susanna raulio, thl: joukkoruokailu terveellisen ruokailuympäristön mahdollistajana

Joukkoruokailu terveellisen ruokailuympäristön mahdollistajana

Susanna Raulio, erikoistutkija, FT, ETM

[email protected]

Potentiaali

Suositukset

Ympäristö

Ruokailija

Esityksen sisältö:

Terveyttä edistävät arki- ja lähiympäristöt: mahdollisuuksia liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon -seminaari 8.6.2015, S.Raulio

Kolmannes suomalaisista syö vähintään yhden aterian päivässä ruokapalveluiden piirissä

Henkilöstöravintoloissa tarjotaan noin 70 miljoonaa ateriaa vuosittain (A.C. Nielsen 2013)

Työpäivinä syödään useimmiten henkilöstöravintolassa, opiskelijat opiskelijaravintolassa (Laitinen 2000, Paturi ym. 2008, Raulio ym. 2005)

Lounasruokailu Suomessa


Keskivertosuomalaisen nauttimat ateriat kodin ulkopuolella elämänsä aikana

(Jamk/Enni Mertanen)


Suurkeittiöiden annosmäärät toimialoittain 1985-2013, milj. annosta/v


0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

1985 1990 1991 1992 1993 1994 1996 1997 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2011 2013

Milj

. an

no

sta

vuo

de

ssa

Suurkeittiöiden annosmäärät toimialoittain 1985-2013

Kahvilat, ravintolat, hotellit Henkilöstöravintolat Julkiset keittiöt

Kolmasosa kaikista 15-64-vuotiaista syö arkena koulu- tai työpaikkaruokalassa


Kahdella kolmasosalla työssäkäyvistä mahdollisuus syödä henkilöstöravintolassa


Puolet työssäkäyvistä käyttää mahdollisuutta syödä henkilöstöravintolassa


Kouluruoka on säilyttänyt asemansa, vain 10% käy ruokalassa harvoin

69

21

10

68

21

11

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

5 päivänä viikossa 3-4 päivänä viikossa 2 päivänä viikossa tai harvemmin

Syö koululounaan

%

POJAT TYTÖT


Potentiaali

Suositukset

Ympäristö

Ruokailija


Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 (1/2) ”Suositusten keskeinen tavoite on parantaa väestön terveyttä ravitsemuksen avulla.” ”Suosituksia käytetään pääasiassa neljällä tavalla: seurannassa, poliittisessa ohjauksessa, suunnittelussa ja viestinnässä. Suunnittelua tarvitaan erityisesti ateriapalveluissa, joissa laaditaan ruokalistoja…” ”… viestinnän tavoite on vaikuttaa väestön ruokatottumuksiin. Viestintä tarkoittaa paitsi sanallista viestintää myös esimerkiksi ruokien tarjontaa ja esillepanoa joukkoruokailussa.”


Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 (2/2)

Suositusten soveltaminen ruokapalveluissa: ”Ruokapalveluissa tarjottavien aterioiden ravitsemuslaadulle on olemassa kriteerit pääruoalle, energialisäkkeelle ja muille aterian osille. Niissä kiinnitetään huomiota rasvan määrään ja laatuun sekä suolan ja kuidun määrään. Kriteerit on tarkoitettu käytettäviksi aterioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa henkilöstö-, opiskelija- ja kouluravintoloissa.”


Kouluruokailusuositus 2008

Suomalaiseen arkirytmiin

soveltuva ajankohta

Riittävästi aikaa

Kiireettömään kouluaikaiseen ruokailuun kannustava, terveelliset valinnat mahdollistava ympäristö

Aterian kaikkien osien tulee olla maukkaita, houkuttelevan ja herkullisen näköisiä sekä tarjottaessa oikean lämpöisiä

Mahdollisuus ravitsevaan välipalaan


Työkaluja: 1) MALLIASIAKIRJA: Ravitsemuslaadun huomioiminen ruokapalveluiden kilpailutuksessa

Asiakirjassa annetaan suosituksia ruokapalveluiden kilpailutuksessa huomioitavista laatuvaatimuksista, erityisesti ravitsemus- ja palvelulaadusta. Laatuvaatimukset on tarkoitettu käytettäväksi lounasruokien suunnitteluun ja toteuttamiseen henkilöstö- ja opiskelijaravintoloissa.

Asiakirjan ravitsemuslaatuvaatimukset pohjautuvat Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2010 julkaisemiin suosituksiin ravitsemuksen laadusta ruokapalveluissa.

2) Ravitsemuspassi

Työntekijöiden ravitsemusosaamisen todentamiseen.

Terveyttä edistävät arki- ja lähiympäristöt: mahdollisuuksia liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon -

seminaari 8.6.2015, S.Raulio

Potentiaali

Suositukset

Ympäristö

Ruokailija


Saatavuus

Esillepano

Merkinnät

Hinnoittelu

Olosuhteet

työpaikka, koulu,

ammatti…

Terveellisiä ruokavalintoja edistävät/estävät:


Potentiaali

Suositukset

Ympäristö

Ruokailija


Henkilökohtaiset valinnat

koulutus

koululaisilla vanhempien

asenteet

sosiaaliset olosuhteet

-> arvot, tiedot, uskomukset

-> yksilön omat mieltymykset (Jørgensen ym. 2010, Laitinen ym. 2009, Roos ym. 2004, Råberg Kjøllesdal ym. 2010, Wandel

ja Roos 2005, Viinamäki 2010)

Ruokailijan oma toiminta


Ruokapalvelut vaikuttavat tehokkaasti väestön ravitsemukseen, koska ne Tavoittavat kokonaiset nuoret ikäluokat jokaisena arkipäivänä Tavoittavat suuren osan työikäisistä jokaisena arkipäivänä Vaikuttavat pitkäaikaisesti ja jatkuvasti Ruokapalvelut edistävät terveellistä ravitsemusta, jos on mahdollisuus ruokapalveluiden käyttöön ruoka vastaa suosituksia tarjottu ruoka syödään, MAKU! Potentiaalia on, työkalut löytyvät, onko tahtoa.

Yhteenveto: Onko joukkoruokailu terveellisen ruokailuympäristön mahdollistaja?



HS 5.6.2015

Kiitos mielenkiinnosta, kysymyksiä?


susanna raulio, thl: joukkoruokailu terveellisen ruokailuympäristön mahdollistajana

Healthcare