H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

T u t k i m u s k a t s a u k s i a

2009 8

LISÄTIETOJA Heikki Helinpuh. 040 516 5976

sukunimi.etunimi@phnet.fi

ISSN 1796-7236ISBN 978-952-223-596-1Kuva: Heikki Helin

Suurten suuret menot?Suurten suuret menot?

HEIKKI HELIN

Suurten kaupunkien palvelukustannukset 2008

2

Sisällysluettelo Esipuhe 1 Johdanto 2 Sosiaali- ja terveystoimi Nettokustannukset euroa/asukas Suomen Kuntaliiton terveydenhuollon vertailu Lasten päivähoito Kuusikko-kaupunkien vanhuspalvelut 3 Opetus, kulttuuri ja vapaa-aika

Opetustoimen kokonaismenot euroa/asukas

Oma perusopetus Omat lukiot Kirjastotoimi Liikuntatoimi Teatterit ja orkesterit 4 Asumiseen liittyvät kustannukset 2001–2009 5 Asukaskohtaiset menot suhteessa muiden kuntien menoihin 2008 Tuottavuuden seuranta 20 suurimman kaupungin toimintakulut ja -kate Nettokustannusten hahmottelua Yhteenveto Liitteet 1. Ikävakioitujen terveydenhuollon kustannusten euroa/asukas muutos % 1998–2008 (Suomen Kuntaliitto 2009) 2. kävakioidut terveydenhuollon kustannukset euroa/asukas 1997–2008 vuoden 2008

rahanarvossa (Suomen Kuntaliitto 2009) 3. Terveydenhuollon kustannukset ikävakioituina euroa/asukas 2008 (Suomen Kuntaliitto) 4. Terveydenhuollon ikäryhmittäiset kustannukset (euroa/ikäryhmän asukas) 2008 (Suomen Kuntaliitto) 5. Oman perusopetuksen kustannukset euroa/oppilas 2008 (Opetushallitus) 6. Oman perusopetuksen toteutuneiden kustannusten ja valtionosuusperusteiden vertailu 2008 (Opetushallitus) 7. Omien lukioiden kustannukset euroa/oppilas 2008 (Opetushallitus) 8. Omien lukioiden toteutuneiden kustannusten ja valtionosuusperusteiden vertailu 2008 (Opetushallitus) 9. Indeksitalon kaksion asumiskustannukset euroa/m2/kk 2009 (Suomen Kiinteistöliitto) 10. Indeksitalon kaksion asumiskustannukset euroa /vuosi 2009 (Suomen Kiinteistöliitto) 11. 20 suurimman kaupungin eri toimintojen nettokustannukset euroa/asukas 2008 12. Nettomenot euroa/asukas kuntakoon mukaan 2008 13. 100 pienimpien kustannusten euroa/asukas kuntaa 2008 (korjatut nettomenot) 14. 50 pienintä ja suurinta korjattujen nettomenojen e/asukas kuntaa 2008

3

Esipuhe Tietokeskuksessa seurataan suurten kaupunkien talouden ja palvelujen kehitystä. Talousarvi-oista ja tilinpäätöksistä tiedot saadaan kootuksi reaaliajassa. Tilastokeskuksen kokoamat tie-dot eri toimintojen kustannusten kehityksestä tulevat noin vuoden viiveellä. Kuntien eri toimintojen kustannusten muutokset ovat hyvin hitaita. Kun lasketaan jonkin toiminnon kustannukset euroina asukasta kohti ja asetetaan kaupungit sen mukaan järjestyk-seen, kaupunkien suhteellinen asema muuttuu vuodessa vain vähän. Kunnallistalous on tasapainotaloutta. Sille on tyypillistä, että menot pyrkivät nousemaan aina tulojen tasolle. Hyvinä vuosina kunnan menot kasvavat. Tämä on havaittavissa suurtenkin kaupunkien palvelujen tuotantokustannusten pitemmän aikavälin kehityksestä. Helinin selvitys jatkaa aiempina vuosina tehtyjä suurten kaupunkien kustannusvertailuja. Palvelukustannusten analysoinnin ohella Helin tarkastelee asumiseen liittyviä maksuja sekä asuntojen vuokria ja hintoja. Suurten kaupunkien lukujen ohella Helin laajentaa näkökulmaa ja suhteuttaa suurimpien kau-punkien kustannuksia muiden kuntien kustannuksiin. Jonkinlaisena yllätyksenä voinee pitää sitä, että suurista kaupungeista mikään ei sijoitu kalleimpaan neljännekseen. Ehkä siksi julkai-sun nimessä on kysymysmerkki. Markus Laine vs. tutkimuspäällikkö

4

1 Johdanto1 Kuntien eri toimintojen kustannusten muutokset ovat vuositasolla vähäisiä. Kun lasketaan jon-kin toiminnon kustannukset euroina asukasta kohti ja asetetaan kaupungit sen mukaan järjes-tykseen, ei kaupunkien asema suhteessa toisiin kaupunkeihin paljon muutu vuodessa. Suurten kaupunkien palvelukustannuksia on tarkasteltu Helsingin kaupungin tietokeskukses-sa karkealla tasolla vuosittain. Hieman laajempia vertailuja on tehty muutaman vuoden välein. Kaikkien kuntien palvelutuotannon kustannuseroja pyrittiin selittämään vuoden 1993 aineistol-la2. Viimeisimmät laajahkot vertailut on tehty vuosien 1997, 2000 ja 2003 kustannuksista3. Opetustoimen kustannuksia on tarkasteltu erikseen4. Vuosien 2005 ja 2006 palvelukustan-nuksia vertailtiin suppeasti verkkojulkaisussa5. Tämän karkean tarkastelun perustana on Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilasto vuodelta 2008 ja erityisesti sen tiedonantajapalaute. Erot kuntien toimintojen organisoinnissa ovat kasvaneet, minkä vuoksi kuntien kustannusten vertailu Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston perusteella on vaikeutunut. Tätä puutetta on korjannut se, että kuusi suurin-ta kaupunkia ovat analysoineet sosiaalitoimen eri toimintojen kustannuksia. Kuusikon päivä-hoito- ja vanhuspalvelujen vertailut ovat lajissaan parhaita. Suomen Kuntaliitto on vertaillut useana vuonna suurten ja keskisuurten kaupunkien tervey-denhuollon kustannuksia. Tiedot on kerätty suoraan kunnista yhteistyössä niiden terveystoi-men kanssa. Tähän tarkasteluun on poimittu keskeisimmät Kuntaliiton selvityksen tulokset. Palvelukustannusten lisäksi tarkastellaan suurten kaupunkien asumiskustannuksia vuosilta 2001–2009. Tarkastelu perustuu Suomen Kiinteistöliiton vuosittaisiin asumisen kustannusten vuosittaisiin tarkasteluihin. Vaikka vertailussa on ongelmia, ainakin palvelukustannusten tasoa on mahdollista hahmottaa. Tämän tarkastelun tavoitteena onkin vertailla suurimpien kaupunkien keskeisimpiä palvelujen kustannuksia vuonna 2008. Suurten kaupunkien kustannuksia suhteutetaan kokeiluluontei-sesti Manner-Suomen muiden kuntien kustannuksiin. Tässä tarkastelussa on mukana 20 suu-rinta kuntaa, joilta valtio edellyttää tuottavuusohjelmien laadintaa.

1 Kansikuvassa on Tampereen Ratinan stadionin katsomo vuoden 2008 Kalevan kisojen aikaan (kuva H.H.).

Pirjo Lindfors on piirtänyt julkaisussa olevan kartan. 2 Helin, Heikki–Hyypiä, Markku–Lankinen, Markku, Kuntien palvelutuotannon kustannuserot 1993. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuksia 1996:5. 3 Helin, Heikki, Muutokset hitaita, vertailu vaikeaa. Suurten kaupunkien palvelukustannukset 1997. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuksia 1999:4. Helin, Heikki, Kallis Helsinki. Suurten kaupunkien palvelukustannukset vuonna 2000. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuksia 2002:1. Helin, Heikki, Helsinki kiristi vyötään. Suurten kaupunkien palvelukustannukset 2003. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuksia 2005:1. 4 Helin, Heikki–Martikainen, Mikko, Helsingin koulumarkat. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuksia 1997:1. 5 Helin, Heikki, Palvelujen kapea rahoituspohja. Suurten kaupunkien palvelukustannukset 2005. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2006:39. Helin, Heikki, Kunnat jonoon. Suurten kaupunkien palvelukustannukset 2006. Helsingin kaupungin tietokes-kuksen verkkojulkaisuja 2008:5.

5

2 Sosiaali- ja terveystoimi Nettokustannukset euroa/asukas Sosiaali- ja terveystoimi on kokonaisuus, jossa lähes kaikki liittyy kaikkeen. Tämän takia ei olekaan perusteltua vertailla kovin yksityiskohtaisesti eri tehtäväluokkien kustannuksia, koska niiden erot voivat johtua kuntien erilaisesta tavasta organisoida toimintansa. Rajankäynti eri toimintojen välillä on kuin veteen piirretty viiva erityisesti perusterveydenhuol-lon ja erikoissairaanhoidon välillä. Sama koskee osittain myös vanhusten laitospalveluja, jotka voivat sijaita sosiaalitoimen puolella (vanhusten laitospalvelut) tai perusterveydenhuollossa (perusterveydenhuolto)6. Vanhustenhuollon kustannuksia ei ole mahdollista tarkastella Tilastokeskuksen tilastojen poh-jalta, koska vanhuksille kohdistuvia palveluita on monessa tilaston eri tehtäväluokassa ja sa-massa luokassa on palveluja myös muille väestöryhmille. Tämän puutteen korjaavat Kuusik-ko-kaupunkien omat vertailut. Asukaslukuun suhteutetut sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat suurimmat Helsingissä ja toiseksi suurimmat Turussa. Pienimmät kustannukset ovat Jyväskylässä ja Porissa kuten edellisenäkin vuonna. Kuvio 1. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroa/asukas 2008 (Tilasto-keskus)

2 000 2 200 2 400 2 600 2 800 3 000 3 200 3 400

Jyväskylä

Pori

Oulu

Vantaa

Espoo

Kuopio

Lahti

Tampere

Turku

Helsinki

6 Esimerkiksi Lahdessa ei Tilastokeskuksen tilastossa ole vanhusten laitoshuollossa kustannuksia, koska van-husten laitospaikat ovat terveydenhuollon puolella.

6

Taulukossa 1 on esitetty kaupunkien keskinäiset vuosittaiset sijaluvut sosiaali- ja terveystoi-men asukaslukuun suhteutettujen nettokustannusten perusteella. Vuosittaiset muutokset ovat olleet vähäisiä, mutta usean vuoden tarkastelu paljastaa kehityssuunnan. Taulukko 1. Kaupunkien keskinäiset sijaluvut sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten euroa/asukas perusteella 1993–2008 Sijat 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08

Helsinki 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1Espoo 9 9 9 9 8 8 5 7 4 3 6 8 7 7 6 6Tampere 10 10 10 10 10 10 8 8 6 6 5 6 6 5 4 3Vantaa 8 7 8 7 5 4 3 3 3 2 2 2 3 3 5 7Turku 5 4 5 3 2 2 2 2 2 4 3 3 2 2 2 2Oulu 3 5 3 6 3 7 9 9 9 7 9 9 9 8 8 8Lahti 7 8 7 5 6 6 7 5 7 9 4 4 5 6 7 4Kuopio 4 2 2 2 4 3 6 6 8 8 8 5 4 4 3 5Jyväskylä 2 3 4 4 7 5 4 4 5 5 7 7 8 10 10 10Pori 6 6 6 8 9 9 10 10 10 10 10 10 10 9 9 9 Helsingin kustannukset ovat olleet muita suuremmat koko tarkastelukauden ja Porin pienim-mät vuosina 1999–2005. Vuonna 2006 pienimmät asukaskohtaiset nettokustannukset olivat Jyväskylässä. Tampereen kustannukset olivat pienimmät vuosina 1993–1998, mutta ne ovat kasvaneet sen jälkeen niin, että vuonna 2008 ne olivat jo kolmanneksi suurimmat. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat kasvaneet vuosittain. Jos kustannukset vä-henevät, on kyse poikkeuksesta. Tällainen oli Helsingin vyönkiristys vuosina 2003–2004. Muutoin vähennys johtuu todennäköisesti tilastoinnin muutoksesta tai tilastoon ilmoitetusta virheellisestä tiedosta. Vuonna 2008 sosiaali- ja terveystoimen kustannukset kasvoivat eniten Lahdessa ja Tampe-reella (kuvio 2). Pienin kasvu oli Vantaalla, Kuopiossa, Porissa ja Jyväskylässä.

