SUURTYÖNANTAJANTYEL-MAKSU 2015

3 00

0 2

.201

5

SISÄLLYS

HYVÄ ASIAKKAAMME .................................................................................... 5

TYEL-VAKUUTUSMAKSU VUONNA 2015 .................................................. 6

Keskimääräinen TyEL-maksu ................................................................. 6

TyEL-perusmaksu ................................................................................... 6

Työntekijän eläkemaksu ......................................................................... 7

Työnantajan koko vaikuttaa maksuun..................................................... 8

Ennakkomaksun määräytyminen ............................................................ 8

Lopullinen maksu vuosilaskennassa ...................................................... 8

Tilapäisen työnantajan maksu ................................................................ 9

MAKSUN ALENNUKSET ................................................................................ 9

Asiakashyvitys ........................................................................................ 9

Suuruusalennus konsernin palkkasumman mukaan .............................. 10

Maksutappioalennus työnantajan koon mukaan ..................................... 10

TYÖKYVYTTÖMYYSMAKSU PERUSTUU MAKSULUOKKAAN .................. 11

Työkyvyttömyysriski määrittää maksuluokan ......................................... 11

Maksuluokkien maksutasot eroavat ....................................................... 12

Eläkemeno syntyy uusista eläkkeistä ..................................................... 13

Eläkemenon suuruus .............................................................................. 14

Eläkemeno voi pienentää edistämällä työhyvinvointia ........................... 15

Eläkevastuu voi jakaantua eri työnantajille ............................................. 16

Maksuluokan merkitys riippuu työnantajan koosta ................................ 17

Uuden yrityksen maksuluokka ................................................................ 17

Yritysjärjestelyjen vaikutus maksuluokkaan ........................................... 19

Maksuluokka on eläkeyhtiökohtainen..................................................... 20

KONSERNITEKNIIKAN KÄYTTÖ ................................................................... 21

Konsernitekniikan vaikutus maksuun ..................................................... 21

Konsernitekniikan soveltamisen edellytykset…………………………… .. 21

TEL:n aikana tehdyt konsernisopimukset ............................................... 21

ILMARISEN PALVELUT JA YHTEYSTIEDOT ................................................. 22

3

4

5

HYVÄ ASIAKKAAMMESuurtyönantajan TyEL-maksu 2015 -esite kertoo, miten maksu määräytyy ja kuinka työnantaja voi mahdollisesti itse vaikuttaa maksun määrään. Työeläkemaksu on yritykselle merkittävä kustannuserä. Suurin osa maksusta kuluu maksussa oleviin eläkkeisiin. Noin neljännes maksusta rahastoidaan tulevien vuosien eläkkeitä varten.

Vuoden 2015 TyEL-maksu on keskimäärin 24,0 prosenttia palkkasummasta. Suurtyönantajan maksu voi poiketa huomattavastikin keskimääräisestä maksusta mm. sen perusteella, mihin maksuluokkaan yritys kuuluu. Maksuluokka perustuu yrityksen omaan työkyvyttömyysriskiin, jota yritys voi alentaa omalla työhyvinvointia ylläpitävällä toiminnallaan ja säästää näin TyEL-maksussa. Ilmarinen tukee kuntoutus- ja työhyvinvointipalveluillaan asiakasyritysten henkilöstön työhyvinvointia, mikä osaltaan pienentää yrityksen työkyvyttömyysriskiä. Maksuluokkamallin kuvaus onkin esitteen keskeisin osa.

Yrityksellänne on mahdollisuus saada ennakkotieto tulevasta maksuluokasta jo ennen kuin olemme laskeneet lopullisen maksuluokan. Suurimmille yrityksille laskemme ennusteen noin kaksi vuotta ennen uuden maksuluokan voimaantuloa ja keskisuurille noin vuotta aikaisemmin. Kaikki maksuluokkien piiriin kuuluvat yritykset saavat tiedon tulevasta maksuluokastaan vuosittain alkusyksystä.

Suurtyönantajan maksua alentavat merkittävästi myös erilaiset maksun alennukset. Ennakkomaksussa otamme huomioon yrityksenne maksuluokan sekä asiakashyvityksen, jotta ennakkomaksu vastaisi mahdollisimman hyvin lopullista maksuanne. Laskemme ennakkomaksun tarpeenne mukaan uudelleen, kun ilmoitatte uuden palkkasumman.

Lisätietoja yrityksenne TyEL-maksusta saatte omalta Ilmarisen yhteyshenkilöltänne.

6

TYEL-VAKUUTUSMAKSU VUONNA 2015

Yksityisalojen työntekijät kuuluvat työntekijän eläkelain (TyEL) piiriin työsuhteen pituudesta ja palkasta riippumatta. TyEL-maksua maksetaan 18–67-vuotiaiden ansioista, joista eläkettäkin karttuu. Myös eläkkeen rinnalla saadut ansiot kuu-luvat TyEL:n piiriin.

TyEL-maksu lasketaan prosentteina työnte-kijöiden palkoista. Myös työntekijät osallistuvat eläkkeiden kustannuksiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa TyEL-vakuutusmaksun tason vuosittain työeläkeyhtiöi-den hakemuksesta. Vuonna 2015 maksu on keski-määrin 24,0 prosenttia palkoista. Eri työnantajien maksu vaihtelee, sillä erilaiset alennukset voivat pienentää perusmaksua. Lisäksi yrityksen omat työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat suurimpien yritysten maksuun.

Keskimääräinen TyEL-maksu Aikaisempaan työmarkkinajärjestöjen sopimuk-seen perustuen vuoden 2015 keskimääräinen TyEL-maksu on 24,0 prosenttia palkoista, kun asiakashyvitykset ja muut pienemmät alennukset on otettu huomioon. Asiakashyvityksen on arvioitu alentavan maksua keskimäärin 0,5 prosenttia pal-koista. Vuonna 2014 tämä keskimääräinen maksu oli 23,6 prosenttia.

Alle 53-vuotiaan työntekijän oma maksuosuus on 5,70 prosenttia ja tätä vanhempien 7,20 pro-senttia palkasta. Keskimäärin työntekijän eläke-maksu on 6,00 prosenttia.

Kun keskimääräisestä maksusta vähennetään keskimääräinen työntekijän eläkemaksu, työnan-tajan osuudeksi jää keskimäärin 18,00 prosenttia palkoista.

Syksyllä 2014 eläkeuudistuksen yhteydessä sovittiin, että TyEL-maksu vuonna 2016 on 24,4 prosenttia. Vuoden 2016 perittävä TyEL-maksu on kuitenkin 24,0 prosenttia palkoista, kun maksua pienennetään tilapäisesti maksunalennuksella, jonka suuruus on 0,4 prosenttia palkoista. Vuoden 2016 TyEL-maksusta ja maksunalennuksen yksi-tyiskohdista sovitaan tarkemmin vuonna 2015.

VanhuuseläkeosaMaksun vanhuuseläkeosan suuruuteen vaikuttavat työntekijän ikä ja sukupuoli. Naisten vanhuuselä-keosa on suurempi kuin samanikäisten miesten. Vanhuuseläkeosaa maksetaan 18–54-vuotiaista työntekijöistä. Keskimäärin se on 2,9 prosenttia palkoista.

Työkyvyttömyyseläkeosa Perusmaksuun sisältyvä työkyvyttömyyseläke-osa on vuonna 2015 keskimäärin 0,8 prosenttia palkoista.

2015 2014

Keskimääräinen TyEL-maksu 24,0 23,6

Työntekijän osuus keskimäärin -6,00 -5,85

Työnantajan osuus keskimäärin 18,00 17,75

Keskimääräinen TyEL-maksu, % palkoista

2015 2014

Vanhuuseläke 2,9 2,9

Työkyvyttömyyseläke 0,8 0,9

Tasausosa 19,9 19,3

Muut osat 1,1 1,1

Yhteensä 24,7 24,2

TyEL-perusmaksu, % palkoista

TyEL-perusmaksuAlentamaton TyEL-perusmaksu on vakuutetun iästä ja sukupuolesta riippumaton. Vuonna 2015 perusmaksu on 24,7 prosenttia palkasta. Vuonna 2014 se oli 24,2 prosenttia palkasta. Perusmaksun muodostavat vanhuuseläkeosa, työkyvyttömyyselä-keosa, tasausosa ja muut osat.

7

2015 2014

Alle 53-vuotiaat 5,70 5,55

Vähintään 53-vuotiaat 7,20 7,05

Keskimäärin 6,00 5,85

Työntekijän eläkemaksu, % palkasta

TyEL:n mukainen perusmaksu on iästä riippumatta 24,7 prosenttia palkasta maksuluokassa 4.

TyEL-vakuutusmaksun osat 2015

tämä on MALLI!!!!

TYEL-VAKUUTUSMAKSUN OSAT 2015

0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66

% palkoista

Työntekijän ikä

24,70

vanhuus työkyvyttömyys

tasausosa

muut

TyEL:n mukainen 24,7 prosentin perusmaksu on iästä riippumaton tasamaksu maksuluokassa 4.

