svensk resumé 2015 - energiateollisuus · 2 energiateollisuuden vuosikertomus 2015...

VuosikertomusSvensk resumé2015

SISÄLLYSLUETTELO

Toimitusjohtajan katsaus

Hallituksen kertomus

Tilinpäätös

Tilinpäätöksen allekirjoitus

Tilintarkastuskertomus

Hallitus

Valiokunnat

Varsinaiset jäsenet

Yhteistoimintajäsenet

Svensk resumé

........................................................................2

..............................................................................4

..........................................................................................11

....................................................................23

.........................................................................25

...............................................................................................26

.........................................................................................27

...............................................................................31

...........................................................................33

....................................................................................34

Energiateollisuuden vuosikertomus 2015

2 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2015

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Visiossaan vuodelle 2050 – Haasteista mahdollisuuksia - Energiateollisuus asetti jo vuonna 2009 tavoitteekseen hiilineutraalin sähkön ja kaukolämmön tuotannon ja käy-tön vuosisadan puoliväliin mennessä.

Vision mukaan tämä tavoite on toteutetta-vissa siten, että samalla pystytään turvaa-maan energian kilpailukykyinen hinta, kan-salaisten hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittyminen sekä energian riittävä ja turvallinen saanti.

Suomi on jo hyvällä tiellä tämän tavoitteen saavuttamisessa. Olemme niin EU-tason kuin globaalissakin tarkastelussa monilla tavoin aivan kärkipäässä energia- ja ympä-ristöpolitiikkamme tuloksellisuudessa.

Meillä on maailman älykkäin sähköverkko. Tämä mahdollistaa tuntikohtaisen seurannan sekä tehokkaan ja järkevän sähkönkäytön. Olemme maailman johtavia maita yhdiste-tyn lämmön ja sähkön tuottamisessa. Tämä mahdollistaa korkean energiatehokkuuden.

Uusiutuvien energialähteiden käytössä olem-me edelläkävijöiden joukossa. EU-maista olemme toiseksi suurin uusiutuvan energian käyttäjä. Uusiutuvien työllistävyys on meillä toiseksi suurinta kaikista EU-maista. Maail-man mittakaavassa olemme 4. sijalla uusiu-tuvan energian käytössä. Näin toteaa World Economic Forum.

Sähköntuotannostamme jo noin 80 % on päästötöntä, 45 % perustuu uusiutuviin energialähteisiin ja 50 % kotimaisiin ener-gialähteisiin. Myös kaukolämmössä hiilineut-raalin tuotannon osuus kasvaa koko ajan.

Kansainvälisen energiajärjestö IEAn mukaan Suomen energiapolitiikka on esimerkillistä. Suomi on maailman ykkönen ympäristöön liittyvien ongelmien hoidossa. Tämän totesi johtopäätöksenään tämän vuoden alussa julkistettu Environmental Performance Index, joka analysoi 180 valtiota.

Tämän kaiken olemme samalla toteuttaneet suhteellisen kustannustehokkaasti. Meillä on yksi Euroopan edullisimmista sähköenergian hinnoista, esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa sähköstä maksetaan kaksinkertaista hin-taa. Kilpailukykyinen energian hinta tukee kansalaistemme ostovoimaa ja hyvinvointia ja myös elinkeinoelämämme kilpailukykyä. Kilpailukykyisen ja toimitusvarman energian merkitys kansantaloutemme kilpailukyvylle tulee vain kasvamaan, kun toimintaympäris-tömme globalisoituu, digitalisoituu ja roboti-soituu.

Tilanteemme on monin mittarein varsin hyvä, mutta kyllä meillä vielä ongelmia ja työtäkin riittää. Heikko taloudellinen tilanne ja uusiutuvan energian tukijärjestelmät ovat rapauttaneet markkinoiden toiminnan. Ener-giayhtiöiden kannattavuus ja mahdollisuudet markkinaehtoisiin investointeihin ovat hei-koissa kantimissa.

Erityisesti joustavaa tuotantoa tarvittaisiin maassamme lisää, mutta kehitys on ollut täysin päinvastaista. Viime vuosien aikana tuotantokapasiteettimme on kokonaisuudes-saankin pienentynyt, ja erityisesti tämä on koskenut joustavaan tuotantoon kykenevää lauhdetuotantoa. Huippukuormitustilanteissa tilanne on jo varsin kireä. Esimerkiksi viime tammikuun kovimmilla pakkasilla jouduim-

ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2015 3

me kattamaan huippukäytöstämme lähes 28 prosenttia tuonnilla. Tilanne tulee on-neksi ainakin hetkeksi helpottumaan, kun rakenteilla olevat ydinvoimayksiköt saadaan käyttöön.

Olemme muutoinkin kovin riippuvaisia energian tuonnista. Roimasti tappiollinen energian kauppatase rasittaa koko kauppa-tasettamme ja on pitänyt sen monta vuotta tappiollisena. Suurin yksittäinen tekijä on ollut fossiilinen tuontiöljy. Sen euromääräi-nen osuus energian nettotuonnista on lähes 70 prosenttia. Tämä on myös ilmastokysy-myksen kannalta tärkeä tekijä. Fossiiliöljyn hiilidioksidipäästöt ovat yhtä suuret kuin kaikkien muiden fossiilisten energialähteiden päästöt yhteensä.

Visiomme tarjoama ratkaisu on, että kor-vaamme sähköllä ja kaukolämmöllä fos-siilisia tuontipolttoaineita ja vähennämme samalla päästöjä liikenteessä, lämmitykses-sä ja teollisuuden prosesseissa.

Viime vuoden lopulla pidetyssä Pariisin il-mastokokouksessa sitoutuivat käytännössä kaikki maat varsin kunnianhimoisiin tavoit-teisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää, että ilmastopäästöt saadaan nollaan kuluvan vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla.

Jo ennen Pariisin ilmastokokousta oli ha-vaittavissa selvä asennemuutos. Ilmaston-muutoksen uhkiin suhtaudutaan nyt selvästi aiempaa vakavammin ja vastuunottoon ollaan valmiimpia. Tämä asennemuutos ja Pariisin ilmastosopimus ovat selkeitä vieste-jä teknologiakehittäjille, sijoittajille ja pitkä-

jänteisiä investointeja tekeville yrityksille. Ilmastonmuutoksen uhka ja sen hillintä on otettava tulevaisuutta koskevissa päätök-sissä vakavasti huomioon. Jos ja kun näin tehdään, myös tarvittavat ratkaisut löytyvät ja toteutuvat.

Energiateollisuus asetti visiossaan tavoit-teekseen hiilineutraalin yhteiskunnan. Suomi on jo hyvällä uralla tämän tavoitteen toteut-tamisessa. Nyt koko maailma tähtää samaan tavoitteeseen vuosisadan puolivälin jälkeen.

Juha NaukkarinenToimitusjohtaja


Toimintaympäristö

Kulunut vuosi oli Energiateollisuus ry:n yh-destoista toimintavuosi.

Energia- ja ilmastopolitiikassa yksi vuoden merkittävimmistä tapahtumista oli joulukuus-sa Pariisissa järjestetty YK:n ilmastokokous. Syntynyt sopimus antoi viestin maailman valtioiden sitoutumisesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Energia-alalle sopimus merkit-see suurta investointitarvetta päästöttömään energiaan sekä energiatehokkuuteen.

Euroopan unionissa energia- ja ilmastopo-litiikkaa toteutetaan Euroopan energiaunio-nin avulla, josta Junckerin komissio julkisti tiedonannon helmikuussa 2015. Kasvun ja työllisyyden kannalta sähkömarkkinoiden toimivuuden edistäminen, kuluttajalähtöisyy-den lisääminen ja päästökaupan toimivuuden parantaminen ovat Euroopan tasolla tärkeitä. Komissio käynnisti nopealla aikataululla ener-giaunionissa listattujen hankkeiden valmiste-lun sekä tarpeettoman säätelyn ja byrokrati-an purkamisen lainsäädännöstä.

Suomessa 2015 eduskuntavaaleissa syntyi kolmen puolueen porvarihallitus. Hallitusoh-jelman tavoitteena on mm. korvata fossiilis-ta tuontienergiaa kotimaisella energialla ja sujuvoittaa hallinnollisia menettelyjä, kuten lupa- ja valitusprosesseja. Hallitusohjelmassa on myös kirjaukset polttoaineiden valmiste-verojen korotuksista ja mahdollisesta myö-hemmästä sähköveron korotuksesta sekä yhteistuotannon hiilidioksidiveron kaksinker-taistamisesta.

Suomen hallitus käynnisti loppuvuodesta energia- ja ilmastopoliittisen strategian val-mistelun, jonka on määrä valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä. Strategiassa mm.

valmistellaan Suomen 2030 tavoitteiden toteuttamissuunnitelma niin, että Suomi täyttää EU:ssa asetetut vaatimukset.

Vuonna 2015 energiateollisuuden toi-minnan painopisteitä olivat:

•Alan investointiedellytykset•Tuet ja verot•Eri tuotantomuodot ja polttoaineet moni-

puolisesti käytettävissä•EU:n pitkän aikavälin energiatavoitteet

Alan investointiedellytykset

Energiateollisuuden (ET) tavoitteena on turvata ja luoda edellytykset investoinneille markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti.

ET osallistui Euroopassa vilkastuneeseen keskusteluun sähkön tukkumarkkinamallista ja uusiutuvan energian tukien tulevaisuudes-ta sekä vastasi EU:n komission markkinoita koskevaan konsultaatioon. ET on tukenut energy-only –markkinamallin säilyttämistä markkinoiden pääperiaatteena ja markkinoi-den edelleen kehittämistä, sähköntuotan-totukien radikaalia vähentämistä ja mark-kinaehtoistamista, päästökaupan aseman vahvistamista ilmastopolitiikan työkaluna sekä eurooppalaisen markkinaintegraation syventämistä. Vastakaikua ET:n näkemyk-sille on saatu Euroopan komissiosta, mutta kehitys on monilta osin kulkenut myös ET:n tavoitteiden kannalta väärään suuntaan. Suomen hallituksen linjaukset ovat olleet pääosin ET:n linjausten mukaisia.

Suomessa ET on pitänyt esillä huolta säh-köntuotantokapasiteetin riittävyydestä hallitusohjelmavaikuttamisessa sekä muus-sa edunvalvonnassaan ja viestinnässään.

HALLITUKSEN KERTOMUS 2015


Energiavirasto vahvisti tehoreserviksi ET:n mielestä liian alhaisen kapasiteettimäärän ja liian lyhyeksi ajaksi. ET käynnisti myös keskustelua pidemmän aikavälin huoltovar-muusmenettelystä sähkön hankinnan var-mistamiseksi kriisitilanteissa.

ET:n pitkään ajama luvitus- ja hallintome-nettelyjen keventäminen on lähtenyt uuden hallituksen toimesta hyvin liikkeelle. ET on tukenut tätä prosessia tekemällä yhteistyötä erityisesti EK:n kanssa sekä osallistumalla moniin työryhmiin ja selvityksiin koskien mm. ympäristönsuojelulain uudistamista, lupa- ja yva-menettelyjen yhtenäistämistä ja sähköisen asioinnin kehittämistä.

Energiavirasto julkaisi vuoden 2015 lopus-sa tulevia verkkotoiminnan valvontajaksoja koskevat valvontamenetelmät. ET osallistui menetelmien valmisteluun aktiivisesti ja onnistui vakuuttamaan virasto merkittävien muutosten välttämättömyydestä. Uusissa menetelmissä verkkotoiminnalle sallittua tuottotasoa kasvatettiin merkittävästi ja yleisestä tehostamistavoitteesta luovuttiin. Lisäksi menetelmiin tehtiin monia pienempiä muutoksia. Nämä yhdessä mahdollistavat tulevat investoinnit edellyttäen, että omista-ja on hallituksen esityksen mukaisesti valmis palauttamaan osan tuotoista verkkoinves-tointeihin. Uudet menetelmät ovat voimassa kahdeksan vuotta, mikä varmistaa verkko-toiminnalle vakaan toimintaympäristön ensi vuosikymmenen puoliväliin saakka.

