suunnittelu ja konsultointiala - teknologiateollisuus · 2019-10-25 · (pk-toimialabarometri,...

PK-toimialabarometri: liike-elämän palvelut Syksy 2016

Suunnittelu ja konsultointiala

Kotisivut:

http://skolry.fi/

Twitter: https://twitter.com/SKOLry

LinkedIn:

https://www.linkedin.com/company/finnish-association-of-consulting-firms

http://skolry.fi/

https://twitter.com/SKOLry

https://www.linkedin.com/company/finnish-association-of-consulting-firms

www.temtoimialapalvelu.fi

2

PK-BAROMETRISTA

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Suunnittelu- ja konsultointialalla sekä insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi ovat barometrissa erilliset kategoriat. Painottomat taustatietojakaumat edellä mainituilla aloilla ovat suunnittelu- ja konsultointialalla 33 ja insinööripalveluissa 347. Huom.: kaikki suunnittelu- ja konsultointialan vastaajat ovat SKOL ry:n jäseniä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. (Pk-toimialabarometri, syksy 2016.) Tiedot pohjautuvat kokonaisuudessaan TEM:n kyselyyn. SKOL kiittää tiedon keränneitä osapuolia materiaalista. Lisätietoja täältä: www.temtoimialapalvelu.fi.

http://www.temtoimialapalvelu.fi/



3

MIELENKIINTOISET HUOMIOT

1. SKOLin pk-jäsenyritysten työntekijämäärät ovat kasvussa. Lähes 60 % vastaajista arvioi työntekijämäärän olevan suurempi vuoden kuluttua kuin tällä hetkellä. Saldoluku on +48.

2. Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannenäkymä on hyvä. 44 % vastanneista SKOLin pk-jäsenyrityksistä arvioi tilanteen kehittyvän suotuisasti.

Liikevaihto kasvaa 54 % vastanneista yrityksistä.

Tilausten määrä on suurempi 48 % yrityksistä. 3. SKOLin pk-jäsenyritykset pitävät huolta työntekijöidensä osaamisen kehittymisestä. Yli 90 %

vastanneista kertoo kouluttaneensa työntekijöitään viimeisen 12 kuukauden aikana. Vastaava luku kaikissa liike-elämän palveluissa on 59 % ja insinööripalveluissa 48 %.

4. SKOLin pk-jäsenyritykset työllistävät yhä enemmän. Vastanneista yrityksistä 85 % kertoo palkanneen uutta henkilöstöä viimeisen 12 kuukauden aikana. Vastaava luku kaikissa liike-elämän palveluissa on 36 % ja insinööripalveluissa 34 %.

5. Suurimmalla osalla (68 %) vastanneista pk-jäsenyrityksistä ei ole vientiä ulkomaille. Ne yritykset, joilla on toimintaa ulkomailla, kertovat tärkeimmäksi markkina-alueekseen EU-maat (78 %).

6. Suurin osa (81 %) SKOLin pk-jäsenyrityksistä ei ole käyttänyt kansainvälistymiseen liittyviä julkisia palveluista viimeisen vuoden aikana. Eniten kiinnostusta (11 %) on ollut Finpron tarjoamia kansainvälistymispalveluista kohtaan.

7. Vastanneiden SKOLin pk-jäsenyrityksien suurimmat kehitystarpeet ovat 1. markkinoinnissa ja myynnissä (57 %), 2. henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (46 %) ja 3. yhteistyössä, verkostoitumisessa ja alihankinnassa (35 %) sekä johtamisessa (35 %).

8. Selvästi suurimpana kehittymisen esteenä mainitaan resurssitekijät (43 %), joka käytännössä tarkoittaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta.

9. Vastanneista SKOLin pk-jäsenyrityksistä peräti 68 % kertoo suunnittelevansa omistajanvaihdosta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kaikissa liike-elämän palveluissa vastaavia suunnitelmia on 42 % vastanneista ja insinööripalveluissa 43 %.



