syntymäniemen ranta-asemakaavaehdotus selostusosa … · syntymäniemen ranta-asemakaavaehdotus...

LEMIN KUNTA

Syntymäniemen ranta-asemakaavaehdotus

Selostusosa 9.9.2015

Kuva Syntymäniemen leirikeskuksen pihapiiristä ja alla ote runosta

Synnyinvuoren nuorisolta, kirjoittanut nimimerkki Sajas

”Lepoa luonnon rauhaisaa

jos viettää tahdot hetken

ja mietteet maasta nostattaa

keskellä maisen retken,

niin alta arkiaatosten

sä nouse Synnyinvuorellen!”

LEMIN KUNTA, SYNTYMÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 1

KARTTAAKO OY HEIKINKATU 7 48100 KOTKA PUH 0400 220082 [email protected]

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Kaava-alueen määrittely ja sijainti

Syntymäniemen ranta-asemakaava kohteena on Lemin kunnassa, Syntymäinen – nimisen jär-

ven rannalla sijaitseva Lemin seurakunnan entinen leirikeskus. Suunnittelualue muodostuu

noin 16,6 hehtaarin kokoisesta alueesta n. kaksi kilometriä Kirkonkylältä koilliseen.

Kaava-alue muodostuu osasta tilaa Pappila (416-407-6-28) ja osasta tilaa Tienhaara (416-407-7-

143). Tilojen palstoista vain yhdet kummastakin kaavoitetaan tässä yhteydessä, muut palstat

sijaitsevat taajaman asemakaava-alueella.

Suunnittelualueen sijainti on osoitettu ympyrällä. www.paikkatietoikkuna.fi

1.2 Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet

Syntymäniemen kesäkodissa oli leiritoimintaa viimeisen kerran kesällä 2002. Sen jälkeen alue ja

siellä olevat rakennukset ovat olleet käyttämättöminä. Ruokalarakennus on ollut käyttökiellos-

sa kosteusongelmien takia.

Maanomistajan tavoitteena on osittain saneerata tai purkaa nykyiset rakennukset ja osoittaa

lisärakennusoikeutta matkailu- tai lomakäyttöön Lemin kunnan Pienten vesistöjen oikeusvai-

kutteisen rantaosayleiskaavan mukaisesti. Maanomistajan vaihtoehtoisena tavoitteena on

myydä tai vuokrata alue ulkopuolisen tahon käyttöön.



1.3 Sisällysluettelo

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ............................................................................................. 1

1.1 Kaava-alueen määrittely ja sijainti ........................................................................... 1

1.2 Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet ...................................................................... 1

1.3 Sisällysluettelo ........................................................................................................ 2

1.4 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista ........................................................... 3

2 LÄHTÖKOHDAT................................................................................................................. 3

2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ........................................................................... 3

2.11 Luonnonympäristö ja maisema .................................................................................3

2.12 Rakennettu ympäristö ...............................................................................................4

2.13 Maanomistus .............................................................................................................6

2.2 Suunnittelutilanne................................................................................................... 6

2.21 Maakuntakaava.........................................................................................................6

2.22 Osayleiskaava ............................................................................................................6

2.23 Ranta-asemakaava ....................................................................................................8

2.24 Rakennusjärjestys ......................................................................................................8

2.25 Rakennuskiellot..........................................................................................................8

2.26 Pohjakartta ................................................................................................................8

3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................ 9

3.1 Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset.................................................................... 9

3.2 Ranta-asemakaavan tavoitteet................................................................................ 9

3.3 Tutkitut vaihtoehdot ..............................................................................................10

3.4 Osallistuminen ja yhteistyö ....................................................................................12

4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS .....................................................................................13

4.1 Yhteenveto ja mitoitus ...........................................................................................13

4.11 Kokonaismitoitus .................................................................................................... 13

4.2 Aluevaraukset ........................................................................................................13

4.21 Korttelialueet (RM) ................................................................................................. 13

4.22 Tie- ja liikennealueet............................................................................................... 14

4.23 Virkistysalueet......................................................................................................... 14

4.3 Tekninen huolto .....................................................................................................15

4.31 Vesihuolto ............................................................................................................... 15

5 KAAVAN VAIKUTUKSET....................................................................................................16

5.1 Suhde maakuntakaavaan .......................................................................................16

5.2 Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan....................................................................16

5.3 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ..........................................................................16

5.4 Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan.........................................................17

5.5 Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys ...................................18

5.6 Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät.............................................18

5.7 Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen.................................................18



1.4 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista

- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.6.2014, päivitetty 14.11.2014 ja 13.4.2015

- Muistio viranomaisneuvottelusta 24.6.2014

- Luontoselvitys, raportti 21.12.2014 (T:mi Jouko Sipari)

- Tilastolomake

- Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset sekä kaavakartta 1:2000

2 LÄHTÖKOHDAT

2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

2.11 Luonnonympäristö ja maisema

Suunnittelukohteena on Syntymäniemen luoteiskulma, ja rantaviivaa suunnittelualueella on

yhteensä n. 630 metriä. Suunnittelualue on maastollisesti hyvin vaihteleva: eteläosastaan alue

kohoaa korkeaksi mäeksi (Synnyinvuori), länteen ja luoteeseen avautuvien rantojen ollessa

varsin alavia ja reheviä. Pääosin suunnittelualueen eteläpuolelle jäävä, jylhä Synnyinniemen

lakialue on arvokas kallioalue, joka on huomioitu sekä maakuntakaavassa että yleiskaavassa.