ET jatkoi vuonna 2014 käynnistettyä lu-paprojektia, jonka tavoitteena on sähkö-laitteistojen sijoittamisen helpottaminen ja lupaprosessien sujuvoittaminen. Projektiin on sisältynyt lukemattomia tapaamisia eri viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Parhaillaan on vireillä useita lainmuutoksia, joilla kevennetään lupaprosesseja ja hel-potetaan sähkölaitteistojen sijoittamista. Erityisen suuri paine kohdistuu yhteisraken-tamiseen, jossa sähköverkkoyhtiöiden roolia ollaan kasvattamassa.

Energianjakelun luotettavuuden varmista-miseksi ja häiriötilanteiden hallitsemisek-si ET kiinnittää vahvasti huomiota myös

palveluyhtiöitten toimintaedellytyksiin. ET osallistui sähköturvallisuuslainsäädännön kehittämiseen työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä ja vaikutti sähköverkko- ja pal-veluntuotantoyhtiöitten kannalta tärkeisiin lakimuutoksiin.

Toimintavuoden aikana ET käynnisti pitkä-jänteisen hankkeen, jonka tavoitteena oli tuoda kaukolämpöön sekä yhteistuotantoon liittyvät energiapoliittiset viestit laajasti kansanedustajien ja paikallisten poliittisten päättäjien tietoon sekä viestiä alan merki-tyksestä ja kertoa alan tulevaisuuden nä-kymistä ja mahdollisuuksista. Tavoitteena on ollut myös sitouttaa ja osallistaa laaja joukko jäseniä mukaan edunvalvontaan ja tapaamaan paikalisia kansanedustajia ja poliitikkoja.

Kaukolämpöyritysten varautumissuunnit-telua edistettiin laatimalla kaukolämpöyri-tyksille omat kypsyyskysymykset sekä varautumissuunnitelman mallipohja huolto-varmuusportaaliin.

Tuet ja verot

ET:n tavoitteena oli torjua energian kulutus-verojen sekä energian tuotantoon kohdis-tuvien verojen korotukset ja lisäksi siirtää lämmöntuotannossa käytettävien polttoai-neiden verotuksen painopistettä CO2-veron suuntaan sekä vapauttaa päästökauppasek-tori verosta. Myös turveveron alennus oli tavoitteissa.

Sipilän hallitusohjelman veropoliittiset kirjaukset olivat ET:n näkökulmasta hanka-lia, eikä niitä koskevassa vaikuttamisessa kaikilta osin onnistuttu. Hallitusohjelmassa päätettiin kaksinkertaistaa yhteistuotannon hiilidioksidivero. ET on tehnyt asiassa aktii-vista edunvalvontaa. Valtiovarainministeriö käynnisti selvityksen, jolla veromuutoksen vaikutuksia arvioidaan ET:n toivomista näkö-kulmista. Lisäksi veronkorotus saatiin lykät-tyä tulemaan voimaan aikaisintaan vuoden 2017 alusta ja edunvalvonta on saatu orga-nisoitua tehokkaasti alan sisällä.


Hallitusohjelmassa päätetty kiinteistöveron korotus ulottui myös jo ennalta korkeaan voimalaitosten kiinteistöveroon, mutta ko-rotusta saatiin kohtuullistettua lausuntovai-heessa.

Pienemmissä veroaloitteissa, kuten jäteve-ron soveltamisalan laajentamisessa koske-maan niin kutsuttua suodatinkakkua sekä vakiokorvausten arvonlisäverokäsittelyä koskevissa edunvalvonta-asioissa ET:n ta-voitteet täyttyivät. Uusiutuvan energian tukilakiin tuli jälleen muutos, kun hallitus valmisteli nopealla ai-kataululla lainsäädännön tuulivoiman tuki-järjestelmän lopettamiseksi. Lakimuutokses-ta saatiin kohtuullinen kompromissi, mutta sekä lain valmistelu että sen soveltaminen aiheuttivat merkittäviä ongelmia monille tuulivoimahankkeille.

Eri tuotantomuodot ja polttoaineet monipuolisesti käytettävissä

ET pyrkii parantamaan kotimaisen energian-tuotannon kilpailukykyä ja investointiedel-lytyksiä siten, että kaikki energiamuodot ja polttoaineet (ydinvoima, vesivoima, tuuli-voima sekä kotimaiset ja fossiiliset poltto-aineet) ovat käytettävissä ja hyväksyttäviä. Tätä toteutettiin mm. hallitusohjelmavai-kuttamisella. Valitettavasti hallitus kuitenkin ohjelmassaan päätyi siihen, että kivihii-len energiankäyttö pyritään lopettamaan 2020-luvun loppuun mennessä.

ET pyrki yhdessä jäsenkuntansa kanssa aktiivisesti estämään metsähakkeen sähkön-tuotannon tuen rajauksen, tavoitteessaan kuitenkin onnistumatta. Alkuperäistä esitys-tä saatiin muokattua energiayritysten kan-nalta edullisempaan suuntaan. Metsähak-keenmuuttuneentukijärjestelmännotifiointion hyväksytty komissiossa ja turpeen ener-giavero laskee vuoden 2012 tasolle 1.3.2016 alkaen. Turpeen hyväksyttävyyttä edistettiin osallistumalla Bioenergia ry:n turvetalkoot -hankkeeseen.

Yksi keskeinen edunvalvontakohde on met-säenergian käytön hyväksyttävyys uusiutu-vana ja hiilidioksidineutraalina energialäh-teenä ja mahdolliset kestävyyskriteerit. ET valmisteli yhdessä jäsenkunnan kanssa alaa koskevan suosituksen metsäenergian han-kinnan kestävyyden ja alkuperän varmista-miseksi. ET myös osallistui niin kotimaassa kuin EU:ssa metsäenergian kestävyyteen liittyvään keskusteluun. ET vaikutti myös kansallisen metsästrategian valmisteluun ja osallistui moniin metsäpolitiikkaan ja met-sänkäyttöön liittyvään työhön tärkeimpinä sidosryhminä maa- ja metsätalousministe-riö, työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäteolli-suus ry, Bioenergia ry ja Maa- ja metsätalo-ustuottajain Keskusliitto MTK ry.

ET vaikutti pienten polttolaitosten päästöjä rajoittavaan direktiiviin. Metsähaketta käyt-täville laitoksille saatiin kohtuulliset päästö-vaatimukset.

Vesivoiman hyväksyttävyyttä edistettiin tuomalla esille ET:n ja vesivoimayhtiöiden yhdessä laatimaa tiekarttaa luontaisten vaelluskalakantojen palauttamiseksi raken-nettuihin vesistöihin. ET painotti eri tahojen yhteistyötä sekä monipuolisia ratkaisuja.

Ydinvoiman pitkän aikavälin hyväksyttä-vyyttä edistettiin ydinvoimayhtiöiden erillis-rahoituksella toteutetuilla hankkeilla, joilla välitetään tietoa ydinvoimasta valituille sidosryhmille.

Tuulivoiman meluasetus annettiin pitkän ja monivaiheisen valmistelun jälkeen muo-dossa, jonka ET saattoi pitkälti hyväksyä. Tuulivoiman vaikutuksista radio- ja tv-sig-naaleihin ja mahdollisten haittojen kompen-soinnista käytiin neuvotteluja läpi vuoden.


EU:n pitkän aikavälin energiatavoitteet

Eurooppa-neuvoston asettamat tavoitteet vastaavat hyvin ET:n asettamia tavoitteita Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikalle vuo-teen 2030. ET tuki komission esitystä 40 prosentin päästötavoitteesta. ET piti tärkeä-nä, että uusiutuvan energian tavoite ja ener-giatehokkuusvaatimus ovat tasapainossa päästötavoitteen kanssa, jotta päästökauppa voidaan nostaa keskeiseksi ohjauskeinoksi. Tämän vuoksi ET piti tärkeänä, että komis-sion ehdottamaa 27 prosentin uusiutuvan energian tavoitetta ja energiatehokkuuden viitteellistä 27 prosentin tavoitetta ei koro-teta.

ET tukee komission helmikuussa 2015 esit-telemää Energiaunioni – hanketta. Energia-unionissa keskeisessä asemassa on EU:n energiasisämarkkinoiden loppuunsaattami-nen. Se parantaa parhaiten myös EU:n ener-giaturvallisuutta. ET:n näkemyksen mukaan Energiaunionin on fokusoiduttava olennai-simpiin yhteisötason toimiin.

Direktiiviehdotus päästöoikeuksien markki-navakausmekanismista (MSR) hyväksyttiin ET:n tavoitteiden mukaisesti. Mekanismi käynnistyy 2019 ja sivuun siirretyt 900 milj. päästöoikeutta siirretään suoraan markkina-vakausvarantoon.

ET:n käynnistämä Brysselin suomalaisten energia- ja ilmastoverkosto on toiminut ak-tiivisesti ja vieraiksi on saatu korkeatasoisia esiintyjiä. Verkoston puheenjohtajana toimii MEP Miapetra Kumpula-Natri.

Toimintavuoden aikana ET vaikutti EU:n lämmitys- ja jäähdytysstrategian valmis-teluun sekä suoraan komissioon että myös Euroheat & Powerin, Eurelectricin ja Geo-den kautta. Edunvalvonnan tueksi laadittiin ”Euroopan ongelmana kallis ja kehno ener-giajärjestelmä” –esite suomeksi ja englan-niksi. ET isännöi yhteistyössä TEM:n kanssa DG ENER:n osastopäällikkö Marie Donnellyn Suomen vierailua kesäkuussa. Luonnokset EU:n lämmitys- ja jäähdytysstrategiaksi ovat olleet ET:n edunvalvontatavoitteiden mukaisia.

Viestintä

Energiateollisuus viesti toiminnastaan ja kannoistaan noin 50 mediatiedotteen avulla. Tammikuussa järjestettiin medialle perin-teinen Energiavuosi-info, jossa käytiin läpi edellisen vuoden sähkön ja kaukolämmön hankintaa ja kulutusta koskevat keskeiset tilastotiedot. Kevätliittokokousten yhteydes-sä järjestetyn seminaarin ohessa pidettiin medialle tiedotustilaisuus.

Energiasta kirjoittaville toimittajille järjes-tettiin erillisiä tiedotustilaisuuksia toimialan ajankohtaisista aiheista. Teemoitettujen tilaisuuksien ja muiden toimittajakontaktien lisäksi toimintavuoden aikana tavattiin kaikki keskeiset tiedotusvälineet syventävissä taustainformaatiotilaisuuksissa.

Alan näkyvyyttä ja tunnettuutta sekä alu-eellisissa että paikallisissa tiedotusvälineissä edistettiin vierailemalla säännöllisesti maa-kuntalehtien toimituksissa. Lisäksi järjes-tettiin taustainformaatiotilaisuus Brysselissä toimiville suomalaisille kirjeenvaihtajille.

Sähköistä uutiskirjettä hyödynnettiin ajan-kohtaisessa edunvalvonnassa. Vuoden 2014 alussa lanseerattua Energiauutisten verk-kolehteä toimitettiin resurssien mukaan mahdollisimman online-tyyppisesti. Ener-giauutisten painetun version julkaisu jatkui totuttuun tapaan.

Energiateollisuus päivitti syyskauden aikana vision, mission ja toimintaperiaatteet. Päi-vitys toteutettiin vuorovaikutteisessa pro-sessissa jäsenten, henkilöstön ja eri sidos-ryhmien kanssa. Energiateollisuus käynnisti myös hankkeen vastuullisuusviestinnästä, joka jatkuu vuonna 2016.

Toimintavuoden aikana järjestettiin viisi jä-senyrityksille tarkoitettuja energiatapaamis-ta eri puolilla Suomea.

Heinäkuussa Energiateollisuus osallistui neljättä kertaa SuomiAreena-tapahtumaan Porissa. Suuren suosion saavuttaneen tilai-suuden ”Elämästä ja energiasta - Hjalliksen


kanssa” keskustelijoina olivat elinkeinomi-nisteri Olli Rehn, toimitusjohtaja Elina Eng-man ja toimitusjohtaja Juha Naukkarinen. Oman keskustelutilaisuuden lisäksi Suomi-Areena-viikon aikana järjestettiin myös mui-ta eri kohderyhmille suunnattuja tilaisuuksia sekä tapaamisia.