4

SISÄLLYS 1. Taustatiedot vastanneista yrityksistä 5 2. Yritykset ja työllisyys 7 3. Suhdannenäkymät 8 4. Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen 10 5. Kansainvälistyminen 12 6. Kehittämistarpeet 15 7. Kehittämisen esteet 16 8. Digitaalisuus liiketoiminnassa 18 9. Omistajuus 19



5

1. TAUSTATIEDOT VASTANNEISTA YRITYKSISTÄ Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2008, Taloustutkimuksen väliaikaista markkinointirekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Pk-barometrin liike-elämän palvelut koostuvat seuraavista kategorioista:

711 Arkkitehti, insinööri

712 Tekninen testaus

6201 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

6202 Atk-laitteisto ja ohjelmistokonsultointi

691 Lakiasiainpalvelut

70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi

7112 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, luokkaan kuuluu: o Insinööritieteiden palvelut (kuten fysiikan lakien ja insinööritieteiden periaatteiden

soveltaminen koneiden, materiaalien, instrumenttien, rakenteiden, prosessien ja systeemien suunnitteluun) sekä konsultointipalvelut

o Ilmastointi-, jäähdytys- ja saniteettiprojektien sekä ympäristöpäästöihin, akustiikkaan yms. liittyvien hankkeiden yksityiskohtainen tekninen suunnittelu

o Geofysikaaliset, geologiset ja seismiset mittaukset o Maanmittaus- ja kartoituspalvelut o Ympäristön suojeluun ja ympäristövaikutusten yms. arviointiin liittyvä tekninen

suunnittelu

78 Työllistämistoiminta

SKOL Suunnittelu- ja konsultointiala Tässä katsauksessa keskitytään kolmeen kategoriaan eli siihen, miten koko liike-elämän palvelut -kategoria on kehittynyt suhteessa luokkiin ”SKOL Suunnittelu- ja konsultointiala” ja ”7112 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi”. Suunnittelu- ja konsultointiala -kategorian vastaajat ovat SKOLin jäsenyrityksiä. Suunnittelu- ja konsultointialan vastanneista suurin osa eli 95 % on alle 50 työntekijän yrityksiä. Lähes 60 % vastanneista yrityksistä työllistää 10-49 henkilöä. Liikevaihdoltaan yli viiden miljoonan euron yrityksiä on 5 % eli loput 95 % pyörittää liiketoimintaa alle viiden miljoonan euron liikevaihdolla. Suurin osa (63 %) vastanneiden yritysten liikevaihdoista vaihtelee yhden ja 4,99 miljoonan välillä.



6

42%

28%

17%

7%

4%

2%

42%

27%

13%

10%

5%

2%

8%

9%

20%

29%

29%

5%

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45%

Yksinyrittäjä

2-4 henkilöä

5-9 henkilöä

10-19 henkilöä

20-49 henkilöä

50 tai yli henkilöä

Kuva 1. Yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden määrä.

Suunnittelu- ja konsultointiala, n=33

Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=347

Liike-elämän palvelut, n=1462

56%

19%

11%

4%

3%

5%

3%

51%

17%

11%

6%

4%

6%

5%

5%

11%

15%

25%

13%

25%

5%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

alle 0,2 miljoonaa euroa

0,2-0,49 miljoonaa euroa

0,5 – 0,99 miljoonaa euroa




5 miljoonaa euroa tai yli

Kuva 2. Yritysten liikevaihto.






7

2. YRITYKSET JA TYÖLLISYYS

Liike-elämän palveluissa suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella koko maan ja palvelualojen pk-yritysten näkymiä positiivisemmat ja vastaavat kuin teollisuudessa. 27 % toimialan vastaajista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi 6 %. Saldoluvuksi muodostuu +21. Näkymät toimialalla ovat saldoluvun perusteella aavistuksen positiivisemmat kuin vuoden 2016 keväällä, jolloin saldoluku oli +19. (Pk-toimialabarometri, syksy 2016.) Suunnittelu- ja konsultointialalla lukemat ovat koko toimialaa positiivisimmat. 57 % vastaajista arvioi henkilömäärän olevan suurempi seuraavan vuoden kuluttua. Saldoluku on +48. Esimerkiksi insinööripalveluissa vastaavat luvut ovat 26 % ja +20.