0

5

10

15

20

30

24,7

18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66

tasausosa

% palkoista

Työntekijän ikä

vanhuustyökyvyttömyys muut

25

Työkyvyttömyysmaksun suuruuteen vaikuttavat työntekijän ikä, maksuluokka ja yrityksen koko. Maksuluokka perustuu yrityksen työkyvyttömyys-riskiin. Maksuluokkia on 11, ja niissä kaikissaon työkyvyttömyysriskin perusteella määritelty eritasoinen maksu. Maksuluokka 4 on perus-luokka, jonka maksu vastaa keskimääräistä riskiä. Suuremmissa yrityksissä maksuluokan vaikutus on merkittävämpi kuin pienemmissä. Maksuluokka-mallista kerromme tarkemmin sivuilla 11–20.

Työkyvyttömyyseläkeosa sisältää myös työky-vyttömyysriskin hallintaosan, jolla kustannetaan työkyvyn ylläpidosta aiheutuvia kuluja.

TasausosaTasausosa määritellään sen suuruiseksi, että TyEL:n mukainen perusmaksu on iästä ja sukupuolesta riippumatta 24,7 prosenttia pal-kasta maksuluokassa 4. Keskimäärin tasausosa on 19,9 prosenttia palkasta vuonna 2015. Tasausosan suuruus vaihtelee työntekijän iän mukaan.

Maksun tasausosalla rahoitetaan muun muassa• eläkkeiden indeksikorotukset• rahastoimattomat työkyvyttömyyseläkkeet• osa-aikaeläkkeet• vanhuuseläkkeiden rahastoimaton osa• perhe-eläkkeet• kuntoutustukeen ja kuntoutusrahaan liittyvät kuntoutuskorotukset• lapsikorotukset

Muut osatMaksutappio-osa, hoitokustannusosa ja lakisää-teisten maksujen osa ovat vuonna 2015 yhteensä noin 1,1 prosenttia palkoista. Työntekijän iällä ja

sukupuolella ei ole merkitystä näihin osiin.Maksutappio-osan suuruus riippuu yrityksen

koosta. Pienimmillä yrityksillä se on 0,34 prosenttia palkkasummasta ja suurimmilla 0,001 prosenttia.

Hoitokustannusosa vuonna 2015 ilman ns. suuruusalennusta on 0,7086 prosenttia palkoista. Hoitokustannusosa on kuitenkin aina vähintään 790 euroa.

Lakisääteisten maksujen osa on noin 0,1 prosenttia palkoista. Lakisääteisiä maksuja ovat Eläketurvakeskuksen kustannukset, oikeushallinto-maksu ja finanssivalvontamaksu.

Työntekijän eläkemaksu53 vuotta täyttäneen työntekijän eläkemaksu on suurempi kuin nuoremman. Korkeampi maksu johtuu vanhempien työntekijöiden paremmasta eläkkeen karttumasta. Korotettu maksu pidätetään 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.

Vuonna 2015 työntekijän eläkemaksu on alle 53-vuotiaasta 5,70 prosenttia ja 53 vuotta täyttä-neestä 7,20 prosenttia palkasta.

Kaikkien työntekijöiden maksuosuus on keskimäärin 6,00 prosenttia palkkasummasta, jos yrityksen henkilöstön ikäjakauma vastaa koko työikäisen väestön ikäjakaumaa.

8

Työnantajan koko vaikuttaa maksuunTyEL-maksu määräytyy eri tavalla erikokoisilla työnantajilla. Yrityksen koon kasvaessa omien eläketapausten merkitys suurenee. Suurimmilla työnantajilla työkyvyttömyysmaksutaso määräytyy yrityksen omien työkyvyttömyyseläketapausten perusteella. Työnantajan koko vaikuttaa myös maksutappio-osan suuruuteen.

Maksun laskentaan vaikuttava työnantajan koko määräytyy kokonaispalkkasumman perus-teella. Tietyn vuoden TyEL-maksua laskettaessa työnantajan koon perusteena on työnantajan kahden vuoden takainen palkkasumma. Koko-naispalkkasummaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki yrityksen työntekijöille maksetut palkat riip-pumatta siitä, onko heidät vakuutettu yhdessä vai useammassa vakuutuksessa tai eri eläkeyhtiöissä.

Vuoden 2015 TyEL-maksun laskennassa työnantajan koon määrittävänä palkkasummana käytetään vuoden 2013 kokonaispalkkasummaa.

PalkkasummarajatKun työnantajan vuoden 2013 palkkasumma on• alle 1 990 500 euroa: omat eläketapaukset eivät vaikuta lainkaan työkyvyttömyysmaksuun• 1 990 500–31 848 000 euroa: omat eläketa- paukset vaikuttavat osittain. Maksutappioalen- nus on 0,15 prosenttia palkoista.• yli 31 848 000 euroa: omien eläketapausten vaikutus on täysimääräinen. Maksutappioalen- nus on 0,179 prosenttia palkoista.

Jos yritys on niin uusi, ettei kahden vuoden takaista palkkasummaa ole käytettävissä, työnanta-jan koon määrittävänä palkkasummana käytetään vakuutushakemuksessa ilmoitettua palkkaa. Tätä käytetään vuositasoiseksi muunnettuna sekä en-nakkomaksun että lopullisen maksun laskennassa kahtena ensimmäisenä vakuutuskautena.

Ennakkomaksun määräytyminen Työnantaja maksaa TyEL-maksunsa vuoden aika-na ennakkomaksuina. Vuoden 2015 ennakkomak-su määräytyy TyEL-perusmaksuprosentin mukai-sesti ottamalla huomioon maksuluokan vaikutus ja asiakashyvitys.

Maksuluokka voi joko suurentaa tai pienentää maksua, jos maksuluokka on muu kuin perus-luokka. Maksuluokissa 5–11 maksu on keskitasoa korkeampi ja maksuluokissa 1–3 matalampi. Mak-suluokassa 4 maksu vastaa keskitasoa. Maksu-luokka määräytyy yrityksen työkyvyttömyysriskin perusteella. Vuonna 2015 maksuluokkien piiriin kuuluvat työnantajat, joiden vuoden 2013 palkka-summa on vähintään 1 990 500 euroa.

Ennakkomaksussa otetaan huomioon asia-kashyvitys, jonka suuruus määräytyy Ilmarisen toiminnan perusteella.

Suuruusalennus on hoitokustannusosaan tuleva alennus, joka lasketaan konsernin palkka-summan perusteella vuosilaskennan jälkeen kesällä 2015. Suuruusalennus otetaan sen jälkeen huomi-oon vähentävänä eränä tulevassa laskutuksessa.

Ennakkomaksussa ei oteta huomioon maksu-tappio-osan alennusta, vaan se on mukana vasta lopullisessa maksussa.

Lopullinen maksu vuosilaskennassaLopullinen TyEL-maksu voidaan laskea sen jäl-keen, kun työnantaja on ilmoittanut tarkat työsuh-de- ja palkkatiedot Ilmariseen. Tiedot ilmoitetaan vuosittain tammikuun loppuun mennessä.

Ennakkomaksuun verrattuna lopullinen maksu sisältää myös maksutappioalennuksen ja mahdol-lisen muutosmaksun eli korjaukset aikaisempien vuosien maksuihin.

MuutosmaksuVuoden 2015 lopullisessa maksussa voi olla muka-na sekä TEL- että TyEL-aikaan kohdistuvia mak-sun korjauksia, jotka johtuvat jälkikäteen tehdyistä muutoksista työsuhde- ja ansiotietoihin.

TEL-ajalla tarkoitetaan aikaa ennen vuotta 2007, jolloin TyEL tuli voimaan. TEL-aikaan koh-distuva muutosmaksu on vuodesta 2007 alkaen iästä ja sukupuolesta riippumatta 22,1 prosenttia ansionmuutoksesta.

TyEL-aikaan kohdistuva korjausmaksu mää-räytyy ansionmuutoksesta kyseisen vuoden TyEL-perusprosentin mukaan. TyEL-aikaan kohdistu-vien ansionmuutosten vuoksi tarkistetaan myös maksuluokan vaikutus.

Vuosilaskenta ja korkoutus Vuoden 2015 lopullinen maksu lasketaan vuosilas-kennassa keväällä 2016. Vuosilaskennassa lopul-lista maksua verrataan vuonna 2015 veloitettuun ennakkomaksuun. Sekä lopullinen maksu että ennakkomaksu on tähän asti korkoutettu peruste-korolla vuosilaskelman eräpäivään. Jos lopullinen maksu on ennakkomaksua suurempi, on vuosilas-kelman lopputulos asiakkaalle velaksi. Päinvastai-sessa tapauksessa lopputulos on hyväksi.  Vuoden 2015 loppuun asti vakuutusmaksut korkoutetaan edelleen perustekorolla. Vuoden 2016 alusta vakuutusmaksujen korkoutuksessa siirrytään käyt-tämään vakuutusmaksukorkoa. Tämä koskee myös vuoden 2015 lopullista maksua.

9

MAKSUN ALENNUKSETTyönantajat voivat saada erilaisia alennuksia TyEL-maksuunsa. Asiakashyvitystä syntyy Ilma-risen sijoitustuoton, vakavaraisuuden ja tehok-kuuden sekä asiakassuhteen keston perusteella. Keskittämällä vakuutuksensa Ilmariseen konsernin kaikki vakuutukset saavat konsernin kokoon perus-tuvan suuruusalennuksen. Suurimmat työnantajat saavat lisäksi maksutappioalennusta.