Kolmatta kertaa toteutettu Energia-akatemia järjestettiin eduskuntavaaleista johtuen poikkeuksellisesti syyskaudella. Elokuussa Kirkkonummen Majvikissa järjestettiin kaksi-päiväinen seminaari, jota syyskuussa seura-si kaksipäiväinen kenttäjakso Satakunnassa. Akatemian korkeatasoinen osallistujalista koostui yli 30 päättäjästä ja asiantuntijasta, jotka edustivat laaja-alaisesti Energiateolli-suuden keskeisiä sidosryhmiä. Osallistujien antama palaute oli kiitettävää.

Työmarkkinat

1. Työehtosopimustoiminta

Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jak-son korotusten määrästä sovittiin keskus-järjestöjen kesken 15.6.2015. ET neuvotteli korotusten soveltamisesta alan palkansaaja-osapuolten kanssa syksyn 2015 aikana. Kos-ka toisen jakson pituus ET:n sopimuskentäs-sä oli kuusi kuukautta, merkitsi se sitä, että korotukset määrältään olivat puolet keskus-järjestöjen sopimasta. Korotukset toteute-taan 1.8.2016.

Alakohtaisia työehtosopimusneuvotteluja ei vuonna 2015 käyty. ET:n sopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Sen sijaan vuo-den 2015 aikana käytiin neljät neuvottelut ns. yhteiskuntasopimuksen saavuttamiseksi ja näihin ET vaikutti EK:n työmarkkinavalio-kunnassa.

Ns. tuottavuusprojektia vietiin eteenpäin yh-teistyössä jäsenyritysten ja palkansaajaliit-tojen kanssa. Projektissa toteutettiin jäsen-yrityksille ja luottamushenkilöille suunnattu kysely, jonka tuloksia käsiteltiin yhdessä. Tuottavuusprojekti oli syyskuussa järjeste-tyn ET:n työmarkkinaseminaarin kantava teema.

2. Työvoiman saatavuuden turvaaminen

Toimintavuonna 2015 yritykset ja alan ammatit esittäytyivät nuorille ja opinto-ohjaajille valtakunnallisissa tapahtumissa eri puolilla Suomea (Joensuu, Turku, Tampere, Helsinki). Nuoria kannustettiin hakemaan kesätöitä Piirrä itsellesi kesäduuni -kampan-jan puitteissa ja kampanjaan osallistui noin 150 nuorta. Yhdeksäsluokkalaisten Energiaa Suomessa vierailuille osallistui Uudellamaal-la ja Länsi-Suomessa 3200 nuorta. Alan yhteiselle nuorisosivustolle (www.ener-giamaailma.fi)tuotettiinuuttaammattienesittelyaineistoa ja opinto-ohjauksen tukena hyödynnettäviä toiminnallisia pelejä. Keskei-nen koulutuspoliittinen edunvalvontahanke eli ylikonemestarikoulutus eteni opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksynnällä tutkinnon perusteiden kirjoittamisvaiheeseen.

Energiateollisuuden työmarkkinaskenaario 2025 -hanke käynnistettiin keväällä 2015. Skenaarion verkkoaivoriiheen osallistui 370 jäsenyhtiön ja sidosryhmien edustajaa. Prosessin aikana vahvistui näkemys, että digitalisaatio, globalisaatio ja robotiikka muuttavat voimakkaasti perinteistä aika- ja paikkasidonnaista työn tekemisen tapaa sekä vaikuttavat myös henkilöstön osaamis-vaatimuksiin, henkilöstömääriin ja rakentei-siin energiayhtiöissä. Skenaariotyötä jatke-taan vuoden 2016 alkupuolella.

3. Työturvallisuuden kehittäminen

Vuonna 2015 jatkettiin Nolla tapaturmaa tavoitteen suuntaan tarjoamalla jäsenistölle yhteistä materiaalia työturvallisuuden joh-tamisen tueksi. Teema oli esillä myös alan yhteisessä työturvallisuuspäivässä, joka keräsi osallistujilta poikkeuksellisen hyvät palautteet.


Hallinto ja talous

Hallitus

Energiateollisuus ry:n hallitus syysliitto-kokoukseen 19.11.2015 saakka

Antti Vilkuna (pj) Kanteleen Voima OyMinna Korkeaoja (varapj) Pohjolan Voima OyEsa Lindholm (varapj) Kuopion Energia OySami Huusko Voimatel OyEsa Hyvärinen Fortum OyjTapio Jalonen Rovakaira OyJukka Järvenpää Kokemäen Lämpö OyTuomo Kantola Jyväskylän Energia OyReijo Kolehmainen Lappeenrannan Energia OyHannu Kostiainen Vattenfall OyOlli-Pekka Marttila Köyliön-Säkylän Sähkö OyAri-Matti Mattila Kauhavan Kaukolämpö OyPerttu Rinta Suur-Savon Sähkö OyJukka Ruusunen Fingrid Oyj

Energiateollisuus ry:n hallitus syysliitto-kokouksen 19.11.2015 jälkeen

Olli-Pekka Marttila (pj) Köyliön-Säkylän Sähkö OyMinna Korkeaoja (varapj) Pohjolan Voima OyHannu Linna (varapj) Vaasan Sähkö OyEsa Hyvärinen Fortum OyjPekka Hyvönen Tampereen Vera OyHarri Ijäs Loimaan Kaukolämpö OyTapio Jalonen Rovakaira OyJukka Järvenpää Kokemäen Lämpö OyTuomo Kantola Jyväskylän Energia OyReijo Kolehmainen Lappeenrannan Energia OyTapani Liuhala Elenia OyPerttu Rinta Suur-Savon Sähkö OySeppo Tupeli Herrfors Nät-Verkko Oy Ab

Kevätkokous 21.5.2015 vahvisti tilikauden 2014 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapau-den hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä vahvisti uuden talousarvion vuodelle 2015 ja päätti jäsenmaksut 2015. Kokouksen yhteydessä järjestettiin Uuden edessä – älyä, uhkia ja mahdollisuuksia -seminaari.

Syyskokouksessa 19.11.2015 mm. hyväk-syttiin vuoden 2015 toimintasuunnitelma, vahvistettiin talousarvio, päätettiin jäsen-maksuista, valittiin hallituksen jäsenet ero-vuoroisten tilalle ja valittiin liiton puheenjoh-taja ja varapuheenjohtajat.

Hallituksella oli tilikauden aikana 12 kokous-ta.

Liiton toimitusjohtajana on joulukuusta 2004 lähtien toiminut Juha Naukkarinen.

Vuoden 2015 lopussa varsinaisia jäseniä oli 256 ja yhteistoimintajäseniä 68. Liiton jä-senmäärä oli liittoa perustettaessa 149.

Energiateollisuus ry:llä on tytäryhtiö Adato Energia Oy, jonka osakkeista se on vuodesta 2007 alkaen omistanut 100 %.

Konsernin ja liiton taloudellinen asema ja toiminnan tulos käyvät ilmi konsernin ja liiton tuloslaskelmasta ja taseesta. Liiton tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Heidi Vierros.


Taloutta kuvaavia tunnuslukuja

TEUR

Konserni

2015

Energia-teollisuus2015

Konserni

2014


Konserni

2013


Vars. toiminnan tuotot 5 991 2 108 6 376 2 145 6 403 2 274

Vars. toiminnan kulut 10 865 7 089 10 664 6 615 10 712 6 843

Jäsenmaksutuotot 3 622 3 622 4 045 4 045 4 156 4 156

Tilikauden tulos -1 065 -890 -49 20 -23 18

Taseen loppusumma 3 413 2 799 4 583 3 769 4 693 3 745

Vuotta 2015 koskeva henkilöstökysely osoitti, että ET:n henkilöstötyytyväisyys on kiitettävää tasoa. ET:n edunvalvontamenettelyjä ja henkilöstön toimintaa ohjaa dokumentoitu toimintajär-jestelmä,jonkasertifiointiuusittiinjokolmannenkerran.

Henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja

Konserni

2015

Energia-teollisuus 2015

Konserni

2014


Konserni

2013


Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella 61 44 60 43 60 43

Joista perhevapaalla osan vuotta tai koko vuoden 9 8 6 6 6 3

Palkat ja palkkiot (TEUR) 3 770 2 714 3 862 2 909 3 723 2 810

Miehiä/naisia (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) 27/32 18/23 27/33 19/24 27/33 19/24

Keski-ikä (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) 47,1 46,2 44,7 43,7 44,0 42,7

Hallitus ehdottaa liittokokoukselle tilinpäätöksen vahvistamista.


ENERGIATEOLLISUUS RY

TILINPÄÄTÖS1.1.2015 -31.12.2015

Konsernituloslaskelma

Euroa

VARSINAINEN TOIMINTA

Tuotot Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä Tutkimusmaksut Informaatio- ja neuvontamaksut Muut tuototTuotot yhteensä

Kulut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulutKulut yhteensä

Varsinainen toiminta yhteensä

Kulujäämä

VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot

Varainhankinta yhteensä

Kulujäämä

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuotot Rahoituskulut

Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä

Kulujäämä

SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN Rahastosiirrot yhteensä

Tilikauden yli/alijäämä

1.1.2014- 31.12.2014

4 744 391,60 418 216,00

1 200 539,00 13 342,28

6 376 488,88

-4 714 638,78

-57 571,68 -5 892 271,38

-10 664 481,84

-4 287 992,96

-4 287 992,96

4 045 031,00

4 045 031,00

-242 961,96

229 537,13 -37 872,91

191 664,22

-51 297,74

2 314,20

-48 983,54

1.1.2015-31.12.2015

4 466 044,85 421 484,00

1 098 051,00 5 000,00

5 990 579,85

-4 657 177,36

-47 508,58 -6 160 252,55

-10 864 938,49

-4 874 358,64

-4 874 358,64

3 621 650,00

3 621 650,00

-1 252 708,64

196 106,77 -63 733,14

132 373,63

-1 120 335,01

55 459,62

-1 064 875,39


Konsernitase

Euroa

V a s t a a v a a

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä

Pysyvät vastaavat yhteensä

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

V a s t a a v a a y h t e e n s ä

31.12.2014

92 620,92 9 883,04

102 503,96

2 609 172,49 2 609 172,49

2 711 676,45

22 006,20 17 611,23 39 617,43

732 213,92 98 904,03

100 166,41 931 284,36

900 471,40

1 871 373,19

4 583 049,64

31.12.2015

167 775,76 9 883,04

177 658,80

1 855 580,36 1 855 580,36

2 033 239,16

0,00

20 814,03 20 814,03

535 492,60 99 448,00 83 667,13

718 607,73

640 510,11

1 379 931,87

3 413 171,03


Konsernitase

Euroa

V a s t a t t a v a a

OMA PÄÄOMA

Muut rahastot Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden yli/alijäämä

Oma pääoma yhteensä

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä

Vieras pääoma yhteensä

V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä

31.12.2014

650 000,00 180 140,36 57 136,44

2 076 750,60 -48 983,54

2 915 043,86

572 096,95 208 334,70 887 574,13

1 668 005,78

1 668 005,78

4 583 049,64

31.12.2015

650 000,00176 841,69

4 975,49 2 027 686,06

-1 064 875,39

1 794 627,85

254 200,70 266 450,44

1 097 892,04 1 618 543,18

1 618 543,18

3 413 171,03


Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2015

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Konserniin on yhdistelty seuraavat yhtiöt

Emoyhtiö Tytäryhtiö OmistusosuusEnergiateollisuus ry Adato Energia Oy 100,00 % kotipaikka Helsinki

Konsernitilinpäätös on saatavissa emoyhtiön tiloissa, osoitteessa Fredrikinkatu 51-53 B, 5. krs, 00100 HELSINKI

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät

Pysyviin vastaaviin merkityt aineettomat hyödykkeet on arvostettu suunnitelmapoistoinvähennettyyn hankintamenoonsa ja aineelliset hyödykkeet samoin suunitelmapoistoinvähennettyyn hankintamenoonsa.