Syntymäniemen ympärillä on pieni Syntymäinen – järvi.

Suunnittelualueen mäkialueilta avautuu upeat järvinäkymät. Valoisilla rinteillä kasvaa mänty-

valtaista sekametsää, rantatasanteella puolestaan koivikkoa ja Hajuslahden pienen poukaman

paikkeilla on varjoisampi kuusikko. Rannat ovat uimarantaa lukuun ottamatta ruovikoituneet.

Kuvat: Syntymävuorelta etelään ja luoteeseen avautuvia näkymiä sekä suunnittelualueen eteläosassa oleva kalliojyrkänne.

Kuvat: Syntymäinen-järven Hajuslahden rannat ovat alavat ja ruovikoituneet.



Alueelle on laadittu myös luontoselvitys (raportti 21.12.2014, Jouko Sipari, FM, biologi):

"Suunnittelualue muodostuu Syntymäniemen harjusoran peittämästä kalliolaakiosta ja sitä ympäröi-

västä sedimenttialueesta kalliolaakion länsi- ja pohjoispuolella. Suurin osa sedimenttialueesta on

ollut ennen järvenlaskua matalaa rantaa, nykyisin vesijättömaata. Lisäksi suunnittelualueen pohjois-

osassa on kappale matalaa harjujaksoa. Hietapitoisen sedimentin ja hietapitoisen harjusoran ansiosta

suunnittelualueen metsien kenttäkerroslajisto indikoi monin paikoin lehtoa tai lehtomaisuutta

(OMaT, AthT, OMT). Maaperän ravinteikkuudesta ja kulttuurivaikutuksesta johtuen suunnittelualu-

een kasvilajisto todettiin monipuoliseksi, mutta kuitenkin tavanomaiseksi. Lintulajisto alueella todet-

tiin niin ikään tavanomaiseksi.

Rantavyöhykkeessä Synnyinvuoren juurella suunnittelualueen etelärajalla sekä Hajuslahden itäran-

nalla todettiin kookasta lehtipuustoa, joiden joukossa todettiin myös kolopuita. Rantavyöhyke suun-

nittelualueen etelärajalla ja Hajuslahden itärannalla todettiin liito-oravalle soveliaaksi elinympäris-

töksi, jonka vuoksi rantavyöhyke näiltä osin tulisi jättää nykytilaansa.

Synnyinvuoren kalliojyrkänteen pohjoispää ulottuu suunnittelualueen etelärajalle. Kalliojyrkänne on

maisemallisesti merkittävä, jonka vuoksi kalliojyrkänne ja sen suunnittelualueelle ulottuva har-

jusoran peittämä pohjoispää tulisi jättää nykytilaansa. Syntymäniemen lakialueen varuskuntaraken-

nusten kivijalat voivat olla muinaismuistolain tarkoittama kohde, jonka vuoksi niiden mahdollinen

säilyttäminen tulisi arvioida erikseen."

Tarkemmat tiedot osa-alueittain löytyvät liitteenä olevasta luontoselvityksen raportista. Suositukset: "Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisille lajeille

soveltuvia elinympäristöjä, arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka tulisi eri-

tyisesti ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueen maisemalliset arvot on

huomioitava yksityiskohtaisessa suunnittelussa."

2.12 Rakennettu ympäristö

Kaava-alue muodostuu osasta tilaa Pappila (416-407-6-28) ja osasta tilaa Tienhaara (416-407-7-

143). Suunnittelualueen rakennukset sijoittuvat pääosin Pappilan tilan alueelle. Rinteessä sei-

sovan päärakennuksen lisäksi alueella on pieniä ulkorakennuksia, nukkuma-aitta, rantasauna ja

uimarannan pukukoppi. Tienhaaran tilan puolella on pieni pelikenttä. Syntymäniemen erikoi-

suutena on useat kasvillisuuden sekaan kätkeytyneet raunioperustukset.

Kuvat: Suunnittelualueella on lukuisia sodan aikaisen parakkikylän raunioperustuksia.



Syntymäniemen parakkikylä

Syntymäniemestä löytyy useita rakennusten raunioperustuksia, jotka ovat muistona sodanai-

kaisesta parakkikylästä. Lemillä oli välirauhan aikana, vuosina 1940 - 1941 suojajoukkoihin kuu-

luva 1. Prikaati, jota varten rakennetuista kolmesta parakkikylästä Syntymäniemi oli yksi. Syn-

tymäniemen parakit olivat lähinnä tykistön käytössä. Osa parakeista purettiin jo talvella 1941 ja

osassa asui sotaväen perheitä sodan aikana. Syntymäniemen parakkikylä purettiin lopullisesti

1950-luvulla. (http://www.lemi.fi/kunta/polku/polku44.htm)

Juha Leiviskän kesäkäyttöinen kerhorakennus

Arkkitehti Juha Leiviskä suunnitteli Syntymäniemeen seurakunnan nuorten kesäkodin vuosina