Asiakashyvitys Ilmarinen palauttaa vuosittain asiakashyvityksenä edellisen vuoden tilinpäätöksessä hyvityksiin siir-retyn summan, joka ositetaan asiakkaiden kesken. Vakuutuskohtaiseen asiakashyvitykseen vaikuttavat maksetuista maksuista kertynyt eläkerahasto ja kyseisen vuoden vakuutusmaksut.

Puolet asiakashyvityksiin käytettävästä sum-

masta ositetaan eläkerahastojen perusteella ja puo-let kyseisen vuoden ennakkomaksujen perusteella.

Asiakashyvitystä maksetaan myös eläkeyh-tiötä vaihtaneille asiakkaille ns. jälkihyvityksenä enintään kolmelta vuodelta. Edellytyksenä on, että eläkerahastoa on kertynyt vähintään 50 000 euroa.

Uuden yrityksen vakuutukselle tai toisesta yhtiöstä siirtyneelle vakuutukselle asiakashyvitystä alkaa kertyä vakuutuksen alusta lähtien. Ensim-mäisen kerran hyvitys otetaan huomioon toisen vuoden ennakkomaksussa.

Vuoden 2015 kaikkien eläkeyhtiöiden keski-määräiseksi hyvitykseksi on arvioitu 0,5 prosenttia palkoista. Asiakashyvitysten taso vaihtelee eläke-yhtiöiden kesken riippuen kunkin yhtiön vakava-raisuuspääoman määrästä ja hoitokustannusylijää-mästä.

Kaikkien eläkeyhtiöiden arvioitu keskimääräinen asiakashyvitys eri vuosina.

Keskimääräinen asiakashyvitys

Perustekorko on 1.1.2015 alkaen 5,5 prosent-tia. Perustekorko lasketaan eläkeyhtiöiden, -sääti-öiden ja -kassojen keskimääräisen vakavaraisuus-asteen perusteella. Vakuutusmaksukorko perustuu TyEL:n 12 kuukauden viitekorkoon ja sen arvo on aina vähintään 2,0 prosenttia. Korot tarkistetaan puolivuosittain. Sosiaali- ja terveysministeriö vah-vistaa korot työeläkeyhtiöiden hakemuksesta.

Tilapäisen työnantajan maksuTilapäisen työnantajan TyEL-maksu vuonna 2015 on 24,7 prosenttia palkoista. Maksu on heti lopullinen. Työnantaja katsotaan tilapäiseksi, jos kuuden kuukauden palkkasumma on alle 8 178 euroa (v. 2015) ja palveluksessa ei ole jatkuvasti yhtään työntekijää.

20150,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2010 2011 2012 2013 2014

% palkkasummasta

2009

10

Suuruusalennus konsernin palkkasumman mukaan

TyEL-maksuun sisältyvä hoitokustannusosa ilman alennusta vuonna 2015 on 0,7086 prosenttia palkkasummasta, kun se vuonna 2014 oli 0,6940 prosenttia palkkasummasta. Hoitokustannuspro-sentti alenee konsernin palkkasumman kasvaessa.

Hoitokustannusosan alennus eli suuruusalennus voi enimmillään olla vuonna 2015 yli 0,3 prosent-tia palkkasummasta. Alennusta alkaa saada, kun palkkasumma on vähintään viisi miljoonaa euroa. Suuruusalennusprosentti nousee palkkasumman kasvaessa ja korkeimmillaan se on silloin, kun palk-kasumma on vähintään 465 miljoonaa euroa.

Suuruusalennuksen laskentaSamaan konserniin kuuluvien vakuutuksenotta-jien hoitokustannusprosentti määräytyy samassa eläkevakuutusyhtiössä vakuutettujen työnantajien yhteenlasketun palkkasumman perusteella. Näin ollen pieni yritys voi saada suhteellisesti suurehkon suuruusalennuksen kuuluessaan isoon konserniin. Suuruusalennusta ei kuitenkaan saa, jos vakuutuk-sen palkkasumma on alle 111 487,44 euroa (v. 2015).

Kesken vuotta päättynyt vakuutus saa kon-sernin suuruusalennuksen silloin, kun päättyneen

vakuutuksen työsuhteet siirtyvät johonkin saman konsernin toiseen vakuutukseen. Tällainen tilanne voi syntyä fuusiossa ja jakautumisessa sekä liiketoi-minnan luovutuksen yhteydessä. Muulloin kesken vuotta päättynyt vakuutus ei saa konsernin suuruu-salennusta.

Myös konserniin kuulumaton työnantaja voi saada suuruusalennuksen, jos sen palkkasumma on vähintään viisi miljoonaa euroa.

Suuruusalennus lasketaan vuosittain sen jäl-keen, kun konsernin kaikkien vakuutusten edellisen vuoden maksu on laskettu ja palkkasummat tiedos-sa. Suuruusalennus otetaan sen jälkeen huomioon vähentävänä eränä tulevassa laskutuksessa.

Maksutappioalennus työnantajan koon mukaanTyEL-perusmaksuun sisältyvä maksutappio-osa on 0,18 prosenttia palkoista (v. 2015), kun työnan-tajan vuoden 2013 palkkasumma on vähintään 1 990 500 euroa. Maksutappio-osa pienenee työnantajan koon kasvaessa. Ennakkomaksussa maksutappio-osa on sama kaikilla suurilla työn-antajilla, mutta lopullisessa maksussa työnantajan koko vaikuttaa maksutappio-osan suuruuteen. Kun työnantajan palkkasumma ylittää 1 990 500 euroa, yritys saa maksutappioalennusta.

Hoitokustannusosa ja suuruusalennus palkkasumman mukaan vuonna 2015

Palkka-summamilj. €/v

Hoitokustannus-osa % palkka-

summasta

Hoitokustannus-osa % palkka-

summasta

Suuruusalennus% palkkasummasta

(sis. edelliseen)

Palkka-summamilj. €/v

Suuruusalennus% palkkasummasta

(sis. edelliseen)

Alle 5,0 0,7086 0

5,0- 0,6961 0,0125

5,5- 0,6837 0,0249

6,0- 0,6711 0,0375

6,5- 0,6589 0,0497

7,0- 0,6465 0,0621

7,5- 0,6340 0,0746

8,0- 0,6217 0,0869

8,5- 0,6091 0,0995

37,0- 0,6009 0,1077

40,0- 0,5897 0,1189

45,0- 0,5808 0,1278

50,0- 0,5700 0,1386

56,0- 0,5612 0,1474

61,0- 0,5522 0,1564

66,0- 0,5474 0,1612

71,0- 0,5428 0,1658

76,0- 0,5351 0,1735

84,0- 0,5264 0,1822

93,0- 0,5188 0,1898

101,0- 0,5112 0,1974

109,0- 0,5026 0,2060

118,0- 0,4951 0,2135

126,0- 0,4863 0,2223

135,0- 0,4808 0,2278

151,0- 0,4746 0,2340

168,0- 0,4685 0,2401

185,0- 0,4625 0,2461

202,0- 0,4564 0,2522

219,0- 0,4507 0,2579

235,0- 0,4384 0,2702

269,0- 0,4265 0,2821

303,0- 0,4215 0,2871

330,0- 0,4162 0,2924

360,0- 0,4103 0,2983

392,0- 0,4043 0,3043

427,0- 0,3975 0,3111

465,0- 0,3899 0,3187

11

TYÖKYVYTTÖMYYSMAKSUPERUSTUU MAKSULUOKKAAN

Suuruusalennus, % palkkasummasta

Myös pienemmillä työnantajilla maksutappio-osa vaihtelee työnantajan koon mukaan portaittain. Maksutappio-osan erot eivät kuitenkaan vaikuta tällaisten työnantajien kokonaismaksuun, koska

maksun tasausosa tasoittaa kokonaismaksun samak-si kaikille niille työnantajille, joiden vuoden 2013 palkkasumma on alle 1 990 500 euroa.

1 990 500–31 484 000 0,18 0,03 0,15

yli 31 848 000 0,18 0,001 0,179

Maksutappio-osa ja maksutappioalennus, % palkoista 2015

Yrityksen palkkasummavuonna 2013

Maksutappio-osaennakkomaksussa %

palkoista

Maksutappio-osalopullisessa maksussa %

palkoista

Maksutappioalennus % palkoista

Suurtyönantajan työkyvyttömyysmaksu määräytyy ns. maksuluokkamallin mukaisesti. Maksu mää-räytyy etukäteen taulukkomaksuna. Maksuluok-kamallin mukaiseen taulukkomaksuprosenttiin vaikuttavat työnantajan omat työkyvyttömyyseläk-keet, henkilöstön ikärakenne ja yrityksen koko.

Yrityksen maksuluokka määräytyy myönnetyis-tä työkyvyttömyyseläkkeistä syntyneen eläkemenon perusteella. Työnantajan koko taas vaikuttaa siihen, määräytyykö työkyvyttömyysmaksu kokonaan vai osittain työnantajan oman maksuluokan mukaan.