7

0 50 100 150 200 250 300 350

Vantaa

Kuopio

Pori

Jyväskylä

Espoo

Helsinki

Oulu

Turku

Tampere

Lahti

Kuvio 2. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten euroa/asukas muutos 2008 (Tilastokeskus)

Suomen Kuntaliiton terveydenhuollon kustannusvertailu

Suomen Kuntaliitto on vuosittain vertaillut suurten ja keskisuurten kaupunkien terveydenhuol-lon kustannuksia7. Mukana vertailussa ovat olleet myös toimesta vanhusten kotipalvelu ja ympärivuorokautinen tenhoito. Tutkimuksessa esitetään tilinpäätöksen mukaisten kujen ohella ikä- ja tarvevakioituja lukuja. Lopputulos vaihtelee laskutavan mukaan.

Tutkimuskaupungeista ikävakiointi lisää erityisesti Espoon ja Vantaan kustannuksia. Myös Oulun ja Jyväskylän kustannukset kasvavat ikävakioitaessa. Pienimmät näin lasketut kustannukset ovat Porissa. Helsingin kustannukset ovat selvästi suurimmat sekä vakioimattomina että ikävakioituina. Vuonna 2008 kustannukset kasvoivat eniten Lahdessa, Van-taalla ja Helsingissä. Pienin kasvu oli Kuopiossa ja Jyväskyläs-sä. (Kuvio 4.)

7 Lahtinen, Yrjö–Mikkola, Teija, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2008. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2009. Liitteissä 1–4 on yksityiskohtaisempia tietoja Kuntaliiton tutkimuksesta.

8

0 50 100 150 200 250

Kuopio

Jyväskylä

Pori

Oulu

Espoo

Tampere

Turku

Helsinki

Vantaa

Lahti

1 400 1 500 1 600 1 700 1 800 1 900 2 000

Pori

Lahti

Jyväskylä

Espoo

Turku

Vantaa

Kuopio

Oulu

Tampere

Helsinki

Kuviot 3 ja 4. Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas 2008 ja kustannusten muutos 2008 (Suomen Kuntaliitto 2009)

Taulukko 2. Ikävakioidut terveydenhuollon kustannukset euroa/asukas 1997–2008 (Suomen Kuntaliitto 2009)

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Helsinki 1 214 1 298 1 354 1 483 1 608 1 639 1 652 1 745 1 855 1 916 2 071Espoo 1 024 1 058 1 109 1 293 1 335 1 383 1 455 1 525 1 682 1 757 1 895Tampere 1 005 1 034 1 113 1 184 1 293 1 341 1 500 1 603 1 728 1 820 1 963Vantaa 1 091 1 129 1 184 1 302 1 379 1 508 1 588 1 637 1 747 1 748 1 918Turku 1 050 1 080 1 142 1 194 1 254 1 348 1 423 1 564 1 657 1 762 1 914Oulu 1 186 1 161 1 190 1 247 1 386 1 472 1 567 1 651 1 745 1 821 1 953Lahti 1 027 1 041 1 037 1 116 1 180 1 323 1 389 1 495 1 527 1 600 1 819Kuopio 1 158 1 126 1 142 1 178 1 294 1 357 1 493 1 618 1 711 1 837 1 946Jyväskylä 1 124 1 133 1 210 1 265 1 367 1 409 1 533 1 549 1 620 1 739 1 852Pori 1 068 1 059 1 076 1 131 1 248 1 289 1 425 1 491 1 574 1 656 1 780

Keskiarvo 2-9 1 081 1 091 1 134 1 212 1 304 1 381 1 486 1 570 1 666 1 749 1 893Hki-keskiarvo 133 207 220 271 304 258 166 175 189 167 178

Vaikka vuosittaiset muutokset eivät kovin suuria olekaan, on usean vuoden tarkastelussa havaittavissa muutoksia. Helsingin menojen kasvu on ollut keskiarvoa hitaampaa. Suurim-millaan ero muiden suurten kaupunkien keskiarvoon oli 304 euroa/asukas vuonna 2002. Vuonna 2008 se oli 178 euroa/asukas.

9

Lasten päivähoito Kuviossa 5 on esitetty päivähoidon nettokustannukset8 0–6-vuotiasta kohti. Päivähoidon kustannuksiin vaikuttaa toisaalta se, miten lapset sijoittuvat päivähoidon palveluihin, sekä toisaalta se, minkä ikäisiä lapsia on hoidossa, koska pienimpien lasten hoito on kalleinta. Hoidossa olevien lasten määrään taas vaikuttavat mm. kotihoidon kunnallisen tuen lisä, työllisyystilanne sekä päivähoidon käyttötapamuutokset. Kuviota ei siten voi tulkita lasten päivähoidon kustannusten ”tulosluetteloksi”, vaikka niin usein tehdään. Suurimmat kustannukset lasten päivähoidossa 0–6-vuotiasta kohti ovat Espoossa ja Hel-singissä sekä Vantaalla ja pienimmät Porissa ja Oulussa. Kuvio 5. Lasten päivähoidon nettokustannukset euroa/0–6-vuotias 2008 (Tilastokeskus)

1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000

Pori

Oulu

Turku

Tampere

Kuopio

Lahti

Jyväskylä

Vantaa

Helsinki

Espoo

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon vuoden 2008 vertailussa9 tarkasteltiin päivähoidon palvelujen kokonaisuutta10 kunnista koottuja yksityiskohtaisempia tietoja käyt-täen.

8 Nettokustannuksiin vaikuttaa maksujen suuruus. 9 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2008. Lasten päivähoidon Kuusikko-työryhmä 4.8.2009, toim. Marja-Riitta Kilponen. Julkaisu on luettavissa osoit-

teessa: http://www.kuusikkokunnat.fi/SIRA_Files/downloads/Paivahoito/PH2008.pdf. 10 Kunnallinen ja kunnan ostama päivähoito, yksityisen hoidon tuki sekä lasten kotihoidon tuki muodostavat päivähoidon palvelujen kokonaisuuden, josta käytetään myös nimitystä pienten lasten hoitojärjestelmä. Päi-vähoidon palvelut kohdistuvat pääosin päivähoitoikäisille, 10 kk:sta 6 -vuotiaille, lapsille.

10

Päivähoidon palvelukustannukset päivähoitoikäistä kohti olivat Kuusikko-vertailussa vuon-na 2008 suurimmat Espoossa (8 727 e) ja toiseksi suurimmat Helsingissä (8 555 e). Kus-tannukset on esitetty kuviossa 6. Jos tarkastellaan pelkästään kunnallista päiväkotihoitoa laskennallista11 lasta kohti, suurin kustannus oli Espoossa (10 085 e) ja toiseksi suurin Helsingissä (9 432 e). Kuusikon päivähoitoraportissa kuvataan vertailukaupunkien päivähoidon kustannuksia seu-raavasti:

Aiempia vuosia suurempi päivähoidon kysynnän kasvu jatkui myös vuonna 2008. Kasvu johtui lasten ikäluokkien kasvusta. 10 kk - 2-vuotiaan väestön määrä kasvoi edellisestä vuodesta 1,8 % ja 3–6-vuotiaiden lasten määrä 1,9 %. Päivähoidon kysynnän kasvu näkyi päiväkotihoidossa, jossa lasten määrä kasvoi yhteensä 4,6 % ja 2 332 lapsella. Perhepäivähoidossa lasten määrä väheni kaikissa kun-nissa. Ostopalvelupäivähoidossa lasten määrä kasvoi Espoossa, Vantaalla ja Turussa, muissa kunnis-sa se pysyi lähes ennallaan. Yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrä kasvoi muissa kunnissa paitsi Espoossa ja Tampereella. Kaikkiaan kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa oli yh-teensä 2 436 lasta (3,7 %) enemmän kuin vuoden 2007 lopussa. Kotihoidon tuella olevien lasten määrä väheni eniten Espoossa ja Helsingissä. Oulussa kotihoidon tuella olevien lasten määrä kasvoi vuodesta 2007. Päivähoidon palvelujen kustannukset kasvoivat kaikissa Kuusikon kunnissa. Päivähoidon kokonaiskus-tannusten kasvuun vaikutti päivähoidon palveluja käyttävien lasten määrän kasvun lisäksi alle 3-vuotiaiden lasten osuuden kasvu sekä palvelujen käytön muutokset. Alle 3-vuotiaiden päivähoitopalve-lujen yksikkökustannukset ovat pääosin suuremmat kuin 3 vuotta täyttäneiden lasten. Päivähoidossa olevien lasten määrä kasvoi kaikissa kunnissa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrä väheni muissa kunnissa paitsi Tampereella ja Oulussa. Lapsikohtaisten vuosikustannusten kasvu oli yleistä kustannustason kasvua pienempi kunnallisessa päiväkotihoidossa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Turussa. Kaikkiaan Kuusikon kuntien kunnalli-sen päiväkotihoidon deflatoidut eli vuoden 2008 rahan arvoon muutetut kustannukset laskennallista las-ta kohden ovat Oulua lukuun ottamatta tasoittuneet 2000-luvun aikana. Helsingissä ja Vantaalla vuoden 2008 päiväkotihoidon kustannukset laskennallista lasta kohden olivat pienemmät kuin vuoden 2000 de-flatoidut kustannukset. Perhepäivähoidon lapsikohtaiset kustannukset kasvoivat yleistä kustannustasoa vähemmän Vantaalla, Turussa ja Tampereella.

11 Kunnallisen päiväkotihoidon vertailussa on käytetty ns. laskennallista lasten määrää, jossa otetaan huomi-oon päivähoitoasetuksen määrittelemä eri-ikäisten ja eri ajan päivähoidossa olevien lasten määrä. Lasken-nalliset lasten määrät saadaan muuttamalla päiväkotihoidossa olevat lapset päivähoitoasetuksen määritte-lemien suhdelukujen avulla 3 vuotta täyttäneiksi kokopäivähoidossa oleviksi ja ottamalla erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset erikseen huomioon. Laskennallisten lasten määrä saadaan seuraavasti: A = 0–2-vuotiaat kokopäivähoidossa olevat lapset, kerroin 7/4 = 1,75. B = 0–2-vuotiaat osapäivähoidossa olevat lapset, kerroin 7/4 = 1,75. C = 3 vuotta täyttäneet kokopäivähoidossa olevat lapset, kerroin = 1. D = 3 vuotta täyttäneet osapäivähoidossa olevat lapset, kerroin 7/13 = 1,53. E = Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä. x = 1,75 *A + 1,75*B + C + 0,54 * D + E.

11

Kuvio 6. Kunnan järjestämän ja tukeman päivähoidon ja kotihoidon tuen kustannukset 0–6-vuotiasta kohti 200812

5 000 6 000 7 000 8 000 9 000

Oulu

Tampere

Turku

Vantaa

Helsinki

Espoo

6 976

7 278

7 681

8 071

8 555

8 737

Taulukko 3. Kunnallisen päiväkotihoidon vuosikustannukset laskennallista lasta kohti 2008 (Kuusikko 2009) Päivähoito e/lask. lapsi 2008 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu

Euroa/laskennallinen lapsi 9 432 10 085 8 771 8 837 8 540 8 037

Henkilöstökustannukset, josta 7 026 6 743 5 815 6 747 6 348 5 572 - varahenkilöstö 50 141 94 .. 43 170 - lapsia/lapsiryhmiä avustava hlöstö 175 654 271 147 234 98

Tilakustannukset 1 439 1 352 1 158 2 079 967 1 211

Tukipalvelujen kustannukset, josta 443 1 636 1 653 786 1 078 834- vuokratyön käyttö 301 326 181

Muut kustannukset 525 354 144 225 146 420 Taulukko 3 osoittaa, että kustannukset koostuvat eri tavoin eri kaupungeissa. Taulukon lukujen taustoja kuvataan näin:

Helsingissä ateria- ja laitoshuollon palvelut ovat pääosin päivähoidon omaa toimintaa. Siten ko. henki-löstön kustannukset ovat henkilöstökustannuksissa, kun ne muissa kunnissa ovat tukipalveluissa. Hen-kilöstökustannuksista eriteltiin varahenkilöstön ja avustavan henkilöstön kustannukset. Turussa vara-henkilöstön kustannuksia ei saatu eriteltyä.

