Suvi Jutila,

w5w-suunnittelija,

Oulun yliopisto

Kuva Jukka Savilampi

TOIMIVA OPETUSSUUNNITELMA OPINTOJEN MITOITTAMISEN NÄKÖKULMASTA

RAKENNETAAN TOIMIVA OPETUSSUUNNITELMA YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN

1. ANALYSOIDAAN KOULUTUKSENPERUSTEHTÄVÄ

2. MÄÄRITELLÄÄN KOMPETENSSIT JAASETETAAN TAVOITTEET

3. VALITAAN OIKEA OPETUSSUUNNITELMAMALLI

4. MÄÄRITELLÄÄN YDINSISÄLLÖT JA TYÖTAVAT JA MITOITETAAN NE OIKEIN

5. PYSTYTETÄÄN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄSEURANTAA VARTEN

PROSESSI ELI ETENEMISJÄRJESTYS

Akateeminen opetussuunnitelmatyö ja Anna Aikaa Ajatella -kirjat löytyvät osoitteesta

http://www.oulu.fi/w5w/tyokalut/kirjallisuus.html

Kun muotti on valittu, se täytetään ydinsisällöillä ja opetusmenetelmillä, jotka annostellaan mitoitusohjeen mukaan. Ylitäyttöä on aivan erityisesti varottava.

YDINAINESAnnaaikaa

ajatella

MITOITUSOPAS TYÖ-

TAVAT ENPÄ UNOHDATEHDÄ KUNNOLLISTAOPINTO-OPASTA

INNOSTAVAHAVAINNOLLINEN

OPINTO-OPAS

CORE-EDIT

Onneksi tehtiinydinainesanalyysitkunnolla

4. MÄÄRITELLÄÄN YDINSISÄLLÖT JA TYÖTAVAT JA MITOITETAAN NE OIKEIN

OPINTOPOLKU OPETUSSUUNNITELMASSA

Asko 2004

Myös henkilökunta pystyy seuraamaan opiskelijoiden etenemistä tehokkuus- ja vaikuttavuus mittareiden avulla

KATSOTAAN PALJONKO AIKAA OPISKELUUN MENEE

TYÖELÄMÄ

AJANKÄYTÖN HALLINTA

OPINTOJEN ETENEMINEN

OPINTOPOLKU

2.vsk.1.vsk. 3.vsk. 4.vsk. 5.vsk.

Olli opiskelija

Ajankäytön seuranta

TOTTA TOTISESTI!KEVÄÄN TASOTESTI LÄHESTYY. TÄYTYNEE OPISKELLA TÄYDELLÄ TEHOLLA

HOPS

TYÖELÄMÄ PALAUTE

Annaaikaa

ajatella

MITOITUSOPAS

TYÖTAVAT JA MITOITETAAN NE OIKEIN

•Mitoittaminen joko todellisen tiedon perusteella tai annettujen ohjeiden mukaan (esim. Anna aikaa ajatella –kirjan avulla). (vrt. intuitiivinen mitoittaminen ja kertoimien käyttö)

•Mitoitusoppaan kertoimet pohjautuvat syvällisen oppimisen tavoitteluun ei selviytymiseen ja minimityöhön, jolla opintojaksoista pääsee läpi

•Jokaisella opetustavalla on omat kertoimensa, jolla voidaan määritellä opiskelijalle oppimiseen varattava kokonaisaika

•Mitoittamisen reunaehdot selvitettävä tarkoin

•Mitoituksessa keskityttyvä pelkästään työtunteihin ei ajatteluun pisteillä

Mitoitusvirhe on luvallista tehdä vain positiiviseen suuntaan, jolloin aikaa varataan hieman yli todellisen tarpeen

Työajan ainoa käyttökelpoinen perusyksikkö on tunti

4800tuntia

3200tuntia

3 x 1600 tuntia=3 x 60op=180 op

1 opintovuosion 1600 tuntia

opiskelijan työtä, joka on60 opintopistettä (op)

2 x 1600 tuntia= 2 x 60op=120 op

vuodetrakenteellisestiyhteismitallisia

UUSI300 op

TÄYDELLINENUUSMITOITUS

SISÄLTÖJÄ PAISUTTAMATTA

Vuotuinen työaika on 1600 h, jos tehollisia opiskelukuukausia on 10 kk työaika 160 h/kk ja kun kuukaudessa on 21 työpäivää, yhdelle päivälle jää 7,6 h työaikaa.