Työkyvyttömyysriski määrittää maksuluokanTyönantaja kuuluu vuonna 2015 maksuluokkien piiriin, jos sen vuoden 2013 kokonaispalkkasum-

ma on vähintään 1 990 500 euroa.Yrityksen työkyvyttömyyseläkkeistä laskettu

eläkemeno vaikuttaa siihen, mihin maksuluokkaan työnantaja kuuluu. Erisuuruisille työkyvyttömyys-riskeille määriteltyjä maksuluokkia on 11, ja niissä kussakin on eritasoinen maksu. Mitä vähemmän työnantajalla on omia eläketapauksia, sitä alempi on sen maksuluokka ja sitä pienempi maksu. Vastaavas-ti, jos eläkemeno on suuri suhteessa keskimääräi-seen eläkemenoon, maksuluokka ja maksukin ovat korkeammat.

Riskisuhde kuvaa työkyvyttömyysriskiä Maksuluokan määrittämistä varten yritykselle lasketaan vuosittain ns. riskisuhde, joka kuvaa

tämä on malli!

SUURUUSALENNUS % PALKKASUMMASTA

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500

Palkkasumma milj. €

2014 2015

% palkkasummasta

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0 50 100 150 200 250 300 400 450 500

% palkkasummasta

350

2014Palkkasumma milj. €

2015

12

Maksuluokat ja vuoden 2015 työkyvyttömyysmaksuprosentit

Maksuluokka Luokkakerroin Maksu- Vuoden 2015 (kahden vuoden luokka- työkyvyttömyysmaksu riskisuhteen keskiarvo) kerroin keskimäärin % palkasta

11 vähintään 5 5,50 4,40

10 4,00–4,99 4,50 3,60

9 3,00–3,99 3,50 2,80

8 2,50–2,99 2,75 2,20

7 2,00–2,49 2,25 1,80

6 1,50–1,99 1,75 1,40

5 1,20–1,49 1,35 1,08

4 perusluokka 0,80–1,19 1,00 0,80

3 0,50–0,79 0,65 0,52

2 0,20–0,49 0,35 0,28

1 alle 0,20 0,10 0,08

yrityksen työkyvyttömyysriskiä suhteessa keski-määräiseen työkyvyttömyysriskiin. Riskisuhde lasketaan kultakin vuodelta vuosilaskennan jälkeen. Riskisuhde on yrityskohtainen tieto. Jos yrityksellä on samassa eläkeyhtiössä useita eri vakuutuksia, lasketaan niiden luvut yhteen riskisuhdetta mää-rättäessä. Eri eläkeyhtiöissä olevien vakuutusten lukuja ei kuitenkaan lasketa yhteen.

Riskisuhde on yrityksen eläkemeno jaettuna keskimääräisellä eläkemenolla. Riskisuhde on yli yksi, jos yrityksessä on keskimääräistä enemmän työkyvyttömyyseläketapauksia. Jos taas eläkemeno on keskimääräistä pienempi, riskisuhde on alle yksi.

Yrityksen eläkemeno on kyseisenä vuonna myönnettyjen maksuluokkaan vaikuttavien eläkkei-den eläkevastuiden summa. Kunkin maksuluokka-eläkkeen eläkevastuu lasketaan eläkkeiden keski-määräisen keston mukaisesti. Eläkkeen päättymistä sen myöntövuoden jälkeen ei oteta huomioon.

Yrityksen keskimääräinen eläkemeno määritel-lään koko työeläkejärjestelmän eläkemenon mukaan ottamalla huomioon yrityksen koko ja henkilöstön ikärakenne. Työntekijöiden ikääntyminen ei kuiten-kaan kasvata riskisuhdetta, sillä yrityksen työkyvyt-tömyysmenoa verrataan saman ikäisten työntekijöi-den keskimääräiseen työkyvyttömyysmenoon.

Riskisuhde on yksi sellaisena vuonna, jolloin yritys ei kuulu maksuluokkien piiriin.

Luokkakerroin ja maksuluokka Kahden peräkkäisen vuoden riskisuhteiden keskiarvoa nimitetään luokkakertoimeksi. Luokka-kerroin ratkaisee yrityksen maksuluokan. Kahden

vuoden keskiarvon käyttäminen tasoittaa maksun heilahtelua.

Tiettynä vuonna sovellettava maksuluokka perustuu aina kahden ja kolmen vuoden takaisiin riskisuhteisiin. Vuoden 2015 maksuluokan mää-räävä luokkakerroin on laskettu vuosien 2012 ja 2013 riskisuhteiden keskiarvona. Vuoden 2016 maksuluokka lasketaan vuoden 2014 vuosilasken-nan jälkeen syksyllä 2015. Tällöin maksuluokkaan vaikuttavat vuosien 2013 ja 2014 eläkkeet. Maksu-luokka voi muuttua vuodesta toiseen.

Maksuluokkien maksutasot eroavat Maksuluokka 4 on perusluokka, jossa työkyvyttö-myysriski vastaa keskimääräistä tasoa. Perusluok-kaan kuuluvat yritykset, joiden luokkakerroin on 0,80–1,19. Yritykset, joiden luokkakerroin on tätä korkeampi, kuuluvat maksuluokkiin 5–11, ja yri-tykset, joiden luokkakerroin on alle 0,80, kuuluvat maksuluokkiin 1–3.

Perusluokassa työkyvyttömyysmaksuprosentti määritellään keskimääräisen työkyvyttömyysme-non mukaiseksi ja muiden maksuluokkien maksu suhteutetaan perusluokan maksuun. Korkeim-massa maksuluokassa maksutaso on 5,5-kertainen verrattuna perusluokan maksutasoon. Alimmassa maksuluokassa se on kymmenesosa perusluokan maksutasosta. Eri maksuluokkien maksutasoa kuvaavia kertoimia nimitetään maksuluokkaker-toimiksi.

Vuonna 2015 keskimääräinen työkyvyttömyys-maksu on perusluokassa 0,8 prosenttia palkasta. Vuonna 2014 se oli 0,9 prosenttia.

Työkyvyttömyysmaksu vaihtelee iän mukaan

13

0,03 ja 1,75 prosentin välillä. Vaikka työkyvyttö-myysmaksu on iästä riippuva, TyEL-perusmaksu on kuitenkin perusluokassa iästä riippumaton. Muissa maksuluokissa ikärakenne vaikuttaa koko-naismaksuun.

MAKSUN TYÖKYVYTTÖMYYSOSA TYÖNTEKIJÖIDEN IÄN MUKAAN PERUSLUOKASSA

0

1

2

3

15 25 35 45 55 65

% palkoista

Työntekijän ikä

2014

2015

Vuonna 2015 työkyvyttömyysmaksu on perusluokassa keskimäärin 0,8 prosenttia palkasta. Vuonna 2014 se oli 0,9 prosenttia.

tämä on malli

0

1

2

3

15 25 35 45 55 65

% palkoista

Työntekijän ikä

2014

2015

Vuonna 2015 työkyvyttömyysmaksu on perusluokassa keskimäärin 0,8 prosenttia palkasta. Vuonna2014 se oli 0,9 prosenttia.

Maksun työkyvyttömyysosa työntekijöiden iän mukaan perusluokassa

Työntekijän % Työntekijän % ikä palkasta ikä palkasta

18 0,03 41 0,69

19 0,08 42 0,72

20 0,13 43 0,76

21 0,17 44 0,81

22 0,21 45 0,85

23 0,25 46 0,90

24 0,29 47 0,95

25 0,32 48 1,01

26 0,36 49 1,07

27 0,39 50 1,12

28 0,41 51 1,19

29 0,43 52 1,26

30 0,45 53 1,36

31 0,47 54 1,46

32 0,49 55 1,60

33 0,52 56 1,70

34 0,54 57 1,75

35 0,55 58 1,73

36 0,58 59 1,52

37 0,60 60 1,13

38 0,61 61 0,55

39 0,63 62 0,07

40 0,66 63- 0,00

Maksun työkyvyttömyysosa työntekijöi-den iän mukaan perusluokassa 2015

Työ- ja elinkeinohallinnon työnhakijarekisterissä olevien osatyökykyisten henkilöiden vakuutuksessa perusluokkaNormaalitilanteessa yrityksen kaikkiin samasta elä-keyhtiöstä otettuihin vakuutuksiin sovelletaan sa-maa maksuluokkaa. Muuhun kuin perusluokkaan kuuluvalla työnantajalla voi kuitenkin olla erillinen vakuutus, jonka maksu määräytyy perusluokan mukaan. Tällainen vakuutus on mahdollinen, jos työnantajan palveluksessa on työntekijä, jolla työsuhteen alkaessa on työ- ja elinkeinohallinnon työnhakijarekisterissä merkintä siitä, että hakijal-la on työkykyä alentava sairaus, vika tai vamma. Työnantajan on esitettävä tästä todistus eläkeyh-tiölle. Erillisen vakuutuksen piiriin työntekijä voi kuulua neljä ensimmäistä kalenterivuotta. Työnan-tajan tulee ilmoittaa erillisen vakuutuksen tarpees-ta Ilmariseen viimeistään työsuhteen alkamisvuot-ta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Eläkemeno syntyy uusista eläkkeistäRiskisuhteen eläkemenoa laskettaessa otetaan huomioon vain laskentavuonna myönnetyt uudet, pysyvät työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläk-keet. Osatyökyvyttömyyseläkkeen eläkemeno on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen eläkeme-nosta. Jos eläkkeestä on annettu väliaikainen pää-tös, sitä ei oteta huomioon. Myöskään ns. kuntou-tustukia eli määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä ei oteta huomioon maksuluokan laskennassa.