12 Sisältää päivähoidossa järjestetyn esiopetuksen.

12

Tilakustannuksista suurin osa on sisäisiä vuokria kunnan toimitiloja hallinnoivalle yksikölle. Sisäisen vuokran määräytymisperusteet muutettiin vuonna 2008 Turussa. Tilakustannusten osuus kaikista kus-tannuksista kasvoi edellisestä vuodesta Turussa, Oulussa ja Tampereella noin prosenttiyksikön. Hel-singissä, Espoossa ja Vantaalla kustannusten osuus laski noin prosenttiyksikön. Tilakustannuksiin las-kennallista lasta kohden vaikuttaa muun muassa päiväkoteihin sijoitettujen lasten määrän muutos. Päi-vähoidon kasvavaan kysyntään vastataan lisäämällä lapsia ja hoito- ja kasvatushenkilöstöä päiväkotei-hin, joissa lisääminen on tilojen käytön kannalta mahdollista. Tukipalvelujen kustannuksiin sisältyvät ateria- ja laitoshuollon palvelujen lisäksi vuokratyön käyttökus-tannukset. Vuokratyötä käytetään pääkaupunkiseudun kunnissa lähinnä päiväkotien henkilöstön lyhyt-aikaisiin sijaisuuksiin. Tukipalvelujen kustannukset laskennallista lasta kohden olivat suurimmat Van-taalla, jossa tukipalveluissa on ateria- ja siivouspalvelujen sekä vuokratyön käytön lisäksi myös päivä-kotien avustamistehtäviä. Tukipalvelujen kustannukset olivat pienimmät Helsingissä, jossa ateria- ja lai-toshuolto ovat pääosin päivähoidon omaa toimintaa. Kunnallisten päiväkotien muihin kustannuksiin sisältyvät muun muassa leikki- ja muu toimintavälineistö ja materiaalikustannukset sekä henkilöstön koulutuskustannuksia. Elintarvikkeet sekä laitoshuollon tar-vikkeet sisältyvät muihin kustannuksiin Helsingissä. Muissa kunnissa ne ovat pääosin tukipalvelujen kustannuksissa.

Kuvio 7. Helsingin kaupungin järjestämän ja tukeman päivähoidon ja kotihoidon tuen kustannukset euroa/0–6-vuotias vuosina 2000–2008

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

8 576

8 827

9 075

8 5788 697

8 7998 651 8 633 8 555

13

Kuusikko-kaupunkien vanhuspalvelut Tilastokeskuksen tilastoissa vanhuksiin liittyvät palvelut jakautuvat moneen tehtäväluok-kaan. Terveydenhuollossa niitä on perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. So-siaalitoimessa vanhuksille kohdistettuja palveluja on vanhusten laitoshuollossa, kotipalve-luissa sekä muissa vanhusten ja vammaisten palveluissa. Yksittäisten sektoreiden vertailu ei ole perusteltua, koska niiden sisältö vaihtelee kunnittain. Suoraan tilastosta ei vanhusten palvelujen kustannuksia saa. Kuusikko-kaupungit ovat tarkas-telleet vanhuksille tarjottujen palveluiden kustannuksia ja kustannusten kehitystä13. Raportin tiivistelmässä todetaan näin:

Joulukuussa 2008 oli Kuusikon kunnissa säännöllisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-jen piirissä tai lyhytaikaisessa terveydenhuollon vuodeosastohoidossa 31 700 yli 65-vuotiasta henkilöä. Heistä 5 500 henkilöä kuului ikäryhmään 65–74-vuotiaat ja 26 200 oli ylittänyt 75 vuoden iän. Ikäryhmän palveluihin käytettiin vuonna 2008 runsaat 1 478 miljoonaa euroa. Kuusikon kaupunkien 75 vuotta täyttäneistä 95 779 asukkaasta 25,3 % eli 24 230 henkilöä oli säännöllisen kotihoidon, muiden avopalvelujen tai ympärivuorokautisen hoivan/hoidon piirissä joulukuussa 2008. Tämän lisäksi lyhytaikaisessa vuodeosastohoidossa oli päivittäin keskimäärin 2 000 kyseisen ikäistä henkilöä. Eniten palveluja saavia ikäryhmässä oli Oulussa (30,3 %) ja Tu-russa (28,5 %) ja vähiten Espoossa (22,7 %).

75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kului vuonna 2008 Kuusikon kau-pungeissa runsaat 1 092 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta reaalisesti 5 % eli noin 52 miljoonaa euroa. Kustannusten kasvusta 26 miljoonaa kului terveys-keskuksen vuodeosastojen palveluihin, 15 miljoonaa palveluasumiseen ja 8 kotihoitoon sekä omaishoidontukeen. Erikoissairaanhoidon palveluihin kului noin 3 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2007. Kunnan järjestämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset olivat Kuusikon kau-pungeissa vuonna 2008 keskimäärin 11 428 euroa 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Kustan-nukset olivat alhaisimmat Vantaalla ja Espoossa, joissa käytettiin noin 10 100–10 500 euroa 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Turussa ja Tampereella palveluihin käytettiin noin 11 100 eu-roa. Oulussa kustannukset olivat noin 11 400 euroa. Eniten palvelujen tuottamiseen käytettiin Helsingissä, 12 151 euroa asukasta kohti.

75 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut Kuusikon kunnissa vuodesta 2004 noin 14 prosent-tia ja 85 vuotta täyttäneiden määrä 22 prosenttia. Ikääntyneiden suhteellinen osuus lisääntyy eri kunnissa eri tavoin. Nuoren ikärakenteen kunnissa ikääntyneiden määrä kasvaa nopeam-min kuin muissa kunnissa keskimäärin. Kaikissa kunnissa vanhimpien ikäryhmien (85-vuotiaat) osuus ikääntyneistä kasvaa nopeimmin. Joulukuussa 2008 Kuusikon kunnissa oli säännöllisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-jen piirissä tai lyhytaikaisessa terveydenhuollon vuodeosastohoidossa 31 700 yli 65-vuotiasta henkilöä. Heistä 5 500 kuului ikäryhmään 65–74-vuotiaat ja 26 200 oli ylittänyt 75 vuoden iän.

13 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2008. Van-huspalvelujen Kuusikko-työryhmä. Aila Kumpulainen 14.9.2009. Julkaisu on luettavissa osoitteessa http://www.kuusikkokunnat.fi/SIRA_Files/downloads/VHT2008.pdf.

14

Väestön ikääntyessä palvelujen piirissä olevien määrä ja osuus ikäryhmästä kasvaa sekä hoi-don painopiste muuttuu. Vanhimmasta ikäryhmästä, 85 vuotta täyttäneistä, jo yli puolet oli säännöllisten palvelujen piirissä, kun nuorimman ikäryhmän edustajista vain 5 prosenttia sai säännöllisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kuvio 8. 75 vuotta täyttäneiden käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset / yli 75-vuotias 2004–2008 vuoden 2008 rahanarvossa (ikävakioimaton)

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

11 000

12 000

13 000

04 05 06 07 08 04 05 06 07 08 04 05 06 07 08 04 05 06 07 08 04 05 06 07 08 04 05 06 07 08

Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu

eur/

75 v

uott

a tä

yttä

nyt

Avopalvelut Keskiraskas palv.asuminen Tehostettu palv.as. Vanhainkodit Terveyskeskus sairaalat Perusth lääkärin vo. Erikoissairaan hoito

11 38712 151

10 491

10 098

11 082 11 096

11 813

9 620

10 583

9 958

11 472

10 393

15

33 OOppeettuuss,, kkuullttttuuuurrii jjaa vvaappaaaa--aaiikkaa

OOppeettuussttooiimmeenn kkookkoonnaaiissmmeennoott eeuurrooaa//aassuukkaass

KKuunnttiieenn ooppeettuussttooiimmeenn yyhhtteeeennllaasskkeettttuujjeenn kkuussttaannnnuusstteenn ((eeuurrooaa//aassuukkaass)) vveerrttaaiilluu eeii oollee ppeerruusstteellttuuaa,, kkoosskkaa ooppeettuussttooiimmeenn vvaallttiioonnoossuuuussjjäärrjjeesstteellmmäänn mmuuuuttttuueessssaa vvuuoonnnnaa 11999977 vvaallttiioonnoossuuuuddeett kkoohhddiisstteettttiiiinn ssuuoorraaaann ppaallvveelluujjeenn ttuuoottttaajjiillllee.. TTäämmäänn jjoohhddoossttaa mmeerrkkiittttäävvää oossaa ooppeettuussttooiimmeenn vvaallttiioonnoossuuuukkssiissttaa ssiiiirrttyyii ppooiiss ppeerruusskkuunnnniillttaa kkuunnttaayyhhttyymmiillllee jjaa yykkssiittyyiissiillllee ppaallvveelluujjeenn ttuuoottttaajjiillllee.. SSaammaallllaa ssiiiirrttyyiivväätt mmyyööss nnääiiddeenn ttooiimmiinnttoojjeenn kkuussttaannnnuukksseett..

OOppeettuussttooiimmeenn kkookkoonnaaiisskkuussttaannnnuusstteenn vveerrttaaiilluu kkeerrttooookkiinn eenneemmmmäänn ttooiimmiinnnnaann oorrggaanniissooiinnttiittaavvaassttaa kkuuiinn kkuussttaannnnuussttaassoossttaa.. KKaauuppuunnkkiieenn vväälliillllää oonn eerroojjaa aammmmaattiilllliisseenn kkoouulluuttuukksseenn jjaa aammmmaattttiikkoorrkkeeaakkoouulluunn oorrggaanniissooiinnnniissssaa.. VVaaiinn HHeellssiinnggiillllää,, TTaammppeerreeeellllaa,, TTuurruullllaa jjaa PPoorriillllaa oonn aammmmaattttiikkoorrkkeeaakkoouulluunn kkuussttaannnnuukkssiiaa.. PPoorriissssaa kkookkoo mmaaaakkuunnnnaann sseekkää aammmmaattiilllliinneenn kkoouulluuttuuss eettttää aammmmaattttiikkoorrkkeeaakkoouulluu oovvaatt kkaauuppuunnggiinn oommaassssaa oorrggaanniissaaaattiioossssaa..

Ammatillisen koulutuksen erilainen organisointi vaikuttaa myös kuntien valtionosuuksiin. Kun kuntia listataan valtionosuus euroa/asukas mukaiseen järjestykseen, on Porilla luonnollisesti muita enemmän valtionosuuksia. Sillä on myös sellaisia kustannuksia, mitä muilla ei ole14. Taulukko 4. Opetustoimen nettokustannukset euroa/asukas 2008 (Tilastokeskus)

Esi-opetus

303

Perus-opetus

305

Lukiokoulutus

310

Amm. koulutus

315 Ammatti-

korkea

Kansalais-

opistot Muut

Opetus-toimi

303-345

Helsinki 5 591 109 140 57 24 0 926Espoo 28 897 147 7 22 15 1 116Tampere 33 600 109 192 165 12 8 1 119Vantaa 60 749 104 144 5 10 15 1 087Turku 15 592 121 234 313 12 7 1 294Oulu 9 668 157 11 10 18 873Lahti 1 633 95 23 41 793Kuopio 5 642 140 27 1 815Jyväskylä 7 550 126 4 10 697Pori 10 557 117 415 454 14 38 1 605

Koko maa 19 733 112 58 41 24 13 1 000

14 Vaikka asia on tiedossa, monet kunnat käyttävät tällaisia listoja osoittaakseen, että niiden valtionosuus on pieni ja jonkin toisen suuri, mikä esittäjän mielestä osoittaa valtionosuusjärjestelmän kohtelevan omaa kun-taa väärin.