1600 h opiskelijan työtä on 60 opintopistettä 1 op = 1600/60 = 26,67 h opiskelijan työtä eli

1 h = 0,0375 op

X op * 26, 67 = Y h eli (1)

X op = Y h * 1/26,67 = Y h * 0,0375 (2)

, missä X = opintopistemääräja Y = opiskelijan opiskelutyö tunteina

1.kaava:Tiedetään että 3 op kurssi 3*26,67 h = 80 h opiskelijan työtä

2.kaava:Tiedetään, että opiskelijan pitäisi käyttää 150 h tähän työtä, jotta hän voisi hallita kaikki asiat 150 h*1/26,67 =150h*0,0375 = 5,625 op

MITOITTAMINEN

Opetusmuodot ja mitoitusOpetusmuodot

Opetusmuodot on luokiteltu käytettyjen opetusmenetelmien mukaan

Tärkeimmät opetusmuodot ovat esittävä opetus, toiminnallinen opetus, tehtäväohjattu opetus, kirjallisuudella opetus ja virtuaaliopetus

Arviointimenetelmä vaikuttaa opiskelun kuormittavuuteen.

Syventävät opinnot ja aine-/perusopinnot erotetaan toisissaan mitoitettaessa. Syventävissä opinnoissa opiskelijan itsenäisen opiskelun kerroin on kerrottava 2:lla.

Suhdeluvut aine- ja perusopinnoille

Esittävä opetus Suhdeluku Opiskelijan kokonaistyömäärä

luennot: 1:1 tai 1:3 => 2-4 harjoitukset: 1:2 => 3Toiminnallinen opetus minimi kerroin 1:2 => 3 aktivoivat luennot: 1:2 => 3 ohjatut harjoitukset: 1:3 => 4 aktivoiva havainnollistaminen:

1:1 tai 1:2 => 2-3 Työharjoittelu Ongelmakeskeinen opetus: 1:5 => 6 seminaarit: 1:2 => 3Tehtäväohjattu opetus

Esim. kirjallinen tuotos, artefakti, esittävä tuotos, autenttinen tehtävä

Kirjallisuudella opetus kirjallisuus oheislukemistona Kirjallisuus suoritetaan erikseen kirjatenttinä (Anna

Aikaa Ajatella, s.58) Kirjallisuudesta vaaditaan erillinen suorite (yksi

lukukerta lasketaan s.59) Kirjallisuus hakuteoksen tapaan käytettynä (yksi

lukukerta lasketaan s.59)Virtuaaliopetus Samat kertoimet, mutta huomioidaan 8-24h

opetusympäristöön tutustumista

OPINTO-OPAS

Opetusmuodot Kertoimet

tutkimustiedon pohjalta

OPINTOPISTE KIINNITETÄÄN OPETUSMUOTOIHIN Anna Aikaa Ajatella -kirjassa Punaisella merkityt

ykköset ovat opettajan pitämiä

kontaktiopetustunteja

Suhdeluvut mitoittamisessa

Anna Aikaa Ajatella -kirjassa suhdeluvut esitetty muodossa 1:2 tai 1:1 jne.

Suhdeluvuista vähän tutkimustietoa saatavissa Tärkeää koulukohtaisesti sopia, että kaikki opettajat käyttävät

samoista opetusmuodoista samoja suhdelukuja -> kurssien kuormittavuus keskenään vertailukelpoista

Suhdeluvut suuntaa antavia Varmistettava, että opiskelija pystyy myös käytännössä

tekemään suunnitellut opiskelutunnit. Arviointimenetelmät ovat hyvä keino ohjata opiskelijan

ajankäyttöä!