Työnantajan työkyvyttömyysriski kasvaa, kun työntekijälle myönnetään pysyvä työkyvyttömyys-eläke. Uusi maksuluokkaeläke vaikuttaa myön-

14

tövuoden riskisuhteeseen. Koska maksuluokka määräytyy kahden vuoden riskisuhteen keskiarvon perusteella, jokainen maksuluokkaeläke on muka-na kahtena vuonna maksuluokan laskennassa.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttu-minen täydeksiOsatyökyvyttömyyseläkkeen jälkeen myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä ei lueta uudeksi mak-su- luokkaeläkkeeksi. Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään kuitenkin samana vuonna kuin osa-työkyvyttömyyseläke on myönnetty, riskisuhteen eläkemeno lasketaan täyden työkyvyttömyyseläk-keen mukaan. Jos taas täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, tämäkään ei vaikuta riskisuhteeseen, jos muutos tapahtuu työkyvyttömyyseläkkeen myöntövuoden jälkeen.

Jos osatyökyvyttömyyseläke muutetaan takau-tuvasti alusta alkaen täydeksi työkyvyttömyyseläk-keeksi tai päinvastoin, muutoksen vaikutus huomi-oidaan seuraavassa laskettavassa maksuluokassa.

Eläkkeen maksamisen keskeytyminen Eläkeyhtiö voi keskeyttää eläkkeen maksamisen, jos eläkkeensaajan ansiotulot ylittävät sallitun rajan. Myös eläkkeensaaja itse voi jättää eläkkeen-sä lepäämään ansiotyön ajaksi. Keskeytyksellä tai lepäämään jättämisellä ei ole vaikutusta riski-suhteeseen, sillä työkyvyttömyysriskin katsotaan syntyneen silloin, kun pysyvä eläke on myönnetty. Jos keskeytys tai lepäämisaika jatkuu kaksi vuotta, eläke lakkautetaan. Jos kuitenkin eläkkeen lepää-misaika alkaa ennen kuin eläkettä on alettu mak-saa ja lepäämisaika jatkuu vähintään kaksi vuotta, ei tällaista eläkettä lasketa mukaan riskisuhteen eläkemenoon.

Työkyvyttömyys- eläkkeen myöntövuosi

Minkä vuoden maksuluokkaan vaikuttaa

Työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat maksuluokkaan viiveellä

2010 x

2011 x x

2012 x x

2013 x x

2014 x x

2015 x x

2013 2014 2015 2016 2017 2018

Eläkkeen myöntövuosi ratkaisee, minkä vuoden maksuluokkaan eläke vaikuttaa.

Eläkkeen päättyminenPysyvä työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyselä-ke voi päättyä paranemisen tai kuoleman vuoksi tai yli kaksi vuotta jatkuneen keskeytyksen jälkeen. Pysyvän eläkkeen päättyminen myöntövuoden jälkeen ei pienennä riskisuhdetta. Jos eläke päättyy jo myöntövuoden aikana, sitä ei oteta huomioon riskisuhteen eläkemenoa laskettaessa.

KuntoutustuetKuntoutustukia eli määräaikaisia työkyvyttömyys-eläkkeitä ja muita kuntoutusetuuksia eioteta huomioon riskisuhteen eläkemenossa. Vasta kuntoutustuen saajalle myönnetty pysyvä työky-vyttömyyseläke tai osatyökyvyttömyyseläke otetaan mukaan eläkemenoon, jolloin se vaikuttaa pysyvän eläkkeen myöntövuoden riskisuhteeseen.

Entisin perustein myönnetty eläke Entisin perustein myönnettyjä työkyvyttömyys-eläkkeitä ei lasketa mukaan riskisuhteen eläkeme-noon. Eläkkeen myöntäminen entisin perustein on mahdollista, jos pysyvä eläke on päättynyt ja päättymisestä ei ole kulunut kahta vuotta. Työky-vyttömyyseläke voidaan myöntää entisin perustein yli kahden vuoden kuluttuakin eläkkeen päättymi-sestä, jos syynä on sama sairaus kuin aiemmin.

Eläkemenon suuruusPysyvästä työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyys-eläkkeestä syntyy eläkemeno eläkkeen myöntövuo-delle. Eläkemeno on myöntövuoden viimeiselle päivälle laskettu eläkevastuu, jolla varaudutaan eläkkeen maksamiseen 63 vuoden ikään saakka. Yksittäisestä eläkkeestä syntyvän eläkemenon suuruuteen vaikuttavat ensisijaisesti henkilön ikä ja eläkkeen määrä. Työnantajan koko ei vaikuta eläkemenon suuruuteen.

15

Työnantajan eläkemeno on yrityksen palveluk-sessa olleille työntekijöille vuoden aikana myön-nettyjen maksuluokkaan vaikuttavien eläkkeiden

Uudesta työkyvyttömyyseläkkeestä syntyvä eläkemeno saadaan, kun taulukon kertoimella kerrotaan vuosi-eläkkeen määrä. Eläkkeen määrän voidaan arvioida olevan noin 50 prosenttia vuosipalkasta.

eläkemenojen summa. Vuosien 2012 ja 2013 elä-kemenot vaikuttavat vuoden 2015 maksuluokkaan.

Eläkemenoa voi pienentää edistämällä työhyvinvointiaTyönantaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa eläkemenonsa suuruuteen ja sitä kautta maksu-luokkaan ja maksutasoon. Henkilöstön työhyvin-vointitoimilla yritys voi ennaltaehkäistä työkyvyt-tömyyseläkkeitä ja pitää työkyvyttömyysriskinsä mahdollisimman matalana sekä parantaa työn tuottavuutta. Työeläkelain mukainen kuntoutus ja määräaikainen kuntoutustuki eivät vaikuta yrityk-sen työeläkemaksuun. Satsaukset työhyvinvointiin vähentävät usein myös sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia sekä parantavat henkilös-tön motivaatiota ja sitä kautta työn tuottavuutta ja laatua.

Työhyvinvointia tukevat käytännöt voidaan jakaa neljään osa-alueeseen:

Johtaminen: hyvällä johtamisella varmistetaan, että ihmiset tuntevat organisaation perustehtävän, oman työnsä tavoitteet ja oman roolinsa osana yrityksen kokonaisuutta.

Osaaminen: yksilön kannalta on olennais-ta, että hän pääsee hyödyntämään kykyjään ja taitojaan parhaalla mahdollisella tavalla. Työhyvin-vointia edistetään myös oppimiseen kannustavalla ilmapiirillä ja osaamisen avoimella jakamisella.

Työyhteisö: yhteisesti sovitut toimintamallit takaavat tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen kohte-lun koko henkilöstölle.

Kokonaishyvinvointi: yksilön terveys ja työssä jaksaminen ovat perusta, jonka varaan kokonais- valtainen työhyvinvointi rakentuu.

Tyypillisiä keinoja, joilla yritykset edistävät henkilöstönsä työhyvinvointia, ovat muun muassa panostukset esimiestyöhön ja tiimityön kehittä-

Työntekijän Kerroin ikä

Työntekijän Kerroin ikä

Eläkemeno uudesta työkyvyttömyys-eläkkeestä

18 13,77

19 13,87

20 13,95

21 14,03

22 14,09

23 14,13

24 14,17

25 14,19

26 14,19

27 14,18

28 14,16

29 14,12

30 14,07

31 14,00

32 13,91

33 13,81

34 13,69

35 13,55

36 13,40

37 13,22

38 13,03

39 12,81

40 12,58

41 12,33

42 12,05

43 11,75

44 11,43

45 11,08

46 10,71

47 10,31

48 9,89

49 9,44

50 8,96

51 8,46

52 7,92

53 7,34

54 6,74

55 6,10

56 5,42

57 4,71

58 3,95

59 3,16

60 2,32

61 1,43

62 0,48

63- 0,00

0

180

1 000

30 40 45 50 55 60Työntekijän ikä

160

140

120

100

80

60

40

20

Yksittäisestä eläkkeestä syntyvä eläkemeno Esimerkki: työkyvyttömyyseläke 1 000 €/kk

1 000 €

16

Arvio vuotuisesta eläkemenosta erikokoisilla työnantajilla eri maksuluokissa

YRITYKSEN ELÄKEMENO SEKÄ VUONNA 2012 ETTÄ 2013 Maksuluokka Yrityksen palkkasumma milj. € 2015 5 15 30 60

11 180 000 541 000 1 082 000 2 164 000

10 147 000 442 000 885 000 1 770 000

9 114 000 344 000 688 000 1 377 000

8 90 000 270 000 541 000 1 082 000

7 73 000 221 000 442 000 885 000

6 57 000 172 000 344 000 688 000

5 44 000 132 000 265 000 531 000

4 32 000 98 000 196 000 393 000

3 21 000 63 000 127 000 255 000

2 11 000 34 000 68 000 137 000

1 3 000 9 000 19 000 39 000

Taulukossa esitettyjen keskimääräisten eläkemenojen avulla saa käsityksen, mitä suuruusluokkaa erikokoisten työnantajien eläkemenot ovat eri maksuluokissa. Eläkemenot on laskettu olettaen, että työnantajan henkilöstön ikärakenne on ollut keskimääräinen ja että yrityksen eläkemeno on ollut samansuuruinen sekä vuonna 2012 että 2013. Taulukon luvut ovat suuntaa-antavia.

