Ei-manuaalisuusTommi Jantunen, SVKS112, 23.4.2019

Perinteinen näkökulma ei-manuaalisuuteen

• Affek%ivinen vs. lingvis%nen ei-manuaalisuus• Kieliopillinen ei-manuaalisuus (Mikä on ei-manuaalisten elemen9en

rooli kielen rakenteen eri tasoilla?)

• Prosodinen ei-manuaalisuus (Miten ei-manuaalisia elemen?ejä käytetään rajan ja alan merkintään?)

• Syntak%ses% (so. kieliopillises%) käytetyt ei-manuaaliset elemen%t voivat olla samalla prosodisia alanmerkitsijöitä.

Lisätietoa perinteisestä näkökulmasta ei-manuaalisuuteen: PFAU, R. & Quer, J. (2010). Nonmanuals: their grammatical and prosodic roles. In Brentari, D. (Ed.), Sign languages: A Cambridge language survey, 381-402. Cambridge: CUP. – WILBUR, R. B. (2000). Phonological and prosodic layering of nonmanuals in ASL. In K. Emmorey & H. Lane (Eds.), The signs of language revisited: An anthology to honor Ursula Bellugi and Edward Klima, 215-244. Mahwah, New Jersey (USA): LEA.

Räpäytykset

Päänpudistus

Luoki&elun haasteet

Todellisuus

Näkökulmamme ei-manuaalisuuteen

• Kasvojen, pään ja kehon toiminta on henkilöstä riippuvaa ja monifunktioista.• Ei-manuaalisesti tuotetut “yksiköt” eivät suoraan vastaa puh. kielt. sanoja ja affikseja.

• Ei-manuaalisesti tuotetut ilmaukset varioivat sen suhteen, miten paljon ne sisältävät deskriptiivisiä (“symbolit”), indikoivia (“indeksit”) ja depiktiivisiä piirteitä (“ikonit”).

• Ei-manuaalinen toiminta on lähtökohtaisesti epäkonventionaalista ja hämärärajaista (vrt. kädet, joilla tuotetaan enemmän konventionaalisia ja tarkkarajaisia yksiköitä).

LisäBetoa: PUUPPONEN, A. (2019). Towards understanding nonmanuality: A semioBc treatment of signers’ head movements. Glossa: a journal of general linguis0cs 4(1): 1–39. DOI: 10.5334/gjgl.709

Kuvion lähde: PUUPPONEN, A. (2019). Towards understanding nonmanuality: A semiotic treatment of signers’ head movements. Glossa: a journal of general linguistics 4(1): 1–39. DOI: 10.5334/gjgl.709 (s. 11)

Aineistotehtävä: nyökkäysten jakauma

PUUPPONEN, A., Jantunen, T., & Mesch, J. (2016). The alignment of head nods with syntacEc units in Finnish Sign Language and Swedish Sign Language. In J. Barnes, A. Brugos, S. ShaLuck-Hufnagel & N. Veilleux (Eds.), Speech Prosody 2016: Proceedings of the 8th Interna:onal Conference on Speech Prosody, Boston University, USA, 31 May - 3 June 2016, pp. 168-172. Baixas: InternaEonal Speech CommunicaEon AssociaEon. DOI: 10.21437/SpeechProsody.2016-35

Otos korpusmateriaalista

• Frog, where are you?

• 5 äidinkielistä suomalaisen vii1omakielen vii1ojaa (4 naista; ikähaarukka 20–60 vuo1a)

• Yhteiskesto 13 minuu@a ja 18 sekunBa

• 1473 vii1omaesiintymää

• 537 rakenteellisesB annotoitua (verbaalikeskiöistä) lause1a

• 198 konstruoidun toiminnan esiintymää

• Kysymys: Millä tavalla konstruoitu toiminta vaiku1aa nyökkäysten esiintyvyyteen SVK:ssa?

Konstruoidun toiminnan ja nyökkäysten yhteys

16%

28%

41%

30%

53%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

A B C D E

Konstruoidun toiminnan osuus tarinassa R=-0.682

Pros

en9

Pros

entt

i

Vii=oja Viittoja

LisäBetoa: JANTUNEN, T. (2017). Constructed acBon, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Open Linguis+cs 3, 65-85.

14,0 %

9,6 %

13,6 %

11,7 %

5,9 %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

10 %

12 %

14 %

16 %

A B C D E

Nyökkäysten osuus kaikista päänliikkeistä

Aineistotehtävä: päänpudistuksen funk2ot

1. Puhutun ei-sanan korvike

2. Puhutun ei-sanan kumppani

3. Kielteisen ilmauksen kumppani

4. Ilmaisee lisämerkitystä, esim. paheksuntaa

5. Vihjaa samanaikaiseen puheeseen liittyvästä kielteisestä merkityksestä

6. Tekee toteamuksesta poikkeuksettoman

7. Tehostaa ilmausta

8. Metakommentti, esim. itsensä korjaus

9. Lauseen polarisuuden muuttaminen

10. Kontrastin luominen

[ei sanallista esimerkkiä]

Ei!

Minä en )edä!

Lääkärit menevät taas lakkoon.

Voisin antaa sen hallitukselle tarkiste9avaksi, mu9a he eivät kokoonnu vielä kuukauteen.

Se kestää ikuises).

Hän on huonoin johtaja, joka meillä on ollut!

Hän on Itävallasta… Australiasta.

KOIRA AJATELLA / MENNÄ-TUONNE

VAIN KAKSI / KAKSI-IHMISTÄ-TULLA

JOHNSTON, T. (2018). A corpus-based study of the role of headshaking in negaYon in Auslan (Australian Sign Language): ImplicaYons for signed language typology. Linguis)c Typology 22(2), 185–231. – KENDON, A. (2002). Some uses of the head shake. Gesture 2:2, 147–182. – PUHTO, J. (2018). Päänpudistuksen käy^ötavat ja frekvenssit suomalaisessa vii^omakielessä. Suomalaisen vii^omakielen maisterintutkielma, Jyväskylän yliopisto.