1965 – 1966. Rakennusta kuvaillaan Leiviskän töistä kertovassa Suomen rakennustaiteen mu-

seon julkaisussa (Norri & Paatero, toim. 1999. s. 32 - 33.) seuraavasti:

Arkkitehti ja akateemikko Leiviskää pidetään Suomen nykyarkkitehdeistä tunnetuimpana ja

erityisesti ainutlaatuisen sakraaliarkkitehtuurin taiturina koko maailmassa. Vuonna 1936 synty-

nyt Leiviskä valmistui arkkitehdiksi 1963 ja sai taiteilijaeläkkeen 2013. (wigipedia.org. 14.10.2014)

Rakennuskanta

Kuvat: Päärakennuksen pihan puoleinen julkisivu ja rinteen alareunassa seisova osin hirsinen nukkuma-aitta.

Kuvat: Rehevään rantametsikköön kätkeytynyt pukukoppi ja omalaatuinen rantasauna.



Palvelut

Etäisyys Lemin Kirkonkylän palveluille on noin 2 km.

2.13 Maanomistus

Alueen maanomistaja on Lemin ev.lut. seurakunta.

2.2 Suunnittelutilanne

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niihin liittyvät erityiskysymykset on käsitelty maa-

kuntakaavoituksen ja yleiskaavatyön yhteydessä.

2.21 Maakuntakaava

Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi 9.6.2010 maakuntakaavan, joka vahvistettiin ympä-

ristöministeriössä 21.12.2011. Maakuntakaavassa ei juurikaan ole merkintöjä alueelle. Syn-

nyinvuoren arvokas kallioalue (ge/k) ulottuu suunnittelualueelle pohjoisosaltaan. Merkinnällä

osoitetaan, luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa

valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviksi todetut alueet, joilla mahdollisesti on MaL

3§:n mukaisia arvoja. Salpalinjan yleismerkintä kulkee alueen pohjoispuolella. Lemin taajaman

keskusta (C) näkyy myös seuraavassa kartassa:

Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella ympyrällä.

Vahvistusta odottavassa 1. vaihemaakuntakaavassa ei myöskään ole merkintöjä alueelle.



2.22 Osayleiskaava

Lemin kunnanvaltuustossa Pienten vesistöjen oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava hyväk-

syttiin 29.8.2006. Kaava tuli kokonaisuudessaan voimaan 28.9.2007. Yleiskaava laadittiin lähin-

nä rantarakentamista ohjaamaan ja nyt käsiteltävä alue osoitettiin yleiskaavassa rakennetuilta

osiltaan Retkeily- ja matkailupalvelujen alueena (RM)/ Alueen toteuttaminen edellyttää ran-ta-asemakaavan laatimista.

Yleiskaavamerkinnöistä (ak) myös maakuntakaavassa huomioitu arvokkaan kallioalueen rajaus

ulottuu suunnittelualueelle sekä Syntymäisen keskeistä saaristoaluetta ja niemiä kiertävä mai-

sema-alueen rajaus (am). Tarkemmissa kaavamääräyksissä todetaan seuraavaa: ak/ Arvokas kallioalue, Alueella on voimassa maa-aineslain 3 §:n mukaiset ainesten ottamista koskevat rajoitukset ja am/ Arvokas maisema-alue, Rakentamisen tulee soveltua maiseman kuvaan.

Kyseisen maisema-alueen merkittävin kohde (Synnyinvuoren korkein kohta) jää naapuritilan

puolelle, kuten myös kaakon suuntaan avautuva valtava lähes pystysuora kalliojyrkänne, jonka

alla on kaksi kapeaa lomarakennuspaikkaa (yleiskaavassa 2 RA/L). LV-merkintä osoittaa yleisen venerannan paikan suunnittelualueen pohjoisosassa.

Ote yleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu likimäärin punaisella ympyrällä.



2.23 Ranta-asemakaava

Alueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavoja.

2.24 Rakennusjärjestys

Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 12.11.2012 ja se tuli voimaan

1.1.2013.

2.25 Rakennuskiellot

Alueella ei ole tehty rakennuskieltopäätöstä.

2.26 Pohjakartta

Asemakaavan pohjakarttana käytetään tätä hanketta varten laadittua pohjakarttaa (hyväksytty

jo kaavaprosessin aikana 24.11.2014/Lappeenrannan kaupunki).



3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

3.1 Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset

- Maastokäynti ja alustavat neuvottelut kunnassa pidettiin keväällä 2014.

- Kaavoituksen käynnistämispäätös ja kaavoittajan valinta (toukokuu 2014). Kaavoittaja toimitti

osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuntaan kesäkuussa 2014 (MRL 74§).

- Viranomaisneuvottelu 24.6.2014, muistio selostusosan liitteenä.

- Maastokatselmukset tarkemmin ja luontoselvitys kesällä 2014.

- Vaihtoehtoisten maankäyttömallien laadinta ja alustava kaavaluonnos loppukesällä 2014.

Alueen toimintasuunnitelman ja tavoitteiden tarkentaminen. Työneuvottelu kunnassa

1.10.2014. OAS päivitys ja varsinaisen kaavaluonnoksen laatiminen syksyllä 2014. Kirkkoval-

tuuston hyväksyntä kaavaluonnokselle 9.4.2015.

- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville ja osal-

lisilla oli mahdollisuus antaa niistä palautetta (19.5. - 18.6.2015). Nähtävillä pitämisestä ja ase-

makaavan vireilletulosta (MRL 62 ja 63§) tiedotettiin kunnan ilmoitustaululla/nettisivuilla ja

lehtikuulutuksella (Etelä-Saimaa ja Länsi-Saimaan sanomat) sekä ilmoitettiin kirjeitse lähialueen

maanomistajille. Myös tarvittavat lausunnot pyydettiin tässä vaiheessa (Kaakkois-Suomen ELY-

keskus, maakuntaliitto, maakuntamuseo, Museovirasto, ympäristötoimi, tekninen lautakunta,

kunnanhallitus). Naapurien kanssa keskustelutilaisuus leirikeskuksella 4.9.2015.

-> Kaavaehdotus on laadittu saadun palautteen perusteella ja toimitetaan kuntaan.

- Asemakaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville (MRA 27§) ja siitä pyydetään vielä tarvitta-

vat lausunnot (arviolta lokakuun 2015 aikana). Osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus.

- Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan.

- Kaavahankkeesta järjestetään tarpeen mukaan toinen viranomaisneuvottelu (MRL 66.2§).

- Kunnanvaltuuston on tarkoitus hyväksyä asemakaavaehdotus (tavoite loppuvuonna 2015).

Päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

3.2 Ranta-asemakaavan tavoitteet

Maanomistajan tavoitteena on osittain saneerata tai purkaa nykyiset rakennukset ja osoittaa

lisärakennusoikeutta matkailu- tai lomakäyttöön Lemin kunnan Pienten vesistöjen oikeusvai-

kutteisen rantaosayleiskaavan mukaisesti. Maanomistajan vaihtoehtoisena tavoitteena jatkos-

sa on myydä tai vuokrata alue ulkopuolisen tahon käyttöön.



3.3 Tutkitut vaihtoehdot

Kaavaluonnoksen pohjaksi laadittiin ensin neljä erilaista vaihtoehtoa:

VE1. Kokonaisrakennusoikeus 1200 k-m² VE2. Kokonaisrakennusoikeus 2300 k-m²

VE3. Kokonaisrakennusoikeus 1600 k-m² VE4. Kokonaisrakennusoikeus 1700 k-m²



Työneuvottelussa 1.10.2014 maanomistajan, kunnan ja kaavoittajan edustajat kävivät luonnos-

vaihtoehtoja läpi ja sovittiin viidennen vaihtoehdon laatimisesta edellisten vaihtoehtojen ja

käytyjen keskustelujen pohjalta.

Kaavaluonnoksen ja jatkosuunnittelun pohjaksi maanomistaja on valinnut vaihtoehdon VE5:

VE5. Kokonaisrakennusoikeus 2930 k-m²

Vaihtoehdon 5 alue- ja tilavarauksia täsmennettiin kaavaluonnokseen ja edelleen ehdotukseen

varsinkin uuden kaavan pohjakartan perusteella.

Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana 19.5. - 18.6.2015 naapureilta ja muilta osallisilta

saatu palaute on otettu huomioon kaavan jatkokäsittelyssä.

Viranomaislausuntoja kaavaluonnoksesta jätettiin 6 kpl. Lappeenrannan seudun ympäristötoi-

mella (25.5.2015), Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella (12.6.2015),

Museovirastolla (22.6.2015) ja Etelä-Karjalan museolla (25.6.2015) ei ole mitään huomautet-

tavaa kaavaluonnoksesta.



Etelä-Karjalan liiton lausunnossa (17.6.2015) esille tuomat kaksi täsmennystä on korjattu kaa-

va-asiakirjoihin:

- alueen pohjoispuolinen Salpalinja-merkintä selostusosaan on korjattu

- maakuntakaavan ge/k (arvokas kallioalue) merkintää korostetaan kaavaratkaisussa (MY-

alueen määrykset) ja vaikutusten arvioinnissa, suunniteltu matkailutoiminta ei vaaranna kysei-

sen alueen maaperään liittyviä arvoja

Muilta osin liitolla ei ole huomautettavaa kaavaratkaisusta.

Teknisen lautakunnan lausunnossa (28.5.2015) on esitetty yhden rantasaunapaikan lisäämistä

alueelle. Lisäpaikan osoittamisesta pidättäydytään naapurien vastustuksen takia.

Kaavaluonnoksesta jätettiin yksi huomautus, jossa vastustetaan alueelle osoitettua "poikke-

uksellisen laajaa rakennuskeskittymää". Huomauttajat pitävät laajamittaista rakentamista häi-

ritsevänä ja alueen tasapainoa järkyttävänä (allekirjoittajina neljä pohjoisen vastarannan loma-

asukasta ja/tai maanomistajaa). Ks. alkuperäinen huomautus.