EsimerkkiTyönantaja, jonka palkkasumma on 15 miljoonaa euroa ja jonka eläkemeno on ollut 132 000 euroa sekä vuonna 2012 että vuonna 2013, kuuluu vuonna 2015 maksuluokkaan 5. Tällainen tilanne on voinut syntyä esimerkiksi, jos 50-vuotiaalle työntekijälle on myönnetty 1 200 euron suuruinen työkyvyttömyyseläke vuonna 2012 ja 55-vuo-tiaalle 1 800 euron suuruinen työkyvyttömyyseläke vuonna 2013.

miseen, yrityksen ja työterveyshuollon väliseen yhteistyöhön, työeläkekuntoutuksen tehokkaaseen käyttöön, sisäiseen viestintään ja erilaisiin osaami-sen kehittämisen menetelmiin.

Ilmarinen tarjoaa suurille asiakkaille yrityskoh-taisia palveluratkaisuja työkykyjohtamisen tueksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Palvelun lähtökoh-tana on kunkin yrityksen tilanne ja tarpeet. Apua saa sekä työhyvinvointitilanteen kartoittamiseen että työhyvinvointia edistävien toimenpiteiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen.

Lisätietoa Ilmarisen työhyvinvointipalveluista saat numerosta 010 284 3100 tai sähköpostilla osoitteesta tyohyvinvointi@ilmarinen.fi.

Eläkevastuu voi jakaantua eri työnantajilleTyökyvyttömyyseläkkeen vastuu jaetaan makset-tujen palkkojen suhteessa niille työnantajille, jotka ovat maksaneet työkyvyttömyyseläkkeen saajalle palkkaa kahtena työkyvyttömyyden alkamista edeltävänä kalenterivuotena. Työkyvyttömyyden alkaminen on sairastumisajankohta, joka voi olla monta vuotta ennen työkyvyttömyyseläkkeen alkamista.

Eläkevastuuta jaettaessa jakoperusteena on vii-

meisten työnantajien maksamien palkkojen lisäksi myös samalta ajalta saatujen sosiaalietuuksien perusteena olevat sosiaalietuusansiot. Sosiaalietuu-sansioita vastaava osuus eläkkeestä kustannetaan yhteisesti tasausosasta. Näin ollen työnantajalle kohdistettava osa kokonaiseläkemenosta pienenee, jos henkilö on kahden vuoden tarkasteluaikana saanut sosiaalietuuksia.

Myös tarkasteluaikana maksetut kunnan tai valtion ansiot pienentävät työnantajan vastuuta.

Työkyvyttömyyseläkkeestä ei synny työnan-tajalle vastuuta, jos työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden vuosien ansiot jäävät pieniksi. Mille-kään työnantajalle ei tule vastuuta, jos vastuunjaon perusteena olevien vuosien yhteenlasketut yksityi-sen alan palkkatulot ovat alle 17 128,41 euroa (16 965,05 euroa v. 2014). Vaikka palkkasumma-raja ylittyy, yksittäiselle työnantajalle ei kuiten-kaan tule vastuuta, jos sen maksama palkkatulo on alle 2 854,74 euroa (2 827,51 euroa v. 2014). Tarkasteluvuosien palkat muutetaan vastaamaan työkyvyttömäksi tulovuoden tasoa.

Eri työnantajille jaettu eläkevastuu otetaan huomioon laskettaessa kunkin yrityksen riski-suhdetta. Riskisuhde vaikuttaa yrityksen tulevien vuosien maksuluokkaan.

17

Työkyvyttömyyseläkkeen vastuunjako

Maksuluokan merkitys riippuu työnantajan koostaMitä suurempi työnantaja on, sitä suurempi mer-kitys on sillä, mihin maksuluokkaan yritys kuuluu.

Jos työnantajan vuoden 2013 kokonaispalk-kasumma on yli 31 848 000 euroa, vuoden 2015 työkyvyttömyysmaksu määräytyy täysin sen mak-suluokan mukaisesti, johon työnantaja kuuluu. Jos palkkasumma on pienempi, osa työkyvyttömyys-maksusta määräytyy yrityskohtaisen maksuluokan mukaan ja osa perusluokan mukaan. Työnantaja ei kuulu maksuluokkien piiriin vuonna 2015, jos vuoden 2013 palkkasumma on alle 1 990 500 euroa.

Täysin maksuluokan mukaiseen maksuun siir-tyminen tapahtuu liukuvasti työnantajan palkka-summan kasvaessa 1 990 500 eurosta 31 848 000 euroon. Työnantajan koko siis vaikuttaa siihen, miten perusluokan mukainen maksu ja yrityksen maksuluokan mukainen maksu painottuvat työky-vyttömyysmaksussa.

Pienimmillä maksuluokkien piiriin kuuluvilla yrityksillä työkyvyttömyysmaksu määräytyy käy-tännössä lähes täysin perusluokan mukaan riippu-matta siitä, mihin maksuluokkaan yritys kuuluu.

Uuden yrityksen maksuluokkaUusi toimintansa aloittava yritys sijoittuu aluksi maksuluokkaan 4, joka on ns. perusluokka. Vähi-tellen yrityksen omien eläketapausten perusteella voidaan määritellä yrityksen työkyvyttömyysriski, joka määrää maksuluokan.

Yrityksen riskisuhde voidaan laskea ensimmäi-sen kerran toisena toimintavuonna. Tämä riskisuh-de vaikuttaa puolella painolla yrityksen neljännen vuoden maksuluokkaan. Vasta viidentenä vuonna yrityksen maksuluokka perustuu täysin sen omaan työkyvyttömyysriskiin.

Muun eläkelain piiristä TyEL:n piiriin siirty-neen yrityksen maksuluokka määräytyy samoin kuin uuden, toimintansa aloittavan yrityksen mak-suluokka. Näin ollen yritys pysyy kolme ensim-mäistä vuotta perusluokassa.

1 990 500 € 31 848 000 €Yrityksen palkkasumma v. 2013

Työkyvyttömyysmaksu

Perusluokan mukainenmaksu %

Maksuluokan mukainenmaksu %

Yrityksen koko vaikuttaa perusluokan mukaisen maksun ja maksuluokan mukaisen maksun painotuksiin.

Yrityksen koon vaikutus työkyvyttömyysmaksuun

Eläke: 1 000 €/kk Eläkemeno 100 000 €: eläkemeno A:lle 20 000/50 000 x 100 000 € = 40 000 € eläkemeno B:lle 30 000/50 000 x 100 000 € = 60 000 € → Eläkemeno vaikuttaa vuosien 2016 ja 2017 maksuluokkiin.

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Työsuhde A:han Työsuhde B:hen

palkka 20 000 € 5 000 € 25 000 €

{{ {

eläke-tapahtuma

työkyvyttömyys-eläke

myönnetään

18

Vuonna 2015 korkein mahdollinen maksuprosentti on 32,58. Tämän suuruista maksua maksetaan 57-vuotiaasta työntekijästä yrityksessä, joka kuuluu korkeimpaan maksuluokkaan 11 ja jonka vuoden 2013 palkkasumma on vähintään 31 848 000 euroa. Vastaavasti alin maksuprosentti samanikäisestä työntekijästä alimmassa maksuluokassa 1 on 23,13.

tämä on malli!

KOKONAISMAKSU IÄN JA MAKSULUOKAN MUKAAN 2015

0

10

20

30

40

18 23 28 33 38 43 48 53 58 63 68

% palkoista

Työntekijän ikä

Maksuluokka 11

Maksuluokka 1Perusluokantyökyvyttömyys-maksu

24,7

0

10

20

30

40

24,7

18 23 33 38 43 48 53 58 63 68

Maksuluokka 11

Maksuluokka 1 Perusluokantyökyvyttömyysmaksu

% palkoista

Työntekijän ikä28

Kokonaismaksu iän ja maksuluokan mukaan 2015

0

1

2

3

4

5

6

2 5 8 11 14 17 20 26 29 32 35

Työkyvyttömyysmaksuprosentti

23

Maksuluokka

Palkkasumma milj. €

11

10

9

87654321

tämä on malli

Pienillä yrityksillä työkyvyttömyysmaksuprosentti on maksuluokasta riippumatta lähellä keskimääräistä työkyvyttömyysmaksua, joka vuonna 2015 on 0,8 prosenttia palkkasummasta.

Työkyvyttömyysmaksuprosentti erikokoisissa yrityksissä 2015

Arvio työkyvyttömyysmaksusta erikokoisissa yrityksissä 2015

11 58 000 1,2 355 000 2,4 1 253 000 4,2 2 640 000 4,4

10 54 000 1,1 303 000 2,0 1 028 000 3,4 2 160 000 3,6

9 50 000 1,0 251 000 1,7 803 000 2,7 1 680 000 2,8

8 47 000 0,9 212 000 1,4 634 000 2,1 1 320 000 2,2

7 45 000 0,9 185 000 1,2 521 000 1,7 1 080 000 1,8

6 43 000 0,9 159 000 1,1 409 000 1,4 840 000 1,4

5 41 000 0,8 138 000 0,9 319 000 1,1 648 000 1,1

Perusluokka 4 40 000 0,8 120 000 0,8 240 000 0,8 480 000 0,8

3 39 000 0,8 102 000 0,7 161 000 0,5 312 000 0,5

2 37 000 0,7 86 000 0,6 94 000 0,3 168 000 0,3

1 36 000 0,7 73 000 0,5 37 000 0,1 48 000 0,1

Maksuluokka

Työkyvyttömyysmaksu euroa vuodessa ja % palkkasummastaPalkkasumma milj. €

5 % 15 % 30 % 60 %

Pienemmissä yrityksissä maksuluokan vaikutus on melko vähäinen, koska suurin osa maksusta määräytyy perusluokan mukaan.