Arviointimenetelmän vaikutus mitoitukseen

Arviointimenetelmiä:

Perinteinen tentti muunnoksineen Tehtäväksi annot Jatkuva arviointi

Mitoittaminen:

Perinteinen tentti: jokaista 40h opiskelijan työtä varataan 8h tenttiin valmistautumisaikaa

Tehtäväksi annot: Jos kirjallinen tuotos Siihen varattava aikaa. Myös kirjallisuuteen perehtymiseen varattava aikaa.

Jatkuvassa arvioinnissa ei tarvitse opiskelijalle varata aikaa erikseen kurssin suoritukseen. Huom. tällainen menetelmä lisää opiskelijoiden aktiivisuutta kurssin aikana yleisesti

VAIKUTUS MITOITTAMISEEN

Arviointimenetelmä ohjaa opiskelijan ajankäyttöä

CoreEditopintojaksot opetussuunnitelmaksi

Esite osoitteessa:http://www.oulu.fi/w5w/tyokalut/coreedit.html

opintojaksoista– perustiedot– ydinainesanalyysi– mitoitus opintopisteinä– opetusmuodot & arviointimuodot

opintojaksojen ryhmittely kokonaisuuksiin– esim. perus-, aine-, syventävät opinnot– kokonaisuuksien laajuudet opintopisteinä

opetussuunnitelmasta– koulutusohjelman tavoitteet (tavoiteltavat kompetenssit) ja – kompetenssien ja opintojaksojen väliset yhteydet– opintojaksojen hierarkia

• graafinen esitys opetuksen tuottajatahot

Kompetenssien yhteenveto

1. CoreEdit tekee näkyväksi opetussuunnitelman kokonaisuuden

Ohjelman kompetenssiyhteenvedon avulla voidaan jo suunnitteluvaiheessa seurata opetussuunnitelmalle annettujen tavoitteiden toteuttamista kokonaisuuksittain tai opintojaksoittain.

CoreEditissä opintojaksoja voidaan järjestellä erilaisiksi kokonaisuuksiksi valitun opetussuunnitelmamallin mukaan. CoreEdit tekee näkyväksi koko koulutusohjelman tavoitteiden ja yksittäisten opintojaksojen yhteydet.

CoreEditin yhteistyötä edistäviä elementtejä

Opintojaksojen riippuvuusgraafi

2. CoreEdit mahdollistaa yhteisen ja yhtäaikaisen opetussuunnitelman laatimisen ja kehittämisen

CoreEdit on kaikille yksikön opettajille yhteinen työtila, jossa jokaisen käyttäjän tekemät muutokset näkyvät välittömästi toisille käyttäjille. Tiedon reaaliaikaisuudella ja avoimuudella pyritään poistamaan opintojaksojen sisältöjen päällekkäisyydet ja sillä voidaan esittää opintojaksojen keskinäiset riippuvuudet.

3. CoreEdit varmistaa, että yksikön opetuksen mitoittaminen tapahtuu samoilla periaatteilla

Eri opetusmuototyypeille on annettu tietty kerroin sen perusteella, voiko oppiminen tapahtua pelkästään kontaktiopetuksessa vai tarvitaanko itsenäistä työtä. Kertoimet kuvaavat paljonko opiskelija tarvitsee aikaa suhteessa kontaktiopetustunteihin oppiakseen tarvittavat tiedot ja taidot. CoreEdit mahdollistaa näiden kertoimien muokkaamisen kunkin yksikön tarpeisiin sopivaksi. Tällöin tehdyt muutokset päivittyvät jokaisen opintojakson mitoituksen laskentakaavaan. Näin varmistetaan yksikön sisällä opintojaksojen mitoitusperusteiden yhdenmukaisuus.

HELSINGIN YLIOPISTO, Bioteknillisen tiedekunnan opintolaskuri

http://www.helsinki.fi/bio/tutkinnonuudistus/Opintopistelaskuri.xls OULUN YLIOPISTO, Teknillinen tiedekunta

http://www.ttk.oulu.fi/opetuksen_kehittaminen/tr/uusitutkintorakenne.html OULUN YLIOPISTO, Humanistinen tiedekunta

http://www.oulu.fi/hutk/Mitoitus.html HELSINKI, teologinen tiedekunta

http://www.helsinki.fi/teol/peda/Tutkinnonuudistus/Mitoitusohjeet%20teologinen%20tiedekunta%2008112004.doc

KoMiTi-hankkeen mitoituskehikko verkko-opinnoillehttp://www.komiti.fi/tiedostot/mitoituskehikko_2006.pdf

KoMiTi-hankke: Verkko-opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointihttp://www.komiti.fi/tiedostot/KoMiTi_verkko.pdf

Kukin yliopisto on toiminut oman toimintakulttuurin mukaan opintojen mitoituksessa

Esimerkkejä opintojen mitoittamisohjeista

Tehtävä 1.