16

OOmmaa ppeerruussooppeettuuss Peruskoulun ja lukion osalta on mahdollista vertailla oppilaskohtaisia kustannuksia Tilasto-keskuksen talous- ja toimintatilaston ja Opetushallituksen tilaston luvuilla15. Tilastokeskuksen luvuista käytetään tavallisesti oppilaskohtaisia nettokustannuksia. Kun lasketaan oppilaskohtaisia kustannuksia, niihin vaikuttaa myös oppilasmäärän kehitys. Talous- ja toimintatilaston oppilaskohtaiset kustannukset ovat suuremmat kuin Opetushallituk-sen tilaston luvut. Kuvio 9. Oman perusopetuksen nettokustannukset euroa/oppilas 2008 (Tilastokeskus)

3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000

Pori

Kuopio

Vantaa

Lahti

Oulu

Tampere

Jyväskylä

Turku

Espoo

Helsinki

Opetushallituksen tilastot eivät kuvaa kuntien oman perusopetuksen todellisia kustannuksia vaan sitä osaa kustannuksista, jonka Opetushallitus hyväksyy valtionosuuden perustana pidettäviin kustannuksiin (liite 6). Kustannusvertailuissa Opetushallituksen tilastojen antama kuva on vääristynyt. Ne heijastelevat myös opetustoimen valtionosuusjärjestelmän ongel-mia. Suurissa kaupungeissa Vantaata lukuun ottamatta Opetushallituksen tilaston toteutuneet kus-tannukset ovat suuremmat kuin valtion yksikköhinta. Helsingin kohdalla ero on noin 42 miljoo-

15 Opetushallituksen tilastot on julkaistu Opetushallituksen Internet-osoitteessa

http://www.oph.fi/info/rahoitus/. Opetushallituksen tilastossa ei ole mukana sisäisiin vuokriin sisältyviä poistoja, korkoja eikä sisäisiä katteita.

17

naa euroa. Suomen kuntien yhteenlaskettu toteutuneen ja yksikköhinnan välinen ero on yh-teensä 253 miljoonaa euroa. (Liite 7.) Kuntien perusopetuksen kustannuksista siis vain osa on mukana Opetushallituksen hyväksy-missä kustannuksissa. Eroa havainnollistavat seuraavat koko maan luvut (milj. euroa): Tilastokeskus: bruttokustannukset 4 022 OPH: toteutuneet kustannukset 3 567 OPH: laskennalliset kustannukset 3 314 Opetushallituksen tilaston mukaan suurimmat oppilaskohtaiset kustannukset ovat Espoos-sa, Oulussa ja Lahdessa. Helsinki on vasta neljäntenä. Kuvio 10. Oman perusopetuksen kustannukset euroa/oppilas 2008 (Opetushallitus)

4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 7 500

Pori

Kuopio

Vantaa

Tampere

Turku

Jyväskylä

Helsinki

Lahti

Oulu

Espoo

Omat lukiot Lukioiden vertailua vaikeuttaa aikuis- ja iltaopiskelijoiden määrä. Heistä aiheutuu vähemmän kustannuksia kuin tavallisesta lukiolaisesta. Suurimmat omien lukioiden nettokustannukset oppilasta kohti olivat Helsingissä. Opetushallituksen tilastossa suurimmat oppilaskohtaiset kustannukset olivat Espoossa (liitteet 8 ja 9). Espoon kiinteistökustannukset/oppilas ovat 1 463 euroa ja Helsingin 771 euroa/oppilas. Tämä johtuu siitä, että Espoon ulkopuolisella ra-hoituksella toteutetun lukion kiinteistökustannukset ovat täysimääräisinä. Helsingin omista tilakustannuksista mukana on vain osa.

18

Kuvio 11. Oman lukio-opetuksen nettokustannukset euroa/oppilas 2008 (Tilastokeskus)

3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000

Vantaa

Tampere

Kuopio

Pori

Turku

Lahti

Jyväskylä

Oulu

Espoo

Helsinki

Kuvio 12. Omien lukioiden kustannukset euroa/oppilas 2008 (Opetushallitus)

2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000

Vantaa

Turku

Kuopio

Pori

Tampere

Lahti

Helsinki

Jyväskylä

Oulu

Espoo

19

30 35 40 45 50 55 60 65

Vantaa

Kuopio

Pori

Oulu

Helsinki

Tampere

Jyväskylä

Turku

Espoo

Lahti

0 20 40 60 80 100 120 140

Vantaa

Lahti

Pori

Turku

Espoo

Kuopio

Jyväskylä

Oulu

Tampere

Helsinki

Kirjastotoimi Kirjastotoimi on toiminto, jossa ilmenevät suurtuotannon edut. Kun vertaillaan kirjastoai-neiston ja kirjojen hankintaan asukasta kohti käytettyjä euroja, ovat useimpien suurten kau-punkien näin lasketut luvut koko maan keskitasoa pienemmät. Siitä huolimatta kaupunkien kirjastojen kirjavalikoima on monipuolisempi kuin pienten kuntien. Lainalukuihin vaikuttavat myös kaupunkien muut kirjas-tot. Yliopistokaupungeissa ylipistoilla on omat kurssikir-jastot. Kuvio 13. Kirjastojen netto-kustannukset euroa/asukas 2008 (Tilastokeskus) Liikuntatoimi Suurimmat liikuntatoimen net-tokustannukset asukasta kohti ovat Helsingissä ja Tampe-reella. Kuvio 14. Liikunnan ja ul-koilun nettokustannukset euroa/asukas 2008 (Tilasto-keskus)

20

Teatterit ja orkesterit Kulttuuritoimessa suurimmat vertailun ongelmat ovat olleet teattereiden, orkestereiden ja museoiden kohdalla. Tämä johtuu toimintojen erilaisesta organisoinnista. Osa teattereista ja orkestereista on ollut puhtaasti kunnallisia laitoksia, osa yhdistys-, säätiö- ja yhtiöpohjai-sia. Tämän vuoksi kokonaiskuvaa niiden talouden kehityksestä ei ole voinut saada kunnal-listalouden tilastoista. Teattereiden kohdalla melko vertailukelpoiset luvut löytyvät Teatterin tiedotuskeskus ry:n teatteritilastoista16. Kehityksen seuraamisen kannalta teatteritilastoissa parasta on niiden luokittelujen pysyvyys. Tiedot ovat säilyneet samassa muodossa, ja niiden perusteella voi muodostaa pitemmän ajan kehitystä kuvaavia lukusarjoja. Kuvio 15. Teattereiden kunnanosuus euroa/pääsylippu 2008

0 5 10 15 20 25 30 35 Kunnan osuus/pääsylippu e

Tampereen Työväenteatteri

Svenska Teatern

Helsingin Kaupunginteatteri

Åbo Svenska Teatern

Tampereen Teatteri

Porin Teatteri

Jyväskylän Kaupunginteatteri

Lahden Kaupunginteatteri

Kuopion Kaupungiteatteri

Kuviossa 15 on teattereiden saama kunnanosuus jaettu omissa näytöksissä myytyjen lip-pujen määrällä. Kun lasketaan yhteen valtion ja kunnan avustukset, saadaan julkisten avustusten käsite. Kansallisoopperassa julkinen avustus pääsylippua kohti oli lähes 170 euroa. Vastaava luku Kansallisteatterissa oli 53,29 ja Helsingin Kaupunginteatterissa 25,83.

16 Teatterin tiedotuskeskus ry, teatteritilastot 2008.

21

0 20 40 60 80 100 120 140 Julkinen avustus e/kuulija

Lahden KO

Kuopion KO

Tapiola Sinfonietta

Turun KO

Oulun KO

Helsingin KO

Jyväskylän SO

Tampereen KO

0 20 40 60 80 100 Kunnan osuus e/kuulija

Lahden KO

Kuopion KO

Turun KO

Tapiola Sinfonietta

Oulun KO

Jyväskylän SO

Helsingin KO

Tampereen KO

0 5 10 15 20 25 30 Kunnan osuus e/as.

Tapiola Sinfonietta

Helsingin KO

Turun KO

Porin KO

Oulun KO

Jyväskylän SO

Kuopion KO

Tampereen KO

Lahden KO

Kuviot 16, 17 ja 18. Kunnan osuus orkestereiden kustannuksista euroa/asukas ja euroa/kuulija sekä julkinen rahoitus euroa/kuulija 2008 17

Sinfoniaorkesterit ry:n toimintakertomuksissa on kohtalaisen vertailukelpoiset tiedot orkes-tereiden taloudesta. Orkestereiden – kuten teattereidenkin – menojen tai kunnan osuu-den suhteuttaminen asukaslukuun antaa aina samanlaisen tuloksen. Orkestereiden koossa ei kovin suuria eroja ole. Mitä enemmän kau-pungissa on asukkaita, sitä pienempi on osamäärä eli euromäärä/asukas. Tämän vuoksi Helsingin kaupunginorkesterin ja Ta-piola Sinfoniettan näin mitatut kustannukset ovat pienimmät ja Lahden kaupunginorkeste-rin suurimmat. Luku kuvaa kuitenkin kaupun-gin asukaskohtaista panostusta orkesteritoi-mintaan. Orkestereiden keskinäisissä vertailuissa kuu-lijoiden määrään suhteuttaminen antaa toisen näkökulman. Lahden kaupungin osuus orkes-terin kuulijaa kohti on pienin ja Tampereen ja Helsingin osuudet ovat suurimmat. Saman-suuntainen tulos tulee, kun suhteutetaan kuulijamäärä julkiseen rahoitukseen.

17 Suomen Sinfoniaorkesterit ry. Toimintakertomus 2008. Pori Sinfonietta ei ole euroa/kuulija suhteutetussa kuviossa mukana, koska tilaston kuulijamäärää kasvattavat ulkoilmakonserttien noin 40 000 kuulijaa.

22

4 Asumiseen liittyvät kustannukset 2001–200918 Suomen Kiinteistöliitto on tarkastellut vuosittain ns. indeksitalon kustannuksia suurimmissa kaupungeissa. Indeksitalo on normaali 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asun-toa. Asunnon koko on 50 m2. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, sa-moin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Suomen Kiinteistöliitto on käyttänyt indeksitaloa siksi, että saataisiin todellisuutta vastaava kuva kiinteistöverojen ja kunnallisten maksujen vaikutuksesta eri kaupungeissa. Pelkkien energia-, vesi- ja jätevesimaksujen yksikköhintojen vertailu johtaa harhaan, sillä kauko-lämmön, sähkön ja vedenkin perusmaksut määräytyvät kuluttajakiinteistön koon mukaan ja vaihtelevat perusteiltaan kunnittain. Kiinteistöliiton tutkimusten mukaan suurissa kaupungeissa kiinteistöverot ja kunnalliset maksut ovat hieman alhaisemmat kuin koko maassa keskimäärin. Kiinteistöliiton vertai-luissa eivät ole mukana asuntojen hinnat, jotka suurimmissa kaupungeissa ovat muita kal-liimmat. Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista menee jo yli puolet kiinteistöveroon ja kunnallisiin kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Kuntien päättämät ve-ro- ja maksuperusteet vaihtelevat kuitenkin varsin paljon. Vertailua vaikeuttavat kiinteistöverot ja nimenomaan tontista perittävä kiinteistövero19. Kun Helsingin Kampin indeksitalokaksion vuosittaisesta vastikkeesta menee lähes 258 euroa tontin kiinteistöveroon, on määrä Espoossa 42 euroa. Erot johtuvat tontin verotusarvojen eroista, eivät niinkään itse tontin veroprosenteista. Tämän takia asumisen maksut on esi-tetty myös ilman kiinteistöveroja. Kun tarkastellaan kaikkia maksuja ja kiinteistöveroja, kallein on Helsinki ja halvin Oulu. Ero vuodessa on 294 euroa. Jos poistetaan vertailusta kiinteistövero ja tarkastellaan pelkäs-tään maksuja, kallein on Turku ja halvin edelleen Oulu. Ero on näin laskien 234 euroa. Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee indeksitalossa keskimäärin 519 euroa. Kalleinta lämmittäminen on Jyväskylässä (564 e) ja edullisinta Oulussa (384 e). Indeksitalon kaksion asumiseen liittyvät maksut ovat kasvaneet kaupungeissa eri tahtiin. Suurin kasvu on ollut Jyväskylässä, Lahdessa ja Turussa ja pienin Oulussa.