Kyseisille maanomistajille järjestettiin seurakunnan, kunnan ja kaavoittajan toimesta keskuste-

lutilaisuus 4.9.2015 paikan päällä leirikeskuksella. Tilaisuudessa kunnan edustaja maankäyt-

töinsinööri Antti Hirvikallio esitteli kaavoitustoimintaa ja yleiskaavaratkaisua yleisellä tasolla.

Seurakunnan edustajat kertoivat taustoja kaavatyön aloittamiseen johtaneista syistä ja maan-

omistajan tavoitteista, tiiviin lomakylämäisen ja matkailuun tähtäävän rakentamisen perustana

on nimenomaan nykyinen yleiskaava vuodelta 2007. Seurakunnalla ei ole varoja ylläpitää tai

varsinkaan saneerata rapistumaan päässyttä aluetta. Oman leirikeskuksen tarve on myös tällä

hetkellä vähäinen ja on taloudellisesti järkevämpää vuokrata tilat seurakunnan omaa leiritoi-

mintaakin varten. Kaavoittaja Jarmo Mäkelä esitteli kaavaluonnosratkaisua ja viranomaispa-

lautetta, joka on kauttaaltaan hanketta ja sen tavoitteita tukevaa.

Esittelyn jälkeen käytiin laajaa keskustelua kaavaratkaisun valinnoista ja eri vaihtoehdoista.

Rakentaminen on pyritty sijoittamaan alueelle niin, että haitat vastarannalle ja sen asukkaille

jäisivät mahdollisimman vähäisiksi (pohjoisrannan välittömässä läheisyydessä on vain vanhan

rantasaunan paikka). Myös maanomistajien tasapuolinen kohtelu nousi voimakkaasti esille.

Mäkelä totesi, että yleiskaavan tavanomaisia lomarakennuspaikkoja (RA) ja Retkeily- ja matkai-

lupalvelujen aluetta (RM) ei voi suoraan verrata keskenään. Tätä näkemystä tukee mm. tuore

KHO:n päätös (25.2.2015 (3204/1/13), jossa hyvin voimakkaasti tuetaan RM-alueiden tiivistä

rakentamista (perusteena ns. elinkeinokerroin, työpaikkojen luominen). Käyty keskustelu to-

dettiin hyödylliseksi, vaikka alueen tulevista tarkoista toimintatavoista ja omistajista ei nyt kaa-

vanlaadinnan yhteydessä vielä voidakaan tehdä tarkkaa arviota. Vastarannan asukkailla on

mahdollisuus osallistua keskusteluun seuraavaksi ehdotusvaiheen kuulemisen yhteydessä......

3.4 Osallistuminen ja yhteistyö

Osallistumista ja vuorovaikutusta sekä mm. osalliset on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa

osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.



4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS

4.1 Yhteenveto ja mitoitus

4.11 Kokonaismitoitus

Kaava-alueen pinta-ala on n. 16,6 ha.

Järven rantaviivan pituus on noin 650 m.

Ranta-asemakaavan pinta-alat jakaantuvat eri käyttötarkoituksiin seuraavasti:

Alue Kortteli m2 e Rakennusoikeus, k-m2 RM 1 4480 0.13 600

RM 2 6914 0.14 1000

RM-1 3 4076 0.13 540

RM 4 1846 0.16 300

RM 5 1437 0.17 240

RM 6 5321 0.18 960

VL 40688 0.01 225

LV 3404 0.01 30

M 63283 0.00 0

MY 34806 0.00 0

Yht. 166255 0.02 3895

Kaavalla esitetään suunnittelualueelle rakennusoikeutta 3895 k-m2 kunnan rakennusjärjestyk-

sen, alueelle laaditun yleiskaavan, ympäristönäkökohtien ja maastotarkastelujen perusteella.

Alueen kokonaistehokkuus säilyy hyvin väljänä (e=0,02).

4.2 Aluevaraukset

4.21 Korttelialueet (RM ja RM-1)

RM/ Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Yhden lomarakennuksen enimmäisra-

kennusoikeus korttelissa 4 on 100 k-m2, kortteleissa 1 ja 5 120 k-m2, korttelissa 6 160 k-m2 sekä

korttelissa 2 200 k-m2. Ohjeelliset uudet rakennuspaikat on osoitettu kaavakartassa. Korttelissa

2, 5 tai 6 voi yhden lomarakennuksen korvata asuinrakennuksella (talonmiehen asunto). Kort-

telin 2 rakennusoikeuden saa toteuttaa rivitalona. Korttelialueita koskee osittamisrajoitus, eli

alueilta ei saa lohkoa yksittäisiä tavanomaisia lomarakennuspaikkoja.

RM-1/ Matkailukeskuksen korttelialue. Alueen nykyisiä rakennuksia saa peruskorjata, sanee-

rata tai rakentaa tilalle vastaavan kokoiset uudisrakennukset. Koko aluetta palvelevan päära-

kennuksen enimmäisrakennusoikeus on 300 k-m2 sekä korkeintaan kahden yksittäisen lomara-

kennuksen 120 k-m2. Ohjeelliset uudet rakennuspaikat on osoitettu kaavakartassa.