Pysyvienvastaaviensijoituksetonarvostettuhankintamenoonsanoudattaenaiemmanfifo-periaatteen asemesta 1.1.2015 alkaen keskihintaperiaatetta. Vaihtuvien vastaavien vaihto-omaisuusonarvostettuhankintamenoonsanoudattaenfifo-periaatettasekäKPL5luvun6§1momentin mukaista alimman arvon periaatetta.

Rahoitusomaisuuteen merkityt myynti-, laina- ja muut saamiset on arvostettunimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa.

Sisäisen omistuksen ja sisäisten liiketapahtumien eliminointi

Konsernin sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen.Sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu.

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiotEläkekulut Muut henkilösivukulut

Yhteensä

Henkilökunnan keskim. lukumäärä

Suunnitelman mukaiset poistotAineettomista oikeuksistaKoneista ja kalustosta

Yhteensä

1.1.2014 - 31.12.20143 862 188,28

675 048,54 177 401,96

4 714 638,78

1.1.2014 - 31.12.2014

60

1.1.2014 - 31.12.20146 090,00

51 481,68

57 571,68

1.1.2015 - 31.12.20153 770 348,03

701 696,82 185 132,51

4 657 177,36

1.1.2015 - 31.12.2015

61

1.1.2015 - 31.12.20150,00

47 508,58

47 508,58


Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta paitsi tytäryhtiön koneet ja kalusto, mikä poistetaan 25 % menojäännöspoistona.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovatAineettomat oikeudet 5 vuotta tasapoistoMuut aineelliset hyödykkeet 5 vuotta tasapoistoKoneet ja kalusto 5 vuotta tasapoistoKoneet ja kalusto, tytäryhtiö 25 % menojäännöspoisto

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuototRahoitus- ja sijoitustuototRahoitus- ja sijoituskulut

Yhteensä

1.1.2014 - 31.12.2014229 537,13 -37 872,91

191 664,22

1.1.2015 - 31.12.2015 196 106,77 -63 733,14

132 373,63


KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET 1.1.2015 - 31.12.2015

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Koneet ja kalustoKirjanpitoarvo 1.1.2015Lisäykset tilikaudellaTilikauden poistoKirjanpitoarvo 31.12.2015

Moottoriajoneuvot ei alvKirjanpitoarvo 1.1.2015Lisäykset tilikaudellaVähennykset tilikaudellaMyyntivoitotTilikauden poistoKirjanpitoarvo 31.12.2015

Koneet ja kalusto yhteensä

Kulumaton käyttöomaisuusKirjanpitoarvo 1.1.2015Kirjanpitoarvo 31.12.2015

OMAN PÄÄOMAN ERITTELY

Toimintarahasto tilikauden alussaMuutosToimintarahasto tilikauden lopussa

Stipendirahasto tilikauden alussaMuutosStipendirahasto tilikauden lopussa

Skyn lahjoitusrahasto tilikauden alussaMuutosSkyn lahjoitusrahasto tilikauden lopussa

Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden alussaMuutosEd. tilikausien ylijäämät tilikauden lopussa

Tilikauden yli/alijäämä


LEASINGVUOKRAVASTUUT

Leasingvastuut yhteensäSeuraavan tilikauden aikana erääntyvätMyöhemmin erääntyvät

31.12.2015

9 786,10 0,00

-2 993,52 6 792,58

82 834,82

136 801,37 -48 200,00 34 062,05

-44 515,06 160 983,18

167 775,76

9 883,04 9 883,04

31.12.2015

650 000,00

0,00 650 000,00

180 140,36

-3 298,67 176 841,69

57 136,44

-52 160,95 4 975,49

2 076 750,60

-49 064,54 2 027 686,06

-1 064 875,39

1 794 627,85

31.12.2015

135 952,51 47 757,61 88 194,90


Energiateollisuus ry:n tuloslaskelma

Euroa


TUOTOT Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä Tutkimusmaksut Neuvonta- ja informaatiomaksut Vuokratuotot Muut tuototTuotot yhteensä

KULUT Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulutKulut yhteensä

Varsinainen toiminta yhteensä

Kulujäämä

VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot

Varainhankinta yhteensä

Kulujäämä

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuotot Rahoituskulut

Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä

Kulujäämä

SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN

Rahastosiirrot yhteensä

Tilikauden ylijäämä

1.1.2014-31.12.2014

419 927,68 418 216,00

1 200 539,00 93 153,94 13 342,28

2 145 178,90

-3 566 061,42

-46 930,44 -3 002 379,96 -6 615 371,82

-4 470 192,92

-4 470 192,92

4 045 031,00

4 045 031,00

-425 161,92

471 667,86 -29 309,09

442 358,77

17 196,85

2 314,20

19 511,05

1.1.2015-31.12.2015

491 780,27 421 484,00

1 098 051,00 96 903,68

0,00 2 108 218,95

-3 535 265,22

-44 095,18 -3 509 234,83 -7 088 595,23

-4 980 376,28

-4 980 376,28

3 621 650,00

3 621 650,00

-1 358 726,28

462 010,25 -49 155,37

412 854,88

-945 871,40

55 459,62

-890 411,78


Energiateollisuus ry:n tase

Euroa

V a s t a a v a a

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä

Pysyvät vastaavat yhteensä

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

V a s t a a v a a y h t e e n s ä

V a s t a t t a v a a

OMA PÄÄOMA Muut rahastot Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto


VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä

Vieras pääoma yhteensä

V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä

31.12.2014

78 967,33 6 192,00

85 159,33

871 411,47 1 963 115,93 2 834 527,40

2 919 686,73

36 531,90 98 904,03 50 497,30

185 933,23

663 296,48

849 229,71

3 768 916,44

650 000,00 180 140,36 57 136,44

1 879 590,97 19 511,05

2 786 378,82

226 980,58 98 162,67

657 394,37 982 537,62

982 537,62

3 768 916,44

31.12.2015

157 535,57 6 192,00

163 727,57

871 411,47 1 201 770,63 2 073 182,10

2 236 909,67

104 264,58 99 448,00 30 284,69

233 997,27

328 070,13

562 067,40

2 798 977,07

650 000,00 176 841,69

4 975,49 1 899 102,02 -890 411,78

1 840 507,42

200 735,26 99 039,78

658 694,61 958 469,65

958 469,65

2 798 977,07


Energiateollisuus ry:n tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2015

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Yhdistyksen henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa vakuutusyhtiössä. Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Kattamatonta eläkevastuuta ei ole.

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät

Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aktivoidut investoinnit poistetaan suunnitelman mukaan.

Pysyvienvastaaviensijoituksetonarvostettuhankintamenoonsanoudattaenaiemmanfifo-periaatteenasemesta1.1.2015 alkaen keskihintaperiaatetta.

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut

Yhteensä

Henkilökunnan keskim. lukumäärä

Suunnitelman mukaiset poistot Koneista ja kalustosta

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovatKoneet ja kalusto 5 vuotta tasapoisto

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot

TuototTuotot osuuksista muissa yrityksissä Osingot tytäryrityksestä Korkotuotot Myyntivoitot Arvonalennusten palautukset Kulut Myyntitappiot ArvonalennuksetKorkokulut Muut kulut

Yhteensä

Projekti- ja tutkimuskulut

Energiateollisuus ry:n projekti- ja tutkimustoiminnan kulut v. 2015 olivat 699 095 euroa (v. 2014 316 818 euroa). Projekti- ja tutkimustoiminnan rahoitus jakautui siten, että liiton jäsenmaksuilla rahoitettu osuus oli 342 043 euroa (119 275 euroa) ja ulkopuolisen rahoituksen osuus 357 052 euroa (197 503 euroa).

1.1.2014 - 31.12.2014 2 909 256,08

510 101,37 146 703,97

3 566 061,42

1.1.2014 - 31.12.2014

43

1.1.2014 - 31.12.2014 46 930,44

1.1.2014 - 31.12.2014

14 670,80

300 000,00 4 322,26

132 765,39 19 909,41

471 667,86

-15 606,99 -5 220,25

-176,88 -8 304,97

-29 309,09

442 358,77

1.1.2015 - 31.12.2015 2 714 094,37

532 589,37 288 581,48

3 535 265,22

1.1.2015 - 31.12.2015

44

1.1.2015 - 31.12.2015 44 095,18

1.1.2015 - 31.12.2015

9 747,48 300 000,00

3 654,28 143 388,24

5 220,25 462 010,25

-12 062,61 -10 411,67

-169,91 -26 511,18 -49 155,37

412 854,88


TOIMIALAKOHTAISET TULOKSET (EUROA)Tilikausi 1.1.2015-31.12.2015


TUOTOT

Tuotot tilais. ja myynnistä

Tutkimusmaksut

Inform.- ja neuvontapalv.maksut

Vuokratuotot

Muut tuotot

Tuotot yhteensä

KULUT

Henkilöstökulut

Poistot

Vuokrakulut tilat

Vuokrakulut koneet

Matkakulut

Jäsenten matkakulut

Toimistokulut

Kokoukset, jäs.til., edustus

Viestintä

Koulutus

Projektit, tutkimustoimin.jm-r.

Projektit, tutkimustoimin.er-r.

Konsulttipalv., tilastopalv.

Jäsenmaksut

Muut kulut

Kulut yhteensä


TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ 1

Osuudet yht.kust.

TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ 2

VARAINHANKINTA

Jäsenmaksutuotot

RAH.- JA SIJOITUSTOIMINTA

TUOTOT

KULUT

RAH.- JA SIJ.TOIMINTA YHT.

SIIRROT RAHASTOIHIN

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

Yhteensä

491 780

421 484

1 098 051

96 904

0

2 108 219

-3 535 265

-44 095

-482 133

-36 109

-253 727

-59 384

-471 819

-209 738

-273 319

-49 194

-342 043

-357 052

-459 913

-249 844

-264 960

-7 088 596

-4 980 377

-4 980 377

-4 980 377

3 621 650

462 010

-49 155

412 855

55 460

-890 412

Hallinto

164 960

96 904

261 864

-1 308 878

-14 093

-289 922

-8 035

-66 811

0

-324 403

-93 671

-151 256

-39 759

-105 365

0

-105 922

-26 416

-112 307

-2 646 839

-2 384 975

-2 384 975

1 975 089

-409 887

459 036

-49 149

409 886

0

Sähkön-tuotanto

99 012

125 564

224 576

-588 257

-6 282

-57 562

-4 781

-55 355

-26 707

-42 368

-27 242

0

-6 025

-56 854

0

-180 329

-52 065

-51 974

-1 155 801

-931 225

-931 225

-557 969

-1 489 194

1 191 494

0

-9

-9

-297 709

Kauko-lämpö

116 338

421 484

243 095

0

780 917

-521 482

-9 357

-36 639

-3 566

-45 400

-2 737

-26 304

-27 815

-74 447

-3 410

0

-357 052

-34 852

-83 764

-32 013

-1 258 839

-477 921

-477 921

-435 822

-913 743

748 617

2 265

2

2 267

52 161

-110 699

Sähkö-verkot

23 574

160 749

184 323

-330 587

-5 573

-28 876

-2 369

-37 099

-8 239

-27 464

-16 308

0

0

-168 044

0

-79 221

-49 604

-36 886

-790 272

-605 949

-605 949

-393 154

-999 103

845 412

0

1

1

-153 690

Sähkö-kauppa

11 235

59 944

71 179

-330 676

0

-26 619

-14 210

-30 614

-21 701

-21 694

-13 914

0

0

-9 300

0

-43 325

-37 789

-10 492

-560 336

-489 157

-489 157

-278 054

-767 211

704 875

0

0

0

-62 335

Palvelu-tuotanto

26 156

26 156

-90 325

0

-5 288

-495

-1 555

0

-3 509

-2 696

0

0

-2 480

0

-1 364

0

-2 515

-110 228

-84 072

-84 072

-56 901

-140 973

93 182

0

0

0

-47 791

Työ-markkina

76 661

482 543

0

559 204

-365 059

-8 790

-37 227

-2 652

-16 892

0

-26 076

-28 092

-47 615

0

0

0

-14 900

-205

-18 772

-566 282

-7 078

-7 078

-253 188

-260 266

38 070

709

0

709

3 299

-218 188


KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET 1.1.2015 - 31.12.2015

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Koneet ja laitteetKirjanpitoarvo 1.1.2015Tilikauden poisto