Aiemmin Algebran kurssi (2ov) sisälsi 27h luentoja ja 39h harjoituksia. Tosiologian professori halusi tietää kuinka monta opintopistettä hänen kurssinsa olisi Anna Aikaa Ajatella kirjan mitoitusohjeilla. Millaiseen tulokseen hän tuli? Algebran kurssi on peruskurssi.

Huom. 2ov on 80h opiskelijan työtä ja siis uuden opintopistelaskennan mukaan tämä työmäärä vastaa 3 opintopistettä.

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Ratkaisu 1. (Peruskurssi)

Opiskelijan luennoista ja harjoituksista kertyvä työmäärä:

A) aktivoivat luennot + toiminnalliset/ohjatut harjoitukset = 27h*3 + 39h*4 = 237h

B) esittävät luennot + esittävät harjoitukset = 27h*2 + 39h*3 = 171h

Arviointimenetelmän vaikutus opiskelijan työmäärään:Jos kurssilla on perinteinen tentti: (X/40h)*8h = esim. (171h/40h)*8h = 34,2hJos kurssilla käytetään jatkuvaa arviointia: Ei lisää opiskelijan työmäärää.Jos kurssilla vaaditaan erillinen tuotos: Tapauskohtaisesti selvitettävä

Kurssin opiskelijan työmäärä on, jos siihen sisällytetään perinteinen tentti, 171h + 34,2h = 205,2h tai 237h +47,4h =284,4h. Opintopisteinä tämä on 205,2h * 0,0375 = 7,70 tai 284,4h * 0,0375 = 10,67(tavoitteena, että 2 ov (80h) on 3 op (80h)) Suvi

2004

Algebran kurssiopiskelijan työmäärä

Luennot Harjoitukset

Aktiiviset 1:2

27h*3

Esittävät1:1

27h*2

Esittävät1:2

39h*3

Toiminnalliset/ohjatut1:3 tai 1:2

39h*4 tai min 39h*3

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lasketaan Turun Ammattikorkeakoulun

mitoitusohjeen (Koostanut Eeva Harjulahti)

avulla kuvitteellisen kurssin opintopistemäärä

CASE TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Oppimismuodot Opiskelijan itsenäinen työ/1 kontaktiopetustunti tehtävä

1. Opettajan esitys    

1.1 Luento 0 Ei ennakko- eikä jälkitehtävää; luento tiedonhakupaikkana

  ½ Ennakko- tai jälkitehtävä; tehtävän suoritus osoitettava

1.2 Demonstraatio 0 Ei ennakko- eikä jälkitehtävää; dem. tiedonhakupaikkana

  ½-2 Valmistautuminen tai jälkitehtävä; ½ tuntia/aihealue tai vaativuus

2. Toiminnallinen opetus    

2.1 Työpaja (=tehtäväohjattu) 0 Ei ennakko- eikä jälkitehtävää; tehtävä työpajan alussa

  ½-2 Valmistautuminen (½-1) tai jälkitehtävä (½-1)

2.2 Laboraatio ½-1 Valmistautuminen (sis. harjoitt.); ½ tuntia/aihealue tai vaativuus

2.3 Näyttölaboraatio ½-1 Harjoittelu ½/aihe

2.4 Opintokäynti 0 Ei ennakko- eikä jälkitehtävää; tiedonhakupaikkana

  1-2 Valmistautuminen (½-1) tai jälkitehtävä (½-1)