Kortteleiden ohjeelliset rakennuspaikat on sijoitettu maastollisesti rakentamiseen soveltuville

paikoille. Korttelien vetovoima perustuu joko rannan läheisyyteen tai rinteeltä avautuvaan jär-

vinäkymään. Rakentamista voidaan toteuttaa vaiheittain kortteli kerrallaan. Rakennuksen koko

voi kaavaratkaisun mukaan kasvaa, mitä kauemmas rantaviivasta mennään. Eli korttelissa 4

rakennusten koko on pienimmillään ja korttelissa 2 suurimmillaan.

Rakentamista on lisäksi ohjattu seuraavilla yleisillä määräyksillä: Alueella on sopivina ryhminä

noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä

rakentamistapaa. Rakennusten suunnittelussa on huomioitava maaperästä aiheutuvan radon-

haitan torjunta.

Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun

sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuk-

sien mukaan säilyttää.

Rakennuksen alapohjan kosteudesta tai vedestä vaurioituvan alimman osan on oltava vähin-

tään keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvakorkeuden (HW/100) tasolla. Tämän

lisäksi on huomioitava aaltoiluvara.

Hulevesien käsittelyssä ja kunnallistekniikan suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota

vesiensuojelulliseen näkökulmaan (Syntymäisen järven veden laatu). Hulevesistä ja viemäri-

vesien johtamisesta on esitettävä tarkemmat suunnitelmat alueen jatkosuunnittelun ja raken-

nuslupamenettelyn yhteydessä. Hulevesien käsittely tulee tapahtua korttelikohtaisesti.

4.22 Tie- ja liikennealueet

Tiealueet on osoitettu hyvin pitkälle olemassa oleva tilannetta mukaillen ohjeellisina ajoyhte-

yksinä. Tieyhteydet naapuritiloille säilyvät ennallaan. Kaavoitettavan alueen pohjoisosassa kul-

kee suunnittelualueen läpi Syntymäniementie.

Yleiskaavan mukaisesti alueen pohjoisosaan osoitetaan nykyistä osakaskunnan venevalkamaa

tukemaan: LV/ Venevalkama. Alueen itäosaan saa pysäköintipaikkojen lisäksi sijoittaa uusia

huolto- ja talousrakennuksia (yhteensä 30 k-m2) tarkemmin määrittämättömällä tavalla, kui-

tenkin vähintään 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta.

4.23 Virkistysalueet sekä maa- ja metsätalousalueet

Pääosa ranta-alueesta on osoitettu: VL/ Lähivirkistysalue. Alueelle voi sijoittaa venevalkaman,

uimarannan, pallokenttiä, leikkikentän, grillikodan, laavun, venekatoksen, yms. korttelialueita 1

- 6 tukevia toimintoja sekä matkailualueen huoltoyhteyksiä (yhteiskäyttöalue).

Alueelle saa sijoittaa korkeintaan kaksi erillistä rantasaunaa tukemaan alueen toimintoja kaa-

vakartan rakennusalojen mukaisesti (25 ja 100 k-m2) sekä uusia huolto- ja talousrakennuksia

(yhteensä 100 k-m2) tarkemmin määrittämättömällä tavalla, kuitenkin vähintään 30 metrin

etäisyydelle rantaviivasta.



Alueen metsiä saa käsitellä vain puistomaisena harvennushakkuuna siten, että viihtyisyyden ja

ranta-maiseman kannalta riittävä puusto säilytetään.

Nykyisen rantasaunan, uimarannan ja venevalkaman eteläpuolelle jäävä rantaan ulottuva alu-

een osa tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Puustoa voi harventaa puistomaises-

ti, jotta korttelin 3 ja 5 lomarakennuksille avautuu näkymiä järvelle. Alueen eteläosaan esitetty

uuden rantasaunan paikka on osoitettu palvelemaan varsinkin korttelialueita 5 ja 6.

Selkeästi rannan taustalla säilyy metsätalous päämaankäyttömuotona: M/ Maa- ja metsätalo-usalue. Syntymäniemen maisemallisesti arvokkaimpaan osioon liittyvä alueen eteläosan har-

janne (= maakuntakaavan varaus) on pääosin merkitty: MY/ Maa- ja metsätalousalue, jolla on maisema- tai ympäristöarvoja. Synnyinvuoren arvokkaan kallioalueen arvoja ei saa vaarantaa

(Maa-aineslaki 3§). Alueen metsiä saa käsitellä vain puistomaisena harvennushakkuuna siten,

että viihtyisyyden ja maiseman kannalta riittävä puusto säilytetään. Alueen erityisiä paikallisia

geologisia arvoja (jyrkkä kallioinen rinne) on korostettu vielä merkinnällä: ge/ Paikallisesti ar-vokas kallio- tai harjualue. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ei saa aiheuttaa

kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten

luonnonesiintymien (mm. jyrkänne korttelien 5 ja 6 välissä) tuhoutumista tai huomattavia/

laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa.

Rakentaminen on kokonaisuutena sijoitettu alueelle niin, että omaleimaisuutta tuovat parakki-

kylän rauniot on pääosin mahdollista säilyttää alueella. Niiden säilyttämisessä on huomioitava

turvallisuusseikat, jotta alueen käyttäjät eivät vaaranna itseään alueella.