Kirjanpitoarvo 31.12.2015

Henkilöautot ei alvKirjanpitoarvo 1.1.2015Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella MyyntivoitotTilikauden poisto


Koneet ja kalusto yhteensä

Kulumaton käyttöomaisuusKirjanpitoarvo 1.1.2015


OSAKKEET JA OSUUDETAdato Energia Oy Elisa Oyj Nordea Private Wealth Management Nordea säästö 25 Kasvu-yhdistelmärahasto Osakkeiden arvonalentumiset Rahastojen arvonalentumiset

RAHASTOTSidotut rahastot

StipendirahastoPääoma 1.1.2015Rahastojen myyntivoitotPankkikulutStipendit

Pääoma 31.12.2015

Skyn lahjoitusrahastoPääoma 1.1.2015 Tutkimus Pankkikulut Osinkotuotot

Pääoma 31.12.2015

6 563,07 -2 187,72 4 375,35

72 404,26 136 801,37 -48 200,00 34 062,05

-41 907,46 153 160,22

157 535,57

6 192,00 6 192,00

Hankinta-arvo

871 411,47 5 466,18

1 030 016,57 176 699,55

-2 289,08 -8 122,59

2 073 182,10

180 140,36

709,42 -8,09

-4 000,00 176 841,69

57 136,44

-54 426,07 0,00

2 265,12 4 975,49

Stipendirahaston tuotolla on tarkoitus kannustaa energia-alaa opiskelevia nuoria. Rahaston varojen käytöstä päättää Energiateollisuus ry:n työmarkkinavaliokunta. Stipendirahaston varat on sijoitettu Nordea säästö 25 Kasvu-yhdistelmärahastoon.

kpl45

2166

Markkina-arvo

75 355,14 1 157 199,17

204 651,26

1 437 205,57

Skyn lahjoitusrahastolla on tarkoitus rahoittaa Aalto-yliopiston viisivuotinen yhdyskuntien energiatekniikan professuuri sekä käyttää ylijääneet varat kaukolämpöalan tutkimukseen ja kehittämiseen. Viisivuotinen professuuri päättyi 31.12.2013. Rahaston varojen käytöstä päättää Energiateollisuus ry:n kaukolämpövaliokunta.Sky-rahaston Elisa-osakkeiden 1716 kpl markkina-arvo 31.12.2015 oli 59 700 euroa.

OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄNimi Kotipaikka OmistusosuusAdato Energia Oy Helsinki 100,00 %


OMAN PÄÄOMAN ERITTELY

Toimintarahasto tilikauden alussaMuutosToimintarahasto tilikauden lopussa

Stipendirahasto tilikauden alussaMuutosStipendirahasto tilikauden lopussa

Skyn lahjoitusrahasto tilikauden alussaMuutosSkyn lahjoitusrahasto tilikauden lopussa

Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden alussaMuutosEd. tilikausien ylijäämät tilikauden lopussa

Tilikauden ylijäämä


LEASINGVUOKRAVASTUUT

Danske Bank kopiokoneet Santander sähköauto Videra videoneuvottelulaitteet Selecta 2 kahviautomaattia

Seuraavan tilikauden aikana erääntyvätMyöhemminYhteensä

31.12.2015

650 000,00 0,00

650 000,00

180 140,36 -3 298,67

176 841,69

57 136,44 -52 160,95

4 975,49

1 879 590,97 19 511,05

1 899 102,02

-890 411,78

1 840 507,42

2015

37 872,10 16 426,04 31 680,00 8 855,65

94 833,79

34 356,97 60 476,82 94 833,79


KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT 01.01.-31.12.2015

Päiväkirja, pääkirja, tuloslaskelma ja tase sähköisellä tallennusvälineellä

Reskontrat sähköisellä tallennusvälineellä

Palkkakirjanpito atk-tulosteena

KÄYTETYT TOSITELAJIT 01.01.-31.12.2015

01 Jäsenmaksulaskut 02 Muu laskutus 03 EK:n jäsenmaksulaskutus 10 Myyntireskontra, maksut 20 Pankkitositteet 30 Ostolaskut 35 Ostoreskontra, maksut 40 Palkat 50 Sijoitukset AM-ohjelmasta 51 Sijoitukset Twin-ohjelmasta 55 Sijoitukset, tilinpäätösviennit 70 Käyttöomaisuuskirjanpito 80 Muistiotositteet


HALLITUS

11/2015 - 11/2016

Puheenjohtaja

Olli-Pekka Marttila, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Varapuheenjohtajat

Minna Korkeaoja, Pohjolan Voima OyHannu Linna, Vaasan Sähkö Oy

Hallituksen muut jäsenet

Esa Hyvärinen, Fortum OyjPekka Hyvönen, Tampereen Vera OyHarri Ijäs, Loimaan Kaukolämpö OyTapio Jalonen, Rovakaira OyJukka Järvenpää, Kokemäen Lämpö Oy Tuomo Kantola, Jyväskylän Energia OyReijo Kolehmainen, Lappeenrannan Energia OyTapani Liuhala, Elenia OyPerttu Rinta, Suur-Savon Sähkö OySeppo Tupeli, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab

11/2014 - 11/2015

Puheenjohtaja

Antti Vilkuna, Kanteleen Voima Oy

Varapuheenjohtajat

Minna Korkeaoja, Pohjolan Voima OyEsa Lindholm, Kuopion Energia Oy

Hallituksen muut jäsenet

Sami Huusko, Voimatel OyEsa Hyvärinen, Fortum OyjTapio Jalonen, Rovakaira OyJukka Järvenpää, Kokemäen Lämpö OyTuomo Kantola, Jyväskylän Energia OyReijo Kolehmainen, Lappeenrannan Energia OyHannu Kostiainen, Vattenfall OyOlli-Pekka Marttila, Köyliön-Säkylän Sähkö OyAri-Matti Mattila, Kauhavan Kaukolämpö OyPerttu Rinta, Suur-Savon Sähkö OyJukka Ruusunen, Fingrid Oyj


VALIOKUNNAT 2015Kaukolämpövaliokunta

Aaltonen Juhani Helen OyAhl Marko **) Vantaan Energia OyGullsten Kristian *) Rovaniemen Energia OyKuivanen Jari Turku Energia OyMattila Ari-Matti ***) Kauhavan Kaukolämpö OyRaunio Ari Porvoon Energia OyTirkkonen Heikki Suur-Savon Sähkö OyVeikkola Miikka Fortum Power and Heat OyVihervuori Pekka Paimion Lämpökeskus Oy

Sähköverkkovaliokunta

Hirvisalo-Oja Riikka Caruna OyJunttila Arto Koillis-Lapin Sähkö OyKurikka Jarmo Nurmijärven Sähkö OyKuronen Pertti Fingrid OyjLappi Risto *) Vantaan Energia Sähköverkot OyMyllymäki Jorma Elenia OyNikkanen Arto LE-Sähköverkko OyPajunen Arto **) Järvi-Suomen Energia OyTupeli Seppo Herrfors Nät-Verkko Oy Ab

Sähkökauppavaliokunta

Keski-Karhu Juha **) Savon Voima Oyj Peter Strandberg Vattenfall OyLehto Jussi Keravan Energia OyLehtoranta Tapo Jyväskylän Energia OyNiemi Jukka Helen OyPaajanen Petri Vatajankosken Sähkö OySutinen Arto Oulun Sähkönmyynti OyToivonen Jukka *) Fortum Markets OyVirikko Timo Energiapolar Oy

*) pj**) vpj***) hallituksen jäsen

*) pj**) vpj

*) pj**) vpj


Sähköntuotantovaliokunta

Holm Roger Alholmens Kraft Oy Ab Kosonen Mikko Teollisuuden Voima Oyj Kuusela Akke **) Suomen Voima Oy Laine Ari Helen Oy Larnimaa Riitta *) Pohjolan Voima Oy Penttinen Risto Fortum Oyj Renvall Anders Kymppivoima Oy Tykkyläinen Markus Napapiirin Energia ja Vesi Oy Vartia Markku Vantaan Energia Oy

Työmarkkinavaliokunta

Aho Tiina Turku Energia Oy Laukkanen Pertti *) Vantaan Energia OyLehonmaa Taisto Suomen Energia-Urakointi Oy Miettinen Tiina Fingrid Oyj Perttu Rinta ***) Suur-Savon Sähkö Oy Salo-oja Anne Kemin Energia Oy Urkola Päivi **) Fortum Oyj Vaimala Soili Teollisuuden Voima OyjVarjoranta Tuomo JyNet Urakointi Oy

Palveluntuotantovaliokunta

Aho Tuure Kymenlaakson Sähkö OyAinasoja Esko Oulun Energia Urakointi Oy Hokkanen Jouko KSS Rakennus Oy Huusko Sami ***) Voimatel Oy Hyvönen Pekka *) Tampereen Vera OyKäyhty Jari Lappeenrannan Verkonrakennus OyMassinen Sami Vertek Oy Pitkäniemi Veijo Rejlers Oy Vehkala Antero **) Pohjolan Werkonrakennus Oy

*) pj**) vpj




VALIOKUNNAT 2016Kaukolämpövaliokunta

Aaltonen Juhani Helen Oy Blomberg Elisa Fortum Oyj Gullsten Kristian *) Napapiirin Energia ja Vesi Oy Ijäs Harri ***) Loimaan Kaukolämpö OyKuivanen Jari Turku Energia Oy Mattila Ari-Matti Kauhavan Kaukolämpö OyMuurinen Pasi **) Tampereen Sähkölaitos Oy Rouhiainen Jukka Porvoon Energia OyTirkkonen Heikki Suur-Savon Sähkö Oy

Sähköverkkovaliokunta

Hirvisalo-Oja Riikka Caruna OyHonkanen Timo Valkeakosken Energia Oy Jyrinsalo Jussi Fingrid Oyj Kaisanlahti Jarkko Tunturiverkot Oy Kurikka Jarmo Nurmijärven Sähkö Oy Lappi Risto *) Vantaan Energia Sähköverkot Oy Myllymäki Jorma Elenia OyNikkanen Arto LE-Sähköverkko Oy Pajunen Arto **) Järvi-Suomen Energia Oy

Sähkökauppavaliokunta

Alaoja Päivi Energiapolar Oy Haverinen Johanna Keravan Energia Oy Keski-Karhu Juha Savon Voima Oyj Lehto Marko Oulun Sähkönmyynti Oy Lehtoranta Tapo Jyväskylän Energia Oy Paajanen Petri *) Lammaisten Energia OyRiipinen Marko Helen OyStrandberg Peter Vattenfall Oy Toivonen Jukka **) Fortum Markets Oy


*) pj**) vpj

*) pj**) vpj


Sähköntuotantovaliokunta

Kosonen Mikko Teollisuuden Voima OyjKuusela Akke **) Suomen Voima Oy Larnimaa Riitta *) Pohjolan Voima Oy Penttinen Risto Fortum OyjRasmus Andreas Herrfors Oy Ab Renvall Anders Kymppivoima Oy Rintanen Matti Pori Energia Oy Tykkyläinen Markus Napapiirin Energia ja Vesi Oy Vartia Markku Vantaan Energia Oy

Työmarkkinavaliokunta

Aho Tiina Turku Energia OyHuotari Janne Enerke Oy Koivula Esa Keuruun Sähkö OyLehonmaa Taisto **) Suomen Energia-Urakointi Oy Miettinen Tiina Fingrid Oyj Salo-oja Anne Kemin Energia Oy Talvenheimo Kalle Oulun Energia Oy Urkola Päivi *) Fortum Oyj Vaimala Soili Teollisuuden Voima Oyj

Palveluntuotantovaliokunta

Aho Tuure Kyvera Oy Ainasoja Esko *) Oulun Energia Urakointi Oy Hokkanen Jouko KSS Rakennus Oy Huusko Sami Voimatel OyHyvönen Pekka ***) Tampereen Vera Oy Höglund Veera Infratek Finland Oy Massinen Sami Vertek Oy Pitkäniemi Veijo Rejlers Oy Vehkala Antero **) Pohjolan Werkonrakennus Oy