18 Tämä tarkastelu perustuu Suomen Kiinteistöliiton vuosittaisiin vertailuihin. Vertailuja koskevat tiedot ovat Suomen Kiinteistöliiton sivuilla osoitteessa http://www.kiinteistoliitto.fi/uutiset/. 19 Sama ongelma liittyy Veronmaksajain vuosittain tekemiin vertailuihin.

23

Kuvio 19. Indeksitalon asumismaksut ja verot euroa/vuosi 2009

600 700 800 900 1000 1100 1200 1300

Oulu

Espoo

Tampere

Kuopio

Vantaa

Pori

Lahti

Jyväskylä

Turku

Helsinki

Kuvio 20. Indeksitalon asumisen maksut euroa/vuosi 2009

500 600 700 800 900 1 000 1 100

Oulu

Kuopio

Helsinki

Espoo

Tampere

Vantaa

Lahti

Pori

Jyväskylä

Turku

24

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

Kal

lein

1

2009

H

alvi

n 10

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Kallein 1 2001 Halvin 10

Turku (kallein 09)

Jyväskylä

Pori

Lahti (halvin 01)

Vantaa (kallein 01)

Tampere

Helsinki

Espoo

Kuopio

Oulu (halvin 09)

Kuvio 21. Asumisen maksujen (pl. kiinteistövero) muutos % 2001–2009

0 10 20 30 40 50 Muutos %

Oulu

Kuopio

Helsinki

Pori

Vantaa

Espoo

Turku

Tampere

Jyväskylä

Lahti

Kuvio 22. Kaupunkien sijat asumisen maksujen suuruuden perusteella 2001 ja 2009 (Suomen Kiinteistöliitto)

Maksujen korotukset heijastuvat suoraan asumisen kustannuk-siin. Kuviossa 22 on esitetty 10 kaupungin sijat maksujen pe-rusteella vuosina 2001 ja 2009. Kun Lahti oli halvin vuonna 2001, on se vuonna 2009 sijalla 4. Vastaavasti Jyväskylä on noussut toiseksi kalleimmaksi. Oulu on halvin 2009 ja oli kah-deksantena vuonna 2001.

25

5 Asukaskohtaiset menot suhteessa muiden kuntien menoihin Tuottavuuden seuranta Hallitus päätti politiikkariihessään 24.2.2009 velvoittaa 20 suurinta kuntaa laatimaan palve-luidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan kuntien ja valti-on yhteistyönä. Ministeri Kiviniemen totesi 20 suurimman kunnan keskustelutilaisuudessa 03.09.200920 seuraavasti: – Suuret kaupungit ovat avainasemassa palvelutuotannon uudistamisessa. Kuusi suurinta kaupunkia käyttää kolmasosan kuntien menoista ja sata pienintä kuntaa kolme prosenttia. 20 suurimmassa kunnassa on 45 prosenttia Suomen asukkaista ja menoista lähes 50 pro-senttia. Nämä luvut kertovat väistämättä sen, että koko kuntatalouden tasolla merkittävää kustannustehokkuutta voidaan saavuttaa vain, jos tehokkuutta edistäviä ratkaisuja pysty-tään toteuttamaan suurten kaupunkien palveluissa. 20 suurimman kaupungin toimintakulut ja -kate 20 suurimman kaupungin toimintakulut vuon-na 2008 olivat 48,3 prosenttia Manner-Suomen kuntien toimintakuluista. Asukkaita näissä kaupungeissa oli 45,1 prosenttia Man-ner-Suomen asukkaista. Taulukossa 5 on esi-tetty asukasluku, toimintakulut ja toimintakate miljoonina euroina ja asukaslukuun suhteutet-tuina 2008. Kuntien keskinäinen vertailu käy vuosi vuodel-ta yhä vaikeammaksi. Toimintojen organisoin-tierojen vuoksi keskeisten käsitteiden sisältö vaihtelee kunnittain. Kun luvut merkitsevät eri asiaa eri kunnissa, on vertailun tulos luonnol-lisesti väärä. Siitä huolimatta vertaillaan. Sa-moista luvuista pystytään päätymään erilaisiin tulkintoihin. Asukaslukuun suhteutettujen toimintamenojen tai -kulujen perusteella on päätelty pienten kun-tien järjestävän palvelunsa suuria kuntia edulli-semmin. Talouselämä-lehdessä (TE 2/2006) todettiin Helsingin käyttävän rahaa (toimintaku-luja) asukasta kohden 73 prosenttia enemmän kuin Merimasku. Toimintakulujen vertailu antaa siis väärän kuvan, jos vertaillaan kuntien toiminnan tehokkuut-ta.

20 Ministeri Mari Kiviniemi 20 suurimman kunnan keskustelutilaisuudessa 3.9.2009. | Puhe 10/2009. http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/02_puheet/20090903Minist/name.jsp.

26

0

100

200

300

400

Suu

ri T

oim

inta

kulu

t e/a

s P

ieni

.

0 100 200 300 400 Heikompi Toimintakate e/as Parempi

Hki

Espoo

Tre

Vantaa

Turku Oulu

Lahti

Kuopio

Jyväskylä

Pori

Edellisellä sivulla olevassa Talouselämä-lehden taulukossa kuntien toimintakulut on esitetty nousevassa järjestyksessä: toimintakuluiltaan (euroa/asukas) pienin kunta saa sijan 1. Kuviossa 23 on esitetty hajontakuviona 399 Manner-Suomen kunnan toimintakulut ja -kate euroa/asukas. Suurimpien kaupunkien asema on merkitty kuvioon. Kuvio 23. 10 suurimman kaupungin sijoitus toimintakulujen ja toimintakatteen (euroa/asukas) perusteella Manner-Suomen kuntien joukossa 2008

Helsingin näin laskettujen toi-mintakulujen sija on 33. Se ei kuvaa oikeastaan muuta kuin liiketoiminnan laajuutta. Liike-toiminnasta kertyy tuloja, ja ne ovat mukana toimintakattees-sa. Kuviossa ja taulukossa on an-nettu kunnalle sija toimintakat-teen (e/as.) mukaan. Kunta, jonka toimintakatteessa on eniten verorahoituksella katet-tavaa, saa sijan 1 ja kunta, jonka toimintakate näin laskien on vähiten miinusmerkkinen, saa suurimman sijan. Toimintakatteen (e/as.) mu-kaan Helsingin sija on 377. 10 suurimmasta kaupungista kaikkiaan 7:n sija on vähin-tään 300. Tämä kuvaa liikelai-

tosten suurta vaikutusta. Toisaalta sijat kuvaavat toimintakulujen vertailun perusteettomuut-ta. Taustalla on joko tietämättömyys lukujen merkityksestä tai tarkoitushakuisuus.

27

Taulukko 5. 20 suurimman kaupungin asukasluku, toimintakulut ja toimintakate miljoonaa ja euroa/asukas ja sijat euroa/asukas 2008

Asukas-luku

Toiminta-kulut milj.e

Toiminta-kulut e/as.

Toimintakatemilj.e

Toimintakatee/as.

Toim.kulusija e/as.

Toim.katee/as. sija

Helsinki 574 564 3 834,5 6 674 -2 116,7 -3 684 33 377Espoo 241 565 1 245,8 5 157 -1 029,2 -4 261 232 226Tampere 209 547 1 395,6 6 660 -791,8 -3 779 35 361Vantaa 195 419 1 072,0 5 486 -785,7 -4 020 165 300Turku 175 582 1 099,4 6 262 -801,2 -4 563 62 126Oulu 133 550 819,1 6 133 -464,9 -3 481 72 393Lahti 100 080 489,8 4 894 -400,9 -4 006 300 305Kuopio 91 959 506,9 5 512 -361,2 -3 928 156 325Jyväskylä 86 519 431,4 4 986 -327,6 -3 787 270 360Pori 76 403 505,2 6 612 -362,3 -4 742 40 89Lappeenranta 59 657 324,7 5 442 -245,0 -4 106 175 275Rovaniemi 59 353 299,4 5 045 -241,7 -4 073 256 283Vaasa 58 597 379,8 6 482 -286,5 -4 889 43 54Joensuu 58 075 331,0 5 699 -245,3 -4 223 119 243Kotka 54 694 306,2 5 598 -226,2 -4 135 139 269Hämeenlinna 49 057 257,2 5 244 -207,4 -4 227 214 241Mikkeli 48 676 273,1 5 610 -199,1 -4 089 136 280Porvoo 48 227 259,6 5 383 -209,3 -4 341 190 200Hyvinkää 44 987 231,7 5 151 -188,1 -4 181 234 257Nurmijärvi 39 018 174,3 4 468 -144,2 -3 695 354 376

20 suurinta 2 405 529 14 237 5 918 -9 634 -4 005 161 267 Nettokustannusten hahmottelua Tuloslaskelman toimintakuluja paremmin vertailukelpoisia ovat toiminnoittaiset nettokus-tannukset. Niihinkin vaikuttavat erot kuntien toimintojen organisoinnissa. Sosiaali- ja terve-ystoimen nettokustannukset ovat kohtuullisella tasolla vertailukelpoisia. Ne kuvaavat kirjan-pidon mukaisia menoja. Kirjapidon luvut eivät ota huomioon kuntien erilaista palvelutarvet-ta. Usein lukuja on muutettu vertailukelpoisemmiksi käyttämällä ikä- ja tarvevakiointeja. Tässä käytetään kuitenkin pelkästään tilastojen lukuja niitä mitenkään korjaamatta. Kuntien opetustoimi on organisoitu eri tavoin. Eräillä kaupungeilla on omat ammatilliset op-pilaitokset ja jopa ammattikorkeakoulu. Kaikilla pienimmillä kunnilla ei ole omaa lukiota, muutamassa kunnassa on pelkkä ala-aste. Pienissä kunnissa opetustoimen kustannuksia kasvattaa koulujen pieni koko. Opetus- ja kultttuuritoimen yhteenlaskettujen nettokustannusten vertailussa on otettava huomioon se, että suurimmilla kaupungeilla on omat teatterit, orkesterit ja museot. Niiden organisoinnissa on eroja.

28

Liitteessä 11 on 20 suurimman kaupungin seuraavien toimintojen nettokustannukset21 eu-roa/asukas: 1 sosiaali- ja terveystoimi 2 opetus- ja kulttuuritoimi

2a opetustoimi (203–345) 2b muu opetus- ja kulttuuritoimi

3 yleishallinto 4 muut palvelut (410–690) -------------------------------------------------------------- 5=1+2+3+4 nettokustannukset yhteensä 6 korjatut nettokustannukset (nettokustannukset – ammatillinen koulutus – am-

mattikorkeakoulu – kulttuurilaitokset) Taulukossa 6 on 20 suurimman kaupungin sijoitus muiden Manner-Suomen kuntien jou-kossa. Kuviossa 24 on esitetty Manner-Suomen kuntien korjatut nettomenot euroa/asukas 2008 kvartiileittain. Taulukko 6. 20 suurimman kaupungin eri toimintojen nettokustannukset euroa/asukas, sijaluvut 2008

Sosiaali-ja terveys

Opetus-ja kulttuuri-

toimi

siitä:opetus-

toimi

muu op. ja

kulttuuriYleis-

hallintoMuut

410-690

Netto-kustannukset

yhteensä

Korj. netto-kust.

