SYDÄMEN VAJAATOIMINTA.

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA.

• Sydämen vajaatoiminta tarkoittaa, että sydänlihas ei pysty normaalisti hoitamaan tehtäväänsä, joka on veren pumppaaminen elimistöön. Vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire, joka voi johtua useasta eri sydänsairaudesta. Vajaatoiminnan yleisyys kasvaa jyrkästi iän myötä. Alle 50-vuotiailla se on harvinainen ja yli 75-vuotiaista sitä sairastaa joka kymmenes.

SYDÄMEN VAJAATOIMINNAN SYYT

 • Yleisimmät vajaatoiminnan syyt ovat sepelvaltiomotauti,

sydäninfarkti , kohonnut verenpaine ja eteisvärinä. Sydäninfarktissa osa sydänlihaksesta menee kuolioon ja korvautuu sidekudoksella, jolloin tämä alue ei pysty supistumaan ja osallistumaan pumppaukseen. Kohonneessa verenpaineessa vuosien kuluessa sydänlihas ensin paksunee ja myöhemmin jäykistyy, jolloin sen pumppauskyky pienenee. Usein vajaatoimintapotilaan sydän suurenee.

SYDÄMEN VAJAATOIMINNAN OIREET

• Sydämessä on kaksi erillistä osaa, oikea puoli ja vasen puoli. Oikea puoli pumppaa laskimoverta keuhkoihin hapettumaan. Vasen puoli pumppaa keuhkoista tulevaa hapettunutta verta aorttaan ja sitä kautta kaikkialle elimistöön. Oireet ovat erilaiset riippuen siitä, kummassa sydämen puoliskossa vajaatoiminta ilmenee. Usein vajaatoimintaa on molemmissa sydämen puolissa.

• Sydämen vajaatoiminta on ensisijaisesti sydämen vasemman kammion sairaus. Siinä pääasiallinen oire on hengenahdistus ja helposti väsyminen, jotka ilmenevät ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Aluksi ahdistus tuntuu vain kävellessä ylämäkeä, vajaatoiminnan pahetessa voi jo tasamaalla ahdistaa. Ahdistus aiheutuu verentungoksesta keuhkoissa, sillä sydän ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin. Vaikeassa vajaatoiminnassa ahdistus pahenee makuulla ja helpottaa yleensä istuma-asennossa. Makuuasentoon liittyy usein kuivaa "sydänyskää". Samalla paino nousee nestekertymän seurauksena. Vajaatoiminnassa hengenahdistus ei ole keuhkojen vaan sydämen vika.

• Sydämen oikean puolen vajaatoiminnassa tyypillinen oire ovat turvotukset etenkin nilkoissa ja säärissä. Se johtuu nesteen kertymisestä kudoksiin. Usein silloin mukana on myös munuaisten toimintahäiriö, joka vaikeuttaa lääkehoitoa. Oikean puolen vajaatoimintaan voi liittyä ruokahaluttomuutta ja pahoinvointia, mikä johtuu suoliston verenkierron häiriöstä.

SYDÄMEN VAJAATOIMINNAN ITSEHOITO

• Sydämen vajaatoimintaan liittyy suorituskyvyn aleneminen. Sitä voidaan kuitenkin parantaa liikunnalla. Säännöllisen liikunnan on todettu monella eri tavalla vähentävän sydämen työkuormaa ja parantavan toimintakykyä. Sopivia liikuntamuotoja ovat kävely, hölkkä, hiihto ja pyöräily vähintään kolmesti viikossa ja ainakin puoli tuntia kerrallaan.

• Vajaatoiminnan oireet lievittyvät ja sydänlihaksen rasitus pienenee, kun ylipainoinen laihduttaa ja tupakoitsija lopettaa sauhuttelun. Tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni, naprokseeni ja diklofenaakki) lisäävät turvotustaipumusta, samoin liiallinen nesteiden nauttiminen.

SYDÄMEN VAJAATOIMINNAN HOITO

• Sydämen vajaatoiminta todetaan tyypillisten oireiden, sydänfilmin, sydämen röntgenkuvan (thorax-kuva) ja sydämen kaikututkimuksen perusteella.

• Tässä sydämen ultraäänitutkimus (kaikututkimus) on hyvin tärkeä.• Vajaatoimintaa hoidetaan useilla säännöllisesti käytettävillä suun kautta nautittavilla

lääkkeillä, joista tärkeimmät ovat nesteenpoistolääkkeet (diureetit), ACE-estäjälääke tai ATR-salpaaja sekä beetasalpaaja. Nesteenpoistolääkkeet ovat korvaamattoman arvokkaita vajaatoiminnan oireiden hoidossa. Niistä spironolaktoni voi parantaa myös vajaatoiminnan ennustetta. Mutta ennustetta voidaan eniten parantaa ACE:n estäjillä ja beetasalpaajilla. Nesteenpoistolääkkeitä voi usein annostella itse oireiden ja painon kehityksen mukaan. Mutta ACE:n estäjiä ja beetasalpaajia pitää käyttää jatkuvasti lääkärin antamien ohjeiden mukaan.

• Lisäksi mm. digoksiinia, pitkävaikutteista nitroa ja ivabradiinia voidaan käyttää vajaatoiminnan oireiden hoitamiseen. Lääkehoidolla oireet lievittyvät huomattavasti ja suorituskyky paranee, mutta ennusteeseen vaikuttavia lääkkeitä ei pidä vähentää saatikka lopettaa, vaikka oireet helpottaisivatkin. Useimmat vajaatoimintapotilaat tarvitsevat eri syistä myös veren hyytymistä estävää lääkitystä.

• Sepelvaltimotauti voidaan usein hoitaa lääkkeillä, joskus pallolaajennuksella. Läppävika korjataan tai asennetaan sydänleikkauksessa keinoläppä. Sydänleikkaus pitäisi kuitenkin ehtiä tekemään ennen vajaatoiminnan kehittymistä.

SYDÄMEN VAJAATOIMINNAN EHKÄISY

• Jokainen voi vähentää sydämen vajaatoiminnan vaaraa huomattavasti. Tärkeimpiä keinoja ovat ehkäistä sepelvaltimotautia ja hoitaa kohonnutta verenpainetta painonhallinnalla ja suolan käytön kohtuullistamisella sekä tarvittaessa lääkkeillä.

 LÄHTEET:

• Terveyskirjastosta:• http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0008

4