*) pj**) vpj




JÄSENET

Adven OyAlajärven Lämpö OyAlajärven Sähkö OyAlavuden Lämpö OyAlholmens Kraft Oy AbCaruna Espoo OyCaruna Networks Espoo OyCaruna Networks OyCaruna Networks Sähkönsiirto OyCaruna OyCaverion Suomi OyCybersoft Oy AbEkenäs Energi AbElenia Lämpö OyElenia OyElenia Palvelut OyElkraft Finland Oy AbEllappi OyEmpower IM OyEnergiapolar OyEnerke OyEnontekiön Sähkö OyEPV Alueverkko OyEPV Energia OyESE-Verkko OyeSett OyEsse Elektro-Kraft AbEtelä-Savon Energia OyEtelä-Suomen Energia OyFennovoima OyFingrid OyjForssan Energia OyForssan Verkkopalvelut OyFortum Asiakaspalvelu OyFortum Growth OyFortum Markets OyFortum Power and Heat OyFortum OyjHaminan Energia OyHaukiputaan SähköosuuskuntaHeadPower OyHelen Sähköverkko OyHelen OyHerrfors Nät-Verkko Oy AbHerrfors Oy AbHyvinkään Lämpövoima Oy

Höyrytys OyIin Energia OyIlmatar Windpower OyjImatran Lämpö OyImatran Seudun Sähkö OyImatran Seudun Sähkönsiirto OyInarin Lapin Vesi OyInergia Lämpö OyInergia OyInfratek Finland OyInnopower OyItä-Savon Lähienergia OyJalasjärven Lämpö OyJE-Siirto OyJuuan Kaukolämpö OyJylhän SähköosuuskuntaJyNet OyJyNet Urakointi OyJyväskylän Energia OyJyväskylän Energiatuotanto OyJyväskylän Voima OyJämsän Aluelämpö OyJärvi-Suomen Energia OyJärvi-Suomen Voima OyKaakon Energia OyKainuun Voima OyKalajoen Lämpö OyKangasalan Lämpö OyKannuksen Kaukolämpö OyKanteleen Voima OyKarvian Lämpö OyKauhajoen Lämpöhuolto OyKauhavan Kaukolämpö OyKausalan Lämpö OyKemijoki OyKemin Energia OyKeminmaan Energia OyKenet OyKeravan Energia OyKeuruun Lämpövoima OyKeuruun Sähkö OyKiteen Lämpö OyKittilän Aluelämpö OyKoillis-Lapin Sähkö OyKoillis-Satakunnan Sähkö OyKokemäen Lämpö Oy

Kokemäen Sähkö OyKokkolan Energia OyKokkolan Voima OyKolsin Vesivoimantuotanto OyKorpelan Energia OyKorpelan Voima KuntayhtymäKoskienergia OyKotkan Energia OyKraftnät Åland AbKronoby Elverk AbKSS Energia OyKSS Lämpö OyKSS Rakennus OyKSS Verkko OyKuopion Energia OyKuopion Sähköverkko OyKuoreveden Sähkö OyKuortaneen energiaosuuskuntaKurikan Kaukolämpö OyKymenlaakson Sähkö OyKymenlaakson Sähköverkko OyKymin Voima OyKymppivoima Hankinta OyKymppivoima OyKyvera OyKöyliön-Säkylän Sähkö OyLaanilan Voima OyLahti Energia OyLaihian Nuuka Lämpö OyLaitilan Lämpö OyLammaisten Energia OyLankosken Sähkö OyLapin Biolämpö OyLappeenrannan Energia OyLappeenrannan Energiaverkot OyLappeenrannan Lämpövoima OyLappeenrannan Verkonrakennus OyLapuan Energia OyLE-Sähköverkko OyLempäälän Lämpö OyLeppäkosken Energia OyLeppäkosken Lämpö OyLeppäkosken Sähkö OyLiedon Lämpö OyLohjan Energiahuolto Oy LOHERLoimaan Kaukolämpö Oy

Varsinaiset jäsenet 15.3.2016


Loiste Energia OyLoiste Lämpö OyLoiste Sähköverkko OyLähituuli Oy eroaa 31.12.2016Lämpö Korpela OyLännen Omavoima OyMankala Oy AbMariehamns Elnät AbMariehamns Energi AbMuonion SähköosuuskuntaMäntsälän Sähkö OyMäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto OyNaantalin Energia OyNapapiirin Energia ja Vesi OyNivos OyNordex Energy Gmbh, Finnish BranchNurmeksen Lämpö OyNurmijärven Sähkö OyNurmijärven Sähköverkko OyNykarleby Kraftverk AbOrimattilan Lämpö OyOtanmäen Lämpö OyOulun Energia OyOulun Energia Siirto ja Jakelu OyOulun Energia Urakointi OyOulun Seudun SähköOulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut OyOulun Sähkönmyynti OyOutokummun Energia OyPaimion Lämpökeskus OyPaneliankosken Voima OyPargas Fjärrvärme Ab - Paraisten Kaukolämpö OyParikkalan Valo OyPerhonjoki Oy AbPKS Sähkönsiirto OyPohjois-Karjalan Sähkö OyPohjolan Voima OyPohjolan Werkonrakennus OyPori Energia OyPori Energia Sähköverkot OyPorvoon Energia Oy - Borgå Energi AbPorvoon Sähköverkko Oy - Borgå Elnät AbPosiva OyPuhuri OyPVO-Huippuvoima OyPVO-Lämpövoima OyPVO-Vesivoima OyRaahen Energia OyRadiki OyRantakairan Sähkö OyRauman Energia OyRavera Ab

Rejlers OyRIG OyRiihimäen Kaukolämpö OyRovakaira OyRovakairan Verkonrakennus OyRovaniemen Verkko OySaarijärven Kaukolämpö OySallila Energia OySallila Sähköasennus OySallila Sähkönsiirto OySalon Kaukolämpö OySastamalan Lämpö OySatapirkan Sähkö OySavon Voima OyjSavon Voima Verkko OySeinäjoen Energia OySeiverkot OySomeron Lämpö OySuomen Energia-Urakointi OySuomenTeollisuuden Energiapalvelut - STEP OySuomen Voima OySuur-Savon Sähkö OySuur-Savon Sähkötyö OySwitch Nordic Green AB Filial FinlandTampereen Sähkölaitos OyTampereen Sähköverkko OyTampereen Vera OyTenergia OyTeollisuuden Voima OyjTeuvan Kaukolämpö OyToholammin Energia OyTornion Energia OyTornionlaakson Sähkö OyTunturiverkko OyTurku Energia Oy - Åbo Energi AbTurku Energia Sähköverkot OyTuuliSaimaa OyUlvilan Lämpö OyVaasan Sähkö OyVaasan Sähköverkko OyVakka-Suomen Voima OyValkeakosken Energia OyVantaan Energia OyVantaan Energia Sähköverkot OyVapo Oy Lämpö ja sähköVarissuon Lämpö OyVarkauden Aluelämpö OyVaskiluodon Voima OyVatajankosken Sähkö OyVattenfall OyVattenfall Services Nordic OyVerkko Korpela Oy

Vertek OyVetelin Energia OyVierumäen Infra OyVimpelin Lämpö OyVimpelin Voima OyVirtain Energia OyVoimatel OyVSV-Energia OyWestenergy Oy AbWiitaseudun Energia OyÅlands ElandelslagÄhtärin Energia ja Vesi OyÄänekosken Energia Oy


ABB OyAidon OyAlfa Laval Nordic OyALSTOM Finland OyArvo-Putki OyAxpo Finland OyBelimo Finland OyBrugg-Pema OyCalefa OyCanplast OyCGI Suomi OyChemitec Consulting OyDanfoss AbDestia OyElomatic OyEnfo Zender OyEnoro OyEnsto Finland OyEnstroga AG OyGasum OyGebwell OyHiilitieto ryHiQ Finland OyHögfors OyHögforsGST OyinPulse Works OyIntrum Justitia OyIntStream OyKampek Invest OyKamstrup A/SKaukora OyKlinger Finland Oy / AsekoKVL Pipe OyLandis+Gyr OyLindorff OyLOGSTOR Finland OyLämpöinsinööritoimisto Teuvo OllikkaLänsirannikon Koulutus Oy WinNovaNetcontrol OyOilon Industry OyOnninen OyOpusCapita Group OyjPlanora OyPower-Deriva OyProject Business Oy FinlandPuolustushallinnon RakennuslaitosPöyry Finland OyRamboll Finland OyReka Kaapeli OyRenewa Oy

RJI Partners OySchneider Electric Finland OySiemens OsakeyhtiöTeknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Energia ja MetsäteollisuusThere Corporation OyTieto Finland OyTietokoura OyTrimble Solutions OyTurun Asennus ja Luokkahitsarit OyTyco Electronics Finland OyUponor Infra OyValmet Technologies OyVEO OyVexve OyW1TT Group OyWilo Finland OyÅF-Consult Oy

Yhteistoimintajäsenet 15.3.2016


Omvärlden

Det gångna året var Finsk Energiindustri rf:s elfte verksamhetsår.

Inom energi- och klimatpolitiken var en av årets viktigaste händelser FN:s klimatkonferens i Paris i december. Det åstadkomna avtalet signalerade att världens länder förbinder sig att dämpa klimatförändringen. För energibranschen innebär avtalet stora investeringsbehov i utsläppsfri energi samt i energieffektivitet.

Inom Europeiska unionen drivs energi- och klimatpolitiken med hjälp av den europeiska Energiunionen, som Junckers kommission publicerade ett meddelande om i februari. Med tanke på tillväxt och sysselsättning är det viktigt att på europeisk nivå främja en fungerande elmarknad, utöka konsumentorienteringen och förbättra utsläppshandelns funktion. Kommissionen började enligt en snabb tidtabell förbereda de projekt som listats inom Energiunionen samt nedmontera onödig reglering och byråkrati i lagstiftningen.

Iriksdagsvalet2015fickFinlandenborgerligtrepartiregering. Regeringsprogrammets mål är bland annat att ersätta fossil importenergi med inhemsk energi och åstadkomma smidigare administrativa förfaranden, såsom tillstånds- och besvärsprocesserna. Regeringsprogrammet innehåller också skrivningar om höjda punktskatter på bränsle och en eventuell senare höjning av elskatten samt en fördubbling av koldioxidskatten på samproduktion av el och värme.

I slutet av året började regeringen bereda en energi- och klimatpolitisk strategi, som

enligt planerna ska vara klar i slutet av 2016. Inom ramen för strategin bereds bland annat en genomförandeplan för Finlands mål för 2030 så att Finland uppfyller EU:s krav.

År 2015 prioriterade Finland Energiindustri följande områden i sin verksamhet:

•Branschens investeringsförutsättningar•Subventioner och skatter•Mångsidig användning av olika

produktionsformer och bränslen•EU:s långsiktiga energimål

Branschens investerings-förutsättningar

Finsk Energiindustris mål är att trygga och skapa förutsättningar för kostnadseffektiva investeringar på marknadsvillkor.

Finsk Energiindustri deltog i den allt livligare europeiska debatten om en partimarknadsmodell för el och framtiden för subventionerna för förnybar energi samt svarade på EU-kommissionens konsultation om marknaden. Finsk Energiindustri har understött att modellen med en energy-only-marknad bibehålls som huvudprincip och att marknaden utvecklas ytterligare, att subventionerna för elproduktion krymps radikalt och följer marknadsvillkor, att utsläppshandelns ställning som klimatpolitiskt verktyg stärks samt att den europeiska marknadsintegrationen fördjupas. Finsk Energiindustris åsikter har väckt gensvar hos Europeiska kommissionen, men utvecklingen har i många avseenden också gått i fel riktning med tanke på Finsk Energiindustris mål.

Svensk resumé

STYRELSENS BERÄTTELSE FÖR 2015


Finlands regerings linjer har i huvudsak stämt överens med Finsk Energiindustrins linjer.

I Finland har Finsk Energiindustri framfört oro för elproduktionskapacitetens tillräcklighet i samband med att man man påverkade regeringsprogrammet samt i sin övriga intressebevakning och kommunikation. Finsk Energiindustri anser att Energimyndigheten fastställde effektreserven så att kapaciteten är för liten och tiden för kort. Finsk Energiindustri initierade också diskussion om säkerhetsupplagringsförfarandet på längre sikt för att säkerställa elförsörjningen i krissituationer.