2.5 Harjoittelu / Kliininen harjoittelu 0 Itsen. työsk. sisältyy tuntimäärään; arvioidaan erikseen

2.6 PBL-tutoriaalit 2 Tieto ja jäsentely osoitetusta kirjallisuudesta

  3 ed. + tiedonhaku, arviointi ja jäsentely 2 tietokannasta

  4 itsenäinen tiedonhaku, arviointi ja jäsentely väh. 2 tietokannasta

2.9 Seminaari ½ Osallistuminen; työhön tutustuminen

  2 Oma esitys tai opponointi

2.10 Projekti   Tehdään projekteittain

2.11. Instrumenttiopetus    

3. Kirjallisuuteen pereht. Luettuja sivuja/tunti  

3.1 Oheislukemisto 0 Sisältyy itsenäiseen työskentelyyn

3.2 Tentittävä 10 Helppo tai luennoilla käsitelty

  5 terminologialtaan vaikea tai itsenäinen kirjatentti

4. Kirjallinen tuotos Kirjoitettuja sivuja/tunti  

4.1 Päiväkirja tms. 1 Ei kirjallisuutta

4.2 Essee, referaatti ½ Kirjallisuuspohjainen; kirjoitelma + lähteiden käyttö

4.3 Opinnäytetyö 1/4 tutkimuksellinen työ

5. Muu    

Tenttiin valmistautuminen   luentomuistiinpanojen kertaus 5t/op

Verkossa oppiminen   määräytyy samoin perustein kuin muukin opetus, 1.kerrala huomioidaan

Opetusmuodot ja mitoitusOpetusmenetelmän suhde opiskelijan työmäärään

Suhdeluku =>Opiskelijan työOpettajan esitys (esittävä opetus) luennot: 1:0 tai 1:0,5 => 1 – 1,5 h Demonstraatio: 1:0 tai 1:2 => 1 – 3 h

Toiminnallinen Työpajatyöskentely/tehtäväohjattu opetus:

1:0 tai => 1 h1:0,5 – 2 => 1,5 – 3 h

Laboraatio: 1:0,5 tai 1:1 => 1,5 – 2 h Näyttölaboraatio: 1:0,5 tai 1:1=> 1,5 – 2 h Opintokäynti: 1:0 tai 1:1 – 2 => 1 – 3 h Harjoittelu / Kliininen harjoittelu:

1:0 => 1 h PBL-tutoriaalit 1:2 – 4 => 3 – 5 h seminaarit: 1:0,5 tai 1:2 => 1,5 – 3 h Projekti Instrumenttiopetus

Kirjallisuuteen pereht. Luettuja sivuja/tunti Oheislukemisto 0 Tentittävä (helppo/

luennolla käsitelty) 5 Tentittävä (terminologialtaan

vaikea tai itsenäinen kirjatentti) 10

Kirjallinen tuotos Kirjoitettuja sivuja/tunti

Päiväkirja tms. 1 Essee, referaatti 1/2 Opinnäytetyö ¼

Verkossa oppiminen määräytyy samoin perustein kuin muukin

opetus, 1.kerrala huomioidaan

Tenttiin valmistautuminen luentomuistiinpanojenkertaus 5t/op

Suvi 2005

OPINTO-OPAS+OPETTAJIEN YHTEISTYÖ

Opetusmuodot Suhdeluku opiskelijan

työlle

OPINTOPISTE KIINNITETÄÄN OPETUSMUOTOIHIN AMK (Turku)

Tehtävä 2.

Aiemmin tosiologien opintojakso (2ov) sisälsi 20h luentoja ja 10h työpajatyöskentelyä. Tosiologian professori halusi tietää kuinka monta opintopistettä hänen opintojaksonsa olisi uusilla mitoitusohjeilla. Millaiseen tulokseen hän tuli?

Ratkaisu 2.

Opiskelijan luennoista ja työpajasta kertyvä työmäärä:

luennot 1:0 + työpajatyöskentely 1:0 => 20h*1 + 10h*1 = 30hluennot 1:0 + työpajatyöskentely 1:1 tai 1:2 => 20h*1 + 10h*2 = 40h

tai => 20h*1 + 10h*3 = 50hluennot 1:0,5 + työpajatyöskentely 1:0 => 20h*1,5 + 10h*1 = 40h luennot 1:0,5 + työpajatyöskentely 1:1 tai 1:2 => 20h*1,5 + 10h*2 = 50h

tai => 20h*1,5 + 10h*3 = 60hTenttiin valmistautumiseen varataan aikaa 5 h/op ja 1op on 26,67 h opiskelijan työtä -> yhdestä opintopisteestä varataan aikaa prosentteina 5/26,67*100 = 18,74%.