Helsinki 61 109 242 5 122 390 116 136Espoo 267 50 93 14 270 95 137 157Tampere 190 41 90 4 237 375 152 267Vantaa 273 93 109 101 379 254 252 242Turku 150 14 32 9 110 72 43 128Oulu 285 154 287 10 117 361 283 271Lahti 204 207 323 2 264 385 289 318Kuopio 209 220 317 13 157 339 255 283Jyväskylä 328 299 361 11 242 116 314 339Pori 319 3 4 37 112 232 67 319Lappeenranta 195 277 329 24 311 315 281 292Rovaniemi 226 257 288 86 310 266 278 262Vaasa 119 5 8 3 369 280 41 184Joensuu 286 31 59 22 175 286 166 336Kotka 139 282 344 18 89 378 243 274Hämeenlinna 168 329 357 35 216 163 240 249Mikkeli 205 180 230 48 275 320 241 228Porvoo 222 84 100 67 370 106 164 165Hyvinkää 218 86 85 152 354 296 207 204Nurmijärvi 299 141 124 232 371 396 364 363

Sijakeskiarvot 218 143 189 45 243 271 207 251

21 Tiedot Tilastokeskuksen Tiedonantajapalautteesta 2008.

29

Nettokustannukset 2008Euroa/asukas

1 Kallein (100)2 (99)3 (100)4 Halvin (100)

Kuvio 24. Manner-Suomen kuntien korjatut nettomenot22 euroa/asukas kvartiileittain 2008 (Tilastokeskus)

22 Tilastokeskuksen Tiedonantajapalautteen nettomenoihin sisältyvät kunnan toiminnot liiketoimintaa lukuun ottamatta. Toimintojen organisoinnin erilaisuuden takia sitä on korjattu poistamalla siitä poistet-tu ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulut sekä kulttuurilaitokset (teatteri, orkesteri ja museot)

30

Kaikki on suhteellista, niin ovat suurten kaupunkien suuret menotkin. Iltapäivälehtimäisessä ”kuntien tulosluettelossa” on omat ongelmansa, mutta sillä on mahdollisuus rohkaista poh-timaan toimintojen kustannuserojen taustoja. Tilasto ei ole totuus, vaikka olisi virallinen ti-lasto. Se kuvaa vain sitä, mitä sen, mitä kirjanpito osoittaa. Sille, että toiminnot on organi-soitu kunnissa eri tavoin, tilasto ei voi mitään. Palvelujen hyvyydestä tai heikkoudesta eikä kuntien toiminnan tehokkuudesta se ei kerro. Niinpä kirjanpidon mukaisten menojen vähe-neminen ei ole toiminnan tehostumista, vaikka niin suoraviivaisesti tulkitaan. Tuskin kyse on oikeasta tuottavuudenkaan paranemisesta. Edellä osoitettiin, että kuntien toimintakulujen vertailu ei organisaatioerojen takia ole perus-teltua. Siitä huolimatta niitä verrataan.23 Oheisessa taulukossa on esitetty kaupunkien sijoja eri toimintojen nettomenojen suhteen. Tämän suppean yhteenvedon tavoitteena ei ole analysoida palvelukustannusten taustoja, mutta muutaman havainnon niistä tehdä tämänkin tarkastelun perusteella. Eri tutkimuksis-sa on päädytty siihen, että kuntien optimikoko olisi 10 000–20 000 asukaan välillä, koska tällaisten kuntien kustannukset ovat muita pienemmät24. Luoman ja Häkkisen25 mukaan erilaiset kunnat tuottavat palvelut halvimmilla eri toimin-noissa. Tämä käy ilmi myös liitetaulukosta12, jossa on kuntakoon mukaan erilaisten toi-mintojen nettomenot asukasta kohti. Luvut ovat kirjanpidon mukaisia lukuja eivätkä kerro millaisia palveluja ja miten paljon kunta tarjoaa. Kartasta (kuvio 24) ilmenee, että useat pienimpien menojen kvartiilin kunnat sijaitsevat jonkun suuremman kaupungin läheisyydessä. Mielikuva saa tukea liitteestä 13 jossa on esitetty 100 nettokustannuksiltaan pienimmän kunnat asukasluvut. Liitteessä 14 on lueteltu 50 pienimpien ja 50 suurimpien korjattujen nettomenojen kuntaa ja näiden 0–14-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden osuudet. Suurten menojen kunnissa on kes-kimääräistä enemmän yli 65-vuotiaita ja pienimpien menojen kunnissa ikäjakautuma on keskitasoa nuorempi. Sama käy selville myös kuvioista 25 ja 26, joissa on esitettykorjattu-jen nettomenojen sekä 0–14-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden prosenttiosuudet hajontakuvi-oina. Pienet kustannukset näyttävät liittyvän edellä olevan perusteella paljolti kunnan sijaintiin, kehitysvaiheeseen ja siitä johtuvaan ikärakenteeseen, jossa nuorten osuus muita suurem-pi ja vanhusten osuus muita pienempi.

23 Vertailuongelmista mm. seuraavissa artikkeleissa:

Helin, Heikki, Kuntien talouden vertailuongelma: Samat luvut – eri tulkinta. Kuntien talouden vertailu ongel-mallista. Kuntalehti 3/2006. Helin, Heikki, Kunnallistalouden vertailun ongelmia. Kvartti 2/09. http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/09_06_09_Kvartti_2.pdf 24 Asukasluvun ja korjattujen nettomenojen korrelaatiokerroin on -0.094. 25 Luoma Kalevi – Moisio Antti, Kuntakoko, kuntien menot ja palvelutuotannon tehokkuuserot. Vatt-muistioita 69. Helsinki 2005

31

Kuvio 25. Korjatut nettomenot e/as. ja 0–14-vuotiaiden prosenttiosuus26

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

0-14

v. %

3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Korjatut nettomenot e/as.

PoriJyväskylä

KuopioLahti

Oulu

Turku

Vantaa

Tampere

Espoo

Helsinki

Kuvio 26. Korjatut nettomenot e/as. ja 65-vuotiaiden prosenttiosuus27

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

40,0

65-

v %

3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Korjatut nettomenot e/as.

Pori

JyväskyläKuopio

Lahti

Oulu

Turku

Vantaa

Tampere

Espoo

Helsinki

26 Korrelaatiokerroin –0.438. Ikäryhmän % -osuus on vuodelta 2007. 27 Korrelaatiokerroin 0.537. Ikäryhmän % -osuus on vuodelta 2007.

32

Yhteenveto Kunnat ovat joutuneet ottamaan lisää velkaa vuosittain 2000-luvulla huolimatta siitä, että kansantalous on kasvanut. Kuntatalouden hitaan kiristymisen muutti kuntien kujanjuoksuk-si kansantalouden syöksyminen lamaan. Kasvun vuosina kunnille ei kertynyt puskureita laman kohtaamiseen, koska valtio oli pitänyt kuntatalouden sopivan kireänä. Erityisesti kuntien taloutta ovat kiristäneet vuosittain kunnille asetetut lisätehtävät. Valtio maksaa keskimäärin kolmasosan kuntien peruspalvelujen kustannuksista. Kun valtio mak-saa kunnille määräämästään uudesta tehtävästä 100 miljoonaa euroa, aiheutuu siitä kun-nille 300 miljoonan euron menot. On helpompi saada 100 miljoonaa valtion menokehyksiin kuin löytää kunnissa 200 miljoonaa euroa. Kun talous kiristyy, kunnat pyrkivät karsimaan menojaan. Kuntien eri toimintojen kustannukset auttavat vyönkiristyksen kohdistamisessa. Suurten kaupunkien kustannuksia on tarkasteltu lähes vuosittain. Vuosittaiset muutokset eivät ole suuria, mutta pitemmän aikavälin tarkaste-lussa ilmenee selviä muutoksia. Kun lasketaan jonkin toiminnon kustannukset euroina asu-kasta kohti ja asetetaan kaupungit sen mukaan järjestykseen, ei kaupunkien asema suhtees-sa toisiin kaupunkeihin paljon muutu vuodessa. Suurten kaupunkien taloutta ovat tukeneet liikelaitokset. Helsingissä ja Tampereella kau-pungin verotulot ja valtionosuudet eivät riitä peruspalvelujen28 nettokustannuksiin. Taulukko 7. Verorahoitus - peruspalvelujen nettokustannukset euroa/asukas 2000–2008 (Tilastokeskus)

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Helsinki 302,5 212,6 -268,5 -155,9 -127,1 -155,7 -84,9 -29,9 -30,9Espoo 286,6 228,5 107,6 27,8 49,0 94,7 119,0 135,7 120,8Tampere 66,0 97,5 62,2 -0,1 -13,6 -17,4 -11,3 -16,2 -4,0Vantaa 67,4 72,0 45,6 -1,1 -3,4 7,2 26,9 70,3 60,2Turku 40,8 44,7 48,1 3,1 0,3 -25,9 -4,4 20,4 24,2Oulu 86,0 91,8 60,4 19,4 13,6 22,3 24,6 19,4 8,3Lahti 15,6 34,1 31,1 4,5 -10,2 0,7 21,0 24,6 22,1Kuopio 13,0 23,6 30,9 13,2 -2,9 -2,2 2,5 2,7 13,0Jyväskylä 19,7 32,2 21,6 6,0 2,0 2,6 14,1 11,0 16,2Pori 14,1 30,2 27,3 21,4 25,4 12,9 19,9 20,6 39,5

Manner-Suomi 2189,8 2611,3 1907,5 951,0 763,8 860,5 1280,9 1622,3 1962,4 Helsingin sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat olleet suuremmat kuin muiden koko tarkastelukauden ja Porin pienimmät vuosina 1999–2005. Vuonna 2006 pienimmät asukas-kohtaiset nettokustannukset olivat Jyväskylässä. Tampereen kustannukset olivat pienimmät vuosina 1993–1998, mutta ne ovat kasvaneet sen jälkeen niin, että vuonna 2008 ne olivat jo kolmanneksi suurimmat.

28 Sosiaali- ja terveystoimi sekä opetus- ja kulttuuritoimi.

33

Tilastokeskuksen tilastojen ongelmien johdosta Kuusikko-kaupunkien omien sosiaalitoi-men vertailujen arvo kasvanut. Suomen Kuntaliitto on koonnut suurten kaupunkien tervey-denhuollon (ml. vanhustenhuolto) kustannustietoja vuosittain. Asumisen kustannuksia ei löydy suoraan mistään tilastoista. Vertailukelpoisimmat tiedot löytyvät Suomen Kiinteistöliitosta, joka on koonnut ns. tyyppitalon kustannustiedot vuosit-tain. Kun tarkastellaan kaikkia maksuja ja kiinteistöveroja, kallein on Helsinki (1 236 e) ja halvin Oulu (942 e). Jos vertailusta poistetaan kiinteistövero ja tarkastellaan pelkästään maksuja, kallein on Turku (1 038 e) ja halvin edelleen Oulu (804 e). Asumiskustannukset ovat kasvaneet vuosina 2001–2009 hyvin eri tahtiin. Muita suurempi kasvu on ollut Lah-dessa ja Jyväskylässä. Hallitus päätti politiikkariihessään 24.2.2009 velvoittaa 20 suurinta kuntaa laatimaan palve-luidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan kuntien ja valti-on yhteistyönä. 20 suurimman kaupungin toimintakulut vuonna 2008 olivat 48,3 prosenttia Manner-Suomen kuntien toimintakuluista. Asukkaita näissä kaupungeissa oli 45,1 prosent-tia Manner-Suomen asukasluvusta. 20 suurimman kaupungin nettomenot29 euroina asukasta kohti eivät sijoitu Manner-Suomen kuntien kalleimpaan kvartiiliin. Pienimpien menojen kvartiilin suurista kaupungeista sijoittu-vat Lahti, Jyväskylä ja Pori. Suurten kaupunkien sijoitukset eri kvartiileihin korjattujen net-tomenojen perusteella ovat seuraavat: 1 kallein - 2 Turku, Helsinki, Espoo 3 Vantaa, Oulu, Tampere, Kuopio 4 halvin Lahti, Jyväskylä, Pori Pienet kustannukset näyttävät liittyvän edellä olevan perusteella paljolti kunnan sijaintiin, kehitysvaiheeseen ja siitä johtuvaan ikärakenteeseen, jossa nuorten osuus muita suurempi ja vanhusten osuus muita pienempi. Useat pienimpien menojen kvartiilin kunnat sijaitsevat jonkun suuremman kaupungin läheisyydessä.