Den förenkling av tillstånds- och de administrativa förfarandena som Finsk Energiindustri länge arbetat för har startat bra tack vare den nya regeringen. Finsk Energiindustri har stött denna process genom att samarbeta särskilt med Finlands näringslivsamtgenomattdeltaifleraarbetsgrupper och utredningar om bland annat en reform av miljöskyddslagen, förenhetligande av tillstånds- och MKB-förfarandena och utveckling av den elektroniska kommunikationen.

Energimyndigheten publicerade i slutet av 2015 övervakningsmetoder för de kommande övervakningsperioderna för nätverksamheten. Finsk Energiindustri deltog aktivt i beredningen av metoderna och lyckades övertyga myndigheten om nödvändigheten av betydande ändringar. I de nya metoderna utökades den avkastningsnivå som tillåts för nätverksamheten avsevärt och det allmänna effektiviseringsmålet ströks. Dessutomföretogsfleramindreändringari metoderna. Dessa tillsammans möjliggör framtida investeringar förutsatt att ägaren i enlighet med regeringens proposition är redo att satsa en del av avkastningen i nätinvesteringar. De nya metoderna är i kraft åtta år, vilket garanterar nätverksamheten en stabil omvärld till mitten av följande årtionde.

Finsk Energiindustri fortsatte med det tillståndsprojekt som inleddes 2014 och vars mål är att underlätta placeringen av elektriska anordningar och göra tillståndsprocesserna smidigare. Projektet har inneburit otaliga möten med olika myndigheter och intressentgrupper. Som bästpågårfleralagändringarsomskaförenkla tillståndsprocesserna och underlätta placeringen av elektriska anordningar. Trycket är särskilt stort på sambyggande, där elnätbolagen håller på att få en större roll.

För att säkerställa en pålitlig energidistribution och hantera störningar fäster Finsk Energiindustri stor uppmärksamhet även vid servicebolagens verksamhetsbetingelser. Finsk Energiindustri deltog i utvecklingen av elsäkerhetslagstiftningen i arbets- och näringsministeriets arbetsgrupp och påverkade lagändringar av vikt för elnäts- och serviceproduktionsbolagen.

Under verksamhetsåret inledde Finsk Energiindustri ett långsiktigt projekt i syfte att nå en stor grupp riksdagsledamöter och lokala politiska beslutsfattare med energipolitiska budskap i anslutning till fjärrvärme och samproduktion samt informera om branschens betydelse och berätta om branschens framtidsutsikter och möjligheter. Målet har också varit att engagera och involvera en stor grupp medlemmar i intressebevakningen och träffar med lokala riksdagsledamöter och politiker.

Fjärrvärmeföretagens beredskapsplanering främjades genom egna mognadsfrågor för fjärrvärmeföretagen samt en modellberedskapsplan i försörjningsberedskapsportalen.


Subventioner och skatter

Finsk Energiindustri hade som mål att avvärja höjningar av konsumtionsskatterna på energi och av skatterna på energiproduktion och dessutom att förskjuta tyngdpunkten i beskattningen av bränsle som används för värmeproduktion i riktning mot en CO2-skatt samt att befria utsläppshandelssektorn från skatt. En sänkning av torvskatten ingick också i målen.

De skattepolitiska skrivningarna i statsminister Sipiläs regeringsprogram är besvärliga ur Finsk Energiindustris synvinkel, och man lyckades inte till alla delar påverka dem. I regeringsprogrammet ingår ett beslut om en fördubbling av koldioxidskatten på samproduktion. Finsk Energiindustri har bedrivit aktiv intressebevakning i saken. Finansministeriet inledde en utredning genom vilken skatteomläggningens effekter utvärderas ur de synvinklar som Finsk Energiindustri efterlyst. Dessutom lyckades man skjuta fram skattehöjningen så att den träder i kraft tidigast i början av 2017 och man har organiserat effektiv intressebevakning inom branschen.

Den förhöjning av fastighetsskatten som det beslöts om i regeringsprogrammet omfattade även den redan tidigare höga fastighetsskatten på kraftverk, men under remissbehandlingen lyckades man jämka förhöjningen.

I fråga om de mindre skatteinitiativen, såsom utvidgningen av tillämpningsområdet för avfallsskatten till den så kallade filterkakan,samtintressebevakningenrörande momsbehandlingen av standardersättningar nådde Finsk Energiindustri sina mål. Lagen som gäller stöd till förnybar energi ändrades igen, då regeringen enligt en snabb tidtabell beredde lagstiftning i syfte att upphöra med stödsystemet för vindkraft. Manficktillståndenskäligkompromissomlagändringen, men såväl beredningen som

tillämpningen av lagen medförde betydande problem för många vindkraftsprojekt.

Mångsidig användning av olika produktionsformer och bränslen

Finsk Energiindustri strävar efter att förbättra den inhemska energiproduktionens konkurrenskraft och investeringsbetingelser så att samtliga energiformer och bränslen (kärnkraft, vattenkraft, vindkraft samt inhemska och fossila bränslen) står till buds och är acceptabla. Detta genomfördes bland annat genom att man påverkade regeringsprogrammet. Tyvärr stannade regeringen i sitt program ändå för att sträva efter att användningen av stenkol för energiändamål ska upphöra före utgången av 2020-talet.

Finsk Energiindustri strävade tillsammans med sin medlemskår aktivt efter att förhindra begränsningen av stödet för skogsflissomanvändsförelproduktion,dock utan framgång. Man lyckades dock få det ursprungliga förslaget ändrat i en fördelaktigare riktning för energiföretagen. Notifieringenavdetändradestödsystemetförskogsflishargodkäntsikommissionenoch energiskatten på torv sjunker till 2012 års nivå från och med 1.3.2016. Torvens acceptabilitet främjades genom deltagande i Bioenergia ry:s torvtalkoprojekt.

Ett centralt intressebevakningsobjekt är skogsenergins acceptabilitet som en förnybar och koldioxidneutral energikälla och potentiella hållbarhetskriterier. Finsk Energiindustri beredde tillsammans med medlemskåren en rekommendation för branschen för att säkerställa en hållbar anskaffning av skogsenergi och skogsenergins ursprung. Finsk Energiindustri deltog också i diskussionen om hållbar skogsenergi såväl i Finland som inom EU. Finsk Energiindustri påverkade också beredningen av den nationella skogsindustrin och deltog i arbetet i anslutning till skogspolitiken och


skogsanvändningen på olika sätt med jord- och skogsbruksministeriet, arbets- och näringsministeriet, Skogsindustrin rf, Bioenergia ry och Centralförbundet för Lant- och skogsbruksproducenter MTK rf som de viktigaste intressentgrupperna.

Finska Energiindustri påverkade direktivet som begränsar utsläppen från små förbränningsanläggningar. Utsläppskraven föranläggningarsomanvänderskogsflisblev skäliga.

Vattenkraftens acceptabilitet främjades genom att man förde fram den vägkarta som Finsk Energiindustri och vattenkraftbolagen utarbetat tillsammans för att återinföra naturliga bestånd av vandringsfiskariutbyggdavattendrag.FinskEnergiindustri betonade samarbetet mellan olika instanser samt mångsidiga lösningar.

Kärnkraftens acceptabilitet på lång sikt främjades genom projekt som genomfördesmedseparatfinansieringfrån kärnkraftsbolagen, och som förmedlar information om kärnkraft till utvalda intressentgrupper.

Förordningen om vindkraftbuller gavs efter en lång och skiftesrik beredning i en form som Finsk Energiindustri i stor utsträckning kunde godkänna. Under hela året fördes diskussioner om vindkraftens inverkan på radio- och tv-signalerna och kompensation för eventuella olägenheter.

EU:s långsiktiga energimål

Europeiska rådets mål motsvarar i hög grad Finsk Energiindustris mål för den europeiska klimat- och energipolitiken fram till 2030. Finsk Energiindustri stödde kommissionens förslag om ett utsläppsmål på 40 %. Finsk Energiindustri ansåg det viktigt att målet för förnybar energi och energieffektivitetsmålet är i balans med utsläppsmålet, så att utsläppshandeln kan lyftas fram som central styrmetod. Av denna orsak ansåg Finsk Energiindustri det viktigt att kommissionens

föreslagna mål på 27 % förnybar energi och det riktgivande energieffektivitetsmålet på 27 % inte höjs.

Finsk Energiindustri stöder projekten Energiunionen, som kommissionens presenterade i februari 2015. Slutförandet av EU:s inre marknad för energi spelar en central roll inom Energiunionen. Den förbättrar på bästa sätt också energisäkerheten inom EU. Finsk Energiindustri anser att Energiunionen måste fokusera på de viktigaste åtgärderna på gemenskapsnivå.

Förslaget till direktiv om en marknadsstabilitetsreserv för utsläppsrätter (MSR) godkändes i enlighet med Finsk Energiindustris mål. Mekanismen startar 2019 och de 900 miljoner utsläppsrätten som lagts åt sidan överförs direkt till marknadsstabilitetsreserven.

Detenergi-ochklimatnätverkförfinländarei Bryssel som Finsk Energiindustri startade har arbetat aktivt och besökts av föreläsare på hög nivå. Ordförande för nätverket är Europaparlamentariker Miapetra Kumpula-Natri.

Under verksamhetsåret påverkade Finsk Energiindustri beredningen av EU:s uppvärmnings- och nedkylningsstrategi, både så att man påverkade kommissionen direkt och via Euroheat & Power, Eurelectric och Geode. Som stöd för intressebevakningen utarbetades broschyren ”Euroopan ongelmana kallis ja kehno energiajärjestelmä”påfinskaochengelska.Finsk Energiindustri stod tillsammans med ANM värd när avdelningschef Marie Donnelly från DG ENER besökte Finland i juni. Utkasten till EU:s uppvärmnings- och nedkylningsstrategi har stämt överens med Finsk Energiindustris intressebevakningsmål.


Kommunikation

Finsk Energiindustri kommunicerade om sin verksamhet och sina ståndpunkter med hjälp av cirka 50 pressmeddelanden. I januari ordnades den traditionella Energiårsinfon för medierna, där man gick igenom den viktigaste statistiken över föregående års anskaffning och förbrukning av el och fjärrvärme. Vid sidan av det seminarium som ordnades i samband med vårmötet ordnades en presskonferens för medierna.

För journalister som skriver om energi ordnades separata presskonferenser om branschens aktuella teman. Förutom tematräffarna och andra journalistkontakter träffade man under verksamhetsåret alla viktiga massmedier för att lämna fördjupande bakgrundsinformation.

Branschens synlighet och kännedomen om den i såväl regionala som lokala massmedier främjades genom regelbundna besök på landskapstidningarnas redaktioner. Dessutom ordnades en träff medbakgrundsinformationförfinländskakorrespondenter i Bryssel.

Det elektroniska nyhetsbrevet utnyttjades i intressebevakningen av aktuella frågor. Webbtidningen Energiauutiset som lanserades i början av 2014 redigerades i mån av resurser som en så online-liknande publikation som möjligt. Utgivningen av den tryckta versionen av Energiauutiset fortsatte på känt maner.

Under hösten uppdaterade Finsk Energi sin vision, mission och sina verksamhetsprinciper. Uppdateringen genomförs i växelverkan med medlemmarna, personalen och olika intressentgrupper. Finska Energiindustri startade också ett projekt om ansvarsfull kommunikation, som fortsätter 2016.

Under verksamhetsåret ordnades fem energiträffar för medlemsföretagen på olika håll i Finland.

I juli deltog Finsk Energiindustri för fjärde gången i evenemanget SuomiAreena i Björneborg. I debatten om liv och energi och Hjallis Harkimo (”Elämästä ja energiasta - Hjalliksen kanssa”) deltog näringsminister Olli Rehn, VD Elina Engman och VD Juha Naukkarinen. Förutom den egna debatten ordnades under SuomiAreena-veckan även andra evenemang och träffar för olika intressentgrupper.