Opiskelijan lopullinen työmäärä (y) tunteina, kun mukana on tenttiin valmistautuminen,voidaan laskea kaavalla

30 h + y*0,1874 h = y30 h = y(1-0,1874)y = 30 h / (1-0,1874)y = 36,92 h

Opintopisteinä tosiologian opintojakso tämä on 36,92 h*0,0375 = 1,38 op tai maksimissaan 73,85 h*0,0375 = 2,77 op

Tosiologian opintojaksoopiskelijan työmäärä

Luennot Työpajatyöskentely

1:020h*1

1:0,520h*1,5

1:010h*1

1:1-210h*2 tai 10h*3

YLIKUORMITTUNUT OPISKELIJA MINIMOI OMANAJANKÄYTTÖNSÄ JA KESKITTYY VAIN KURSSIN LÄPÄISYYN

YMMÄRTÄVÄÄNOPPIMISEENVAADITTAVATODELLINENTYÖMÄÄRÄ

MINIMILÄPÄI-SYYN VAADIT-TAVA TODEL-LINENTYÖMÄÄRÄ

TODELLINENOPISKELIJAN TEKEMÄ TYÖ

OPISKELIJA-POLUN MAH-DOLLISTAMATODELLINENTYÖMÄÄRÄ

VAIKUTTAA:-YKSILÖLLISET TEKIJÄT (MOTIVAATIO, KYVYT..)-OPPIMISEN KUMULOI-TUMINEN-VAIKEUSTASO-OPETUKSEN JA OHJAUKSEN LAATU

VAIKUTTAA:-OPINTOJEN RAKEN-TEEN SAMANA PYSY-MINEN (TENTIT, HARJOITUSTYÖT...)

NÄYTTÄÄ VAKIOITU-VAN

VAIKUTTAA:-YHTÄ AIKAA TOTEUTU-VIEN OPINTOJAKSO-JEN MÄÄRÄ-KURSSIEN PIRSTALEI-SUUS-OPISKELIJAN KURSSI-AHNEUS

VAIKUTTAA:-EDELLISTEN LISÄK-SI MYÖS OPISKE-LUN ULKOISETTEKIJÄT (PERHE,TYÖ, ELÄMÄNTI-LANNE, TOIMEEN-TULO...)

40 t 8 t 20 t 12 t

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ:

AIKA JA OPISKELU?

-OPISKELIJAN TEHTÄVÄ: KÄYTTÄÄ AIKAA OPISKELUUN (MIN 40 h/vk);OPPIMINEN TAPAHTUU OPISKELIJAN AJASSA

-OPPIMINEN EI YLEENSÄ EHDI TAPAHTUA OPETUS-TILANTEEN AIKANA

-OPISKELU JOKA EI PALVELE OPPIMISTA SITOO SEKÄ OPISKELIJAN ETTÄ OPETTAJAN AIKAA

-JOS OPISKELIJA EI KÄYTÄ TARPEEKSI AIKAA YMMÄRTÄÄKSEEN ASIOITA, OPISKELU EI PALVELE KETÄÄN

-OPISKELIJAN KANNATTAA PYRKIÄ KILPAJUOKSUSTA AJAN KANSSA YHTEISTYÖHÖN AJAN KANSSA (AJANKÄYTÖN HALLINTA)

Lukujärjestys 30hNimi: Kalle Kiila       Lukujärjestys       viikko: 41  

klo ma 4.10. o.tapa ti 5.10. o.tapa ke 6.10. o.tapa to 7.10. o.tapa pe 8.10. o.tapa la 9.10. o.tapa su 10.10. o.tapa

