKI-MAATUNUT

H5-6, %

MAATUNUT H9-10, %

Selluloosa 15-20 5-15 0

Hemiselluloosa 15-30 10-25 0-2

Ligniini ja vastaavat

5-40 5-30 5-20

Humusaineet 0-5 20-30 50-60

Bitumi (vahat ja hartsit)

1-10 5-15 5-20

Typpipitoiset aineet

3-14 5-20 5-25

Lähde: Turpeen uudet jalostusmahdollisuudet, PP Liitto 2015

Turpeen prosessointi

Turve

Kemiallinen jalostus

Uutto- Vahat

- Hartsit

- Sterolit

Hydrolyysi- Sokerit

- Hapot

- Alkoholi

Biokaasutus- Metaani

↓

- Synteesikaasu

- Cl-kemikaalit

Termokemiallinen jalostus

Kaasutus- Sytneesikaasu

- Ammoniakki

- Muurahaishappo

- Vetyperoksidit

- Cl-kemikaalit

Pyrolyysi- Kemikaalit

- Polttoöljy

- hiili

Nesteytys/Hydraus- Polttoölhy

- Voiteluaineet

- kemikaalit


Lähde: Turpeen uudet jalostusmahdollisuudet, PP Liitto 2015

Kehittyviä tutkimussuuntia :

• Rahkasammalen käytön tutkimus

• Suon pintakerroksen elävä ja uusiutuva osa, paksuus yleisesti 15-30 cm

• Käyttökohteita

• Turpeen korvaajana kasvualustana

• Kuivike- ja ympäristökäyttö

• Bioetanolin ja sokereiden tuotanto

• Antioksidanttien tuotanto

• Hiilijalosteet – lukemattomia käyttökohteita

• Kuitujalosteet – lukemattomia käyttökohteita



Isoja kysymyksiä

• Hiilivaranto – biodiversiteetti – raaka-ainevarat• Mikä on hiilivarannon hinta? • Miten biodiversiteetin arvo määritetään?• Onko raaka-aine korkeakorkoisella?

• Korvauskysymykset tärkeässä roolissa: • No net loss• Maaperänsuojelusäädökset ja niiden

kehittyminen• Arktisen alueen kysymykset: turvevaranto

on keskeinen komponentti

• Turvevarannon kohdalla raaka-aineen maailmanmarkkina-arvo ei vähene. Onko malttia vaurastua, ja millä käytöllä?

• Mahdollisuuksia tarkasteltaessa on ymmärrettävä mitä tapahtuu 30-50 vuoden kuluttua, ja istuttava oikeissa pöydissä!


Mikä nyt on tärkeätä ymmärtää

• Turve on tulevaisuuden luonnonvara

• Kansallinen toimintaympäristö on säilytettävä sellaisena että innovaatiot voidaan hyödyntää

• Globaalit toimijat eivät suinkaan ole tietämättömiä suomalaisesta varannosta

• Suomalaisen kansantalouden kannalta turvevarojen kestävän käytön eri mahdollisuudet ovat valtava mahdollisuus

suomen turvevarojen tarjoamat tulevaisuuden mahdollisuudet · digitaaliset tuotteet ja palvelut....

Documents