Energiakademin ordnades för tredje gången, på grund av riksdagsvalet undantagsvis på hösten. I augusti ordnades ett tvådagarsseminarium på Majvik i Kyrkslätt, som i september följdes av ett tvådagars fältavsnitt i Satakunta. Akademins högklassiga deltagarlista upptog över 30 beslutsfattare och experter, som på bred basis företrädde Finsk Energiindustris viktigaste intressentgrupper. Responsen från deltagarna var utmärkt.

Arbetsmarknaden

1. Kollektivavtalsverksamhet

Centralorganisationerna kom 15.6.2015 överens om förhöjningarna under den andra perioden av sysselsättnings- och tillväxtavtalet. Under hösten 2015 förhandlade Finsk Energiindustri med löntagarparterna i branschen om tillämpningen av förhöjningarna. Eftersom den andra perioden omfattade sex månader inom Finsk Energiindustris avtalsfält, innebar det att förhöjningarna var hälften av vad centralorganisationerna avtalat om. Förhöjningarna genomförs 1.8.2016.

Under 2015 fördes inga branschvisa kollektivavtalsförhandlingar. Finsk Energiindustris avtal gäller till 31.1.2017. Under 2015 förhandlade man däremot fyra gångar för att åstadkomma det så kallade samhällsfördraget och Finsk Energiindustri var med och påverkade via Finlands näringslivs arbetsmarknadsutskott.


Det så kallade produktivitetsprojektet främjades i samarbete med medlemsföretagen och löntagarförbunden. Inom ramen för projektet genomfördes en förfrågan riktad till medlemsföretag och förtroendevalda och resultaten behandlades gemensamt. Produktivitetsprojektet var det bärande temat för Finsk Energiindustris arbetsmarknadsseminarium i september.

2. Tryggande av tillgången på arbetskraft

Under verksamhetsåret 2015 presenterade sig företagen och yrkena i branschen för ungdomar och studiehandledare under riksomfattande evenemang på olika håll i Finland (Joensuu, Åbo, Tammerfors, Helsingfors). Ungdomar uppmuntrades att söka sommarjobb genom att rita sig själv ett sommarjobb (”Piirrä itsellesi kesäduuni”) och i kampanjen deltog cirka 150 ungdomar. I Energi i Finland-besöken för niorna deltog 3200 ungdomar i Nyland och västra Finland. För branschens gemensamma ungdomssidor (www.energiamaailma.fi)produceradesnyttmaterialsompresenterar yrken samt spel som kan användas som stöd i studiehandledningen. Det viktigaste utbildningspolitiska intressebevakningsprojektet, dvs. övermaskinmästarutbildningen, avancerade med undervisnings- och kulturministeriets godkännande så att examensgrunderna skrevs ned.

Ett projekt rörande energiindustrins arbetsmarknadsscenario (”Energiateollisuuden työmarkkinaskenaario 2025”) inleddes våren 2015. I scenariots nättankesmedja deltog företrädare för 370 medlemsbolag och intressentgrupper. Under processen stärktes åsikten att digitaliseringen, globaliseringen och robotiken kommer att kraftigt förändra det traditionella tids- och platsbundna sättet att arbeta och påverka även personalens kompetenskrav, personalstyrkan och strukturerna i energibolagen. Scenarioarbetet fortsätter i början av 2016.

3. Utvecklande av arbetarskyddet

Under 2015 fortsatte man i överensstämmelse med målet om noll olycksfall (”Nolla tapaturmaa”) att erbjuda medlemskåren gemensamt material som stöd för arbetarskyddsledningen. Temat togs också upp på branschens gemensamma arbetarskyddsdag,somfickexceptionelltgod respons från deltagarna.


Förvaltning och ekonomi

Styrelsen

Finsk Energiindustri rf:s styrelse fram till förbundets höstmöte 19.11.2015

Antti Vilkuna (ordf.) Kanteleen Voima Oy Minna Korkeaoja (vice ordf.) Pohjolan Voima OyEsa Lindholm (vice ordf.) Kuopion Energia OySami Huusko Voimatel OyEsa Hyvärinen Fortum OyjTapio Jalonen Rovakaira OyJukka Järvenpää Kokemäen Lämpö OyTuomo Kantola Jyväskylän Energia OyReijo Kolehmainen Lappeenrannan Energia OyHannu Kostiainen Vattenfall OyOlli-Pekka Marttila Köyliön-Säkylän Sähkö OyAri-Matti Mattila Kauhavan Kaukolämpö OyPerttu Rinta Suur-Savon Sähkö OyJukka Ruusunen Fingrid Oyj

Finsk Energiindustri rf:s styrelse efter förbundets höstmöte 19.11.2015

Olli-Pekka Marttila (ordf.) Köyliön-Säkylän Sähkö OyMinna Korkeaoja (vice ordf.) Pohjolan Voima OyHannu Linna (vice ordf.) Vasa Elektriska AbEsa Hyvärinen Fortum OyjPekka Hyvönen Tampereen Vera OyHarri Ijäs Loimaan Kaukolämpö OyTapio Jalonen Rovakaira OyJukka Järvenpää Kokemäen Lämpö OyTuomo Kantola Jyväskylän Energia OyReijo Kolehmainen Lappeenrannan Energia OyTapani Liuhala Elenia OyPerttu Rinta Suur-Savon Sähkö OySeppo Tupeli Herrfors Nät-Verkko Oy Ab

Vårmötet 21.5.2015 fastställde bokslutet för räkenskapsperioden 2014 och beviljade styrelsen och verkställande direktören ansvarsfrihet samt fastställde den nya budgeten för 2015 och beslutade om medlemsavgifterna 2015. I samband med mötet ordnades ett seminarium om intelligens, hot och möjligheter vid mötet med det nya (”Uuden edessä – älyä, uhkia ja mahdollisuuksia”).

På höstmötet 19.11.2015 bland annat godkände man verksamhetsplanen för 2016, fastställde budgeten, beslutade om medlemsavgifterna, valde styrelsemedlemmar i stället för dem som var i tur att avgå och valde ordförande och vice ordförande för förbundet.

Styrelsen sammanträdde 12 gånger under räkenskapsperioden.

Juha Naukkarinen har varit förbundets vice verkställande direktör sedan december 2004.

Vid utgången av 2015 var de ordinarie medlemmarna 256 och samarbetsmedlemmarna 68. När förbundet grundades var medlemsantalet 149.

Finsk Energiindustri rf har dotterbolaget Adato Energia Oy och innehar 100 % av aktierna sedan 2007.

Koncernens och förbundets ekonomiska ställning och verksamhetsresultat framgår av koncernens och förbundets resultaträkning och balansräkning. KPMG Oy Ab har varit förbundets revisor med CGR Heidi Vierros som ansvarig revisor.


Ekonomiska nyckeltal

1000 euro

Koncernen

2015

Finsk Energi-industri2015

Koncernen

2014


Koncernen

2013


Intäkter från den ordinarie verksamheten 5 991 2 108 6 376 2 145 6 403 2 274

Kostnader för den ordinarie verksamheten 10 865 7 089 10 664 6 615 10 712 6 843

Intäkter från medlemsavgifter 3 622 3 622 4 045 4 045 4 156 4 156

Räkenskapsperiodens resultat -1 065 -890 -49 20 -23 18

Balansomslutning 3 413 2 799 4 583 3 769 4 693 3 745

Personalenkäten 2015 visade att personaltillfredsställelsen hos Finsk Energiindustri ligger på utmärkt nivå. Finsk Energiindustris intressebevakningsförfaranden och personalens agerande styrsavdetdokumenteradeverksamhetssystemet,varscertifieringförnyadesförtredjegången.

Nyckeltal för personalen

Koncernen

2015


Koncernen

2014


Koncernen

2013


Medelantal anställda under räkenskapsperioden 61 44 60 43 60 43

Varav familjelediga hela eller en del av året 9 8 6 6 6 3

Löner och arvoden (1000 euro) 3 770 2 714 3 862 2 909 3 723 2 810

Män/kvinnor (ordinarie personal vid årets slut) 27/32 18/23 27/33 19/24 27/33 19/24

Medelålder (ordinarie personal vid årets slut) 47,1 46,2 44,7 43,7 44,0 42,7

Styrelsen föreslår för förbundsmötet att bokslutet fastställs.


Koncernresultaträkning

Euro

ORDINARIE VERKSAMHET

INTÄKTER Intäkter från evenemang och försäljning Forskningsavgifter Informations- och rådgivningsavgifter Övriga intäkterIntäkter sammanlagt

KOSTNADER Personalkostnader Avskrivningar enligt plan Övriga kostnaderKostnader sammanlagt

Ordinarie verksamhet sammanlagt

Underskott

KAPITALANSKAFFNING Intäkter från medlemsavgifter

Kapitalanskaffning sammanlagt

Underskott

PLACERINGS- OCH FINANSIERINGSVERKSAMHET Finansiella intäkter Finansiella kostnader

Placerings-ochfinansieringsverksamhetsammanlagt

Underskott

ÖVERFÖRING TILL BUNDNA FONDER Fondöverföringar sammanlagt

Räkenskapsperiodens över/underskott

1.1.2014- 31.12.2014

4 744 391,60 418 216,00

1 200 539,00 13 342,28

6 376 488,88

-4 714 638,78

-57 571,68 -5 892 271,38

-10 664 481,84

-4 287 992,96

-4 287 992,96

4 045 031,00

4 045 031,00

-242 961,96

229 537,13 -37 872,91

191 664,22

-51 297,74

2 314,20

-48 983,54

1.1.2015-31.12.2015

4 466 044,85 421 484,00

1 098 051,00 5 000,00

5 990 579,85

-4 657 177,36 -47 508,58

-6 160 252,55 -10 864 938,49

-4 874 358,64

-4 874 358,64

3 621 650,00

3 621 650,00

-1 252 708,64

196 106,77 -63 733,14

132 373,63

-1 120 335,01

55 459,62

-1 064 875,39


Koncernbalansräkning

Euroa

A k t i v a

BESTÅENDE AKTIVA

Materiella tillgångar Maskiner och inventarier Övriga materiella tillgångar Materiella tillgångar sammanlagt Placeringar Övriga aktier och andelar Placeringar sammanlagt

Bestående aktiva sammanlagt

RÖRLIGA AKTIVA

Omsättningstillgångar Varor under tillverkning Färdiga produkter/varor Omsättningstillgångar sammanlagt Fordringar Kortfristiga Kundfordringar Övriga fordringar Resultatregleringar Kortfristiga fordringar sammanlagt Kassa och bank Kassa och bank sammanlagt

Rörliga aktiva sammanlagt

A k t i v a s a m m a n l a g t

31.12.2014

92 620,92 9 883,04

102 503,96

2 609 172,49 2 609 172,49

2 711 676,45

22 006,20 17 611,23 39 617,43

732 213,92 98 904,03

100 166,41 931 284,36

900 471,40

1 871 373,19

4 583 049,64

31.12.2015

167 775,76 9 883,04

177 658,80

1 855 580,36 1 855 580,36

2 033 239,16

0,00

20 814,03 20 814,03

535 492,60 99 448,00 83 667,13

718 607,73

640 510,11

1 379 931,87

3 413 171,03


Euroa

P a s s i v a

EGET KAPITAL

Övriga fonder Stipendiefond Skys donationsfond Överskott från tidigare räkenskapsperioder Räkenskapsperiodens över/underskott Eget kapital sammanlagt FRÄMMANDE KAPITAL Kortfristigt Skulder till leverantörer Övriga skulder Resultatregleringar Kortfristigt sammanlagt Främmande kapital sammanlagt P a s s i v a s a m m a n l a g t

Koncernbalansräkning

31.12.2014

650 000,00 180 140,36 57 136,44

2 076 750,60 -48 983,54

2 915 043,86

572 096,95 208 334,70 887 574,13

1 668 005,78

1 668 005,78

4 583 049,64

31.12.2015

650 000,00176 841,69

4 975,49 2 027 686,06

-1 064 875,39

1 794 627,85

254 200,70 266 450,44

1 097 892,04 1 618 543,18

1 618 543,18

3 413 171,03

Energiateollisuus rywww.energia.fi

svensk resumé 2015 - energiateollisuus · 2 energiateollisuuden vuosikertomus 2015...

Documents