7-8                          

8-9 Mat.PKI H Johd.o L Mat.PKI L  Johd.o   H Mat.PKI Li

9-10 Mat.PKI H Johd.o L Mat.PKI L Johd.o   H Mat.PKI Li

10-11 FY L Tekn.eng L Mat.PKI L Johd.o   H Mat.alg   L

11-12 FY L Tekn.eng L     Mat.alg   L

12-13 Mat.alg L     FY  L Mat.PKI L 

13-14 Mat.alg  L FY L  Mat.PKI L 

14-15 Mat.alg H  FY H  

15-16 Mat.alg H  FY H  

16-17   Johd.o   L

17-18     Johd.o   L 

18-19        

19-20        

20-21                

21-22                        

22-23                        

23-24                        

24-01                            

Varataan opiskelulle aikaa

Varataan aikaa ½ h luennoille (2h luento) valmistautumiseen

Varataan aikaa 3h harjoituksiin (2h harjoitukset) valmistautumiseen

Ajankäytön ohjaus ja suunnittelu:

Pienryhmäohjaajien sivut Aina Ajoissa? http://www.ttk.oulu.fi/opetuksen_kehittaminen/tuutorointi/Tuutorointi.htm

Lukujärjestys 48 hNimi: Kalle Kiila       Lukujärjestys       viikko: 41  

klo ma 4.10.o.tap

a ti 5.10. o.tapa ke 6.10. o.tapa to 7.10. o.tapa pe 8.10. o.tapa la 9.10. o.tapa su 10.10. o.tapa

7-8                          

8-9 Mat.PKI H Johd.o L Mat.PKI L  Johd.o   H Mat.PKI Li

9-10 Mat.PKI H Johd.o L Mat.PKI L Johd.o   H Mat.PKI Li   Johd.o HT 

10-11 FY L Tekn.eng L Mat.PKI L Johd.o   H Mat.alg   L   Johd.o HT 

11-12 FY L Tekn.eng L     Mat.alg   L Mat.PKI HT    

12-13 Mat.alg L     FY  L Mat.PKI L   FY OL 

13-14 Mat.alg  L  FY HT  FY L  Mat.PKI L  Mat.alg  HTR  Mat.PKI HT  FY HT 

14-15 Mat.alg H  FY H   Johd.o HTR Mat.PKI HTR Mat.alg  HTR  Mat.PKI OL  

15-16 Mat.alg H  FY H   Johd.o HTR Mat.alg  OL Mat.alg HT

16-17   Johd.o   L

17-18  FY HT  Johd.o   L 

18-19 Tekn.eng OL    

19-20        

20-21                

21-22                        

22-23   Johd.o OL                     

23-24                        

24-01                            

SEURANTAA:- OPETUSSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ (mitoitus, kuormittavuus, kurssisisällöt, ydinainesanalyysit)- OPINTOJEN ETENEMINEN; OPINTOPOLUT (ajankäyttö,valmistuminen, kurssien läpipääsyprosentit, työssä käynti)- OPETUKSEN JA OPPIMISEN LAATU (sisällöt, prosessit, arviointimenetelmät, tasotestit, Hopsit/portfoliot)- PALAUTEET JA VIESTINNÄN LAATU (opiskelijapalaute kursseista ja koulutuksesta, OPS-viestintä, mielikuvat, imago) -TYÖELÄMÄPALAUTE JA TYÖLLISTYMINEN

1. ANALYSOIDAAN ARVIOINNIN KOHTEET 2. MÄÄRITELLÄÄN TOIMINTATAPA JAASETETAAN TAVOITTEET

3. VALITAAN TEKIJÄT JA TUOTETAAN TIETOA

4. KÄSITELLÄÄN TUOTETTU TIETO YHDESSÄ JA PÄÄTETÄÄN JATKOTOIMENPITEET. KEHITETÄÄN TOIMINTAA

5. JAETAAN HYVÄT KOKEMUKSET OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINISTA MUIDEN YLIOPISTOJEN KANSSA

PROSESSI ELI ETENEMISJÄRJESTYS

Hyvällä opetussuunnitelman arvioinnilla voidaan kehittää opetuksen ja oppimisen laatua

Opetussuunnitelman arviointi yliopistoihin ja korkeakouluihin