27%

26%

57%

67%

68%

33%

6%

6%

10%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%


Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi,n=341


Kuva 3. Suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, %

Suurempi Yhtä suuri Pienempi



8

3. SUHDANNENÄKYMÄT Liike-elämän palvelutoimialan pk-yritysten vastaajat arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät paremmiksi kuin koko maassa ja teollisuudessa sekä palvelutoimialalla. Toimialalla suhdannenäkymät ovat myös kevään arviota positiivisemmat saldoluvun ollessa nyt +40, kun se keväällä 2016 oli +26. (Pk-toimialabarometri, syksy 2016.) Suunnittelu- ja konsultointialan vastaajien joukossa 44 % arvioi suhdannenäkymän paranevan ja 38 % arvioi tilanteen pysyvän ennallaan. Insinööripalveluissa 50 % vastaajista arvioi tilanteen paranevan ja 42 % pysyvän ennallaan. Saldoluku oli ensin mainitussa vastaajakategoriassa +27 ja jälkimmäisessä +43.

46%

50%

44%

47%

42%

38%

7%

8%

18%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%




Kuva 4. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, %.

Paranee Pysyy ennallaan Huononee



9

Taulukko 2. Odotukset eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua

Suurempi, % Yhtä suuri, % Pienempi, % Saldoluku

Liikevaihto

Liike-elämän palvelut 55 33 12 42

Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi 51 36 13 38

Suunnittelu- ja konsultointiala 54 28 18 37

Investointien arvo


Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi 21 53 26 -5


Panostukset kansainvälistymiseen




Viennin arvo




Palkkakustannukset henkilöä kohden




Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat




Kannattavuus




Vakavaraisuus




Tilausten määrä






10

4. KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN Liike-elämän palveluja edustavissa pk-yrityksissä on voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä lähes saman verran kuin teollisuusyrityksissä ja hieman enemmän kuin koko maassa ja palvelualalla. Mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä on alalla lähes vastaava määrä kuin vertailuryhmissä. Asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä on alalla sen sijaan muita ryhmiä vähemmän. Liike-elämän palveluyritysten yritysten vastaajista 4 % prosenttia arvioi yrityksensä toiminnan loppuvan seuraavan vuoden aikana, kun keväällä näin arvioi 3 %. (Pk-toimialabarometri, syksy 2016.) Suurin ero liike-elämän palvelujen kokonaisuuden ja suunnittelu- ja konsultointialan välillä syntyy niiden yritysten joukossa, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Suunnittelu- ja konsultointiyrityksistä 57 % kertoo kasvavansa mahdollisuuksien mukaan, kun kaikkien liike-elämän palveluiden osalta vastaava luku on 40 % ja insinööripalveluissa 39 %.

14%

40%

22%

21%

4%

11%

39%

21%

22%

5%

20%

57%

13%

5%

5%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen

Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttääkasvua)

Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita

Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana

Kuva 5. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, %.






11

Suunnittelu- ja konsultointiala erottautuu positiivisesti edukseen myös silloin, kun vastaajilta kysyttiin uusiutumistoimista. Vastanneista SKOLin pk-jäsenyrityksistä 91 % kertoi kouluttaneensa henkilöstä ja 85 % palkanneen uutta henkilöstöä kuluneiden 12 kuukauden aikana. Lukemat ovat merkittävästi suurempia liike-elämän palvelut -kokonaisuuteen verrattuna.

73%

36%

59%

39%

29%

33%

29%

23%

80%

34%

48%

35%

34%

27%

20%

21%

80%

85%

91%

28%

26%

28%

27%

34%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Investoinut (esim. tietotekniikkaan tai ohjelmistoihin,koneisiin tai laitteisiin)

Palkannut uutta henkilöstöä

Kouluttanut henkilöstöä

Lanseerannut uusia tuotteita tai palveluita

Laajentunut uusille markkinoille

Ottanut käyttöön uusia teknologioita

Ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja

Laajentanut toimintaa uusille toimialoille

Kuva 6. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten 12 kk:n aikana, %. Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.






12

5. KANSAINVÄLISTYMINEN Joka viidennellä koko maan pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Koko maan pk-yrityksissä suoraa vientiä on näistä kolmella viidestä. Liike-elämän palvelualojen pk-yrityksissä vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla on joka neljännellä. (Pk-toimialabarometri, syksy 2016.) Kyselyyn vastanneista SKOLin pk-jäsenyrityksistä lukema on verrokkiryhmiin verrattuna hieman pienempi. 68 % ilmoittaa ettei heillä ole vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla.