4.3 Tekninen huolto

4.31 Vesihuolto

Kaavoitettavaa aluetta tulee tutkia vesihuollon osalta kokonaisuutena. Vesihuoltoratkaisuissa

tulee huomioida alueen vaiheittainen toteuttaminen sekä kortteleiden mahdollisesti erilainen

käyttöaste sekä käytön vuodenaikojen väliset vaihtelut. Kaavaan sisältyy seuraavat vesi- ja jä-

tehuoltoa koskevat määräykset: Vesi- ja jätevesihuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti.

Alueelle rakennetaan omat kaivot tai vesi johdetaan yhteiskaivoista. Alueen liittäminen alueel-

liseen vesiosuuskuntaan tai kunnan verkostoon on silti erittäin suotavaa.

Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla

annettuja säädöksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveyden-

ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä

jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätevedet tulee käsitellä

keskitetysti ja sellaisella tekniikalla, ettei jätevesistä missään olosuhteissa aiheudu haittaa tai

vaaraa vesistölle tai pohjavesille.

Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä. Venepaik-

koja on hoidettava niin, ettei minkäänlaisia polttoainepäästöjä maastoon tai vesistöön tule.



5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Suhde maakuntakaavaan

Maakuntakaavassa on suunnittelualueelle merkitty Synnyinvuoren arvokas kallioalue geologi-

sena kohteena. Kaavaratkaisut eivät vaaranna kohteen merkitystä. Kyseisen alueen arvok-

kaimmat alueet sijaitsevat nyt käsiteltävän alueen ulkopuolella, mutta MY-aluevarauksella on

korostettu maisemallisia arvoja. Matkailualueella ei ole tarpeen tehdä maa-ainesten ottoa.

5.2 Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan

Suunnittelualueella on voimassa Lemin Pienten vesistöjen oikeusvaikutteinen rantaosayleis-

kaava, joka on saanut lainvoiman 28.9.2007. Tässä kaavassa on suunnittelualueelle osoitettu

aluevarauksina retkeily- ja matkailupalvelujen alue (RM), yleinen veneranta (LV), sekä arvok-

kaan kallioalueen rajaus (ak) ja maisema-alueen rajaus (am).

Retkeily- ja matkailupalvelujen alueen toteuttamisen ehtona yleiskaavassa on ranta-asema-

kaavan laatiminen, joten tältä osin yleiskaavan ehto täyttyy käynnissä olevalla kaavoitushank-

keella.

Uutta rakentamista on hieman osoitettu arvokkaan kallio- sekä maisema-alueen rajausten sisäl-

le. Yleiskaavaa huomattavasti tarkempi suunnitteluote, maastotarkastelut ja tarkempi pohja-

kartta mahdollistavat tämän. Lisäksi kaavamääräyksillä ohjataan uutta rakentamista siten, ettei

geologiset tai maisemalliset arvot vaarannu.

5.3 Vaikutukset kulttuuriympäristöön

Kaavoitettavalle alueelle ei ole laadittu erillistä kulttuuriympäristöselvitystä, mutta tässä selos-

tuksessa on kuvattu alueen rakennetun ympäristön historiaa.

Lemin ev.lut seurakunta on ostanut Tienhaaran tilan (7:143) vuonna 1961. Arkkitehti Juha Lei-

viskä suunnitteli Syntymäniemeen seurakunnan nuorten kesäkodin vuosina 1965 – 1966. Lei-

viskän työnä Syntymäniemessä on ainakin leirikeskuksen päärakennus, josta arkkitehti itse on

maininnut rakennukseen tehtyjen remonttien ja muutostöiden pilanneen koko rakennuksen.

(Norri & Paatero, toim. 1999. s. 32 - 33.) Päärakennuksessa on myös aistinvaraisesti havaittavissa kos-

teusongelmia ja rakennus on ollut pitkään käyttökiellossa. Seurakunnan leiritoimintaa Synty-

mäniemessä oli vuosina 1972 – 2002.

Leiritoimintaa edeltävältä ajalta tiedetään, että Syntymäniemeen oli sijoitettu sotavuosina väli-

aikaisasumuksia armeijalle ja henkilökunnan perheille. Lemillä oli välirauhan aikana, vuosina

1940 - 1941 suojajoukkoihin kuuluva 1. Prikaati, jota varten rakennetuista kolmesta parakkiky-

lästä Syntymäniemi oli yksi. Syntymäniemen parakit olivat lähinnä tykistön käytössä. Osa para-

keista purettiin jo talvella 1941 ja osassa asui sotaväen perheitä sodan aikana. Syntymäniemen

parakkikylä purettiin lopullisesti 1950-luvulla. Parakkikylästä muistona kaavoitettavalta alueelta

löytyy yli kymmenen rakennuksen raunioperustukset (ks. kaavan pohjakartta, kj = kivijalka).

Lisäksi leirikeskuksen päärakennus on rakennettu parakkirakennuksen perustuksia hyödyntäen.



Kaavoittajan näkemyksen mukaan parakkirauniolla ei ole kulttuurihistoriallista merkitystä.