29 Kyseessä korjatut nettomenot. Poistettu ammatillinen koulutus, ammattikorkeat ja kulttuurilaitokset.

34

Liite 1. Ikävakioitujen terveydenhuollon kustannusten euroa/asukas muutos % 1998–2008 (Suomen Kuntaliitto 2009)

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Helsinki 1,8 6,9 4,3 9,5 8,4 1,9 0,8 5,6 6,3 3,3 8,1Espoo -1,3 3,3 4,8 16,6 3,2 3,6 5,2 4,8 10,3 4,5 7,9Tampere 2,2 2,9 7,6 6,4 9,2 3,7 11,9 6,9 7,8 5,3 7,9Vantaa -3,2 3,5 4,9 10,0 5,9 9,4 5,3 3,1 6,7 0,1 9,7Turku 4,1 2,9 5,7 4,6 5,0 7,5 5,6 9,9 5,9 6,3 8,6Oulu -3,5 -2,1 2,5 4,8 11,1 6,2 6,5 5,4 5,7 4,4 7,2Lahti 1,8 1,4 -0,4 7,6 5,7 12,1 5,0 7,6 2,1 4,8 13,7Kuopio -1,1 -2,8 1,4 3,2 9,8 4,9 10,0 8,4 5,7 7,4 5,9Jyväskylä -0,1 0,8 6,8 4,5 8,1 3,1 8,8 1,0 4,6 7,3 6,5Pori 4,7 -0,8 1,6 5,1 10,3 3,3 10,6 4,6 5,6 5,2 7,5

Kustannuksissa on mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidonkustannuksia sosiaalitoimesta Suurin Pienin Liite 2. Ikävakioidut terveydenhuollon kustannukset euroa/asukas 1997–2008 vuoden 2008 rahanarvossa (Suomen Kuntaliitto 2009)

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Helsinki 1 696 1 681 1 761 1 779 1 895 1 997 1 976 1 932 1 892 2 032 2 031 2 071Tampere 1 398 1 391 1 402 1 462 1 513 1 607 1 617 1 754 1 821 1 890 1 929 1 963Oulu 1 747 1 642 1 575 1 563 1 593 1 772 1 775 1 833 1 876 1 911 1 931 1 953Kuopio 1 664 1 603 1 527 1 500 1 505 1 608 1 637 1 747 1 838 1 873 1 947 1 946Vantaa 1 603 1 511 1 532 1 555 1 664 1 714 1 818 1 858 1 860 1 913 1 853 1 918Turku 1 435 1 454 1 466 1 500 1 525 1 558 1 626 1 664 1 777 1 815 1 867 1 914Espoo 1 474 1 418 1 435 1 457 1 652 1 659 1 668 1 703 1 732 1 842 1 862 1 895Jyväskylä 1 599 1 557 1 537 1 590 1 616 1 698 1 700 1 793 1 760 1 774 1 843 1 852Lahti 1 434 1 422 1 412 1 362 1 426 1 466 1 596 1 625 1 698 1 672 1 696 1 819Pori 1 450 1 479 1 436 1 414 1 444 1 550 1 555 1 667 1 694 1 723 1 758 1 780

Kaikki 1 572 1 541 1 563 1 576 1 576 1 733 1 757 1 792 1 841 1 888 1 906 1 945

35

Liite 3. Terveydenhuollon kustannukset ikävakioituina euroa/asukas 2008 (Suomen Kuntaliitto)

Helsinki Tampere Oulu Kuopio Vantaa Turku Espoo JyväskyläLahti Pori Kaikki

Perusterveydenhuolto 1 109 982 1 002 884 1 009 908 1 018 998 951 915 1 002

Avohoito 504 492 469 452 477 436 494 524 454 412 478

Avoterveydenhuolto 262 285 251 259 279 225 274 307 258 242 262

Hammashuolto 89 80 88 72 97 87 84 71 67 71 83

Kotihoito 153 128 130 121 100 125 136 147 129 99 133

Ympärivuorokaitinen h. 604 489 533 432 532 472 524 474 497 503 524

Terveystoimi 322 187 197 254 144 230 183 129 394 250 245

Sosiaalitoimi 282 302 336 178 388 242 341 345 102 253 279

Erikoissairaanhoito 963 981 951 1 062 909 1 006 877 854 868 865 943

Avohoito 422 380 404 382 361 397 346 343 367 315 383

Somaattinen 311 281 333 265 302 320 268 246 232 246 290

Psykiatrinen 111 98 71 117 59 77 78 97 136 69 94

Laitoshoito 541 602 548 680 548 609 531 511 500 551 559

Somaattinen 416 492 441 532 459 507 433 415 382 437 449

Psykiatrinen 125 110 107 148 89 103 98 95 119 113 111

Yhteensä 2 071 1 963 1 953 1 946 1 918 1 914 1 895 1 852 1 819 1 780 1 945

Yhteensä ikävakioimato 2 094 2 005 1 804 2 003 1 609 2 151 1 599 1 839 2 002 2 051 1 945 Liite 4. Terveydenhuollon ikäryhmittäiset kustannukset (euroa/ikäryhmän asukas) 2008 (Suomen Kuntaliitto) Ikäryhmät 0-6 7-14 15-49 50-64 65-74 75-84 85+ Yhteensä

Helsinki 1 234 1 151 993 1 741 3 651 8 378 20 294 2 094Tampere 1 176 897 912 1 658 3 463 8 339 19 666 2 054Oulu 1 111 1 002 947 1 665 3 073 8 309 19 663 1 804Kuopio 1 364 1 016 1 143 1 632 3 081 6 976 16 487 2 003Vantaa 864 849 997 1 537 3 324 7 621 20 225 1 609Turku 1 237 1 106 982 1 483 3 226 7 806 18 103 2 151Espoo 901 958 931 1 505 3 259 8 214 19 148 1 599Kotka 1 054 773 989 1 552 3 292 7 128 18 183 2 181Jyväskylä 1 257 788 950 1 531 3 208 7 016 18 728 1 839Lahti 1 002 929 1 029 1 406 2 779 6 892 18 202 2 002Pori 1 121 849 1 000 1 385 2 685 6 353 19 322 2 051Kaikki 1 111 989 979 1 599 3 316 7 838 19 308 1 945

Mediaani 1 144 943 985 1 544 3 242 7 714 18 938 2 003

36

Liite 5. Oman perusopetuksen kustannukset euroa/oppilas 2008 (Opetushallitus)

Perusopetus 2008

Oppilas-määrä Opetus

Majoitus ja

kuljetusOppilas-ruokailu

Muu oppi-lashuolto

Sisäinenhallinto

Kiinteistö-jen ylläpito Yhteensä

Helsinki 37 295 4 428 139 354 342 386 936 6 585

Espoo 25 758 4 820 104 444 298 479 1 046 7 191

Tampere 16 430 4 171 99 436 187 462 644 5 999

Vantaa 20 686 3 768 97 382 185 383 1 074 5 889

Turku 13 159 3 905 118 473 120 429 1 180 6 226

Oulu 11 753 4 429 152 332 214 642 924 6 693

Lahti 8 450 4 466 151 384 290 252 1 125 6 668

Kuopio 8 485 4 139 142 372 268 227 652 5 801

Jyväskylä 6 192 4 185 91 350 399 454 772 6 252

Pori 6 712 3 818 124 467 125 291 951 5 775 ** Liite 6. Oman perusopetuksen toteutuneiden kustannusten ja valtionosuusperusteiden vertailu 2008 (Opetushallitus) Perusopetus Laskennallinen Toteutuneet Yksikkö- Erotus Kokonaisero

2 008 oppilas- kustannukset hinta e/opp. euroa

määrä e/opp. milj.e

Helsinki 37 892 7 182 6 068 1 114 42,2Espoo 26 162 7 207 6 097 1 111 29,1

Tampere 16 838 6 404 5 792 612 10,3

Vantaa 20 990 6 062 6 173 -111 -2,3

Turku 13 794 6 885 6 570 316 4,4

Oulu 11 954 6 737 5 622 1 114 13,3

Lahti 8 817 6 725 6 095 631 5,6

Kuopio 8 664 6 369 5 790 578 5,0

Jyväskylä 6 314 6 557 5 873 684 4,3

Pori 6 947 5 975 5 932 42 0,3

37

Liite 7. Omien lukioiden kustannukset euroa/oppilas 2008 (Opetushallitus) Lukio Opiske- Opetus Oppilas- Muu Sisäinen Kiinteistöjen Yhteensä

2008 lijoita tus ruokailu oppilas hallinto ylläpito

Oph 18 v. huolto

Helsinki 9 094 4 137 292 0 361 771 5 561

Espoo 5 327 4 257 397 6 415 1 463 6 538

Tampere 3 572 4 045 307 0 641 527 5 519

Vantaa 3 887 3 269 225 0 424 707 4 626

Turku 4 036 3 401 346 1 476 773 4 998

Oulu 3 501 4 428 292 0 768 508 5 996

Lahti 1 686 4 307 265 4 283 692 5 551

Kuopio 2 383 3 990 308 3 268 438 5 007

Jyväskylä 1 899 3 990 282 0 478 966 5 717

Pori 1 641 4 037 333 1 297 753 5 420 Liite 8. Omien lukioiden toteutuneiden kustannusten ja valtionosuusperusteiden vertailu 2008 (Opetushallitus) 2008 Opisk. Yli Toteut. kust. Valt. osuuden Edell. Kokonaisero

Lukio määrä 18 v. e/opisk. lask. peruste erotus milj.e

Oph aloit. e/opisk.

Helsinki 8 542 552 5 908 5 537 371 3,295

Espoo 5 126 201 6 336 5 296 1 040 5,456

Tampere 3 218 354 5 616 5 359 257 0,882

Vantaa 3 502 385 4 715 5 392 -678 -2,529

Turku 3 675 361 5 090 5 391 -300 -1,169

Oulu 3 303 198 6 020 5 568 452 1,546

Lahti 1 681 6 5 409 5 600 -191 -0,322

Kuopio 2 189 194 5 177 5 563 -386 -0,889

Jyväskylä 1 641 258 5 740 5 453 286 0,514

Pori 1 388 253 5 691 5 553 138 0,213

38

Liite 9. Indeksitalon kaksion asumiskustannukset euroa/m2/kk 2009 (Suomen Kiinteistöliitto)

Kauko- Vesi Jäte- Kiinteistö Ilman kiin-

2009 Tontti Rakennus lämpö Jätevesi Sähkö huolto Yhteensä verot teistöveroa

Helsinki 0,43 0,09 0,92 0,37 0,14 0,11 2,06 0,52 1,54Espoo 0,07 0,09 0,85 0,45 0,13 0,11 1,70 0,16 1,54Tampere 0,15 0,13 0,92 0,40 0,14 0,09 1,83 0,28 1,55Vantaa 0,15 0,13 0,86 0,47 0,14 0,11 1,86 0,28 1,58Turku 0,17 0,12 0,98 0,47 0,13 0,15 2,02 0,29 1,73Oulu 0,14 0,09 0,64 0,44 0,15 0,11 1,57 0,23 1,34Lahti 0,12 0,15 0,91 0,46 0,15 0,11 1,90 0,27 1,63Kuopio 0,19 0,18 0,77 0,49 0,14 0,09 1,86 0,37 1,49Jyväskylä 0,14 0,15 0,94 0,53 0,15 0,09 2,00 0,29 1,71Pori 0,08 0,10 0,87 0,55 0,16 0,14 1,88 0,18 1,71

Keskiarvo 0,16 0,12 0,87 0,46 0,14 0,11 1,87 0,29 1,58

Kiinteistövero

Liite 10. Indeksitalon kaksion asumiskustannukset euroa / vuosi 2009 (Suomen Kiinteistöliitto)

Kauko- Vesi Jäte- Kiinteistö Ilman kiin-

2009 Tontti Rakennus lämpö Jätevesi Sähkö huolto Yhteensä verotteistöveroa

Helsinki 258 54 552 222 84 66 1 236 312 924Espoo 42 54 510 270 78 66 1 020 96 924Tampere 90 78 552 240 84 54 1 098 168 930Vantaa 90 78 516 282 84 66 1 116 168 948Turku 102 72 588 282 78 90 1 212 174 1 038Oulu 84 54 384 264 90 66 942 138 804Lahti 72 90 546 276 90 66 1 140 162 978Kuopio 114 108 462 294 84 54 1 116 222 894Jyväskylä 84 90 564 318 90 54 1 200 174 1 026Pori 47 59 520 329 93 82 1 130 106 1 024

Keskiarvo 98 74 519 278 86 66 1 121 172 949

Kiinteistövero

39

Liite 11. 20 suurimman kaupungin eri toimintojen nettokustannukset euroa/asukas 2008

As

Sosiaali-ja terveys

Opetus-ja kulttuuri-

toimi

siitä:opetus-

toimi

siitä:muu op. ja

kulttuuriYleis-

hallintoMuut

410-690

Netto-kustannukset

yhteensä

Korjautut. netto-kust.