68%

28%

9%

3%

75%

18%

0%

1%

3%

5%

75%

15%

2%

2%

4%

6%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%

Yrityksellä ei ole vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla

Suora vienti (oman myyntikonttorin tai ulkomaisen edustajankautta)

Lisensointi tai franchising

Palkka- tai sopimusvalmistus (tuotteiden teettäminenulkomailla yrityksenne omalla merkillä)

Ulkomainen yhteisyritys (joint venture) tai tytäryritys

Muu

Kuva 7. Yritysten tuotteiden tai palveluiden vientiä, myyntiä, markkinointia tai valmistusta kuvaavat toimet ja asiat.






13

EU-maat ovat pk-yritysten selvästi suurin markkina-alue ulkomailla. Tämä koskee niin koko liike-elämän palvelut kokonaisuutta kuin myös insinööripalveluja sekä suunnittelu- ja konsultointiyrityksiä.

78%

26%

22%

13%

0

10%

5%

13%

18%

83%

39%

27%

20%

10%

28%

27%

19%

22%

88%

30%

23%

15%

7%

18%

24%

9%

14%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

EU-maat

Muut Euroopan maat (pl. EU)

Venäjä

Kiina

Intia

Muut Aasian maat

Yhdysvallat ja Kanada

Muut Amerikan maat

Muu maailma (esim. Australia)

Kuva 8. Yritysten markkina-alueet ulkomailla, % yrityksistä, joilla on toimintaa ulkomailla. Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.






14

Syksyn aikana on käyty vilkasta keskustelua julkisten vienninedistämispalveluiden nykytilanteesta. Pk-barometri osoittaa, ettei ainakaan liike-elämän palvelujen osalta yritystoiminnan kansainvälistymiseen liittyvät julkiset palvelut ole kovassa käytössä. SKOLin pk-jäsenyrityksistä 81 % kertoo, etteivät ne ole käyttäneet julkisia kansainvälistymispalveluita. Eniten käyttöä on ollut Finpron tarjoamista kansainvälistymispalveluista, joita on käyttänyt joka kymmenes vastaajayritys.

86 %

2 %

2 %

4 %

5 %

8 %

4 %

4 %

85 %

2 %

2 %

5 %

4 %

8 %

5 %

6 %

81 %

0

4 %

1 %

0

7 %

11 %

1 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

En ole käyttänyt yritystoiminnan kansainvälistymiseenliittyviä palveluita

Muita julkisia kansainvälistymispalveluita (esim. Finnfund,Finnpartnership, SVKK, Teollisuussijoitus, VTT)

Suurlähetystöverkoston palveluja maailmalla

Alueellisia kansainvälistymispalveluja (esim. SY,Kauppakamarit, seudulliset kehitysyhtiöt)

Finnveran rahoituspalveluja

Tekesin palveluja

Finpron tarjoamia kansainvälistymispalveluja

ELY- keskusten kansainvälistymispalveluja

Kuva 9. Kansainvälistymiseen käytetyt julkiset palvelut viimeisen vuoden aikana, %.






15

6. KEHITTÄMISTARPEET Koko maan tasolla pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä lähes yhtä paljon henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Liike-elämän palvelutoimintoalojen kehittämistarpeet eivät juurikaan poikkea koko maan pk-yritysten tarpeista. (Pk-toimialabarometri, syksy 2016.) Suunnittelu- ja konsultointiyrityksillä on kehittämistarpeita erityisesti markkinoinnissa ja myynnissä sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Myös johtaminen nousee muuhun vertailuryhmään verrattuna selvästi suuremmaksi kehityskohteeksi.

35 %

7 %

46 %

57 %

22 %

10 %

9 %

35 %

9 %

2 %

14 %

3 %

31 %

49 %

17 %

19 %

19 %

45 %

5 %

14 %

16 %

5 %

35 %

55 %

12 %

16 %

19 %

39 %

4 %

15 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Johtaminen

Yrityksen hallitustyöskentely

Henkilöstön kehittäminen ja koulutus

Markkinointi ja myynti

Vienti ja kansainvälistyminen

Rahoitus, talous ja laskentatoimi

Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka,tuotekehitys, laatu

Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminenhuomioon toiminnassa

Ei osaa sanoa

Kuva 7. Pk-yritysten kehittämistarpeet, %.