Samaan johtopäätökseen päädyttiin samantyyppisissä olosuhteissa Lemin kunnan Kesäniemen

ranta-asemakaavassa vuonna 2012. Kesäniemessä on säilynyt sodan aikaisesta aliupseerikyläs-

tä 10 asuinrakennuksen kokonaisuus pihasaunoineen ja varastoineen. Lemin taajaman yleis-

kaavan tarkastusta varten laadittu kulttuuriympäristöselvitys (Selvitystyö Ahola 2010) arvottaa

Kesäniemen parakkivaruskunnan säilyneen kokonaisuuden ympäristöllisesti ja historiallisesti

merkittävänä. Kesäniemen rakennusten suojeluun ei ranta-asemakaavassa kuitenkaan päädyt-

ty. Perusteluina oli rakennusten huono kunto ja niistä aiheutuvat terveysriskit (home), kunnos-

tamisen kohtuuttomuus maanomistajalle sekä Itä-Suomeen välirauhan aikana sarjatuotannolla

rakennettujen parakkirakennusten tyypillisyys. Näkemykseen yhtyi myös maakuntamuseon

edustaja (maastokäynti 9.5.2011, Miikka Kurri). Lemin Kesäniemen ja Syntymäniemen parakki-

kylän jäänteiden suojelutarpeen kaltaisia keskusteluja on käyty myös vastaavissa kohteissa

käynnissä olleiden kaavahankkeiden yhteydessä Savitaipaleella ja Luumäellä.

Itä-Suomen hallinto-oikeus ottaa kantaa aiheeseen hyvin tuoreessa päätöksessä (10.11.2014,

(14/5221/3)) Savitaipaleella:

On erityisesti huomattavaa, että Savitaipaleen tapauksessa pystyssä on vielä koko rakennus.

Myöskään Leiviskän suunnittelemaa Syntymäniemen kesäkodin päärakennusta kaavoittaja ei

näe suojeltavana tai säilytettävänä kohteena rakennuksen kunnon ja terveysuhkan sekä varsin-

kin arkkitehdin itsensä toteaman rakennuksen turmelemisen vuoksi. Kaavaratkaisua tukee

maakuntamuseon lausunto (25.6.2015), jossa ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnokseen.

Parakkivaruskunnan raunioista merkittävin osa jää uudisrakentamisalueiden ulkopuolelle (M,

MY), mikä mahdollistaa hyvin niiden tai ainakin valikoidun osan niistä säilyttämisen alueen his-

toriasta kertovana erityispiirteenä.

5.4 Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan

Rannan läheisyyteen sijoittuu kolme korttelia, joista kaikissa rakentaminen osoitetaan kuiten-

kin selvästi etäälle rantaviivasta, rannan jäädessä luonnonmukaiseen tilaan lähivirkistysalueek-

si. Olemassa olevia rakentamisen paikkoja ja niiden ympärille muodostuneita pihapiirejä hyö-



dynnetään kortteleissa 1, 3 ja 4 sekä viheralueelle osoitetussa rantasaunan, uimarannan ja ve-

nelaiturin alueessa. Korttelit 2, 5 ja 6 ovat tällä hetkellä rakentamattomia alueita, joilla raken-

taessa tulee huomioida rakennusten soveltuvuus rakennuspaikalle ja maisemaan. Yleinen kaa-

vamääräys: Alueella on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden,

materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa.

Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun

sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuk-

sien säilyttää.

5.5 Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys

Kaavaratkaisussa lähes koko rannan osuus osoitettaan suunnittelualueen yhteiskäyttöiseksi

lähivirkistysalueeksi. Rakentamista ei osoiteta aivan rannan tuntumaan edellä mainitun alueen

kahta rantasaunan paikkaa ja huoltorakennuksia enempää. Kyläläisten rantautumista helpot-

tamaan lisätään alueen pohjoisosaan venevalkama, jonka käytöstä on toki sovittava maanomis-

tajan kanssa (käytännössä rasitetoimitus).

5.6 Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät

Liikennejärjestelyihin kaavahankkeella ei ole juuri mitään vaikutuksia. Toivottavasti kaavan

myötä alueen käyttö aktivoituu ja liikenne alueelle lisääntyy.

5.7 Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen

Kunnalle kaavasta ei aiheudu kustannuksia, vaan kaavahanke tukee kunnan ja läheisen kyläalu-

een elinvoimaisuutta ja tunnettavuutta vahvistamalla matkailuelinkeinoa. Yhdyskuntaraken-

teeseen hanke sulautuu yleiskaavan mukaisesti saumattomasti (hyvä liikenteellinen saavutet-

tavuus, nykyisen käyttömuodon säilyttäminen).

Maanomistajalle mm. vesihuollon järjestämisestä saattaa aiheutua huomattavia lisäkustannuk-

sia. Uudisrakentaminen tapahtunee vaiheittain suhdanteiden ja kysynnän mukaan. Maanomis-

taja toteuttaa kaavan rakentamalla ja myymällä/ vuokraamalla aluetta harkintansa mukaan.

Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan

avulla.

KARTTAAKO OY

DI Jarmo Mäkelä Kaavoitusinsinööri Henna Arkko

Heikinkatu 7

48100 Kotka

0400 220082

[email protected]

syntymäniemen ranta-asemakaavaehdotus selostusosa … · syntymäniemen ranta-asemakaavaehdotus...

Documents