Helsinki 3 301 1 265 926 339 202 41 4 809 4 684Espoo 2 820 1 425 1 116 309 134 358 4 738 4 642Tampere 2 964 1 458 1 119 339 150 98 4 670 4 313Vantaa 2 810 1 286 1 087 199 63 251 4 410 4 382Turku 3 045 1 625 1 294 331 208 378 5 256 4 709Oulu 2 780 1 202 873 329 204 127 4 313 4 302Lahti 2 940 1 143 793 350 138 63 4 283 4 167Kuopio 2 930 1 125 815 310 183 169 4 407 4 266Jyväskylä 2 687 1 023 697 326 147 342 4 198 4 086Pori 2 703 1 860 1 605 255 208 262 5 034 4 165Lappeenranta 2 952 1 058 782 276 115 201 4 326 4 236Rovaniemi 2 902 1 078 871 207 116 238 4 334 4 334Vaasa 3 117 1 847 1 501 346 76 232 5 272 4 560Joensuu 2 777 1 476 1 196 280 172 225 4 650 4 094Kotka 3 061 1 053 756 297 227 86 4 426 4 289Hämeenlinna 3 001 964 706 258 156 315 4 436 4 367Mikkeli 2 939 1 170 937 233 130 194 4 433 4 433Porvoo 2 911 1 315 1 098 217 76 349 4 652 4 626Hyvinkää 2 917 1 307 1 129 178 91 219 4 534 4 491Nurmijärvi 2 745 1 218 1 060 158 74 -71 3 966 3 966

20 aritm keskiar 2 915 1 295 1 018 277 144 204 4 557 4 356 Liite 12. Nettomenot euroa/asukas kuntakoon mukaan 2008

KuntakokoSosiaali-

ja terveys

Opetus-ja kulttuuri-

toimi

siitä:opetus-

toimisiitä:

kulttuuriYleis-

hallintoMuut

410-690

Netto-kust.

yhteensä

Korjautut. netto-kust.

-2 000 3 155 1 039 863 176 337 328 4 858 4 8422 001 - 5 000 2 962 1 148 988 159 261 290 4 660 4 6485 001 - 8 000 2 991 1 173 1 010 163 135 296 4 595 4 5648 001 - 15 000 2 751 1 232 1 056 176 260 295 4 538 4 49715 001 - 30 000 2 819 1 128 933 195 110 239 4 296 4 27030 001 - 50 000 2 679 1 189 971 218 251 217 4 336 4 25850 001 - 2 919 1 328 1 029 300 156 205 4 608 4 349Manner-Suomi 2 936 1 155 978 177 233 286 4 609 4 575

40

Liite 13. 100 pienimpien kustannusten euroa/asukas kuntaa 2008 (korjatut nettomenot)

Sija KuntaAsukas-

luku Sija KuntaAsukas-

luku Sija KuntaAsukas-

luku

399 Merimasku 1 658 366 Kaskinen 1 478 333 Laihia 7 692398 Pyhäranta 2 236 365 Karjalohja 1 481 332 Kärkölä 4 927397 Oripää 1 393 364 Muurla 1 562 331 Joutseno 10 656396 Tuulos 1 643 363 Nurmijärvi 39 018 330 Ulvila 13 707395 Kerava 33 546 362 Muurame 9 178 329 Orivesi 9 632394 Lemu 1 818 361 Lemi 3 059 328 Laitila 8 470393 Masku 6 558 360 Järvenpää 38 288 327 Kälviä 4 593392 Lappi 3 255 359 Pernaja 3 944 326 Myrskylä 2 010391 Taipalsaari 4 914 358 Vahto 1 918 325 Nokia 30 951390 Liljendal 1 469 357 Ruokolahti 5 730 324 Korsnäs 2 219389 Hollola 21 747 356 Haukipudas 18 371 323 Kajaani 38 132388 Pukkila 2025 355 Hausjärvi 8647 322 Mynämäki 8 026387 Luvia 3 317 354 Jokioinen 5 767 321 Himanka 3 038386 Pertteli 4 035 353 Mäntsälä 19 432 320 Tornio 22 487385 Pirkkala 16 154 352 Janakkala 16 589 319 Pori 76 403384 Nurmo 12 677 351 Siuntio 5 871 318 Lahti 100 080383 Ylöjärvi 27 003 350 Tuusula 36 386 317 Kuusjoki 1 723382 Kontiolahti 13 490 349 Rymättylä 2 163 316 Naantali 14 306381 Piikkiö 7 571 348 Kiikala 1 813 315 Askainen 1 007380 Marttila 2 030 347 Lieto 15 772 314 Tyrnävä 6 148379 Aura 3 852 346 Kalajoki 9 497 313 Liminka 8 576378 Renko 2 364 345 Noormarkku 6 125 312 Pyhäselkä 7 851377 Nastola 15 044 344 Kylmäkoski 2 612 311 Luoto 4 651376 Rusko 3 840 343 Pälkäne 6 989 310 Askola 4 761375 Sauvo 3 027 342 Kangasala 28 227 309 Nakkila 5 782374 Raisio 24 147 341 Lempäälä 19 753 308 Halikko 9 784373 Pornainen 4 975 340 Kaarina 22 776 307 Oulunsalo 9 511372 Ruotsinpyhtää 2 900 339 Jyväskylä 86 519 306 Ilmajoki 11 680371 Kempele 15 320 338 Laukaa 17 763 305 Kuhmalahti 1 060370 Hämeenkoski 2 136 337 Kiiminki 12 766 304 Luumäki 5 179369 Siilinjärvi 20 769 336 Joensuu 58 075 303 Kuru 2 759368 Tammela 6 617 335 Vihti 27 628 302 Loppi 8 146367 Hattula 9 596 334 Vesilahti 4 248 301 Liperi 12 056

300 Sammatti 1364

Kajaani ei vertailukelpoinen, koska sen sosiaali- ja terveysmenot ovatmaakunnalla.

41

Liite 14. 50 pienintä ja suurinta korjattujen nettomenojen e/asukas kuntaa 200830

30 Ikärakennetiedot vuodelta 2007.

Sija Pienimmät0-14 v

%65 -v

%Netto-menot

Asukas.-luku Sija Suurimmat

0-14 v %

65 -v %

Netto-menot

Asukas.-luku

350 Tuusula 23 10 4 033 36 386 1 Velkua 14 19 6 958 264351 Siuntio 22 11 4 030 5 871 2 Korppoo 12 24 6 278 845352 Janakkala 19 17 4 029 16 589 3 Savukoski 12 23 6 037 1 216353 Mäntsälä 23 13 4 029 19 432 4 Vaala 16 25 6 004 3 470354 Jokioinen 20 17 4 022 5 767 5 Utsjoki 13 19 5 996 1 322355 Hausjärvi 21 15 4 008 8 647 6 Pulkkila 15 21 5 918 1 567356 Haukipudas 26 10 4 002 18 371 7 Kemijärvi 12 26 5 837 8 658357 Ruokolahti 14 25 4 002 5 730 8 Ranua 21 19 5 832 4 428358 Vahto 22 13 3 990 1 918 9 Enontekiö 13 18 5 813 1 915359 Pernaja 18 17 3 984 3 944 10 Rantsila 20 23 5 791 2 000360 Järvenpää 19 11 3 981 38 288 11 Kauniainen 20 17 5 784 8 545361 Lemi 18 20 3 977 3 059 12 Iniö 12 26 5 744 250362 Muurame 24 11 3 971 9 178 13 Savonranta 10 27 5 744 1 155363 Nurmijärvi 24 10 3 966 39 018 14 Houtskari 15 25 5 740 621364 Muurla 21 16 3 962 1 562 15 Lavia 12 26 5 739 2 086365 Karjalohja 18 21 3 954 1 481 16 Loviisa 14 22 5 737 7 381366 Kaskinen 12 21 3 952 1 478 17 Puumala 10 28 5 722 2 645367 Hattula 19 15 3 950 9 596 18 Pudasjärvi 18 21 5 721 9 031368 Tammela 18 19 3 942 6 617 19 Salla 11 27 5 713 4 308369 Siilinjärvi 21 13 3 940 20 769 20 Rautavaara 11 30 5 594 1 949370 Hämeenkoski 16 22 3 937 2 136 21 Puolanka 13 25 5 587 3 183371 Kempele 26 9 3 928 15 320 22 Pylkönmäki 14 30 5 587 935372 Ruotsinpyhtää 16 20 3 921 2 900 23 Pelkosenniem 10 25 5 582 1 046373 Pornainen 28 10 3 920 4 975 24 Hyrynsalmi 13 26 5 552 2 877374 Raisio 18 16 3 916 24 147 25 Kestilä 17 24 5 527 1 572375 Sauvo 17 18 3 911 3 027 26 Hanko 15 19 5 513 9 657376 Rusko 24 11 3 898 3 840 27 Yli-Ii 24 20 5 509 2 192377 Nastola 19 14 3 892 15 044 28 Kivijärvi 18 27 5 504 1 363378 Renko 18 19 3 887 2 364 29 Ilomantsi 12 27 5 498 6 052379 Aura 21 13 3 886 3 852 30 Heinävesi 13 27 5 466 4 065380 Marttila 16 22 3 879 2 030 31 Ristijärvi 10 30 5 457 1 548381 Piikkiö 21 14 3 856 7 571 32 Tervola 17 25 5 446 3 476382 Kontiolahti 23 11 3 842 13 490 33 Kannonkoski 15 28 5 413 1 609383 Ylöjärvi 23 12 3 834 27 003 34 Kesälahti 14 26 5 395 2 533384 Nurmo 23 11 3 829 12 677 35 Utajärvi 18 21 5 370 3 045385 Pirkkala 22 12 3 826 16 154 36 Vesanto 13 29 5 328 2 437386 Pertteli 21 14 3 821 4 035 37 Nauvo 15 21 5 324 1 427387 Luvia 18 18 3 809 3 317 38 Posio 13 23 5 311 4 020388 Pukkila 20 18 3 808 2 025 39 Valtimo 12 26 5 294 2 508389 Hollola 20 14 3 790 21 747 40 Rääkkylä 13 26 5 268 2 671390 Liljendal 17 19 3 771 1 469 41 Lehtimäki 14 24 5 257 1 848391 Taipalsaari 20 16 3 764 4 914 42 Pihtipudas 18 23 5 229 4 700392 Lappi 18 19 3 737 3 255 43 Isojoki 15 27 5 220 2 458393 Masku 23 12 3 703 6 558 44 Multia 16 29 5 220 1 953394 Lemu 25 11 3 689 1 818 45 Kiuruvesi 17 23 5 192 9 400395 Kerava 18 11 3 681 33 546 46 Sodankylä 15 19 5 188 8 872396 Tuulos 18 20 3 673 1 643 47 Reisjärvi 20 19 5 180 2 990397 Oripää 18 20 3 596 1 393 48 Pyhäntä 22 15 5 178 1 701398 Pyhäranta 17 19 3 523 2 236 49 Inari 15 16 5 176 6 866399 Merimasku 22 12 3 442 1 658 50 Rautalampi 14 26 5 163 3 538