16

7. KEHITTÄMISEN ESTEET Liike-elämän palveluja edustavissa pk-yrityksissä yleinen suhdannetilanne koetaan niukasti merkittävimpänä kehittämisen esteenä ennen resurssitekijöitä. (Pk-toimialabarometri, syksy 2016.) Suunnittelu- ja konsultointiyritysten osalta ylivoimaisesti merkittävin kehittämisen este on resurssitekijät, joista ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on ylivoimaisesti suurin yksittäinen tekijä.

4%

30%

29%

10%

10%

8%

8%

4%

31%

29%

11%

7%

7%

11%

0

21%

43%

3%

21%

8%

4%

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%

Ei osaa sanoa

Yleinen suhdannetilanne / taloustilanne

Resurssitekijät

Rahoitus

Kilpailutilanne

Kustannustaso

Yritystoiminnan sääntely

Kuva 11. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, %.






17

15%

4%

4%

10%

67%

8%

6%

2%

8%

76%

0

3%

0

0

97%

0% 20% 40% 60% 80% 100% 120%

Muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet

Koneet ja laitteet

Toimitilat

Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus

Kuva 12. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet resurssitekijöiden osalta, %.






18

8. DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA Neljällä viidestä koko maan ja liike-elämän palvelut -toimialan pk-yrityksistä on omat Internet-sivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Liike-elämän palveluja edustavissa pk-yrityksissä hyödynnetään pilvipalveluja hieman enemmän kuin koko maan, teollisuuden ja palvelualojen pk-yrityksissä. (Pk-toimialabarometri, syksy 2016.) Suunnittelu- ja konsultointiyritykset erottuvat edukseen, kun tarkastellaan sitä, onko yrityksellä käytössä Internet-sivut sekä pilvipalvelut.

9%

5%

5%

28%

29%

6%

52%

46%

79%

10%

6%

2%

18%

26%

4%

41%

36%

78%

3%

11%

8%

22%

26%

3%

65%

41%

94%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Ei osaa sanoa

Teollinen Internet

Big datan käyttö (esim. markkina-analyyseissä)

Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen jakelussa jamarkkinoinnissa

Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut)

Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet ja palvelut)

Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä)

Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin)

Yrityksen omat Internet kotisivut

Kuva 13. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %. Vastaajat ovat voineet valita useita

vaihtoehtoja.






19

9. OMISTAJUUS Suurin osa liike-elämän palvelut -yrityksistä seuraa aktiivisesti yrityksen arvon kehittymistä. Suunnittelu- ja konsultointiyrityksissä seuranta on muuta viiteryhmää aktiivisempaa. On mielenkiintoista huomata, että suunnittelu- ja konsultointialalla omistajanvaihdosta suunnitellaan koko liike-elämän palvelut -kokonaisuutta aktiivisemmin. Suunnittelu- ja konsultointialan vastaajista 68 % ilmoittaa suunnitelleen omistajavaihdon tapahtumista seuraavan 10 vuoden aikana ja kokonaisuudessaan yli 50 % kertoo suunnitelleensa vaihdoksen tapahtuvan seuraavan viiden vuoden aikana. Taustalta on huomioitava, että vastaajayritykset ovat vanhempia suunnittelu- ja konsultointialalla kuin insinööripalveluissa tai liike-elämän palvelut -kokonaisuudessa. Suunnittelu- ja konsultointiyrityksistä 63 % on perustettu ennen vuosituhannen vaihdetta. Insinööripalveluista 42 % ja liike-elämän palveluista 35 % on perustettu ennen vuotta 2000.

46%

52%

33%

54%

48%

67%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %


Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninenkonsultointi, n=344


Kuva 14. Omistaja seuraa aktiivisesti yrityksen arvon kehittymistä, %.

Ei Kyllä



20

58%

57%

32%

8%

8%

9%

10%

9%

7%

14%

13%

26%

10%

13%

26%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %




Kuva 15. Omistajanvaihdoksen suunnittelu, %.

En ole suunnitellut lainkaan 10-> vuoden aikana 6-10 vuoden aikana

3-5 vuoden aikana 0-2 vuoden aikana

15%

19%

29%

37%

19%

23%

31%

28%

24%

39%

16%

22%

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45%

Ennen 1990

1990-1999

2000-2009

2010-

Kuva 16. Yritysten perustamisvuodet.





suunnittelu ja konsultointiala - teknologiateollisuus · 2019-10-25 · (pk-toimialabarometri,...

Documents