19tämä on malli!

KOKONAISMAKSU IÄN JA MAKSULUOKAN MUKAAN 2015

0

10

20

30

40

18 23 28 33 38 43 48 53 58 63 68

% palkoista

Työntekijän ikä

Maksuluokka 11

Maksuluokka 1Perusluokantyökyvyttömyys-maksu

24,7

0

10

20

30

40

24,7

18 23 33 38 43 48 53 58 63 68

Maksuluokka 11

Maksuluokka 1 Perusluokantyökyvyttömyysmaksu

% palkoista

Työntekijän ikä28

Jakautumisessa tai liiketoiminnan luovutuksessa syntyvä yritysKun uusi yritys syntyy osakeyhtiölain mukaisen jakautumisen tai liiketoiminnan luovutuksen seurauksena, sen maksuluokaksi tulee jakautuneen tai liiketoiminnan luovuttaneen yrityksen maksu-luokka. Uudelle yritykselle muodostetaan aluksi takautuvalle ajalle ns. laskennalliset riskisuhteet, jotka vastaavat perittyä maksuluokkaa. Vähitellen ne korvautuvat yrityksen omilla riskisuhteilla. Näin ollen yritys siirtyy liukuvasti oman työkyvyt-tömyysriskinsä mukaiseen maksuluokkaan.

Jos jakautumisen yhteydessä syntyneelle yri-tykselle on siirretty jakautuneen yrityksen työky-vyttömyysrahasto, maksuluokka määräytyy alusta alkaen jakautuneen yrityksen työkyvyttömyyshisto-rian perusteella.

Kombinaatiofuusiossa syntyvä yritysJos yritysten sulautumisen seurauksena syntyy uusi yritys, sen maksuluokka määräytyy sulautuneiden yritysten työkyvyttömyysriskien perusteella. Sulau-tumista edeltäville vuosille lasketaan yhteenlaske-tuista tiedoista uuden yrityksen riskisuhteet, joiden perusteella maksuluokka määräytyy heti sulautu-misesta alkaen.

Jos sulautuneet yritykset eivät aikaisemmin ole kuuluneet maksuluokkien piiriin, sijoitetaan su-lautumisen seurauksena syntynyt uusi yritys aluksi maksuluokkaan 4, joka on perusluokka.

Uuden yrityksen koko vakuutushakemuksen mukaisenaLaskettaessa maksuluokan vaikutusta työkyvyttö-myysmaksuun kaikkien uusien yritysten kokona käytetään vakuutushakemuksen palkkasummaa. Jos yritys on ensimmäisenä vuonna ottanut use-ampia vakuutuksia, lasketaan näiden hakemusten mukaiset palkat yhteen.

Jos ensimmäisen vakuutuskauden todellinen palkkasumma poikkeaa merkittävästi hakemuk-sessa ilmoitetusta palkkasummasta, käytetään jo toisen vuoden maksun laskennassa yrityksen koko-na todellista palkkaa. Vuonna 2015 merkittävänä erona pidetään 1 363 000 euroa.

Yritysjärjestelyjen vaikutus maksuluokkaanMaksuluokkaan voivat vaikuttaa sellaiset yritys-järjestelyt, joissa yrityksen palvelukseen tulee työntekijöitä toisesta yrityksestä, jonka työkyvyt-tömyysriski on erilainen. Yleensä maksuluokkaan vaikuttavat tiedot siirtyvät työntekijöiden mukana.

Maksuluokat määritellään erikseen sellaisissa

tilanteissa, joissa yritysjärjestelyihin liittyy työky-vyttömyysrahastojen siirtoja yritykseltä toiselle.

Sulautuminen toiseen yritykseenJos yritys sulautuu toiseen yritykseen, vastaanot-tavan yrityksen riskisuhteessa otetaan huomioon sulautuneen yrityksen työkyvyttömyysriskiin vaikuttavat tiedot. Sulautumisessa vastaanottavan yrityksen riskisuhteeseen eivät vaikuta sellaiset su-lautuneen yrityksen eläkkeet, jotka on myönnetty sinä aikana, kun yritys on ollut niin pieni, ettei se ole kuulunut maksuluokkien piiriin.

Kaksi pientä yritystä voivat sulautua yhteen siten, että vastaanottavan yrityksen yhteenlasket-tu palkkasumma ylittää maksuluokkien piiriin kuulumiselle asetetun rajan. Tällöin sulautumisen seurauksena kasvaneen yrityksen maksuluokaksi tulee perusluokka ja vasta sulautumisen jälkeen myönnetyt eläkkeet alkavat vaikuttaa sen riskisuh-teeseen.

Kesken vuotta tapahtuva sulautuminen otetaan huomioon seuraavan vuoden maksuluokassa ja vuoden alussa tapahtuva sulautuminen jo saman vuoden maksuluokassa.

Sulautumisessa vastaanottavan yrityksen kokoJos vastaanottavan yrityksen palkkasumma sulau-tumisen seurauksena kasvaa siten, että vuoden 2015 ennakkomaksun perusteena oleva palkka-summa on vähintään 1 363 000 euroa suurempi kuin vuoden 2013 kokonaispalkkasumma, käyte-tään maksuluokan vaikutusta laskettaessa yrityk-sen kokona ennakkomaksun perusteena olevaa palkkasummaa kahtena sulautumista seuraavana vuonna.

Liiketoiminnan luovutus toiselle yritykselleLiiketoiminnan luovutuksessa työntekijät voivat siirtyä ns. vanhoina työntekijöinä luovutuksen vastaanottaneen yrityksen palvelukseen. Maksu-luokan kannalta on merkitystä sillä, kuinka paljon siirtyviä työntekijöitä on. Jos siirtyvien työnteki-jöiden vuositasoinen palkkasumma liiketoiminnan luovutusvuonna on yli 1 990 500 euroa (v. 2015), luovuttaneen yrityksen työkyvyttömyysriskitaso vaikuttaa vastaanottaneen yrityksen maksuluok-kaan. Siirtyvän palkkasumman jäädessä alle 1 990 500 euroa luovutuksella ei ole maksuluokan kannalta merkitystä.

Kesken vuotta tapahtunut liiketoiminnan luovutus vaikuttaa vasta seuraavan vuoden maksu-luokkaan. Luovuttaneen yrityksen työkyvyttömyys-

20

riskin vaikutus vastaanottaneen yrityksen mak-suluokkaan hiipuu vähitellen muutaman vuoden kuluessa.

Jos liiketoiminnan luovutus tulee ottaa huo-mioon vastaanottaneen yrityksen maksuluokan laskennassa, muodostetaan tätä varten luovutta-neen yrityksen työkyvyttömyysriskin ja siirtyvien työntekijöiden palkkasumman perusteella lasken-nalliset riskisuhteet takautuvalle ajalle. Luovut-taneen yrityksen työkyvyttömyysriski vaikuttaa vastaanottaneen yrityksen maksuluokkaan sitä enemmän, mitä suurempi on siirtyvien työntekijöi-den palkkasumma.

Yrityksen koko liiketoiminnan luovutuksessaLiiketoiminnan luovutus otetaan huomioon myös maksun laskennassa käytettävän yrityksen koon määrittelyssä. Jos liiketoiminnan luovutuksessa siirtyvien henkilöiden vuoden 2013 palkkasumma on vuositasolla vähintään 1 363 000 euroa, käyte-tään sekä luovuttavan että vastaanottavan yrityksen kokonaispalkkasummana vuoden 2015 ennakko-maksun perusteena olevaa palkkasummaa liiketoi-minnan luovutusta seuraavana kahtena vuonna.

Maksuluokka on eläkeyhtiökohtainenTyönantaja on voinut ottaa useita vakuutuksia eri eläkeyhtiöistä. Tällöin kukin eläkeyhtiö määrittelee yrityksen maksuluokan siellä olevien vakuutusten perusteella. Näin ollen yrityksellä voi olla eri mak-suluokka eri eläkeyhtiöissä. Eläkeyhtiöt käyttävät kuitenkin samaa kokonaispalkkasummaa, kun lasketaan yrityksen oman maksuluokan vaikutusta.

Jos työnantaja siirtää vakuutuksensa toiseen eläkeyhtiöön, maksuluokka ja maksuluokkaan vaikuttavat tiedot seuraavat mukana. Jos työnanta-jalla on vastaanottavassa eläkeyhtiössä ennestään vakuutus, lasketaan yrityksen maksuluokka vakuu-tusten yhdistetyistä tiedoista. Näin laskettu mak-suluokka tulee voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta tai jo siirtohetkestä, jos siirto tapahtuu vuodenvaihteessa. Vajaan vuoden ajan yrityksellä voi siis olla samassa eläkeyhtiössä eri maksuluokka eri vakuutuksissa.

Vakuutuksen osittainen siirtyminen toiseen eläkeyhtiöönJos vakuutuksesta siirtyy kesken vuoden vain osa toiseen eläkeyhtiöön, jossa työnantajalla ei ennestään ole vakuutusta, saa vakuutus uudessa eläkeyhtiössä vajaan vuoden ajaksi luovuttavan eläkeyhtiön laskeman maksuluokan. Luovuttavan

yhtiön laskeman luokkakertoimen ja siirtyvän palkkasumman perusteella muodostetaan lasken-nalliset riskisuhteet, joiden perusteella maksuluok-ka voidaan vastaanottavassa yhtiössä määrittää tuleville vuosille.

Jos vastaanottavassa eläkeyhtiössä on ennes-tään vakuutus, lasketaan yrityksen maksuluokka yhdistämällä siirtyvälle vakuutuksen osalle lasketut laskennalliset maksuluokkatiedot vastaanotta-van eläkeyhtiön laskemiin maksuluokkatietoihin. Laskennallisia maksuluokkatietoja ei kuitenkaan muodosteta, jos vuonna 2015 siirtyvän vakuutuk-sen osan palkkasumma on enintään 1 990 500 euroa. Tällöin siirtyvä vakuutus saa vastaanottavan eläkeyhtiön laskeman maksuluokan.

21

Konserni voi valita TyEL-maksun laskemiseksi ns. konsernikohtaisen laskentatekniikan normaa-litekniikan sijaan. Valittu tekniikka sitoo kaikkia kirjanpitolain mukaan samaan konserniin kuuluvia yrityksiä lukuun ottamatta hyvin pieniä työnanta-jia. Vuonna 2015 konsernitekniikan ulkopuolelle voidaan jättää yritykset, joiden vuoden 2013 palkkasumma on alle 398 100 euroa. Konserni-tekniikan soveltamisen kannalta ei ole merkitystä, ovatko konsernin vakuutukset yhdessä vai useassa eläkeyhtiössä.

Konsernitekniikan vaikutus maksuunKonsernikohtainen maksun laskenta vaikuttaa siten, että kaikkien konsernitekniikan piiriin kuu-luvien työnantajien maksu määräytyy ikään kuin niiden kunkin oma palkkasumma olisi vuonna 2013 ollut yli 31 848 000 euroa. Tästä seuraa, että riippumatta yksittäisen yrityksen koosta kaikkien konsernitekniikan piiriin kuuluvien yritysten• työkyvyttömyysmaksu määräytyy täysin sen maksuluokan mukaan, johon yritys kuuluu ja• maksutappio-osan alennus on suurin mahdollinen.

Jokaisen konsernitekniikan piiriin kuuluvan yrityksen maksuluokkana käytetään kuitenkin sen omaan työkyvyttömyysriskiin perustuvaa maksu-luokkaa.

Konsernitekniikan soveltamisen edellytyksetKonsernitekniikan soveltaminen edellyttää jokaisen konsernitekniikan piiriin tulevan yrityk-sen suostumusta. Toisaalta yksikin työnantaja voi ilmoittaa konsernitekniikan soveltamisen päät-tymisestä, jolloin päättymisilmoitus koskee koko konsernia. Soveltaminen päättyy kahden vuoden kuluttua ilmoituksesta. Konsernitekniikasta ei kuitenkaan voida luopua ennen kuin se on ollut voimassa vähintään viisi vuotta. Jos konserniteknii-kasta luovutaan työnantajan ilmoituksen perus-teella, voidaan konsernitekniikkaa alkaa soveltaa uudelleen vasta viiden vuoden kuluttua. Nämä viiden vuoden kestovaatimukset ovat voimassa myös silloin, jos konsernin yritykset vaihtavat eläkeyhtiötä.

Edellytyksenä konsernitekniikan soveltamiselle on, että konsernin palkkasumma ylittää pysyvästi tietyn rajan. Vuonna 2015 konsernitekniikan piiriin

KONSERNITEKNIIKAN KÄYTTÖ

kuuluvien yritysten vuoden 2013 palkkasumman on oltava yli 31 848 000 euroa. Jos palkkasumma yhtenä vuonna alittaa vaaditun rajan, ei konser-nitekniikkaa vielä seuraavana vuonna muuteta normaalitekniikaksi. Vasta kun raja alittuu kahtena peräkkäisenä vuotena, siirrytään käyttämään nor-maalitekniikkaa. Tällaisessa tilanteessa konserni-tekniikkaa voidaan alkaa soveltaa uudelleen heti, kun palkkasummaraja ylittyy.

TEL:n aikana tehdyt konsernisopimuksetVuoden 2006 loppuun saakka konsernitekniikan soveltaminen perustui konsernisopimuksiin, joissa sopijaosapuolina olivat eläkeyhtiö ja yksittäiset konserniin kuuluvat yritykset. Edellytyksenä konsernisopimuksen tekemiselle oli, että sopimuk-sen piiriin kuuluvien yritysten työntekijämäärä oli pysyvästi vähintään 800.

Vanhat konsernisopimukset voivat jatkua van-hoin säännöin. Tosin vanhan sopimuksen mukai-sen konsernin kokoa tarkastellaan vuodesta 2007 alkaen kahden vuoden takaisen palkkasumman mukaan.

Sopimus voidaan irtisanoa päättyväksi irtisano-mista seuraavan vuoden loppuun. Jos konserniso-pimuksen piiriin haluttaisiin liittää uusi konserniin kuuluva yritys, on vanha sopimus lakkautettava ja siirryttävä 1.1.2007 voimaantulleiden säännösten mukaiseen menettelyyn.

22

Ilmarinen tarjoaa työeläkevakuuttamisen lisäksi palveluita henkilöstön tuottavuuden parantami-seen ja henkilöstökulujen hallintaan. Kaikki palve-lumme tähtäävät siihen, että asiakkaamme voisivat paremmin.

Saatte Ilmarisesta juuri teille sopivat työeläke-palvelut. Selvitämme kanssanne, millaisia eläkeva-kuutukseenne liittyviä tarpeita yrityksellänne on, ja rakennamme teille oman sopivan palvelukokonai-suuden.

Asiantuntevaa vakuutus- ja eläkepalveluaTeemme vakuutus- ja eläkeasioiden hoitamisen teille helposti ennakoitavaksi. Kerromme hyvissä ajoin kun työeläkemaksut muuttuvat ja infor-moimme myös vakuutusmaksun ja maksuluokan muutoksista mahdollisimman varhaisessa vaihees-sa. Olemme henkilöstöhallintonne tukena kaikissa eläkkeisiin liittyvissä asioissa ja informoimme työnantajaa vireille tulleista työkyvyttömyyseläke-hakemuksista sekä annetuista kuntoutusinfoista ja kuntoutuksen ennakkopäätöksistä.

Työeläkekuntoutus auttaa jatkamaan työssäTyöeläkekuntoutus on erinomainen keino hallita sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja ennen-aikaisesta eläköitymisestä aiheutuvia kustannuk-sia. Ilmarinen tarjoaa käyttöönne tutkitusti alan

vaikuttavimpia työeläkekuntoutuksen palveluja: lähes 80 prosenttia kuntoutetuista työntekijöistä voi jatkaa työssä.

Työhyvinvointipalvelut liiketoimintanne tukenaHaluamme olla mukana edistämässä henkilöstön-ne työmotivaatiota ja työssä jatkamishalukkuutta yrityksessänne. Oikein kohdennetuilla työhyvin-vointitoimilla henkilöstönne jaksaminen ja terveys kohentuvat, poissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät ja yrityksenne tulos paranee. Työtä sujuvoittamalla parannetaan työelämän laatua, ja tehokkaan työajan lisäyksellä myös tuottavuus lisääntyy.

Käytettävissänne ovat monipuoliset ja korkea-tasoiset työhyvinvoinnin palvelut. Asiantuntijoi-demme vahvuudet kohdistuvat työhyvinvoinnin johtamiseen, henkilöstötuottavuuden parantami-seen, esimiestyön, työyhteisötaitojen ja osaamisen kehittämiseen sekä työkykyä ylläpitäviin teemoihin.

Toimitiloja ja vuokra-asuntojaYhtiömme kiinteistösijoitusomaisuuden arvo on noin 3,2 mrd. euroa ja laajuudeltaan yli 1 300 000 m². Ilmarisella on omistuksessaan 115 toimitila-kiinteistöä sekä noin 4 700 asuinhuoneistoa eri puolella Suomea.

Vuokrattavat toimitilat ja asunnot löytyvät hel-posti verkkosivuiltamme www.ilmarinen.fi.

ILMARISEN PALVELUT JA YHTEYSTIEDOT

YhteystiedotKeskinäinen Eläkevakuutusyhtiö IlmarinenVaihde 010 284 11Postiosoite 00018 IlmarinenKäyntiosoite Porkkalankatu 1, Helsinki www.ilmarinen.fi

Eläke- ja vakuutusasiat 010 195 000

Ilmarisen asiakkaita palvelevat myös kumppanimme OP ja A-Vakuutus.

Porkkalankatu 1, 00018 Ilmarinen • puh. 010 284 11 • www.ilmarinen.fi

3 00

0 2

.201

5